Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?

No mitä sinun mielestäsi niistä pitäisi päätellä? Muistelen, että sinusta niiden perusteella esim. voidaan perustella se, miksi tietyn väestön ihmisiä ei tule päästää Suomeen tai miksi ei ole syytä edes pohtia, miksi tiettyjen ryhmien ihmiset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa (koska selitys on geeneissä) tai eivät pääse kouluttautumaan (koska syy on geeneissä). Olemme mm keskustelleet siitä, että vauvaikäistä "vääränlaisen geeniprimän vauvaa ei pitäisi adoptoida suomalaisperheeseen, koska hänen mukaan Suomeen tulee tällaista geneettisesti heikompaa ainesta. Kaikki tämä on täsmälleen sitä, että eenien eroilla oikeutetaan jotakin - heikompi yhteiskunnallinen asema, maahanmuuton kieltäminen, adoption kieltäminen.

Vastaus siis näyttäisi olevan, että SINÄ oikeutat eenieroilla aika monenlaisia toimintatapoja. Vai eikö tästä oikeuttamisesta saa "sanoa kuten asia on"?

Toope

#331
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 21, 2019, 07:03:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?

No mitä sinun mielestäsi niistä pitäisi päätellä? Muistelen, että sinusta niiden perusteella esim. voidaan perustella se, miksi tietyn väestön ihmisiä ei tule päästää Suomeen tai miksi ei ole syytä edes pohtia, miksi tiettyjen ryhmien ihmiset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa (koska selitys on geeneissä) tai eivät pääse kouluttautumaan (koska syy on geeneissä). Olemme mm keskustelleet siitä, että vauvaikäistä "vääränlaisen geeniprimän vauvaa ei pitäisi adoptoida suomalaisperheeseen, koska hänen mukaan Suomeen tulee tällaista geneettisesti heikompaa ainesta. Kaikki tämä on täsmälleen sitä, että eenien eroilla oikeutetaan jotakin - heikompi yhteiskunnallinen asema, maahanmuuton kieltäminen, adoption kieltäminen.

Vastaus siis näyttäisi olevan, että SINÄ oikeutat eenieroilla aika monenlaisia toimintatapoja. Vai eikö tästä oikeuttamisesta saa "sanoa kuten asia on"?
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kai olen enemmän perustellut taloudellisilla argumenteilla (kehitysmaalaiset heikentävät huoltosuhdetta, eivätkä tuo osaamista), mutta osin myös muilla argumenteilla, kuten kulttuurisilla. Jokainen kulttuuri toimii paremmin yhtenäiskulttuurina, ei hajanaisena. Sekakulttuuri johtaa ryhmien eriytymiseen, mikä tarkoittaa yhteiskunnan jakautumista erilaisiin yhteisöihin. Geneettiset, eli rodulliset erot myös kulttuurin jakolinjojen tavoin jakavat yhteiskuntaa, eivät yhdistä, koska ihmisillä on taipumusta hakeutua samankaltaistensa seuraan. Vain pieni vierasvaikutus voi sopeutua valtaväestöön, suurempi alkaa muodostamaan omaa enklaavia yhteisön sisälle, hajoittaen yhteisöä.

USA:ssa ja Kanadassa on ollut satoja vuosia jo mustia valkoisten rinnalla, silti eroja on paljon. Asuinalueet ovat usein erillisiä, sekoittumista tapahtuu, mutta lopulta yllättävän vähän. Ryhmät elävät erillään toisistaan.
Laitan tähän tuon saman interaktiivisen kartan USA:sta, jota olen aiemminkin näyttänyt. USA ei ole kansanryhmien sulatusuuni, se on tilkkutäkki:
http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau
Roturyhmät usein elävät toisistaan erillään. Miksi meillä tilanne tulisi olemaan erilainen?
. . .
Mutta mitä pahaa itse näet siinä, että ihmisryhmät haluavat elää kaltaistensa kanssa, eivätkä halua sekoittua (poliittinen ideologia)?

Karikko

^

Eiköhän ihmiset yleensä elä kaltaistensa kanssa, kun ihmisiä ollaan.

Geeniero, tai geeniperimä on aika nopeasti tasaantuva.

Lapsi perii vanhempansa puolet ja puolet, isovanhempansa neljäsosan ja seuraavat kadeksaosat, jne.. nopeasti se perimä katoaa historian hämärään ja sekään ei mene tasan joiltakin vanhemmilta peritään enemmän perintötekijöitä, kuin toisilta.

Oma äitikin voi olla verenperinnöltään niinsanottu kimarre, eli ei välttämättä löydy sitä "verenperintöä.
No verikokeesta ei siis voisi päätellä onko lapsiensa äiti.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 22, 2019, 21:46:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 21, 2019, 07:03:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?

No mitä sinun mielestäsi niistä pitäisi päätellä? Muistelen, että sinusta niiden perusteella esim. voidaan perustella se, miksi tietyn väestön ihmisiä ei tule päästää Suomeen tai miksi ei ole syytä edes pohtia, miksi tiettyjen ryhmien ihmiset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa (koska selitys on geeneissä) tai eivät pääse kouluttautumaan (koska syy on geeneissä). Olemme mm keskustelleet siitä, että vauvaikäistä "vääränlaisen geeniprimän vauvaa ei pitäisi adoptoida suomalaisperheeseen, koska hänen mukaan Suomeen tulee tällaista geneettisesti heikompaa ainesta. Kaikki tämä on täsmälleen sitä, että eenien eroilla oikeutetaan jotakin - heikompi yhteiskunnallinen asema, maahanmuuton kieltäminen, adoption kieltäminen.

Vastaus siis näyttäisi olevan, että SINÄ oikeutat eenieroilla aika monenlaisia toimintatapoja. Vai eikö tästä oikeuttamisesta saa "sanoa kuten asia on"?
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kai olen enemmän perustellut taloudellisilla argumenteilla (kehitysmaalaiset heikentävät huoltosuhdetta, eivätkä tuo osaamista),

Mutta - sekä on Vanhasen tutkimuksesta tehtävät päätelmä, että siinä vähemmän älykkäiksi todettujen kansojen ihmisiä ei kannata Suomeen päästää, koska tämä tutkimustulos jo kertoo, ettei heistä ole "
. . .
LainaaMutta mitä pahaa itse näet siinä, että ihmisryhmät haluavat elää kaltaistensa kanssa, eivätkä halua sekoittua (poliittinen ideologia)?

No ihan aluksi näen pahana sen, että yrität väittää tuon olevan ainoa järkevä suhtautumisen tapa ja lisäksi kaikkien "kunnon" suomalaisten näkemys. Menet tässä niin pitkälle, että tapanasi on esittää väitteitä muiden toiminnasta ja ajatuksista, joiden väität olevan totuus heistä. Kuten esim. väite, että en vuokraisi romanille asuntoa.

Toiseksi - tuollainen homogeenisuus on yhteiskunnallisesti haitallista. Segregaatio ei tuota hyvää yhteiskuntaa, eikä lopulta edes tuo turvallisuutta. Päinvastoin samanlaisuusvaatimuksesta tulee helposti myös muutakin erilaisuutta karsastavaa, jolloin kenen tahansa on hyvin helppoa joutua sen erilaisen ja joukkoon kuulumattoman osaan.

KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella. Onko siis ihan ok, että suomenruotsalaiset sulkevat sinut suomenkielisenä ulkopuolelle jostakin heidän keskinäisestä porukastaan ja siihen liittyvistä etuoikeuksista? Ihan vain, koska samanlaisten, samaa kulttuuria edustavien ja samaa kieltä puhuvien kesken nyt vain homma sujuu niin paljon mukavammin? Halu välttää sekoittumista noiden erilaisten suomenkielisten kanssa on vain luonnollista ja ymmärrettävää? (Muistelen, että nousi aika kohu, kun taannoin ehdotettiin jotain ruotsinkielistä asuinaluetta perustettavaksi tms.)

Kopek

#334
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella.

Tätähän koko maailmanmeno on. Jokainen meistä on suljettu pois jostakin asiasta ominaisuuksiensa perusteella. Kovin moni meistä ei kelpaisi esimerkiksi astronautiksi tai hävittäjälentäjäksi.

Luin lapsena paljon meriaiheisia seikkailukirjoja ja haaveilin ammatista ja urasta merillä.

Mutta...

https://cdn.betakit.com/wp-content/uploads/2019/10/Peter3.jpg

Suomen rasistinen valtio on sulkenut suuren osan likinäköisistä silmälasien käyttäjistä meriammattien ulkopuolelle, ja minä valitettavasti kuulun tähän syrjittyjen joukkoon. En saisi toimia edes lipunmyyjänä Korkeasaaren vesibussissa. Mitä tämä on jos ei syrjintää. Englannissa, Australiassa, Kanadassa, Uudessa Seelannissa sekä eräissä muissa maissa asia ei olisi ongelma, koska niistä hyväksytään silmälasien käyttäminen.

Tsaarin aikaisessa Suomen lainsäädännössä ei ole mitään vaatimusta siitä, miten hyvin ihmisen pitää nähdä lähelle, vaikka laivoja ajetaan nykyisin enemmän näyttöruutujen kuin ikkunanäkymien perusteella. Kippariksi kelpaa, vaikka ei näkisi mitään, mikä on viisi metriä lähempänä, kunhan näkee riittävän hyvin jonnekin kauas ilman silmälaseja.

Seuraavassa on otteita onnettomuustutkintakeskuksen raportista, joka kertoo karille ajamisesta vuonna 1997.   

"Samoihin aikoihin luotsi oli todennut, että Kallat ovat linjassa ja mittasi etäisyyksiä tutkalta käyttäen hyväkseen tutkan kiinteitä etäisyysrenkaita. Pian hän totesi, että hänen tekemänsä etäisyysarviot eivät pitäneet paikkaansa. Hän oli laskenut yhden etäisyysrengasvälin olleen kaksi (2) mailia, koska hän uskoi tutkansa olleen 12 mailin näyttöalueella. Todellisuudessa tutka oli ollut jo jonkin aikaa 6 mailin näyttöalueella, mistä seurasi se, että etäisyysrengasväli oli yksi (1) maili."

"Luotsi alkoi kääntää alusta vasemmalle, mutta alus ajoi karikon päälle. Alus alkoi vapista voimakkaasti, vauhti hidastui ja alus pysähtyi. Karilleajo tapahtui klo 04.00."

" Konepäällikkö tuli komentosillalle välittömästi karilleajon jälkeen. Meri hakkasi kovasti alusta ja oli nähtävissä, että siitä vuotaa öljyä mereen. Päällikkö vaati luotsia hälyttämään apua. Kun tämän silmälasit ja puhelin oli löydetty, luotsi soitti Raahen luotsiasemalle klo 04.10."


Tuossa taitaa olla todiste siitä, mistä oli kyse. Jos luotsin täytyi etsiä silmälasit soittaakseen onnettomuudesta, miten hän on nähnyt tutkassa olevat skaalamerkinnät. Karille ajamisesta ehti kulua kymmenen minuuttia ennen kuin luotsi sai soitettua puhelun.

Likinäköiselle (joka ei kelpaa merelle huonon näkönsä takia) tutkan ruudun pientenkin merkintöjen näkeminen ei olisi ongelma.

Nyt meni vähän sivupoluille tai vesille. Halusin vain esimerkin avulla osoittaa, että ominaisuuksiin perustuva syrjintä elää ja voi hyvin. Ne, joiden ominaisuudet ovat täydelliset, muodostavat eliitin ja käyttävät valtaa (esimerkiksi poliisin roolissa) meitä vajavaisia maan matosia kohtaan.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 23, 2019, 12:06:18
Eiköhän ihmiset yleensä elä kaltaistensa kanssa, kun ihmisiä ollaan.

Geeniero, tai geeniperimä on aika nopeasti tasaantuva.
Ei ole. Roturyhmät eivät sekoitu toisiinsa niin tehokkaasti, mitä on kuviteltu, koska ihmiset eivät usein suosi toisrotuisia perheisiinsä. Valkoiset ja mustat eivät risteydy keskenään järin suuresti, latinot USA:ssa ovat ryhmä, joka sekoittuu valkoisiin enemmän kuin mustat, koska kynnys on alhaisempi.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
...No ihan aluksi näen pahana sen, että yrität väittää tuon olevan ainoa järkevä suhtautumisen tapa ja lisäksi kaikkien "kunnon" suomalaisten näkemys. Menet tässä niin pitkälle, että tapanasi on esittää väitteitä muiden toiminnasta ja ajatuksista, joiden väität olevan totuus heistä. Kuten esim. väite, että en vuokraisi romanille asuntoa. Vuokraisitko muuten itse (hypoteettinen kysymys)?

Toiseksi - tuollainen homogeenisuus on yhteiskunnallisesti haitallista. Segregaatio ei tuota hyvää yhteiskuntaa, eikä lopulta edes tuo turvallisuutta. Päinvastoin samanlaisuusvaatimuksesta tulee helposti myös muutakin erilaisuutta karsastavaa, jolloin kenen tahansa on hyvin helppoa joutua sen erilaisen ja joukkoon kuulumattoman osaan.

KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella. Onko siis ihan ok, että suomenruotsalaiset sulkevat sinut suomenkielisenä ulkopuolelle jostakin heidän keskinäisestä porukastaan ja siihen liittyvistä etuoikeuksista? Ihan vain, koska samanlaisten, samaa kulttuuria edustavien ja samaa kieltä puhuvien kesken nyt vain homma sujuu niin paljon mukavammin? Halu välttää sekoittumista noiden erilaisten suomenkielisten kanssa on vain luonnollista ja ymmärrettävää? (Muistelen, että nousi aika kohu, kun taannoin ehdotettiin jotain ruotsinkielistä asuinaluetta perustettavaksi tms.)
Olkinukkeilua, en puhunut siitä, että näkemykseni on ainoa oikea. Se on vain näkemykseni, jota mielestäni vääristelet. Mustalaisista en puhunut, tuo on sinun vertauksesi.

Missä mielessä yhteiskunnan homogeenisyys on haitallista? Pohjoismaiset yhteiskunnathan luotiin sen perustalle? Yhteinen arvomaailma, maailmankäsitys, loivat pohjan sille hyvinvointiyhteiskunnallemme, jota ruotsalaiset sittemmin lähtivät tuhoamaan.

Mikä on etuoikeuttu asema? Sekö, että luomme parempia yhteiskuntia kuin aasialaiset tai afrikkalaiset? Eikö se ongelma/vika ole heissä, jos eivät kykene luomaan yhtä toimivia yhteiskuntamalleja, mitä me olemme luoneet? "Valkoisen miehen taakkaako" tarkoitat...? Ei ole meidän velvollisuutemme sivistää muita.

Samat lait ja mahdollisuudet kaikille, se on tasa-arvoa. Toiset menestyvät, jotkut huonommin. Yhteiskunnassa aina käy näin, on ylä- ja alaluokkia. Onko se lopulta ongelma, että jotkut yhteiskunnassa pärjäävät heikommin tai paremmin? Ongelma on vain, jos yhteiskunnassa on rakenteita, jotka toisia estävät menestymästä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2019, 00:09:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
...No ihan aluksi näen pahana sen, että yrität väittää tuon olevan ainoa järkevä suhtautumisen tapa ja lisäksi kaikkien "kunnon" suomalaisten näkemys. Menet tässä niin pitkälle, että tapanasi on esittää väitteitä muiden toiminnasta ja ajatuksista, joiden väität olevan totuus heistä. Kuten esim. väite, että en vuokraisi romanille asuntoa. Vuokraisitko muuten itse (hypoteettinen kysymys)?

Toiseksi - tuollainen homogeenisuus on yhteiskunnallisesti haitallista. Segregaatio ei tuota hyvää yhteiskuntaa, eikä lopulta edes tuo turvallisuutta. Päinvastoin samanlaisuusvaatimuksesta tulee helposti myös muutakin erilaisuutta karsastavaa, jolloin kenen tahansa on hyvin helppoa joutua sen erilaisen ja joukkoon kuulumattoman osaan.

KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella. Onko siis ihan ok, että suomenruotsalaiset sulkevat sinut suomenkielisenä ulkopuolelle jostakin heidän keskinäisestä porukastaan ja siihen liittyvistä etuoikeuksista? Ihan vain, koska samanlaisten, samaa kulttuuria edustavien ja samaa kieltä puhuvien kesken nyt vain homma sujuu niin paljon mukavammin? Halu välttää sekoittumista noiden erilaisten suomenkielisten kanssa on vain luonnollista ja ymmärrettävää? (Muistelen, että nousi aika kohu, kun taannoin ehdotettiin jotain ruotsinkielistä asuinaluetta perustettavaksi tms.)
Olkinukkeilua, en puhunut siitä, että näkemykseni on ainoa oikea. Se on vain näkemykseni, jota mielestäni vääristelet. Mustalaisista en puhunut, tuo on sinun vertauksesi.

Olet kyllä moneen kertaan luonnehtinut omaa näkemystäsi nimenomaan ainoaksi järkeväksi. Se toinen näkemys on vaikkapa "alapääajattelua". Romaneista olet aiemmin nimenomaan esittänyt väitteen, että (vaikka muutoin heidän tasaveroisen kohtelunsa puolesta puhuisikin), ei kukaan kuitenkaan uskaltaisi asuntoaan romanille vuokrata. Eli esitit väitteen, että suhtautuminen, jota muissa moittii, on kuitenkin tapa, jolla itsekin tosipaikan tullen (kun oma omaisuus on pelissä) suhtautuu romaneihin. Eli - kaikesta kirjoittelustasi (ei vian nyt tässä keskustelussa lähiaikoina) syntyy kuva, että uskot oikeastaan kaikkien ainakaan vähääkään järkevien ihmisten tosiasiassa etsivän vain samanlaisten seuraa, luottavan vain samanlaisiin jne. Esität sen jonkinlaisena luonnonlakina, normaalina ja käyttäytymisen perustilana, josta sitten jotkut hörhöt alapääajattelijat (siis ei-rationaaliset tunteilijat) ja harhautuneet sielut haluaisivat poiketa (mutta eivät edes itse oikein tosissaan siihen pysty).

LainaaMissä mielessä yhteiskunnan homogeenisyys on haitallista? Pohjoismaiset yhteiskunnathan luotiin sen perustalle? Yhteinen arvomaailma, maailmankäsitys, loivat pohjan sille hyvinvointiyhteiskunnallemme, jota ruotsalaiset sittemmin lähtivät tuhoamaan.

Homogeenisuus tarkoittaa vähempiä innovaatioita, koska kaikki ajattelevat samanlaisina samalla tavalla. Maailma ei kuitenkaan lakkaa muuttumasta, joten homogeenisuus helposti tarkoittaa oputoamista tuon muutoksen kärryiltä. Nokian romahduksen syyksi esim. on esitetty vähintäänkin yhtenä tekijänä stä, että siellä ei ollut tilaa ajatella toisin. Homogeenisuus on myös luonnoton tilanne, koska jos jotakin niin luonto perustuu variaatioihin ja erilaisuuteen. Yksipuolisuus on aina riski, koska se on heikkoutta muutoksen kohtaamiseen.

LainaaMikä on etuoikeuttu asema? Sekö, että luomme parempia yhteiskuntia kuin aasialaiset tai afrikkalaiset? Eikö se ongelma/vika ole heissä, jos eivät kykene luomaan yhtä toimivia yhteiskuntamalleja, mitä me olemme luoneet? "Valkoisen miehen taakkaako" tarkoitat...? Ei ole meidän velvollisuutemme sivistää muita.

Olet siis tässä asiassa vasta ensimmäisellä portaalla eli kieltämisen tilassa. taustalla virheargumentti, että asioiden nykyinen tila todistaa, että niin pitääkin olla. Olet monella tapaa erittäin etuoikeutettu, mutta sokea sille, että nuo etuoikeudet ovat ensinnäkin jotakin toisten kustannuksella saamiasi sekä niiden ansiosta olet siinä asemassa ja tilanteessa, jossa olet. Valkoisen miehen taakka on syntynyt siitä, miten asema ei ole todellakaan syntynyt vain meidän ansiostamme, vaan todellakin muiden kustannuksella. Hyvin konkreettisesti.

LainaaSamat lait ja mahdollisuudet kaikille, se on tasa-arvoa. Toiset menestyvät, jotkut huonommin. Yhteiskunnassa aina käy näin, on ylä- ja alaluokkia. Onko se lopulta ongelma, että jotkut yhteiskunnassa pärjäävät heikommin tai paremmin? Ongelma on vain, jos yhteiskunnassa on rakenteita, jotka toisia estävät menestymästä.

Entäs, jos päättäisimme sellaisen lain, joka ei olisi sinulle suosiollinen? Näinhän on vaikkapa peruskoulussa, jonka epäreiluudesta pojlle jaksat muistuttaa. Kuitenkin se on nimenomaan oman tässä esittämäsi määritelmän mukaisesti samat säännöt ja mahdollisuudet kaikille tarjoava. Ei ole mitään opetussuunnitelmallista tai muutakaan säännöstä, jossa pojat asetettaisiin erilaisten vaatimusten alle. Miksi siis valitat?

Yhteiskunnassa - ja maailmassa - nimenomaan ON rakenteita, jotka estävät toisia menestymästä. Nääs kun koko yhteiskuntamme historia on rakenteiden rakentamista aivan tietynlaiselle ihmiselle ottamatta huomioon  toisenlaisia. Joko itse unohdit vähän aikaa sitten käymämme keskustelun, jossa itse VAADIT (ainoana järkevänä) rakentamiselle periaatetta, jossa johtotähtenä pitää olla keskimääräinen ihminen kykyineen ja  tarpeineen? Jos siis rakennetaan (ja on rakennettu) yhteiskuntaa vain sopivaksi keskimääräiselle, on selvää, että kaikki siitä jollain tapaa poikkeavat joutuvat joko selviämään heille vähemmän sopivissa rakenteissa (epätasa-arvoinen lähtökohta) tai anomaan poikkeusjärjestelyjä ja erityistä apua pystyäkseen toimimaan kuten muut (epätasa-arvoinen lähtökohta). Eli - sen sijaan, että edes haluaist tästedes pyrkiä rakenteisiin, jotka eivät estäisi osaa ihmisistä menestymästä, vaadit että jatkossakin pitää rakentaa siten, ettei tilanne muutu.

Aika arroganttia siis väittää, että omanlaistesi menestys on vain paremmuutta, jota ei ole mitenkään erityisesti tuettu ja edistetty samalla, kun toisenlaisille todellisuus on ollut esteellisempää. Ennemminkin voidaan kysyä, mikä sinussa on vikana, ettet tässä etuoikeutetussa tilanteessasi olekaan menestynyt sen kummemmin, vaan moni paljon hankalammista lähtökohdista ponnistanut on menestynyt paljon sinua paremmin. Voidaan kysyä, onko tässä oikeastaan "oikeus toteutunut" ja sinulla nyt ainakaan ei ole oikeutta vaatia enempää, koska - on vain oman kyvyttömyytesi tulosta, ettet enempään ole pystynyt. Ne menestyneemmät ovat omilla kyvyillään ansainneet täysimääräisesti enemmän kuin sinä. Jopa ne "apurahataiteilijat", jotka yhteiskuntamme nyt vain on järjestelmänä todennut ansioituneiksi ja kyvykkäiksi ja siten rahallisen kompensaation näistä ansioistaan ansaitseviksi. Koska sinulle ei ole tällaisia kykyjä, on vain oikein, ettet saa apurahaa. Kukaan ei ole estänyt sinua sellaista hakemasta. Kukaan ei ole kieltänyt sinua hakeutumista taideopintoihin ja taiteilijaksi. Yhteiskuntamme on tässä täysin tasa.arvoisesti antanut kaikille mahdollisuuden - jonka sitten ansioituneet taiteilijat (ansioituneiden taiteilijoiden valitsemina) saavat opiskelupaikkojen ja apurahojen muodossa. Valtakunnassa siis kaikki hyvin ja oikein. Mitä valitat?

Kopek

Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Jos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

https://www.nytimes.com/2015/10/11/opinion/sunday/the-asian-advantage.html

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2019, 07:32:49
Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Ööö...koska vaikkapa ympäristö, joka tarkoittaa lapsuudenkotia, jossa ei tuettu lukuharrastusta ei muutu millään tapaa siitä, että aikuisena muuttaa yliopistokaupunkiin. Edelleen - ympäristö ei tarkoita katuosoitetta, vaan ihan kaikkea kulttuuria, yhteiskuntaa, kasvatusta, asenteita jne. Mikä olisi se asuinpaikka, minne muuttamalla musta ihminen pääsisi eroon ympäristöstä, jossa musta ei sisältäisi ajatusta alemmasta arvosta ja vaikkapa epäilyksiä siitä, ettei mustan älykkyys ole ihan valkoisen ihmisen veroinen?

LainaaJos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

Tarkoitatko, että oikeastaan uskot perineesi geeneissäsi oman heikommuutesi (sen jota olet itse irjoituksissasi kuvannut)? Olisi ollut se ja sama, vaikka perheesi ei koskaan olisi menettänyt omaisuuttaan, koska oikeastaan se kaikki, mistä olet valittanut ja jonka itse ajattelet muokanneen elämääsi merkittävällä tavalla, ei olekaan ympäristöä, vaan geneettistä perimää. Onhan se seurannut sinua muuttaessasi ja matkustaessasi eli ympäristön vaihtuminen ei ole muuttanut tätä taustaasi. Siten sen täytyy olla geeneissäsi - jolloin perheesi historia olisi voinut olla täysin toinen, mutta siltikään sinusta ei olisi voinut kuoriutua itsevarmaa menestyjää. Oikeastaan olet tulkinnut asiat täysin väärin. Se, että syytät ympäristöä (omaisuuden menetyksen perhehistoriaa) siitä, millainen nyt olet ja millaiseksi elämäsi tarina on muokkaantunut, on vain valheellinen kuvitelma. Tai - muuta asumaan muualle, vaihda ympäristöä ja voit menestyä?? Jos et siihen usko, kyse on geeniperimästäsi, ei rahallisesta ja kokemuksellisesta perhehistoriastasi. Geenit olisivat olleet samat, vaikka suvullasi edelleen olisi talonsa ja omaisuutensa. Ehkä jopa itse olisit hassannut ne menemään - koska geenisi nyt vain ovat sellaiset.

kertsi

#340
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2019, 07:32:49
Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Jos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

https://www.nytimes.com/2015/10/11/opinion/sunday/the-asian-advantage.html
Näet ympäristön käsitteen liian kapeana käsitteenä.

Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut". Eli vaikka geenit olisivatkin samat muutettaessa ympäristöstä toiseen, geenit tai alleelit on voitu aktivoida tai vaimentaa joko yksilön elinaikana tai jopa edellisten sukupolvien aikana. Tätä on tutkittu muistaakseni Ruotsissa, jossa isovanhempien (vai oliko se isoäitien?) kohtaama nälänhätä on aikaansaanut epigeneettisiä muutoksia, jotka ovat periytyneet lastenlapsille, ja jotka ovat sitten näissä aiheuttaneet muistaakseni liikalihavuutta ja diabetesta. (Näistä epigeneettisistä muutoksista olisi hyötyä, jos ympäristö pysyisi samanlaisena, mutta nykyisissä yltäkylläisissä oloissa eli toisenlaisessa elinympäristössä niistä on paljon haittaa.)

Suomessa menestyminen yleensä edellyttää suomalaista nimeä - aika karua luettavaa:
Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät
--- Suomi ei tosiaankaan ole sama ympäristö Abdille tai Hassanille kuin Ainolle. Sinun kaikista ihmisistä täällä Kantiksella pitäisi se tietää.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Xantippa

Ja toisaalta kantasuomalaiselle ympäristö on aika sama ja kapea. Tarkoitan, että jos vaihdat vaikka samalla alalla toiseen firmaan, harvemmin siinä koko ympäristö vaihtuu. Ja toki jos niin käy = uudessa firmassa on aivan erilaiset käytännöt, arvot, arvostukset jne. niin ei välttämättä menestys seuraa itsestään. Itse olen todistanut useankin "uran" kääntymistä menestyksestä tappioksi, kun toimintaympäristö muuttuu.

T: Xante

kertsi

^
Toimintaympäristö muuttuu firmasta toiseen liikuttaessa myös sillä lailla, että on eri asia olla uutena talossa, jos vertaa kukkulan kunkkuna vanhassa firmassa oloon. Status voi romahtaa.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2019, 23:59:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 23, 2019, 12:06:18
Eiköhän ihmiset yleensä elä kaltaistensa kanssa, kun ihmisiä ollaan.

Geeniero, tai geeniperimä on aika nopeasti tasaantuva.
Ei ole. Roturyhmät eivät sekoitu toisiinsa niin tehokkaasti, mitä on kuviteltu, koska ihmiset eivät usein suosi toisrotuisia perheisiinsä. Valkoiset ja mustat eivät risteydy keskenään järin suuresti, latinot USA:ssa ovat ryhmä, joka sekoittuu valkoisiin enemmän kuin mustat, koska kynnys on alhaisempi.


Joskus kannattaisi lukea loputkin ja sitten voisi kertoa, miten sitä tasaantumista ei muka tapahdu, jos ollaan keskinäisissä suhteissa.>>

Lapsi perii vanhempansa puolet ja puolet, isovanhempansa neljäsosan ja seuraavat kadeksaosat, jne.. nopeasti se perimä katoaa historian hämärään ja sekään ei mene tasan joiltakin vanhemmilta peritään enemmän perintötekijöitä, kuin toisilta.

Maailman nykytilassa ne kanssakäymiset ovat rutkasti lisääntyneet ja monipuolistuneet, vaikka kuinka asian kiistäisit.

Eristäytyneenä ei tietenkään tapahdu "tervettä monipuolistumista ja sisarnaimiset tunnetusti aiheuttavat kaikenlaisia terveydellisiä ongelmia, kuten kuninkaalisten ja keisareiden verenvuototautia, ja suomalaiskansallista omaperäistä tautikirjoa.

Kopek

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2019, 09:43:15

Näet ympäristön käsitteen liian kapeana käsitteenä.

Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut". Eli vaikka geenit olisivatkin samat muutettaessa ympäristöstä toiseen, geenit tai alleelit on voitu aktivoida tai vaimentaa joko yksilön elinaikana tai jopa edellisten sukupolvien aikana.

Miten pitkälle tulevaisuuteen menneiden sukupolvien nälänhädästä ja kärsimyksistä kumpuavan rasitteen voidaan odottaa vaikuttavan?

Filosofian ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäki (halla-aholaisia, mutta mitä sitten) on kirjoittanut näistä asioista mielenkiintoisen blogimerkinnän pari vuotta sitten otsikolla "Miksi länsimaalaisten älykkyys laskee?" Hän on sitä mieltä, että ilmiön syy on heikkoman älykkyystason omaavien ihmisten muuttoliike länsimaihin. Kulttuurin vaikutuksesta selittävänä tekijänä Hankamäki kirjoittaa seuraavasti:

"Yksilöiden älykkyydellä ei ole tällöin paljoa merkitystä, sillä kulttuurien kokonaisuudet ovat seurauksia väestön keskimääräisestä älykkyydestä. Kulttuurien normit ovat syntyneet väestöjen kokonaisälykkyyden perusteella ja edustavat niitä.

Kulttuureissa vallitsevat normit ja käytännöt, kuten alttius selittää asioita joko taikauskoisesti tai tieteellisesti, perustuvat kansanryhmien kykyyn ymmärtää asioita ja käsitellä kognitiivista moniselitteisyyttä. Niinpä kulttuuriteoreettiset selitykset palautuvat aina biologisiin selitysperusteisiin ja ovat johdeltavissa viime kädessä kansanryhmien välisistä biologisperäisistä eroista, joista yhden muodostavat älykkyydessä vallitsevat erot."


Tämän suuntaista näkemystä minäkin olen yrittänyt tuoda esille lukuisissa kirjoituksissani vaikkakin paljon arkisemmin. Olen samaa mieltä Hankamäen kanssa siitä, että kulttuuri ei selitä ihmisten älykkyyttä ja kyvykkyyttä ja luonnetta ja tapoja, ja vaan kunkin kulttuurin ominaispiirteet ovat seurausta sen piirissä asuvien ihmisten älykkyydestä ja kyvykkyydestä ja kansanluonteesta ja tavoista. Kukin kansa luo näköisensä kulttuurin. Ja jos kansaa muuttaa jonkin toisen erilaisen kansan keskuuteen, se alkaa sinnekin luoda kopioita aikaisemmasta kulttuuristaan. Kopio ei ole tietenkään täydellinen vaan ympäristön reunaehtojen sanelema ja niistä elementeistä tehty, joita uudessa ympäristössä on käytettävissä.

Hankamäki arvelee, että jopa Lähi-idän pitkään jatkuneiden levottomuuksien ja väkivaltaisuusien taustalla on paikallisen väestön alhaisempi älykkyystaso. 

"Eräs ilmeinen syy tällaiseen laajaan poliittiseen käyttäytymiseen ja jatkuvaan aseiden kalisteluun on tutkimusten perusteella keskimääräistä muita heikompi älykkyystaso", Hankamäki kirjoittaa.

Tuon tyyppisiä ajatuksia minullekin on tullut mieleeni erityisesti Israelin ja arabikansojen vuosikymmeniä jatkunutta epätasapainoista konfliktia seuratessa.

Hankamäki olettaa, että myöskin Afrikan maiden ja Kiinan välinen ero selittyy älykkyystekijöillä:

"Afrikan mailla on ollut itsenäistymisensä jälkeen viitisenkymmentä vuotta aikaa luoda länsimainen teollinen kulttuuri, mutta nämä maat eivät ole onnistuneet pyrkimyksissään lukuun ottamatta Egyptin ja Etelä-Afrikan tapaisia valtioita, joissa länsimaiden vaikutus on ollut runsainta. Sen sijaan Kiina on noussut alkeellisesta kehitysmaasta noin kahdessakymmenessäviidessä vuodessa nykyaikaiseksi teollisuusvaltioksi lunastaen paikan USA:n ja Japanin välissä bruttokansantuotteessa mitattuna."

Loppukommenttina Hankamäki tekee yhteenvedon siitä, mitä on esittänyt ja tiivistää viestinsä seuraavasti:

"Vaikka historiallisilla ja kulttuurisilla taustoilla voikin olla supportiivista tai preventiivistä merkitystä valtioiden kehitykseen, pitkällä aikavälillä erottuvat trendit eivät voi selittyä pelkillä kannustavilla olosuhteilla tai jarrutustekijöillä. Ne eivät nimittäin ole kokoaikaisia ja jatkuvakestoisia niin kuin eivät koulutusolotkaan, mutta ihmisten geneettiset ominaisuudet ovat. Niinpä biologisperäiset erot älykkyydessä ovat vahvoja ehdokkaita, kun pohditaan syitä Afrikan maiden muita kurjempaan tilaan. Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestön täydentyminen Afrikasta ja Lähi-idän arabimaista voi selittää myös sen, miksi keskimääräinen älykkyys länsimaissa nyt laskee."

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/09/miksi-lansimaalaisten-alykkyys-laskee.html