Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Juuli - joulukuu 01, 2019, 10:56:45


Minulle nuori virolainen juippi hommasi ikuisen invaliditeetin. Oli tiedossaan allergiani metalleille joten titaani olisi ollut ainoa vaihtoehto murtuneeseen jalkaan. Laittoi kaikenmaaliman kromit ja nikkelit. Jouduin koomassa kotona, poika huomasi, takaisin sairaalaan. Tulehdusarvo kun piti olla alle 5 ja 5 oli 940. Koomassa aikani ja neliraajahalvaantunut kun teholla heräsin,. Mikään paikka ei liikkunut. Siellä meni 7 kk liikkumatta, silmät  vain pyöri.
Aloitin sodan potilasvakuutuksen turvin. Eipä tullut latin latia kun allergiat ei ihon sisällä kuuemma kuki. Tuli MRSA. Sen oli kuulemma saanut maasta kun siihen kaatua jysähdin. Allergiat oli siis tiedossa mutta ei välitetty kun ei ne tule ihon sisään.. MRSA tuli jäisestä maasta, Lisänä tuli tappava ripuli, pissarakkoon joku . Kun vietiin leikkaukseen oli kysytty lomakkeella kaikki vaivat joten olisi luullut ne allergiat huomaavan. Ei huomattu ei. Nyt on jalka, 3 v oli kipsissä,  lyhyempi. Pissavaiva jäi . Ripuli jos vielä tulee on ainut keino ulosteensiirto.
Kuljin 10 v MRSAn kantajana. Kun tuli tämä ruusu kysyttiin myös MRSA. Kokeissa huomattiin jotta en olekkaan MRSAn kantaja. vasta sitten löytyi vasta tieto,  se oli 10 v turhaa kun löytyi paperi jossa ilmoitettiin ettei sairaalasta lähdettyäni ei ole MRSAta,,, mutta   aina laitettiin  erilliseen  huoneeseen. Muutama kerta tuli maattua yksityishuoneessa sen olemattoman MRSAn takia. Vaan väärin sekin. Olisi ollut edes joku kohta oikein. Täytyy todeta että luottamukseni ainakin muumalaisiin lääkäreihin on nolla.
Eikä se kotimaisillekaan hurraata hihku.
Paskan möivät... Joo. Ikävä lukea tuollaisia juttuja.
Clostridium mikälienee bakteeritartunta vei isäni vanhainkodissa.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00806
Vie niin heikkoon kuntoon, ettei siitä vanhus enää toivu. Terve ihminen vielä toipuu...

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2019, 19:06:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 03, 2019, 08:57:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 02, 2019, 17:50:23
Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

Juu ei. Mutta siis - tässä kyseisessä tapauksessa tämä epäilysi tarkoittaa, että pitää epäillä suomalaisen yliopiston opiskelijavalinnan osuvuutta sekä sen kykyä opettaa lääketiedettä pätevästi. Sitäkö halusit sanoa, että meidän on syytä epäillä suomalaisen yliopistokoulutuksen tuloksia?
Yliopiston itse käyneenä epäilen hieman koulutustasoamme, ainakin humanistisilla/yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joita olemme paisuttaneet liikaa. Saatan olla vähän toisinajattelija yliopistojen/korkeakoulujen suhteen, mutta itse pidän huonona ajatuksena sitä mallia, että yliopistokoulutusta pitäisi tarjota useammille. Se johtaa tason laskuun, väistämättä!

No mutta - sittenhän ei todellakaan ole niillä opinto-ohjaajilla senkään vertaa perusteita ehdotella lääkäriksi haluaville lähihoitajaopintoja, kun ylliopistojemme taso on vähän heikommankin opiskelija-aineksen ulottuvilla ja siten täysin realistinen tavoite vähän kaikille. Kyse on siis vain arpapelistä, kuka satutaan ottamaan sisään, ei siitä, että opiskelupaikan saaminen vaatii tavattoman korkeaa tasoa. (Ei kukaan ole ehdottanut tässä keskustelussa, että niitä opiskelupaikkoja pitäisi lisätä, jotta maahanmuuttajatkin mahtuisivat mukaan, vaan kyllä ajatus oli, että he pyrkivät ihan samaan tapaan ja samoilla kriteereillä kuin muutkin.)

Lainaa
Yliopistojen/korkeakoulujen tulisi mielestäni ottaa vain maksimissaan 20% hakijoista, joista myös suuri osa vain kanditutkintoihin. Varsinaisiin tiedekoulutuksiin (Maisteri, Tohtori) vain parhaat. En puhu tässä itsestäni, en itsekään läpäisisi tuota rajaa, vaikka nykymuotoisessa suoritin maisterin tutkinnon. En omasta mielestänikään oikein sitä ansainnut. Yliopisto/korkeakoulu- tasojen laajentaminen ei ole hyvä asia, koska infloittaa tutkintoa. Yhteiskunnalla ei ole tarvetta korkeakouluttaa liikaa ihmisiä, koska kuitenkaan heille ei löydy riittävästi sen kaltaisia työtehtäviä (maistereista tulee perusvirkamiehiä, paperinkäsittelijöitä, tietokonelorveja). Hyvä kandidaattitutkinto (=alin yliopistotutkinto 5 v), ammattikoulu/ammattikorkeakoulututkinto (4-5 vuotta) riittää. Ylikoulutus on tuhlausta yhteiskunnalta. Vain harva maistereistakin päätyy asiantuntijatehtäviin tai koulutukseen tohtoritasolle. Koulutamme heitä liikaa.

No tuohan nyt on todella pönttöpäinen ajatus, että hakijoiden määrä määrittäisi sisäänpääsijöiden määrän.

Mutta tästähän me emme nyt olleet ollenkaan keskustelemassa. Taisit vain vaihtaa puheenaihetta, kun et pysty myöntämään puhuneesi täysin puuta heinää. Ei kestä mies näköjään tuollaista, vaan ryhtyy pontevasti osoittelemaan sormella ihan muualle toivoen, että muut unohtavat, mistä oikeastaan puhuttiin ja miten hölmöjä tulikaan sopotettua hetki sitten.

Juu ja ei todellakaan kaikilla aloilla ja kaikkiin koulutusohjelmiin ole erityisen korkea kynnys päästä. Se nyt ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että lääkikseen ON aika vaikeaa päästä. Eikä se poista sitäkään tosiasiaa, että jos sinne pääsee, on todistanut kyvykkyytensä lääkärin ammattia tavoitella. JOs sinä olet puolestasi joskus päässyt valtsikaan (jonne ainakin aikoinaan oli aika helppo päästä sisäänpääsyprosentin mukaan katsoen), niin tällä asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millaista ohjausta opinto-ohjaajien koulussa pitäisi antaa maahanmuuttajaoppilaille. Eikä suomalaisen koulutuksen tasokaan varsinaisesti sillä paljastu, että kohdallasi tehtiin kaiketi vähän hutivalinta (tämä on oma arvioisi asiasta). Sellaista pääsykoetta ei taida olla olemassa, jossa ei joskus niin kävisi. On ehkä hieman harhaanjohtavaa arvioida koulutuksen tasoa tuon hutilyönnin kautta.


Toope

Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Kopek

#513
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2019, 09:27:23
Kopek miksi ajattelet, että valkoihoiset lääkisläiset todistavat jotakin valkoihoisen väestön älykkyydestä, mutta ne kaikki valkoihoiset, jotka eivät ole koskaan päässeet lääkikseen, eivät todista mitään valkoihoisten älykkyyden vähäisyydestä? Miksi kuitenkin sinusta ne kaikki mustaihoiset, jotka eivät ole päässeet lääkikseen, todistavat mustaihoisen väestön älyllisestä kehnoudesta, mutta lääkikseen päässeet mustaihoiset eivät kuitenkaan todista mitään mustaihoisen väestön älykkyydestä?

Et kai nyt sentään niin älytöntä ajatusvirhettä tee, että oletat suomalaisen lääkiksen valkoihoisten opiskelijoiden mustaihoisia suuremman määrän todistavan jotakin siitä, että afrikkalaiset eivät ole riittävän älykkäitä päästäkseen lääkikseen???

Safiirin kommentti perustuu hänen omiin kuvitelmiinsa siitä, mitä ajattelen. Siihen on näin ollen vaikea vastata. En ajattele siten kuin Safiiri esittää minun ajattelevan, joten en voi vastata myöskään kysymykseen "miksi" ajattelen noin.

Isolle joukolle ihmisiä tehtyjen älykkyystestien tulosten keskiarvot kenties todistavat jotain väestöryhmien älykkyydestä, ja näihin vertailuihin perustuvat tiedot tai väitteet (minä niitä itse kukin pitää) siitä, että väestöryhmien välillä olisi eroja. Puhutaan siis isojen joukkojen älykkyyden keskiarvoista eikä yksilöistä. Yksilö voi olla älykäs tai tyhmä riippumatta siitä, mihin ryhmään hän kuuluu.

https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=13

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Puhut siitä, koska haluat siirtää keskustelun pois asiasta, jossa olet kykenemätön myöntämään olleesi täysin pihalla. Vai - kykenetkö toteamaan, että et kommenttisi opinto-ohjausasiassa olivat perusteettomia, koska et hahmottanut, mistä puhuttiin?

PS. Yliopistotaso on korkeakoulutaso. Mm. teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Ei ole mitään korkeakoulutasoa ylempää yliopistollista tasoa. Taidat nyt sotkea ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 05, 2019, 07:53:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Puhut siitä, koska haluat siirtää keskustelun pois asiasta, jossa olet kykenemätön myöntämään olleesi täysin pihalla. Vai - kykenetkö toteamaan, että et kommenttisi opinto-ohjausasiassa olivat perusteettomia, koska et hahmottanut, mistä puhuttiin?

PS. Yliopistotaso on korkeakoulutaso. Mm. teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Ei ole mitään korkeakoulutasoa ylempää yliopistollista tasoa. Taidat nyt sotkea ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut.
Kyllä hyvin tiedän, että ammattikorkeakouluista on yritetty tehdä yliopisto/korkeakoulutasoista järjestelmää. Ei ole.
Kuten sanoin, en yliopistoa itse juuri arvosta, sen paisumisen vuoksi. Mielestäni teknillinen korkeakoulutaso ansaitsee enemmän arvostusta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 05, 2019, 23:32:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 05, 2019, 07:53:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Puhut siitä, koska haluat siirtää keskustelun pois asiasta, jossa olet kykenemätön myöntämään olleesi täysin pihalla. Vai - kykenetkö toteamaan, että et kommenttisi opinto-ohjausasiassa olivat perusteettomia, koska et hahmottanut, mistä puhuttiin?

PS. Yliopistotaso on korkeakoulutaso. Mm. teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Ei ole mitään korkeakoulutasoa ylempää yliopistollista tasoa. Taidat nyt sotkea ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut.
Kyllä hyvin tiedän, että ammattikorkeakouluista on yritetty tehdä yliopisto/korkeakoulutasoista järjestelmää. Ei ole.
Kuten sanoin, en yliopistoa itse juuri arvosta, sen paisumisen vuoksi. Mielestäni teknillinen korkeakoulutaso ansaitsee enemmän arvostusta.
Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Siis yliopistotasoa. Pitäisikö siis sen tasoa madaltaa ja vaatia opiskelijoilta vähän vaatimattomamman tasoisia suorituksia??

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 06:55:17
Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Siis yliopistotasoa. Pitäisikö siis sen tasoa madaltaa ja vaatia opiskelijoilta vähän vaatimattomamman tasoisia suorituksia??
Mikä ihmeen kommentti taas sinulta?! Miksi pitäisi madaltaa jotain tasoa?
Puhuin siitä, että opiskelijamäärien kasvattaminen itsessään madaltaa tasoa, koska heikomman opiskelijamäärän lisääminen ei kehitä opiskelun tasoa. Aivan kuten kehitysmaalaisten tuominen tänne ei kehitä suomalaisen osaamisen tasoa. Kossusta ei tule vahvempaa, jos lisätään laimeampaa nestettä...!

Olen sitä mieltä, että yliopistojen ja korkeakoulujen oppilasmääriä pitäisi vähentää, eli pääsyvaatimuksia tiukentaa. Se parantaisi tasoa. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2019, 21:24:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 06:55:17
Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Siis yliopistotasoa. Pitäisikö siis sen tasoa madaltaa ja vaatia opiskelijoilta vähän vaatimattomamman tasoisia suorituksia??
Mikä ihmeen kommentti taas sinulta?! Miksi pitäisi madaltaa jotain tasoa?
Puhuin siitä, että opiskelijamäärien kasvattaminen itsessään madaltaa tasoa, koska heikomman opiskelijamäärän lisääminen ei kehitä opiskelun tasoa. Aivan kuten kehitysmaalaisten tuominen tänne ei kehitä suomalaisen osaamisen tasoa. Kossusta ei tule vahvempaa, jos lisätään laimeampaa nestettä...!

Olen sitä mieltä, että yliopistojen ja korkeakoulujen oppilasmääriä pitäisi vähentää, eli pääsyvaatimuksia tiukentaa. Se parantaisi tasoa. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä.

Miten tämä liittyy siihen, että opinto-ohjaajat eivät suosittele maahanmuuttajille korkeakoulutusta, vaikka he idän koulumenestyksensä antaisi siihen edellytykset? tarkoitatko, että korkeakouluihin pitää valita heikomman tason suomalaisia mieluummin kuin maahanmuuttajia?

Kuka tässä on kasvattamassa opiskelijamääriä? Mistä sä vetelet näitä uhkakuvia, joita vastaan "rohkeasti" ryhdyt taistelemaan?

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 22:34:02
Miten tämä liittyy siihen, että opinto-ohjaajat eivät suosittele maahanmuuttajille korkeakoulutusta, vaikka he idän koulumenestyksensä antaisi siihen edellytykset? tarkoitatko, että korkeakouluihin pitää valita heikomman tason suomalaisia mieluummin kuin maahanmuuttajia?

Kuka tässä on kasvattamassa opiskelijamääriä? Mistä sä vetelet näitä uhkakuvia, joita vastaan "rohkeasti" ryhdyt taistelemaan?
Ketkä oikeasti esittävät maahanmuuttajille yleisesti jotain alempaa koulutusta? Eikö kyse heidän kohdallaan ole siitä, että heidän aiempi koulutuksensa on niin heikkoa kehitysmaatasoa, että sillä ei pärjää Suomessa? Vedät johonkin tyhmään rasismikysymykseen ihan normaaliasiantilan, eli sen, että kehitysmaiden ihmisillä on heikompi peruskoulutus kuin suomalaisilla.

Älä muuten noin vaan usko inssejä, joilla on Bagdadin tai Mogadishun yliopistoista/korkeakouluista hienot paperit. Ihan oikeasti, älä usko!

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2019, 22:52:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 22:34:02
Miten tämä liittyy siihen, että opinto-ohjaajat eivät suosittele maahanmuuttajille korkeakoulutusta, vaikka he idän koulumenestyksensä antaisi siihen edellytykset? tarkoitatko, että korkeakouluihin pitää valita heikomman tason suomalaisia mieluummin kuin maahanmuuttajia?

Kuka tässä on kasvattamassa opiskelijamääriä? Mistä sä vetelet näitä uhkakuvia, joita vastaan "rohkeasti" ryhdyt taistelemaan?
Ketkä oikeasti esittävät maahanmuuttajille yleisesti jotain alempaa koulutusta? Eikö kyse heidän kohdallaan ole siitä, että heidän aiempi koulutuksensa on niin heikkoa kehitysmaatasoa, että sillä ei pärjää Suomessa? Vedät johonkin tyhmään rasismikysymykseen ihan normaaliasiantilan, eli sen, että kehitysmaiden ihmisillä on heikompi peruskoulutus kuin suomalaisilla.

Älä muuten noin vaan usko inssejä, joilla on Bagdadin tai Mogadishun yliopistoista/korkeakouluista hienot paperit. Ihan oikeasti, älä usko!

No sen tässä keskustelussa esillä olleen jutun mukaan opinto-ohjaajat tekevät niin. Kuten siinä esimerkkitapauksessa, jossa maahanmuuttajataustainen tyttö — koulussa kiitettävästi menestynyt — joka haaveilee lääkärin ammatista sai opinto-ohjaajalta neuvon hakeutua lähihoitajaoppiin. Samainen tyttö sittemmin sai paikan suomalaisesta lääkiksestä ja opiskelee siis lääkäriksi.

SINÄ vedät tähän keskusteluun omat typerät ennakkoluulosi, etkä pysty edes huomaamaan — autettunakaan — että keskustelu koski tosiaan jotakin ihan toisenlaista kysymystä. Sinulle on siksi täysin mahdotonta käsittää, että ne kommentit, joita vaikkapa minä kirjoitan, eivät koske sellaisia tapauksia, joihin yrität niitä soveltaa. Puhut ohi ja liität kommenttini täysin väärään kontekstiin. Kai nyt sinunkin aivoillasi pystyy ymmärtämään, että se, mitä sanon yhdestä tietystä tilanteesta ja tapauksesta, ei voi olla vapaasti siirrettävissä väitteeksi ihan toisesta tilanteesta ja tapauksesta. Tapasi keskustella on rasittava ja vaikutat harhaiselta, kun et pitkänkään ajatustenvaihdon jälkeen pysty myöntämään, että olet koko ajan missannut pointin totaalisesti, seikkaillut omassa mielikuvitusmaailmassasi sen sijaan, että olisit osannut lukea viestit ja ymmärtänyt MISTÄ niissä on puhe.

Mutta voi tietenkin olla niinkin, että olet tietoisesti valinnut keskustelutavaksesi tällaisen mallin, jossa pontevasti väärinlukien ja muiden viestejä väärinlukien haluat käyttää valtaa ja valita kesksutelun aiheen ja alueen aina itse. Sellaista kesksutelutapaa voisi kutsua pyrkimykseksi vähentää muiden sananvapautta. Nimittäin otat omiin käsiisi vallan valita sen, mistä puhutaan. Muiden keskusteluun tuomat asiat pyrit kadottamaan tuon ns. väärinymmärtämisesi alle, pois keskustelusta ja tuomaan esiin vain ne aiheet, joista haluat puhuttavan. Toivot, että keskusteluosapuolet päätyvät juttelemaan niistä ja heidän ailkuperäinen aiheensa unohtuu. Näin niistä ei keskustellakaan, vaan jäleen kerran niistä aiheista, joista sinä haluat keskustella ja kertoa mielipiteesi.

Tässä on siis kaksi vaihtoehtoa, joilla käyttäytymisesi voi selittää. Joko olet todella typerä ja kykenemätön ymmärtämään lukemaasi. Tai olet hieman fiksumpi, mutta hyvin vallanhimoinen ja manipuloiva. En oikein osaa päättää, kumpi näistä olisi kannaltasi edullisempi tulkinta.

Vielä kerran: Keskustelu ALKOI lehtijutusta, jossa oli kysymys suomalaisen koulun suomalaisten opinto-ohjaajien epäillystä taipumuksesta suositella maahanmuuttajataustaisille oppilaille alhaisen tason koulutukseen hakeutumista, vaikka heidän opintomenestyksensä viittaisi kykyyn hakea korkeakoulutasolle ja oma kiinnostuskin olisi siihen. Miksi ihmeessä kyselet, "kuka", kun se oli jo heti keskustelun alkaessa selvästi ilmaistua: suomalaisen koulun opinto-ohjaajat? Miksi kysyt, "eikö kyse ole heikosta pärjäämisestä Suomessa", kun jo alunperin asiassa kerrottiin olevan kyse oppilaista, joilla on suomalaisesta koulusta saatu hyvä todistuksessa näkyvä opiskelumenestys näkyvä opiskelumenestys — ja sittemmin todiste kyvystä päästä korkeakouluun jo toteutuneesta opiskelupaikasta? Miksi kysyt, kun vastaukset kysymyksiisi olivat jo keskustelun aluksi annettu?? Oletko tyhmä, lukutaidoton vai haluatko tahallasi hämärtää, manipuloida ja tahallasi ohjata keskustelun ihan toiseen asiaan? Miksi haluat sabotoida TÄSTÄ asiasta keskustelemisen jatkuvasti suoltamalla diipadaapaa, jolla ei ole mitään tekemistä puheena olevan asian kanssa? Etkö uskalla puhua TÄSTÄ? Mikä sinua siinä pelottaa noin kovasti? Miksi välttelet aihetta? Miksi haluat ohjata koko ajan sivuraiteelle? Noinko vaikeaa sinulle on käsitellä tätä asiaa, josta siis oikeasti oli puhe nyt? Onko se sinulle jokin tabu vai mikä mättää?

Toope

Olen puhunut siitä, että keskimäärin ja yleistäen millään kehitysmaaperäisellä (Lähi-itä, Aasia, Afrkka) ryhmällä koulutustaso yllä samalle tasolle kuin suomalaisilla. Tämä on itsestäänselvyys. Meillä on myös aihetta epäillä joidenkin maiden tutkintatodistuksia, koska on hyvin tiedossa, että monissa maissa inssin tms. tutkinnon voi ostaa.

Älä lähde tuollaiseen henkilökohtaiseen keskustelumalliin, se pilaa foorumia. Tekstin floodaus ei myöskään ole hyvää keskustelua. Asian voi kiteyttää vähemmilläkin kirjaimilla.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 07, 2019, 22:23:48
Olen puhunut siitä, että keskimäärin ja yleistäen millään kehitysmaaperäisellä (Lähi-itä, Aasia, Afrkka) ryhmällä koulutustaso yllä samalle tasolle kuin suomalaisilla. Tämä on itsestäänselvyys. Meillä on myös aihetta epäillä joidenkin maiden tutkintatodistuksia, koska on hyvin tiedossa, että monissa maissa inssin tms. tutkinnon voi ostaa.

Älä lähde tuollaiseen henkilökohtaiseen keskustelumalliin, se pilaa foorumia. Tekstin floodaus ei myöskään ole hyvää keskustelua. Asian voi kiteyttää vähemmilläkin kirjaimilla.

Mites olis, jos myös antaisit muiden kirjoittaa siitä aiheesta, josta he kirjoittavat? Nythän ryhdyit pontevasti vastailemaan niihin kirjoituksiin, joissa aiheena oli tosiaan suomalaisten opinto-ohjaajine toiminta. vastauksesi luulottelivat, että esiin nostetussa kysymyksessä nuo sinun lempiaiheesi olisivat olleet relevantteja. Jatkoit jankutusta pitkään ja hartaasti — ja jatkuvasti ikäänkuin muiden kirjoittajine kommentteihin vastaillen. Heitit muille kysymyksiä, joilla vihjailit, että he eivät ymmärrä näiden sinun esiin nostamisesi tekijöiden olevan tapahtumien takana, vaikka niillä ei ollut mitään tekemistä puheena olevan asian kanssa.

On ihan turha väittää nyt, että muka olet ihan erillään puheeksi n ostetusta tässä vain jutskaillut omista aihelmistasi. "Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa." Kuten tässä lainauksessakin teet suoria väitteitä minun ajatuksistani, vaikka en ole ollut keskustelemassa siitä, mistä väität minun keskustelleen, vaan suomalaisten opinto-ohjaajien toiminnasta. Oikeesti Toope, älä yritä selittää, ettet muka tahallasi (tai tyhmyyttäsi) koko ajan ole ymmärtänyt väärin, mistä oli kyse. Että muka olisit itse vain kirjoitellut ihan toisesta aiheesta sattumalta tässä samassa juonteessa, kun tuli mieleesi.

Käyttäytymisesi ei ole hyvän keskustelumallin mukaista. Vielä nolompaa on se, ettet edes myönnä omaa toimintatapaasi, vaan yrität selitellä, että homma olis mennyt jotenkin ihan toiseen tapaan. Kuten olen sanonut — on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko olet tyhmä kuin saapas tai yrität manipuloida keskustelua tietoisesti. Eikä kumpikaan vaihtoehto ole kovin mairitteleva sinulle.

Kopek

Muutama päivä sitten julkaistiin uudet Pisa-tulokset. Suomalaisten sijoitus oli hieman laskenut. Opetusministeri Li Andersson oli Yle Uutisten mukaan huolestunut heikosti menestyvien määrän kasvusta:

Opetusministeri huolestunut heikosti menestyvien määrän kasvusta

Anderssonin mukaan koulujen väliset pienet erot viestivät vanhemmille, että Suomessa kaikki voivat luottaa oman lähikoulun kuuluvan maailman parhaiden koulujen joukkoon.

– On myös onnistuttu rakentamaan sellainen koulutusjärjestelmä, jossa opiskelijat voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, Andersson sanoi.

Huolenaiheita on kuitenkin näkyvissä näiden Pisa-tulosten perusteella. Koulutusjärjestelmää pitää kehittää, sillä oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet.

Anderssonia huolestuttaa myös heikosti menestyvien oppilaiden osuuden kasvu. Tämä näkyy erityisesti lukutaidon heikkenemisenä, jonka syynä pidetään lukuharrastuksen vähenemistä ja kiinnostuksen puutetta lukemista kohtaan.

– Erityisesti tässä painottuvat sukupuolten väliset ja sosioekonomisen taustan vaikutuksen erot, opetusministeri Li Andersson murehti.


https://yle.fi/uutiset/3-11092248

Kun puhutaan sosioekonomisesta taustasta, ei voida sivuuttaa perheinstituution merkitystä. Korkeatasoisesta sosiaaliturvasta ja kansalaisista huolen pitävästä tukijärjestelmästä johtuen Suomessa yksinhuoltajuus ei kenties näy yhtä radikaalisti lasten koulumenestyksessä ja yleensä menestymisessä elämässä kuin jossakin muualla maailmassa. Yleisesti yksinhuoltajuudella on katsottu olevan negatiivisia vaikutuksia lasten koulumenestyksen kannalta. Tästä löytyy paljon tutkimustietoa.

Yksinhuoltajuuden yleisyydessä eri etnisten ryhmien keskuudessa on eroa.

Wikipedia:

In 2017 the U.S Census Bureau published a report breaking down the number of children living in single parent households by the race of the family. The report found dramatic disparities in the rates of single parent families among the races examined

https://www.pewresearch.org/wp-content/uploads/2018/04/FT_18.04.11_UnmarriedParents_race.png

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 08, 2019, 06:35:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 07, 2019, 22:23:48
Olen puhunut siitä, että keskimäärin ja yleistäen millään kehitysmaaperäisellä (Lähi-itä, Aasia, Afrkka) ryhmällä koulutustaso yllä samalle tasolle kuin suomalaisilla. Tämä on itsestäänselvyys. Meillä on myös aihetta epäillä joidenkin maiden tutkintatodistuksia, koska on hyvin tiedossa, että monissa maissa inssin tms. tutkinnon voi ostaa.

Älä lähde tuollaiseen henkilökohtaiseen keskustelumalliin, se pilaa foorumia. Tekstin floodaus ei myöskään ole hyvää keskustelua. Asian voi kiteyttää vähemmilläkin kirjaimilla.

Mites olis, jos myös antaisit muiden kirjoittaa siitä aiheesta, josta he kirjoittavat?...
En ole esittämässä kenenkään kirjoittamista. Kritiikki ei tarkoita toisten ilmaisun kieltämistä, koska en ole vihervasemmistolainen. Ei minulla ole halua estää kenenkään toisen sananvapautta, mutta minulla on useinkin paljon halua kritisoida toisten näkemyksiä.