Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

MrKAT

#660
Ruoasta puheenollen. Läski ja lihava - tyhmä?
Jossain on ollut uutisia että lihavia syrjitään työhönotossa korkeammille paikoille, ja heidän ÄO:nsa olisi laihoja pienempi.
   Ranskan Pariisi on erittäin läskirasistinen. (Heikkilä teki sen selväksi YLE Puheessa kerran). Jos huomaatte Helena Petäistön ja Annastiina Heikkilän ulkomuotoja niin he ovat solakoita. He eivät pärjäisi jos olisivat lihavia. Lihavat on Pariisissa "ilmaa", ohitetaan.  Lihavia (ja tyhmiä) ei kannata Pariisiin kirjeenvaihtajiksi lähettää. Pariisin (keskus)alueella ei näy lihavia naisia, kuulemma. Laihuus on menestymisen elinehto sielläpäin.
   Toista on maalla tai syrjemmällä laitakaupungissa. Koska kaupunki kerää älyisämmät ja koulutetuimmat* niin voiko paikalliset kopekit päätellä että laihat on älykäs lajike koska se on menestynein rikkaassa Pariisissa (keskustassa), toisin kuin kauempana jossa ihmiset on läskempiä?
   Ei välttämättä. Ero lienee myytti**. Pääsyy on läskirasismi joka seuloo. Esim. itsekuria omaavat pystyvät kontrolloimaan syömistään - ja opiskelemaan tms siirtämään nautintoja tulevaisuuteen toisinkuin itseänsä huonommin kontrolloimaan pystyvät. Pelkästään itsekontrollimisen kyvyt (ja sen taidon oppiminen, motivaation löytyminen jne jota slummialueen ympäristö ei tue) voi tuoda menestyserot.

*Kaupunki kerää myös nuoremmat ja maaseudulle jää vanhempaa väkeä ja koska läski usein kerääntyy, ja vaatii aikaa,  vanhemmalle vyötärölle niin nuoremmat tuppaa olemaan luonnostaan laihempia. Toki läskirasismi voisi olla myös alitajuista tai piilotettua ikärasismia.
**Siis että läskit olisi tyhmempiä, lienee kiistanalaista tieteellisesti.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Toope

Haiti ja Dominikaaninen Tasavalta vertailussa:
https://www.indexmundi.com/factbook/compare/dominican-republic.haiti
Toinen on latinalaista amerikkaa, toinen afrikkaa...

Laika

Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - syyskuu 03, 2019, 15:52:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Taloustieteilijät ovat tunnettuja pseudotieteilystään. Ainakin "geeneistä" löytyvän älykkyyden kohdalla metsään on menty. Esitetään rohkeasti väite kaksostutkimuksiin vedoten, että älykkyydestä mahdollisesti peräti 60% selittyy geeneillä. 1900-vuosiadalla älykkyys nousi länsimaissa parhaimmillaan 7 pinnaa vuosikymmenessä. Olimme ennen 1900-vuosisataa kaikein heikoimmin pärjäävien afrikkalaisten tasoisia älyllisesti. Länsimaalaisten geenit eivät ole 100 vuodessa muuttuneet tippaakaan.

Eli ne "geneettiset" älykkyyserot, joita taloustieteilijät mittaavat, ovat kulttuuriälykkyyttä, eivätkä ne kerro geenien älykkyydestä yhtään mitään. Lyön tuopista olutta vetoa, että sama muuttujien vakionti on mennyt taloustieteilijöillä tälläkin kertaa pahasti metsään.

Pahoitteluni Kopekille ja hänen keskustelukumppanilleen, mutta vika löytynee väärästä kysymyksestä. Älykkyyden ymmärtäminen vaatii myös tarkoitusperien ottamista lukuun. Se kysyy, millainen on ihmisen luonto. Näinkin ilmiselvän seikan luulisi olevan taloustieteilijöiden heiniä, vaan perinteisesti se ei ole ollut. Perinteisesti se ei ollut sosiologien heiniäkään:

When this classic work was first published in 1975, it created a new discipline and started a tumultuous round in the age-old nature versus nurture debate. Although voted by officers and fellows of the international Animal Behavior Society the most important book on animal behavior of all time, Sociobiology is probably more widely known as the object of bitter attacks by social scientists and other scholars who opposed its claim that human social behavior, indeed human nature, has a biological foundation. The controversy surrounding the publication of the book reverberates to the present day.

https://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674002357

Mitä Wilsoniin tulee, niin hän ymmärsi perusidean ihmisestä paljon paremmin kuin älykkyystutkijat keskenään. Sitä vain pitäisi verrata (kulttuuri-)ympäristöllisiin oletuksiin useammin. Oletus kilpailevista kansakunnista on vähintään kyseenalainen, koska lause sisältää tulevaisuutta koskevia ehtoja. Sen Wilson olisi tunnistanut käytävästä keskustelusta nykyisiä ekonomisteja paremmin.

Käyttäytymistaloustieteen tulokset voisivat muuttaa tieteitä paradigmaattisesti. Omasta puolestani ihmettelen, miten kilpailumallien laatimisen ajatellaan enää tarkentavan taloudellista ymmärrystä, kun ne sulkevat ulos strategiset tasapainot kuten yhteistyöhalun eri muodot. Jos motivaatiomalli puuttuu kokonaan tai sen oletetaan perustuvan pelkästään rahalliseen palkkioon, puuttuu ihmisen toiminnan kokonaiskuvasta paljon.

Joku voisi jopa väittää fysiologisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen motivaatiomallin ja älykkyyden olevan sidoksissa toisiinsa.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Laika

#663
Laitan linkin tänne, se on Stanfordin yliopiston luentosarja käyttäytymisen evoluutiosta:


https://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA

En ole ehtinyt katsoa kaikkia osia. Täällä kun on puhuttu abstraktisti älykkyydestä, selittää luentosarja teoreettisesti, miten ulkoryhmät ja sisäryhmät syntyvät populaatioissa, ja miksi yksi populaation osa voi menestyä paremmin kuin toinen pelkästään jo seksuaalisen valikoitumisen kautta. Kannattaa katsella ajan kanssa, mukana on paljon muutakin käyttäytymistieteellistä asiaa ja ylipäätään syventävää ymmärrystä genetiikasta ja periytyvyydestä.

Robert Sapolsky aloittaa luentosarjan varoittamalla kategorisen ajattelun riskeistä -seikka, josta olen kirjoittanut vuosikaudet.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Toope

Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 11, 2020, 13:41:38
Laitan linkin tänne, se on Stanfordin yliopiston luentosarja käyttäytymisen evoluutiosta:


https://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA

En ole ehtinyt katsoa kaikkia osia. Täällä kun on puhuttu abstraktisti älykkyydestä, selittää luentosarja teoreettisesti, miten ulkoryhmät ja sisäryhmät syntyvät populaatioissa, ja miksi yksi populaation osa voi menestyä paremmin kuin toinen pelkästään jo seksuaalisen valikoitumisen kautta. Kannattaa katsella ajan kanssa, mukana on paljon muutakin käyttäytymistieteellistä asiaa ja ylipäätään syventävää ymmärrystä genetiikasta ja periytyvyydestä.

Robert Sapolsky aloittaa luentosarjan varoittamalla kategorisen ajattelun riskeistä -seikka, josta olen kirjoittanut vuosikaudet.
Kategorinen ajattelutapa estää omaksumasta faktoja, koska ideologia määrää liikaa ajatusmalleja. Luonnontieteet evoluutiota määrittelevät, eivät postmodernit humanistiset käsitykset. Jälkimmäiset lähinnä häiritsevät tieteellisiä näkemyksiä uusteorioillaan, jotka eivät perustu useinkaan tieteisiin. Sukupuoli/queer tms- keskustelu on täynnä tätä harhaanjohtavaa humanistinäkemystä.

urogallus

Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 22, 2020, 21:58:33
Luonnontieteet evoluutiota määrittelevät, eivät postmodernit humanistiset käsitykset.

Joo. Ja kartta määrittää maaston... ::)

Toope

Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 22, 2020, 22:00:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 22, 2020, 21:58:33
Luonnontieteet evoluutiota määrittelevät, eivät postmodernit humanistiset käsitykset.

Joo. Ja kartta määrittää maaston... ::)
Oliko tuo kritiikkiä vai puolustusta?

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 10, 2020, 02:16:08

Mitä Wilsoniin tulee, niin hän ymmärsi perusidean ihmisestä paljon paremmin kuin älykkyystutkijat keskenään. Sitä vain pitäisi verrata (kulttuuri-)ympäristöllisiin oletuksiin useammin. Oletus kilpailevista kansakunnista on vähintään kyseenalainen, koska lause sisältää tulevaisuutta koskevia ehtoja. Sen Wilson olisi tunnistanut käytävästä keskustelusta nykyisiä ekonomisteja paremmin.

Käyttäytymistaloustieteen tulokset voisivat muuttaa tieteitä paradigmaattisesti. Omasta puolestani ihmettelen, miten kilpailumallien laatimisen ajatellaan enää tarkentavan taloudellista ymmärrystä, kun ne sulkevat ulos strategiset tasapainot kuten yhteistyöhalun eri muodot. Jos motivaatiomalli puuttuu kokonaan tai sen oletetaan perustuvan pelkästään rahalliseen palkkioon, puuttuu ihmisen toiminnan kokonaiskuvasta paljon.

Joku voisi jopa väittää fysiologisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen motivaatiomallin ja älykkyyden olevan sidoksissa toisiinsa.

En esitä tätä moite- tai arvostelumielessä. Toteanpahan vain omana pohdiskelunani, että Laikan monimutkaisten tekstien kommentoiminen on minunlaiselleni tyhmälle tavikselle vaikeaa. Siksi vastaan monesti asian vierestä. Kärsivällisyyteni ei riitä pitkien virkkeiden tutkimiseen ja päättelemiseen mitä niissä oikein sanotaan. Monesti tekstissä viitataan asiantilaan, mistä minulla mitään käsitystä. Poimin esimerkin edellä olevasta tekstistä, vaikka parempiakin esimerkkejä olisi.

miten kilpailumallien laatimisen ajatellaan enää tarkentavan taloudellista ymmärrystä, kun ne sulkevat ulos strategiset tasapainot kuten yhteistyöhalun eri muodot

Mielessäni herää seuraavanlaisia kysymyksiä.

Minkä kilpailumallien laatimisen?
Mitä taloudellista ymmärrystä?
Mitkä strategiset tasapainot?
Millaiset yhteistyöhalun eri muodot?

Viimeistä kohtaa voin yrittää miettiä pohjautuen siihen mitä Laika kirjoittaa. Yksi yhteistyöhalun muoto voisi olla raha ja taloudellinen etu. Toinen voisi olla jotain muuta. Mutta miten tämä liittyy älykkyyteen ja geeneihin ja menestymiseen?

Jos mennään taviksien yksinkertaiselle tasolle, niin en tiedä, kilpailevatko maat varsinaisesti keskenään, vai kilpailevatko jotkut tahot eri maissa, jolloin näyttää, että maat kilpailisivat.

Kyllä jonkin verran tapahtuu myös maiden välistä kilpailemista. Muistelkaamme vaikka kilpailua siitä, valloittaako kuun ensimmäiseksi Neuvostoliitto vai Yhdysvallat. Myös aseteknologiassa ja asevoimien suuruudessa mitä ilmeisimmin kilpaillaan. Ainakin siltä se näyttää. Eivätkö monet urheilulajitkin ole maiden välistä kilpailua, vaikka yksilöt niihin osallistuvatkin.

Toope

Mars-hanke tulee varmaankin olevan kansainvälinen (USA, EU, Kiina, Japani tms. muita). ISS on jo kv. hanke.
Yhdenkään maan voimavarat eivät luultavasti riitä edes pysyvän Kuu-tukikohdan rakentamiseen, sekin tulee olemaan yhteistyötä. Mars-projekti on myös niin suuri, että se vaatii globaalia yhteistyötä. Toisaalta, mikäs sen hienompaa, kun ainakin tuollainen hanke saa maailman toimimaan yhteistyössä? 8)

Saares

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 20, 2020, 23:35:01
Ruoasta puheenollen. Läski ja lihava - tyhmä?
Jossain on ollut uutisia että lihavia syrjitään työhönotossa korkeammille paikoille, ja heidän ÄO:nsa olisi laihoja pienempi.
   Ranskan Pariisi on erittäin läskirasistinen. (Heikkilä teki sen selväksi YLE Puheessa kerran). Jos huomaatte Helena Petäistön ja Annastiina Heikkilän ulkomuotoja niin he ovat solakoita. He eivät pärjäisi jos olisivat lihavia. Lihavat on Pariisissa "ilmaa", ohitetaan.  Lihavia (ja tyhmiä) ei kannata Pariisiin kirjeenvaihtajiksi lähettää. Pariisin (keskus)alueella ei näy lihavia naisia, kuulemma. Laihuus on menestymisen elinehto sielläpäin.
   Toista on maalla tai syrjemmällä laitakaupungissa. Koska kaupunki kerää älyisämmät ja koulutetuimmat* niin voiko paikalliset kopekit päätellä että laihat on älykäs lajike koska se on menestynein rikkaassa Pariisissa (keskustassa), toisin kuin kauempana jossa ihmiset on läskempiä?


   Ei välttämättä. Ero lienee myytti**. Pääsyy on läskirasismi joka seuloo. Esim. itsekuria omaavat pystyvät kontrolloimaan syömistään - ja opiskelemaan tms siirtämään nautintoja tulevaisuuteen toisinkuin itseänsä huonommin kontrolloimaan pystyvät. Pelkästään itsekontrollimisen kyvyt (ja sen taidon oppiminen, motivaation löytyminen jne jota slummialueen ympäristö ei tue) voi tuoda menestyserot.

*Kaupunki kerää myös nuoremmat ja maaseudulle jää vanhempaa väkeä ja koska läski usein kerääntyy, ja vaatii aikaa,  vanhemmalle vyötärölle niin nuoremmat tuppaa olemaan luonnostaan laihempia. Toki läskirasismi voisi olla myös alitajuista tai piilotettua ikärasismia.
**Siis että läskit olisi tyhmempiä, lienee kiistanalaista tieteellisesti.
Pohjoiskorean esimerkki?

Toope

Winston Churchill oli aika viksu, vaikka oli läskilortti.
Tosin ei meille suomalaisille ollutkaan hyvä...

Kopek

Lueskelin CNN:n uutisia ja huomasin artikkelin, jonka otsikko on "How new technology is transforming Vietnam's economy". Jutussa kerrotaan maan nopeasta vaurastumisesta, mikä näkyy mm. kännyköiden ja sovellutusten ja niihin liittyvien teknologiafirmojen määrän lisääntymisenä. Otsikkokuvassa on kaksi tyttöä kadulla lyhyissä shortseissa kännykät kädessä. Lainauksia artikkelista:

More than 45 million people were lifted out of poverty between 2002 and 2018 as the country developed industries that span textiles, agriculture, furniture, plastics, paper, tourism and telecommunications.

Vietnam is now undergoing another transformation -- thanks to technology.

New infrastructure has given Vietnamese citizens easy access to the internet -- and propelled their country across the digital divide.

A 2018 report by Google and Singaporean investment company Temasek described Vietnam's digital economy -- which is growing at more than 40% a year -- as "a dragon being unleashed."


Jutussa esitellään nuori nainen, Nguyen Thuy Lien, head of corporate development for Appota. Häntä kuvaillaan startup-firmojen pioneeriksi.



Naisen ulkonäössä huomioni kiinnittyi vaalean ihoon ja kiinalaisiin kasvonpiirteisiin. Amerikkalaisten Vietnam-aiheisten sotaelokuvien ja sotadokumenttien antama mielikuva tyypillisistä vietnamilaisista on toisenlainen:



Jälkimmäinen kuva esittää vietnamilaista maatyöläistä. Hänen ihonsa on tummempi, eikä se johdu pelkästään siitä, että hän on työskennellyt auringonpaisteessa. Myös hänen kasvonpiirteensä eroavat startup-pioneerin kasvonpiirteistä. Tällaisia kuvapareja voisi etsiä enemmänkin.

En ole valitettavasti löytänyt kattavaa tietoa Vietnamin kansan etnisistä ryhmistä ja jakolinjoista. CIA Faktbook kertoo, että Vietnamin hallitus tunnustaa 54 etnistä ryhmää. Sivulla luetellaan muutama, mutta ne eivät sano minulle oikeastaan mitään. Wikipedian mukaan Hoat ovat han-kiinalasia.

Kinh (Viet) 85.7%, Tay 1.9%, Thai 1.8%, Muong 1.5%, Khmer 1.5%, Mong 1.2%, Nung 1.1%, Hoa 1%, other 4.3%

Tietoni Vietnamista on muutenkin valitettavasti huonot, joten joudun esittämään kannanoton "mutu" -pohjalta. "Mutun" taustalla on omia havaintoja eli kahden viikon reissu Vietnamiin ja matkustaminen siellä busseilla ja junalla. Se, mitä näin, vahvisti rasistisia ennakkoluulojani.

Minulle jäi käsitys, että kiinalaisilta näyttävät vaaleaihoiset ihmiset ovat yliedustettuina siisteissä sisätöissä ja ylemmässä varallisuusluokassa verrattuna tummempiin ihmisiin, jotka eivät näytä kiinalaisilta. Näitä jälkimmäisiä on katukauppiaina ja maanviljelyksessä ja duunarihommissa. Ylipäätään muodostuu mielikuva, että kiinalaisten näköiset ihmiset ovat paremmin toimeen tulevia ja mahdollisesti korkeammin koulutettuja. He näyttävät varakkaammilta ja tyylitietoisimmilta olipa kyse nuorista tai vanhemmista ihmisistä.

Tästä tullaankin rasistiseen ennakkokäsitykseen siitä, että kiinalainen geeniperimä on eduksi menestymisen kannalta. Kiinalaista perimää omaavat muinaisten maahanmuuttajien jälkeläiset pärjäävät keskimäärin paremmin kuin kantaväestö. Tämä olettamus käy yksiin pahamaineisen Lynn-Vanhanen kartan kanssa, jonka mukaan kiinalaiset ovat keskimäärin maailman älykkäin kansa.

https://pbs.twimg.com/media/Dwb4aA2VYAAwfOe.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Hoa_people

https://edition.cnn.com/2020/04/06/asia/vietnam-tech-economy-intl-hnk-spc/index.html

-:)lauri

^mullakin oli aikoinaan vahva käsitys siitä, miltä filippiiniläiset näyttävät. Käynti paikan päällä osoitti käsitykseni vähintänkin vääriksi.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Kopek

Tuo kirjoitukseni on todennäköisesti hölynpölyä. Löysin heti tietoa, joka tekee sen kyseenalaiseksi. Täysin en kuitenkaan peräänny siitä ajatuksesta, että kiinalaistaustaiset menestyvät yleensä hyvin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vietnamese_people

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - huhtikuu 07, 2020, 06:41:07
^mullakin oli aikoinaan vahva käsitys siitä, miltä filippiiniläiset näyttävät. Käynti paikan päällä osoitti käsitykseni vähintänkin vääriksi.

Millä tavalla käsitys oli väärä? Oliko aikaisempi käsitys peräisin Armi Kuuselasta kertovista lehtijutuista tai jotain tällaista?

Filippiinit ovat yksi paikka, jossa tekisi mieli käydä, mutta taitaa jäädä käymättä. Seurailen elämää maassa nykyisin Facebookin kautta, jossa minulla on filippiiniläisiä FB-kavereita, joita en henkilökohtaisesti lainkaan tunne. En yleenä hyväksy kaveripyyntöjä täysin tuntemattomilta ja varsinkaan ulkomaalaisilta. Tässä tapauksessa kuitenkin otin "talliini" muutamia filippiiniläisiä siitä syystä, että heillä on sama sukunimi kuin minulla. Se tuntui niin hassulta. Näiden ihmisten ja heidän kavereidensa kautta olen päässyt vähän kurkistelemaan maahan.

Olen joskus miettinyt, ovatko filippiiniläisten eurooppalaiset sukunimet seurausta sukunimilaista, jonka mukaan jonkinlainen sukunimi on pitänyt keksiä. Ehkä niitä poimittiin eurooppalaisista puhelinluetteloista?