Älykkyys, geenit ja menestyminen

[-:)lauri]

Niin kauan kuin keskusteluissa ei oikeasti edes kaivauduta emotionaalisen vasteen ja rationaalisen päätöksenteon kiinteään keskinäiseen suhteeseen, en huolehtisi prosentin kymmenysten muuttuvista eroista sopimuksenvaraisissa testeissä.

Oikeastaan pidän hämmästyttävänä, miten vähän on tuotu esille ongelmallisuutta typistää määritelmällinen älykkyys muutamiin melko  triviaalisti ratkaistavissa oleviin pähkinäsarjoihin.

En pitäisi mahdottomana, että tieteet perinteisesti miehisenä professiona ja miehet kasvatettuna perinteisesti alkesityymikoiksi voisivat selittää, miksi emootioita ei ole juurikaan pohdittu kognitiivisten kykyjen ennustamiseen laadittujen menetelmien yhteydessä.

[Toope]

Niin kauan kuin keskusteluissa ei oikeasti edes kaivauduta emotionaalisen vasteen ja rationaalisen päätöksenteon kiinteään keskinäiseen suhteeseen, en huolehtisi prosentin kymmenysten muuttuvista eroista sopimuksenvaraisissa testeissä.

Oikeastaan pidän hämmästyttävänä, miten vähän on tuotu esille ongelmallisuutta typistää määritelmällinen älykkyys muutamiin melko  triviaalisti ratkaistavissa oleviin pähkinäsarjoihin.

En pitäisi mahdottomana, että tieteet perinteisesti miehisenä professiona ja miehet kasvatettuna perinteisesti alkesityymikoiksi voisivat selittää, miksi emootioita ei ole juurikaan pohdittu kognitiivisten kykyjen ennustamiseen laadittujen menetelmien yhteydessä.

Minusta taas teillä olisi potentiaalia enemmän rationaalisuuteen, mitä esitätte.

[Toope]

Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...

Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

[Toope]

Minä kritisoin tuota nykyajatusta, jossa valkoisten miesten patsaita halutaan kaataa, koska valkoisilla miehillä on eniten patsaita. Mutta eivät he valkoisuutensa tai miehisyytensä vuoksi patsaita ole ansainneet, vaan saavutustensa vuoksi. Rasismi tai syrjintä asiassa on siis hatusta vedettyä poliittista roskaa.

Eikä niitä patsaita haluta kaataa miehisyyden tai valkoisuuden vuoksi, vaan nimenomaan tekojensa vuoksi. Siis rasismin ja syrjimisen, mm.

Loivat Afrikkaan teitä, rautateitä, tehtaita, kaivoksia..., kehitystä. Loivatko itse?

[Toope]

Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa. Laillisuusnäkökulmasta tilanne oli yhdenlainen, käytännössä naisten mahdollisuuksia kavensi vielä perheen umpimielinen käsitys naiselle soveliaista ammateista ja harrastuksista. Asenteiden vuoksi lukutaidottomuus oli naisilla yleistä jopa perheissä, joissa oli muuten varaa kouluttaa jälkeläiset...

Jotkut yhteiskuntamallit myös kykenevät positiivisesti muuttumaan, kehittymään. Eivät jää jauhamaan 600-luvun ajatuksiaan.
Siksihän naisillakin on kivointa länsimaisissa yhteiskunnissa.

[Toope]

Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa.

Naisten asema on parantunut, mutta suunta voi myös kääntyä. Iranin naiset esimerkiksi ovat alistetumpia nyt kuin 1970-luvulla.

Turkissa naisten oikeuksia on lisätty islamin nimissä. Naiset saavat nyt käyttää huiveja yliopistoissa. Aikaisemmin uskonnolliset tunnukset oli kielletty. Aika näyttää, onko huivin salliminen tosiasiallista naisen aseman parantamista vai portti alistamiseen.

Jotkut väittävät, että Saddam Husseinin aikana naisten asema Irakissa oli parempi kuin nyt. En tiedä, mikä on totuus tässä asiassa. Onhan toisaalta joidenkin naisen mielestä parempaa olla pukeutuneena mustaan kaapuun kuin olla ilman sitä...

Aina yhteiskunnat eivät kehity, ne voivat taantuakin.
Miettikääpä niitä arvoja, mitä nuo tuolta tulevat siirtolaiset tuovat meidän yhteiskuntaamme? Meillä ei aiemmin tunnettu naisten sukuelinten silpomista tai naisten heittämistä parvekkeelta. Nyt tunnemme nuo ilmiöt, koska monikulttuuri.

[safiiri]

Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...

Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

No kyllähän vaikkapa Saariaho sitä juuri tekee. Tosin hänkin on joutunut taistelemaan ja luovimaan saadakseen opetusta säveltämisessä. Parikin kertaa hänen opettamisestaan joku kieltäytyi, koska naisen "kuitenkin menee naimisiin ja jää kotiin hoitamaan lapsia". Vielä on siis odoteltava, enne kuin mikään määrällinen vertailu säveltäjien määrissä on millään tapaa mielekäs tai voisi kertoa yhtään mitään siitä, onko naisilla kykyjä säveltäjinä yhtä lailla kuin miehillä. Muutos on hidasta, koska säveltäjän uran luominen on pitkä projekti. Ei se tapahdu muutamassa vuodessa, vaan vaatii vuosikymmeniä. Musiikin ammattilaiseksi kouluttautuminen alkaa tyypillisesti varhaisessa lapsuudessa. Vasta vähintään tukevasti keski-ikäisestä voi ehken katsella, onko jonkinlainen ura urjennut. Kun sitten pitäis ottaa säveltäjämäärässä kiinni vuosisatojen etumatka, lienee selvää, ettei määrävertailua ole järkevää tehdä ihan hetikohta. Ei meidän elinaikanamme, ei edes lastenlastemme. Palataan asiaan muutaman sadan vuoden kuluttua...

[Toope]

Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...

Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

No kyllähän vaikkapa Saariaho sitä juuri tekee. Tosin hänkin on joutunut taistelemaan ja luovimaan saadakseen opetusta säveltämisessä. Parikin kertaa hänen opettamisestaan joku kieltäytyi, koska naisen "kuitenkin menee naimisiin ja jää kotiin hoitamaan lapsia". Vielä on siis odoteltava, enne kuin mikään määrällinen vertailu säveltäjien määrissä on millään tapaa mielekäs tai voisi kertoa yhtään mitään siitä, onko naisilla kykyjä säveltäjinä yhtä lailla kuin miehillä. Muutos on hidasta, koska säveltäjän uran luominen on pitkä projekti. Ei se tapahdu muutamassa vuodessa, vaan vaatii vuosikymmeniä. Musiikin ammattilaiseksi kouluttautuminen alkaa tyypillisesti varhaisessa lapsuudessa. Vasta vähintään tukevasti keski-ikäisestä voi ehken katsella, onko jonkinlainen ura urjennut. Kun sitten pitäis ottaa säveltäjämäärässä kiinni vuosisatojen etumatka, lienee selvää, ettei määrävertailua ole järkevää tehdä ihan hetikohta. Ei meidän elinaikanamme, ei edes lastenlastemme. Palataan asiaan muutaman sadan vuoden kuluttua...

Onko joku Saariahoa estänyt (rakenne, miehuus, patriarkka...?). Tuskin kukaan, hän vaan ei ole kovin hyvä säveltäjä.

Hänellä on vapaus, kuten kaikilla moderneilla miessäveltäjilläkin esittää kakofoniaa. He vaan eivät ruikuta keksitystä syrjinnästä.

Tosin ei noita suuria säveltäjiä enää tule, kuten ennen. Länsimaisen musiikin 12-nuottijärjestelmä käytiin viimeistään Beatlesin ja 1970-luvun kautta niin läpi, ettei sellaisia klassikkosävellyksiä enää luoda plagioimatta. Rajallisesta määrästä nuotteja ei luoda rajattomasti musiikkia, sen jokainen tajuaa.

[safiiri]

Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...

Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

No kyllähän vaikkapa Saariaho sitä juuri tekee. Tosin hänkin on joutunut taistelemaan ja luovimaan saadakseen opetusta säveltämisessä. Parikin kertaa hänen opettamisestaan joku kieltäytyi, koska naisen "kuitenkin menee naimisiin ja jää kotiin hoitamaan lapsia". Vielä on siis odoteltava, enne kuin mikään määrällinen vertailu säveltäjien määrissä on millään tapaa mielekäs tai voisi kertoa yhtään mitään siitä, onko naisilla kykyjä säveltäjinä yhtä lailla kuin miehillä. Muutos on hidasta, koska säveltäjän uran luominen on pitkä projekti. Ei se tapahdu muutamassa vuodessa, vaan vaatii vuosikymmeniä. Musiikin ammattilaiseksi kouluttautuminen alkaa tyypillisesti varhaisessa lapsuudessa. Vasta vähintään tukevasti keski-ikäisestä voi ehken katsella, onko jonkinlainen ura urjennut. Kun sitten pitäis ottaa säveltäjämäärässä kiinni vuosisatojen etumatka, lienee selvää, ettei määrävertailua ole järkevää tehdä ihan hetikohta. Ei meidän elinaikanamme, ei edes lastenlastemme. Palataan asiaan muutaman sadan vuoden kuluttua...

Onko joku Saariahoa estänyt (rakenne, miehuus, patriarkka...?). Tuskin kukaan, hän vaan ei ole kovin hyvä säveltäjä.

Hän siissis itse kertoi, että parikin tyyppiä kieltäytyi opettamasta hänelle säveltämistä, koska eihän naiset tee säveltäjänuraa kuitenkaan. Siitä huolimatta hän siis ON pystynyt luomaan kansainvälisesti tunnustetun uran. Se, ettei joku toope, joka nyt muutoinkin on kaikkea nykymusiikkia vastaan, ei hänen musiikkiaan kuuntele, ei varsinaisesti muuta asiaa mitenkään. Saariaho ei sävellä sellaista musiikkia kuin Mozart siksi, että EI HALUA. Miksikö? No kun Mozart teki sen jo. Mihin tarvittaisiin tusinamozarteja, jotka tekevät 1700-luvun musiikkia uudestaan? Pyörääkään ei kannata keksiä uudestaan. Väitän, että suomalaisista nykysäveltäjistä Saariaho on sieltä menestyneimmästä päästä. Näin siis siitä huolimatta, ettei aikoinaan häneen naispuolisen uskottu ihan yhtä lailla kuin mieskollegoihin. Mitä ilmeisimmin siis hänen kykynsä ja tahdonvoimansa edetä musiikissa on ollut niitä miessäveltäjiä suurempi, jotka eivät ihan vastaavaa kansainvälistä arvostusta ole pystyneet hankkimaan - tai joista emme ole edes kuulleet.

Kauhea kateus mahtaa sua vaivata, kun on moinen pakko yrittää kieltää Saariahon saavutukset. Mutta sehän on aina ollut jo etukäteen arvattavissakin, että kun sulle esitellään pyytämiäsi menestyneitä naisia tai taiteilijoita, niin maalitolpat tietenkin vaihtavat heti paikkaa, eikä ne sulle kelpaa esimerkeiksi, koska sinusta keskuslämmityshän on ihan turha ja nykysäveltäjää ei palvottu vielä 1700-luvulla. Sen sijaan meidän mielestäsi pitäisi kunnioittaa jotain etelävaltioiden sisällissodassa hävinnyttä kenraalia, joka hommassaan siis epäonnistui ja ideologiansakin todettiin surkean moraalittomaksi ja haitalliseksi.

Hänellä on vapaus, kuten kaikilla moderneilla miessäveltäjilläkin esittää kakofoniaa. He vaan eivät ruikuta keksitystä syrjinnästä.

Itse asiassa ainoa, joka tässä ruikuttaa, olet sinä. Saariaho ei ruikuta. Onpahan vain todennut, että säveltäjänä on mukavampaa toimia jossain muualla kuin Suomessa, joten niinpä hän sitten tekee. Menetys ei ole Saariahon, joka kaikesta päätelleen pärjää ja menestyy erinomaisen hyvin. Ihan ilman sitä, että joku toope olisi suuri faninsa. Saariahon löytää konserteista, oopperan lavoilta ja Spotifystakin. Hän saa kansainvälistä tunnustusta. Älä viitsi edes yrittää selittää, että vain sun kyvyttömyys ymmärtää nykymusiikkia todistaa silti hänet kyvyttömäksi säveltäjäksi. En mäkään ole mikään Picasso-fani, mutta en kyllä siltikään yritä väittää, että Picasso oli surkea kuvataiteilija.

Tosin ei noita suuria säveltäjiä enää tule, kuten ennen. Länsimaisen musiikin 12-nuottijärjestelmä käytiin viimeistään Beatlesin ja 1970-luvun kautta niin läpi, ettei sellaisia klassikkosävellyksiä enää luoda plagioimatta. Rajallisesta määrästä nuotteja ei luoda rajattomasti musiikkia, sen jokainen tajuaa.

Tosin mikäänhän ei pakota säveltämään musiikkia vain noudattaen länsimaista tonaliteettia noudattaen. Eikä musiikin mahdollisuudet ihan vain pelkkään 12 säveltasoon ja niiden järjestykseenkään rajoitu. Jos mitään mistään ymmärrät, tajuat kyllä, että musiikillisten mahdollisuuksien määrä "vain" 12 sävelen puitteissa on jo sekin aika monia mahdollisuuksia sisältävä, kun nuo kaikki sävelet ovat sinfoniaorkesterin käytössä yhdistettynä muihin musiikin osatekijöihin (kuten dynamiikka, rytmi jne). Rajallinen määrä säveliä itse asiassa tuottaa rajattoman määrän mahdollisia tapoja ne järjestää. Eikä edes tarvitse ottaa käyttöön niitä muita sävelkorkeuksia, joita tietenkin on rajaton määrä olemassa fysikaalisesti (ja joita saatetaan käyttää ei-länsimaisessa musiikissa).

Lopulta itse asiassa MIKÄÄN ei todista, etteikö uutta länsimaisenkin tradition pohjalta syntyvää musiikkia voisi säveltää edelleen. Saariaho ja muut nykysäveltäjät tekevät sitä koko ajan. Ongelma - jos asian ongelmana haluaa nähdä - ei olekaan tässä se, etteikö uutta Ja uudenlaista musiikkia voisi säveltää. Rajoitteena - jos sen rajoitteena haluaa tulkita - on se, että uudenlaisen musiikin vastaanottaminen yleisölle ei ole ihan helppoa. Juuri siksi saatetaan jopa turvautua plagiointiin - koska silloin pääsee ratsastamaan tuttuuden selässä ja turvallisuuteen ja helppouteen kallellaan olevan yleisön ei tarvitse vaivautua tutustumaan uuteen ja aluksi ehkä vieraalta tuntuvaan. Mutta - musiikki ei koskaan olisi uudistunut, eikä meillä olisi sitä Beatlesiäkään, ellei toisaalta uuden tarjoamisellakin voisi päästä pinnalle ja jopa luoda uusia tyylejä. Se taito säveltää suosittua musiikkia pohjautuu juuri siihen, että vanhoista aineksista keittää sellaista sopivan uudenlaista, joka kuitenkin on riittävän vanhanaikaista tavanomaiselle kuulijalle vastaanotettavaksi. Tämä ilmiö myös selittää sen, miksi moni tänään suuresti arvostettu säveltäjä / taiteilija ei "lyönyt läpi" suoraan omana aikanaan, vaan heidän musiikkinsa vaati hiukan pidempää pureskeluaikaa. Toisaalta moni omana aikanaan suosittu ja arvostettukin menettää hohtonsa myöhemmin ja unohtuu vain "aikansa ilmiönä", mutta ilman aineksia, jotka toisivat "kuolemattomuuden".

On myös hiukan outoa rinnastaa klassisen musiikin traditio suoraviivaisesti pop-kulttuuriin, jossa merkityksellisiä ja yleisön kiinnostuksen tuovia tekijöitä ovat hyvin suuresti "ulkomusiikilliset" tekijät. Kuten Beatles aikanaan oli ehdottomasti enemmän ilmiö vaikkapa hiusten pituutensa yms. piirteiden takia. Ei todellakaan vain musiikkinsa ansiosta.

MOzartkin taisi kyllä aikanaan olla eräs lapsitähti-ilmiön ilmentymä ja hänen uransa on - kuten niin monien muidenkin taiteilijoiden - on myös kertomus monista muista suosioon ja kuuluisuuteen vaikuttaneista tekijöistä kuin vain "puhtaasti" musiikin laadusta. Lähtien jo siitä, että hän sai musiikilleen esitysmahdollisuuksia. Myöhemmin meidät on opetettu arvostamaan Mozartia tarinalla ylivertaisen suvereenista musiikillisesta ketteryydestä. Hänet kuvataan tyyppinä, jolle säveltäminen oli ylivertaisen helppoa muihin verrattuna. Tämä mielikuva ei ihan vähiten ole syntynyt vaikkapa Amadeus-elokuvan ansioista. Vastaavasti Beethovenin arvoa nostatetaan tällä tarinalla kuuroudesta, jonka tarkoituksena on luoda vastaavasti mielikuva ylivertaisista kyvyistä. Mutta - eikös säveltäjä tyypillisestikin sävellä ihan kotonaan ja ehkä yksin pianolla säveliä tapaillen? Koska Beethoven ei ollut suinkaan ilmeisesti täysin kuuro, ero tuossa tilanteessa ei ollut aivan niin suuri sittenkään. Kyllä se tärkein työkalu lienee kaikilla klassisen musiikin säveltäjillä kyky "kuulla" musiikki jo nuottikirjoituksessa. Jää inasen myöhäiseen vaiheeseen, jos vasta orkesteriharkoissa tietää, mitä tulikaan tehtyä. Toisin olisi jossakin sellaisessa musiikkitraditiossa, jossa musiikki ei pohjaudu länsimaisen klasarin tapaan vahvasti nuotintamiseen. Kuuro yhdessä improavassa jazzbändissä tai kuulon pohjalta musisoivassa kansanmusiikkiyhtyeessä olisi paljon tavattomampi ilmestys.

[ROOSTER]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

[safiiri]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Älykkyystestin tulos pyrkii kuvaamaan testatun henkilön kognitiivisia kykyjä tilastollisesti keskiarvoon 100 suhteutettuna: tulos, joka on alle keskiarvon tarkoittaa keskimääräistä alhaisempaa älykkyyttä ja tulos joka on yli keskiarvon kuvaa keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Osa testeistä erottelee suoriutumista myös eri osa-alueilla, tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa.

Wikipedia

Sitten toinen juttu älykkyydessä on se, että kysehän on yksilön ominaisuudesta ja älykkyyden vaihtelu yksilöiden välillä on merkittävämpää kuin sen keskimääräinen sukupuolten välinen vaihtelu. Sitten vielä on sekin tekijä, että juuri miehillä on tuo älykkyyden vaihtelu suurempaa kuin naisilla ja Miehissä on enemmän huippuälykkäitä - mutta toisaalta myös niitä selvästi keskimääräistä heikompia. Naisissa puolestaan ääripäihin osuu vähemmän yksilöitä.

Erityisen hölmöä siis olisi yrittää päätellä jotain tässä asiassa sen keskimääräisen perusteella sinusta ja vaimostasi. Tai vaimosi ja sinun välisen älykkyyseron perusteella esittää mitään yleistävää ja keskimääräistä sukupuolten välisistä eroista. Tai toki voi esittää - mutta väite kertoo sitten lähinnä sinun älykkyydestäsi.

Antamasi esimerkki on myös jokseenkin epäonnistunut, sillä ihmiset tyypillisesti muistavat erityisen hyvin kaikki sellaiset tapahtumat, jotka ovat aiheuttaneet heille negatiivisia tunteita. Pelkästään tuo selittää sen, mikset muista loukanneesi häntä. Muutoinkin ihmiset tuppaa muistamaan ihan eri asioita menneestä. Vaikkapa luokkakokouksessa voi tämän helposti todeta. Jotkin asiat on kaikilla muistissa, joitakin asioita muistaa vain osa porukasta - ja osaa tapahtumista ja tilanteista ei osa huomannut edes aikoinaan, vaikka paikalla olivatkin. Eikä tämä jakaudu siten, että luokan tytöt muistais paremmin, vaan kyse on tosiaan eri asioiden muistamisesta.

Omista lapsistani aikoinaan huomasin seuraavan eron poikien ja tytön välillä. Pojat selvittivät pihaportin Avaamisen mekanismia räpläämällä sitä itse. Se oli meille vanhemmille helppoa, sillä hätiin ehti aina hyvin ennen kuin tulosta syntyi. Tytär sen sijaan ei vaikuttanut olevan edes kiinnostunut koko portista. Kunnes vain meni ja avasi portin. Hänen strategiansa oli tarkkailla meitä vanhempia ja katsoa, miten me portin kanssa toimimme. Portin avaamisen salaisuus selvisi hänelle sitä kautta. Hankalaa meille, sillä ennen kuin ehdimme hätiin, oli portti jo auki ja tyttö kadulla. (Kyseessä siis sellaiset reippaasti alle 5-vuotiaat.) Siihen en ota kantaa, kumpi oli älykkäämpää. Molemmissa strategioissa on puolensa - ja haittapuolensa. Jossain vaiheessa olisi hyvä oppia hyödyntämään kumpaakin aina tilanteeseen sopivasti. Tästä sukupuolten erosta muuten voi vetää villisti yhteyden siihen, miksi miehet yleensä ei lue ohjeita - ja miksi naiset ehkä yleensä lukee. Tästäkin on satavarmasti lukemattomia poikkeuksia ja yksilöllinen vaihtelu "pääsäännöstä" on suurta.

Mutta me emme kyllä tässä ole keskustelleet sukupuolten mahdollisista älykkyyseroista, vaan siitä, pitääkö olla kovasti kiitollinen nimenomaan miehille, jotka "ovat luoneet länsimaisen hyvinvoinnin ja hienon kulttuurin" - kuten Toope tämän jotakuinkin muotoilee. Vai pitäisikö ymmärtää, että naisia on vähemmän vaikkapa historian säveltäjissä ihan jo siksi, että heidän ei sallittu opiskella ja toimia kodin ulkopuolella. Että on suurta älyllistä epärehellisyyttä esittää miespuolisten säveltäjien suuremman määrän johtuvan vain siitä, että naiset eivät osaa tai halua säveltää. Älykkysosamäärien testaaminen on edes vähän fiksumpi tapa tehdä vertailuja. Siinäkin ilmeisesti syntyisi jänniä päätelmiä, jos sukupolvia vertaillaan, sillä tulokset testeissä ovat ajan myötä parantuneet, joten oikeastaan 1700-luvulla oltiin vähemmän älykkäitä. Onko siis syytä uskoa, että Mozart todennäköisesti oli Saariahoa tyhmempi?

[ROOSTER]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

[ROOSTER]

Antamasi esimerkki on myös jokseenkin epäonnistunut,

Niinpä tietysti. 

[safiiri]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

[-:)lauri]

Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Tutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.