Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Xantippa]

Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Se kulttuuri, se kulttuuri. Ilmeisesti kongolaiset olivat aivan tyytyväisiä omilla rannikoillaan, sotien keskenään omia heimosotiaan, eivätkä tunteneet tarvetta laajentaa reviiriään merten yli ryöstelemään muita maita.

Eli joillakin yhteiskunnilla on tälläinen valloitus- ja orjuutuskulttuuri, jota he harrastelevat yli merten ja mantujen.

T: Xante

[Karikko]

^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

[kertsi]

Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Anna kun arvaan mielipiteesi: Se, että Belgian kuningas Leopold II omi Kongon yksityisomaisuudekseen, suoritti kansanmurhan (eri arvioden mukaan 3-28 miljoonaa ihmistä tapettiin kahdessatoista vuodessa), orjuutti kongolaisia kumipuuplantaaseilla, käski amputoida niskottelevien kongolaisten käsiä laajamittaisesti (jos ei sitten tapattanut heitä), ryöväsi luonnonvaroja (kumia, norsunluuta, mineraaleja) ja rikastui, oli osoitus valkoisen rodun älykkyydestä, eikä suinkaan tämän yhden henkilön tai kokonaisen rotunsa moraalittomuudesta, ahneudesta ja julmuudesta?

Ja anna kun arvaan: todelliset tai kuvitellut erot älykkyydessä oikeuttavat ehkä mielestäsi esimerkiksi murhaamaan sen tyhmemmän ja ryöstämään hänen omaisuutensa ja maansa luonnonvarat?

Hesari kirjoitti: "Vasta nyt kansallinen tarina isällisen lempeästi kongolaisia suojelleesta ja sivistäneestä Belgiasta on aidosti väistymässä. Tilalle nousee karu kertomus Kongon luonnonvaroja rohmunneesta kolonialismista, jonka ensimmäisinä vuosikymmeninä alkuperäisväestön surmaaminen ylsi useiden luonnehdintojen mukaan kansanmurhan tasolle."

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006085296.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_vapaavaltio

Ja ennen kuin Toope lehahtaa paikalle kehumaan miten eurooppalaiset rakensivat Afrikan infrastruktuuria, niin pelkästään Kongon ensimmäisen rautatien rakentaminen vaati 2000 ihmishenkeä. Pelkkää hyväntekeväisyyttähän se sellainen kolonialismi on?

[Xantippa]

^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

Joo, sarkasmi on vaikea laji.

Nykypäivän orjuuttamista tosin ei tarvitse mennä kehitysmaihin hakemaan, vaan niin seksiorjuuden kuin kotitalousorjuuden muodoissa sitä löytyy ihan täältä länsimaista.

T: Xante

[Karikko]

^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

Joo, sarkasmi on vaikea laji.

Nykypäivän orjuuttamista tosin ei tarvitse mennä kehitysmaihin hakemaan, vaan niin seksiorjuuden kuin kotitalousorjuuden muodoissa sitä löytyy ihan täältä länsimaista.

T: Xante

Sarkasmissa on hyvä huomioida, ettei koko ketjua yleensä kahlata.

Länsimaiden orjuus on varmaan luku sinänsä, mutta onneksi sinun mainitsemassasi tapauksessa voi hakea eroa liitosta, näin suomen oloissa.

Mutta jos tarkoitit "oikeaa orjuutta" niin varmaan se on yleisempää niissä maissa joissa siihen on pidemmät kulttuurilliset perinteet. 

[MrKAT]

Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on.

YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.
  Tuo seutu oli järkyttänyt köyhyydellään ja aliravitsemuksellaan presidentti Johnsonia 60-l siinä määrin, että kehitettiin ruokalappu-systeemi köyhille. Tuon seudun marketin myyjä sanoi että (edelleen tänään) suuri osa ostaa niillä.

[MrKAT]

Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Tähän olen multikausaaliset vastaukset etsinyt täällä:
http://www.kapeanakokulma.fi/index.php?topic=48.msg768#msg768
Myös tässä lisää, Kemppisen nostama pointti (Frankopan: Silkkitiet):
http://www.kapeanakokulma.fi/index.php?topic=48.msg890#msg890

Jälkimmäinen palautuu hieman Jared Diamondilaiseen maantieteeseen: Euraasian valtavuus (ja helppokulkuisuus) horisontaalisesti toi edun länsimaille (ja Kiinalle).

[Toope]

Itse suhtaudun hieman skeptisesti kaiken kaikkiaan älykkyysmittauksiin. Kun nyt sitten vielä oikaistaan ja yhdistellään eri testien tuloksia ja arvaillaan testaamattomien väestöryhmien tuloksia naapuriporukoiden tuloksien perusteella ja tehdään sitten tällaisista "älykkyyseroista" jotain päätelmiä, niin eipä taida päätelmä olla kovinkaan vankasti perusteltu. Lopulta päädymme tilanteeseen, jossa joku toope päättelee yhden afrikkalaisen yksilöllistä potentiaalia tällaisen tutkimuksen perustella ja epää häneltä maahantulon älykkyyden tason alhaisuuden perusteella. JOS uskomme, että maahamme pitäisi päästää vain älykkäitä tulijoita, niin miksei maahantulon ehtona ole jokin äo-tulos? Sen voisi sentään väittää olevan tosiaan maahantulijan ominaisuus, kun se häneltä itseltään henkilökohtaisesti on testattu.

Itsekin suhtaudun skeptisesti älykkyysmittauksiin, en kiellä niiden osittaista merkitystä.
Voimme toki aina kysyä sitä, miksi tietyt ryhmät kykenevät tieteelliseen kehitykseen ja tietyt ryhmät vähemmän. Useissa yhteiskunnissa tietyt ryhmät muodostavat yhteiskunnan ylätasoa samalla kun toiset ryhmät yhteiskunnan alatasoa. Tämä toistuu monissa yhteiskunnissa, eri mantereilla. Jos sama rodullisten ryhmien hierarkia toistuu, onko kyse enää sattumasta, vaan onko kyse siitä, että jokin tekijä vaikuttaa ihmisten pärjäämiseen?

Miksi ei muka voisi olla mahdollista, että tietynlaiset älykkyyspiirteet olisivat yleisempiä joillakin väestöryhmillä, kun väestöryhmien geneettisessä perimässäkin on eroja?

[Toope]

Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on.

YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.
  Tuo seutu oli järkyttänyt köyhyydellään ja aliravitsemuksellaan presidentti Johnsonia 60-l siinä määrin, että kehitettiin ruokalappu-systeemi köyhille. Tuon seudun marketin myyjä sanoi että (edelleen tänään) suuri osa ostaa niillä.

Meinaat, että Baltimoren ja Philadelphian mustien slummeissa elintaso on korkeampi?
Nuohan elävät, naiset sosiaaliavulla ja miehet huumekaupalla...

[Toope]

^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

Joo, sarkasmi on vaikea laji.

Nykypäivän orjuuttamista tosin ei tarvitse mennä kehitysmaihin hakemaan, vaan niin seksiorjuuden kuin kotitalousorjuuden muodoissa sitä löytyy ihan täältä länsimaista.

T: Xante

Varsin vähän toki. Kehitysmaissa se on yleisempää. Islamilaisissa maissa ja monin paikoin Afrikkaa avoin orjuus on monesti aivan yleistä. Ei ole sosiaalitätejä siellä.

[Toope]

Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Se kulttuuri, se kulttuuri. Ilmeisesti kongolaiset olivat aivan tyytyväisiä omilla rannikoillaan, sotien keskenään omia heimosotiaan, eivätkä tunteneet tarvetta laajentaa reviiriään merten yli ryöstelemään muita maita.

Eli joillakin yhteiskunnilla on tälläinen valloitus- ja orjuutuskulttuuri, jota he harrastelevat yli merten ja mantujen.

Kongolaisten rannikko joo, katso Xantippa karttaa. Toki he ovat orjuuttaneet naapuriheimojaan.
Nuo yhteiskunnat eivät koskaan ole kehittyneet niin, että kykenisivät laajentamaan vaikutusvaltaansa muualle.

[kertsi]

YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.

https://areena.yle.fi/1-50135403

[Juha]

Tuli mieleen, että onkohan aivot isoja yleensä sen takia, että kaikki on niin pahasti sotkeentuneet sinne tänne, kopan sisälle, että mitään kompaktointia ei oikein ole ilmennyt, ekonomisena.

Fysiikasta miettinyt vastaavasti voiman merkitystä. Eräs tärkeä seikka voimassa on se, että sillä voi tehdä vahvoja korjauksia, poikkeustilanteissa, jolloin pysytään jossain kurssissa, osasten suhteen, joihin liitymme. Voiman merkitys olisikin erityisesti se, että jotain linjan tapaista voidaan jatkaa, jolloin reittiä alkaa ehkä ilmetä, ilman sitä voimantarvetta, jota ilman taas ei mikään välttämättä lähde hioutumaan. Toki, jos voimaa on, ja hioutuneisuutta, niin on sitä ekonomisuutta, ja toisaalta tilannevalmiutta reagoida, voimaperusteisesti, vaikka voiman laahaaminen itsessään onkin paljon epäekonomista.

Extremismi käytännön elämässä on vähän samaa, tai sen voi nähdä tiettynä potentiaalisena suhtautumisena toimintatavoissa. Nojataan rajoihin ja suunnataan niiden mukaisesti, ei kuvitteellisesti, jolloin todellisuustuntuma voi oikeasti tulla fiksuksi, samalla kun poikkeustilanteitakin varten jotain selviämiskykyä.

Yleensä tasapainoilu on horjahtelua puolelta toiselle. Mitä vähemmillä korjausliikkeillä ja voimilla pärjää, sen levollisempi meininki.

Massailmiöt ovat aivan omanlainen lukunsa, jossa sama siis ilmenee. Massoihin vaan liittyy usein niin paljon voimia, ettei fiksuutta koeta ehkä tarpeellisena. Käytännössä massan mukaisuus voi tarkoittaa useammin sitä, ettei olemassaoloville voimille mahdeta mitään, eikä asiaa ymmärretä. Paitsi että massat, niin myös yksilön toimet ovat samalla tämäntyyliseen sidottuja. Sen pahempi, mitä vastaan tuleekin.

Eliöitä voi nähdä minusta parhaiten tuulimyllyjä vastaan taistelijoina. Kun voimat ehtyy, ja takkiin tulee, sitä mukaa, niin pakko vääntää, vaikka eri tavalla. Sieltä se uusi sujuvuus sitten voi löytyäkkin. Hyvä silti tietää tällainen kokonaisuus mahdollisena.

Ihmisen elinkaaren voisi nähdä minusta joskus lapsuuden voimavaroihin palaamiskykynä. Seurauksena tietysti lapsuus, jossa lapsuus, ja se vielä yhtä aikuisuuden kanssa. Vähänkö hulppeeta!

[Juha]

Käytäntö osoittaa täysin vastaansanomattomasti, että perinnöllisiä eroja on. Niiden kiistäminen edellyttää uskonnon kaltaista mentaalista tilaa, jossa usko ratkaisee eikä empiirisillä havainnoilla ole merkitystä. Kaikki eivät tietenkään ole tässä asiassa tosiuskovaisia, mutta leimautumisen ja syytetyksi ja syrjityksi joutumisen paine on niin kova, että useimmat pitävät mahdolliset epäilyt omana tietonaan. En minäkään näistä asioista omalla nimelläni Facebookissa kirjoita. Alistun uskonnolliseen pakkovaltaan siinä muutkin.

Korrelatiivisesti ajatellen, näin voisi minustakin olla. Tarkempi rakentumisen logiikka jää kyllä avoimeksi, enkä usko, että voisi tulla kuitatuksi geneettisillä perusteilla.

Voisin sanoa älykkyydestäkin niin karrikoiden, kuin Keltikangas puhuu temperamentista. Jokaisella tyylillä on mahdolisuutensa johonkin sujuvuuteen kokonaisuudessa. Rakentumispolut vain erilaisia, ja toteutumapainotukissa eroja.

Tuon voisi "perustella" radikaalilla spekulaatiolla, jossa koira olisi yhtä noheva kuin ihminen, kaikessa, kunhan eteneminen lähtisi sieltä, missä koira säilyttää koiruutensa, ja löytää myös sen, mitä sanomme ihmisyydeksi. Tai että ankka tekisi samat, eri johdatuksella.

Ajatus on vähän hassu. Kokonaisuudessaan se ei ehkä pidä ihan paikkaansa, että riittävän tyydyttävää tulosta syntyisi. Spekulaationa tuo on tietysti jänski. Milloin jotain potentiaalia ei saada venymään johonkin toivottuun. Se on tässä minusta se hyvä sovellus, kysymyksen muotoisena.

Mitä esteitä rakentumisessa voi ilmetä, että tosiaan alkaa sitä pään seinääntakomista. Jonkin verran on havahduttu siihen, että on tosiaan aika erilaisesti oppivia. Oppiminen on tietysti karkeaa, jos ajattelee älyksi kutsuttua tasoa, mutta jos rakentumista ajattelee kautta kehitysvaiheajan, niin paikkaa on hyvin monenlaiseen reititykseen. Isot hermomuskelit tietysti auttaa, mitä edellisssä viestissä kirjoittelin.

Jos hermoston täysikasvuisuus on kaikilla eliöillä sama, ja toteutuma vähän eri pituinen, omine hyppäyksineen, niin miten paljon jokaisen eliön rakentumiskaaressa on niitä samoja kohtia, jossa voidaan päätyä aika samoille vesille, jolloin uintitouhut tuntuvat sujuvan kivasti vaikka porukkameininkinä.

[Juha]

Älykkyys ei ole myöskään mikään keskimääräinen suure, jota on tai ei ole. Se on lähinnä mahdollisuus, johon opitaan.

Mitä vähemmillä hermosoluilla pärjää samalla tasolla, sen ekonomisempi menijä (EM). Mistä tämä ekonomisuus sitten tulee? Mitä tarvitaan sen kyhäämiseen? Millaiset puitteet? Ja millaiset hermosolut ja reitti on puitteiden rakentajalla (PR)? Entä mitä on viimein olla PR, tai EM, samantasoisena, jos ekonomisuudessa edellinen voittaa?

Jollain tapaa voisi liittää koneet ja palikkaälyn EM-tyyppiseen. Turhia karsitaan, vähän kuin nousujohtaisessa firmassa. Tai jos tosiaan vedetään mustaa ja valkoista, gigahertsinopeudella. Ihminen ei kykene EM-tyypin tapaukseksi, mutta voi olla kykenevä rakentamaan sellaisen, jopa piistä ja muusta materiaalista. Joskus eläimiäkin koulutellaan noheviksi, tosin tässäkin suoriutuminen ei ihan ole ihmisen monipuolisuutta vastaavaa, tai tämä on tuntunut vähän laahaavan vielä.


L:  Onnistuin taas olemaan mainitsematta pointin, jonka vuoksi piti kirjoittaa tämä viesti.

Jos on vähän aivomassaa, ja organisoituvaa materiaalia, niin kasvu voi olla paljon nopeampaa. Ihmistä heppoisemmat jos saa hyvälle rakentumislinjalle, ei niitten tarvitse nysvätä vuositolkulla asioita, että menisi perille.

Kun siis rakennusteknisesti ajattelee sopivan hermoaihion muovaamista kohden jotain sopivuusastetta, ja huomaa, että ajassa voitetaan selkeästi niin, ettei ihmismäistä pitkällisyyttä tarvita, niin voidaan päätyä ajatukseen itse älystä, joka on tosiaan valmisrakentaisempaa, ja nopeaa. Näin olen itse päätellyt älykkyydestä, vaikken lukenut suoraan mistään.

Älykkyys perustuu turhien rönsyjen karsimiseen, tietynlaiseen oikaisuun, joka toimii kuitenkin pääsääntöisesti fiksusti, ajatellen palvelevuutta, KOaa älynkantajaa ajatellen. Koska äly on ronskia, niin se on toisaalta jaettavinta, tai sen perusteella saadaan jotain jaettavimpaa mahdollista tilaa, jossa on yksimielisyyden paikkaa.

Todellisuudessa on jotain yleismaailmaailmallista, ja näiden suuntaiset rakenteet toimijaan sisäistettynä (jonkin vaiheen jälkeen) ovat hyödyllisiä.