Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Karikko]

Ei, luonto ei jalosta. On kielen ja biologian raiskaamista väittää että jalostaisi.

Jalostus on elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti, eli toisin sanoen jalostus on ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota. (Wikipedia)

Aivan siis kieliopillinen virhe.  Jalostuminen ja jalostaminen on ihmisen näkemys. Ilmankos noistakin asioista on kirjoiteltu paksuja teoksia.

[Kopek]

Jos jonkin ryhmän keskuudessa esiintyy jotain ominaisuutta tai käyttäytymistapaa enemmän tai vähemmän tai eri tavalla kuin muiden ryhmien keskuudessa, yleensä ei ensimmäiseksi oleteta, että ilmiön takana olisivat perinnölliset tekijät. Tällainenkaan epäilys ole kuitenkaan täysin pois suljettua, mistä on osoituksena mm. se, että suomalaisten humalahakuista alkoholinkäyttöä on joskus selitetty perimällä. Jonkinlainen "rähinägeeni" kai on keksittykin, ja alkoholismitaipumuksellekin on löydetty perinnöllisiä syitä. Jopa "rodut" on mainittu ja vieläpä niin uudessa paperissa kuin viime vuonna valmistuneessa opinnäytetyössä:

Tutkimuksissa ALDH2-2 geenin on havaittu suojaavan alkoholismilta ja sitä esiintyy noin 35 %:lla aasialaisista, mutta sitä ei ole havaittu ollenkaan valkoista rotua edustavista ihmisistä (Virkkunen & Naukkanen, 2000.)

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/784414/Karjalainen_Mia_Siekkinen_Mari.pdf?sequence=2

Jos eri ryhmien välillä on havaittavissa tilastollisesti merkittäviä eroja käyttäytymisessä tai ominaisuuksissa, niiden syitä haetaan yleensä ensiksi kulttuurista, uskonnosta, historiasta, poliittisesta järjestelmästä ja ympäristöstä sekä muista tämän tyyppisistä vaihtelevista seikoista. Yleensä nämä tekijät selittävätkin erot niin hyvin, ettei perinnöllisiä syitä tarvitse miettiä. Kovin kauan ei kuitenkaan ole siitä, kun aivan yleisesti ja hyväksytysti puhuttiin kansanluonteesta ja ihmisryhmien luonteesta. Etelän ihmisten sanottiin olevan vilkkaita, iloisia, välittömiä, romanttisia ja tempperamenttisia, kun taas pohjoisten alueiden ihmisten kuviteltuja piirteitä olivat ahkeruus, jäyhyys, jurous ja vakavuus tyyliin "suo, Jussi ja kuokka".

Jos muuttuvat tekijät kuten kulttuuri ja elintaso ja elintavat eivät tunnu selittävän tyhjentävästi jonkin ryhmän eroa muihin ryhmiin verrattuna, silloin huomio saattaa kiinnittyä mahdollisiin perinnöllisiin syihin. Tässä vaiheessa kuitenkin jo ollaan epämukavuusalueella, koska perinnöllisiä syitä käyttäytymiselle ja ominaisuuksille ei oikeastaan saisi nykyuskomuksen mukaan etsiä. Vallitseva uususkonto nimittäin lähtee pyhissä kirjoituksissaan siitä, että tällaisia syitä ei ole.

Mitä tällaisia eroja voisi olla?

Miten olisi tämä:

In addition to gender and age, the infidelity rate also differs by a number of other demographic and social factors. For example, cheating is somewhat more common among black adults. Some 22% of ever-married blacks said that they cheated on their spouse, compared with 16% of whites and 13% of Hispanics. And among black men, the rate is highest: 28% reported that they had sex with someone other than their spouse, compared with 20% of white men and 16% of Hispanic men.

https://ifstudies.org/blog/who-cheats-more-the-demographics-of-cheating-in-america

Tätä mieltä on nigerialainen nainen:

Although as an African woman, I have come to believe that all African men are polygamous in nature. There is no doubt about that.

https://pmnewsnigeria.com/2011/09/14/african-men-are-polygamous-in-nature/

Tätä mieltä on suomalainen toimittaja:

Afrikassa kristityllä miehellä voi olla jopa seitsemän vaimoa – moniavioisuus on iso ongelma, josta kehitysjärjestöt vaikenevat

PÄIVÄLLIS­KUTSUT Genevessä muutama vuosi sitten. Vastapäätä istuu hyvässä asemassa oleva afrikkalainen mies ja yksi hänen seitsemästä vaimostaan. Mies kertoo, että muut vaimot oli pakko jättää kotiin, kun tuli työkomennus Eurooppaan. Heh heh, hän naureskeli.

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005522450.html

P.S. Jos joutuu turvautumaan kielikikkoihin pärjätäkseen keskustelussa, on todennäköisesti aika heikoilla itse asian suhteen. Minun mielestäni ihmisen jalostajana on toiminut luonto ja ympäristö, mutta jos tämä nyt joitakin närästää, niin lisättäköön mukaan jokin lieventävä ilmaus kuten "ikään kuin" tai "tavallaan", millä tehdään ero luonnon harjoittaman jalostuksen ja ihmisten harjoittaman jalostuksen välille. Pelkät lainausmerkitkin saattaisivat riittää.

[Karikko]

^
Niin tuo jalostuminen muusta luonnosta, jotenkin jalommaksi kuin muu luonto. Se tietenkin on ihmisen näkemys..

Tyvestä puuhun ja siinä ihminen lienee ylimmällä oksalla, mutta ei ilman sitä muuta luontoa.

Bakteerit, arkkibakteerit, sienet monet muut seikat muokkaavat luonnon (maan) sellaiseksi, että ihmisolut voivat sitä käyttää hyödykseen. Tietenkin monet muut eliöt ja eri aineiden kierto maan pyöriminen, auringon valo siis koko elinpiiri mahdollistaa elämän.

Sanallisesti luonto siis hoitaa homman, ei ihminen, eikä ihminen liene tuottajaansa (luontoa) jalompi otus.

Perintöä on siis kaikki se dna-ta käyttävä järjestelmä joka ihmisessä lienee onnistumisen lisäksi melko epäonnistunutta, jos sen vuoksi tuhoutuu sekä luonto, että ihminen.

[Toope]

Jos jonkin ryhmän keskuudessa esiintyy jotain ominaisuutta tai käyttäytymistapaa enemmän tai vähemmän tai eri tavalla kuin muiden ryhmien keskuudessa, yleensä ei ensimmäiseksi oleteta, että ilmiön takana olisivat perinnölliset tekijät...

Toki myös muut, kuten ympäristötekijät (kulttuuri) vaikuttavat.

Ne kaikki vaikuttavat, yhdessä. Siksi on olemassa menestyneitä ja epäonnistuneita kulttuureja, onhan ihmisyksilöissäkin menestyneitä ja epäonnistuneita...

[-:)lauri]

Tieteessä ideana on yrittää kaataa kehittelemänsä malli/teoria/selitys älyllisesti rehellisin keinoin.

Miten sujuu noin niin kuin omasta mielestäsi?

[Toope]

Tieteessä ideana on yrittää kaataa kehittelemänsä malli/teoria/selitys älyllisesti rehellisin keinoin.

Miten sujuu noin niin kuin omasta mielestäsi?

Jos älykkyys-, ympäristö tai tilastollset tutkimukset esittävät eroja ihmisryhmien menestyksessä, kuka olet vastaväittämään?
Jokainenhan meistä tietää jo peruskoulusta, että tietyillä ihmisillä on lahjoja koulutukseen ja joillakin ei...
Toisten äly on akateemista, toiset osaavat käsillään, kolmannet sosiaalsesti.
Sanon vain sitä, että jos ihmisissä on eroja, miksei ihmisryhmissä olisi? Kulttuureissahan on saata... eroja!
Pitäisitkö Afganistanilaista tai Kongolaista kulttuuria yhtä toimivana kuin länsimaista? Edes afrikkalaiset eivät pidä. Siksi tulevat tänne.

[Melodious Oaf]

Suhteellisen arvostettu fyysikko Richard Feynman korosti itse sitä, ettei hän ole mitenkään poikkeuksellisen älykäs vaan ihan perusjamppa ja vähän niin kuin kuka tahansa mutta on vain tehnyt kovasti duunia, on utelias ja tiettyä älyllistä intohimoa ja niin pois päin.

Onhan hän tietysti ollut jossain mielessä älykäs ja ilmeisesti on kertonut ÄO-testien antaneen tulokseksi 125. Sillä ei käsittääkseni ihan vielä pääse Mensan jäseneksi eikä puhuta mistään käsittämättömän harvinaisesta tuloksesta.

Tosi paljon riippuu siitä, mitä omalla kapasiteetillaan tekee, kuinka tehokkaasti sitä käyttää ja mihin, ynnä muuta ynnä muuta. Inhimillistä potentiaalia on monenlaista ja sitä voi käyttää paremmin tai huonommin.

Älykkyyttäkin on monenlaista, ja yleensä kai ihmiset eivät ole tasavahvoja kaikilla osa-alueilla.

Paljon tällaisessa on kyse siitä, että oppii hyödyntämään omia vahvuuksiaan eikä pode siitä mitään sen suurempaa angstia, miten vertautuu muihin. Sekin jo vapauttaa kapasiteettia jos keskittyy siihen että tekee parhaansa ja että saa hyödynnettyä hyvin omia kykyjä ja on itselleen otollisissa olosuhteissa tekemässä hyviä ja hyödyllisiä juttuja — eikä turhaan peittele puutteitaan tai haaskaa resurssejaan kulissien ylläpitämiseen kehittävän tai antoisan tekemisen sijaan.

[Hayabusa]

^
Juu, vahvuuksilla voi kompensoida niitä heikompia osatekijöitä. Ja ripaus onnea tarvitaan aina. https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg169974.html#msg169974

[Brutto]

Jos esität että jokin ihmisryhmä on vähemmän älykäs kuin muut, väitteesi kumotaan sillä että olet rasisti.

Jos esität tieteelliset todisteet siitä, että jokin ihmisryhmä on vähemmän älykäs kuin muut, väitteesi kumotaan sillä että kyseessä on tieteellinen rasismi.

Mutta jos väität ettei geneettisiä älykkyyseroja ole ja erot mittaustuloksissa selittyvät pelkästään kulttuurieroilla, olet myös rasisti. Kulttuureja kun ei kuulemma saa laittaa eriarvoiseen asemaan.

[Melodious Oaf]

Kuulostaa tosi ikävältä Catch 22:lta.

Mulla oli sellainen ajatus tossa, että saattaa olla, että esimerkiksi Jordan Peterson on ÄO:lla mitattuna noin 30 pinnaa älykkäämpi kuin Feynman. Tai en ihmettelisi jos osoittautuisi että vaikka Oppenheimer on ollut huomattavasti Feynmania älykkäämpi.

Mutta mitä tästä olisi pitänyt seurata tai mitä väliä sillä on?

Ja yleisemmin jos puhutaan ÄO-testien tuloksista ja väite älykkyyden eroista koskee sitä, eikö fiksumpi ihminen ajattelisi asiaa sen verran pitemmälle, että miettisi freesisti ja omalta kannalta että mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi seurata?

Mulla on esimerkiksi sellainen tunne että me ollaan luisumassa tossa suhteessa taaksepäin ja vielä lisäksi sellainenkin tunne, että se ei johdu mistään maahanmuutosta tai sen vaikutuksista.

Enemmän siinä on joku sellainen juttu että me ollaan aikaisempaa kiinnostuneempia siitä, kuka on kuinkakin älykäs mutta me ollaan aivan saatanan huonoja arvioimaan sitä tai siinä on jotenkin eksytty tosi kauas siitä että me tehtäis siitä fiksuja päätelmiä miten toimia ton asian kanssa ja mitä sitten.

Koko koulutusjärjestelmähän on koko ajan ollut tietynlainen valtavan iso älykkyystesti ja samoin työelämä ja akateeminen maailma ja moni muu juttu.

Nyt on kai jollain tapaa niin, että ihmiset on piinaavan kiinnostuneita pärjäämisestä ja mestymisestä ja vertailusta eri ryhmien ja yksilöiden välillä, mutta samaan aikaan siinä ei katsota mitään asiaa kunnolla vaan vaaditaan että mitä tahansa kuinka tahansa tyhmää pitää vaan kunnioittaa ja uskoa.

Tyhmät saa päättää meidän asioista ja ei osata tavallaan hallita sitä että mitä miten sitä voitais suitsia ja inhimillistä potentiaalia hyödyntää ja kehittää paremmin ja arvostaa sellaista mikä on oikeasti hyvää ja toimii.

Kun pääsee ensin tietylle taito- ja osaamistasolle vaikka kovalla duunilla ja kun oppii hyödyntämään omia vahvuuksia, sen jälkeen mun mielestä on tosi paljon vähemmän väliä sillä, kuka on jollain tietyllä mittarilla mitattuna yleisälykkyydeltä toista korkeammalla.

Tällainen kehittyminen on helpompaa jos on enemmän yleisälykkyyttä, mutta vaikka joku olis periaatteessa musikaalisempi tai musiikillisesti älykkäämpi kuin joku toinen, ei siitä tule sillä parempaa sellistiä tai menestyvämpää artistia ilman motivaatiota ja monenlaisia taustatekijöitä ja tosi kovaa ja antaumuksellista duunia siinä että vie omaa juttuaan tinkimättömästi niin pitkälle kuin voi viedä eikä yritä olla kaikkea tai jotain muuta kuin on.

Nykyään on mun silmään vähän sellaista että älykkyyteen riittää se että väittää että on älykäs tai että kaikki osaa kaikkea tai kaikkien pitää saada osata ja olla fiksuja missä vaan ja ilman vaadittavaa taustatyötä.

Sun pitää saada väittää tosta asiasta ihan mitä vaan ilman että teet taustatyötä niin paljon että ymmärtäisit asiaa laajasti. Pitää saada väittää jotain vaikka Tanskan sosialidemokraateista kontra PS:stä ja ei saa edellyttää sille täsmällisiä perusteluja koska se olisi kiusaamista.

Ja niin edelleen. Mun mielestä tollanen on jo sinällään vitun rasittavaa ja varmaan... tota on ollut aina, mut eroa on siinä, että nykyään toi alkaa olla se tavoitetila ja se millä oikeasti kaikkia koskevia päätöksiä jo nyt tehdään.

Mutta ehkä yksi konkreettinen kysymys vois olla se, että jos ajattelet näin että on olemassa geneettisiä älykkyyseroja, mitä siitä pitäisi seurata tai minkä asian pitäisi olla toisin?

Voitko sä sanoa sen esimerkiksi vaan ja hyväksyä että silloin olet jonkun mielestä rasisti?

Tai kiinnostaako sua sen lisäksi miksikä sua sanotaan tai ei sanota mahdollisesti joku muukin käytännön kannalta relevantti seikka vai nimenomaan just toi toisten silmissä saatava arvostus tai sen puute kytkettynä tiettyihin pitatason sanamuotoihin?

Tossa on kai jotain mitä en millään meinaa tajuta kunnolla.

[Socrates]

Oikea kysymys olisi varmaan se, että minkälainen tyhmyys on ärsyttävää.

Jos nyt joku on surkea palikkatesteissä tai matematiikassa, niin ei kai se minua niin ärsytä. Laumasieluisuus on ärsyttävää typeryyttä, joka ilmenee vaikka siinä, että facessa peukuttaa ja ihquttaa aina muiden mukana eikä keksi mitään järkevää sanottavaa oli se sitten lisättävää tai vasta-argumentti.

Jotenkin luulisin, että joidenkin rotujen mahdollinen tyhmyys ei ole tuota ärsyttävää tyhmyyttä.

[Toope]

- Ihmiset ovat erilaisia
- ihmiset toimivat eri tavoin, paremmin tai huonommin
- ihmisryhmät ovat erilaisia
- ihmisryhmät eivät toimi yhtä hyvin kuin toiset
- erilaiset ihmisryhmät luovat erilaisia kulttuureja
- erilaisten ihmisryhmien luomat kulttuurit eivät aina toimi yhtä hyvin
, koska ihmisissä on eroja.
Niissä ihmisten luomissa kulttuureissakin on eroja.

[Melodious Oaf]

Oikea kysymys olisi varmaan se, että minkälainen tyhmyys on ärsyttävää.

Jos nyt joku on surkea palikkatesteissä tai matematiikassa, niin ei kai se minua niin ärsytä. Laumasieluisuus on ärsyttävää typeryyttä, joka ilmenee vaikka siinä, että facessa peukuttaa ja ihquttaa aina muiden mukana eikä keksi mitään järkevää sanottavaa oli se sitten lisättävää tai vasta-argumentti.

Jotenkin luulisin, että joidenkin rotujen mahdollinen tyhmyys ei ole tuota ärsyttävää tyhmyyttä.

Ehkä yhteiskuntaa voi tarkastella niinkin, että sen yksi funktio olisi inhimillisen potentiaalin mahdollisimman "tehokas" vaaliminen ja hyödyntäminen (missä mielessä, se varmaan riippuu), ja sitten toisaalta eräs funktio voisi olla typeryyden suitsiminen.

Mutta tosta mitä sanot, niin ei mua periaatetasolla tai yleisesti niin paljon rassaa se, että joku on tökerö tai laumasieluinen tai tolleen hölmö tai mauton jossain somessa (ja onhan tääkin some). Kyllä se oikeasti rassaa silloin jos pitäisi olla tosi läheisesti tekemisissä ja rajaa sitä, kun onhan sekin lopulta toimintaa siinä missä muukin ja kertoo jotakin arvostelukyvystä. Mutta jollain lailla sitä sietää aika hyvin silloin kun tarkoitus ei olekaan esiintyä erityisen fiksuna tai ihmiset tekee vaan omaa juttuaan.

Mulle ehkä ärsyttävintä on usein se kun joku on just tommonen kuitenkin aika idiootti tai silleen... melko blää mutta vaatimus on että sitä väkisin pitäis käsitellä jotenkin parempana kuin muut tai parempana kuin mitä se on. Väittäisin oikeastaan että ei siinä rasittavaa ole typeryys tai tyhmyys sinänsä vaan jonkinlainen epävarmuuden ja tosi lukkiutuneiden defenssejen sekä toisaalta tietynlaisen sokeuden tai sokeiden sektoreiden yhdistelmä.

Sitähän voi kai sanoa typeryydeksi tai tyhmyydeksi myös mutta en tiedä, onko typeryys oikeasti sama asia täsmällisesti ottaen.

Mut siis ärsyttävää on mulle kai se että ei vaan pysty jotenkin käsittelemään tai kohtaamaan asioita tai ei ole siihen halua tai mielenkiintoa tai innostusta sitten loppuviimein tai oikeasti vaikka suu liikkuu ja käy noin muuten.

Se että voi olla eri mieltä ja pystyy asioita oikeasti käsittelemään ja kohtaamaan vaatii mun mielestä aika monenlaista, mut ei se varmaan ole se mitä palikkatesteissä tarkoitetaan älykkyydellä tai mitä sillä noin muuten tarkoitetaan

[Melodious Oaf]

Kokeilin mielenkiinnosta tehdä sellaisen palikkatestin missä tunnistetaan kaavoja ja säännönmukaisuuksia. Pelkkää sitä että mikä on seuraava kuvio jossa ne voi olla geometrisia juttuja tai numeerisia tai vähän molempia.

Sisäinen kokemus oli sellainen että se on tosi tympeää katsoa jotain juttua ja ei tajuta mitä siinä haetaan tai mikä on oikea vastaus. Mut siitä aiheutui sellainen tietty motivoituminen ja tein sitä lopulta niin että tosi intensiivisesti fokusoin niin kauan että keksin jonkun tyydyttävän logiikan ja sen jälkeen teen aika nopeasti valinnan enkä mieti yhtään enempää tai kyseenalaista tai hae muita vaihtoehtoja.
    Tällä siis säästetään resursseja siihen pinnistelyyn mutta myös...  se liittyy siihen että ei jaksa turhautumista eikä intensiteettiä niin pitkään kerralla.
    Epäilen että ne pisteet riippui tossa tapauksessa siitäkin että koko suoritus oli nopea, mutta en tiedä varmasti.

Siitä tuli tässä ns. "abstratissa päättelyssä" tosi korkeat pisteet, mutta mun mielestä siinä on tosi keskeistä toi että ylipäätään motivoituu tällasista kysymyksistä ja sitten taas toisaalta se että ratkaisee tämmösellä tavalla joka tuntuu sisäisen kokemuksen kannalta laiskalta tai vähän silleen huijaamiselta tai välinpitämättömältä.

Mikä tahansa niistä vastausvaihtoehdoista vois usein olla oikea jos keksis siihen vaan tarpeeksi monimutkaisen logiikan ja päättelykoneiston taakse, ja niissä testeissä tavallaan haetaan sitä että joku tollanen abstrakti päättely on "syvää" jos se logiikka toimii aika suoraviivaisesti ja helposti mutta samaan aikaan monella tai muutamalla eri tasolla.

Jos joku matemaatikko vaikka ajattelis sitä juttua oikeasti syvästi tai monelta kannalta tai hitaasti, se mitä siinä haetaan tavallaan ei ole kauhean älykästä tai syvää.

Ja sitten toisaalta...  tosi keskeistä siinä on tollanen tietty sinnikkyyden tai innon tai draivin ja samalla laiskuuden yhdistelmä.

Mä luulen siis että jotkut ei vaan jaksa oikein innostua siitä ja se ei kerro silloin älykkyydestä jossain laajassa mielessä niin kauheasti, ja sitten taas toisaalta veikkaan myös, että jotkut yrittää jotenkin liikaa tai monimutkaistaa "liikaa" siihen nähden mikä sattuu olemaan testin asettajien mielestä se mitä pitäis tehdä

[Toope]

https://sinimustaliike.fi/uutiset/muistokirjoitus-richard-lynn-1930-2023/

Brittiläinen psykologian professori Richard Lynn kuoli maanantaina 17. heinäkuuta 2023. Hän oli 93-vuotias. Hänen kuntonsa oli heikentynyt jo jonkin aikaa ja hän menehtyi rauhallisesti nukkuessaan. Lynn tunnettiin tutkimuksistaan, jotka käsittelivät rotujen ja älykkyyden suhdetta. Hän ei kaihtanut muitakaan kiistanalaisia aiheita, kuten miesten ja naisten välisiä älykkyyseroja sekä eugeniikkaa. Lynnin ajatuksia pidettiin laajasti sopimattomina ja ne leimattiin pseudotieteeksi. Hänen tutkimuksensa asettuivat modernin ajan eetosta vastaan ja olivatkin uraauurtavan rohkeita. Hänen ajatustensa epäajanmukaisuudesta huolimatta ne tarjosivat vastauksia aikamme ongelmiin. Lynn jatkoi tutkimustyötään ja niiden julkaisua lähes elämänsä loppuun asti ja oli erityisen tuottelias eläkepäivinään.

Richard Lynniä voi pitää ensimmäisenä tutkijana, joka perehtyi tieteellisesti kansojen älykkyyksien eroihin. Nuorena hänelle opetettiin yliopistossa, että eri rodut ovat henkisissä kyvyissään yhdenvertaisia ja Yhdysvaltojen valkoisen ja mustan väestön älykkyyserot johtuivat syrjinnästä. Kansojen synnynnäiset erot eivät alkaneet avautua Lynnille mustien ja valkoisten erojen kautta vaan perienglantilaisesti hahmottamalla irlantilaisten ja englantilaisten välisen eron: muuttaessaan Irlantiin Lynn huomasi, että irlantilaisten älykkyysosamäärä oli englantilaisten vastaavaa pienempi ja kuinka tämä heijastui näiden kansojen yhteiskunnissa. 1960-luvulla Irlannin ja Britannian väestöjen älykkyysosamäärissä oli noin kymmenen pisteen ero ja Irlanti oli Britanniaa myös kansantaloudellisesti selvästi jäljessä. Tämä havainto johti Lynnin päätyöhön, sen tutkimiseen, kuinka kansojen väliset älykkyyserot vaikuttavat eri maiden bruttokansantuotteisiin.

Tämän teorian esittely on aiheena Lynnin päätyössä, kirjassa IQ and the Wealth of Nations, jonka hän julkaisi emeritusprofessorina vuonna 2002 yhdessä valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhasen kanssa. Lynn ei ollut emeritusprofessori elämänsä loppuun asti, vaan vuonna 2018 yliopisto poisti hänen tittelinsä. Ylioppilaskunta oli vaatinut sen poistamista, koska sen mukaan Lynnin lausunnot olivat rasistisia ja seksistisiä. Lynn on näin ollen ainoa emeritusprofessori, joka on menettänyt arvonimensä. Hän katsoi 2010-luvun geenitutkimuksen vain vahvistavan teoriansa rotujen eroista.

Vainosta ja herjoista huolimatta Lynn puolusti tutkimuksiaan ja uskoi, että totuus voittaa.

En tiedä oliko oikeassa, mutta oli tiedemies, jota ei pidä sensuroida mielipiteidensä vuoksi.