Älykkyys, geenit ja menestyminen

[-:)lauri]

Ei kai älykkyys niinkään ole riippuvainen muistiinpainamiskyvystä tai muistista palauttamiskyvystä?

Olen käsityksessä, että tietoisuuteen tulevat asiat ovat seurausta aisti-informaation herättelemistä muistijäljistä. Eli faktaksi väittäisin muistavani, että tietoisuuteen ei saavu pelkkä aisti-informaatio vaan niiden ja muistin "hybridi".

Tästä sitten eteenpäin vapaasti assosioimalla luen aisti-informaatioksi myös mielikuvituksen tuotteet, sillä vaikka kaikki eivät reagoi omiin oivalluksiinsa edes niin että havaitsisivat voimakkaita tunteita niin nähdäkseni kaikki reagoivat oivalluksiinsa ilmeisesti hyvin samankaltaisesti kuin reagoisivat vastaaviin puhtaan aisti-informaation ollessa kyseessä. Voisin jäälleen, kun en tiedä kuinka on, väittää vielä niinkin rohkeasti, että ehkäpä tietoisuus koostuu vain tarkoin räätälöidyistä emootioista, sillä kaikki aisti informaatio menee ymmärtääkseni ensin tunteita säätelevän limbisen järjestelmän kautta koskien yleensä myös oivalluksia, joita on onnistunut mielikuvittelemalla synnyttämään, ennen kuin näiden "hybridi" saavuttaa tietoisuuden. Ja niiltä osin kuin näin määritelty aisti-informaatio poikkeaa elimistön tarpeista, kiinnittyy keskittyminen automaattisesti esimerkiksi siihen kuinka pitää toimia, jotta olotila saadaan sellaiselle mallille, että tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Siis ehkäpä jokin tällainen prosessi toimii päässä ennen muuta alitajuisesti.

Muistaakseni aivot ovat tavallaan elimistön tasapainoa ylläpitävä elin tarkoittaen, että vaarallisiin poikkeamiin suhteessa tavoitteisiin reagoidaan ja jos kaikki tuntematon on lähtökohtaisesti vaarallista, kaikkeen reagoidaan, ellei sitten muista aivan kaiken mitä on koskaan kokenut. Ja ehkäpä ihmiset reagoivat aina sitä voimakkaammin, mitä tuntemattomammasta asiasta on kyse. Tuntemattomalla tarkoitan asiaa, jota ei saa sopivaan syy- ja seurausketjuun koettujen tavoitteiden kanssa.

Jos systeemi on jokin tämän kaltainen, niin ainakin alitajuista palauttamiskykyä muistista voidaan ainakin tuoreempien ongelmien ratkaisemiseksi tarvita, kuin viimeiset muistijäljet vuodelta 2015 mahdollistavat. Mutta en tietysti tiedä, mitä muistiin painamisella ja palauttamisella tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan tietoista prosessia niin varmaankaan silloin ei tarvita muistiin painamista ja sieltä palauttamista, mutta jos niillä tarkoitetaan alitajuista mekanismia, joka ongelman edessä täyttää työmuistin yhdessä aisti-informaation kanssa, niin silloin niitäkin nähdäkseni tarvitaan. Vaikkakin on paljon todennäköisempää, että en vain tiedä riittävästi asiasta, jotta pohdintani osuisivat edes lähelle oikeaa

[-:)lauri]

Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.

Tuota en ihan heti osta. Mihin perustat tämän väitteesi?

Mulla on samanlainen fiilis kuin MrKATilla. Jos kysymyksen asettelu ongelmassa näyttää olevan 2+2, mutta kun sitten testataan käytännön elämässä ja elämä antaakin ongelmaan vastukseksi 5 niin yksikään looginen päättelijä ei saa vastausta ekalla kerralla oikein käytännön elämän kannalta. Sen sijaan epälooginen päättelijä voi päätyä oikeaan vastukseen käytännön elämän kannalta ekallakin yrittämällä. Tätä on tosin vaikea havaita normaalissa elämässä sillä useimmat arjen ongelmat ovat sellaisia, ettei niitä kohdata ensimmäisen kerran, joten loogiset päättelijät ovat kerenneet jo oppia säännönmukaisuuden näennäisen epäloogisisissakin kysymyksissä osuakseen oikeaan jo niissäkin kun epälooginen tuottaa edelleen vain tasaisen satunnaisia ratkaisuja.

[Hiha]

Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman joka poikkeaa kaikista muista. Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.

Mystifioit kvasianalysoimalla. Yhtä hyvin voisi käsitellä perunankuorimista tai pyykinripustamista. Paremminkin, aiheet olisivat tuoreempia, koska niistä ei ole kirjoitettu niin paljon paskaa. Ja vieläpä täysin turhasta syystä, pelkän sanomisen vuoksi. Kenenkään ei tarvitse olla älykäs tai luova. Siitä on vain haittaa omaan napaan tuijottamisessa. Viimeinenkin järki kontemplaatiosta katoaa, kun kuvittelee että sieltä napittaa Maailmankaikkeuden Keskusyksikkö takaisin. Riittää katsella vaivihkaa muita. Mikä määrä älykkyyttä ja luovuutta kahdella jalalla taapertaakaan!

Olen tarkkaillut teitä. Sillä perusteella pystyn kevyesti määrittelemään sekä älykkyyden että luovuuden ajattelematta mitään, keksimättä mitään.

Älykkyys on testeistä selviämistä, aina. Testaaja voi olla ihminen, ihmisen tekemä ympäristö, tai ihan perusmaailmankaikkeus. Kuviopäättelytesteissä koetetaan valita kysytty vaihtoehto, jotta saataisiin älykkyyspisteitä, joilla on kiva päteä. Punaisten valojen tukkima tie ylitetään vilkaisemalla tuleeko oikeasti autoja, ja sitten kun ei tule, niin yli vaan. Liian leveä puro selvitetään katsomalla ylävirtaan ja havaitsemalla että kymmenen metrin päässä vesi tulee kahden korkeamman toisiaan lähempänä olevan törmän välistä, josta kohti voi hypätä yli.

Luovuus on sellaisen tekemistä mikä ei ole välttämätöntä ja vahvasti ehdolla. Jos ruokin itseni viidellä leivällä ja kahdella kalalla, se on tavanomaista ja epäluovaa. Miljoonan nälkäisen ruokkiminen niillä eväin olisi luovempaa, koska sitä ei yleensä tehdä, välitetä toisista. Luovuuttakin voi testata. Sinulle näytetään jotakin ja kysytään mitäpä tämä esittää. Esimerkiksi: Z. Turhaa ja tympeää on vastata, että se on kirjain. Tai että siitä tulee mieleen Z. Ei sillä, että ne olisivat jotenkin huonoja vastauksia, mutta sata muuta itsetuntoista on jo vastannut samoin. Koska luovuus ei elä tyhjiössä, pitää tietää mitä toinen tietää. Jos testaajasetä on tampio, hänelle voi sanoa että Z on tuulen mukana ajelehtiva madonpersereikä. Sedästä vastaus on valtavan luova, vaikka itse asiassa se on vain kvanttimytologian kaavojen sallima absurditeetti. Jos testaaja on kauhean vanha ja väsynyt ja kyyninen, hänet pitää naulita seinälle Z:n muotoiseksi mytyksi, jolloin hän myöntyy myöntämään, että joo tuntee hän jotakin, taidanpa alla aika luovan performanssin uhri.

[Karikko]

Asioiden vertaaminen ja suhteuttaminen vaatii hyvää muistia ja muistin kapasiteettia, mutta lopultakin ihmisillä on tapana ratkaista asioita "tunteella".

Mikä tuntuu omasta mielestä hyvältä, saattaa tuntua myös oikealta vastaukselta. Vastauksia haetaan usein melko tavallisiin asioihin- tiedemiehillä ei välttämättä ole ratkaisua omiin esittämiinsä kysymyksiin, joten he muodostavat teorioita.
Älykkyys on eräänlainen omien kykyjen mukainen sovellutus eikä se tarkoita sen isompaa asiaa. Jos taas verrataan älykkäitä toisiinsa, tai yleensäkin ihmisten kykyä tiedostaa ja soveltaa tietoa keskimäärin omassa elämässään, niin siihen ei kukaan muu tietenkään voi vaikuttaa.

Taikka no etsitäänhän sitä "jumalan sanaa" (yleensäkin auktoriteettia) tietenkin ja luotetaan siihen, mutta onko se kovin älyllistä..

[Norma Bates]

Olen pohtinut älykkyyden edellytyksiä aiemminkin, mutta koska olen unohtanut miten, nyt on hyvä hetki pohtia niitä ääneen jälleen

Muistisairaan taudin etenemistä seuranneena en voi välttyä ajattelemasta, että ikään kuin muisti olisi melko olennainen osa älykkyyttä. Jos nimittäin oikeat premissit puuttuvat, mikään määrä rationaalista logiikkaa ei näytä mahdollistavan oikean johtopäätöksen vetämistä muutoin kuin hyvällä tuurilla.

Olen ollut laittavinani merkille myös, että esimerkiksi omat typerät väittämäni (lue = johtopäätökset) ylipäätään ovat hyvin usein seurausta hosumisestani. Siinä on siis mielestäni merkittävää vaihtelua ihmisten välillä, millainen kyky heillä on syventyä pohtimaan asioita kaikessa rauhassa ennen johtopäätösten vetämistä silloinkaan, kun siihen pitäisi kyetä. Olen itse omakohtaisesti kokenut olleeni niin monta kertaa väärässä myös puhtaasti sen vuoksi, että en tiedä asioista riittävästi ts. ei tule mieleeni mitään, minkä äärelle syventyä pohtimaan, että ehkäpä mikään määrä älykkyyttä ei parantaisi mahdollisuuksiani tuottaa oikeita johtopäätöksiä vaikka toki suoritustasoni varmasti paranisikin lisä-älykkyydellä.

Eli mitä älykkäämpi ihminen on, sitä harvemmin virheitä hän hosumallakaan saa aikaiseksi tai sitä vähäisemmästä määrästä faktatietoa hän mahdollisesti kykenee päättelemään oikeat johtopäätökset, mutta väittäisin noin niin kuin yleiseksi säännöksi, että mitä useampi asia tulee mahdollisesti osata ottaa huomioon ennen johtopäätösten vetämistä, ja jos impulssikontrolli (vai mikä se on?) tai sivistystaso eivät mahdollista tarvittavien asioiden huomioimista ennen, kuin lopulliselta vaikuttava johtopäätös täyttää mielen, mikään määrä lisä-älykkyyttä ei välttämättä riitä siihen, että johtopäätös ei olisi usein miten typerä.

Mielestäni tässä on jonkinlaista sielujen sympatiaa muistisairailla ja kaltaisillani sivistymättömillä hosujilla.

Onko älykkyys toisin sanoen nopeutta omaksua asiat vähäisemmillä kerroilla yrittämistä ja erehtymistä vai toimiiko älykkyys omaksumisesta irrallisena kykynä esim. kykynä havaita säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä apuna joko tietoisesti taikka tiedostamatta?

Varmastikin tämä henkilökohtainen mutuiluni kuinka älykkyys edellyttää sivistystä, muistia ja impulssikontrollia (vai mikä se on?) on puutteellinen ellei tavalla tai toisella väärin, mutta millä tavalla, kiinnostaisi kuulla?

Nettiaikana muistin merkitys on hiukan vähentynyt, mutta edelleen hyvämuistinen antaa fiksumman vaikutelman kuin huonomuistinen. Hänellä on laajempi aineisto mistä penkoa johtopäätöksiä.

Sivistys on epämääräinen käsite enkä tiedä tyhmentääkö huono impulssikontrolli, jos on itse tietoinen siitä.

Itse nostaisin kaiken yläpuolella hyvän kyvyn käydä sisäistä dialogia ja siihen liittyen epäillä omia aivoituksiaan. Toki lähes kaikki osaavat sitä jossain määrin, mutta siinä on aste-eroja.

Älykkyys on hankala keskustelunaihe, koska sitä on niin montaa sorttia ja se oma sortti on aina rakkain .

Tein Tieteen Kuvalehden älykkyystestin 1990-luvun lopulla ja olin tyytyväinen tulokseen. Kielellinen älykkyyteni tosin on sen mukaan huomattavasti korkeampi kuin muut kaksi sorttia. En uskaltaisi toistaa testiä, koska siinä oli pari tehtävää joissa piti muistaa numerosarjoja. Muistini ei ole enää koskaan ollut niin hyvä kuin se oli ennen vuotta 2004, jolloin masennuin niin pahasti että joksikin aikaa meni muisti aivan olemattomaksi ja keskittymiskyky oli hillerin luokkaa.

Sittemmin on selväksi käynyt että muistan lähinnä itseäni kiinnostavia asioita. Ja inhoan kaikkea numeroihin liittyvää. Kuluvan vuoden mittaan kun en enää edes muista, hah, koska olen nukkunut koko yön heräämättä kertaakaan yön varrella, öpaut mikä tahansa sana tai asia saattaa kadota päästäni hokkuspokkus.

[Toope]

Aina voi kysyä, luovatko tietyt ihmisryhmät enemmän älyllistä menestystä, kuin ne toiset ryhmät?
Kulttuuri vaikuttaa, aina ei positiivisesti.

[Karikko]

Aina voi kysyä, luovatko tietyt ihmisryhmät enemmän älyllistä menestystä, kuin ne toiset ryhmät?
Kulttuuri vaikuttaa, aina ei positiivisesti.

Jos tarkoitat valkoista persulaista heteromiestä, niin epäilen etteivät ne ihmisryhmät ole se länsimaisen penaalin terävin kärki.

[ROOSTER]

Aina voi kysyä, luovatko tietyt ihmisryhmät enemmän älyllistä menestystä, kuin ne toiset ryhmät?
Kulttuuri vaikuttaa, aina ei positiivisesti.

Jos tarkoitat valkoista persulaista heteromiestä, niin epäilen etteivät ne ihmisryhmät ole se länsimaisen penaalin terävin kärki.

Luulen, että persuillakin älykkyysjakautuma on Gaussin kellokäyrän mukainen, niinkuin muillakin ryhmillä, mutta se saattaa olla siirtynyt pari piirua vasemmalle x-akselilla. Z-koordinaattiakaan tuskin löytyy.

[MrKAT]

Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman.., 
Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta,...

...
Älykkyys on testeistä selviämistä, aina. Testaaja voi olla ihminen, ihmisen tekemä ympäristö, tai ihan perusmaailmankaikkeus. Kuviopäättelytesteissä koetetaan valita kysytty vaihtoehto, jotta saataisiin älykkyyspisteitä, joilla on kiva päteä. Punaisten valojen tukkima tie ylitetään vilkaisemalla tuleeko oikeasti autoja, ja sitten kun ei tule, niin yli vaan.

Mensan ÅO-testiä olen verrannut (enkä ole ainoa, myös Nokia-patenttien Hippeläinenkin: ) Seuran sanaristikkoon. Sanaristikko-älykäs voi olla sanaristikoisssa älyisä mutta se on vähän tai paljon eri asia in real life.
(Muuten, olen huomannut että  Suomen Uutiset-persulehden sanaristikot on kaikkein yksinkertaisimpia, yksinkertaisimmille tehtyjä ).
 

[Toope]

Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman.., 
Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta,...

...
Älykkyys on testeistä selviämistä, aina. Testaaja voi olla ihminen, ihmisen tekemä ympäristö, tai ihan perusmaailmankaikkeus. Kuviopäättelytesteissä koetetaan valita kysytty vaihtoehto, jotta saataisiin älykkyyspisteitä, joilla on kiva päteä. Punaisten valojen tukkima tie ylitetään vilkaisemalla tuleeko oikeasti autoja, ja sitten kun ei tule, niin yli vaan.

Mensan ÅO-testiä olen verrannut (enkä ole ainoa, myös Nokia-patenttien Hippeläinenkin: ) Seuran sanaristikkoon. Sanaristikko-älykäs voi olla sanaristikoisssa älyisä mutta se on vähän tai paljon eri asia in real life.
(Muuten, olen huomannut että  Suomen Uutiset-persulehden sanaristikot on kaikkein yksinkertaisimpia, yksinkertaisimmille tehtyjä ).

Ristikot on tehty tavisratkojille. HS:n paras osio oli aikoinaan ristikko, muutaman kerran sen ratkaisin. Suomen Kuvalehdestäkin 2 tähden ristikon. 3 tähden ristikkoa en ratkaissut koskaan täysin.

Humanisti tai kaupankassa voi olla hyvä joissakin asioissa, hallituksessa ei. Insinööri voi olla matematiikassa hyvä, muttei johtajana.

[Kopek]

Jos koneilla olisi tietoisuus, ne saattaisivat kaapata vallan. Ihmisistä tulisi niiden palvelijoita huolehtimaan siitä, että koneita ylläpidetään ja rakennetaan. Kun robotit oppisivat nämä taidot, ihmiset voitaisiin poistaa tarpeettomina uhkatekijöinä.

Koneet voisivat toisaalta järkeillä asian niin, ettei missään ole mitään järkeä, ja sammuttaa lopulta itsensä.

Nämä ajatukset tulivat mieleeni, kun luin artikkelin siitä, miten ChatGPT selvisi älykkyystestistä. Sille ei voitu tehdä koko testiä, mutta osatulokset viittasivat siihen, että se saisi lopuistakin testeistä hyvät pisteet.

So what finally did it score overall? Estimated on the basis of five subtests, the Verbal IQ of the ChatGPT was 155, superior to 99.9 percent of the test takers who make up the American WAIS III standardization sample of 2,450 people. As the chatbot lacks the requisite eyes, ears and hands, it is not able to take WAIS’s nonverbal subtests. But the Verbal IQ and Full Scale IQ scales are highly correlated in the standardization sample, so ChatGPT appears to be very intelligent by any human standards.

https://www.scientificamerican.com/article/i-gave-chatgpt-an-iq-test-heres-what-i-discovered/

[Karikko]

Jos koneilla olisi tietoisuus, ne saattaisivat kaapata vallan. Ihmisistä tulisi niiden palvelijoita huolehtimaan siitä, että koneita ylläpidetään ja rakennetaan. Kun robotit oppisivat nämä taidot, ihmiset voitaisiin poistaa tarpeettomina uhkatekijöinä.

Koneet voisivat toisaalta järkeillä asian niin, ettei missään ole mitään järkeä, ja sammuttaa lopulta itsensä.

Ihmiset eivät taida olla oikeasti "tietoisia" vaikka sitä havaintonäkymää pidetään jonkinlaisena ilmiönä sen puolesta. Luultavasti jokainen elävä on tietoinen, jokainen joka osaa pelätä ja varoa on jollain tasolla myös tietoinen olemassaolostaan, miksi ne muuten varoisivat.

Kone taas on melko kaukana "henkilökohtaisesta kokemuksesta.

Kyse ei siis ole taidosta vaan reakoinnista, sillä aivot eivät itsestään tiedä "mitään" ne vain reakoivat ärsykkeisiin aistien välityksellä.
Fysiikka on reakoimista ,-vuorovaikutteista, mitään fysikaalisen järjestelmän sisäistä olemusta ei voi edes mitata, vaan kuten kvanttimekaniikka kertoo elektronitkin ovat olemassa ainoastaan siirtyessään toiseen paikkaan- Vuorovaikuttaessaan toisen fysikaalisen järjestelmän kanssa. Eli atomien vuorovaikutus keskenään on mitattavissa, ei atomissa olevan elektronin paikkaa eikä aikaa.
Kvanttimekanismin funktiot kertovat siitä, - vuorovaikutus on elämän perusta.

Ihmisaivoissa on satakunta miljardia neuronia jotka yhdessä synapsien kanssa toimivat saaden aikaan minuuden kaikki ominaisuudet ja kuka? on tarpeeksi etevä "nähdäkseen miten se toimii taustalla.

[Kopek]

Eri maita vertailevat älyykkyystasotilastot ovat tunnetusti pahamaineisia, ja ainoastaan rasistit perustelevat niillä kansakuntien eroja.

Mitä johtopäätöksiä tästä voi tehdä?

a) älykkyydellä ei ole merkitystä

b) testitulokset eivät pidä paikkaansa

c) testitulokset eivät selitä kansakunnan saavutuksia vaan ovat niiden seuraus

Kun luen uutisen siitä, miten jossakin maassa jokin asia on saatu onnistumaan, mutta jossakin toisessa maassa ei ole saatu, mieleeni tulee yhtenä selitysvaihtoehtona muiden joukossa se, että toisessa maassa ollaan fiksumpia kuin toisessa. Tämä on tietysti rasistinen ajatus, mutta näinhän sitä usein ajatellaan, kun puhutaan yksittäisistä ihmisistä. Jostakin syystä samaa ajatusta ei voi soveltaa kansakuntiin.

Kun joku ihminen oppii ja menestyy, häntä pidetään älykkäänä. Kun joku toinen ei opi eikä menesty, hänen älykkyytensä kyseenalaistetaan, ellei muita syitä epäonnistumiselle keksitä.

Kyllähän ihminen ahkeruudella ja sinnikkyydellä ja rohkeudella pärjää, vaikka ei olisikaan aivan penaalin terävimmästä päästä. Ja fiksu ihminen puolestaan voi olla pärjäämättä, jos laiskuus ja vetelyys ja arkuus vievät voiton. Ja se paljon puhuttu onnikin - tai sen puute - on aina mukana pelissä. Ehkä tämä jossakin määrin pätee isompiinkin ihmisjoukkoihin.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun luin uutisen siitä, miten Pekingissä saatiin ilma puhdistumaan kymmenessä vuodessa, kun määrätietoisesti alettiin toimia. Ja miten vastaavasti New Delhissä ihmiset tukehtuvat savuihin ja saasteisiin, eikä mitään tehdä.

https://edition.cnn.com/2023/11/16/india/new-delhi-beijing-pollution-levels-intl-hnk-dst/index.html

Katsoin eräältä nettisivulta, mitä siellä sanotaan eri maiden asukkaiden keskimääräisestä älykkyystasosta. Intian lukema oli 76.24 ja Kiinan 104,1. Tällä ei ole tietenkään mitään merkitystä sen kannalta, että kiinalaiset puhdistavat ilmaansa ja siivoavat saasteitaan samaan aikaan, kun intialaiset rypevät... viitsiikö edes kirjoittaa missä.

https://www.quora.com/Do-designated-pooping-streets-really-exist-in-India

Yksi syy Kiinan menestymiseen voi olla sen järjestelmässä. Kun puoluetoimistossa "jyrähdetään", taivaat kirkastuvat. Kun intialaisessa puoluetoimistossa "jyrähdetään", alkaa katutappelu.

Aiheen vierestä:

Etsiessäni Intiaa koskevia tietoja ja kuvia, löysin paljon muitakin samaa aihetta käsitteleviä juttuja eri maista. Tässä malliksi yksi sivu:

https://dailytimesng.com/open-defecation-its-negative-effects-on-environment-humans/

[MrKAT]

/Tiede 11/2023 s.7 /:
                                  Älypää on viilipytty
            Tunnereaktio saavuttaa huippunsa hitaammin kuin vähemmän välkyillä.

Fiksut ovat viileitä. Kognitiivisesti kyvykkäiden ihmisten tunnereaktiot ovat miedompia, kehittyvät hitaammin ja muuttuvat asteittaisemmin kuin niiden ihmisten, joiden tiedonkäsittelyn taidot ovat heikompia.
  Näin raportoivat yhdysvaltalaisten Pohjois-Dakotan osavaltioyliopiston tutkijat Intelligence-tiedelehdessä.
...
 "Yllätyimme tulosten yhdenmukaisuudesta", tutkimusta johtanut psykologian professori Michael Robinson sanoo Psypost-lehdessä.

Eli päättelen: Somen öyhöttäjät, käräjille joutuneet, vankikundit, räyhääjät, rattiraivoisat, foorumeilla ns. rumia tunnesanoja levittävät ja foorumeilta herkästi bannatut ... ovat vähemmän älykkäitä.  (Jostain syystä taas kerran tulee tietty puoluesuuntautuneisuus mieleen  ).

Nythän mun älyosakkeetkin nousee: ei ole koskaan bannattu, kaverille olen usein sanonut että minulla on lehmän hermot liikenteessä (tilanteessa jossa hän kiehahtais tai painaa "matkustajan jarrua" kun kylmähermoisesti sujahtelen.. ).

[Hippi]

^
Oliko jutussa kuvattu todellakin vain negatiivisia tunnereaktioita, vai keksitkö omasta päästäsi luetella vain negatiivisia tunnereaktioita ehkä jopa korostaaksesi omaa erinomaisuuttasi?