Kirjoittaja Aihe: Älykkyys, geenit ja menestyminen  (Luettu 672 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Aasilaulu

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 191
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #60 : Syyskuu 06, 2019, 18:09:54 »
Mistäs tämä "Angolan luku" 69 on peräisin?

Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin vuosina 2002-2006 tekemistä ÄO-testeistä yli 80 maassa. Yksi heidän kirjoistaan on "IQ and the Wealth of Nations". Siinä esitetään erojen valtioiden vauraudessa selittyvän väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. Vanhasen mukaan myös esim Etelä-Euroopan velkaongelmat selittyvät älykyysosamäärän eroilla. Välimeren maiden keskiarvo on 94,6 ja muiden euromaiden 98,3.

Siinä on mun mielestä erikseen nää ÄO-mittaukset mitä on tehty ja sitten se väite että ÄO:n erot selittää tämmösiä yhteiskuntien välisiä eroja.

Yleinen käsitys on, että ÄO ei mittaa mitään biometristä perusälykkyyttä. Jos mittaisi, silloin ei voisi olla Flynnin ilmiöksi kutsuttua pitkän aikavälin nopeaa kehitystä ÄO-tuloksissa. Sillehän on esitetty selityksiksi perhekoon pienemistä, tehokkaampaa koulutusta ja elinympäristön monimutkaistumista. Mutta siis nää on vaan ehdotuksia selityksiksi.

Väestön keskimääräistä ÄO:ta voi pitää myös eräänlaisena indeksilukuna keskiluokan koosta väestössä, joka taas on yhteydessä teollisuuden kehittymiseen. Mitä isompi keskiluokka, sitä isompi ÄO – eikä se selityksenä ainakaan häviä yhtään Vanhasen ja Lynnin roturyhmiin perustuvalle selitysmallille.

Voidaan kyseenalaistaa sitäkin, onko älykkyys ylipäätään geneettisesti additiivinen ominaisuus (todella harvat kompleksiset ominaisuudet ovat puhtaan additiivisia). On esitetty että tällaisia yksinkertaisia additiivisia malleja käytetään sen takia, että kaksos- ja adoptiotutkimukset eivät kykene muunlaisen mallin kanssa operoimaan –– ei sen takia, että olisi syytä olettaa sen olevan totuus tai paras malli älykkyyden geneettiselle perustalle.

Tässä niiden tutkimuksessa tilastoja on korjattu, jotta efektit tulisivat paremmin esille. Samoin suoraa näyttöä keskimääräisestä ÄO:sta on vain 81 maalle. Mukana analyysissa on 180 maata, ja muiden keskimääräiset ÄO:t on arvioitu naapurimaiden tulosten mukaan, tai kuten kirjassa sanotaan heidän "roturyhmänsä" lukujen mukaan.

Kirjan selitysmallin peruskalliona on rotuajattelu. Rotua pidetään nykyisin sosiokulttuurillisena käsitteenä, jolla ei ole ihmisbiologiassa tieteellistä perustaa.

Lisäksi tutkimusta on rahoittanut The Pioneer Fund of America. Sitä pidetään yleisesti rasistisena ja valkoisten ylivaltaa kannattavana (white supremacist). Vuonna 2012 Richard Lynn siirtyi Pioneer Fundin johtoon.  Minun nähdäkseni Pioneer Fund ei ole mikään satunnainen tekijä tässä, vaan sen koko eetos on käyttää rodun käsitettä juuri tietyllä tavalla eugeniikan ja tiukan rotuerottelun puolustamiseen. Alla on artikkeli Pioneer Fundin perustajasta. Johtaja on vaihtunut vain pari kertaa ja syyni on ollut niin tiukka, että linja on kyllä pitänyt "ihailtavasti" tähän päivään:
https://en.wikipedia.org/wiki/Wickliffe_Draper
 
Tämä ehkä valottaa sitä, mitä Kopek on lukenut ja mistä ajatukset ovat peräisin. Toisaalta se ehkä selittää sitä, minkä takia hän aika niukasti kertoo ideoiden taustasta ja esittää niitä mieluummin ominaan tai yleisesti tuolla jossain olevana tutkimustietona.

Poissa Vihervasemmisto

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1883
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #61 : Syyskuu 06, 2019, 18:38:38 »
Älykkyys lienee samantyyppinen ominaisuus, kuin immuunipuolustusjärjestelmä. Millekään eläinlajille ei ole ollut evolutiivisesti perusteita erikoistua vain yhdenlaisen ympäristön asettamiin uhkiin ja niiden ratkaisemiseen vaan ne vasteet ympäristöön kehityvät jokaisen ympäristön mukaan ympäristön edellyttämälle tasolle. Aivojen nimittäin täytyy ratkaista pitkälti samat asiat, kuin minkä joutuu ratkomaan immuunipuolustusjärjestelmäkin.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 06, 2019, 18:44:11 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1065
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #62 : Syyskuu 07, 2019, 19:08:12 »
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?

Ilta-Sanomat väittää, että älykkyys periytyy äidiltä. Miten se voi periytyä, jos se ei ole perinnöllinen vaan hankittu ominaisuus. Niidenhän ei pitäisi periytyä:

Tiesitkö, että älykkyys periytyy äidiltä?

Tutkimusten mukaan äidin geenit vaikuttavat siihen, kuinka älykäs lapsesta tulee.
Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.


https://www.is.fi/perhe/art-2000001262133.html

Vasemmistolaisuus perustuu ajatukseen, että ihmiskunta oli alkujaan kommunistinen, ja sellaiseksi se tulee palaamaankin, kunhan väistämättömät välivaiheet kuten kapitalismi on käyty läpi. Kommunismi on siis yleiselle hyvinvoinnille ja ihmisluonteelle parhaiten sopiva järjestelmä.

Kimmo Koivisto (Tiedonantaja):

"Sosialismi on nimenomaan rauhan, solidaarisuuden ja veljeyden ja sisaruuden aate. Sosialistinen yhteiskunta hävittää pikku hiljaa kaikki riistovallan jäänteet, joita ei luokartomassa kommunismissa enää ole."

Marko Korvela (Tiedonantaja): Marx ja Engels tutkivat ihmisyhteisöjen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Heidän luomansa historiallinen materialismi perustuu siihen, että yhteisön kehitystä määrää viime kädessä taloudellinen perusta, tuotantotapa. Tällä perusteella he tunnistivat historiallisia tuotantotapoja: ns. alkuperäisen kommunismin, orjayhteiskunnan, feodalismin ja kapitalismin, jossa tällä hetkellä elämme.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Materialistinen_historiank%C3%A4sitys
http://heikkimannikko111.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188988-dialektinen-ja-historiallinen-materialismi-oppi-materiasta
https://www.tiedonantaja.fi/forum/vanhat-keskustelut/vanha-sivusto/mit-tarkoitta-sosialismi-ja-kommunismi

En ole samaa mieltä kuin vasemmistolaiset. Jos ihmiskunta on ollut alkuvaiheessa kommunistinen, se on perustunut pelkästään siihen, että ei ole ollut omaisuutta, mitä voisi kartuttaa, ja minkä kartuttaminen väistämättä johtaisi eriavoisuuteen, kun vahvimmille yksiläille kerääntyisi eniten omaisuutta. Kun eletään pienessä kädestä suuhun -yhteisössä, on helppo olla kommunisti tai ihan mitä tahansa.

Poissa Vihervasemmisto

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1883
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #63 : Syyskuu 07, 2019, 19:32:24 »
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?

Ilta-Sanomat väittää

Mitä siitä pitäisi mielestäsi päätellä, jos huuhaalehti väittää jotakin?

On täysin mahdollista, että immuunipuolustusjärjestelmän kehittymisesta vastaava geenistö periytyisi esimerkiksi isältä (mitä se tuskin tekee). Ne B-solun vasta-aineet ja T-solut, joita immuunipuolustusjärjestelmä ihmisen elämän aikana kehittää, riippuu kuitenkin ympäristöstä ja täten järjestelmän kyky tuhota taudinaiheuttajia tulee ympäristöstä eikä isän geeneistä. Sama homma se älykkyydenkin kanssa. Geenistö joka älykkyyden ihmiselle rakentaa, voi toki periytyä äidiltä, mutta ne valmiudet, kuten alitajuntaan tallentuva yleissivistys ts. tärkeät asiat, joita missäkin asiassa on otettava huomioon ratkaisun saamiseksi, jotka siis ylipäätään mahdollistavat eteen tulevien ongelmien ratkaisemisen, tulee ympäristöstä, ei äidin geeneistä. Jotta voisi olettaa älykkyydessä olevan merkittäviä geneettisiä eroja, joita niissä voi toki olla, edellyttää se tuhansia vuosia kestäviä toistaan eristyksissä kulkeneita kehityslinjoja ja varsinkin jälkeläisten tuotannon kannalta toisistaan poikkeavien ongelmien ratkaisemista.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 07, 2019, 21:09:36 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1888
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #64 : Syyskuu 07, 2019, 19:39:36 »
Tatu Vanhanenhan toki teki tutkimusta ja julkaisi artikkeleja lähes viime vuosiinsa saakka. Niistä ei toki Suomessa puhuttu, koska joutui tieteessä syrjittyyn paarialuokkaan.
No vähemmästäkin. Keksittyä dataa ja tarkoitushakuisesti valikoitua dataa ja kelvotonta tilastollista metodologiaa käyttävä on paaria tieteen piirissä, varsinkin jos vertailee yhteismitattomia datajoukkoja tarkoitushakuisesti.

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2914
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #65 : Syyskuu 07, 2019, 20:43:14 »
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?

Ilta-Sanomat väittää, että älykkyys periytyy äidiltä. Miten se voi periytyä, jos se ei ole perinnöllinen vaan hankittu ominaisuus. Niidenhän ei pitäisi periytyä:

Tiesitkö, että älykkyys periytyy äidiltä?

Tutkimusten mukaan äidin geenit vaikuttavat siihen, kuinka älykäs lapsesta tulee.
Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.


https://www.is.fi/perhe/art-2000001262133.html

Vasemmistolaisuus perustuu ajatukseen, että ihmiskunta oli alkujaan kommunistinen, ja sellaiseksi se tulee palaamaankin, kunhan väistämättömät välivaiheet kuten kapitalismi on käyty läpi. Kommunismi on siis yleiselle hyvinvoinnille ja ihmisluonteelle parhaiten sopiva järjestelmä.

Kimmo Koivisto (Tiedonantaja):

"Sosialismi on nimenomaan rauhan, solidaarisuuden ja veljeyden ja sisaruuden aate. Sosialistinen yhteiskunta hävittää pikku hiljaa kaikki riistovallan jäänteet, joita ei luokartomassa kommunismissa enää ole."

Marko Korvela (Tiedonantaja): Marx ja Engels tutkivat ihmisyhteisöjen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Heidän luomansa historiallinen materialismi perustuu siihen, että yhteisön kehitystä määrää viime kädessä taloudellinen perusta, tuotantotapa. Tällä perusteella he tunnistivat historiallisia tuotantotapoja: ns. alkuperäisen kommunismin, orjayhteiskunnan, feodalismin ja kapitalismin, jossa tällä hetkellä elämme.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Materialistinen_historiank%C3%A4sitys
http://heikkimannikko111.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188988-dialektinen-ja-historiallinen-materialismi-oppi-materiasta
https://www.tiedonantaja.fi/forum/vanhat-keskustelut/vanha-sivusto/mit-tarkoitta-sosialismi-ja-kommunismi

En ole samaa mieltä kuin vasemmistolaiset. Jos ihmiskunta on ollut alkuvaiheessa kommunistinen, se on perustunut pelkästään siihen, että ei ole ollut omaisuutta, mitä voisi kartuttaa, ja minkä kartuttaminen väistämättä johtaisi eriavoisuuteen, kun vahvimmille yksiläille kerääntyisi eniten omaisuutta. Kun eletään pienessä kädestä suuhun -yhteisössä, on helppo olla kommunisti tai ihan mitä tahansa.

? Kuka väittää, että älykkyys on vain hankittua? Eikös se nyt yleensä ajatella silleen jotakuinkin 50-50 perinnölliseksi-hankituksi?

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1888
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #66 : Syyskuu 07, 2019, 22:00:48 »
Kopek, on "hieman" harhaanjohtavaa noukkia Tiedonantajasta vasemmistolaisuuden määritelmät... Eikös se ole aika äärilaidan lehti? SKP:n. Ja ehkä stalinistinenkin?

Poissa Vihervasemmisto

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1883
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #67 : Syyskuu 07, 2019, 22:35:11 »
^ En ole tutustunut riittävän hyvin kommunismin taikka sosialismin määritelmiin enkä kyllä siihenkään, miten esimerkiksi poliittinen vasemmisto itsensä asemoi suhteessa noihin, jotta osaisin ottaa tuohon osaan Kopekin viestistä juurikaan kantaa.

Poissa Vihervasemmisto

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1883
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #68 : Syyskuu 07, 2019, 23:48:37 »
Tuossa Kopekilla on linkkinä työväenpuoleen ehdokkaan sekoiluun puhenvuorossa ja mietinkin miksi tuo työväenpuolue kuulosti niin tutulta. Tietenkin siksi, että niin tiedepalstalla, näkökulmalla kuten tämän edeltäjällä jatkumollakin kirjoitellut nimimerkki Arkkis (hänellä on ollut lukuisia muitakin nimimerkkejä), oli joskus työväenpuolueen ehdokas ja kuten tuo Kopekin löytämä ehdokaskin, niin myös Arkkis oli harvinaisen pihalla tieteistä. Tai Arkkis on rakennustekniikan alalla ymmärtääkseni ihan pätevä, mutta tieteestä sen alan ulkopuolella hän on ollut usein kuutamolla kuin ET polkupyörän etukorissa.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 08, 2019, 00:01:52 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1065
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #69 : Syyskuu 08, 2019, 08:53:01 »
Kopek, on "hieman" harhaanjohtavaa noukkia Tiedonantajasta vasemmistolaisuuden määritelmät... Eikös se ole aika äärilaidan lehti? SKP:n. Ja ehkä stalinistinenkin?

Kirjoitin, että vasemmistolaisuus "perustuu" tiettyihin ajatuksiin, mutta en kirjoittanut, että vasemmistolaisuus edustaisi tai kannattaisi tällä hetkellä noita ajatuksia, vaikka niitä vasemmistolaisuuden vasemmalla äärilaidalla edelleen kannatetaan, kuten lainaamani lähteet osoittavat.

Nykyisen SDP:n pohjan luonut Forssan ohjelma vuodelta 1903 sisältää monia hyviä ajatuksia, joista on myöhemmin tullut oleellinen osa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita ja länsimaisia yhteiskuntia yleisemminkin. Ohjelmassa näkyy kuitenkin myös marxilaisuuden mörkö uskontokriittisyytenä ja vaatimuksena ottaa yksityinen omaisuus valtiolle:

Yksityistuotannon syrjäyttäminen tekee yksityisomistuksenkin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi, samalla kuin kehitys luo välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille yhteistuotantomuodoille, joiden perustuksena on, että yhteiskunta omistaa tuotannon välikappaleet.

Ohjelmassa mainittuja "uusia yhteiskuntamuotoja" kokeiltiin myöhemmin Itä-Euroopassa, ja ne olivat niin viihtyisiä paikkoja, että tarvittiin muureja ja piikkilankoja ja miinakenttiä ja aseistettuja sotilaita pitämään ihmiset niissä. Kumottu kapitalistinen luokkayhteiskunta oli korvautunut sosialistisella luokkayhteiskunnalla, jossa eliitti asui huviloissa ja asioi valuuttakaupoissa tavallisen kansan jonottaessa tyhjien kauppojen edessä. Forssan ohjelmassa vaaditusta sananvapaudesta ei ollut paljon jäljellä.

Pantakoon merkille sekin, että Forssan ohjelma jätti oven auki myös väkivaltaiselle taistelulle valtiovallan kaappaamiseksi, mikä tapahtui 15 vuotta myöhemmin sisällissodassa. Ohjelmassa mainitut "kaikki tarkoituksenmukaiset keinot" jättävät sopivasti tulkinnanvaraa myös tällaista vaihtoehtoa varten.

Köyhälistön järjestäminen, sen kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä, sen tekeminen henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi on siis sosialidemokraattisen puolueen Suomessa varsinaisena ohjelmana, jonka toteuttamiseksi se käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia ja kansan luonnollista oikeudentunnetta vastaavia keinoja.

Tasapuolisuuden nimissä todettakoon myös se, että vuosisadan alun SDP:ssä oli tahoja, jotka eivät kannattaneet aseelliseen toimintaan ryhtymistä. Kiihkoilijat kuitenkin saivat ohjat käsiinsä tunnetuin seurauksin. Maltillisemmat jäivät hallitsemaan puoluetta sodan jälkeen väkivallan lietsojien paettua Venäjälle tai saatua surmansa joko sodassa tai sen jälkeisissä selvittelyissä. 

Sosialistiseen yhteiskuntaan pyrkiminen oli vuosikymmenien ajan SDP:n ohjelmassa, vaikka vaatimuksen toteuttamisesta käytännössä oli jo luovuttu.

Edellä mainitun valossa ja ottaen huomioon toisen vasemmistoryhmittymän, Vasemmistoliiton, menneisyyden sosialismiin ja jopa kommunismiin pyrkimisessä, katson perustelluksi sanoa, että vasemmistolaisuus perustuu tiettyihin ajatuksiin, jotka edellisessä kirjoituksessani mainitsin. Taustalla on Karl Marxin ideologian vaikutusta.

https://sdp.fi/fi/blog/forssan-ohjelma/
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 08, 2019, 08:56:00 kirjoittanut Kopek »

Poissa safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2914
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #70 : Syyskuu 08, 2019, 09:20:15 »
^On hieman hassua ajatella, että jostain Marxin ajatuksista - jotka ovat syntyneet siitä yhteiskunnallisesta tilanteesta, joka vallitsi kauan sitten - voitaisiin puhua vasemmistolaisuuden perusteina. Ennemminkin olisi syytä nähdä niiden TAAKSE ja miettiä, millaiset tavoitteet, millainen etiikka ja millainen ajattelu oli noiden ajatusten syntymisen takana. Sillä tänään yhteiskunta on erilainen, joka tarkoittaa, että jos voisi kuvitella Marxin kirjoittavan tänään, hän mitä todennäköisimmin ehdottaisi ihan toisenlaisia toimia ja tavoitteita. Sekä siksi, että yhteiskunnalliset ongelmat eivät ole samoja kuin vuosikymmeniä sitten. Mutta myös siksi, että  meillä on kokemusta eräistä yhteiskunnallisista muutoksista, joissa pyrittiin ainakin jollain tapaa toteuttamaan Marxin ideoita. On myös käsittääkseni ihan selvää, että nuo vallankumouksiksikin yltyneet kokeilut ovat myös osaltaan vaikuttaneet oikeistolaisuuteen. Siten sekään ”ei ole entisensä” eli sellaista kuin se oli Marxin aikaan. Sekä oikeistolla että vasemmistolla on tänään monen monta kokemusta enemmän, joiden pohjalta voidaan pohtia, miten kannattaa pyrkiä kohti omia ihanteitaan. Esim. pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat yhteiskuntia, joissa sen kummemmin oikeisto kuin vasemmistokaan ei ole kuten Marxin Pääoman ilmestymisen aikaan 1867.

Poissa Vihervasemmisto

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1883
  • Hänen pyhyytensä inkognito-tilassa
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #71 : Syyskuu 14, 2019, 01:10:07 »
Älykkyysosamäärä vaihtelee peräti 13 pinnaa sen mukaan, mikä on mieliala testiä tehdessä: https://www.youtube.com/watch?v=ewPEzuXO61Y
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 14, 2019, 01:43:35 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Poissa Kopek

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1065
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #72 : Syyskuu 14, 2019, 07:44:15 »
Tarkennatko vielä, mistä löysit tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset?

En oles suoraan väittänyt, että Kiinasta adoptoudut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset. Esitin spekulatiivisen "jos" ja "esimerkiksi" -muotoisen väitteen:

"Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.

Suomessa puolueeton testi lienevät lukioiden pisterajat. Jos korkean keskiarvon edellyttäviin lukioihin päätyy sama määrä kantasuomalaisia, aasialaistaustaisia ja afrikkalaistaustaisia kuin mikä on heidän osuutensa ikäluokastaan, perun kaikki kirjoitukseni etnisten ryhmien välisistä eroista. Tätä asiaa on tosin vaikea todentaa, koska Suomessa ei tilastoida ihmisiä etnisten ryhmien perusteella.

Vastaus löytynee luokkakuvia katselemalla, mutta niitäkään ei tietysti enää panna nettiin, etteivät rasistit voisi käyttää niitä hyväkseen hämäräperäisiä väitteitä todistellakseen. Totuuden jälkeisessä maailmassa asiat eivät ole niin kuin ne ovat vaan niin kuin niiden sanotaan olevan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000509481.html

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1626
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #73 : Syyskuu 14, 2019, 11:51:31 »
Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.
Chinese‐ and Japanese‐Americans also had lower‐thanaverage I.Q.'s in earlier surveys
For example, black orphans raised in white families have an average I.Q. of 106
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34194.html#msg34194

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1888
Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
« Vastaus #74 : Syyskuu 14, 2019, 12:31:06 »
Tarkennatko vielä, mistä löysit tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset?

En oles suoraan väittänyt, että Kiinasta adoptoudut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset. Esitin spekulatiivisen "jos" ja "esimerkiksi" -muotoisen väitteen:

"Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.

Suomessa puolueeton testi lienevät lukioiden pisterajat. Jos korkean keskiarvon edellyttäviin lukioihin päätyy sama määrä kantasuomalaisia, aasialaistaustaisia ja afrikkalaistaustaisia kuin mikä on heidän osuutensa ikäluokastaan, perun kaikki kirjoitukseni etnisten ryhmien välisistä eroista. Tätä asiaa on tosin vaikea todentaa, koska Suomessa ei tilastoida ihmisiä etnisten ryhmien perusteella.

Vastaus löytynee luokkakuvia katselemalla, mutta niitäkään ei tietysti enää panna nettiin, etteivät rasistit voisi käyttää niitä hyväkseen hämäräperäisiä väitteitä todistellakseen. Totuuden jälkeisessä maailmassa asiat eivät ole niin kuin ne ovat vaan niin kuin niiden sanotaan olevan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000509481.html

Boldaus minun.

Esittäisitkö tilastot, joihin perustat väitteesi?

Noissa tilastoissa (jos sellaisia löydät), onko niissä verrattu nimenomaan adoptiolapsia keskenään? Vai onko niissä verrattu esimerkiksi sotaa käyvässä maassa sikiöaikana ja vauva-aikana nälkää nähnyttä ja sodan turvattomuuden ja ehka sodan traumatisoimaa adoptoitua lasta *) sellaisiin esim. kanta-amerikkalaisiin, joiden sikiöaika, vauva-aika ja kouluaika on ollut turvallista, hyvinravittua (vaan ei ylensyönyttä), tasa-painoista?

(Veikkaisin, että lapsen ylensyöttäminenkin heikentää lapsen henkistä suorituskykyä. Aasialaisvanhempien (ei-adoptoidut ja adoptoidut) lapset Yhdysvalloissa saattaavat syödä terveellisemmin kuin kanta-amerikkalaiset, ainakin enemmän kasviksia ja vähemmän punaista lihaa, sokeria yms.. Useinhan ihmiset adoptoivat itsensä näköisiä lapsia. Aasialaiset ehkä adoptoivat useammin aasialaisia, ja tummaihoiset adoptoivat ehkä tummaihoisia. Tummaihoisten ruokavaliosta muistan tutkitun, että heillä on epäterveellisempi ruokavalio, paljon höttöhiilareita kuten maissileipää yms..)

*)
Sikiöaikainen ja vauva-aikainen ja ylipäätänsä lapsuuden aikainen heikko ravintotilanne vaikuttaa sikiön ja lapsen aivojen kehitykseen heikentävästi (varsinkin välttämättömien rasvahappojen puute, proteiinin puute, vitamiinen (esim B12) puute).

Sota ja pitkä pakolaismatka voi lisäksi traumatisoida lasta ja jättää pysyvät jäljet esimerkiksi PTSD:n tai masennuksen muodossa, mikä heikentää usein oppimiskykyä.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 14, 2019, 12:37:31 kirjoittanut kertsi »