Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Kopek]

Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi.

En ole vaatinut mitään, joten vaatimukseni ei voi olla absurdi.

Aiheessa pysyäksemme, voiko yliopistojen fysiikan ja matematiikan opiskelijoiden etnisestä jakaumasta päätellä mitään etnisten ryhmien välisistä eroista? Yliopistoihin fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelemaan pääsemiseksi tarvitaan sen tyyppistä älykkyyttä, jollaista esimerkiksi minulla ei ole.

Harvardin opiskelijoita.. ai tämä kuva esittääkin Honorary Degrees kunnia-arvon (tai tunnustuksen tai miksi sitä kutsutaan) saaneita.

https://harvardmagazine.com/sites/default/files/img/article/0513/Com-Hon-Stu-4416sm.jpg

Kun mennään raakaan tieteeseen eli fysiikkaan, valmistuneiden ryhmäkuvat näyttävät tältä.

https://www.physics.harvard.edu/node/664
https://www.physics.harvard.edu/node/754

Amerikkalaisissa yliopistoissa opiskeleminen on erittäin kallista, joku ehkä huomauttaa, jos selityksiä etsitään.

Voiko siviilielämän korkean teknologian alojen etnisestä jakautumasta tehdä johtopäätöksiä, jotka antaisivat viitteitä enisten ryhmien kyvystä menestyä ja mahdollisesti viitteitä niiden älykkyydestäkin?

Nasan "Europa Mission" -tiimi.

https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/europateam_psg1.jpg

[-:)lauri]

Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi.

En ole vaatinut mitään, joten vaatimukseni ei voi olla absurdi.

Kyllä sinä vaadit ja selvästi vaadit myös tuon viestini jälkeenkin sillä ääni kellossasi ei ole muuttunut saamastasi kritiikistä huolimatta. Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

[-:)lauri]

Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi.

En ole vaatinut mitään, joten vaatimukseni ei voi olla absurdi.

Aiheessa pysyäksemme, voiko yliopistojen fysiikan ja matematiikan opiskelijoiden etnisestä jakaumasta päätellä mitään etnisten ryhmien välisistä eroista? Yliopistoihin fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelemaan pääsemiseksi tarvitaan sen tyyppistä älykkyyttä, jollaista esimerkiksi minulla ei ole.

Harvardin opiskelijoita.. ai tämä kuva esittääkin Honorary Degrees kunnia-arvon (tai tunnustuksen tai miksi sitä kutsutaan) saaneita.

https://harvardmagazine.com/sites/default/files/img/article/0513/Com-Hon-Stu-4416sm.jpg

Kun mennään raakaan tieteeseen eli fysiikkaan, valmistuneiden ryhmäkuvat näyttävät tältä.

https://www.physics.harvard.edu/node/664
https://www.physics.harvard.edu/node/754

Amerikkalaisissa yliopistoissa opiskeleminen on erittäin kallista, joku ehkä huomauttaa, jos selityksiä etsitään.

Voiko siviilielämän korkean teknologian alojen etnisestä jakautumasta tehdä johtopäätöksiä, jotka antaisivat viitteitä enisten ryhmien kyvystä menestyä ja mahdollisesti viitteitä niiden älykkyydestäkin?

Nasan "Europa Mission" -tiimi.

https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/europateam_psg1.jpg

Tää on saman tason päättelyä kuin se, että jos minä en asu Vantaalla päättelisit, että minun on pakko asua Ruotsissa, perusteenasi se, että koska en ole Vantaalla kirjoilla ja Ruotsi ei sijaitse Vantaalla, oma logiikkasi kertoo, että minä asun Ruotsissa. Ja selvästi olet aika syvällä tuossa päättelyssäsi, koska vielä senkin jälkeen, kun sinulle on ehdotettu, että minä voisin tuolla perusteella asua muuallakin kuin Ruotsissa, sinä pitäydyt kiinni hypoteesissasi, että minä asun Ruotsissa. Eli vaikka sinulle on osoitettu, että näyttö viittaa siihen, että mitattuun älykkyyteen vaikuttaa todennäköisesti muut seikat enemmän kuin geenit, sinä junnaat paikallasi pelkissä geeneissä.

[Kopek]

Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

En lukenut aivan kaikkia rivejä. Nyt se on luettu.

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen. Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut. Missä tällainen ympäristö on? Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Kun lapsi adoptoidaan, ympäristö vaihtuu. Perimän merkityksestä saataisiin ehkä lisää näyttöä, jos olisi käytettävissä tilastoja eri etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten menestymisessä jotakuinkin samanlaisessa uudessa ympäristössä. Miten menestyvät Kiinasta adoptoidut? Miten hyvin menestyvät Afrikasta adoptoidut?

Ympäristöä ei voida tietenkään saada täysin samanlaiseksi, koska jopa samassa perheessä eri ikäiset lapset kasvavat hieman erilaisessa ympäristössä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka saattaa muuttua lapsiluvun lisääntyessä. Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena.

[-:)lauri]

Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

En lukenut aivan kaikkia rivejä. Nyt se on luettu.

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen.

Tai sitten meillä ei ole riittävästi dataa universaaleiden selitysten esittämiseksi.

Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut.

Olettaen että mitatut älykkyyserot johtuisivat ympäristöstä, sellainen voisi hyvinkin olla olemassa, mutta ympäristön ominaisuuksia, joita sellainen älykkyyttä synnyttääkseen edellyttäisi, emme joitain yksityiskohtia lukuunottamatta tiedä. Emmekä täysin tiedä sitäkään, miten nuo yksityiskohdat toteutetaan.

Missä tällainen ympäristö on?

Pitäisi olla älykkyyttä ja optimismia stimuloiva kasvuympäristö. Ikävä kyllä sellaisesta pääsevät tällä hetkellä nauttimaan pääsääntöisesti vain maan valtaväestön rikkaimmat. Vaikka luonnollisesti, mitä etevämpi esim. koululaitos maassa, sitä suurempi osuus väestöstä pääsee nauttimaan niista.

Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Vaikka muuten ei syrjisikään, rasistit syrjivät sen puuttuvan osan verran. Varsinkin täällä Suomessa, jossa sitä esiintyy koko läntisellä Euroopan puoliskolla eniten niin kutsutun ongelmaryhmän kokoon nähden. Toisaalta voimme samalla tavoin harmitella sitä, miksi geenit sorsivat aina pelkästään yhtä ryhmää. Tällainen kärsimättömyys ei osoita suuntaan taikka toiseen.

[Toope]

USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)

Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä. Pelkkä toteutuneen älykkyyden mittaaminen ei voi sitä asiaa todistaa, koska juuri tuossa mitatussa älykkyydessä on mukana myös ympäristötekijöiden vaikutus. On siten mahdotonta tietää, johtuuko äo:n keskimääräinen taso niistä väestöryhmälle yhteisistä ympäristötekijöistä vai onko taustalla yhteiset geneettiset piirteet. Nuo väestöjen älykkyyserot eivät ole suuruusluokaltaan niin isoja, että olisi mahdollista väittää, etteivät ne voisi syntyä jopa pelkästään ympäristön vaikutuksesta. Arvioidaan, että ympäristön ja geenien osuudet älykkyydessä ovat jotakuinkin 50- 50 %. Aika paljon siis ympäristötekijöillä on osuutta siihen toteutuneeseen älykkyyden tasoon.

Vuonna 2001 Flynn ja ekonomi William T. Dickens esittivät mekanismin, jolla ympäristötekijöiden vaikutus älykkyysosamäärään voisi korostua takaisinkytkennän kautta artikkelissa "Heritability estimates versus large environmental effects: The IQ paradox resolved", joka julkaistiin Psychological Review -lehdessä.

Wikipedia

Jos tämä Flynnin ja Dickensin esittämä takaisinkytkentä pätee, on ympäristötekijöiden  vaikutus vieläpä takaisinkytkennän kautta voimistuvaa.

Jotkut tutkimukset viittaavat älykkyysosamäärien ohella myös erilaisia taipumuksia aggressiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Ehkä myös introverttiyteen/extroverttiyteen. No, joka tapauksessa ihmisryhmien välisiin eroihin, jotka varmasti ovat osin kulttuurisia. Missä määrin, on se hyvä kysymys.

[a4]

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen. Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut. Missä tällainen ympäristö on? Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Kun lapsi adoptoidaan, ympäristö vaihtuu. Perimän merkityksestä saataisiin ehkä lisää näyttöä, jos olisi käytettävissä tilastoja eri etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten menestymisessä jotakuinkin samanlaisessa uudessa ympäristössä. Miten menestyvät Kiinasta adoptoidut? Miten hyvin menestyvät Afrikasta adoptoidut?

Ympäristöä ei voida tietenkään saada täysin samanlaiseksi, koska jopa samassa perheessä eri ikäiset lapset kasvavat hieman erilaisessa ympäristössä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka saattaa muuttua lapsiluvun lisääntyessä. Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena.

Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa.
Intia on vieläkin hämmentävämpi suurvaltana ja kehitysmaana

Evoluutio on geenien kopiointia ja muutosta muuttuvassa ympäristössä.
Ympäristön vaikutuksesta muutosta aiheuttaa mutaatio, rekombinaatio, geenivirta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Eli ihmisen kohdalla ympäristön resurssit, fysikaalinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja teknologinen vaikutus ja muutos.
Ihminen geeneineen on kiinteä osa evolutiivista luontoa eli elävää ympäristöään.
Evoluutio on elävän ympäristön muutosta, geeneineen. Yksi kokonaisuus.

Ympäristön vaikutusta:
The European immigrant I.Q's then were virtually identical to black I.Q.'s now. What is encouraging is that the low‐I.Q. immigrant groups of the past now have I.Q.'s at or above U. S. average.
"These people cannot deal with abstractions." Similar results were found for white children in isolated mountain communities, among rural working‐class children in England and even among Chinese‐Americans during their early years in this country.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34043.html#msg34043

Lisäksi voidaan kysyä, olivatko Neandertalilaiset nykyihmisiä älykkäämpiä ja kummat hyötyivät geneettisestä sekoittumisesta? Entä hyötyivätkö eniten afrikkalaiset nykyihmiset, jotka eivät sekoittuneet geneettisesti tähän nyt jo sukupuuttoon kuolleeseen ihmislajiin?
https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg37178.html#msg37178

Ympäristön vaikutusta:

Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.

Chinese‐ and Japanese‐Americans also had lower‐thanaverage I.Q.'s in earlier surveys
For example, black orphans raised in white families have an average I.Q. of 106
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34194.html#msg34194

Ympäristön vaikutusta:

Juutalaisillakin on valitettavan pitkä vaino-ja ghettohistoria länsimaissa.
The history of the Tulsa race massacre that destroyed America's wealthiest black neighborhood

[safiiri]

Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

En lukenut aivan kaikkia rivejä. Nyt se on luettu.

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen. Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut. Missä tällainen ympäristö on? Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Kun lapsi adoptoidaan, ympäristö vaihtuu. Perimän merkityksestä saataisiin ehkä lisää näyttöä, jos olisi käytettävissä tilastoja eri etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten menestymisessä jotakuinkin samanlaisessa uudessa ympäristössä. Miten menestyvät Kiinasta adoptoidut? Miten hyvin menestyvät Afrikasta adoptoidut?

Ympäristöä ei voida tietenkään saada täysin samanlaiseksi, koska jopa samassa perheessä eri ikäiset lapset kasvavat hieman erilaisessa ympäristössä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka saattaa muuttua lapsiluvun lisääntyessä. Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena.

Ympäristöä on yleinen globaalisti levinnyt - kiitos mm. siirtomaa-ajan perinnön - valkoisuuden pitäminen arvokkaampana. Maailmassa ei ole tässä suhteessa mitään "erilaista" ympäristöä, jossa sitten voisi vertailla ei-valkoisten älykkyyttä tuossa erilaisessa ympäristössä. Samoin länsimainen kulttuuri on se pohja, jolle koko älykkyystestaus on rakennettu ja älykkyydeksi ajatellaan nimenomaan sellaisen kulttuurin ympäristössä älykkyydeksi mielletty kyvykkyys. Jos siis elää ja kasvaakin tästä poikkeavia vaatimuksia asettavassa ja siten erilaisia kykyjä kehittävässä ympäristössä (kulttuurissa), lienee selvää, ettei yhtä älykkäillä geeneilläkään välttämättä kehity täsmälleen samoissa kyvyissä. Ihan vain harjoituksen puutteen vuoksi.

Vaikka kuinka olisi optimaaliset geenit korkeushyppyyn, mutta harjoitteleekin sen sijaan viulunsoittoa, ei varmastikaan ja geeneistään huolimatta voita korkeushyppykisaa. Olisi kuitenkin aika tyhmää ajatella, että pelkkä huilunsoitto juoksemisen sijaan todistaa yhtään mitään geeniperimästä. Voi nimittäin olla, että jostain syystä (vanhempien kiinnostus, tarjolla olleet mahdollisuudet tms) vain ajautui musiikin pariin urheilun sijaan, eikä koskaan edes siten tullut testanneeksi, miten kovaksi hyppääjäksi hyvällä harjoittelulla kehittyisikään. Ehkä se sama kehon pitkäraajainen rakenne, joka olis ollut oiva korkeushyppyyn vain todettiin sopivaksi huilistille. (Huilua soittamaan valitaan yleensä mieluummin pitkiä kuin pätkiä, koska pitkä jaksaa paremmin kannatella standardimittaista poikkihuilua.) Ehkä toisaalta geneettiset ominaisuudet - tai joku muu tekijä - ei sitten ollut paras mahdollinen huilistinkaan uraa ajatellen, joten toteutuneiden saavutusten perusteella kyseinen henkilö arvioidaan aika lailla keskinkertaiseksi kyvyiltään. Ei tullut huilistia, mutta ei korkeushyppääjääkään. Silti hänellä saattaa olla erinomainen geeniperimä urheiluun. Sitä vain ei koskaan ole kehitetty "kukoistukseensa" eli haastettu sen potentiaalia.

[safiiri]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?

[Karikko]

Evoluutio on geenien kopiointia ja muutosta muuttuvassa ympäristössä.
Ympäristön vaikutuksesta muutosta aiheuttaa mutaatio, rekombinaatio, geenivirta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Eli ihmisen kohdalla ympäristön resurssit, sosiaalinen, kulttuurinen ja teknologinen vaikutus ja muutos.
Ihminen geeneineen on kiinteä osa evolutiivista luontoa eli elävää ympäristöään.
Evoluutio on elävän ympäristön muutosta, geeneineen. Yksi kokonaisuus.

Noin on ja ihmiskunta ei edes oleellisesti eroa luonnon muista olennoista.. No paitsi sen älyllisyytensä osalta, joka sekin on sopeutuma yhteistoimintaan ja muodostaa kulttuureita.

Geenien perusta on miljardien vuosien jatkuvuuksissa ja niiden lähtökohta on yhteinen maanelämän mudostama kokonaisuus.
Eli maan olosuhteet on niiden aikaansaama ja niiden muuttuessa on mahdollistunut myös ihmiskehon kaltaisen rakennelman syntyminen.
Maan alkuaikoina ei ollut esim, happea riittävästi solujen aineenvaihdunnan toimisen mahdollistamiseksi. (Elolliset (kasvit esim, levät) vapauttavat sen hapen omalla tuotannollaan (yhteyttäminen) 
Vanhimmissa mineraalikerrostumissa ei ole ruostetta (oksidia) eli sitä ei ole ollut maan kehityksen alussa vapaana, joka olisi voinut reakoida rautamineraalien kanssa.

Tuo vain sen vuoksi, että evoluutiolla on pitkä matka tähän päivään ja se jatkuu edelleen.

Ihmisten (ryhmien) keskeinen älyllisyys on jonkinlaisena varmaan olemassa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se tasaantuisi olosuhteiden mukaisesti.

Yhtähyvin sitä älyeroa on jokaisen ryhmän sisälle, eikä niissäkään kaikilla ole samat mahdollisuuden lyhyellä ajanjaksolla-- mutta potentiaalit löytyvät jo sen vuoksi, että ollaan ihmisiä-.

[Toope]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?

Itse asiassa esitin edellä kysymyksen, en väitettä! On vain fakta, etteivät afrikkalaisperäiset ole menestyneet missään yhteiskunnissa valkoisia paremmin, vaikka mahdollisuuksia on ollut. Miksei Zimbabwesta ja Haitista tms. tullut menestystarinoita? Dominikaaninen tasavalta pärjää paljon paremmin kuin saaren länsipuolinen väestö! Tiedän, että tämä kuulostaa rasistiselta näkemykseltä, mutta millä asialla itse asiaa selität, ellet perinnöllisyydellä? Miksi Amerikan mantereilla afrikkalaisperäiset ovat aina alempaa yhteiskuntaluokkaa taloudellisilla mittareilla?

Minusta on mahdotonta kiistää täysin noita älykkyystutkimuksia, kun todistusaineisto nähdäkseni osoittaa niissä olevan perää. Tämä ei ole ihmisarvokysymys, vaan kysymys siitä, että ihmisryhmien perimässä on eroja, päinvastoin mitä esim. taantunut Osmo Soininvaara HS:ssä juuri esitti. Mielestäni hän on väärässä esittäen, että ihmisryhmät ovat hyvin samankaltaisia, kun samalla tiedämme nykyään senkin, että esim. eurooppalaisaasialaisissa on jopa muutaman prosentin verran neanderthalilaisten/denisovan ihmisten perimää, joita taas afrikkalaisilla ei ole. Geneettisiä eroja siis on, miksi niitä pitäisi kiistää, kuulostaa enemmän tiedettä ohittavalta poliittiselta näkemykseltä se, että eroja kiistetään.

[safiiri]

Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...

Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?

Itse asiassa esitin edellä kysymyksen, en väitettä! On vain fakta, etteivät afrikkalaisperäiset ole menestyneet missään yhteiskunnissa valkoisia paremmin, vaikka mahdollisuuksia on ollut. Miksei Zimbabwesta ja Haitista tms. tullut menestystarinoita? Dominikaaninen tasavalta pärjää paljon paremmin kuin saaren länsipuolinen väestö! Tiedän, että tämä kuulostaa rasistiselta näkemykseltä, mutta millä asialla itse asiaa selität, ellet perinnöllisyydellä? Miksi Amerikan mantereilla afrikkalaisperäiset ovat aina alempaa yhteiskuntaluokkaa taloudellisilla mittareilla?

Minusta on mahdotonta kiistää täysin noita älykkyystutkimuksia, kun todistusaineisto nähdäkseni osoittaa niissä olevan perää. Tämä ei ole ihmisarvokysymys, vaan kysymys siitä, että ihmisryhmien perimässä on eroja, päinvastoin mitä esim. taantunut Osmo Soininvaara HS:ssä juuri esitti. Mielestäni hän on väärässä esittäen, että ihmisryhmät ovat hyvin samankaltaisia, kun samalla tiedämme nykyään senkin, että esim. eurooppalaisaasialaisissa on jopa muutaman prosentin verran neanderthalilaisten/denisovan ihmisten perimää, joita taas afrikkalaisilla ei ole. Geneettisiä eroja siis on, miksi niitä pitäisi kiistää, kuulostaa enemmän tiedettä ohittavalta poliittiselta näkemykseltä se, että eroja kiistetään.

Siis - jos ihminen ei menesty, on hän todistettavasti tyhmä? Ilmeisesti sinä et ole siis itse kovinkaan älykäs, koska et mitä ilmeisimmin ole erityisen menestynyt. Ihan turhahan olisi tutkia geenejäsi, sillä jo siitä, et et ole menestynyt, voimme päätellä asian johtuvan huonosta perimästäsi. Eroja on, mitä'pä niitä kiistämään. Koska ihmisten perimän tiedetään olevan erilainen, ei ole mitään syytä ajatella, että geenien tutkiminen olisi tärkeää. Kyllä sen perimän vaikutuksen voi nähdä ihan siitä, ettei sitä älyä näytä siunaantuneen - joten menestyminen on sitten heikkoa. On tietysti ihan kiva, että voit lohduttaa itseäsi sillä, että sentään kuulut väestöryhmään, jossa on monia sinua älykkäämpiä.

Tosiasiassa täytyy tutkia GEENEJÄ, jos aikoo esittää väitteitä geeneistä. Vähintäänkin pitäisi pystyä jollakin tapaa sulkemaan ympäristön vaikutus pois uskottavasti. Sitä on väestöryhmien kohdalla täysin mahdotonta tehdä. Meillä ei ole olemassa tarjolla vertailtavaksi sellaista mustien joukkoa, joka olisi sukupolvine ajan saanut elää oloissa, joissa mustien asema on parempi kuin valkoisten ja heitä olisi pidetty yleisesti valkoisia arvokkaampina ja parempina.

Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %. On siis jokseenkin idioottimaista ajatella, että nämä Vanhasen ja Lynnin tutkimuksessa löydetyt (osittain pelkästään keksityt) älykkyyserot olisivat nimenomaan geneettisiä eroja. Lisäksi tietenkin itse tutkimus on hutaistu sutaistu niin huonosti, ettei tuloksiin ole luottamista.

[Kopek]

Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.

'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

[kertsi]

^ Mikä saa sinut kuvittelemaan, että eurooppalainen ympäristö on sama ympäristö esimerkiksi Kiinasta tai Nigeriasta tulleelle? Suhtautuminen maahantulijaan on erilainen...

Edes samassa perheessä kasvaneet lapset eivät asu samassa ympäristössä. On eri asia syntyä esikoiseksi kuin kuopukseksi.

[Karikko]

Tosiasiassa täytyy tutkia GEENEJÄ, jos aikoo esittää väitteitä geeneistä. Vähintäänkin pitäisi pystyä jollakin tapaa sulkemaan ympäristön vaikutus pois uskottavasti. Sitä on väestöryhmien kohdalla täysin mahdotonta tehdä. Meillä ei ole olemassa tarjolla vertailtavaksi sellaista mustien joukkoa, joka olisi sukupolvine ajan saanut elää oloissa, joissa mustien asema on parempi kuin valkoisten ja heitä olisi pidetty yleisesti valkoisia arvokkaampina ja parempina.

Varmaan geenejä ja geenien aiheuttajia, eli luontoa kokonaisuudessaan.

Ihminen ei ole erillinen luonnosta, vaikka eri ihmisryhmissä voi olla pieniä eroavaisuuksia. Luonto on "luonut ihmiset kaiken elollisen, eikä ihmiskuntaa voi erottaa, miksikään luonnosta irralliseksi.
Älykkyysero ihmisryhmien kesken on enemmän kulttuurista, kuin geenien mahdollisuuksien puitteissa olevaa.

Silti on tietenkin eroa, kaikkista ei tule neroja, ei valkoisen tai muunväristen ihmisten eikä muidenkaan syntyperäisten ominaisuuksien tasolla.

Kannattaa muistaa myös autisteissa olevan usein matemaattisia "neroja" vaikka heitä ei ehkä pidetä varsinaisesti "älykkäinä".