Älykkyys, geenit ja menestyminen

[safiiri]

En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.

No "yleisellä tasolla" siis esitettiin kysymys, onko opinto-ohjaajilla syrjiviä asenteita, kun näitä lahjakkaita maahanmuuttajatyttöjä sysitään lähihoitajiksi sen sijaan, että heitä kannustettaisiin lääkikseen. Tämä on kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä Bagdadin yliopiston tason kanssa.

[Kopek]

Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.

[safiiri]

Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.

Kopek miksi ajattelet, että valkoihoiset lääkisläiset todistavat jotakin valkoihoisen väestön älykkyydestä, mutta ne kaikki valkoihoiset, jotka eivät ole koskaan päässeet lääkikseen, eivät todista mitään valkoihoisten älykkyyden vähäisyydestä? Miksi kuitenkin sinusta ne kaikki mustaihoiset, jotka eivät ole päässeet lääkikseen, todistavat mustaihoisen väestön älyllisestä kehnoudesta, mutta lääkikseen päässeet mustaihoiset eivät kuitenkaan todista mitään mustaihoisen väestön älykkyydestä?

Et kai nyt sentään niin älytöntä ajatusvirhettä tee, että oletat suomalaisen lääkiksen valkoihoisten opiskelijoiden mustaihoisia suuremman määrän todistavan jotakin siitä, että afrikkalaiset eivät ole riittävän älykkäitä päästäkseen lääkikseen???

[Toope]

Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Miksi ei, jos veriryhmä sopii? Mutta on myös totta, että joillakin ryhmillä on enemmän taipumuksia tiettyihin tauteihin syntyperänsä mukaan, koska geneettinen perimä on erilaista eri ihmisryhmien kesken.

[Toope]

En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.

No "yleisellä tasolla" siis esitettiin kysymys, onko opinto-ohjaajilla syrjiviä asenteita, kun näitä lahjakkaita maahanmuuttajatyttöjä sysitään lähihoitajiksi sen sijaan, että heitä kannustettaisiin lääkikseen. Tämä on kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä Bagdadin yliopiston tason kanssa.

Ketä nyt sitten on syrjitty, jos kehitysmaiden tutkintoja on kyseenalaistettu? Ovatko yhtä päteviä? Tuota kysyn.

[Toope]

Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.

Riski on siinä, ovatko kehitysmaiden tutkinnot yhtä todellisia!
Me tiedämme sen, että monissa kehitysmaiden kouluissa voidaan ostaa tutkintoja.
Kuinka luotettavia nuo tutkinnot ovat?

[safiiri]

En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.

No "yleisellä tasolla" siis esitettiin kysymys, onko opinto-ohjaajilla syrjiviä asenteita, kun näitä lahjakkaita maahanmuuttajatyttöjä sysitään lähihoitajiksi sen sijaan, että heitä kannustettaisiin lääkikseen. Tämä on kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä Bagdadin yliopiston tason kanssa.

Ketä nyt sitten on syrjitty, jos kehitysmaiden tutkintoja on kyseenalaistettu? Ovatko yhtä päteviä? Tuota kysyn.

Ei ole kehitysmaiden tutkintoja kyseenalaistettu tuossa tapauksessa ja kysymyksessä. Suomalaisessa peruskoulussa kolutetuilla maahanmuuttajatytöillä ei ole tutkintoa kehitysmaan oppiahjoista. Siksihän he nimenomaan saavat opinto-ohjausta suomalaiselta opinto-ohjaajalta osana kouluopintojaan.

[safiiri]

Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.

Riski on siinä, ovatko kehitysmaiden tutkinnot yhtä todellisia!
Me tiedämme sen, että monissa kehitysmaiden kouluissa voidaan ostaa tutkintoja.
Kuinka luotettavia nuo tutkinnot ovat?

Ei tarvitse tietää, kun kyse nyt tässä oli niistä uosmalaisen koulujärjestelmän kouluttamista tytöistä, jotka sitten suomalaisessa yliopistossa opiskelevat lääkäreiksi.

Mutta - jos et luota muissa maissa hankittuihin tutklintoihin, niin kandee varoa ihan uosmalaislta näyttäviä ja suomea äidinkielenään puhuviakin lääkäreitä. Aika moni suomalaisperheen nuori hakeutuu ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi. Vaikkapa Venäjälle lähdetään ja tietenkin Britanniaan. Tosin brexit saattaa muuttaa valintoja ja ohjata hakeutumaan jonnekin muualle.

Vuonna 2017 lääketieteen opinnot aloitti Suomessa 722 opiskelijaa. Kelan opintotukitietojen mukaan lukuvuonna 2016–2017 ulkomailla lääketiedettä opiskeli 956 suomalaista, mikä osaltaan kertoo ulkomailla opiskelun suosiosta. Se on alati kasvava mahdollisuus, jota suomalaiset eivät vielä osaa täysin hyödyntää.

https://www.laakisvalmennus.fi/laakis-blogi/kannattaako-laakarin-tutkinto-suorittaa-ulkomailla/

Kuten huomaat, suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla suurempi joukko kuin Suomessa ulkomaalaisia. On siis todennäköisempää törmätä vastaanotolla lääkäriin, joka on suomalainen, mutta opiskellut jossain muualla, kuin lääkäriin, joka on opiskellut Suomessa, mutta hankkinut sitä edeltävän koulutuksensa jossain muualla.

[Juuli]

Vuosia siiten tuli tv.stä ohjelma jossa käsiteltiin mm. turvanhakijoiden rahankäyttöä. Haastateltiin ensin pariskuntaa siellä Somaliassa tai missä nyt sattui sielläpäin olemaan. Kertoivat tyttärensä lähettävän rahaa tämä kun oli Suomessa eikä kuulemma niin paljon tarvitse kun saa. Isä kertoi myös tulevansa Suomeen avaamaan hammaslääkärin vastaanoton hän kun hoitaa kyläläisten ynnä muidenkin hampaat. Hyvähän se olisi mutta pieni epäilys heräsi kun isällä eikä vaimollaankaan ollut kuin pari hamasta suussa . Leveä oli hymy kuitenkin kun tyttöä majansa edessä kehuivat. Vuohikin siinä mäkätti jotta hyvin pyyhkii. .
Siirryttiin Suomeen haastattelemaan tytärtä. Sanoi lähettävänsä rahaa kun jää avustuksista. Tytöllä ei ollut huntua mutta jollain tumpuilla tai käsineillä peitti kasvonsa.   
.

[Toope]

Kuten huomaat, suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla suurempi joukko kuin Suomessa ulkomaalaisia. On siis todennäköisempää törmätä vastaanotolla lääkäriin, joka on suomalainen, mutta opiskellut jossain muualla, kuin lääkäriin, joka on opiskellut Suomessa, mutta hankkinut sitä edeltävän koulutuksensa jossain muualla.

Tiedän tuon hyvin, kun sukulaispoikani opiskelee lääkäriksi toisessa maassa. Lääkäritutkinnothan ovat niitä, joille on universaalit periaatteet.

Mitä tulee humanistisiin/yhteiskuntatieteellisiin aineisiin, en olisi täysin luottavainen kehitysmaiden koulutusjärjestelmää kohtaan, epäilenhän sitä suomalaistakin! En ole myöskään täysin luottavainen siihen, millaisia insinööritutkintoja siirtolaiset tarjoavat. Onko matematiikan taso koettu yhtä hyväksi, mitä meillä vaaditaan?

Äitini kuollessa muuten valvomassa oli afrikkalainen lääkäri, jonka kielitaito oli heikko...

[safiiri]

Kuten huomaat, suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla suurempi joukko kuin Suomessa ulkomaalaisia. On siis todennäköisempää törmätä vastaanotolla lääkäriin, joka on suomalainen, mutta opiskellut jossain muualla, kuin lääkäriin, joka on opiskellut Suomessa, mutta hankkinut sitä edeltävän koulutuksensa jossain muualla.

Tiedän tuon hyvin, kun sukulaispoikani opiskelee lääkäriksi toisessa maassa. Lääkäritutkinnothan ovat niitä, joille on universaalit periaatteet.

Mitä tulee humanistisiin/yhteiskuntatieteellisiin aineisiin, en olisi täysin luottavainen kehitysmaiden koulutusjärjestelmää kohtaan, epäilenhän sitä suomalaistakin! En ole myöskään täysin luottavainen siihen, millaisia insinööritutkintoja siirtolaiset tarjoavat. Onko matematiikan taso koettu yhtä hyväksi, mitä meillä vaaditaan?

Äitini kuollessa muuten valvomassa oli afrikkalainen lääkäri, jonka kielitaito oli heikko...

Mutta edelleen sinulta jää täysin selittämättä, millä tavalla ulkomaisten tutkintojen epäilysi liittyy suomalaisten opinto-ohjaajien mahdollisiin asenneongelmiin, jotka saavat heidät suosittelemaan maahanmuuttajataustaisille alemman koulutustason opintoja kuin suomalaistaustaisille. Riippumatta siis arvosanoista todistuksissa, näytöistä koulutyössä ja oppilaan omasta kiinnostuksesta korkeakoulutukseen. Riippumatta todistettavasti riittävästä kyvystä korkeakoulupaikkaan, joka sellaisen saamisella voidaan jälkikäteen todeta.

[Juuli]

 

Minulle nuori virolainen juippi hommasi ikuisen invaliditeetin. Oli tiedossaan allergiani metalleille joten titaani olisi ollut ainoa vaihtoehto murtuneeseen jalkaan. Laittoi kaikenmaaliman kromit ja nikkelit. Jouduin koomassa kotona, poika huomasi, takaisin sairaalaan. Tulehdusarvo kun piti olla alle 5 ja 5 oli 940. Koomassa aikani ja neliraajahalvaantunut kun teholla heräsin,. Mikään paikka ei liikkunut. Siellä meni 7 kk liikkumatta, silmät  vain pyöri.
Aloitin sodan potilasvakuutuksen turvin. Eipä tullut latin latia kun allergiat ei ihon sisällä kuuemma kuki. Tuli MRSA. Sen oli kuulemma saanut maasta kun siihen kaatua jysähdin. Allergiat oli siis tiedossa mutta ei välitetty kun ei ne tule ihon sisään.. MRSA tuli jäisestä maasta, Lisänä tuli tappava ripuli, pissarakkoon joku . Kun vietiin leikkaukseen oli kysytty lomakkeella kaikki vaivat joten olisi luullut ne allergiat huomaavan. Ei huomattu ei. Nyt on jalka, 3 v oli kipsissä,  lyhyempi. Pissavaiva jäi . Ripuli jos vielä tulee on ainut keino ulosteensiirto.
Kuljin 10 v MRSAn kantajana. Kun tuli tämä ruusu kysyttiin myös MRSA. Kokeissa huomattiin jotta en olekkaan MRSAn kantaja. vasta sitten löytyi vasta tieto,  se oli 10 v turhaa kun löytyi paperi jossa ilmoitettiin ettei sairaalasta lähdettyäni ei ole MRSAta,,, mutta   aina laitettiin  erilliseen  huoneeseen. Muutama kerta tuli maattua yksityishuoneessa sen olemattoman MRSAn takia. Vaan väärin sekin. Olisi ollut edes joku kohta oikein. Täytyy todeta että luottamukseni ainakin muumalaisiin lääkäreihin on nolla.
Eikä se kotimaisillekaan hurraata hihku.
.

[Toope]

Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

[safiiri]

Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

Juu ei. Mutta siis - tässä kyseisessä tapauksessa tämä epäilysi tarkoittaa, että pitää epäillä suomalaisen yliopiston opiskelijavalinnan osuvuutta sekä sen kykyä opettaa lääketiedettä pätevästi. Sitäkö halusit sanoa, että meidän on syytä epäillä suomalaisen yliopistokoulutuksen tuloksia?

[Toope]

Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

Juu ei. Mutta siis - tässä kyseisessä tapauksessa tämä epäilysi tarkoittaa, että pitää epäillä suomalaisen yliopiston opiskelijavalinnan osuvuutta sekä sen kykyä opettaa lääketiedettä pätevästi. Sitäkö halusit sanoa, että meidän on syytä epäillä suomalaisen yliopistokoulutuksen tuloksia?

Yliopiston itse käyneenä epäilen hieman koulutustasoamme, ainakin humanistisilla/yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joita olemme paisuttaneet liikaa. Saatan olla vähän toisinajattelija yliopistojen/korkeakoulujen suhteen, mutta itse pidän huonona ajatuksena sitä mallia, että yliopistokoulutusta pitäisi tarjota useammille. Se johtaa tason laskuun, väistämättä!

Yliopistojen/korkeakoulujen tulisi mielestäni ottaa vain maksimissaan 20% hakijoista, joista myös suuri osa vain kanditutkintoihin. Varsinaisiin tiedekoulutuksiin (Maisteri, Tohtori) vain parhaat. En puhu tässä itsestäni, en itsekään läpäisisi tuota rajaa, vaikka nykymuotoisessa suoritin maisterin tutkinnon. En omasta mielestänikään oikein sitä ansainnut. Yliopisto/korkeakoulu- tasojen laajentaminen ei ole hyvä asia, koska infloittaa tutkintoa. Yhteiskunnalla ei ole tarvetta korkeakouluttaa liikaa ihmisiä, koska kuitenkaan heille ei löydy riittävästi sen kaltaisia työtehtäviä (maistereista tulee perusvirkamiehiä, paperinkäsittelijöitä, tietokonelorveja). Hyvä kandidaattitutkinto (=alin yliopistotutkinto 5 v), ammattikoulu/ammattikorkeakoulututkinto (4-5 vuotta) riittää. Ylikoulutus on tuhlausta yhteiskunnalta. Vain harva maistereistakin päätyy asiantuntijatehtäviin tai koulutukseen tohtoritasolle. Koulutamme heitä liikaa.