Älykkyys, geenit ja menestyminen

[a4]

Jokainen sosialistinen ja totalitaarinen yhteiskunta on toki aina tehnyt parhaansa kitkeäkseen älyä yhteiskunnasta.

Ja vieläpä onnistunut siinä 17 ÄO-pisteen verran Itä-saksassa.

Mutta miten ihonväri liitty tähän Flynnin ilmiöön?:
IQs in developing countries also rise as they modernise and will eventually catch up those in developed countries. Best of all, rising IQs led to better moral reasoning, putting racism and sexism on the defensive.

In the late 1970s, an experiment took 46 black adoptees and gave half to black professional families and half to white professionals with all the mothers having 16 years of education. When their IQs were tested at eight-and-a-half, the white-raised kids were 13.5 IQ points ahead. The mothers were asked to do problem-solving with their children. Universally, the blacks were impatient, the whites encouraging. Immediate achievement is rewarded in black subculture but not long-term achievement where you have to forgo immediate gratification."
He tells me of research showing that "when American troops occupied Germany at the end of the second world war, black soldiers left behind half-black children and white soldiers left behind all-white. By 11, the two groups had identical average IQs. In Germany, there was no black subculture."
Lähde
Mustienkin alakulttuuri lienee valtakulttuurin sanelemaa kotoutumattomuutta.

[safiiri]

Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..

Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.

Tuskinpa kovinkaan merkittävä, kun miettii sitäkin, miten se suomalaisten älykkyys vaikutti Suomen menestykseen ennen itsenäistymistämme. Se nyt kuitenkin on vaikkapa aikaa, jolloin omat isovanhempani syntyivät eli todelakin vain kädenojennuksen päässä. Väitän edelleen, että itsenäistymisemme jälkeinen kehitys on johtunut kyllä pääsääntöisesti ihan muista tekijöistä kuin "älykkyysgeeneistämme" (ja siihen periytyvään älykkyyteenhän nyt sinäkin viittaat, eikö, et vaikkapa koulutuksen, ruuan ja muiden ympäristötekijöiden avulla nousevaan). Kun meillä näin, on näin luultavasti muissakin maissa.

[Karikko]

^ Vai olisiko kyse geneettisistä  eroista, jotka eivät muutu vaikka muu maailma muuttuisi?
Homo Sovieticus?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Tai miten tuo humanismilta haiskahtava itä-saksalaisten kommunismin uhrien ymmärtäminen sopisi yönmustien afrikkalaisten arvioimiseen?

Jokainen sosialistinen ja totalitaarinen yhteiskunta on toki aina tehnyt parhaansa kitkeäkseen älyä yhteiskunnasta.

Niin, nykyään se hoidetaan erilaisilla älylaitteilla ja alustataloudella, jonka orjaksi joutunee aika moni, ellei itse pääse rakentelemaan alko-rytmejä, < koodikieltä, jos viina loppuu.

Koululaiset kuulemma (luin jostakin) eivät nykyään osaa oikein lukea ja kirjoittaakaan, mutta löytävät kyllä netistä "luotettavia" tietoja.

[Toope]

Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..

Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.

Tuskinpa kovinkaan merkittävä, kun miettii sitäkin, miten se suomalaisten älykkyys vaikutti Suomen menestykseen ennen itsenäistymistämme. Se nyt kuitenkin on vaikkapa aikaa, jolloin omat isovanhempani syntyivät eli todelakin vain kädenojennuksen päässä. Väitän edelleen, että itsenäistymisemme jälkeinen kehitys on johtunut kyllä pääsääntöisesti ihan muista tekijöistä kuin "älykkyysgeeneistämme" (ja siihen periytyvään älykkyyteenhän nyt sinäkin viittaat, eikö, et vaikkapa koulutuksen, ruuan ja muiden ympäristötekijöiden avulla nousevaan). Kun meillä näin, on näin luultavasti muissakin maissa.

Kyllä minä veikkaan, että älymme on kehittynyt sotalapsien tasolta nykyiselle, mm. parempien kehitysolosuhteiden vuoksi. Lapset ovat vanhempiaan viksumpia.
Osin kertoo siitä, että ruoka on ravitsevampaa ja lapset saavat enemmän ravintoa, kuin edeltävät sukupolvet. Osin myös sitä tarkoitan, että yhteiskuntamme on monipuolisempi, kuin 50-60-lukujen mallit. En liberaalisuutta hylkää, se on paljon hyvää tuonut. Nykymaailmassa vaan näen hieman syytä/tarvetta sille konservatiiviselle vastareaktiolle, kun liberalismi vetää övereitä.

Kuten olen sanonut, mikä tahansa aate tekee itsestään hirviön, kun vetää aatettaan liikaa äärimmäisyyksiinsä. Nyt liberalismi on sitä tehnyt, kun vastustaa "liberalismin nimessä" jopa avioliittoja ja terveitä perheitä tms.. Äärireaktio saa aikaan konservatiivisen vastareaktion, mikä on terve ilmiö. Järkeä takaisin! Trump, Brexit jne. ovat vain esimerkkejä siitä, että vastareaktio toimii. Halutaan takaisin sitä arvomaailmaa yhteiskuntaan, jota liberalismi ylireagoidessaan hukkasi.

[safiiri]

^Tosin edelleenkään kukaan ei vastusta avioliittoja, vaan se on pelkkä oma olkiukkosi. Sinäkö olisit menossa naimisiin lesbonaisen kanssa, mutta kun hankalasti hänelle on tarjottu mahdollisuus naispuoliseenkin siippaan, on projektisi saanut vakavan kilpailijan? Oikeesti Toope - jonkun ihan TOISEN IHMISEN avioituminen ja parisuhdepreferenssit eivät ole esteenä sille, että sinä saat pyrkiä solmimaan sellaisen parisuhteen, jota kaipaat itse. Homoliitot eivät millään tavalla estä sinua löytämästä itsellesi uutta naista. Eikä homoliittojen kieltäminen auta sinua siinä onnistumisessa millään tapaa. Miksi kuvittelet, että erilaisuuden salliminen kaventaa sinun mahdollisuuksiasi olla omanlaisesi omassa elämässäsi? Mistä kehität jatkuvasti tämän perusteettoman väitteen, että erilaisuuden salliminen on vaatimus sen sun "perinteisen tavallisuuden" kieltämiseksi?

Tälläkin palstalla näitä liberaaleja näkemyksiä tuovat esiin tyypillisesti kirjoittajat, jotka ovat itse juuri niitä ihan "tavallisia" (siis valkoisia, heteroita, kantasuomalaisia jne). Hekö sinusta siis kiivaasti vastustavat ja ovat kieltämässä - sen mitä he itse ovat?

[kertsi]

Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..

Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.

Tuskinpa kovinkaan merkittävä, kun miettii sitäkin, miten se suomalaisten älykkyys vaikutti Suomen menestykseen ennen itsenäistymistämme. Se nyt kuitenkin on vaikkapa aikaa, jolloin omat isovanhempani syntyivät eli todelakin vain kädenojennuksen päässä. Väitän edelleen, että itsenäistymisemme jälkeinen kehitys on johtunut kyllä pääsääntöisesti ihan muista tekijöistä kuin "älykkyysgeeneistämme" (ja siihen periytyvään älykkyyteenhän nyt sinäkin viittaat, eikö, et vaikkapa koulutuksen, ruuan ja muiden ympäristötekijöiden avulla nousevaan). Kun meillä näin, on näin luultavasti muissakin maissa.

Suomella on kai mennyt sitä paremmin taloudellisesti, mitä enemmän tänne on tullut ulkomaalaisia? Meillä nimittäin kaiketi menee nyt paremmin kuin vaikka 1970-luvulla. Siitä minulla ei ole mitään aavistusta, miksi meillä menee taloudellisesti nyt paremmin, kun en paljoa taloustieteestä ymmärrä. Jos kuitenkin oletetaan, että rasistien perusteesit ulkomaalaisten (Afrikan ja Lähi-idän) tyhmyydestä ja populaation keskimääräisen älykkyyden aikaansaamasta taloudellisesta menestyksestä pitäisivät muka paikkansa, eikö Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulta 2020-luvulle pikemminkin todista aivan päinvastaiseen suuntaan, siis että rasistien perusteesit eivät pidä paikkansa?

[Karikko]

Suomella on kai mennyt sitä paremmin taloudellisesti, mitä enemmän tänne on tullut ulkomaalaisia? Meillä nimittäin kaiketi menee nyt paremmin kuin vaikka 1970-luvulla. Siitä minulla ei ole mitään aavistusta, miksi meillä menee taloudellisesti nyt paremmin, kun en paljoa taloustieteestä ymmärrä. Jos kuitenkin oletetaan, että rasistien perusteesit ulkomaalaisten (Afrikan ja Lähi-idän) tyhmyydestä ja populaation keskimääräisen älykkyyden aikaansaamasta taloudellisesta menestyksestä pitäisivät muka paikkansa, eikö Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulta 2020-luvulle pikemminkin todista aivan päinvastaiseen suuntaan?

Tai sitten siitä huolimatta.

Yleinen maailmantalouden nousu on ilmeisen iso vaikuttaja "suomalaisuus" tai afrikkalaisuus ei taida olla syy-seurausyhteydessä kovin oleellinen tekijä.

Mutta glopaalinen afrikkalaisten raaka-aineiden edullinen hyväksikäyttö on varmaan auttanut muuta maailmaa, kuten suomeakin siinä sivussa.

[kertsi]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

[Toope]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

[Toope]

Suomella on kai mennyt sitä paremmin taloudellisesti, mitä enemmän tänne on tullut ulkomaalaisia? Meillä nimittäin kaiketi menee nyt paremmin kuin vaikka 1970-luvulla. Siitä minulla ei ole mitään aavistusta, miksi meillä menee taloudellisesti nyt paremmin, kun en paljoa taloustieteestä ymmärrä. Jos kuitenkin oletetaan, että rasistien perusteesit ulkomaalaisten (Afrikan ja Lähi-idän) tyhmyydestä ja populaation keskimääräisen älykkyyden aikaansaamasta taloudellisesta menestyksestä pitäisivät muka paikkansa, eikö Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulta 2020-luvulle pikemminkin todista aivan päinvastaiseen suuntaan, siis että rasistien perusteesit eivät pidä paikkansa?

2017 tilanne:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/neljannesmiljoona-kavijaa-ruojajonossa-myllypurossa-uuden-ruoka-apumallin-kehittaminen-jatkuu?fb_comment_id=1845750082213630_1856289854492986#389ec5a4
Ennätysmäärä ruoka-apua hakevissa. Hyvä vaiko huono ilmiö?

Totta kai talous on kehittynyt 1970-luvulta 2010-luvulle. Maahanmuutto kehitysmaista on vaan haitannut kehitystä, koska heikentää huoltosuhdetta, nostaa sosiaaliriippuvaisten määrää ja kasvattaa rikollisuutta.

https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/
Noin sitä ajatellaan ja suunnitellaan.
1500 ihmistä jonossa...

[Saares]

safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.

Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Perheen sisäiset pituuserot voivat olla huomattavasti suuremmat kuin 15-20 sm. Tämä samoista geeneistä tai ruoasta huolimatta.

[safiiri]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.

[Toope]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.

Jos on kasvettu vähäisellä ravinnolla, lapsista ei ehkä tule viksuimpia? Jos eletään kulttuureissa, joissa koraani on sallittu kirja, lapsista ei tule sivistyneitä.
Kasvatus ja kulttuuri ratkaisevat. Jos vanhemmat opettavat lapsiaan ja panostavat heihin, lapsista tulee sivistyneitä, jopa tiedemiehiä, ei vain imaameja.

Hyvä bloggaus "Jaskalta":
http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2019/12/uusinta-geneettisia-ominaispiirteita.html

1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Loput artikkelista.
Mutta kyllähän kulttuureissa on eroja, kuten viineissä...

[Toope]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.

Eikö Afrikassa ole resursseja? Hyviä maatalousalueita? Tehokkaita karjatalousalueita? Metalli- ja raakatalousalueita?
Resursseja on. Kykenevätkö ihmiset hyödyntämään niitä yhteiseksi hyväkseen?

[safiiri]

Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.

Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.

Jos on kasvettu vähäisellä ravinnolla, lapsista ei ehkä tule viksuimpia? Jos eletään kulttuureissa, joissa koraani on sallittu kirja, lapsista ei tule sivistyneitä.
Kasvatus ja kulttuuri ratkaisevat. Jos vanhemmat opettavat lapsiaan ja panostavat heihin, lapsista tulee sivistyneitä, jopa tiedemiehiä, ei vain imaameja.

Olemme käyneet pitkän keskustelun siitä, miten mielestäsi ulkomailta vauvana Suomeen adoptoidut ovat sellaista huonoa ainesta, jota maahamme et halua. Näin, vaikka ei pientä vauvaa ole vielä siihen mennessä ehditty kasvattaa, ravintoon ehditään hyvin vielä tehdä parannuksia eivätkä vauvat yleensä Koraania lueskele. Miksi siis vastusta näitä adoptioita? Miksi näissä tapauksissa uskosi vanhempien opetuksen ja panostuksen vaikutukseen loppuu? Etkö luota siihen, että suomalaiset adoptiovanhemmat ovat hyviä vanhempia?

Hyvä bloggaus "Jaskalta":
...
1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

Sinä itse olet jatkuvasti hehkuttanut homogeenisen yhteisön toimivuutta. Olet itse todennut kannattavasi kristinuskoa, vaikka et uskokaan sen Jumalaan, ihan vain kulttuurisen yhtenäisyyden tuojana. Normien noudattamista pidät erittäin tärkeänä ja yhteiskunnan menestyksen avaimena. Erilaisuutta karsastat ja haluaisit estää erilaisten pääsyn maahamme.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

Etkös juuri vastikään kertonut, että Suomessa ihmisiä ylikoulutetaan? Sinusta ylipopistotasoinen koulutus on meillä aivan liian laajaa, koska oikeastaan yhteiskuntamme tarvitsisi sellaista alemman tason ammatillista osaamista. Insinöörejä varsinkin.

Näin ollen siis itse toteat, että meidän ei kannata pyrkiä sellaiseen menestykseen, jota nuo lahjakkaat juutalaiset pystyvät saamaan aikaan, mutta laumasieluisuus on toivottavaa.