Älykkyys, geenit ja menestyminen

[Sepe]

Ymmärsikö joku, mitä Juha juuri sanoi?
Itse en.

En tälläkään kertaa.
Satunnaisesti luen Juhaa testatakseni ymmärsinkö sanoman. Ei ole tärpännyt. Vikahan on minussa.

[Toope]

HS:ssä mielenkiintoinen artikkeli älykkyydestä, toki maksumuurin takana:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html
Tässä Hommafoorumilta kommentti, jossa pääosat kirjoituksesta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg3183659.html#msg3183659

Yllättävän rankkaa juttua HS julkaisee, koska tuo kirjoitushan nimenomaan osoittaa perinnöllisen älyn merkitystä, eikä ihminen ole "tabula rasa".
HS on aiemmin ollut hyvin vastahakoinen mm. Tatu Vanhasta kohtaan, joka esitti aivan samaa, mitä tämä tutkijakin. Äly periytyy, vain osin ympäristö vaikuttaa.

[-:)lauri]

^Sille voi olla syynsä, että vahvasti periytyvän geneettisen älykkyyden nimiin vannovat käyvät keskustelua aiheesta pääsääntöisesti populaarimedioiden kautta eivätkä niinkään tieteellisissä medioissa.

[Toope]

^Sille voi olla syynsä, että vahvasti periytyvän geneettisen älykkyyden nimiin vannovat käyvät keskustelua aiheesta pääsääntöisesti populaarimedioiden kautta eivätkä niinkään tieteellisissä medioissa.

Tatu Vanhanenkin yritti käydä keskustelua akateemisissa piireissä, mutta kun nuokin piirit ovat hieman politisoituneita. Joistakin asioista ei saa keskustella...
- - -
Kyllähän jokainen tietää sen, että älykkyys on sivistyksen kera osin perinnöllistä. Meillä on Suomessakin akateemisia sivistyssukuja, toisaalta on niitä sukujakin, joille yo- tutkinto on suuri saavutus...

[Juha]

^Sille voi olla syynsä, että vahvasti periytyvän geneettisen älykkyyden nimiin vannovat käyvät keskustelua aiheesta pääsääntöisesti populaarimedioiden kautta eivätkä niinkään tieteellisissä medioissa.

Höh. Joillakin ihmisroduilla ei ole esim matemaattista älykkyyttä ollenkaan. Eivät osaa laskea edes kolmeen. Tuskin ollenkaan.

Kyllä tätä ilmenee, muillakin tavoilla. Esim kieli voi jäädä kokonaan kehittymättä.

Ihmisen piirteissä älykkyys on isoa asia, sillä siihen voidaan nojata niin paljon. Näin tulee hyvin merkittäväksi. Kannattaa uskoa.


L.

Anna sitten tuolle ihmispolorodulle helmitaulu, niin voivat yrittää kyllä laskea kovinkin, ja selvittää vaikka mäen kokonaisvaltaista vauhdinantokykyä. Tämä voi kiinnostaa eniten nuorempaa väkeä, tosin innostus tähän matematiikan ensiaskeleeseen, laantuu varmasti, koska tuskin saa isoa arvostusta, varttuneemmassa piirissä, johon joskus yritettävä liittyä. Tälläista se vaan joillakin on.

[Kopek]

Tämän päivän Helsingin Sanomissa on seuraava artikkeli:

Miksi jotkut maat ovat kehittyneempiä kuin toiset? Ritva Reinikka on pohtinut kysymystä läpi uransa ja oivaltanut, ettei vastausta löydä yksin taloudesta

Jutussa verrataan afrikkalaista Ghanaa ja aasialaista Etelä-Koreaa. Ghanan jotkut ehkä muistavat siitä, että on ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen itsenäistynyt afrikkalainen siirtomaavaltio. Sitä johtanut Kwame Nkrumah oli usein uutisissa 1960-luvulla. Ghanaa seurattiin mielenkiinnolla, ja Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat kiinnostuneita siitä, mihin suuntaan maa kallistuisi.

Suunta oli köyhyys. En nyt jaksa tätä kirjoitustani varten perehtyä Ghanan historiaan, vaikka tietoa helposti löytyykin netistä. Muistelen, että siellä olisi rakennettu isoja betonisiiloja kaakaopapujen varastoimiseen, jotta ne voitaisiin myydä korkean hinnan aikana. Pavut kuitenkin homehtuivat siiloissa, ja koko projekti osoittautui kalliiksi hukkainvestoinniksi, joka oli vienyt valtion vararikkoon.

Helsingin Sanomat:

Ennen 1960-lukua Etelä-Korean ja Länsi-Afrikassa sijaitsevan Ghanan taloudet olivat asukasta kohden mitattuina likimain samankokoiset. Mutta pian Etelä-Korean talous alkoi kasvaa, ja nopeasti. Ghana jäi kauaksi taakse.

Tänä päivänä maiden välissä on kuilu: Etelä-Korean ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden on yli kahdeksan kertaa suurempi kuin Ghanan ja eliniänodote lähes 20 vuotta ghanalaisia korkeampi.

Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?

Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.

Eli kun uudistetaan lainsäädäntö, Ghanasta tulee uusi Etelä-Korea. Onkohan se aivan näin helppoa?

Ehkä ghanalaisten pitäisi kuroa umpeen myös koulutusero ja vähän muutakin, missä eroja näyttää löytyvän.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tertiary_education_attainment
https://knoema.com/atlas/Ghana/topics/Education/Tertiary-Education/Gross-enrolment-ratio-in-tertiary-education
https://www.worlddata.info/iq-by-country.php

[Juha]

Jos voisin jotenkin vastata yliopiston tutkimuksesta,
niin yhtään tutkimusta ei tehtäisi, joissa olisi tutkimus kohdistettu niin,
että sen kantava teema olisi köyhyys, tms, tapauksettomuus.

[Laika]

Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.

Eli kun uudistetaan lainsäädäntö, Ghanasta tulee uusi Etelä-Korea. Onkohan se aivan näin helppoa?

Kun en ole Helsingin Sanomien tilaaja, en voinut lukea siteeraamaasi artikkelia. Yhtäältä täytyy todeta, että valtion rakenteet ja instituutiot kattaa aika paljon muutakin kuin lainsäädännön -ja jos olet sosiologiaa koskaan lukenut, normeilla viitataan ainakin asiantuntijapiireissä yleensä paljon laajempaan kokonaisuuteen kuin lakeihin. Se käsittää oikeuskulttuurin ja normatiivisen kulttuurin. En edes tiedä, oliko ghanalaisuus koskaan kansallinen päivänvarjo, jonka alle alueen kansat mahdollisesti katsoivat kuuluvansa. Sen tietämiseksi tosiaan pitäisi tuntea historiaa.

Minäkään en ole lukenut Ghanan historiaa, enkä viitsi perehtyä siihen ainoastaan tätä vastausta varten. Afrikkalaisten siirtomaiden ominaisiin piirteisiin kuitenkin kuului, että niistä oli tuhottu perinteiset instituutiot siinä vaiheessa, kun ne itsenäistyivät. Ne eivät olleet edes orgaanisia valtiokokonaisuuksia, vaan niiden rajat määräytyivät mielivaltaisesti. Siten niistä puuttui usein paitsi oikeusvaltion traditio, myös käsitys kansalaisuudesta.

Ihmisen on helppo kuvitella kulttuuri ja normit, jotka vallitsevat valmiiksi hänen ympärillään. Paljon vaikeampi on kuvitella sellaista, mitä ei ole -ja afrikkalaisten valtioiden tapauksessa piti paikkansa jälkimmäinen tosiasioiden tila. Kansainvälisen kaupan rakenteet säilyivät yllättävän muuttumattomina itsenäisyysaallon jälkeen. Plantaasimenetelmiä jatkettiin sellaisina kuin eurooppalaiset olivat ne implementoineet itsenäistymisaallon jälkeenkin, ja tuotantoketjut perustuivat edelleen samoihin ostajiin.

Kun puhutaan instituutioista ja rakenteista, se tarkoittaa esimerkiksi tällaisia kaupan ja tuotannon rakenteita. Ennen Mugaben terroriaaltoa Zimbabwen maanomistus oli keskittynyt muutaman prosentin valkoiselle väestölle, mikä noudattelisi historiallisesti suurinpiirtein feodaalisen Venäjän maanomistussuhteita. Vastaavien reunaehtojen vallitessa on aika paperinmakuista puhua paremmista laeista, kun koko yhteiskuntajärjestys on valettu valtavan varkauden päälle. Varkaat tuskin laativat lakeja, joiden tarkoituksena on tehdä oikeutta varkauden uhreille.

Mitä tekemistä tällä kaikella taas on älykkyyden kanssa, jää epäselväksi.

[MrKAT]

...

Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?

Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.

Täällä vastattiin : http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/
Myös täällä löytyi vastauksia:
dosentti Antti Kujalan paksu 521-sivuinen kirja KIVENMURSKAAJAT; Kolonialismin historia, Atena, 2019
Ks juttua: https://kantapaikka.net/index.php/topic,45.msg49496.html#msg49496

[Kopek]

Mitä tekemistä tällä kaikella taas on älykkyyden kanssa, jää epäselväksi.

Mistä ajatus, että sillä olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa.

Siirtomaan tyyppisessä asemassa ovat joutuneet elämään monet kansat maailmanhistoriassa. Olivathan suomalaisetkin ruotsalaisten ja venäläisten alaisuudessa ennen Suomen valtion itsenäistymistä. Venäjä ja Ruotsi kamppailivat suomalaisten herruudesta vuosisatojen ajan. Rajaa niiden valtapiirien välillä vedettiin milloin minnekin. Korean hallinnasta puolestaan taistelivat Kiina ja Japani 1800-luvun lopulla ja maa päätyi Japanin alaisuuteen, josta se vapautui vuonna 1945 ja ajautui sisällissotaan, jonka seurauksena on nyt kaksi Koreaa. Vietnam ja Kambodža olivat Ranskan siirtomaita, ja ranskalaisten jälki näkyy näissä maissa vieläkin selvästi esimerkiksi kaupunkien rakennuskannassa.

En ole perehtynyt tutkimuksiin, mutta tuntuisi siltä, että miehittäjä kohtelee alamaisekseen valloittamaansa kansaa sen mukaisesti, miten paljon ylempiarvoisena se pitää itseään kuin valloitettu kansa.

Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista. Miehityspolitiikka oli sen mukaista. Tanskalaisia ja hollantilaisia ja muita länsieurooppalaisia saksalaiset pitivät veroisinaan, mikä näkyi lempeämpänä miehityksenä, jos tällaista sanaa voi käyttää.

Ihmisille ei ole luontevaa nöyryyttää ja alistaa toisia ihmisiä, joiden he huomaavat olevan samalla tasolla kun he itse. Ihmisillä on taipumus ainakin jollakin tasolla arvostaa ja kunnioittaa kaltaisiaan, vaikka sotia väkivaltaa ihmisryhmien välillä olisikin. Jos jonkin ihmisjoukon huomataan tai kuvitellaan olevan "alemmalla" tasolla, alistava asenne sitä kohtaan syntyy helpommin.

Olisi tietysti liioittelua sanoa, että miehitetty tai muulla tavoin alistettu kansa ansaitsee kohtalonsa, mutta jos "ansaita" sanan tilalle vaihdetaan jokin neutraalimpi sana, niin eikö asia tavallaan ole näin. Miehitetyn kansan ominaisuuksista miehittäjään verrattuna ainakin osittain riippuu se, miten miehittäjä käyttäytyy. Se nimittäin yleensä valitsee toimintatavoikseen luonnostaan ne, millä se saa parhaan otteen miehittämästään tai alistamastaan kansasta mahdollisimman pienellä hinnalla. Joissakin tapauksissa riittää pelkkä sopimuspaperi ja kevyt organisaatio, joiden avulla kansa saada alamaiseksi hyödyttämään toista kansaa. Joissakin tapauksissa tarvitaan ruoskaa ja väkivaltaa.

Se, että afrikkalaisia kansoja on kohdeltu niin kuin niitä on kohdeltu (ei kaikkia ole kohdeltu täsmälleen samalla tavalla) on johtunut ainakin osittain siitä mielikuvasta, mikä siirtomaavalloille on muodostunut, kun ne ovat menneet Afrikkaan tutkimusmatkailijoina ja valloittajina. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" moderni vauras teollisuusmaa, jossa on korkea teknologinen taso ja korkea koulutustaso, sitä olisi todennäköisesti kohdeltu eri tavalla kuin kohdeltiin valtiotonta aluetta, jossa majaili villi-ihmisinä pidettyjä ihmissyöjäheimoja. Eihän esimerkiksi Japania valloitettu koskaan siirtomaaksi, vaikka se olisi jossakin vaiheessa kenties ollut mahdollista.

[-:)lauri]

...

Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?

Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.

Täällä vastattiin : http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/
Myös täällä löytyi vastauksia:
dosentti Antti Kujalan paksu 521-sivuinen kirja KIVENMURSKAAJAT; Kolonialismin historia, Atena, 2019
Ks juttua: https://kantapaikka.net/index.php/topic,45.msg49496.html#msg49496

Tuo Miksi maat kaatuvat löytyy ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta. Kirjan hinta 50€ on nimittäin sen verran suolainen, että en ajatellut ainakaan ostaa vaikka lempparikustantaja Terra Cognitaa tekisi kyllä mieli ostamalla tukea. Mutta ehkäpä ensalkuun lainaan kirjastosta ja jos osoittautuu hyväksi, voisi kappaleen sellaisia sitten omaksi ostaa.


Edit: ja kyllä tuo Kivenmurskaajat kiinnostaisi (lainata) myös.

EDIT, EDIT: nyt on molemmat varattu. Saa nähdä, onko sitten kuitenkaan mielenkiintoa lukea, jahka saan opukset. Kivenmurskaajien jonotuslista on sairaan pitkä, että varmaan menee jonnekin elo-syyskuulle ennen kuin sen kirjan saan.

[kertsi]

Olisi tietysti liioittelua sanoa, että miehitetty tai muulla tavoin alistettu kansa ansaitsee kohtalonsa, mutta jos "ansaita" sanan tilalle vaihdetaan jokin neutraalimpi sana, niin eikö asia tavallaan ole näin. Miehitetyn kansan ominaisuuksista miehittäjään verrattuna ainakin osittain riippuu se, miten miehittäjä käyttäytyy. Se nimittäin yleensä valitsee toimintatavoikseen luonnostaan ne, millä se saa parhaan otteen miehittämästään tai alistamastaan kansasta mahdollisimman pienellä hinnalla. Joissakin tapauksissa riittää pelkkä sopimuspaperi ja kevyt organisaatio, joiden avulla kansa saada alamaiseksi hyödyttämään toista kansaa. Joissakin tapauksissa tarvitaan ruoskaa ja väkivaltaa.

Se, että afrikkalaisia kansoja on kohdeltu niin kuin niitä on kohdeltu (ei kaikkia ole kohdeltu täsmälleen samalla tavalla) on johtunut ainakin osittain siitä mielikuvasta, mikä siirtomaavalloille on muodostunut, kun ne ovat menneet Afrikkaan tutkimusmatkailijoina ja valloittajina. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" moderni vauras teollisuusmaa, jossa on korkea teknologinen taso ja korkea koulutustaso, sitä olisi todennäköisesti kohdeltu eri tavalla kuin kohdeltiin valtiotonta aluetta, jossa majaili villi-ihmisinä pidettyjä ihmissyöjäheimoja. Eihän esimerkiksi Japania valloitettu koskaan siirtomaaksi, vaikka se olisi jossakin vaiheessa kenties ollut mahdollista.

Boldaus minun. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" vauras teollisuusmaa, olisi se ollut melkoinen ihmeiden ihme - aikana ennen teollista vallankumousta...

Historian Philip Hoffman calculated that by 1800, before the Industrial Revolution, Europeans already controlled at least 35% of the globe, and by 1914, they had gained control of 84% of the globe. https://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism

Ja toisekseen. Kansat osaavat olla kammottavia toisia kansoja kohtaan, jopa saman"rotuisia" kansoja kohtaan. Ja jopa saman maan sisällä ihmisyhmät toisiaan kohtaan. Tuskin Koreassa, Ruandassa,  Kambodžassa eri ihmisryhmät olivat niin kamalan erilaisia, eri "tasolla" tai eri "arvoisia" *), että sitä olisi voinut - älyllisesti rehellisesti - käyttää tekosyynä sisällissodassa, ja vihollisen raa'assa kohtelussa. Sen kaltaiset sisällissodat tiputtavat argumentiltasi pohjan pois.


*) Käytit tällaisia seuraavanlaisia sanoja, jotka lienevät rasistien sanastoon kuuluvia:
Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista.
Jos jonkin ihmisjoukon huomataan tai kuvitellaan olevan "alemmalla" tasolla, alistava asenne sitä kohtaan syntyy helpommin.

[Juha]

Suomalaisten tapauksessa, ahtaallaolemista ajatellut nimeomaisesti mahdollisuutena, jos sopeutumisrikoistumiin yrittää liittää jotain arvoa. Venyttävyyttä on, jos ei omasta takaa riittävästi, niin viimeistään naapureiden puolesta, ei tässä kohden ole tuontivajetta. Suomalaisuuden erikoispiirteitä kannattaa tällaisen seikan takia yrittää kuulostellakin.

Kun mennään luonnon alkulähteille, Afrikkaan, voi tilannetta verrata, osuvuutta hakien, vaikka niin, että kivasti on kehityksellistä antia tarjolla (ilmanvietynä), jos minkki laitetaan kanalaan, ja pidetään sitä opettamassa kanoille edistyksellisempiä elämisen menetelmiä.

Kokonaisuuden aukipurkaminen, on tietysti toimena mittavampi. Että tällaisiin voi hakea jotain perusteltua suhtautumista, ei välttämättä tarvitse nojata jokaisen mutterin avaamiseen, tutkailuun ja seikkaperäiseen raportointiin, ja sen jälkeiseen, perinpohjaianalyysiin, ja päätelmiin.

[Aave]

Hesarissa oli taannoin maksumuurin takana oleva artikkeli, Äly ennustaa elämän.

"Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela".

Jos asiasta yrittää keskustella, ollaan heti parkumassa rasismia ja suorittamassa massiivisia historiallisia apologioita ilmiselvästi dorkempien puolesta.

Semmoisia harrastaville voisi sanoa heidän uskomuksellisia preferenssejään käyttäen, että eihän älykkyys määritä ihmisarvoa.

Sitten vain Kairoon ajelemaan. Intian liikennevirrassa bonuksena on vielä eloonjäämismissiota laajentava lisäosa, eli siellä sun täällä olevien pyhien lehmien väistely.

[-:)lauri]

^Kuten jo Toopen linkkaukseen kirjoitin, niin sille lienee syynsä miksi tällaista keskustelua käydään populaarimediassa tieteellisen median sijaan. Toope näki syyksi tieteen tekijöiden poliittisen salaliiton. Itse taas vaikkaan, joskaan en tietysti tiedä, että yleensä yksinkertaiset ja jo moneen kertaan yksinkertaisiksi tuomitut ajatukset eivät juuri löydä kosketuspintaa muualta kuin yksinkertaisia selityksiä kaipaavien ihmisten mielistä, joita löytyy Hesarin lukijoista todennäköisesti enemmän kuin akateemisten medioiden lukijoista.