Älykkyys, geenit ja menestyminen

[safiiri]

Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.

Kyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.

Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.

JOten väitteesi niistä geneettisistä eroista, jotka tuottavat näitä parempia ja huonompia kulttuureja, on väärä?

[Brutto]

Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

[safiiri]

Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

HIukan suoraviivaista on kyllä nyt tämän jutun asiantuntijan logiikka. Haluaisin kyllä ihan hieman lisävalaistusta päätelmään, jonka mukaan sukupuolten pituusero tulee kasvamaan, koska parinvalinnassa suositaan pitkiä miehiä, mutta naisissa pituudella ei ole merkitystä. Tämän pitäisi johtaa miesten pituuden kasvamiseen. Miten pituus periytyy vain äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle, vaan ei äidiltä pojalle ja isältä tyttärelle? Tähän saakka olen ymmärtänyt, että pituuteen vaikuttavia geenejä saavat lapset molemmilta vanhemmiltaan.

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.

Suomessa niin miesten kuin naistenkin kesken korkein lapsettomien osuus oli niillä, joilla on korkeintaan perusasteen koulutus tai joiden koulutustieto puuttuu. Suomalaisen miesten kesken lapsettomien osuus alenee koulutustason lisääntyessä. Miesten joukossa on niitä, jotka tulevat saamaan lapsia vielä 44. ikävuoden jälkeen, mutta se ei ole kovin yleistä. Sama koulutuksen ja lapsettomuuden välinen yhteys toistuu useissa muissa maissa, joskaan ei aina näin voimakkaana.

https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/maalis-2017-tietovuoto/

Toki voimme ajatella, etteivät äly ja koulutustaso korreloi keskenään, mutta - siinä tapauksessa tätä päätelmää ei voi myöskään käyttää tuon toisenkaan "älykkäät eivät hanki lapsia -päätelmän pohjana". Käsittääkseni kuitenkin jo koko älykkyystestien ja siinä todetun älykkyyden merkityksellisyyden perusteena pidetään testiälykkyyden voimakasta korrelaatiota menestymiseen. Tällainen menestys puolestaan yhdistyy Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa hyvin selvästi - koulutukseen.

Jos taas löytyisi sellainen korrelaatio, että nimenomaan heikoimmin koulutetut ovat älykkäimpiä, olisi kyllä syytä tulevaisuuden tyhmentymiskehityksen sijaan ehkä pohtia todella perusteellisesti sitä, mistä tuollainen ilmiö johtuu ja onko syytä vakavasti miettiä ihan uusiksi koko nykyinen toimintatapamme, jossa koulutus nähdään sekä edistettävänä asiana että pääsylippuna yhteiskunnan ohjaamisen ja muokkaamisen tehtäviin. Pitäisikö esim. virkamieskuntaan valikoituakin nykyisestä poiketen erityisesti vain häthätää peruskoulunsa ontuen suorittaneita korkeakoulutettujan sijaan?

[Brutto]

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.

En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

[safiiri]

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.

En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

Sitten pitäisi pystyä perustelemaan tuon älykkyyden merkityksellisyys jollain sellaisella tavalla, joka ei liity koulutukseen, eikä yhteiskunnaliseen asemaan, sosiaaliluokkaan ym. asioihin. Mitä on siis se menestys, jolla älykkäät erottuvat yhteiskunnassa todistaen näin älykkyyden tärkeän merkityksen? Ainakaan se siis ei voi olla menestystä jälkeläisten määrällä mitattuna (se evoluutiossa toimiva menestymisen mittari). On itse asiassa aika jännä toteamus evoluutionbiologilta maalata tulevaisuudennäkymiä, jossa hän uumoilee evoluutiossa menestymisen (se on sitä omien geenien periyttämistä tuleville sukupolville) olevan eri asia kuin on se menestys, jolla älykkyyden arvoa on perusteltu. TÄMÄ vaatisi nyt meitä arvioimaan täysin uusiksi ajatustavan, jossa älykkyys nähdään positiivisena ja ja yhteisölle arvokkaana ominaisuutena. Ehkä älykkyys pitääkin ymmärtää haittana ja menestymistä haittaavana ominaisuutena? Hmm. Kannattaako enää oikeastaan yrittää ylpeillä omalla muita paremmalla älykkyydellä, jos se oikeastaan on harmillinen vika ihmisessä? Nolo juttu, joka olisi parempi pitää vähän piilossa, ettei muut ryhdy ilkkumaan ja osoittelemaan sormella?

[Brutto]

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.

En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

Sitten pitäisi pystyä perustelemaan tuon älykkyyden merkityksellisyys jollain sellaisella tavalla, joka ei liity koulutukseen, eikä yhteiskunnaliseen asemaan, sosiaaliluokkaan ym. asioihin. Mitä on siis se menestys, jolla älykkäät erottuvat yhteiskunnassa todistaen näin älykkyyden tärkeän merkityksen?

Vaikea sanoa. Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.

[Aave]

Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

Länsimaissa tämä käänne on alkanut jo 1970-luvulla. Flynnin efekti on ollut vielä jokin aika sitten Suomessa voittopuolinen, mutta käsittääkseni sekin on jo kääntynyt suuntaan, jossa matalasti koulutetut lisääntyvät korkeakoulutettuja enemmän. Itsestäänselvyys: tällä hetkellä suomalaisten lisääntyminen on ylipäänsä katastrofaalisessa tilassa, ja abortteja tehdään surutta, kun ei vaan nyt sovi elämäntilanteeseen. Sen sijaan tietyt ulkomaalaistaustaiset väestösegmentit lisääntyvät, vaikkahan povattaisiin heti huomiselle maailmanloppua.

Korkeakouluissa on kyllä näinä päivinä runsaasti ihan tavallisia tillin-tallin-tasapäitä. Kyllä niihin pääsee tyhmempikin, jos vain on hyvät istumalihakset. Pääsykoevaatimuksissa asioiden ulkoa opetteleminen ei sekään varsinaisesti kannusta aivojensa käyttämiseen, ja luovaan ajatteluun. Nähtävillä olevassa tulevaisuudessa oma sukupolveni jää parhaimmin koulutetuksi sukupolveksi, vaikka oppivelvollisuutta pidennettäisiinkin. Laatuvaatimukset, opetuksen keskimääräinen taso, opettajakunnan vinoutunut sukupuolijakauma seurannaisvaikutuksineen jne. ovat huonossa jamassa. Suomalaisista peruskouluista valmistuu jo nyt oppilaita, jotka eivät välttämättä osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla. Näiden oppilaiden taustaa ei liene vaikea arvata, mutta osaltaan se kertoo hyvin yleisten laatuvaatimusten laskemisesta. Ikäryhmästäni katsoen tämmöistä asiantilaa ei voisi välttämättä edes uskoa. "Ei voi olla, että peruskoulusta pääsee läpi, vaikka ei osaisi edes lukea ja kirjoittaa"!

Älykkyyden tiedetään olevan voimakkaasti periytyvää - se on samaa tasoa, kuin pituuskasvun periytyminen. Laittamasi artikkeli toi samalla mieleeni komedian profeetallisen kauhuelokuvan, Idiokratia. Tuon neliminuuttisen katsominen saattaa kyllä tyhmentää.

[safiiri]

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.

En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

Sitten pitäisi pystyä perustelemaan tuon älykkyyden merkityksellisyys jollain sellaisella tavalla, joka ei liity koulutukseen, eikä yhteiskunnaliseen asemaan, sosiaaliluokkaan ym. asioihin. Mitä on siis se menestys, jolla älykkäät erottuvat yhteiskunnassa todistaen näin älykkyyden tärkeän merkityksen?

Vaikea sanoa. Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.

Niin. Tämäpä tässä älykkyyden painottamisessa minua onkin jatkuvasti askarruttanut. Miksi älykkyys ajatellaan arvostettavaksi ominaisuudeksi, jos se ei vaikuta tuovan mitään etua elämässä? Onko älykkyys edes ymmärretty oikein, mikäli se ennemminkin haittaa yksilöä kuin on hänelle hyödyksi? Miksi kantaisimme huolta älykkyyden heikkenemisestä, mikäli se vain tuo mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, menestystä rajoittavia rasitteita, kehnoa sosiaalista kykyä ja jarruttaa menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa? Eikö siinä tapauksessa ole loistavan hyvä uutinen se, että älykkyys on ihmiskunnassa heikkeneämään päin, jos se on tuossa määrin haitallinen ominaisuus?

(En nyt edes lähde pohtimaan sitä asiaa, miten tuo älyllinen taantuminen todetaan, kun älykkyys määritellään aina suhteessa muihin.

Älykkyystestien tuloksista muodostetaan normaalijakauma, jonka keskiarvoksi on asetettu luku 100 ja keskihajonnaksi valittu joko 15 tai 16 ja joskus myös 24.

Wikipedia

Älykkyysosamäärä siis kuvaa sitä, miten testissä todettu yksilön älykkyys sijoittuu koko väestön keskiarvoksi asetettuun lukuun 100. Jos väestön älykkyys kattavasti laskee, on silti joukossa ns. älykkäitä, joiden älykkyysosamäärä on yli tuon sadan sekä huippuälykkäitä, joilla tuo 100 ylittyy todella reippaasti. MIKÄ siis oikeastaan muuttuu, jos ihmisten älykkyys laskee? Myös silloin, jos suurin osa ihmisistä tulevaisuudessa saisi nyt käytössä olevasta testistä tuloksen, joka tänään antaa älykkyyosamääräksi huippuälykkääksi arvioitavan lukeman, eivät ihmiset äo:nsa perusteella muuttuneet yhtään älykkäämmiksi. Silti niitä keskimääräisen älykkäitä olisi paljon (ja heidän älykkyytensä pitäisi arvottaa jonnekin 100:n hujakoille), mutta sekä huippuälykkäitä että älyltään varsin heikkoja olisi vähemmistö. Älykkyys onkin varsin monimutkainen mitattava ominaisuus verrattuna vaikkapa pituuteen. Se kun on määritelmällisesti suhdetta muihin ja omiin aikalaisiin. Siten jättää hieman kysymysmerkiksi tämä "tyhmistymisen" trendin ennuste. Mitä se itse asiassa tarkoittaa ja minkä ajatellaan muuttuvan? Ihmisten älykkyyden keskihajonnanko? Onko luvassa älyllistä tasapäistymistä? Vai mitä tämä evoluutiobiologi oikeastaan nyt ennustaa?

[safiiri]

Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

Länsimaissa tämä käänne on alkanut jo 1970-luvulla. Flynnin efekti on ollut vielä jokin aika sitten Suomessa voittopuolinen, mutta käsittääkseni sekin on jo kääntynyt suuntaan, jossa matalasti koulutetut lisääntyvät korkeakoulutettuja enemmän. Itsestäänselvyys: tällä hetkellä suomalaisten lisääntyminen on ylipäänsä katastrofaalisessa tilassa, ja abortteja tehdään surutta, kun ei vaan nyt sovi elämäntilanteeseen. Sen sijaan tietyt ulkomaalaistaustaiset väestösegmentit lisääntyvät, vaikkahan povattaisiin heti huomiselle maailmanloppua.

Korkeakouluissa on kyllä näinä päivinä runsaasti ihan tavallisia tillin-tallin-tasapäitä. Kyllä niihin pääsee tyhmempikin, jos vain on hyvät istumalihakset. Pääsykoevaatimuksissa asioiden ulkoa opetteleminen ei sekään varsinaisesti kannusta aivojensa käyttämiseen, ja luovaan ajatteluun. Nähtävillä olevassa tulevaisuudessa oma sukupolveni jää parhaimmin koulutetuksi sukupolveksi, vaikka oppivelvollisuutta pidennettäisiinkin. Laatuvaatimukset, opetuksen keskimääräinen taso, opettajakunnan vinoutunut sukupuolijakauma seurannaisvaikutuksineen jne. ovat huonossa jamassa. Suomalaisista peruskouluista valmistuu jo nyt oppilaita, jotka eivät välttämättä osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla. Näiden oppilaiden taustaa ei liene vaikea arvata, mutta osaltaan se kertoo hyvin yleisten laatuvaatimusten laskemisesta. Ikäryhmästäni katsoen tämmöistä asiantilaa ei voisi välttämättä edes uskoa. "Ei voi olla, että peruskoulusta pääsee läpi, vaikka ei osaisi edes lukea ja kirjoittaa"!

Älykkyyden tiedetään olevan voimakkaasti periytyvää - se on samaa tasoa, kuin pituuskasvun periytyminen. Laittamasi artikkeli toi samalla mieleeni komedian profeetallisen kauhuelokuvan, Idiokratia. Tuon neliminuuttisen katsominen saattaa kyllä tyhmentää.

Kappas. Aave pyrähti paikalle ekrtomaan vanhentunutta tietoa. Nimenomaan Suomessa on tilanne muuttunut ja huonosti lisääntyviä eivät ole korkeakoulutetut, vaan ne, joiden koulutus on jäänyt perustasolle. Mitä ilmeisimmin peruskoulussa on onnistuttu ainakin yhdessä asiaa: jo peruskoulun suorittaneet ovat täysin kykeneviä hankkimaan ehkäisyä ja säätelemään lisääntymistään. He myös mitä ilmeisimmin osaavat päätellä, että jos jo nyt epävarmaan taloudelliseen pärjäämiseen yhdistetään suurempi lapsikatras, jää omaan käyttöön entistä vähemmän rahaa ja elintaso laskee. Nämä viisaudet kun yhdistää, syntyy looginen valinta: en hanki lapsia.  Päätelmä näkyy siinä, että lapsettomia on Suomessa nykyään eniten peruskoulutaustalta ponnistavilla, kun taas korkekoulutaustaisilla lapsettomuus on vähän harvinaisempaa.

En epäile hetkeäkään, etteikö Aave tilastohavainnosta huolimatta jatka oman näkemyksensä toitottamista. Se sopii hänen ideologiaansa paremmin.

[Aave]

Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.

Tunnollisilla ja kunnollisilla älykkäillä on myös tavaton kiire. Pitää menestyä opinnoissa ja uralla, pitää huolehtia staminastaan ja sosiaalisesta statuksestaan, pitää olla oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja verkostoitua, jne. Ei superkilpailutetussa oravanpyörässä jää edes aikaa ylenpalttiseen lisääntymisen pohdintaan silloin, kun aika sille olisi biologisesti ajankohtaisinta.

Mitä koulutustasoon tulee, Väestöliiton mukaan Flynnin efekti ei vielä ole kuitenkaan kääpiövaltio Suomessa realisoitunut - korkeastikoulutetut ovat lisääntyneet edelleen suhteessa enemmän, kuin matalasti koulutetut. Syntyvyyden dramaattinen lasku on joka tapauksessa Suomen pahimpia ongelmia (Pahempi, kuin ilmastokatastrofi), ja koulutustasossakin on sukupuolinen vinouma. Edelleen, samaisesta linkistä:

"Tässä kannattaa huomioida, että kuvioiden 1 ja 2 aineistot ja ikäryhmät ovat osittain erilaisia, joten luvut eivät ole suoraan yhteismitallisia. Väestön koulutusrakenne on myös tänä aikana muuttunut dramaattisesti: vanhimmissa kohorteissa on ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hyvin vähän, vain muutamia prosentteja. Koulutusekspansion myötä vähintään keskiasteen koulutus on nuorimmissa ikäryhmissä jo yli 90 prosentilla naisista. Miesten keskuudessa vähintään keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on pienempi, mutta silti yli 80 prosenttia".

[safiiri]

Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.

Tunnollisilla ja kunnollisilla älykkäillä on myös tavaton kiire. Pitää menestyä opinnoissa ja uralla, pitää huolehtia staminastaan ja sosiaalisesta statuksestaan, pitää olla oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja verkostoitua, jne. Ei superkilpailutetussa oravanpyörässä jää edes aikaa ylenpalttiseen lisääntymisen pohdintaan silloin, kun aika sille olisi biologisesti ajankohtaisinta.

Mitä koulutustasoon tulee, Väestöliiton mukaan Flynnin efekti ei vielä ole kuitenkaan kääpiövaltio Suomessa realisoitunut - korkeastikoulutetut ovat lisääntyneet edelleen suhteessa enemmän, kuin matalasti koulutetut. Syntyvyyden dramaattinen lasku on joka tapauksessa Suomen pahimpia ongelmia (Pahempi, kuin ilmastokatastrofi), ja koulutustasossakin on sukupuolinen vinouma. Edelleen, samaisesta linkistä:

"Tässä kannattaa huomioida, että kuvioiden 1 ja 2 aineistot ja ikäryhmät ovat osittain erilaisia, joten luvut eivät ole suoraan yhteismitallisia. Väestön koulutusrakenne on myös tänä aikana muuttunut dramaattisesti: vanhimmissa kohorteissa on ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hyvin vähän, vain muutamia prosentteja. Koulutusekspansion myötä vähintään keskiasteen koulutus on nuorimmissa ikäryhmissä jo yli 90 prosentilla naisista. Miesten keskuudessa vähintään keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on pienempi, mutta silti yli 80 prosenttia".

Aave onnistuu sotkemaan asiat oikein iloisesti. Flynn-efektillähän tarkoitetaan sitä, että väestön älykkyys vähitellen nousee. Lisäksi aiemmin on alemman koulutustason keskuudessa ollut se korkeampi syntyvyys, mutta nyt tilanne tosiaan on mm. Suomessa muuttunut ja lapsettomuus on yleisempää vain peruskoulun käyneissä kuin korkeamman koulutuksen saaneissa.

[Toope]

Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.

Kyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.

Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.

JOten väitteesi niistä geneettisistä eroista, jotka tuottavat näitä parempia ja huonompia kulttuureja, on väärä?

Onko? Ihmisethän kulttuureja luovat. Toiset jopa serkusavioliittojen ja sisäsiittoisuuden kautta:
https://i.postimg.cc/j5rsshr0/cousin-marriages.png
Juu, ei noin.
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.

[safiiri]

Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.

Kyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.

Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.

JOten väitteesi niistä geneettisistä eroista, jotka tuottavat näitä parempia ja huonompia kulttuureja, on väärä?

Onko? Ihmisethän kulttuureja luovat. Toiset jopa serkusavioliittojen ja sisäsiittoisuuden kautta:
https://i.postimg.cc/j5rsshr0/cousin-marriages.png
Juu, ei noin.
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.

kyllä. Mutta ihmiset eivät ole vain geeninsä.

Tätähän tämä aina kanssasi on. Kun jo päädymme toteamukseen, että olit väärässä, ponnahdat esiin samalla väitteellä uudestaan kuin vieteriukko naamallasi sama väsynyt virne. Kirjoitit JUURI ÄSKEN itse, että  asia ehkä on niin, etteivät kulttuurien erot ole peräisin väestöryhmien geneettisen perimän eroista. Nyt tuo oma toteamuksesi jo unohtui. Lue uudestaan se kesksutelu, jonka juuri kävimme. Perustelin sinulle siinä en, miksi on mahdotonta, että kyse olisi geeniperimän eroista.

[Kopek]

Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.

En ota kantaa siihen, kummat erot ovat merkittävämpiä. Muistutan kuitenkin siitä, että kulttuurit kehittyvät ihmisten toiminnan seurauksena. Ei niitä avaruudesta ole langetettu kansojen kiusaksi.

[-:)lauri]

^ikävä kyllä ihan kaikki on avaruudesta tupsahtanutta.