Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Älykkyys, geenit ja menestyminen

Aloittaja Edward, toukokuu 04, 2019, 16:32:02

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2020, 20:57:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.
En ota kantaa siihen, kummat erot ovat merkittävämpiä. Muistutan kuitenkin siitä, että kulttuurit kehittyvät ihmisten toiminnan seurauksena. Ei niitä avaruudesta ole langetettu kansojen kiusaksi.
Olen tuosta samaa mieltä, ihmiset luovat kulttuurejaan. Miksi siis on niin vastenmielinen ajatus joillekin, että jotkut kulttuurit onnistuvat paremmin kuin toiset? Kyllähän ihmisyksilötkin menestyvät eri tavoin. Toiset onnistuvat ja jotkut mokaavat.

Esitän sitä, että esim. islamilainen kulttuuri ei kyennyt 1200-luvun jälkeen oikein kehittymään, se jumiutui ja taantui. Samoin kävi intialaiselle kulttuurille ja buddhalaiselle aikoinaan. Ne eivät kyenneet uudistumaan/kehittymään. Kiinassakin on ajanjaksoja, jolloin kehitystä on tapahtunut suuresti, mutta myös jaksoja, jolloin kehitys on taantunut. Itse asiassa Kiinan rappio lienee suurimpia yhteiskunnallisia menetyksiä viime vuosisatoina 1970-luvulta alkaneeseen uudistumiseen saakka.

Länsimaissa tapahtui jotakin hyvää myöhäiskeskiaikana, kun äly vapautui yhteiskunnallisen vapauden ohella. Talouskehitys ja tieteellinen kehitys sallivat älyn vapautta ja uudistivat samalla yhteiskuntaa. Loppuhan on historiaa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 22:41:17
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2020, 20:57:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.
En ota kantaa siihen, kummat erot ovat merkittävämpiä. Muistutan kuitenkin siitä, että kulttuurit kehittyvät ihmisten toiminnan seurauksena. Ei niitä avaruudesta ole langetettu kansojen kiusaksi.
Olen tuosta samaa mieltä, ihmiset luovat kulttuurejaan. Miksi siis on niin vastenmielinen ajatus joillekin, että jotkut kulttuurit onnistuvat paremmin kuin toiset? Kyllähän ihmisyksilötkin menestyvät eri tavoin. Toiset onnistuvat ja jotkut mokaavat.

Esitän sitä, että esim. islamilainen kulttuuri ei kyennyt 1200-luvun jälkeen oikein kehittymään, se jumiutui ja taantui. Samoin kävi intialaiselle kulttuurille ja buddhalaiselle aikoinaan. Ne eivät kyenneet uudistumaan/kehittymään. Kiinassakin on ajanjaksoja, jolloin kehitystä on tapahtunut suuresti, mutta myös jaksoja, jolloin kehitys on taantunut. Itse asiassa Kiinan rappio lienee suurimpia yhteiskunnallisia menetyksiä viime vuosisatoina 1970-luvulta alkaneeseen uudistumiseen saakka.

Länsimaissa tapahtui jotakin hyvää myöhäiskeskiaikana, kun äly vapautui yhteiskunnallisen vapauden ohella. Talouskehitys ja tieteellinen kehitys sallivat älyn vapautta ja uudistivat samalla yhteiskuntaa. Loppuhan on historiaa.

Ihmiset luovat kulttuureja ja voivat myös niitä muuttaa, sopeutua uusiin ajatuksiin jne. Nimeomaan ilman, että tälle geeniperimä asettuu esteeksi tai rajoitteeksi. Jos jokin on historiaa niin kulttuurien jatkuva muuttuminen ja myös sen edistyksen airueena toimivan kulttuurin sijainnin vaihtuminen. Mitään väestönvaihtoa tai geenien muuttumista siihen ei tarvita.

Voinemme siis jo vihdoin lopettaa sen pohtimisen, josko kulttuuri olisi geenien tuottama asia ja siten sidoksissa perimään.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:06:49
...Ihmiset luovat kulttuureja ja voivat myös niitä muuttaa, sopeutua uusiin ajatuksiin jne. Nimeomaan ilman, että tälle geeniperimä asettuu esteeksi tai rajoitteeksi. Jos jokin on historiaa niin kulttuurien jatkuva muuttuminen ja myös sen edistyksen airueena toimivan kulttuurin sijainnin vaihtuminen. Mitään väestönvaihtoa tai geenien muuttumista siihen ei tarvita.

Voinemme siis jo vihdoin lopettaa sen pohtimisen, josko kulttuuri olisi geenien tuottama asia ja siten sidoksissa perimään.
Ei Eurooppakaan tarvitse geenienmuutosta tai väestönvaihtoa. Joten mihin siirtolaisuutta tarvitsemme keharimaista? Jos kerran mitään parempaa eivät tarjoa?

Kulttuurit voivat muuttua ja kehittyä. Mutta itse asiassa kaikki eivät noin toimi, vaan toiset kulttuurit jumiutuvat ja toiset kehittyvät.
Älkäämme pyydelkö anteeksi valkoisuuttamme, mutta eurooppalainen kulttuuri on itä-aasialaisen kera ollut se, joka uudistuu ja kehittyy.

Voimme tarkastella islamilaisen, buddhalaisen ja hindulaisen, kulttuurin alueita. Luovatko kehitystä yhtä lailla, vai vain perässätulijoina?


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2020, 21:16:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:06:49
...Ihmiset luovat kulttuureja ja voivat myös niitä muuttaa, sopeutua uusiin ajatuksiin jne. Nimeomaan ilman, että tälle geeniperimä asettuu esteeksi tai rajoitteeksi. Jos jokin on historiaa niin kulttuurien jatkuva muuttuminen ja myös sen edistyksen airueena toimivan kulttuurin sijainnin vaihtuminen. Mitään väestönvaihtoa tai geenien muuttumista siihen ei tarvita.

Kukaan ei kyllä maahanmuuttoa perustelekaan millään geenimuutoksella ja väestövaihdolla. Se on pelkkä kaltaistesi piirtämä pelottelua varten piirretty kauhukuva. Hienoa, että nyt itsekin toteat sellaisista vaahtoamisen täysin älyttömäksi.


Toope

Luoko tulevaisuutta Suomelle se geeniperimäinen perinteinen yhteisö, joka nosti Suomen kehitysmaasta menestyneeksi maaksi?
Vai luovatko joidenkin mielestä Suomelle tulevaisuutta siirtolaisihmiset, jotka ovat Lähi-idässä ja Afrikassa jo näyttäneet osaamistaan?
Minä mietin tällaista, mietittekö te?

Kopek

Toopen mietiskelyyn viitaten ei tämä ole stalinisteille mietiskelyn asia vaan fanaattisen uskon asia. Stalinismi on uskonto siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä jumala on ihminen.

Stalinismi on elastinen uskonto. Kun yksi utopia romahtaa, vaihdetaan se johonkin toiseen, johon uskotaan. Faktat keksitään. "Totuutta" on se, mikä palvelee päämäärää.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2020, 00:42:54
Luoko tulevaisuutta Suomelle se geeniperimäinen perinteinen yhteisö, joka nosti Suomen kehitysmaasta menestyneeksi maaksi?
Vai luovatko joidenkin mielestä Suomelle tulevaisuutta siirtolaisihmiset, jotka ovat Lähi-idässä ja Afrikassa jo näyttäneet osaamistaan?
Minä mietin tällaista, mietittekö te?

Ei kannatais miettiä, kun juuri päätyi keskustelussa toetamaan, ettei kyse voi olla geeniperimästä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 28, 2020, 05:01:10
Toopen mietiskelyyn viitaten ei tämä ole stalinisteille mietiskelyn asia vaan fanaattisen uskon asia. Stalinismi on uskonto siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä jumala on ihminen.

Stalinismi on elastinen uskonto. Kun yksi utopia romahtaa, vaihdetaan se johonkin toiseen, johon uskotaan. Faktat keksitään. "Totuutta" on se, mikä palvelee päämäärää.
Liittyykö ajatuksesi keskusteluun mitenkään?
Geeniperimä ja kulttuurit vaikuttavat, molemmat. Missä suhteessa, en kykene sanomaan.
Mutta ainakin kulttuureissa näemme eroja. Toimivia ja vähemmän toimivia...

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:08:21
Liittyykö ajatuksesi keskusteluun mitenkään?

Tarkoitus oli, että se liittyisi. Halusin sanoa, että kun mennään ideologia edellä, faktat taipuvat.

Tänään oli Ylen uutisissa artikkeli mustien ja valkoisten eriarvoisuudesta Yhdysvalloissa. Jutussa haastatellaan Queen Nuchie nimellä esiintyvää mustaa naista: 

Queen tietää hyvin, kuinka vaarallinen hänen oma asuinalueensa on siellä asuville afroamerikkalaisille. Pelkästään tässä kuussa kolme ihmistä on kuollut ja yli kymmenen haavoittunut ammuskeluissa Near Northissa.

Kukahan on ollut ampuja? Valkoiset rasistitko?

Artikkeli kertoo Minnesotasta:

Minnesota muistuttaa Suomea itse asiassa monin paikoin.

Osavaltiossa asuu 5,6 miljoonaa ihmistä. Moni viettää aikaa mökillä kesäisin ja hiihtää talvisin.

Politiikka on Yhdysvaltojen vasemmistolaisemmasta päästä: työttömyyskorvaukset ovat hyvät, päiväkoti on kaikille ilmainen ja verot ovat korkeat. Edistyksellistä politiikkaa pidetään yleisesti osavaltioon muuttaneiden pohjoismaalaisten ja saksalaisten maahanmuuttajien perintönä.


Jos Minnesota muistuttaa Suomea, voiko Suomi alkaa muistuttaa Minnesotaa, kunhan asiat tästä vähän etenevät?

Artikkelissa todetaan seuraavaa:

Koulutuksessa afroamerikkalaiset lapset jäävät valkoisista jälkeen. Elinajanodote on lyhyempi. Mustien perheiden mediaanitulo on alle puolet valkoisten perheiden mediaanitulosta.

Jos Minnesota muistuttaa Suomea ja Suomi kenties myöhemmin Minnesotaa, jäävätkö täälläkin afrosuomalaiset lapset valkoisista jälkeen, vai onko näin vain Yhdysvalloissa? Tätä ei ilmeisesti saada tietää, koska Suomessa ei tilastoida menestymistä "rodun" perusteella niin kuin jostakin syystä edelleen Yhdysvalloissa. Todennäköisesti Suomessakin asioita tuntevilla on tietty käsitys asioista ilman tilastointiakin, mutta sitä ei kerrota.

https://yle.fi/uutiset/3-11603775

Internetin hämäriltä sivuilta löytyy viitteitä siitä, että tuon tyyppinen asetelma olisi havaittu täälläkin. Lähteiden aitoutta ei voida kuitenkaan varmistaa, ja väitteet todennäköisesti kiistettäisiin. Tällaista kuitenkin esitetään, ja se tuntuu uskottavalta siinäkin valossa, että Yhdysvalloissa erot ovat saman tyyppiset.

Vaikka annan poikkeuksellisesti linkin juutalaissuuskriittiselle sivulle, en edusta tätä aatetta. Sivulla tuntuu olevan saman tyyppistä kirjoittelua Israelin ja palestiinalaisten suhteista, mitä eräät henkilöt tälläkin foorumilla ovat esittäneet. Mutta ei nyt mennä siihen tässä ketjussa. Eri taustoista peräisin olevien oppilaiden menestymisestä kertova osuus on Mandelan ja Ahtisaaren kuvan alla.

Jokaisesta ryhmästä löytyy aina heikkoja sekä menestyjiä, joten vastaan nyt yleisellä tasolla. Eniten vaikeuksia on afrikkalaisilla oppilailla sekä arabeilla. Suurin heikko ryhmä on somalit. Parhaiten ulkomaalaistaustaisista lapsista pärjäävät aasialaiset, venäläiset ja virolaiset oppilaat.

https://www.magneettimedia.com/erityisopettajan-haastattelu-koulujen-monikulttuurinen-rappio/

Jos huono koulumenestys johtuu köyhistä kotioloista, siinä tapauksessa me varmaan jokainen muistamme omalta kouluajaltamme sen, kuinka köyhien perheiden lapset saivat huonoja numeroita ja rikkaiden perheiden lapset hyviä. Vai muistammeko? Emmepä taida muistaakaan, koska ei se näin yksinkertaista ole.

Laika

Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 01, 2020, 13:11:41
https://www.magneettimedia.com/erityisopettajan-haastattelu-koulujen-monikulttuurinen-rappio/

Jos huono koulumenestys johtuu köyhistä kotioloista, siinä tapauksessa me varmaan jokainen muistamme omalta kouluajaltamme sen, kuinka köyhien perheiden lapset saivat huonoja numeroita ja rikkaiden perheiden lapset hyviä. Vai muistammeko? Emmepä taida muistaakaan, koska ei se näin yksinkertaista ole.

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.

Tuhannet vasemmistolaiset käyttivät Tiedonantajaa lähteenään 1970-luvulla ja 1980-luvulla.

Joukko koululaisia yritettiin saada käyttämään Pirkkalan monistetta lähteenään 1970-luvulla, mutta hanke kohtasi vastustusta ja oli lopetettava.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2020, 13:01:09
Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.

Tuhannet vasemmistolaiset käyttivät Tiedonantajaa lähteenään 1970-luvulla ja 1980-luvulla.

Joukko koululaisia yritettiin saada käyttämään Pirkkalan monistetta lähteenään 1970-luvulla, mutta hanke kohtasi vastustusta ja oli lopetettava.

Tämä nyt on vähän tällainen "saan minäkin olla tyhmä kun kerran muutkin!"

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 01, 2020, 13:11:41
Jos huono koulumenestys johtuu köyhistä kotioloista, siinä tapauksessa me varmaan jokainen muistamme omalta kouluajaltamme sen, kuinka köyhien perheiden lapset saivat huonoja numeroita ja rikkaiden perheiden lapset hyviä. Vai muistammeko? Emmepä taida muistaakaan, koska ei se näin yksinkertaista ole.

Niin no. En tiedä, miten Suomessa, mutta esimerkiksi Britanniassa äidin koulutustaso ja henkilön asuinpaikkakunta ovat vahvimmat selittävät tekijät sille, mihin ihminen elämässään yltää ja päätyy.

Kun katsotaan tilastollista korrelaatiota, miksi rotu olis tässä joku selityksellinen päätepysäkki? Susta tuntuu ja sä muistelet jotain köyhistä perheistä olleita luokkakavereita, mut tilastoja sä katsot ja ne tuntuu susta vakuuttavalta just rodun suhteen. Ja siinä kohtaa se yhtäkkiä on just niin yksinkertaista  :D

Tai sit joku ero poikien ja tyttöjen koulumenestyksessä. Sille haetaan muita selittäviä tekijöitä eikä sanota vaan että "tää on se relevantti ja kiinnostava fakta, mikä meidän syytä tästä irrottaa ja sisäistää".

Yhdysvalloissa Civil Rights Movement lisäsi 1960-luvulla merkittävästi mustien koulutusmahdollisuuksia. Tossa helposti sivuuttaa sen, kuinka pitkä siellä on orjuuden ja erottelun ja näiden juttujen vaikutus ja sit olettaa, että tämmösistä tekijöistä johtuvat erot USA:ssa mustien ja valkoisten välillä on jo tasaantuneet koska tilanne on korjattu ja mitään epätasa-arvoa ei enää ole. Mut se on ihan täysin mahdollista, että erot vaan tasaantuu tosi hitaasti ja sillä vanhalla onkin todella pitkä varjo.

Jos sua kerran kiinnostaa mustat ihmiset ja niiden koulumenestys, koita katsoa, miten valkoisten ja mustien erot menee Briteissä, Kanadassa ja USA:ssa ja vertaile ensin näitä keskenään. En mä tarkota nyt lytätä tai sanoa, että olisit täysin väärässä. Toki suhtaudun skeptisesti ja näin, mutta musta olis siistiä jos sä ite vaikka hakisit tollasta mahdollisimman vertailukelpoista tietoa ja olisit kiinnostunut siitäkin, missä mustilla esim meneekin suht hyvin.

Äkkiä katsoin että Kanadassa mustista naisista liki kolmanneksella on kandi tai sitä korkeampi oppiarvo, mikä on yli maan keskiarvon. Sit taas mustat miehet jää alle 20 prosenttiin, kun koko väestön keskiarvo on 28 pinnaa. Mutta mustat ei-maahanmuuttaja naiset pärjää tässä paremmin kuin maan keskiarvo ja paremmin kuin kaikki naiset keskimäärin.

Jos hypoteesi olis se, että mustat ihmiset ei pärjää koulussa tai että mustat ihmiset johtaa tollaseen Minnesota-tilanteeseen, niin jo toi kahden minuutin vilkuilu vähän nostaa kysymysmerkkejä sille.

Jos perusteellisesti vertailis USA:ta, Brittejä ja Kanadaa, se saattais tosiaan olla ihan valaisevaa ja hyvä harrasteprojekti mustista kiinnostuneelle :P


Karikko

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 28, 2020, 05:01:10
Toopen mietiskelyyn viitaten ei tämä ole stalinisteille mietiskelyn asia vaan fanaattisen uskon asia. Stalinismi on uskonto siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä jumala on ihminen.

Stalinismi on elastinen uskonto. Kun yksi utopia romahtaa, vaihdetaan se johonkin toiseen, johon uskotaan. Faktat keksitään. "Totuutta" on se, mikä palvelee päämäärää.

Tuo sopii kyllä uskontoihin yleensäkin.

Muutenhan ei olisi "jumalattomasti lahkoja ja outoja uskomuksia maa täynnänsä.

Uskonnoissa ei uskota jumalaan (miten voisikaan) vaan aatteisiin yleensä.

Aatehan on ihmisen aivoituksien tuote.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 02, 2020, 13:43:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2020, 13:01:09
Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.

Tuhannet vasemmistolaiset käyttivät Tiedonantajaa lähteenään 1970-luvulla ja 1980-luvulla.

Joukko koululaisia yritettiin saada käyttämään Pirkkalan monistetta lähteenään 1970-luvulla, mutta hanke kohtasi vastustusta ja oli lopetettava.

Tämä nyt on vähän tällainen "saan minäkin olla tyhmä kun kerran muutkin!"

Tämä on myös vähän semmoista, että myös keskustelu on mennyt aika tylsäksi, kun vain pieni osa oikeasti voi osallistua. Niin kovin harvalla kun on oikeasti jotain kokemusta noiden aikojen poliittisesta elämästä, ihan vain iän puolesta.

T: Xante