Rakentaminen ja remontointi

[Xantippa]

Jos em. nimimuutos tehtäisiin, silloin kotirempat eivät kuuluisi siihen ketjuun. Kotirempat ovat vähän erilaisia, niissä ei ainakaan tarvitse politikoida yhtiökokouksissa, suhmuroida, kerätä nimilistoja, herättää kapinahenkeä ja ties mitä kyseisessä ketjussa käsiteltiinkään.

Tällä periaatteella erottaisin nimenomaan enemmänkin erikseen omakotitalo- ja kerros- rivitalo rempat, en niinkään kiinteistö- ja sisätilarempat.

Nimittäin kuten itsekin huomaat, kerrostalossa kuitenkin joutuu myös kotirempassa miettimään taloyhtiön sääntöjä, ottamaan niistä selvää, eikä sekään ole varmaa, etteikö naapurin remppa herättäisi kapinahenkeä ja aloittaisi nimilistojen keräämistä.

Sori, että jankkaan, mutta jos olemme tarkkoja siitä, että ketjut vastaavat tarkoitustaan, niin pidän kyllä vähän mielivaltaisena tapaasi määritellä tarkoitus.

T: Xante

[kertsi]

Itse en oikein laminaateista pidä, kopisevat, ovat kylmiä, ovat usein rumia. Ovatko ne kestäviä?

Kulutusta kestävät erinomaisesti. Kosteutta taas hyvin huonosti.

^Tuo taisi olla yksi syistä, miksi omaan keittiööni ja eteiseeni valitsin vinyylilankun, erittäin kestävän sellaisen sattumalta (kun halusin juuri sen värisävyn). Oli muuten kallis materiaali muistakseni, kallimpi kuin parketti, ainakin halvimmat parketit.

Mikähän olisi järkevin vaihtoehto tässä kyseisessä tapauksessa?

Jos koko lattialle asentaa laminaatin, voi se sitten tarkoittaa sitä, että keittiössä esim. se menee nopeasti tärviölle? Toisaalta, kun vuokralainen on halukas remppaamaan niin paljon, hän haluaa käsittääkseni perheineen asua kauan asunnossa, ja ehkä on normivuokralaista huolellisempi.

Jos laittaisi muovimaton keittiöön ja laminaatin muualle? Tai muovimaton vanhan muovimaton päälle?

Voiko muovimattojakin asentaa ns. kelluvana, vanhan muovimaton päälle?

[Hippi]

Itse en oikein laminaateista pidä, kopisevat, ovat kylmiä, ovat usein rumia. Ovatko ne kestäviä?

Kulutusta kestävät erinomaisesti. Kosteutta taas hyvin huonosti.

Itselläni on edellisessä kämpässä vieläkin keittiössä laminaatti, joka laitettiin noin v. 93. En edes tiennyt että se kestäisi kosteutta mitenkään huonosti, joten en joka tippaa ole luutunnut lattialta. Ihan hyvässä kunnossa edelleen.

Jos pohjatyöt tehdään hyvin, niin ei kopise yhtään sen enempää kuin parkettikaan.

[safiiri]

Itse en oikein laminaateista pidä, kopisevat, ovat kylmiä, ovat usein rumia. Ovatko ne kestäviä?

Kulutusta kestävät erinomaisesti. Kosteutta taas hyvin huonosti.

Itselläni on edellisessä kämpässä vieläkin keittiössä laminaatti, joka laitettiin noin v. 93. En edes tiennyt että se kestäisi kosteutta mitenkään huonosti, joten en joka tippaa ole luutunnut lattialta. Ihan hyvässä kunnossa edelleen.

Jos pohjatyöt tehdään hyvin, niin ei kopise yhtään sen enempää kuin parkettikaan.

Laminaatista kuuluu ihan erilainen kopinaääni kuin parketista. En tarkoita tässä äänen voimakkuutta, vaan sen "muovisuutta". Parketin ääni on pehmeämpi, laminaatin sellainen kovempi ja - noh, muovisempi. Laminaattihan on kuitulevyä, johon on liimattu puun (tai jonkun muun materiaalin) kuva.

[Hippi]

Laminaatista kuuluu ihan erilainen kopinaääni kuin parketista. En tarkoita tässä äänen voimakkuutta, vaan sen "muovisuutta". Parketin ääni on pehmeämpi, laminaatin sellainen kovempi ja - noh, muovisempi. Laminaattihan on kuitulevyä, johon on liimattu puun (tai jonkun muun materiaalin) kuva.

No, ehkä en sitä vaan huomaa, kun minulla on niin pehmeät sukat, ettei niistä lähde ääntä mitään lattiapintaa vasten.

Edellisessä asunnossa oli aikaisemmin parketti  se kului tuhannen päreiksi, kun kissat juoksivat huoneesta toiseen ja matkalla oli pieni mutka, jossa kynsitassut suti hiukan. Lisäksi pattereiden alta ne kutistuivat niin, että niitä palikoita saattoi sormin nostaa irti. En varmaan osannut sitä hoitaa oikein, kun sen noin kävi.

Laminaatti on helppohoitoinen ja huoleton ja pysyy kunnossa myös lemmikkien käsittelyssä.
Rahvaalla tämä kyllä kelpaa hyvin.

[safiiri]

Laminaatista kuuluu ihan erilainen kopinaääni kuin parketista. En tarkoita tässä äänen voimakkuutta, vaan sen "muovisuutta". Parketin ääni on pehmeämpi, laminaatin sellainen kovempi ja - noh, muovisempi. Laminaattihan on kuitulevyä, johon on liimattu puun (tai jonkun muun materiaalin) kuva.

No, ehkä en sitä vaan huomaa, kun minulla on niin pehmeät sukat, ettei niistä lähde ääntä mitään lattiapintaa vasten.

Kyllähän sen kuulee vaikkapa jo imuroidessa tai lattiaa harjatessa tuon eron. Mutta tuetenkin, jos on vai laminaattia, ei ehkä muista, miltä parketti kuulostaa. Meillä on mökillä molempia, joten tulee väkisinkin koko ajan vertailutilanne.

Edellisessä asunnossa oli aikaisemmin parketti  se kului tuhannen päreiksi, kun kissat juoksivat huoneesta toiseen ja matkalla oli pieni mutka, jossa kynsitassut suti hiukan. Lisäksi pattereiden alta ne kutistuivat niin, että niitä palikoita saattoi sormin nostaa irti. En varmaan osannut sitä hoitaa oikein, kun sen noin kävi.

Parketeissa on aika suuret laatuerot. Uusissa (ja edullisissa) usein se puuviilun paksuus on todella pieni. JOs vielä puulajikin on jotain pehmeää havupuuta, niin eihän se kestävyys ole kummoinen. PIntakäsittelyjäkin on monenlaisia ja kestävyys sen myötä erilainen. Vahattu parketti on aika eri juttu kuin moneen kertaan lakattu. Ikävästi nykyään usein parketeissakin lakka on sellaista nykyistä vesiohenteista muovilakkaa. Toista on - mm. äänen kannalta - kunnollinen "vanhanaikainen" alkydilakka.

Laminaatti on helppohoitoinen ja huoleton ja pysyy kunnossa myös lemmikkien käsittelyssä.
Rahvaalla tämä kyllä kelpaa hyvin.

Makunsa kullakin, mutta mulle tuo muovisuus ei vain oikein maistu. Joko aitoa puuta tai aidosti jotain muuta. En siedä näitä mukamateriaaleja. Karsastan myös nykyisiä muovimaaleja. Kunnon öljymaali on ihan toisen tuntuista ja näköistä kuin nämä lateksit.

[Hippi]

Tuolla jo aiemmin mainitsin, että meillä teetettiin taloyhtiön remonttina kylpyhuoneet kuntoon. Siinä oli mahdollisuus lisätyönä tehdä omia valintoja ja toiveita, jotka laskutettiin osakkaalta erikseen. Noissa omissa valinnoissa selvisin hyvällä onnella, etten esittänyt sellaisia toiveita tai hankkinut kalusteita, joista urakoitsija ei sitten olisi suostunut asentamaan paikalleen.

Monessa asiassa tuli oikeastaan vasta jälkikäteen esiin "yleinen rakennusalan käytäntö" ja viittaukset joihinkin märkätilojen rakentamista koskeviin säädöksiin, jotka tämä työnjohtaja oletti kai jokaisen tietävän. Hän ei mitenkään ohjeistanut, kun sanoin, että hankin koko kalustuksen itse, mutta oli jo kieltäytymässä vääränlaisen peilikaapin asennuksesta ennen kuin selvisi, että ilmoittamani mallikoodi oli virheellinen ja peilikaappi olikin oikeanlainen.

Olin aikeissa ensin kirjoittaa tämän ärsytysketjuun, sillä olen odottanut, että yksi todella pieni juttu uudessa hienossa kylppärissäni lakkaisi ärsyttämästä.

Aikaisemmin kylppärissä oli todella surkea valaistus, johtuen kalusteiden järjestyksestä. Lisävalon sai peilikaapin valosta, mutta se piti tarvittaessa erikseen sytyttää. Varsinainen valo oli vain lavuaarin yläpuolella olevassa peilissä. Aika outo systeemi, mutta siihen tottui kyllä. Kummallinen kalusteiden järjestys johtui aikaisemmasta remontista, jolla oli aikanaan ummistettu kylppärin kautta läpikulku keittiöön.

Remontissa pistin kalusteiden järjetyksen uusiksi ja samalla lisättiin kattoon yleisvalaisin peilikaapin valon lisäksi. Tämän yhdistelmän toteutus on se, mikä nyt ärsyttää. Kun kylppäriin mennessä napsautan valon ovenpielestä, syttyy kattovalo heti ja peilikaapin valo noin kahden sekunnin kuluttua. En pääse eroon siitä, että valon sytyttäessäni ajatuksiin tulee "kohta syttyy toinen valo". Huomaan sen viiveen joka ikinen kerta!!!

Jos olisin tuon arvannut, niin olisin pyytänyt kummallekin valolle oman painikkeen niin, että voisin käyttää vain yleisvalaisinta normaalisti ja vain tarvitessani erikseen laittaisin valon peilikaapin valaisimeen. En tiedä onko tuokin joku "yleinen käytäntö ja yleisesti hyväksytty asia", että tuo noin toimii. Kaukana ei ole kuitenkaan ajatus, että hommaan sähkömiehen muuttamaan tuon virityksen niin, että voin erikseen käyttää kumpaakin valaisinta. Sähköviritykset on lasketun katon sisässä ja voi olla, että mitään ei oikeastaan tarvisi purkaa. Kannattanee kysäistä tuota vielä siltä urakoitsijalta, josko osaa sanoa jotain siitä.

[Hippi]

Näköjään syystä tai toisesta, jota itse en tiedä, on taas herännyt jonkinlainen pesänrakennusinto. Se taisi ottaa vähän kipinää siitä, kun vihdoin löysin oikeanlaisen kakkostelkkarin makuuhuoneeseen. Siellä se nyt odottaa vielä, että vävyni muistaisi kysellä kavereiltaan poraa lainaksi, jotta telkun saisi pultattua seinään.

Oikeastaan tuon innoittamana jo etsin sopivaa moottoroitua sänkyä, mutta se etsintä päättyi kuin leikaten, kun mieleen palautui joku juttu siitä, miten kissa oli jäänyt osien väliin, kun koholla olevaa pään puolesta osaa vuoteesta oli laskettu alas. Tulen toimeen entisellä, kunhan siihen hankin vähän napakamman patjan kulahtaneen sijaan.

Seuraava hankinta olikin sitten pesukone reilut 25-vuotiaan koneen sijaan. Se pitää melkoista nitinää ja rahinaa pesun aikana. Samalla kun tänään sen kävin myymälästä hankkimassa, niin katselin jo valmiiksi hiukan, mitä on keittiöön tarjolla ja tästä sitten päästäänkin aiheeseen, eli remonttiin.


Jo ostaessani tämän asunnon mietin, että keittiön voi sitten joskus myöhemmin rempata, joten en sitä lähtenyt teettämään siinä pintarempan yhteydessä, jonka teetin ennen muuttoa. Keittiössä tehtiin vain seinien ja katon maalaus ja uusittiin lattia.

Keittiö on tyypillinen pieni (2,50 x 4,60) junanvaunut keittiö, jonka toisessa päädyssä on ikkuna. Ikkunan edessä hyvä tila ruokapöydälle ja muut härpäkkeet on sijoiteltu U:n muotoon jopa niin, että sisemmän päädyn nurkkausiin ei ole jäänyt paljoa hukkatilaa. Perusratkaisu on mielestäni toimiva, joten minimissään haluaisin vain pientä ylläpitoa:

1) Yläkaapeista pois yläsokkeli tai vaihtoehtoisesti ilmastointihormiin rakennetaan jatke yläsokkeliin asti. Nyt se on venttiili jää kalusteiden sisään niin, että sitä ei pääse nuohoamaan.
2) Tiskikone pois ja tila rakennetaan tavaransäilytykseen sopivaksi kuitenkin niin, että tiskikone voidaan siihen helposti asentaa, jos päätän tämän joskus myydä.
3) Kylmälaitteet, liesi ja liesituuletin uusitaan. Nuo kaikki ovat vanhoja ja energiasyöppöjä. Pakastin kerää huurretta järkyttävän paljon. Liesi on kaikissa toimissaan älyttömän hidas ja liesituuletin pitää niin kovaa melua, että en halua sitä käyttää ollenkaan.
4) Kaapit ja laatikostot näyttäisivät olevan umpipuuta etupinnaltaan, joten ne voisi freesata hiukan vaaleammaksi petsaamalla(?) tai maalaamalla ja vetimet voisi uusia. Kaapistojen rungot on mielestäni ihan hyvässä kunnossa.
5) Työpöydän tasot uusiksi. Se oikeastaan on ainoa, jota olen tosissaan vierastanut kaiken aikaa, kun siitä ei näe silmillään, pitäisikö se pyyhkiä ennen kuin siihen jotain laittaa. Jokseenkin tämän tyyppinen, mutta punertavampi.
En ole tarkoin miettinyt, millaisen haluan, mutta joka tapauksessa vähemmän kirjavan.


Tuossa ne ajatukset, joita olen itse saanut työlistalle. Aika paljonhan niitä on ja seurauksena saattaa olla, että välitilan laatat joutuu uusimaan myös, jos sävyt muuten muuttuu.

Toisaalta olisi kiva nähdä, millaista ratkaisua joku suunnittelija tuohon tarjoaisi. Ongelma van taitaa olla siinä, että heillä ratkaisut ovat niin trendikkäitä, että sellainen ei sopisi tähän asunnon henkeen. Täällä ei ole mitään trendikästä ennestään, vaan tämä on aika maanläheinen ja kotoisa.

Pitäisi jostain löytää sellainen Remontti-Reiska, joka tekee sen mitä pyydän, mutta jos hän huomaisi minun pyytävän tyhmiä, niin myös sen sanoisi ja ehdottaisi, miten olisi parempi.

Joku tietysti voisi kysyä, että miksi en tee itse. No, siksi, että en ole koskaan remonttia tehnyt enkä uskalla tuollaiseen ryhtyä yksin. Into ei riitä opettelemiseen ja mielellään maksan ammattilaiselle siitä, että tämä tekee hyvää jälkeä kerralla. Mieluiten maksaisin vielä jollekin nyrkkipajalle kuin suurfirmalle, jos voisin olla varma siitä, että homman aloittanut tekijä sen myös tekee loppuun asti sovitulla tavalla.

[kertsi]

Seuraa amatöörin arvelua.

En ole varma, mutta eikös petsi sovellu pikemminkin vain käsittelemättömälle puulle? Mikä käsittely ovissa on ennestään?

Luulisin, että petsillä saa tummennettua vaalean käsittelemättömän puun sävyjä, mutta saako sillä vaalennettua? Ehkä, jos värisävyjä riittää. Itse petsasin muutamia vanerista tehtyjä lokerikkoja/pikkulaatikostoja, ja se oli kyllä ihan helppoa ja hauskaa.

Koska keittiön pintoja, niiden pitää varmaan olla pyyhittäviä ja lika ei saa tarttua helposti kiinni. Vesipetsi jättää karhean pinnan, ja veikkaisin, että sitä ei ainakaan kannata käyttää nimenomaan keittiössä. Entä öljypetsi tai liotinpetsi, toimisivatko ne paremmin?

Petsissä se mukavin ominaisuus voi olla, että puun syyt kuultavat läpi. Mutta pelkkä petsi ei suojaa puuta, tarvitaan jotain muutakin (lakkaa? vahaa?).

Sama ominaisuus on erilaisissa sävytetyissä kuultavissa lakoissa, puu kuulta läpi. Itse maalasin oman remppani (ja keittiörempan) yhteydessä käsittelemättömän kirjahyllyn (Lundian tapaisen) Kiva kalustelakalla (jokin vaalea vaan ei vitivalkoinen sävy, joka oli kyllä kiva), ja se maalaaminen oli kyllä kivaa, mutta samalla saatanasta-perkeleestä, kun lakka valui, eikä ollut kamalan tasaista. Jostain syystä kyllä tykkäsin lopputuloksesta, valumista huolimatta. Keittiönkaappien ovissa saattaisi näyttää irvokkaammalta.

Maalasin myös keittiösohvan puuosat, ison ruokapöydän ja tuolit, kun eivät enää sopineet uutuuttaan hohtaviin keittiönkaappien uuteen väriin. Hioin eräällä verstaalla vanhan lakan pois, maalasin Otex pohjamaalilla (mainio tuote, koska tarttuu hyvin ja siihen tarttuu maali sitten hyvin), ja 2-3 kerrosta Helmi kalustemaalilla. Välihionnat muistaakseni  jäivät pois, joten en tiedä, kuinka kestävä lopputulos on. En kyllä tiedä, laittaisinko sitä(kää) keittiön kaappien oviin.

Itse kyllä tykkäisin kestävästä tehdaspinnoitteesta, enkä siksi suin surminkaan valitsisi Helmi kalustemaalia itse sudittuna. En luultavasti myöskään antaisi lakata Kiva kalustelakalla, paitsi jos tekijänä tosiaankin rautainen ammattilainen, jonka jäljiltä ei valumia jää. Ja siitä petsistä en tosiaankaan tiedä, miten se pelittäisi, ja millaisen päälikäsittelyn se vaatisi.

Jos pitää maalia poistaa (hioa? liuottaa? kuumailmapuhaltaa? (höylätä? ei kai)) ja sitten maalata pohjamaalilla ja maalata useampi kerros vielä päälle, voi se tulla paljon kalliimmaksi kuin ostaa uudet ovet.  Ja koko asunto olisi sitten pölyä täynnä, jos sitten ei poistaisi ovet ja veisi ne jonnekin verstaalle, jossa hionnat ja maalaukset tehdään.
Heittäisin ilmaan sellaisen vaihtoehdon, että mitä jos vaihtaisi pelkät ovet (ja työtasot)? Tiedän, että ainakin Elega myy sellaisia pika-pinta-keittiöremppoja Suomessa.

Semmoinen kokemus jäi omasta rempastani, että ei kannata mitään yleisjantteria palkata (puusepästä ei välttämättä ole maalariksi, tai maalarista puusepäksi, ja sähköasennus ja putkityöt on hyvä jättää oikeasti ammattilaiselle). Oman keittiöremppani osalta olisi tullut halvemmaksi ostaa ammattimainen keittiöasennus, ja ammattimaalari erikseen, mutta oli tiettyjä syitä, miksi remppa tehtiin niin kuin tehtiin.


Kotiverstas-saitilla puhutaan puisen ruokapöydän petsauksesta.
https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=15182.0

Vaikka olisi umpipuutakin tuo konehöyläys pelkästään lakan poistamiseksi on kyllä aika ronski menetelmä, en suosittele.
Haluat petsatun pinnan, siis ilmeisesti muuttaa pöydän nykyistä väriä. Nykyinen lakkaus ja uusi petsaus eivät sinänsä ole suoraan vaihtoehtoisia pintakäsittelyjä. Petsaus on pelkkä värjäys, joka ei suojaa puuta mitenkään ja vaatii lisäksi suojaavan käsittelyn esim lakka, öljy.

Petsaus onnistuu parhaiten puupuhtaalle pinnalle, eli vanha lakkaus pitäisi poistaa kokonaan.
Siklaus on lakanpoistoon hyvä menetelmä aloittelijallekin, vähän työläs kyllä, mutta ei tapahdu mitään äkkinäistä vahinkoa vrt. koneiden käyttö.
Siklin käytöstä löytyy foorumilta paljon juttua.
Vanhaan puuhun suosin aina spriipetsiä, tarttuu paremmin, tulee tasaisempi väri, ei nosta "karvoja" pinnasta, valonkesto parempi kuin vesipetseillä.

Petsilakassa on kyllä väri ja pinnansuojaus samassa joten tulee kerralla valmista, mutta petsilakattu puupinta on mielestäni niin karmean muovimaisen näköinen että ei voi suositella.

[Hippi]

Tuossa edellisessä viestissä mainitut kohdat 1 ja 2 haluaisin toteuttaa. Muulla ei niin väliä.

Noilla kahdella on ihan käytännön merkitystä niin, että ilman kierto paranisi ja saisin yhden kaapin lisää työpödän alle, jossa sillä olisi enemmän käyttöä. Yläkaappien ylimmät hyllyt ovat enimmäkseen tyhjänä tai niissä on sellaista "kerran vuodessa tarvittavaa", joiden alas saamiseksi pitää ottaa keittiörappu käyttöön.

Onko remppatoiminnassa mitään sellaista pieneen tarpeeseen sopivaa palvelua, josta voisi tilata tekijän tuntipalkalla tekemään? Tuollaisen päivän homman eteen ei niin kamalasti haluaisi nähdä vaivaa, että soitella eri firmoihin ja kysellä millä hinnalla suostuisivat tulemaan.

Siivoustahan noin voi ostaa ja kerran sitä käytinkin. Oli erinomaisen kätevä. Tilauksessa ilmoitetaan milloin työ halutaan tehtäväksi ja minkä tyyppinen työ on kyseessä sekä siivottavien huoneiden lukumäärä. Vastaus tuli hetkessä ja siinä ilmoitettiin maksimituntimäärä, joka tulisi menemään, mutta lasku tehdään sitten todellisen tuntimäärän mukaan, jos menee vähemmän. Sovittuna aikana mies tuli välineiden kera paikalle ja teki homman pois ja hyvää jälkeä teki.

Taitaa jäädä tekemättä tuokin vähä, jos en tekijä löydä. 

[safiiri]

Seuraa amatöörin arvelua.

En ole varma, mutta eikös petsi sovellu pikemminkin vain käsittelemättömälle puulle? Mikä käsittely ovissa on ennestään?

Luulisin, että petsillä saa tummennettua vaalean käsittelemättömän puun sävyjä, mutta saako sillä vaalennettua? Ehkä, jos värisävyjä riittää. Itse petsasin muutamia vanerista tehtyjä lokerikkoja/pikkulaatikostoja, ja se oli kyllä ihan helppoa ja hauskaa.

Koska keittiön pintoja, niiden pitää varmaan olla pyyhittäviä ja lika ei saa tarttua helposti kiinni. Vesipetsi jättää karhean pinnan, ja veikkaisin, että sitä ei ainakaan kannata käyttää nimenomaan keittiössä. Entä öljypetsi tai liotinpetsi, toimisivatko ne paremmin?

Petsissä se mukavin ominaisuus voi olla, että puun syyt kuultavat läpi. Mutta pelkkä petsi ei suojaa puuta, tarvitaan jotain muutakin (lakkaa? vahaa?).

Sama ominaisuus on erilaisissa sävytetyissä kuultavissa lakoissa, puu kuulta läpi. Itse maalasin oman remppani (ja keittiörempan) yhteydessä käsittelemättömän kirjahyllyn (Lundian tapaisen) Kiva kalustelakalla (jokin vaalea vaan ei vitivalkoinen sävy, joka oli kyllä kiva), ja se maalaaminen oli kyllä kivaa, mutta samalla saatanasta-perkeleestä, kun lakka valui, eikä ollut kamalan tasaista. Jostain syystä kyllä tykkäsin lopputuloksesta, valumista huolimatta. Keittiönkaappien ovissa saattaisi näyttää irvokkaammalta.

Maalasin myös keittiösohvan puuosat, ison ruokapöydän ja tuolit, kun eivät enää sopineet uutuuttaan hohtaviin keittiönkaappien uuteen väriin. Hioin eräällä verstaalla vanhan lakan pois, maalasin Otex pohjamaalilla (mainio tuote, koska tarttuu hyvin ja siihen tarttuu maali sitten hyvin), ja 2-3 kerrosta Helmi kalustemaalilla. Välihionnat muistaakseni  jäivät pois, joten en tiedä, kuinka kestävä lopputulos on. En kyllä tiedä, laittaisinko sitä(kää) keittiön kaappien oviin.

Itse kyllä tykkäisin kestävästä tehdaspinnoitteesta, enkä siksi suin surminkaan valitsisi Helmi kalustemaalia itse sudittuna. En luultavasti myöskään antaisi lakata Kiva kalustelakalla, paitsi jos tekijänä tosiaankin rautainen ammattilainen, jonka jäljiltä ei valumia jää. Ja siitä petsistä en tosiaankaan tiedä, miten se pelittäisi, ja millaisen päälikäsittelyn se vaatisi.

Jos pitää maalia poistaa (hioa? liuottaa? kuumailmapuhaltaa? (höylätä? ei kai)) ja sitten maalata pohjamaalilla ja maalata useampi kerros vielä päälle, voi se tulla paljon kalliimmaksi kuin ostaa uudet ovet.  Ja koko asunto olisi sitten pölyä täynnä, jos sitten ei poistaisi ovet ja veisi ne jonnekin verstaalle, jossa hionnat ja maalaukset tehdään.
Heittäisin ilmaan sellaisen vaihtoehdon, että mitä jos vaihtaisi pelkät ovet (ja työtasot)? Tiedän, että ainakin Elega myy sellaisia pika-pinta-keittiöremppoja Suomessa.

Semmoinen kokemus jäi omasta rempastani, että ei kannata mitään yleisjantteria palkata (puusepästä ei välttämättä ole maalariksi, tai maalarista puusepäksi, ja sähköasennus ja putkityöt on hyvä jättää oikeasti ammattilaiselle). Oman keittiöremppani osalta olisi tullut halvemmaksi ostaa ammattimainen keittiöasennus, ja ammattimaalari erikseen, mutta oli tiettyjä syitä, miksi remppa tehtiin niin kuin tehtiin.


Kotiverstas-saitilla puhutaan puisen ruokapöydän petsauksesta.
https://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=15182.0

Vaikka olisi umpipuutakin tuo konehöyläys pelkästään lakan poistamiseksi on kyllä aika ronski menetelmä, en suosittele.
Haluat petsatun pinnan, siis ilmeisesti muuttaa pöydän nykyistä väriä. Nykyinen lakkaus ja uusi petsaus eivät sinänsä ole suoraan vaihtoehtoisia pintakäsittelyjä. Petsaus on pelkkä värjäys, joka ei suojaa puuta mitenkään ja vaatii lisäksi suojaavan käsittelyn esim lakka, öljy.

Petsaus onnistuu parhaiten puupuhtaalle pinnalle, eli vanha lakkaus pitäisi poistaa kokonaan.
Siklaus on lakanpoistoon hyvä menetelmä aloittelijallekin, vähän työläs kyllä, mutta ei tapahdu mitään äkkinäistä vahinkoa vrt. koneiden käyttö.
Siklin käytöstä löytyy foorumilta paljon juttua.
Vanhaan puuhun suosin aina spriipetsiä, tarttuu paremmin, tulee tasaisempi väri, ei nosta "karvoja" pinnasta, valonkesto parempi kuin vesipetseillä.

Petsilakassa on kyllä väri ja pinnansuojaus samassa joten tulee kerralla valmista, mutta petsilakattu puupinta on mielestäni niin karmean muovimaisen näköinen että ei voi suositella.

Petsi on oikeastaan vain se väri. Se ei ole se tuote, jolla tehdään kulutuspinta (lakka, vaha tms). Petsilakka on näiden yhdistelmä - eli lakkaa, jossa petsin väri tulee samalla. Kätevää sikäli, että sama aine tuo molemmat. Hankalaa sikäli, että vaatii taitoa saada hyvä lopputulos. On helpompaa vain petsata tai vain lakata / vahata. Välihionta käsittelyjen välissä kuuluu asianmukaiseen pintakäsittelyyn aina. Ne "karvat" pitää siis hioa. Vesiohenteiset "lakat" ovat kaikki muovia. Ei niitä oikeastaan voisi kutsua lakaksi ollenkaan. Muovi yllättäen tosiaan näyttää - muovilta. Vaalentaminen on kuultomaalausta. Petsi ei koskaan toimi vaalentajana.

[Brutto]

Toisaalta olisi kiva nähdä, millaista ratkaisua joku suunnittelija tuohon tarjoaisi. Ongelma van taitaa olla siinä, että heillä ratkaisut ovat niin trendikkäitä, että sellainen ei sopisi tähän asunnon henkeen. Täällä ei ole mitään trendikästä ennestään, vaan tämä on aika maanläheinen ja kotoisa.

Entä jos heittäytyisit retrolinjalle?

Itselläni on meneillään vapaa-ajan asunnon haku. Ja nyt en etsi mitään hirsihuvilaa, vaan aitoa 70-luvun tasakattoista omakotitaloa, jossa on tallella alkuperäinen retrokeittiö. Kaapinovien tulee olla värikkäitä ja mielellään liesikin saisi olla alkuperäinen. Lattioissa saisi olla alkuperäiset muovimatot. Talosta tulee löytyä myös avotakka.

Eli jotakin tämän tyyppistä:



Etsimäni talotyytppi sisältää tietysti kaikki mahdolliset riskirakenteet ja siitä syystä niitä saakin halvalla. Yhtä kävin jo katsomassa, mutta sijainti oli hieman huono. Merelle pitäisi olla kävelymatka.

[Hippi]

^
En missään tapauksessa mitään räikeää haluaisi. Kontulan kodissani oli kyllä niin shokeeraava keittiö silloin, kun kämppä ostettiin. Kaapinovet oli alun perin muistaakseni homeenvihreät, joka tietysti sopi siihen tiilenpunaruskeaan muovimattoon oikein hyvin silloin rakentamisaikana (-66). Edelliset asukkaat olivat sitten päällystäneet punamustalla kukkakuvoisella muovilla kaappien ovet ja laatikostojen etupinnat (="pintaremontti halvalla")

Kummasti tuotakin oppi silloin sietämään, mutta kun sitten teetin paljon myöhemmin kunnollisen keittiörempan ja laitatin pinnat vaaleiksi, niin tuntui kuin tilassa olisi saanut hengitettyäkin paremmin.

Nykyisessä kodissani on aika maanläheiset murretut värit, joten joku puhdas kirkas väri hyökkäisi kyllä aika pahasti esiin.

[safiiri]

Noissa aidoissa retroissahan ei vika oikeastaan olekaan siinä, että se avotakkamainen huolellisesti pohdittu versio 70-luvun stailista olisi kauhea, vaan sen jokamiehen sovellukset, joissa nuo erilaiset ideat on sullottu yhteen ilman minkäänlaista ajatusta. Yleensä vielä vähän halvalla ja taitamattomasti toteutettuna. Vannoutuneinkaan retroilija tuskin ihastuu alkuperäiseen 70-luvun keittiöön, jonka ikilevykaakeli-imitaatiota koristavat kulahtaneet margariinipaketin kukkatarrat hyvällä vuosikymmenien rasvakerroksella päällystettynä.

[Brutto]

^
Jos asunnon korvausilmaventtiilit ikkunoiden puitteista on huolella tukittu, niin silloin korvausilma tulee sieltä mistä pääsee, eli helpoimmin juuri postiluukusta ja jos mitä muuta ilmatietä löytyy. Sieltä sitten tulee ne naapurin hajutkin. Joskus olen kuullut, että ruuan hajuja on tuuletettu läpivedolla avaamalla ikkuna on ovi, jolloin kaikki naapurit saavat nauttia hajuista.

Tuota sanotaan kerrostaloelämäksi

Minulla on käynnistymässä oma tarkkaan suunniteltu syrjäytymisprosessi, johon liittyy vanhan omakotitalon hankinta meren läheisyydestä. Siitä enemmän joskus myöhemmin.
Muutamaa taloa olen käynyt katsomassa ja homma on aina kaatunut talon hajuun. Joko talossa haisee home tai sitten tetrakloorianisoli. Jälkimmäinen on aivan sietämätön haju, joka tarttuu nopeasti vaatteisiin ja hiuksiin. Erityisesti pännii se, ettei välittäjä mainitse hajusta mitään. Kysyttäessäkin vähättelevät sitä "normaaliksi vanhan talon hajuksi, joka lähtee tuulettamalla". Ei muuten lähde.