Rakentaminen ja remontointi

[Hippi]

Minua on ihmetyttänyt miksi ikkunankarmeihin rakennetaan ne korvausilmaventtiilit. Ymmärrän kyllä, että ilmanvaihto on tärkeää ja hormeihin imaistavan ilman tilalle on uutta ilmaa saatava ja saanti on ohjattava kulkemaan jotenkin järkevästi. Mutta miksi ikkunankarmeihin se tehdään? Miksi ei tehdä enää sellaisia räppänöitä sivummalle huoneessa lähelle nurkkaa?

Kesäaikaan tuolla ei juurikaan ole merkitystä, mutta talvella nuo on kurjat. Ne pitkät soirot on tehty niin, että niitä ei saa suljettua kokonaan, vaan niitä voi talveksi laittaa "vähemmän auki". Makuuhuoneessa on todella raikasta, jos sattuu siltä suunnalta tuulemaan (itselläni pohjoistuuli) ja ulkolämpötila lähentelee nollaa tai on sen alapuolella. Pienessä huoneessa sänkyä ei saa sijoitettua niin, etteikö sänkyyn puhaltaisi kylmä tuuli. Myös ikkunalaudalla olevat kukat kärsivät vedosta koko talven, kun kylmä ilma laskeutuu niiden ylle.

Sinällään viileys ei haittaa, mutta juurikin tuo kylmä ilmavirta vuoteeseen on välillä vähän liikaa. Joskus, kun on talon asunnoissa joutunut käymään, niin on huomattu, että ratkaisu on johtanut siihen, että etenkin makuuhuoneiden ikkunoissa nuo rakoset on tiukasti teipattu umpeen. Jokunen aika sitten itsellänikin kävi ajatus mielessä, kun oli pidempi jakso pohjoistuulta.

Luulisi, että tuolle olisi joku muukin ratkaisu ollut kuin ikkunankarmeihin sijoittaminen 

[Brutto]

Ne venttiilit kannattaa sijoittaa pattereiden yläpuolelle ja siinä on yleensä ikkuna. Patterin lämpö nostaa korvausilman ylös ja tehostaa sen kierrätystä.

[Hippi]

No, niinpä tietysti! Ja koska tämä asunto on riittävän lämmin talvellakin, vaikka patterit on kylmänä, niin se kylmä valuu päälleni petiin, joka on noin metrin päässä ikkunaseinästä 

[ROOSTER]

Voi se olla niinkin, että korvausilmaventtiilit on helpoin asentaa ikkunoihin. Rakentamisessa usein edullisuus, helppous ja nopea asennus ovat tärkeämpiä kuin asumisviihtyvyyden maksimoiminen.

[Socrates]

Mökillä valtavan kaakeliuunin luukun kehys on irtoamassa, heiluu enää yhden pultin varassa.

Muurari kävi katsomassa ja pohtii voiko sitä kiinnittää mitenkään. Kaakeli kuulemma halkeaa poratessa eikä syvemmällä oleva tiilikään kovin hyvässä kunnossa ole.

Harmin paikka, jos koko uuni pitää vaihtaa moisen takia .

[kertsi]

En tiedä ^ tuosta kaakelista, mutta omaan kylppäriini porattiin kyllä kaakelien läpi ruuvit kaakelin läpi. Luullakseni. En voi tarkistaa, koska olen mökillä. Turvallisempaa olisi porata saumakohtaan varmaankin.

Ehkä siihen kaakeliin poraamiseen on kikkakolmosia:
https://www.rakentaja.fi/keskustelut/165852/kaakelin_poraamisen_at_ja_ot_

[Hippi]

^
Veikkaan, että on eri juttu lähteä poraamaan vuosikymmenten ikäistä kaakelia tai tiiltä, jotka ovat olleet kuumuudelle alttiina, kuin aivan uutta kaakelia.

Kävin omaa kylppäriäni kurkkaamassa ja vain rättipatterin toisen puolen kiinnikkeet on osuneet keskelle laattoja. Kaikki muut, putkien pintavetojen kiinnitykset, suihkukaapin seinät, seinäkaappi, vessapaperiteline jne, on onnistuttu kiinnittämään saumakohtaan. Noissa jos joku haaveri olisi sattunut, niin siinä olisi voinut vielä vaihtaa ehjän laatan tilalle, sillä rempassa aina tulee ylimääräistä materiaalia hankituksi, kun laattoja ei hankita yksin kappalein vaan laatikoittain.

[Socrates]

^^Laitoin tuon linkin muurarille.

^Edit: joo, sama tuli mieleen. Kaakeli on sata vuotta vanhaa ja kuumaa/kylmää kokenut

[Hippi]

Joskus tulee ihmeteltyä ihmisen hyväuskoisuutta. Jos olisin taloa ostamassa, niin tämä ei olisi ollut kyllä vaihtoehto vaikka halvalla olisi saanut. Ehkä perinpohjaisen ulkopuolisen henkilön tekemän tarkastuksen jälkeen, jos ei vikoja löytyisi.

Rakennusmestarin ”oma poika” paljastui pommiksi – karu totuus valkeni, kun Jaana huomasi oudon vesisuihkun

Rakennusmestarin itse suunnittelema, rakentama ja valvoma omakotitalo osoittautui pommiksi. Jos Jaana ja Antti Mehtonen voisivat tehdä kaiken uudelleen, he olisivat paljon jääräpäisempiä jo asuntonäytössä.
.....

Jo tuo, että rakennusmestari itse on valvonut omaa työtään herättää jopa asiantuntemattoman mielessä ihmettelyä.
Kun artikkelin luki, niin jäin käsitykseen, että varmaan olisi ollut lyhempi lista niistä kohdista, jotka talossa oli kunnossa.

[Toope]

Osataanko Suomessa hyvin tuollaista rakentamista, vai rakennetaanko riippumatta osaamisesta?
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009407337.html

Suomen korkein asuinrakennus Helsingin Kalasatamassa valmistui vuonna 2019, mutta sen julkisivua ei ole saatu vieläkään kuntoon.

Rakennuksen julkisivun lasielementit huurtuvat talvella jatkuvasti, ja niihin tiivistynyt vesi on myös välillä päässyt jäätymään lasien taakse. Jo aiemmin laseja on myös rikkoutunut. Kalasataman tornitalot on rakennuttanut SRV.

– Huurtuminen ja veden tiivistyminen ovat normaaleja ilmiöitä ja tapahtuvat rakenteen kuivan rajan ulkopuolella, SRV:n asunnoista pääkaupunkiseudulla vastaava johtaja Jorma Seppä kertoo sähköpostitse.

Kuivalla rajalla tarkoitetaan rakenteita, joihin ei saa päästä kosteutta. Sepän mukaan huurtuminen on rajan ulkopuolella, ja rakenne on suunniteltu siten, että vesi pääsee poistumaan vapaasti.

Majakan taloyhtiö on teettänyt rakennuksen ongelmista raportin kolmannella osapuolella. Raportin mukaan ongelmien syy on todennäköisesti se, että rakennuksen höyrynsulku on rakennettu puutteellisesti ja lasielementtien tausta ei tuuletu tarpeeksi.

Taloyhtiön teettämän arvion mukaan korjaukset maksavat yhteensä noin 8,3 miljoonaa euroa. Taloyhtiö on pidättänyt noin 8,1 miljoonan euron RS-vakuuden...

Loput artikkelista.

Huurtuminen ja veden tiivistyminen ovat normaaleja ilmiöitä ja tapahtuvat rakenteen kuivan rajan ulkopuolella, SRV:n asunnoista pääkaupunkiseudulla vastaava johtaja Jorma Seppä kertoo sähköpostitse.

On ilmeisesti asia, jota ei ennakolta osattu ottaa huomioon, Suomen ilmastossa...
Hupsis.

[Amore]

"Koko keittiö oli varastettu" uutisoi IS oikeustapauksesta, jossa huoneistosta oli todellakin viety keittiö kaapistoja, kaakeleita ja listoja myöten.

Keittiö oli 30 vuotta vanha (ostettu 2006) ja tarkoitus oli, että sukulainen vie keittiöstä haluamansa irtaimiston. Pohjola Vakuutus Oy maksoi keittiönsä menettäneelle perheelle 4500e korvauksen siitä, että se joutui rakentamaan tilalle uuden keittiön. Liesituulettimesta ja liedestä tehtiin 70 prosentin ikävähennys. Korvaussumma kattaa myös vanhan asennustyön, joka oli itse tehty.

Oikeus määräsi naisen korvaamaan summan Pohjolalle. Lisäksi naisen on maksettava veljenpoikansa ja tämän puolison runsaan 3 200 euron oikeudenkäyntikulut.
Varkaudesta tuomitulle aiemmin nuhteettomalle naiselle määrättiin 30 päiväsakon rangaistus, mikä tiesi runsaan 800 euron lisälaskua.
Vanhan keittiön purkaminen maksoi naiselle rikos­uhri­maksu ja erilaiset todistelu­kustannukset mukaan lukien kaikkiaan runsaat 9 200 euroa.

https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-2000009425160.html

Kiinnostavia summia varsinkin nuo vakuutusyhtiön luvut vanhan - käytetyn - keittiön arvosta. Jutussa ei tosin kerrota tarkkaan, miten paljon arvoa laskettiin keittiön asennustyölle; korvausta työstä luonnehditaan vain "kohtuulliseksi".

[ROOSTER]

Pitäisi rakentaa pihasauna mutta taitaa uupua budjettirahaa vielä reilusti yli kaksi miljoonaa.

Vantaan Kuusijärven rakentaminen ulkoilualueeksi maksaa maltaita.

Hankkeen kustannusarvio on 30 miljoonaa euroa. Pelkkä savusauna maksaa 2,2 miljoonaa euroa.

Oikeastaan ensimmäistä kertaa tunsin olevani todella vanha ja pudonneeni totaalisesti kärryiltä. Ainakin nykykustannustasosta. Tuo ei oikein korreloi sen kanssa, että esim. Itä-Suomessa myydään 500 neliön hirsipappiloita järvenrannalta joillakin kymppitonneilla.

[Hayabusa]

Hmmm.

Meillä on yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmat valmiina ja se lähtee vuoden vaihteessa urakkalaskentaan. Urakkahintojen perusteella vasta tiedämme, mitä Kuusijärvi tulee maksamaan. Se voi maksaa enemmän tai vähemmän.

Itse kukin voi arvella tuleeko sauna ja huussi maksamaan enemmän vai vähemmän kuin arvio. 

[Hippi]

^
Meillä Vantaallahan on  kokemusta tehdä noita arvioita isolla pensselillä. Jos muista oikein, niin Vantaan ratikan hinta viilattiin kolmessa vuodessa 400 miljoonasta noin 600 miljoonaan, siis ylöspäin. Mutta eipä hätää, samassa ajassa tehtiin arvio päivittäisestä käyttäjämäärästä, joka putosi muistaakseni yli 30% alaspäin samoin kuin linjan ympäristöön tulevien työpaikkojen ja asumustenkin määrä. Jotenkin noin se meni.

Mutta eikös tuo keskimäärin mennyt aika hyvin, kun ylös ja alas kumoaa toisensa 

Ensi vuonna pitäisi alkaa rakentaminen ja sitten vasta alkaa löytyä niitä ylläreitä, joita ei ole osattu ottaa huomioon, kun on istuttu kaffen ja viinerin äärellä miettimässä, millä tuo hulluus perustellaan maksajille.

Niillähän taitaa vielä olla ratkaisematta Jumbon kohdalla olevan voimalinjan kohtalo, jotta siirretäänkö voimalinja vai muutetaanko ratikan reittiä ja jos, niin miten, sillä suunnittelijoille oli yllätys, että nuo kaksi eivät voi olla kovin lähekkäin. Yhtenä ideana oli laittaa ratikka kulkemaan voimalinjan kohdalla akuilla, mutta riittikö ne akut siihen vai liittyikö siihen joku muu ongelma.Sitä en muista.