Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Viherpeukalointia kotona ja puutarhassa

Aloittaja Hippi, tammikuu 07, 2019, 20:00:55

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Hippi

Tänään näytti TV!:ssä alkaneen uusi kahdeksanjaksoinen kausi brittisarjasta Rakkaudesta puutarhaan.

Alan Tichmarsh loihtii ryhmineen ränsistyneisiin tai muuten vähälle rakkaudelle jääneisiin pieniin kaupunkipihoihin sieviä puutarhoja. Usein puutarhan saanut on jollain tavalla vaikeassa asemassa joko sairas tai vammainen tai muuten elämässään kovia kokenut, joten nenäliinoja on hyvä varata lähettyville :)

Vaikka itsellä ei ole puutarhaa, niin olen sarjaa mielenkiinnolla katsonut. Paljon tietoa erilaisita puutarhakasveista ja niiden hoidosta on tarjolla. En osaa arvioida sitten paljonko noista vnkeista ja ideoista on Suomeen siirrettävissä, kun täällä talvi asettaa omat rajoitteensa.

Sitä olen jäänyt miettimään, miten se puutarhan ylläpitohoito sitten on järjestetty, jos puutarhalahjan saaja ei siihen itse kykene. Tämän päivän jaksossa puutarhan sai lähes sokea vanha rouva.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Hippi

Tänään käytiin ostamassa taloyhtiön kesäkukat. Pitkään mietin, mitä tänä vuonna laittaisin, mutta aika samoihin päädyin kuin viime vuonnakin. Tähtisilmiä ja markettaa, mutta nyt vähän erilaisella värikokoonpanolla.

Sekä tähtisilmät että marketat ovat todella hyvin säätä kestäviä ja ne kukkivat pitkälle syksyyn. Ainoa vika niissä on, että ne kasvavat lopulta vähän turhan isoiksi. Mutta se nyt on vasta syksyn murhe. Jos sää jatkuu näin tuulisena ja vaihtelevana, niin nuo sentään säilyvät hengissä, kun jotkut hentoisemmat voisivat heittää henkensä jo alkumetreillä.

Laitan lisäksi muutaman amppelin ja niihin ostin petuniaa. Aika tylsä ratkaisu, mutta oli niin mehevän kauniin värisiä tarjolla, etten voinut vastustaa kiusausta. Otin niitä muutaman omalle parvekkeellekin.

Noita kesäkukkia istuttaessani joudun hiukan karsimaan vuorikilpeä, joka täyttää istutuspaikan keskustan. Nyt ensimmäistä kertaa siinä näkyi selvästi, että se oli kärsinyt huonosta talvesta. Kunnon lumisen talven jälkeen ne nostaa lehtensä tomerana heti kun lumet sulavat. Nyt se yritti moneen kertaan kevättalvella uskotella itselleen, että on talviunilta heräämisen aika ja se virkistyi saadakseen kohta taas lumiräntää niskaansa ja vielä pienen pakkasen perään, joten useat lehdet olivat aika pahoin vaurioituneet. Voimissaan tuo silti on ja kukat ovat jo nupuillaan kovasti.

--
Tarkastin samalla maahan asti leikatut kurtturuusut, jotta onko niihin tynkiin tulossa silmuja. Ihan muutamia näytti tulleen ja rapsutin istutuslapiolla ne pois. Tuo alue jää nyt aika rumaksi, kun ei siihen vielä voi oikein istuttaa mitään. Istutusten kätköissä saattaisi ruusunversoja lähteä kasvamaan. Jotta ne juurakot näivettyisi kunnolla, kaikki maanpäällinen kasvu pitää estää mahdollisimman tarkoin.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

kertsi

^Valon epääminen taltuttaa kaikkinaisen kasvun. Laita jotain kariketta (tai soraa tai lautoja) päälle?
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Hippi

Olen niitä tynkiä vahingoittanut niin, että monet niistä on kuivuneet ja murtuvat potkaisemalla. Pian ajattelin vielä etsiä jostain jonkun tukevan välineen, jolla saan kangettua maanpinnan suuntaisia varsia lisää ylös. Käsivoimin lähteneet on jo kaivettu.

En siihen nyt mitään peitettä laita, ettei sitten jatkossa sitä tarvite poistella erikseen. Eri juttu olisi, jos tuo olisi oma piha ja pienempi alue, niin voisi jotain tehdäkin.

Nokkosiin näyttää tuo kitkeminen myös toimivan oikein hyvin. Muutama vuosi sitten tein keväällä ruusujen alasleikkauksen jälkeen juurakoiden kitkennän ja sen jälkeen huoltokitkentää aina sen verran mitä ruusun piikeiltä pystyin. Nyt on ollut enää joitain aivan yksittäisiä versoja, jotka nujerran lopullisesti tämän kesän aikana.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

urogallus

Tänään istutin yhdeksän tomaatintainta ja yhden kesäkurpitsan. Annoin joka puulle ja pensaalle puoli kannullista vettä illalla.

Aiemmin olin jo kylvänyt mustajuurta, lipstikkaa ja härkäpapuja. Huomenna on varmaankin perunoiden vuoro.

urogallus

Perunat, Colomba lajikkeeltaan, ovat maassa. Sen lisäksi sidoin yhden omppupuun oksat suorempaan. Ja mustajuuret alkavat kurkistella mullan alta. Oli jo aikakin, kun ovat jo yli 2 viikkoa olleet maassa.

Huomenna kylvän porkkanaa ja hernettä.

Kirsikat muuten kukkivat ankarasti. Saa nähdä, saanko tehtyä viikingin verta elikkä kirsikkameadia syksymmällä.

MrKAT

Eilen keräsin 109 litraa sadevettä astioihin josta parissa oli ennestään 6 litraa vesijohtovettä joten nyt on 115 litraa
kasteluvettä odottamassa kuivia aikoja. En hoksannut että oli vielä yksi iso astia ja sanko joihin olisi voinut kerätä ja saada yhteensä n. 150 litraa. Sadevesi päihittää vesijohtoveden puutarhan kastelussa mennen tullen.
  Viikolla istutin pottua hernettä, retiisiä ja salaattia. Myös  auringonkukansiemeniä istutin yhteen lohkoon mutta linnut alkoi kaivaa niitä esiin ennenkuin hoksasin harsolla peittää.
  Porkkanaa ja nauriita en enää edes haaveile kasvattavani. Kaupasta saa parempia. Ehkä pelto on väsynyttä savista jankkoa ja kirpat tms rei'ittäis taas nauriin lehdet. Ei viime vuonna retiisitkään onnistunu mutta kun "ilmaisen näköisinä" siemenet pussissa odottivat niin istutin.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Amore

#112
Siirsin suuren määrän tulppaaneja rikkaruohottuneesta kukkapenkistä pariin eri paikkaan isoon kukkapenkkiin, jossa ovat tärkeimmät kasvini. Tulppaanit eivät vanhoilla paikoillaan enää kukkineet tai osa ei ehkä ole kukkinut koskaan. Tein siirron keväällä, koska lehtien lakastuttua sipuleita olisi vaikeampi löytää. Luulen, että osa näistä sipuleista ei kukkinut, koska sipulit olivat liian syvällä. Hitto, että olikin kaivamista! Jokunen vuosi sitten tein ensimmäiset siirtoni ja ne onnistuivat erinomaisesti. Siirretyt tulppaanit ovat kukkineet upeasti. Muutaman vuoden ajan olin ihan tulppaanihullu ja eri lajikkeita tuli hankittua aina muutama paketti joka syksy. Nyt en enää muista, mitä kaikkia tulikaan istutettua, vaikka osasta minulla on kyllä pakkauksen etiketit tallella. Osa tulppaaneista tekee sivusipuleita. Erottelin näitä pikkusipuleita omaan paikkaansa sivummalle. Vie varmasti muutamia vuosia ennen kuin nämä pikkuiset edes teoriassa ovat kukkimiskunnossa. Näissä riittää seurattavaa taas pitkälle tulevaisuuteen. Siirron myötä olen varmasti sekoittanut eri värit miten sattuu, mutta se on vain hauskaa. Sekoilutyyli on muutenkin omaa alaani puutarhuroinnissa, no ei aivan kaikessa, mutta en tavoittele viimeisen päälle suorissa riveissä kasvavia istutuksia.

En yhtään muista koskaan istuttaneeni perinteisiä, punaisia Apeldoorn-tulppaaneja, mutta ne ovat nyt pari kolme vuotta kukkineet hienosti. Meillä oli lapsuudenkotini pihalla punaisia ja keltaisia Apeldoorneja, jotka kukkivat vuodesta toiseen aina yhtä luotettavasti. Niitä ei koskaan tarvinnut nostaa penkistä tai huoltaa mitenkään. En muista, että olisimme niitä edes lannoittaneet koskaan. Vaikka Apeldoornit ovat aika korkeita (60 cm?), niin ne ovat kestäneet tuulisen paikkansakin taittumatta ja lakoamatta. Jos haluaa huolettomia ja luotettavasti kukkivia tulppaaneja, niin Apeldoornit ovat juuri sellaisia.

All you need is Love

urogallus

Pistin porkkanaa ja hernettä maahan. Vuosikertasiementä, joten itäminen on arvoitus.

Kirsikat tosiaan kukkivat. Kokeilin maistaa yhtä kukkaa. Aika voimakkaan karvasmantelin maku; sitähän voisi vaikka joskus kokeilla mausteena?

kertsi

^
Kannattaa ottaa selvää kuinka paljon amygdalinia eli syanidin esiastetta kukissa on, ja kuinka suuri annos ei vielä aiheuta myrkytystä tai vie henkeä. Japanissa (jonkun tietyn kirsikkalajikkeen?) kukkia käytetään mm. oluen mausteena, mistä ehkä olet saanut ideasi? Ehkä myrkkymäärät vaihtelevat lajikkeittain.

Googlaa: cherry blossom poisonous amygdalin cyanide
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

#115
Poimin itäneitä tammenterhoja isojen tammien juurelta Matinkylässä keväällä 2006 ja keväällä 2007. Ei kannata huomauttaa, että "ei olisi saanut", koska se on tehty, mikä on tehty.

Istutin taimia kahdelle paikkakunnalle, missä oleskelen. En ole aivan varma lukumäärästä, mutta karkeasti muistellen niitä oli 13 kappaletta tai sinne päin. Ne olivat siis kahtena eri vuonna poimittuja eli niitä oli siis noin 6-7 kumpanakin vuonna.

Toisella paikkakunnalla istutin saareen neljä ja mantereelle seitsemän. Toisella paikkakunnalla istutin kaksi.

Saareen istutetuista oli viime kesänä hengissä vielä kolme. Neljäs kuoli pari vuotta sitten. Saari on huono paikka, joten tammet eivät oikein menesty. Niiden istutuspaikkakin on huono.

Mantereelle istutetuista kuoli jo alkuvaiheessa kolme. Ne tukehtuivat ruohikkoon. Myöhemmin kuoli vielä neljäskin. Kolme jäi henkiin.

Suurin virhe, minkä tein istutuksissa, oli väärän paikan valitseminen. Istutin tammet aivan käsittämättömän huonoille paikoille. En ottanut hommaa oikein tosissani, koska olivathan tammet pelkkiä muovipussilla tuotuja löytötaimia, jotka oli napattu hetken mielijohteesta. Tökkäsin ne vain johonkin.

Kolmesta mantereelle istutetusta pisin on jo yli kaksimetrinen ja se on kaikista istutetuista eniten kasvanut. Kahden muun tilanne on ollut huono. Ne eivät kunnolla kasvaneet huonoilla paikoilla isojen puiden oksien alla. Muutama viikko sitten päätin tehdä radikaalin teon. Kaivoin tammet pois maasta juurineen ja siirsin ne keskelle vanhaa peltoa. Nyt ne ainakin saavat valoa... mikäli jäävät henkiin. Toisessa näyttää olevan silmuja, joten ilmeisesti siihen on tulossa lehtiä. Sen tilanne siis näyttää toiveikkaalta, mutta lopullisesti menestymisen tai menehtymisen näkee vasta myöhemmin. Toinen tammen tilanne on vielä "auki". Sen varressa näyttäisi olevan joitakin uusiin oksiin viittaavia kohtia, mutta ovatko ne sitä vain jotain lahottajakasvia, jolloin itse tammi olisi jo kuollut. Seuraan tilannetta. Tammi oli joka tapauksessa niin huonolla paikalla ja surkeassa kunnossa, että ei sillä olisi ollut elinmahdollisuuksia muutenkaan. Tämän vuoksi siirtämisen riski kannatti ottaa. Kaivoin tietysti niin ison möykyn multaa juurien ympäriltä kuin mahdollista ja siirsin koko paketin.

Toisen paikkakunnan kaksi puuta ovat nekin huonohkoilla paikoilla. Toisen söivät jänikset toissa talvena aivan silpuksi, mutta ihmeen kaupalla siihen ilmestyi viime kesänä uusia oksia. Jänikset söivät pahasti myös sitä kaikkein pisintä tammea, mutta se näyttää silti kasvavan ja pärjäävän. Vauriot jotenkin korjaantuivat, vaikka ne näkyvät kuitenkin edelleen rungossa.

Kokeilun opetus on se, että tammet kannattaa istuttaa hyville paikoille, ja mikäli ne istuttaa pellolle ruohikkoon, ympäriltä pitää raivata ruohot pois riittävän isolta alueelta. Mihin hämäriin paikkoihin isojen puiden juurille tammia ei ainakaan kannata istuttaa.

Lognessa

Tästä tuli mieleeni jo unohtamani juttu. En muista mikä maa, mikä kaukainen vuosi, mutta oli joku lomamatka ja käveltiin puistossa. Vastaan tullut lääkärin näkoinen charmantti mies poimi maasta jotain ja antoi sen minulle. Ajattelin silloin sen olevan joku onnen amuletti ja laitoin olallani olleeseen pikku laukkuun. Laukku vaihtui ja "terho" meni laukun mukana kaapin hyllylle.  Alkuun ajattelin toisaalta myös, että olinko ollut jotenkin säälittävä ja vastaan tullut kirurgi halusi tsempata minua. Nyt Kopekin kertomuksen luettuani tajusin, että hän tarkoittikin, että olisin kyvänyt sen "terhon" kotimaahani johonkin paikkaan -  ilahduttamaan.

Amore

Minulla on useana kesänä ollut kukkapenkissä myös kruunuvuokkoja, joiden mukulat pitää nostaa talveksi maasta, koska ne eivät kestä suomalaista talvea, siis routaa, luulisin. Yleensä käy niin, että ihan joka mukulaa ei tule löytäneeksi syksyllä kun niitä kaivelee. Näin on käynyt viime syksynäkin, sillä muutama yllätysvuokko on alkanut pukata lehtiä. Istutin viime vuonna nostetut mukulat keväällä ja niiden lisäksi ilmestyi pari lisää. Oli niin leuto talvi, että vuokot ovat selvinneet. Lehtien perusteella ne näyttävätkin elinvoimaisilta.
All you need is Love

Hayabusa

#118
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 29, 2020, 21:20:01
Poimin itäneitä tammenterhoja isojen tammien juurelta Matinkylässä keväällä 2006 ja keväällä 2007. Ei kannata huomauttaa, että "ei olisi saanut", koska se on tehty, mikä on tehty.

Istutin taimia kahdelle paikkakunnalle, missä oleskelen. En ole aivan varma lukumäärästä, mutta karkeasti muistellen niitä oli 13 kappaletta tai sinne päin. Ne olivat siis kahtena eri vuonna poimittuja eli niitä oli siis noin 6-7 kumpanakin vuonna.

Kannatan tällaisia "rikoksia".

Muoks. Tammi on luontainen kasvi Suomessa, joten noin maltillinen avittaminen ei järkytä luonnon tasapainoa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Lognessa

Ostin pienen pussin maa-artisokkaa. Ei niin pienestä mitään keittoa pystynyt tekemään. Tuntui myös haaskaukselta laittaa hieno juures muiden halpojen juuresten sekaan kiehumaan. Maa-artisokka oli yllättävän kallis sijoitus. Pari niistä raastoin parhaillaan tekemääni, olikohan jotain kanaa - joukkoon.

Laitoin loput kassakaappiin. Huomasin muutamaan nousseen ituja. Istutin ämpäriin.

Itu oli vihreä, joten laitoin palleron vihreä ylöspäin. Nyt aloin miettiä, että oliko se sittenkin joku juuri ja miten päin olisi pitänyt istuttaa. Onko kokemusta maa-artisokan viljelystä?