Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Propaganda

Aloittaja a4, syyskuu 21, 2019, 22:06:40

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4

Vapaata keskustelua yleiskäsitteellä otsikoidusta laajasta aiheesta.

Intouduin dokkkarin katsottuani pohtimaan propagandan laajempaa määritystä ja yhteiskuntafilosofista merkitystä.
Dokumenttiprojekti: Valehtelun jalo taito

Päädyin toteamaan kaiken olevan propagandaa, myös tieteen.

Propaganda (lat. propaganda, 'levitettävä asia') on aatteen tai opin järjestelmällistä levitystä, jolla pyritään muokkaamaan mielipidettä.[1] Propaganda on tavoitteellista, harkittua ja järjestelmällistä pyrkimystä manipuloida ihmisten uskoja, asenteita tai tekoja. Propaganda luo mielikuvia ja pyrkii hallitsemaan mieliä. Se ruokkii ennakkoluuloja, yhdenmukaistaa ajattelua ja vaientaa erimieliset.[2] Propaganda on aina massoihin vaikuttamista, ei vain kahden yksilön välistä viestintää.[3]

Propaganda voi koostua faktoista, väitteistä, huhuista, puolitotuuksista tai valheista. Se voi olla muodoltaan sanallista tai eri tavoin visuaalista. Tavoitteensa saavuttamiseksi propagandan levittäjä valikoi esittämänsä tiedot ja argumentit tehokkaimmaksi katsomallaan tavalla, joskus vääristellen niitä tai jättäen oleellista tietoa pois, ja joskus tavoitteenaan saada vastaanottajan koko huomio puoleensa. Propaganda on yksipuolista, eikä sen sanomaa ole tarkoitus epäillä. Propagandan levittäjä voi kuitenkin joskus vilpittömästi katsoa käyttävänsä vääristelyä vain todenmukaisen tai hyödyllisen sanomansa perille menon hyväksi.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda

Juha


Mitäs on propagandan purkaminen? Mikä nimike? Mikä rooli?

urogallus

Theodore Dalrymple kirjoitti kerran, että propagandan tarkoitus ei ole niinkään käännyttää toisinajattelijoita kuin nöyryyttää heitä ja viedä heiltä toivo paremmasta. Varmasti näinkin on, ainakin vankalla pohjalla olevissa totalitaristisissa järjestelmissä.

Juha


Minusta propaganda on jännitteisyyden oire, ja kertoo vähän sairauden potemisesta. Terveys on enemmän neutraalia, tai vailla isoa jahmuamista.

Isommat yhteisöt jne, jos mitkä, ovat parasta teemaa, käsitellä terveyden vinkkelistä. Melkein sanoisin, että käsittelyä on pakko jopa ilmetä, sen porukan kesken, jonka on tarkoitus olla jotenkin yhdessä, ja nykyään tämä tarkoittaa käytännössä kaikkia, ellei pommeja jemmata maton alle.

Ihmisten käytännön demokratiataidot ovat vähän muutakin kuin oman etupiirinsä varmistelua.

a4

Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 21, 2019, 22:40:11
Theodore Dalrymple kirjoitti kerran, että propagandan tarkoitus ei ole niinkään käännyttää toisinajattelijoita kuin nöyryyttää heitä ja viedä heiltä toivo paremmasta. Varmasti näinkin on, ainakin vankalla pohjalla olevissa totalitaristisissa järjestelmissä.
Vaikuttaa aika suppealta määritelmältä.
Tuossa avausviestissä mainitussa dokkarissa kerrottiin myös esim. voimauttavasta propagandasta.
Itse määrittelin ihan kaiken propagandaksi.

MrKAT

Äskettäin joku jenkkibloggari (jos tulkitsin oikein) sanoi, että kaikki lehtikirjoitukset, jopa sarjikset ovat poliittisia.
=Käsitteiden alueen tulvainflaatio.
Pelkkä tyhjä paperikin olisi poliittinen kannanotto. (Ainakin tietyllä sopivalla hetkellä, esim. jos hallitus uhkaa sensuurilla ja lehti kapinoi ironisesti).

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Juha

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 22, 2019, 01:33:16Itse määrittelin ihan kaiken propagandaksi.

Täydellisesti ottaen näin.

Kieli ja kielellisyyskin lukeutuu tosin samaan kastiin. Ihmiset teotkin ovat suhteessa toisiin, mitä ovat, jos nyt jotain olisi kohdillaan, itseä ajatellen.

a4

Käsitteet muuttuvat, jopa katoavat. Nykyisin propagandalla kaiketi tarkoitetaan yleisesti jotain negatiivista, mutta katsoisin sen tarvitsevan muutosta siinä missä noituuden käsitekin on muuttunut.

Juha


Kyse on kuitenkin vaikuttamisen alle jäävästä, propagandassa. Millaista on vaikuttamisen käytäntö ollut, ja miten muuttunut ajan kuluessa. Kertoo varmaan aika hyvin siitä vallitsevasta tilasta, jota eletään.

Itse ajatellut ihmiskokonaisuuksien menoa (mielen)tiloista lähtevinä. Monenlaista on mukana kaiken aikaa. Koko kirjo, jotenkin. Painotukset tosin voivat vaihdella varmaan hyvin paljon, ja se elettävyys. Tällaisen aiheen kerrontaan en tosin törmännyt.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 22, 2019, 12:22:17
Käsitteet muuttuvat, jopa katoavat. Nykyisin propagandalla kaiketi tarkoitetaan yleisesti jotain negatiivista, mutta katsoisin sen tarvitsevan muutosta siinä missä noituuden käsitekin on muuttunut.

Sitten on vielä ihmiset, jotka ehkä eivät edes tiedä mitä propaganda tarkoittaa. Lapsena ja varhaisteininä olin siinä uskossa, että se on synonyymi valheelle. Onneksi en mennyt edes vahingossa käyttämään tuota sanaa. En muista isäni koskaan sanoneen, että joku puhuu paskaa tai valehtelee. Hän yksinkeraisesti sanoi sen olevan propagandaa. Ilmeisesti noin yksioikoisesti yhtäläisyysmerkkejä ei kai voi vetää?
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Juha


Suurin osa ei tiedä, mitä propaganda tarkoittaa. Puhumattakaan, että tunnistaisivat vaikuttamisen reaaliajassa. No, aina ei näin, tosin toimivimmat kohdat propagandassa ovat merkittävimpiä tarkastelukohtia.

Jo itse propagandan käsittely ontuu, eli ei taida löytää paikkaansa kokonaisuudessa. Tällainen tiedostaminen tosin ei merkitse välttämättä paljoa. Suhteellisuudentajuton, kielellisellä tasolla, ei vielä tarkoita, etteikö ihminen olisi tolkun tapaus.

Propaganda on kommunikoinnin muoto, jolle on aina paikka, olemassaolossa, tosin laajuus vaihtelee. Vähän kuin debatissa, ja meiningin yhtenäisyydessä.

Jollain tasolla jokainen on todellisuudentasalla. Miten näkyy yksilön kokonaisuudessa, ja laajemmin, niin vaihtelee. Osaa tietty juuriosuus ei hetkauttele, ja laajemminkin tämä voi olla hyvin merkittävä seikka, mihin perustuu ihmettelyt, historian eri kuluissa.

Merkittävää propaganda on mm siinä, miten olemme päätyneet tähän maailmantilanteeseen.

MrKAT

Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 22, 2019, 12:58:47
Sitten on vielä ihmiset, jotka ehkä eivät edes tiedä mitä propaganda tarkoittaa. Lapsena ja varhaisteininä olin siinä uskossa, että se on synonyymi valheelle. Onneksi en mennyt edes vahingossa käyttämään tuota sanaa. En muista isäni koskaan sanoneen, että joku puhuu paskaa tai valehtelee. Hän yksinkeraisesti sanoi sen olevan propagandaa. Ilmeisesti noin yksioikoisesti yhtäläisyysmerkkejä ei kai voi vetää?
Isä tilasi meille Neuvosto-Karjala-lehden, NL:n aikaa oli vielä.
Ihan yksityiskohtaisesti en muista mutta suunnilleen näin esimerkillisesti se meni
kun  se haukkui kapitalisisten länsimaiden "suurta" työttömyyttä:
  Norjassa työttömiä oli peräti 125 000.
  Tanskassa työttömyys oli vuodessa kasvanut 2,7%.

=> Mielikuva että kapitalismissa työttömyys on paha ja pahenee.

Tosiasiassa
    Norjassa työttömyys saattoi olla vain 3% ja trendi vähenevä ja
    Tanskassa tänä vuonna 4% ja viime vuonna 3,9%
=> Opin siitä että propaganda, vaikka faktaa, on paljon myös
     sitä mitä faktaa tahalleen jätetään sanomatta.
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

a4

Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 22, 2019, 12:58:47
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 22, 2019, 12:22:17
Käsitteet muuttuvat, jopa katoavat. Nykyisin propagandalla kaiketi tarkoitetaan yleisesti jotain negatiivista, mutta katsoisin sen tarvitsevan muutosta siinä missä noituuden käsitekin on muuttunut.
Sitten on vielä ihmiset, jotka ehkä eivät edes tiedä mitä propaganda tarkoittaa. Lapsena ja varhaisteininä olin siinä uskossa, että se on synonyymi valheelle. Onneksi en mennyt edes vahingossa käyttämään tuota sanaa. En muista isäni koskaan sanoneen, että joku puhuu paskaa tai valehtelee. Hän yksinkeraisesti sanoi sen olevan propagandaa. Ilmeisesti noin yksioikoisesti yhtäläisyysmerkkejä ei kai voi vetää?
Samalla tavalla olen mieltänyt propagandan itsekin.
Historiallisessa perspektiivissä näin ei kuitenkaan ole propagandaa aina mielletty, eikä mielestäni filosofisesti ole perusteita kaventaa propagandaa pelkästään kielteiseksi.

propaganda aatteen tai opin järjestelmällinen, mielipiteitä muokkaava levitys ¶ Sanalla on yleensä kielteinen vivahde, ja se viittaa epä-älylliseen, tunteisiin vetoavaan julistukseen.
http://jkorpela.fi/siv/sanatp.html

on hyvä huomioida, miten käsitteitä nykyään käytetään. 1950-luvulla ja sen jälkeenkin käytettiin Suomen maakuvatyössä muotikäsitettä "propaganda". Propaganda oli edistyksellistä toimintaa, joka avasi aivan uusia mahdollisuuksia maanpuolustuksesta mainontaan, kuten alan oppikirjat osoittivat.31 Vuoden 1937 maailmannäyttelyn paviljongit pullistelivat propagandasymboleita. Saksalaiset ja englantilaiset olivat esikuvallisia propagandan käyttäjiä. Propaganda käsitteenä muuttui kielteiseksi saksalaisten kansallissosialistien käsissä toisessa maailmansodassa, ja tilalle alkoivat levitä muut, verrannolliset käsitteet, myös Suomessa. "Valistuksesta" ja "Suomen tunnetuksi tekemisestäkin" puhuttiin.
http://www.ennenjanyt.net/2018/10/kultakauden-muotoilu-modernismin-idea-ja-maapropaganda/

Jos lähtee siitä että kaikki inhimillinen kielellinen tulkinta on tietoista, tunteellista, erehtyväistä, sosiaalista ja tavoitteellista - niin huomataan kyseessä olevan propagandan määritelmä sen laajimmassa merkityksessä!
Tämä auttaa suhtautumaan oikeassaolemiseen, propagandaan ja vastakkainasetteluihin rakentavammin.
Sekä niiden avulla kuvattuun maailmaan tai maailmoihin. Myös tieteen kuvauksiin ja faktoihin.

Mainitsen vielä noita-sanan rinnasteisena esimerkkinä, sanasta joka esim. ajasta ja kulttuurista riippuen on voinut olla arvostusta, pahuutta tai jopa kumpaakin sisältävä, ja joka tieteellisessä maailmankuvassa nähdään monitieteellisesti tarkemmin ja laajemmin, inhimillisenä vanhanaikaisten kulttuurien ilmiönä ja satuhahmoaiheena.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 22, 2019, 01:33:16
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 21, 2019, 22:40:11
Theodore Dalrymple kirjoitti kerran, että propagandan tarkoitus ei ole niinkään käännyttää toisinajattelijoita kuin nöyryyttää heitä ja viedä heiltä toivo paremmasta. Varmasti näinkin on, ainakin vankalla pohjalla olevissa totalitaristisissa järjestelmissä.
Vaikuttaa aika suppealta määritelmältä.
Tuossa avausviestissä mainitussa dokkarissa kerrottiin myös esim. voimauttavasta propagandasta.
Itse määrittelin ihan kaiken propagandaksi.

Propagandan perustarkoitus voisi olla "myydä ajatuksia" eli vaikuttaa toisiin, niin, että he alkavat pitää niitä aatteita ominaan ja alkaa myös omalta osaltaa levittää niitä edelleen.

No onnistuuhan tuo osittain, uskonnoissa ja muissakin aatesuunnissa, mutta oireina esiintyy "lahkolaistuminen", kun alkuperäinen juttu ei sovellu kaikkiin tilanteisiin, tai se muista syistä ei vaikuta enää ajankohtaiselta.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 23, 2019, 10:49:05Propagandan perustarkoitus voisi olla "myydä ajatuksia" eli vaikuttaa toisiin, niin, että he alkavat pitää niitä aatteita ominaan ja alkaa myös omalta osaltaa levittää niitä edelleen.

Hyvin sanottu. Silti tässä on se puoli, että vaikutus voi yhdistää ihmisiä, ihan hyvin perustein. Toiminnasta tulee yhtenäisempää, mikä voi olla odotettua, eikä haittaa ketään.

Propaganda voisikin pyrkiä yhdistämään ihmisiä juuri toisella tapaa, siis kyseenalaisin perustein. MM populismi olisi näin eräs propaganda-tyylinen vaikutusmuoto. Samoin myynti, ihmeemmin välittämättä muusta kuin myynnin talousosasta. Yhteistä tosiaan kyseenalainen puoli, vaikka propaganda-sana viittaa hiukan toisee kyseenalaisuuteen, joka pohjana voi johtaa erilaisiin kielteisyysmuotoihin.