Kun näin uutisotsikoita Berliinin ilotulituksista ja niissä loukkaantuneista palomiehistä, joita kohti oli ammuttu raketteja, mielessäni heräsi ajatus, että syylliset eivät taida olla enimmäkseen "kantasaksalaispoikia" vaan joitakin muita.
Ja niinhän se oli. Tämän päivän lehdessä kerrotaan, että alle kolmasosalla poliisin pidättämistä uudenvuoden mellakoijista on Saksan kansalaisuus. Lehdessä kerrotaan myös vaatimuksesta, että pidätettyjen nimet pitäisi julkaista:
"Konservatiivipuolue CDU vaatii Berliinissä uutenavuotena kiinniotettujen Saksan kansalaisten etunimien julkistamista. Vaatimus johtuu oletuksesta, että myös heillä on Saksan passista huolimatta maahanmuuttajatausta.
Vaatimusta on pidetty myös rasismia lietsovana, kuten Faeserin ulostulojakin."
Nancy Faeser on sisäministeri, joka lehden mukaan...
Saksan sisäministeri Nancy Faeser sanoi keskiviikkona, että Saksan suurkaupungeissa on ongelmia ”tiettyjen maahanmuuttajataustaisten nuorten miesten” kanssa. Hänen mukaansa he halveksivat valtiota, käyttävät väkivaltaa, eikä heitä enää tavoiteta koulutus- tai integraatio-ohjelmilla.
Tietysti sekin mahdollisuus pitää ottaa huomioon, että maahanmuuttajataustaiset ovat yliedustettuina poliisin pidättämissä henkilöissä, koska poliisi pidättää todennäköisemmin heitä.
Päivän lehti (Hesari) käsittelee pääkirjoituksessaan Suomessa esitettyjä vaatimuksia siitä, että rikoksista määrättäviä tuomioita pitäisi muuttaa kovemmiksi. Taustalla on nuorisojengien nousu valokeilaan ja varoittavat esimerkit ulkomailta, mm. Ruotsista. Myös pääministeri Sanna Marin on vaatinut rangaistusten kiristämistä.
Tämä kaikki menee täysin käsikirjoituksen mukaan. Mikseivät ihmiset lue koko nivaskaa kerralla, niin ettei lopussa tarvitsisi ihmetellä, että miten tämä nyt näin meni. Tietysti se meni, koska se on elokuvan juoni.
Ensin maalaillaan ihanaa tulevaisuutta monikulttuurisesta maasta, jossa vieraat tulijat rikastavat yhteiskuntaa. Ajatus on, että mitä erilaisempia ihmisiä tulee maahan, sitä aidompi ja rikkaampi monikulttuurisuus saadaan.
Kun ihmisiä alkaa tulla eri puolilta maailmaa, käykin vähitellen niin, etteivät kaikki tulijat pärjääkään täkäläisessä ilmastossa yhtä hyvin kuin jotkut toiset. Läheltä tulleet kuten virolaiset ja venäläiset solahtavat osaksi yhteiskuntaa, niin että heitä tuskin edes huomataan. Jotkut kaukaa tulleistakin löytävät oman paikkansa ja menestyvät. Mutta sitten on se porukka, joka ei integroidu vaan alkaa syrjäytyä jo heti alusta lähtien. Syrjäytyminen muuttuu ylisukupolviseksi ja siihen liittyy ghettoutumista, kun ihmiset asuvat samoilla alueilla.
Ongelmaryhmiin kuuluvien nuorten koulunkäynti jää puutteelliseksi, eikä työtä saa nykyään ilman koulutusta. Nuoret lähtevät jengeihin, koska jostakin tarkoitus elämälle ja omanarvontunto on etsittävä. Tämä on aivan normaalia. Ei kukaan ihminen halua, että häneen lyödään jo lapsena leima "KELVOTON". Ihmisillä, taustasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta, on tarve menestyä ja saada arvostusta. Jos ei näitä asioita saada normaaleilla yleisesti hyväksyttävillä tavoilla kuten olemalla kuuden ällän ylioppilaita tai urheilutähtiä tai musiikkijulkkiksia, hyväksyttävyyttä etsitään hämäriltä kujilta omien joukosta. Keinot ovat tietysti sen mukaisia.
Ja tähän asetelmaan yhteiskunnalla on vastaus: Lisää vankiloita. Pidetään aikaisempaa suurempi osa ihmisistä vankiloissa.
Vankilat ja brutaali poliisivaltio pitäisi mainita jo monikulttuurisuushömppäelokuvan alkuteksteissä, ettei asia pääsisi yllättämään.
Hyvinvointivaltion alas ajamisen voisi myös mainita viimeistään elokuvan jatko-osassa, koska se on seuraava vaihe. Rahat eivät riitä kaikkeen. Vankilavaltio on kallis ylläpidettävä.