Maahanmuuttokeskustelu

[Brutto]

Mielessäni on koko ajan ollut sisäoppilaitostyyppinen keskus, jossa on ammattitaitoiset opettajat. Tulijoille tehtäisiin heti alussa osaamiskartoitus, jossa selvitetään mille alalle heidän kannattaisi suuntautua. Suuntautumisvaihtoehtoina olisi melko matalan työllistymiskynnyksen aloja, kuten puhdistuspalvelu, kiinteistönhoito, metalli, rakentaminen, logistiikka (bussikuskit, varastointi) ja ravintola-ala. Ensimmäisenä oppimisympäristönä toimisi laitos itsessään. Siivoojat pitäisivät tilat siisteinä, kiinteistönhoitajat huolehtisivat piha-alueista ja lämmitystekniikasta ja kokkiharjoittelijat valmistaisivat ateriat. Rakentajat uudistaisivat harjoitustöinään tiloja. Jokainen voisi suorittaa vaikka yhden osan jostakin suomalaisesta perustutkinnosta. Kielen opetus integroitaisiin ammatilliseen opetukseen ja kielikouluttajat kulkisivat jatkuvasti ryhmien mukana. Opetuskieli olisi suomi.

Noin puolen vuoden jakson jälkeen ensimmäiset olisivat valmiita työelämään. Aloitettu tutkinto voitaisiin suorittaa loppuun oppisopimuksella oikeassa työpaikassa. Tämän jälkeen tutkinnon suorittanut henkilö saisi automaattisesti kansalaisuuden.

Eräs ystäväni, joka on tehnyt vastaanottokeskuksessa vapaaehtoistyötä, kertoi mm. eräästä Irakista tai Syyriasta kotoisin olevasta käsikirurgista. Mikä noista listaamistasi olisi sopiva koulutus hänelle? Ystäväni kertoi myös eräästä lukioikäisestä pojasta, jota hän erityisesti auttoi opiskelussaan. Olisiko ollut parempi, jos poika olisi ryhtynyt vessoja siivoamaan? Poika sai lukiossa hyviä todistuksia, keskiarvoa parempia. Olisiko näille kahdelle pakkokoulutus siivoajaksi uhka vai mahdolisuus?

Lukiopojalle ilman muuta ensin jokin ammattiin johtava toisen asteen tutkinto. Kun kansalaisuus on ansaittu ja elämä muutenkin raiteillaan, voi lähteä opikselemaan vaikka aikuislukioon tai ammattikorkeakouluun.

Kirurgille voitaisiin räätälöidä ihan oma opintopolku, jossa on mukana jokin yliopistollinen sairaala.

[Xantippa]

Mielessäni on koko ajan ollut sisäoppilaitostyyppinen keskus, jossa on ammattitaitoiset opettajat. Tulijoille tehtäisiin heti alussa osaamiskartoitus, jossa selvitetään mille alalle heidän kannattaisi suuntautua. Suuntautumisvaihtoehtoina olisi melko matalan työllistymiskynnyksen aloja, kuten puhdistuspalvelu, kiinteistönhoito, metalli, rakentaminen, logistiikka (bussikuskit, varastointi) ja ravintola-ala. Ensimmäisenä oppimisympäristönä toimisi laitos itsessään. Siivoojat pitäisivät tilat siisteinä, kiinteistönhoitajat huolehtisivat piha-alueista ja lämmitystekniikasta ja kokkiharjoittelijat valmistaisivat ateriat. Rakentajat uudistaisivat harjoitustöinään tiloja. Jokainen voisi suorittaa vaikka yhden osan jostakin suomalaisesta perustutkinnosta. Kielen opetus integroitaisiin ammatilliseen opetukseen ja kielikouluttajat kulkisivat jatkuvasti ryhmien mukana. Opetuskieli olisi suomi.

Noin puolen vuoden jakson jälkeen ensimmäiset olisivat valmiita työelämään. Aloitettu tutkinto voitaisiin suorittaa loppuun oppisopimuksella oikeassa työpaikassa. Tämän jälkeen tutkinnon suorittanut henkilö saisi automaattisesti kansalaisuuden.

Eräs ystäväni, joka on tehnyt vastaanottokeskuksessa vapaaehtoistyötä, kertoi mm. eräästä Irakista tai Syyriasta kotoisin olevasta käsikirurgista. Mikä noista listaamistasi olisi sopiva koulutus hänelle? Ystäväni kertoi myös eräästä lukioikäisestä pojasta, jota hän erityisesti auttoi opiskelussaan. Olisiko ollut parempi, jos poika olisi ryhtynyt vessoja siivoamaan? Poika sai lukiossa hyviä todistuksia, keskiarvoa parempia. Olisiko näille kahdelle pakkokoulutus siivoajaksi uhka vai mahdolisuus?

Lukiopojalle ilman muuta ensin jokin ammattiin johtava toisen asteen tutkinto. Kun kansalaisuus on ansaittu ja elämä muutenkin raiteillaan, voi lähteä opikselemaan vaikka aikuislukioon tai ammattikorkeakouluun.

Kirurgille voitaisiin räätälöidä ihan oma opintopolku, jossa on mukana jokin yliopistollinen sairaala.

Edelleen, ennustan aikamoisia markkinointiponnisteluja. Mikähän puolue ottaa asialistalleen tälläisen turvapaikanhakijoille suunnatun vapaaehtoisen koulutuspolun varmistamisen.

T: Xante

[kertsi]

Mielessäni on koko ajan ollut sisäoppilaitostyyppinen keskus, jossa on ammattitaitoiset opettajat. Tulijoille tehtäisiin heti alussa osaamiskartoitus, jossa selvitetään mille alalle heidän kannattaisi suuntautua. Suuntautumisvaihtoehtoina olisi melko matalan työllistymiskynnyksen aloja, kuten puhdistuspalvelu, kiinteistönhoito, metalli, rakentaminen, logistiikka (bussikuskit, varastointi) ja ravintola-ala. Ensimmäisenä oppimisympäristönä toimisi laitos itsessään. Siivoojat pitäisivät tilat siisteinä, kiinteistönhoitajat huolehtisivat piha-alueista ja lämmitystekniikasta ja kokkiharjoittelijat valmistaisivat ateriat. Rakentajat uudistaisivat harjoitustöinään tiloja. Jokainen voisi suorittaa vaikka yhden osan jostakin suomalaisesta perustutkinnosta. Kielen opetus integroitaisiin ammatilliseen opetukseen ja kielikouluttajat kulkisivat jatkuvasti ryhmien mukana. Opetuskieli olisi suomi.

Noin puolen vuoden jakson jälkeen ensimmäiset olisivat valmiita työelämään. Aloitettu tutkinto voitaisiin suorittaa loppuun oppisopimuksella oikeassa työpaikassa. Tämän jälkeen tutkinnon suorittanut henkilö saisi automaattisesti kansalaisuuden.

Eräs ystäväni, joka on tehnyt vastaanottokeskuksessa vapaaehtoistyötä, kertoi mm. eräästä Irakista tai Syyriasta kotoisin olevasta käsikirurgista. Mikä noista listaamistasi olisi sopiva koulutus hänelle? Ystäväni kertoi myös eräästä lukioikäisestä pojasta, jota hän erityisesti auttoi opiskelussaan. Olisiko ollut parempi, jos poika olisi ryhtynyt vessoja siivoamaan? Poika sai lukiossa hyviä todistuksia, keskiarvoa parempia. Olisiko näille kahdelle pakkokoulutus siivoajaksi uhka vai mahdolisuus?

Lukiopojalle ilman muuta ensin jokin ammattiin johtava toisen asteen tutkinto. Kun kansalaisuus on ansaittu ja elämä muutenkin raiteillaan, voi lähteä opikselemaan vaikka aikuislukioon tai ammattikorkeakouluun.

Kirurgille voitaisiin räätälöidä ihan oma opintopolku, jossa on mukana jokin yliopistollinen sairaala.

Kirurgi ilmeisesti oli VOK:ista käsin käynyt paikallisessa sairaalassa tekemässä oman alansa eli käsikirurgian keikkoja. En tiedä, miten järjestely käytännössä tehtiin, eli esimerkiksi oliko hänellä suomalainen kirurgi sitten "tuplana". Olisiko hänelle pitänyt paikallisessa sairaalassa opettaa käsikirurgiaa? Sen osaajia kyseisessä (pienen paikkakunnan) sairaalassa ei ollut, ja ainoa koulutuspaikka olisi Suomessa kaiketi ollut vain Oulussa tai Helsingissä.

Lukiopojalle lukiossa opiskelu oli mieluista, hän veteli kymppejä ja ysejä lukuaineista. Jos hänet olisi laitettu kaavailmeaasi kaltaiseen vankilaan, hän ei olisi päässyt läheiselle järvelle uimaan kavereidensa kanssa, eikä kirjastoon, josta hän piti kovasti, tai tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja oppimaan suomen kieltä, vaan olisi joutunut kärvistelemään siellä vankilassa. Miten se olisi vaikuttanut hänen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseensä? Sinustako on ihan ok laittaa lukuhaluinen ja terävä 15-16-vuotias ensin vankilaan ja sitten koulun sijaan siivoajaksi sen sijaan, että opiskelisi? Päteekö sama suomalaislapsiin? Aivan riippumatta taipumuksistaan ja henkilökohtaisista ominaisuuksistaan? Hänen pikkusisaruksensa oli alle kouluikäinen. Ihanko on ok mielestäsi laittaa lapsia vankilaan?

[Brutto]

Kiinnostaisi tietää miten 15 vuotias turvapaikanhakija pääsee suoraan suomalaiseen lukioon ja täysin kielitaidottomana vetelee heti kymppejä lukuaineista?

[Karikko]

Suomen kansalaisuuden sai vuonna 2018 (viime vuonna)  hieman alle 10 000:tta ihmistä.

Taitaa olla noin viidesosa siitä mitä suomalaisia syntyi, joten kyllä tällä laillisellakin vauhdilla ilmeisesti tulee ihan tarpeeksi uusia kansalaisia täyttääkseen maankolkan, joka luonnoltaan ei elätä asukkaitaan ilman nykyteknologiaa ja öljypohjaista taloutta.

Turve suomalaisena raaka-aineenakin on monen mielestä liian saastuttava, joten ehkä sen voi tuottaa sähköksi, jolloin sen "saaste-arvoa" voidaan kohottaa- suoraan töpselistä tulevaksi puhtaaksi energian muodoksi.

[Xantippa]

Kiinnostaisi tietää miten 15 vuotias turvapaikanhakija pääsee suoraan suomalaiseen lukioon ja täysin kielitaidottomana vetelee heti kymppejä lukuaineista?

Brutolla tässä on käsitys, että vain suomen kielen taito on kielitaitoa. Ei siinä mitään - samaa valitteli kolumbilainen maahanmuuttaja, jolla on kaksi yliopistotutkintoa, joista toinen Suomesta, mutta töiden saanti on vaikeaa.


Nyt Brutto pähkäilee, miten on mahdollista suorittaa yliopistotutkinto Suomessa "kielitaidottomana".


T: Xante

[kertsi]

Kiinnostaisi tietää miten 15 vuotias turvapaikanhakija pääsee suoraan suomalaiseen lukioon ja täysin kielitaidottomana vetelee heti kymppejä lukuaineista?

Ei heti, vaan sen jälkeen kun oli oppinut (erinomaisesti) suomea. Ystäväni on maisteri, ja omaa hyvän kielitajun ja yleissivistyksen, ja hän opetti luullakseni koko perhettä (äiti, isä, kaksi (tai kolme?) lasta). Kyseinen perhe muuten asui ystäväni omakotitalossa yhden talven, vai oliko se yhden vuoden, en muista. Ystäväni muuten näytti ylpeänä valokuvaa pojan koulutodistuksesta.

[Toope]

Kiinnostaisi tietää miten 15 vuotias turvapaikanhakija pääsee suoraan suomalaiseen lukioon ja täysin kielitaidottomana vetelee heti kymppejä lukuaineista?

"Jalo villi"-ajatteluako? Ei tietenkään osaamaton kehitysmaalainen saa huippuarvosanoja muuten kuin suvakkiopettajien kautta.

[Toope]

Lukiopojalle ilman muuta ensin jokin ammattiin johtava toisen asteen tutkinto. Kun kansalaisuus on ansaittu ja elämä muutenkin raiteillaan, voi lähteä opikselemaan vaikka aikuislukioon tai ammattikorkeakouluun.

Kirurgille voitaisiin räätälöidä ihan oma opintopolku, jossa on mukana jokin yliopistollinen sairaala.

Jos tällaiset ratkaisut toimisivat suomalaisille, sitten voitaisiin kokeilla samaa jopa ulkomaalaisille. Tiedetäänhän se, että halvinta olisi aina työllistää jo maassa oleva väki, ennen kuin työllistetään tänne tulevaa haittamaahanmuuttoa edustavaa väkeä?

[kertsi]

Joo, pistetään suomalaislapsetkin vankilaan, ja katsotaan, miten heistä kasvaa kunnon kansalaisia kepin avulla. (Lue: ei kasva.)

[Aasilaulu]

Mun mielestä tässä on jotenkin sellaista "sivupolkua" paljon siinä, kun paheksutaan tätä, että jaaha, nyt pistetään porukkaa vankilaan ja leiritetään tai muuta vastaavaa. Tässähän ei olla nyt käytännössä tekemässä mitään, vaan on joukko asioita, joista on ihan faktisesti olemassa huolta, jotain laajaa tyytymättömyyttä tai tämän kaltaista. Toki sen voi sivuuttaa niin, että keskittyy johonkin omiin hyviin kokemuksiin ja mielessään leimaa kaiken tämän huolen epärakentavaksi tai kaikki sen ilmaisevat ihmiset vain... no, jotenkin tärähtäneiksi.

Minusta on masentavaa lukea (noin keskimäärin) Toopen töräytyksiä, noin esimerkiksi. Mutta jollain lailla se ilahdutti, että Brutolla oli tästä mietittynä joku kehitelmä. Olkoonkin että se on varmasti puuttellinen ja nönnönnöö ja niin pois päin. Mutta hyvää siinä on se, että on ihan oikeasti yritetty ja ei ole vain töräytetty.

Jos katsoo maailman väestökehitystä ja tulevia skenaarioita, olen sitä mieltä, että YK:n pakolaissopimus ei ole mikään erityisen hyvä väline tai peruspuite sille, miten hoidetaan isoja väestöliikkeitä noin ylipäätään. Tai että se on se meidän maahanmuuttopolitiikka – tai että me vaan yritetään jotenkin pärjätä sen kanssa, ja tän pärjäämisen lopputulos on meidän maahanmuuttopolitiikka, joka on siis pelkästään reaktiivista, aina myöhässä, nihkeillen, puolivillaisesti tai vastahakoisesti tehtyä.

On olemassa "elintasopakolaisuutta" ja on olemassa kaikenlaisia maahanmuuttoon liittyviä pelkoja ja myös ihan todellisia ongelmia.

Mä en itse allekirjoita palstalla aika vahvana elävää natsiajattelua, eli tätä, että on olemassa "neekerit" ja "arabit" , Lähi-idän ja Afrikan ihmiset vähän ehkä neutraalimmin ilmaisten, jotka on kulttuurillis-geneettisen cocktailin takia sellaista ainesta, että jos niitä päästetään tänne, meillä yksinkertaisesti menee asiat vituiksi.

Mun mielestä joku Lähi-idästä tai Afrikasta tuleva tyyppi voi olla vaikka kuinka jees ihminen ja voimavara ja hyvä juttu koko maalle, ja siis hyvä ja iloinen asia jos se ja sen jälkeläiset joskus kokee olevansa suomalaisia. Ja vastaavasti ihan suomalaisessa perheessä voi olla hyvistä lähtökohdista huolimatta niin pahoja ongelmia, että ollaan vahvasti miinuksella jostain kylmän taloustieteellisestä perspektiivistä vuosikaudet, sukupolvia jopa.

Keskustelun taustalla varmaan on myös aika erilaisia käsityksiä siitä, mitä kansalaisuus ja siihen kuuluvat oikeudet ja velvoitteet tarkoittavat. Luulen että jotkut ajattelee luonnostaan sillä tavalla nationalistisesti, että jos ne on suomalaisia, niillä on sen takia oikeus esimerkiksi toimeentulotukeen viimekätisenä tukena. Esimerkiks nyt vaikka niin, että Toope saa olla tyhmä tai mulkku (lue: mun mielestä joskus tuskastuttavan ärsyttävä) ja jos sillä menee riittävän huonosti, se on sen geeneissä ja ruumiissa olevan olemuksellisen suomalaisuuden takia oikeutettu saamaan sellaista tukea kuin täällä päätetään että yhteiskunta tarjoaa.

Joku muu taas saattaa ajatella niin, että periaatteessa kuka tahansa saa tulla Suomeen ja saisi vaikka nauttia vapaasti kaikkea yhteiskunnan hyvääkin, kunhan ei riko yhteiskunnan perussopimuksia tai lakia. Tai pelota Normaa jossain bussipysäkillä

Jos meillä rupeaa menemään yhä huonommin, iso osa maata autioituu ja huoltosuhde menee ihan kestämättömäksi, jossain vaiheessahan nää tämmöset tuet ja muut purkautuu, kun niitä ei vain pystytä enää tarjoamaan. Mä luulen että siinä on ehkä joku sellainenkin että tiettyjen ihmisten mielestä Suomi ei muutu pelottavalla ja haitallisella tavalla, jos täällä on entistä enemmän ulkopuolelle jääviä tai jotain oikeaa tosi kovaa köyhyyttä tai sellaisia syrjäytyneitä miehiä – kunhan nämä ovat geneettisesti ja kulttuurillisesti suomalaisia.

Mulle se ei ole mikään tae siitä, että asiat varmasti menee hyvin. Se voi olla hyödyllinen kansallinen myytti, että suomalaisuudessa on tämmösenä geneettisenä ja kulttuurillisena asiana jotain joka takaa, että täällä kukaan ei toimi ihan niin törkeästi kuin nyt vaikka Afrikassa tai Lähi-idässä toimitaan, kunhan tänne ei tule sieltä niitä vääränlaisia ihmisiä. Mutta mä kyllä uskon sen olevan myytti. Ihminen on ihan hirveä otus, mielisairas ja julma ja vaikka mitä, mutta se on myös ylevä ja kekseliäs ja avulias, ja ennen kaikkea se on aika hyvä sopeutumaan.

Mä luulen että pohjimmiltaan tässä saattais olla kyse siitä, että ollaan huolissaan jostain yhteiskunnan rakenteen pettämisestä. Halutaan että ihmiset sitoutuis noudattamaan sen pelisääntöjä ja kasvais semmosiks että ne haluaa osallistua siihen ja tuottaa muille hyvää vähän siinä hengessä, kun me ollaan täällä opittu pitämään hyvänä.

Myös tässä on joku sellainen syvä jännite, että maailmassa menee isoja asioita ihan havaittavasti koko ajan melko päin persettä. On ilmastonmuutos ja on globaali kapitalismi jossa isot yritykset jyllää ja siihen ei ole sisäänrakennettu mitään velvoitetta tehdä ihmisille hyvää tai toimia hyvin. Sit tästä kasvaa joku sellainen vitun iso turhautuminen siihen, että miten niin ei voida saatana vaatia tai ei voida pakottaa ketään mihinkään?

Tosi semmonen pehmeä ja yksilökeskeinen asenne, että voidaan tarjota yksilölle apua ja keinoja ja etsiä yhdessä polkua eteenpäin. Mutta jos ei se halua tai jos se ei "vaan pysty", niin sit ei sitä voi pakottaa. Musta tuntuu että tässä heijastuu puheeseen vanhan ajan koulukurista ja kaikenlaisesta vaatimisesta joku sellainen iso globaali turhautuminen, että kyllä pitää voida samaan aikaan sekä olla reilu että kova, voi välittää ja silti vaatia.

Siis jos palataan maahanmuuttokeskusteluun, niin kysymys on, että miten tätä "reilua kovuutta" tai "välittämistä mutta silti vaatimista" vois soveltaa tähän asiaan jollain oikeasti toimivalla tavalla? Onko se sitä että tulkaa vaan, Supo kuuntelee kaikkia minkä ehtii, mutta sitten jos kuitenkin ikäviä asioita tapahtuu, niin ei sille voida mitään. Ne on tilastollisesti pieniä riskejä yksilöille, ja todellisia syypäitä on ne, jotka asiaa koskevia pelkojaan jaloina aatteina markkinoimalla nakertaa tällä yhteiskunnan rakennetta ja luottamusta.

Vai voisko siinä olla tällanen paluu johonkin Seitsemän veljeksen kinkereille tai vanhan ajan vaativaan ja ehkä vähän sisältä rikkinäiseen ja rujoon mutta substanssiosaamisen puolesta todella hyvään kansakoulun opettajaan, joka istuttaa kaikki nää maahantulijat penkkiin, ja saa lähteä vasta, kun on todistus kädessä?

Aleksis Kivihän Seitsemässä veljeksessä kirjoitti siitä, miten kurittomat veljekset pakeni tätä pakkolukua metsään, asioita meni pieleen, mutta sitten he siellä lopulta kasvattivat toisiaan, Eero opetti kaikki lukemaan ja niistä tuli sittenkin ns "kunnon ihmisiä".

Mulla on yleisesti ottaen tosi myönteinen asenne maahanmuuttoon. Enkä mä oikein edes sitä pidä huonona, jos väkeä tulee nimenomaan Afrikasta tai Lähi-idästä. Meillä on niistä tosi suppean stereotyyppisen kuvat "paikkoina", ja toisaalta meillä on oma kansallinen myytti (luonnollisesti) jossa me ylevöitetään suomalaisia ja niiden ominaisuuksia suhteessa muihin. Se on hyödyllinen myytti varmasti, ei siinä, mut se on kuitenkin rakennettu valikoiduista aineksista, ja ihan yhtä lailla meitäkin kohtaan vois olla yhtä negatiivinen asenne, jos lähestyis sitä samalla typeryydellä ja kapeudella kuin me näitä muita paikkoja.

Mut silti musta se ei ole kaunis kuva tulevaisuudesta, että tänne tulis porukkaa, jotka vaan shoppailee Euroopasta mitä tahansa vaurasta yhteiskuntaa ja jolla ei oikein ole halua tai kiinnostusta integroitua tähän yhteiskuntaan. Kyllä niidenkin jälkikasvusta silti aikanaan tulee ihan yhtä kelvollisia ihmisiä kuin mitä kuka tahansa. Mutta mä en jaksa sitä ajatusta, että tänne muodostuis sukupolvien ajaksi joku sellainen, että on salaa kuitenkin OK kohdella näitä "muualta tulleita" vähemmän reilusti työelämässä ja muualla.

Mua kiinnostaa se, että jos tapahtuu joskus seuraavaan 100 tai 200 vuoden aikana useaan otteeseen isoja väestönliikkeitä, voisko meillä olla sellainen systeemi että se pitäis tän yhteiskunnan tästä huolimatta suht mukavana ilmapiiriltään. Säilyis luottamus ja porukasta tuntuis että no, tää on kuitenkin perustaltaan reilu ja hyvä systeemi.

Tietty se varmaan muovautuu pikku hiljaa. Mut en mä usko että se reilu ja hyvä systeemi on jo ja toimii jo, ja että se voidaan käytännössä lukea YK:n pakolaissopimuksesta. Kysymys on mun mielestä se, että mitä me tehdään tai mitä meidän pitäis tehdä, jos tänne tulee isoja määriä ihmisiä kerralla useassa eri aallossa eikä vain kerran. Me toisaalta tarvitaan maahanmuuttoa, tai ainakin se voi olla meille tosi hyvä ja voimaannuttava juttu. Mutta kyllä se ja siihen liittyvä vitun typerä vänkääminen voi myös olla sellainen asia, että meiltä menee paljon muuta ohi ja jää tekemättä ja että meillä luottamus yhteiskuntaan ja tämmönen perusturvallisuus ja muu ihan oikeasti heikkenee. Sit me tehdään muutenkin paskoja päätöksiä ja siitä seuraa sellanen pitkä ja vaikeasti oikaistava ikävien asioiden kierre.

Sen takia mä ajattelisin että no OK, yritetään tosissaan tehdä joku todella hyvä systeemi tähän, jos se onnistuessaan vois myös eheyttää yhteiskuntaa. Kyllä sen ainakin periaatteessa voi tehdä niinkin, että lähtee siihen mukaan ja kylmästi torppaa kaikki ihan vaan typeryydestä ja tietämättömyydestä kumpuavat huonot ideat.

[safiiri]

Kiinnostaisi tietää miten 15 vuotias turvapaikanhakija pääsee suoraan suomalaiseen lukioon ja täysin kielitaidottomana vetelee heti kymppejä lukuaineista?

Brutolla tässä on käsitys, että vain suomen kielen taito on kielitaitoa. Ei siinä mitään - samaa valitteli kolumbilainen maahanmuuttaja, jolla on kaksi yliopistotutkintoa, joista toinen Suomesta, mutta töiden saanti on vaikeaa.


Nyt Brutto pähkäilee, miten on mahdollista suorittaa yliopistotutkinto Suomessa "kielitaidottomana".


T: Xante

Suomessa on tällä hetkellä ja ollut jo pitkään täysin mahdollista suorittaa yliopistotutkinto vaikkapa englannin kielellä. Sitä tapahtuu koko ajan, koska yliopistoissamme on ulkomaisia opiskelijoita, jotka tulevat maahamme nimenomaan opiskelemaan. Opiskelussa suomen osaaminen ei tuota vaikekuksia. Enemmän mahdollisia hankaluuksia on ihan arjessa - vaikkakin yliopistopaikkakunnilla tyypillisesti on varsin helppoa pärjätä suomea taitamattakin. Missäpä kioskissa, ravintolassa tai kaupassa ei henkilökunta pystyisi palvelemaan englanniksi? Joskus tarjoilija ei edes osaa suomea.

Opinnäytetyöt ja tohtorinväitökset on varsin mahdollista tehdä myös englanniksi. Jos niille haluaa kansainvälistä huomiota, ei pelkkä suomeksi julkaiseminen oikein riitä.

[Brutto]

Nyt puhuttiin lukio-opinnoista.

[Aasilaulu]

^ Voi nekin suorittaa englanniksi. Tai muulla kielellä. Mut toisaalta koulu on tosi tehokas ympäristö kielen oppimiseen. Integroitumisessa se on tosi jees kun maailma avautuu ja alkaa saada erilaisia kavereita kuin mitä se oma lähin viiteryhmä olis.

Oisko tässä joku ristiriita siinä, että Brutto hakee jotain aika suoraviivaista mallia ja selkeää perusajatusta, ja sit jotkut keskustelijat haluaa pitää kaiken avoimena ja kokee tärkeäksi sanoa että tämähän voi mennä myös näin ja itse asiassa menee tapauksissa x, y ja z. 

Eihän se Bruton perusajatus varsinaisesti sulje pois sellaista vaihtoehtoa, että suomen osaaminen ei oliskaan ainoa integroitumisen keskeinen väylä.  Mun mielestä suomen osaamista ei tarvi mitenkään vähätellä tai pyydellä anteeks. Tosi tyypillinen asenne on sellainen, että kyllähän englannilla pärjää ja yliopistokin jopa lähes vaatii sitä. Kyllä sitä suomea voi opettaa ja vaatia ja kehittää sen opetusta myös. Jos se ei  suju tai jollain on siinä joku ongelma, sitten voidaan hakea muita ratkaisuja. Ihan samoin kuin täällä on ollut ruotsin kanssa esim yliopistossa. Sitä voidaan lähtökohtaisesti opettaa tekemättä siitä mitään numeroa. Ja myöskään ei tarvitse heti hätkähtää siitä jos jonkun kotiväki tai joku itse valittaa että tämä on nyt hirveä ihmisoikeusloukkaus. Nykyään jos sä osaat asioida ja esittää asiasi, saat kyllä ruotsista vapautuksen. Jos et osaa, mun mielestä se myös kielii siitä että integraation ja maan tapojen ja instituutioiden toiminnan ymmärtämisen kanssa on aika paljon vielä työmaata. Tämä ei ole sama asia kuin kielitaito, mutta mä en lähtis ihmisiä myöskään liikaa hyysäämään tai pyytelemään anteeksi sitä että pitäis oikeasti tehdä jonkun eteen vähän töitä.

[Xantippa]

Bruton perusajatus on, ilmeisesti esitetyn kritiikin vuoksi, laimentunut aika tavalla.

Olemme tulleet pakollisilta leireiltä, joissa tarjotaan mahdollisimman minimaaliset olosuhteet, yksilöllistä opetusta tarjoaviin sisäoppilaitoksiin.

Näkisin, että näin juuri maahanmuuttokeskustelussa helposti käy. On näppärää ja helppoa heitellä ajatuksia, mitä olisi valmis tekemään 85:lle prosentille jostakin ihmisryhmästä, mutta kun muut alkavat kysellä, mitä oikeastaan tällä tarkoitetaan ja miten tämän näkisi suhteessa tähän muuhun olemassa olevaan yhteiskuntaan, näppärät ajatukset eivät olekaan enää niin vetäviä.

T: Xante