Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Maahanmuuttokeskustelu

Aloittaja Edward, huhtikuu 30, 2019, 09:44:05

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Xantippa

Mun mielestä nillitys toisista keskustelijoista kuten myös heidän kasvatusyrityksensä pitäisi esittää metakeskustelussa, ei näissä varsinaisissa ketjuissa.

Muoksis: aha, nillitys onkin joko poistettu tai siirretty.

Itse näen, että onhan näissä ajatuksissa nyt eroa:

Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 25, 2019, 10:14:13
Oma arvioni on, että 85 prosenttia turvapaikanhakijoista on ensisijaisesti elintasopakolaisia. En pitäisi lainkaan moraalittomana sitä vaihtoehtoa, että tulijat suljetaan ensin laitokseen, jossa heille järjestetään perustoimeentulo ja koulutus. Yksittäinen turvapaikanhakija vapautetaan yhteiskuntaan vasta sitten, kun hän on suorittanut kielitaitotason B1 ja hankkinut sellaisen ammatillisen osaamisen, jolla kykenee elättämään itsensä Suomessa. Mikäli hän ei ole löytänyt töitä kuukauden sisällä vapautumisestaan, palataan takaisin suljettuun laitokseen hakemaan vauhtia.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 01, 2019, 08:45:30
Mielessäni on koko ajan ollut sisäoppilaitostyyppinen keskus, jossa on ammattitaitoiset opettajat. Tulijoille tehtäisiin heti alussa osaamiskartoitus, jossa selvitetään mille alalle heidän kannattaisi suuntautua. Suuntautumisvaihtoehtoina olisi melko matalan työllistymiskynnyksen aloja, kuten puhdistuspalvelu, kiinteistönhoito, metalli, rakentaminen, logistiikka (bussikuskit, varastointi) ja ravintola-ala. Ensimmäisenä oppimisympäristönä toimisi laitos itsessään. Siivoojat pitäisivät tilat siisteinä, kiinteistönhoitajat huolehtisivat piha-alueista ja lämmitystekniikasta ja kokkiharjoittelijat valmistaisivat ateriat. Rakentajat uudistaisivat harjoitustöinään tiloja. Jokainen voisi suorittaa vaikka yhden osan jostakin suomalaisesta perustutkinnosta. Kielen opetus integroitaisiin ammatilliseen opetukseen ja kielikouluttajat kulkisivat jatkuvasti ryhmien mukana. Opetuskieli olisi suomi.

Noin puolen vuoden jakson jälkeen ensimmäiset olisivat valmiita työelämään. Aloitettu tutkinto voitaisiin suorittaa loppuun oppisopimuksella oikeassa työpaikassa. Tämän jälkeen tutkinnon suorittanut henkilö saisi automaattisesti kansalaisuuden.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 01, 2019, 10:00:22
Lukiopojalle ilman muuta ensin jokin ammattiin johtava toisen asteen tutkinto. Kun kansalaisuus on ansaittu ja elämä muutenkin raiteillaan, voi lähteä opikselemaan vaikka aikuislukioon tai ammattikorkeakouluun.

Kirurgille voitaisiin räätälöidä ihan oma opintopolku, jossa on mukana jokin yliopistollinen sairaala.


Jos nämä kaikki asiat tosiaan oli Brutolla jo mielessä ensimmäistä viestiään kirjoittaessaan, miksei olisi voinut niitä framillekin sitten esille laittaa. Nimittäin aika erilaisen kuvan Bruton laitoksista näistä eri viesteistä saa.

T: Xante

Brutto

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 09:23:54
Bruton perusajatus on, ilmeisesti esitetyn kritiikin vuoksi, laimentunut aika tavalla.

Olemme tulleet pakollisilta leireiltä, joissa tarjotaan mahdollisimman minimaaliset olosuhteet, yksilöllistä opetusta tarjoaviin sisäoppilaitoksiin.



Ei ole laimentunut paljoakaan. Koko leirin perusajatus on edelleen, ettei se tarjoa liian mukavia olosuhteita. Sinne ei saa jäädä viihtymään vaan sieltä pitää haluta pois. Joko takaisin sinne mistä tulikin tai kouluttautumisen kautta Suomeen.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 02, 2019, 10:35:54
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 09:23:54
Bruton perusajatus on, ilmeisesti esitetyn kritiikin vuoksi, laimentunut aika tavalla.

Olemme tulleet pakollisilta leireiltä, joissa tarjotaan mahdollisimman minimaaliset olosuhteet, yksilöllistä opetusta tarjoaviin sisäoppilaitoksiin.



Ei ole laimentunut paljoakaan. Koko leirin perusajatus on edelleen, ettei se tarjoa liian mukavia olosuhteita. Sinne ei saa jäädä viihtymään vaan sieltä pitää haluta pois. Joko takaisin sinne mistä tulikin tai kouluttautumisen kautta Suomeen.

Ilmeisesti nyt siis taas puhutaankin leiristä, eikä enää suljetusta sisäoppilaitoksesta? Mukavat olot ovat aika suhteellinen käsite.

Moni suomalainenkin saattaisi ajatella, että pelastusarmeijan vaatteet, laitosruoka ja yksilöity opetus on mukavat olot tarpeeksi viihtyäkseen.

T: Xante

ROOSTER

Suomi on itsessään yksi helvetin iso leiri.

Täällä pakotetaan ihmiset samaan muottiin vaikka millaisella voimalla, jos tarvis. Jossain asioissa olemme vapauttaneet mielipidettä, mutta yleisesti olemme valtavan indoktrinaation ja yhdenmukaistamispaineen alla.

Paljon on tosin muuttunut ajoista jolloin Kekkosta kannatti 90%, hän oli ehkä taitavin diktaattori järjestämään itselleen valtaa joka on koskaan elänyt. Yleisen asevelvollisuudenkin kannatus taisi käydä samoissa lukemissa. Jos et osta harmaata Toyotaa olet erikoisuudentavoittelija. Hernesoppaa syödään ihan kaikkialla torstaina.

Ja niin edelleen, lähes loputtomasti. Yli 5 miljoonaisista kansoista varmasti yhtenäisin monella tapaa. Siksi kehitys uhkaa (on jo) pysähtyä.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 10:41:35
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 02, 2019, 10:35:54
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 09:23:54
Bruton perusajatus on, ilmeisesti esitetyn kritiikin vuoksi, laimentunut aika tavalla.

Olemme tulleet pakollisilta leireiltä, joissa tarjotaan mahdollisimman minimaaliset olosuhteet, yksilöllistä opetusta tarjoaviin sisäoppilaitoksiin.



Ei ole laimentunut paljoakaan. Koko leirin perusajatus on edelleen, ettei se tarjoa liian mukavia olosuhteita. Sinne ei saa jäädä viihtymään vaan sieltä pitää haluta pois. Joko takaisin sinne mistä tulikin tai kouluttautumisen kautta Suomeen.

Ilmeisesti nyt siis taas puhutaankin leiristä, eikä enää suljetusta sisäoppilaitoksesta? Mukavat olot ovat aika suhteellinen käsite.

Moni suomalainenkin saattaisi ajatella, että pelastusarmeijan vaatteet, laitosruoka ja yksilöity opetus on mukavat olot tarpeeksi viihtyäkseen.

T: Xante

Noin, miksipä suomen pitäisi olla erityisen mukava paikka ulkomailta tuleville ja samaan aikaan tyly täällä jo oleville.

Aikanaan mamut kyllä alkavat vaatia parempia oloja muutenkin, tai syrjäytyvät, muiden syrjäytyneiden seuraksi.
Ellei omaakaan porukkaa kyetä pitämään elämässä kiinni, niin tuskin silloin muualta tulleille on sen parempaa edessä pidemmällä aikavälillä.


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 02, 2019, 08:03:19
Nyt puhuttiin lukio-opinnoista.

No tuossa kommentissa, jota kommentoin kyllä puhutaan nimenomaan yliopisto-opinnoista. Toisaalta Suomessa kyllä on mahdollista opiskella muillakin kielillä lukiota kuin suomeksi (tai ruotsiksi). Ei ehkä missä tahansa koulussa ja millä tahansa paikkakunnalla, mutta vaihtoehtoja kuitenkin on olemassa. Eikä muuten lukion suorittaminen edes ole ainoa tapa päästä yliopistoon, vaikka ehkä tavallisin reitti vielä onkin.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 10:41:35
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 02, 2019, 10:35:54
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 09:23:54
Bruton perusajatus on, ilmeisesti esitetyn kritiikin vuoksi, laimentunut aika tavalla.

Olemme tulleet pakollisilta leireiltä, joissa tarjotaan mahdollisimman minimaaliset olosuhteet, yksilöllistä opetusta tarjoaviin sisäoppilaitoksiin.



Ei ole laimentunut paljoakaan. Koko leirin perusajatus on edelleen, ettei se tarjoa liian mukavia olosuhteita. Sinne ei saa jäädä viihtymään vaan sieltä pitää haluta pois. Joko takaisin sinne mistä tulikin tai kouluttautumisen kautta Suomeen.

Ilmeisesti nyt siis taas puhutaankin leiristä, eikä enää suljetusta sisäoppilaitoksesta? Mukavat olot ovat aika suhteellinen käsite.

Moni suomalainenkin saattaisi ajatella, että pelastusarmeijan vaatteet, laitosruoka ja yksilöity opetus on mukavat olot tarpeeksi viihtyäkseen.

T: Xante

Siis Bruton ideahan selvästi on luoda maailman mukavin sisäoppilaitos, mutta kuvailemalla tuota viiden tähden täysihoitolaa leiriksi, jolla oleskelu on ihan kauheaa. Näin Brutto uskottelee itselleen, ettei ole suvakki.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Saares

#217
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 30, 2019, 15:03:23
Väittäisin, että kyllähän tästä jonkinmoinen kansainvälinen debatti nousisi, jos Suomen rajalle tälläiset leirit alkaisivat nousta. Varsin, kun juuri olemme itse olleet ehdottelemassa, että vain EUssa yhdessä sovittujen sopimuksien - ja niiden noudattamisen - perusteella maksetaan EU-rahaa.

Muutoinkin koko homma näyttäytyy minulle vähän sekavana.

Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 30, 2019, 13:37:13
Ainakin turvapaikanhakijoita, pakolaisia, kiintiöpakolaisia ja laittomia siirtolaisia.



Esimerkiksi nuo laittomat siirtolaiset, millä tavalla heidät leirille saataisiin, kun ovat maan alla, käsittääkseni? Ja olisivatko he laittomia siirtolaisia vielä sitten silloinkin, kun vapaaehtoisesti ilmoittautuisivat koulutukseen, vaiko muuttaisiko tämä statusta?

Minä lämpenen suuresti ajatukselle, että olisi koulu, missä ihmiset oppisivat olemaan. Itse näen kuitenkin ongelmallisena Bruton lähtökohdan, joka on nimenomaisesti se, että koulua tarvitaan työnvieroksumisen vuoksi.

T: Xan

Mitkä ovat Xantipan määritteet laittomasta maahantulijasta? Hänen mukaansa kuka tahansa voi maahan tullessaan ilmoittautua turvapaikan hakijaksi. Silloin hän kuulemma on laillinen maahantulija. Hän siis ilmoittaa haluavansa turvapaikkaa. Maahanmuuttoviranomainen tutkii anomuksen niillä tiedoilla jotka tulija on ilmoittanut.
Silloin on kaksi mahdollisuutta. Anomus joko hyväksytään tai hyljätään. Jos hyväksytään, asia on selvä. Jos hylätään, avautuu monta mahdollisuutta. 1. Tulijaksi pyrkivä voi uudistaa anomuksen rajoittumattolla kertamäärällä.
2. Hän voi matkustaa mihin tahansa EU: maahan ja aloittaa uuden kierroksen. Tosin hänen pitää muuttaa idetiteettiään maiden rajalla. 3. Mennä maan alle ( kuvaannollisesti).
Tästä näkyy että laittomia maahantulijoita ei voi olla kuin ne muutamat jotka palautetaan lähtömaihinsa. Sekin sillä edellytyksellä ettei joku kanssamatkustaja estä lähtöä. Saa nähdä saavatko Xantippa ynnä seuraajansa selvää
vai tulevatko hyökkäykset kirjoitusvirheitä tai jotain muuta epäolennaista kohtaan.

Saares

Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 02, 2019, 16:13:28
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 02, 2019, 08:03:19
Nyt puhuttiin lukio-opinnoista.

No tuossa kommentissa, jota kommentoin kyllä puhutaan nimenomaan yliopisto-opinnoista. Toisaalta Suomessa kyllä on mahdollista opiskella muillakin kielillä lukiota kuin suomeksi (tai ruotsiksi). Ei ehkä missä tahansa koulussa ja millä tahansa paikkakunnalla, mutta vaihtoehtoja kuitenkin on olemassa. Eikä muuten lukion suorittaminen edes ole ainoa tapa päästä yliopistoon, vaikka ehkä tavallisin reitti vielä onkin.

Ei lukioonkaa vain kävellä sisään.
"Voit hakea lukioon peruskoulun päättötodistuksella tai vastaavalla todistuksella. Lukioon voidaan ottaa opiskelijaksi myös hakija, jolla on riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen, vaikka peruskoulun päättötodistusta tai vastaavaa todistusta ei olisikaan. Tällöin hakijan on haettava lukioon harkinnanvaraisen haun kautta ja lukio arvioi erikseen hakijan valmiudet suoriutua lukio-opinnoista.
Keskiarvo valintaperusteena

Lukioon pääsyn ratkaisee peruskoulun päättötodistuksen seuraavien arvosanojen keskiarvo

    äidinkieli ja kirjallisuus
    toinen kotimainen kieli
    vieraat kielet
    uskonto tai elämänkatsomustieto
    historia
    yhteiskuntaoppi
    matematiikka
    fysiikka
    kemia
    biologia
    terveystieto
    maantieto"


Kopek

Lehdet ovat alkaneet viime vuosina kirjoittaa "siirtolaisista", kun on kyse Afrikasta meren yli Eurooppaan saapuvista ihmisistä. Enää ei kirjoiteta ensisijaisesti pakolaisista. Mistä tällainen asenteen muutos johtuu ja kertoo?

Pakolaisistakin toki vielä kirjoitetaan, mutta silloin on yleensä osoitettavissa paikka, mistä ihmiset pakenevat, ja syy siihen, miksi he pakenevat. 



https://img.huffingtonpost.com/asset/5810de49150000b70052fed5.jpeg
https://www.dw.com/image/40072497_101.jpg

Millaista politiikkaa Euroopan pitäisi harjoittaa Afrikasta epävirallaisia reittejä pitkin tulevan siirtolaisuuden suhteen?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Saares - lokakuu 02, 2019, 16:59:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 02, 2019, 16:13:28
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 02, 2019, 08:03:19
Nyt puhuttiin lukio-opinnoista.

No tuossa kommentissa, jota kommentoin kyllä puhutaan nimenomaan yliopisto-opinnoista. Toisaalta Suomessa kyllä on mahdollista opiskella muillakin kielillä lukiota kuin suomeksi (tai ruotsiksi). Ei ehkä missä tahansa koulussa ja millä tahansa paikkakunnalla, mutta vaihtoehtoja kuitenkin on olemassa. Eikä muuten lukion suorittaminen edes ole ainoa tapa päästä yliopistoon, vaikka ehkä tavallisin reitti vielä onkin.

Ei lukioonkaa vain kävellä sisään.
"Voit hakea lukioon peruskoulun päättötodistuksella tai vastaavalla todistuksella. Lukioon voidaan ottaa opiskelijaksi myös hakija, jolla on riittävät edellytykset lukio-opinnoista suoriutumiseen, vaikka peruskoulun päättötodistusta tai vastaavaa todistusta ei olisikaan. Tällöin hakijan on haettava lukioon harkinnanvaraisen haun kautta ja lukio arvioi erikseen hakijan valmiudet suoriutua lukio-opinnoista.
Keskiarvo valintaperusteena

Lukioon pääsyn ratkaisee peruskoulun päättötodistuksen seuraavien arvosanojen keskiarvo

    äidinkieli ja kirjallisuus
    toinen kotimainen kieli
    vieraat kielet
    uskonto tai elämänkatsomustieto
    historia
    yhteiskuntaoppi
    matematiikka
    fysiikka
    kemia
    biologia
    terveystieto
    maantieto"

Mutta on huomattavan eri tilanne, jos lukiota ennen onkin jo käyty peruskouluakin vuosien ajan. Eiköhän silloin ole jo saatu kielitaitoakin. Ainakin käsittääkseni peruskoulussa opiskellaan sekä äidinkieltä että suomea vieraana kielenä (muiden kielien lisäksi). Siten mahdollisuuksia kielitaidon hankkimiseen on tarjolla, eikä siis tilanne ole tämä esitelty "täysin kielitaidoton maahanmuuttaja, joka suoraan pääsee suomalaiseen lukioon ja vetelee siellä kymppejä". Mutta hei - ehkä kunto paranee, kun ahkerasti hiki päässä siirtelee maalitolppia.

Saares

Monessako koulussa  Suomessa voi irakilainen opiskella esimerkisi guranin kieltä joka voi olla hänen äidinkielensä?

Kopek

Tämän päivän Helsingin Sanomia lukiessani kiinnitin huomioni moneen eri asiaan ja ajattelin, että niitä voisi käsitellä foorumilla. Kaikkea mielenkiintoista ei voi käsitellä, joten otan esille etnisistä ryhmistä ja niiden sekoittumisesta kertovan artikkelin, jota lukiessani tuli muutaman kerran mieleen ajatus, että onkohan se nyt aivan näin. Teki toisin sanoen mieli väittää vastaan tai ainakin kyseenalaistaan se, mitä lehdessä esitetään.

Helsingin Sanomien paperilehti, jonka yleensä luen, poikkeaa jonkin verran nettilehdestä. Paperilehdessä artikkeli, johon viittaan, on otsikoitu: "Tuleeko meistä yksi ihmiskunta?" Nettilehdessä otsikko on laajempi: "Maailman tulevaisuus on "sekarotuinen", Osmo Soininvaara kirjoitti – Yhtenäistyykö ihmisen geeniperimä, kun muuttoliike voimistuu?"

Jos yhtenäistymisellä tarkoitetaan etnisten populaatioiden sekoittumista ja häviämistä, niin neljän miljardin tai kahdeksan miljardin afrikkalaisen ja muutaman sadan miljoonan eurooppalaisen yhdistelmästä tulee - afrikkalainen. Muutama prosentti valkoihoista perimää väestössä ei paljon näy. Aivan mustimmat mustaihoiset ehkä häviävät ja yhdistymisen jälkeen kaikki ihmiset ovat perusmustaihoisia.

Ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta toivon, että aasialaiset - erityisesti kiinalaiset, japanilaiset ja korealaiset - eivät tähän sekoitukseen osallistuisi.

Helsingin Sanomien jutussa toistetaan nykyisin vallalla oleva käsitys, että ihmisrotuja ei ole:

GENEETIKKOJEN näkemys voi tuntua yllättävältä, koska se on arkikokemuksemme vastainen. Yleensä tunnistamme kyllä suurin piirtein, kenen tausta on Nairobissa, kenen Reykjavikissa ja kenen Tokiossa.

Kyse on kuitenkin hahmotusharhasta, toteaa geneetikko Elina Salmela Helsingin yliopistosta ja Max Planck -instituutista.

"Kun kohtaamme ihmisiä, kiinnitämme huomion tiettyihin ominaisuuksiin – hiusten ja ihon väriin, silmien muotoon, kasvonpiirteisiin. Niiden perusteella sitten jaamme ihmisiä eri ryhmiin."

Tästä seuraa kuitenkin ajatusvirhe, jos ajattelemme eri näköisten ihmisten olevan kauttaaltaan hyvin erilaisia. Ulkonäköön perustuva jaottelu ei jaa ihmisiä heidän muiden ominaisuuksiensa perusteella.


Seuraavassa on hahmotusharhatesti. Läpäiset testin, jos et huomaa mitään eroa kuvan vasemmassa laidassa ja oikeassa laidassa olevien välillä.



Jos oikeassa ja vasemmassa laidassa olevien välillä näyttää olevan eroa, et läpäise testiä. Sinun on harjaannutettava näköäsi kunnes kantasuomaisten huulet näyttävät yhtä paksuilta ja hampaat yhtä suurilta ja iho yhtä tummalta ja tukka yhtä mustalta kuin Afrikassa asuvien ihmisten. Kun et enää huomaa mitään eroa, näkösi on kunnossa ja olet parantunut hahmotusharhastasi.

En jaksa käydä juttua tämän pidemmälle läpi. Olen niin monessa asiassa eri mieltä. Seuraavassa vielä lainaus jutusta:

Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla, ja Suomessa syntyvyys vähenee nopeasti. Mitä tämä tarkoittaa ihmiskunnalle 200 vuoden päästä? Ovatko pellavapäiset härmäläiset kadonneet geenikartalta?

Aiheesta on vain arveluja, mutta Salmela ei usko katoamiseen kokonaan.

"Luultavasti kaikkein äärimmäisimmät meidän geeniemme ilmentymät – kaikkein vaaleahiuksisimmat ja sinisilmäisimmät ihmiset – käyvät harvinaisemmiksi."

Geenit vaikuttavat lopulta melko vähän siihen, millainen kukin yhteiskunta on.

Hän ei kuitenkaan näe ilmiötä erityisen kielteisenä.

"Jos kysytään, häviävätkö meidän näköisemme ihmiset, niin kyllähän se kuulostaa vähän ikävältä. Mutta en minä geenejä surisi.


Kukaan ei tiedä tulevaisuutta, mutta oma ennustukseni on, että kyse on paljon enemmästä kuin siitä, että "kaikkein vaaleahiuksisimmat ja sinisilmäisimmät ihmiset käyvät harvinaisemmiksi". Vaikka kyse onkin pelkästä hahmotusharhasta, afrikkalainen ulkonäköperimä on niin vahva, että jo muutama prosentti sitä kansassa hävittää vaaleahiuksiset ja sinisilmäiset totaalisesti.

Xantippa

Itselläni ei riittäisi itsevarmuus julistaa olevani genetiikasta eri mieltä genetiikkojen kanssa.


Tästä seuraa kuitenkin ajatusvirhe, jos ajattelemme eri näköisten ihmisten olevan kauttaaltaan hyvin erilaisia. Ulkonäköön perustuva jaottelu ei jaa ihmisiä heidän muiden ominaisuuksiensa perusteella.


Ei ole hahmotusvirhe nähdä, että ihmiset ovat erinäköisiä tai erivärisiä. Sen sijaan on hahmotusvirhe kuvitella tämän perusteella tietävänsä jotakin muuta ihmisestä.

Kopek ei ole koskaan vastannut, mutta kysynpä uudelleen: jaotteletko yleensäkin ihmisiä ulkonäön perusteella?

Ovatko esimerkiksi sinun mielestäsi pitkät ihmiset jotenkin erilaisia ominaisuuksiltaan = siis muilta ominaisuuksiltaan, kuin lyhyet?

T: Xante

Saares

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 02, 2019, 23:25:51
Itselläni ei riittäisi itsevarmuus julistaa olevani genetiikasta eri mieltä genetiikkojen kanssa.


Tästä seuraa kuitenkin ajatusvirhe, jos ajattelemme eri näköisten ihmisten olevan kauttaaltaan hyvin erilaisia. Ulkonäköön perustuva jaottelu ei jaa ihmisiä heidän muiden ominaisuuksiensa perusteella.


Ei ole hahmotusvirhe nähdä, että ihmiset ovat erinäköisiä tai erivärisiä. Sen sijaan on hahmotusvirhe kuvitella tämän perusteella tietävänsä jotakin muuta ihmisestä.

Kopek ei ole koskaan vastannut, mutta kysynpä uudelleen: jaotteletko yleensäkin ihmisiä ulkonäön perusteella?

Ovatko esimerkiksi sinun mielestäsi pitkät ihmiset jotenkin erilaisia ominaisuuksiltaan = siis muilta ominaisuuksiltaan, kuin lyhyet?

T: Xante

Viimeisin tiedetieto asiasta oli pari viikkoa sitten HS:ssä että geenit välittävät ominaisuuksia sukupolvien välissä.