Kirjoittaja Aihe: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset  (Luettu 1944 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2340
  • Hattiwatin hakkaaja
Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« : Lokakuu 04, 2019, 10:34:32 »
En tiedä osaanko tätä erityisen "akateemisesti" käsitellä, mutta jos nyt joku tykkää heittää jotain tieteellisempää matskua otsikon puitteissa, niin hyvä. Jäin miettimään jälleen kerran ns. kasvosokeuttani. Minun on joskus vaikea erotella ihmisiä toisistaan. Joskus taas ei. Joskus ei pysty ollenkaan ennalta ennustamaan miten joidenkin ihmisten kanssa käy. Ja näemmä kasvosokeus voi hetkellisesti hellittää, ja sitten tulee taantuma. Harrastusryhmässäni olin oppinut erottamaan kaksi aivojeni mielestä samantyyppistä miestä toisistaan, mutta nyt kun ryhmään tuli kolmas vähän samantapainen mies, menivät aiemmatkin kaksi miestä taas iloisesti keskenään sekaisin ja nyt nämä kaikki kolme pitää oppia tunnistamaan uudestaan.

Lisäksi minulla on myös näemmä "kehon liikkeen sokeus". Kun olen yrittänyt oppia kuperkeikkaa, olen katsellut videoita joissa se esitetään. Tuijotin ja tuijotin erästäkin videota, ja silti tein liikkeen väärin. Kun ihmettelin että mikä nyt mättää ja katsoin videon jälleen kerran uudestaan, huomasin erään seikan joka lukuisista katseluista huolimatta oli jäänyt täysin huomaamatta. Treeneissäkin minun on erittäin vaikeaa hahmottaa että miten joku tekee liikkeen, kun hän sitä liikettä on juuri tekemässä. Jos esim. kieputetaan jalkaa, en näe että tehdäänkö sitä ulkoa sisäänpäin vai miten päin, aivan mahdoton hahmottaa.

Paikalla safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4370
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #1 : Marraskuu 30, 2019, 11:31:09 »
Mun mielestä se repun kantaminen tietyllä tavalla ei niinkään ole sellainen juttu että hyvät tai "kelvolliset" ihmiset tekee niin. Vaan mä haluan ajatella sen niin, että se on itse asiassa aika monimutkainen strategioiden ja toimintamallien sarja, jota pitää erikseen opetella ja joka ei ole kenellekään automaattinen. Jotkut ei osaa sitä, mutta en mä sen takia lähtis niitä huonoiksi ihmisiksi leimaamaan. Kaikilla asentoasti toimii repun kanssa yhtä huonosti, ja me pikemminkin ollaan samalla viivalla siinä mielessä.

Mut sit ihmiset voi olla väsyneitä ja niillä voi olla vaikka minkälaista muuta asiaa pää täynnä. Just samana päivänä, kun joku ajaa pelkkä luottokortti taskussa autolla ja kiilaa jonon ohi bussikaistalta, se voi olla jollain pienellä hyvällä asialla tehnyt jonkun elämään ison jäljen. Tai sitten sillä voi olla siihen joku muukin syy kuin se että ei tullut ajatteleeksi :)

Et tossa on toisaalta se että pakonomaisesti kasaa päässän jotain rankingia ihmisistä ja tuomitsee. Tai miettii että miten hyvä mä nyt kuitenkin oon, kun en tee sitä ja tätä. Kanna reppua tai aja autolla bussikaistaa. Mut kuitenkin näissä kaikissa on yhteistä se että sä oot silloin itse se koko maailman keskiö ja se mittapuu, jolla näitä arvioidaan.

En mä kai oo safiirin kanssa eri mieltä, koska mun mielestä tollanen huomaavaisuuis ja niihin liittyvien taitojen opettelu on tosi tärkeetä. Mut sit mä vaan en haluais enää enempää kasvattaa sellasta kyräilevää ja ahdasta ilmapiiriä vaan.... että siitä kauheuden taivastelusta ja rankingin tekemisestä kuitenkin puuttuu se toisen ihmisen ihan kokonaan ja kunnolla kuvitteleminen. Eikä sitä kukaan kai tee kovin usein, mutta... tolleen periaatteessa. Että niinkin voi joskus tehdä, ja jos nyt joskus jotain pystyy jeesaamaan tai neuvomaan, ne varmaan lähtee enemmän tästä jälkimmäisestä asenteesta kuitenkin.

On syytä tehdä - tai ainakin minä teen - eron käyttäytymisen ja ihmisarvon välillä. Jos toteaa jonkin käyttäytymisen olevan sikäli ikävää, että se häiritsee muita, ei ole kyse ihmisen toteamisesta huonoksi. Siten repun käyttäminen - edes muita häiritsevästi - ei ole tuon repunkäyttäjän toteamista huonoksi ihmiseksi. Käyttäytyminen on sikäli mukava asia, että sen muuttaminen on mahdollista. Toisin on silloin, jos jokin piirre ymmärretään jotenkin ihmisen olemukselliseksi piirteeksi, ihmistä kuvaavaksi ja häneen kuuluvaksi ominaisuudeksi.

Kuka tahansa voi ajoittain olla se törppö, joka syystä tai toisesta käyttäytyy jollakin muita harmittavalla tavalla. Ihan satavarmasti ainakin minä siihen ajoittain sorrun - usein tiedostamatta ja puhtaasti sitä tarkoittamatta. Joskus siksi, että ketuttaa ja on huono hetki.

Siitä olen hieman eri mieltä, että kaikille on yhtä vaikeaa hahmottaa selässään olevan repun ulottuvuudet. Päinvastoin se nimenomaan on asia, joka on opittavissa. Ihmisellä ON kyky oppia sekä paremmaksi oman asentonsa hahmottamisessa, että kaikkien käytössään olevien välineiden asentojen ja ulottuvuuksien tunnistamisessa. Olen satavarma, että vaikkapa sokea, joka käyttää kaiken aikaa valkoista keppiä apuvälineenään, aistii sen paljon paremmin kuin mihin minä kokemattomana pystyisin. ( hieman epäilen, onko asentoaisti tässä se oikea aisti, johon on syytä viitata. Asentoaisti kun on oman kehon asennon aistimista. Esineiden käyttöön liittyvä niiden ulottuvuuksien aistiminen ja hahmottaminen on vähän eri juttu kaiketi.) Jos emme oppisi hahmottamaan käyttämiemme esineiden ulottuvuuksia, kaikki kompuroisivat jatkuvasti kenkiinsä, jotka ovat ulottuvuudeltaan hieman jalkaa suuremmat, kolhisimme käsittelemiämme esineitä joka paikkaan ja vaikkapa kupin laskeminen pöydälle kolisematta olisi vaikeaa. Tosiasiassahan kupin laskeminen pöydälle pehmeästi ei vaadi edes sitä, että katsoo sitä tiiviisti. Me pystymme ikäänkuin tuntemaan myös esineen välityksellä, vaikka tuntoaistimuksemme eivät jatku esineen koskettamiin pintoihin. 

Poissa Melodious Oaf

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 112
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #2 : Marraskuu 30, 2019, 12:03:51 »

Tässä on mun mielestä hyvin tilaa erimielisyydelle. Mä näen sen niin, että asentoaistilla sä et osaa väistää reppu selässä silloin, kun oot ajatuksissas ja joku tulis ohi. Tai monissa muissa tilanteissa. Se mitä siinä harjoitellaan ei ole sen asentoaistin parantamista vaan se on aistin puutteiden korjaamista ajattelulla, ennakoinnilla ja muilla aisteilla.

Toi on periaatteessa yhteensopivaa suurelta osin sen kanssa, mitä sanoit. Voihan se olla, että myös asentoiaistia repun suhteen voi itsessään parantaa, mutta mä väitän että tosi harva on hankalassa tilanteessa riittävän usein, jotta siinä tapahtuis kehitystä. Ja miten sä sitä loppujen lopuks mittaat, onko se parempi toiminta tulosta asentoaistista vai sen paikkaamisesta muilla keinoin.

Paikalla safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4370
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #3 : Marraskuu 30, 2019, 17:10:13 »

Tässä on mun mielestä hyvin tilaa erimielisyydelle. Mä näen sen niin, että asentoaistilla sä et osaa väistää reppu selässä silloin, kun oot ajatuksissas ja joku tulis ohi. Tai monissa muissa tilanteissa. Se mitä siinä harjoitellaan ei ole sen asentoaistin parantamista vaan se on aistin puutteiden korjaamista ajattelulla, ennakoinnilla ja muilla aisteilla.

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. ” Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).” (Wiki)

Lainaus
Toi on periaatteessa yhteensopivaa suurelta osin sen kanssa, mitä sanoit. Voihan se olla, että myös asentoiaistia repun suhteen voi itsessään parantaa, mutta mä väitän että tosi harva on hankalassa tilanteessa riittävän usein, jotta siinä tapahtuis kehitystä. Ja miten sä sitä loppujen lopuks mittaat, onko se parempi toiminta tulosta asentoaistista vai sen paikkaamisesta muilla keinoin.

En ole kiinnostunut määrittelemään tuota, mutta sen olen itse kokemuksellisesti havainnut ja myös muissa ihmisissä pystynyt havaitsemaan, että asentoaistia on todellakin mahdollista kehittää tarkemmaksi. Sitäpaitsi - se kehittyykin lapsuudessa vasta kokemuksien myötä. Siksi erilaiset liikekokemukset ovat niin tärkeitä vauvana ja pikkulapsena. Olen myös mm. törmännet ihmisiin, joilla asentoaisti on vajavainen. Eivät esim osaa asettaa käsiään vaakatasoon samalle korkeudelle.

Mikään aistihan ei toimi pelkästään aistimisena, vaan aina on kyse myös siitä, miten pystyy käsittelemään aistien tuomaa tietoa ja sitten soveltamaan niiden tuomaa informaatiota oman toimintansa ohjaamiseen.

Ajatuksissaan saattaa ihminen olla taipuvainen tekemään jotakin ei-aiottua, mutta - käyttäytymistähän sekin on, pitääkö tärkeänä sitä, ettei töni toisia repullaan - jolloin siihen sitten satsaa tarvittavan määrän huomiokykyään. Vai - pitääkö asiaa niin yhdentekevänä, että kaikenlaiset muut ajatusket ja huomion kohteet menevät tämän asian edelle. (Selvennykseksi vielä - tämä tuskin on yksilön persoonallisuuspiirre, vaan ennemminkin tilannekohtaisesti vaihtelevaa ihan samallakin yksilöllä. Ei siis mikään ihmisen arvoa määrittävä asia. IHmiset myös ajatuksissaan tekevät itselleen vaarallisia ja vahingollisia asioita ja vaikkapa kävelevät auton alle joskus, vaan aika harvoin luonteenomaisena piirteenään, jolla heidän persoonaansa on syytä kuvata.)
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 30, 2019, 17:13:58 kirjoittanut safiiri »

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2231
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #4 : Joulukuu 02, 2019, 10:58:05 »

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. ” Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).” (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristö ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Poissa Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2373
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #5 : Joulukuu 02, 2019, 12:31:15 »

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. ” Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).” (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristö ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2231
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #6 : Joulukuu 02, 2019, 16:26:59 »

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. ” Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).” (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Kerropa mikä aisteistasi ei aisti ympäristöä?  Vaikka onhan tuo ään puuttuminen tietenkin törkeätä huolimattomuutta.
 Lisätäänpä se oikein alleviivattuna.  ÄÄ
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 02, 2019, 16:28:40 kirjoittanut Karikko »

Poissa Toope

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4486
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #7 : Joulukuu 02, 2019, 18:02:11 »
Itselläni kasvomuisti on varsin hyvä, nimimuisti jotain ihan toista. Nimien muistaminen vaatii aikaa, mutta pärstä usein jää mieleen nopeasti.
Mutta tuo kasvojen tulkitseminen. Jotkut sanovat, että naiset ovat tuossa parempia, ehkä näin? Itse saatan tulkita turhautumista ja pahaaoloa vähän henkilökohtaisesti, vaikkei ehkä olisi syytä. Toisen pahaolo ei toki aina minusta johdu, mutta herkästi tulee otaksuttua näin. Työ- ja sosiaalisessa ympäristössä tulee joskus ehkä käsitettyä tietyt ilmeet ja eleet turhan henkilökohtaisesti, vaikka kyse olisi aivan muista asioista, kuten työtoverin harmituksesta omista asioistaan/stressistä tms.. En ehkä ole kovin taitava tulkitsemaan noita asioita.

Paikalla safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4370
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #8 : Joulukuu 03, 2019, 09:05:30 »

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. ” Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).” (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Kerropa mikä aisteistasi ei aisti ympäristöä?  Vaikka onhan tuo ään puuttuminen tietenkin törkeätä huolimattomuutta.
 Lisätäänpä se oikein alleviivattuna.  ÄÄ

Asentoaisti ei aisti ympäristöä, vaan lihasten jännittymistä ja nivelten kulmia. Tasapainoaistin (jonka osaksi asentoaisti kyllä ajatellaan) aistii sitten sitä, ollaanko ylösalaisin vai miten. Sisäkorvassa on meillä ne aistimet, jotka tunnistavat asentomme suhteessa painovoimaan. Tasapainoaistin ajatellaan koostuvan näistä eri osistaan, mutta nimenomaan tuo asentoaisti ei siis aisti suhdettamme painovoimaan, vaan se aistii kehomme asentoa ja liikettä. Nämä aistimukset sitten yhdessä - ja myös yhdessä näköaistin kanssa - tuottavat tasapainossa pysymisen kyvyn.

Lainaus
Tasapainoaisti koostuu kolmesta osasta: liike-elimestä (sisäkorvan kaarikäytävät), sisäkorvan kuulokivielimestä, ja mm. lihaksissa olevista reseptoreista, jotka muodostavat asentoaistin. Liike-elin aistii kulmakiihtyvyyksiä, kuulokivielin aistii suoraviivaisia kiihtyvyyksiä ja asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden.
Wiki

Aistimisessa on toki tärkeää aistia ympäristöä, mutta kyllä yhtä lailla on tärkeää aistia sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 03, 2019, 09:10:37 kirjoittanut safiiri »

Poissa Xantippa

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2373
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #9 : Joulukuu 03, 2019, 09:26:40 »

Asentoaistilla ei kyllä aistita reppua, vaan oma kehon asentoa. ” Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).” (Wiki)

Alleviivasin::
>
Jos sopii, niin ehkä saan hieman korjailla noita vääriä käsityksiä.

Asentoaisti kyllä aistii ympäristöä ja sisäistä tilaa, muutenhan voisit kävellä päälläsi tai käsilläsi, ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi.

Horisontaalisena aistina se tietenkin osaa sopeuttaa tasapainon ihmisen pystykävelyn huomioiden.

Mielenkiintoista. Onko näköaistinikin riippuvainen siitä, miten sen ympäristö huomioi? Entä kuulo - onko se, mitä kuulen tai kuuntelen, riippuvainen yleisön huomiosta?

T: Xante

Kerropa mikä aisteistasi ei aisti ympäristöä?  Vaikka onhan tuo ään puuttuminen tietenkin törkeätä huolimattomuutta.
 Lisätäänpä se oikein alleviivattuna.  ÄÄ

En tiedä törkeästä huolimattomuudesta, mutta asian sisältö siinä muuttui.

ellei sitä ympäristö ollenkaan huomioisi
ellei sitä ympäristöä ollenkaan huomioisi

Kun aistitaan sinun kirjoitttelusi, en voinut mitenkään tietää, että tarkoititkin, sitä kirjoittamatta, alimmaista.

T: Xante

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2231
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #10 : Joulukuu 03, 2019, 10:49:42 »

Aistimisessa on toki tärkeää aistia ympäristöä, mutta kyllä yhtä lailla on tärkeää aistia sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa.


Asentoaisti tarkoittaa omaa asentoa suhteessa ympäristöön ja on siis se horisontaalinen näkökulma joka muodustuu automaattisesti.

Se on kehon oma hyrräkompassi ja vakauttaa sinutkin olemaan jaloillasi.

Pyöriskelepä huviksesi ympyrää jonkun aikaa niin ehkä huomaat tasapainovaikeuksia ilmaantuvan.

Tarkoitat ilmeisesti asentoaistilla myös sitä aistienvaraista kehontuntemuksia, mutta ovat eri asia.

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2231
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #11 : Joulukuu 03, 2019, 11:28:16 »

Kun aistitaan sinun kirjoitttelusi, en voinut mitenkään tietää, että tarkoititkin, sitä kirjoittamatta, alimmaista.

T: Xante

Niin enkä sitä tietenkään voi vaatiakaan. Useinkin voi olla ettei hahmottamisessa ole kaiken aikaa ajan tasalla.

Oikein sopivaahan olisi käyttää kielellisiä määritelmiä niin ettei olisi mahdollisuutta ymmärtää asioita muulla kuin yhdellä tavalla, eikä kirjoituksessa tulisi virheitä. Tiedä sitten onko se mahdollista.


Paikalla safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4370
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #12 : Joulukuu 03, 2019, 14:51:35 »

Aistimisessa on toki tärkeää aistia ympäristöä, mutta kyllä yhtä lailla on tärkeää aistia sitä, mitä tapahtuu omassa kehossa.


Asentoaisti tarkoittaa

Ei tarkoita. Lue nyt vaikkapa se Wikin selitys siitä, mitä asentoaisti tarkoittaa.

Lainaus
.

Se on kehon oma hyrräkompassi ja vakauttaa sinutkin olemaan jaloillasi.

No milläs nimellä sitten SITÄ aistia kutsutaan mielestäsi, jolla tunnistaa, onko käis koukussa vai suorana?

Lainaus

Pyöriskelepä huviksesi ympyrää jonkun aikaa niin ehkä huomaat tasapainovaikeuksia ilmaantuvan.

Se on tasapainoaisti ja siitä ne sisäkorvassa sijiatsevat aistimet (näköaistin ohella), jotka siinä hommassa tarvitaan. Äidilläni olikin tasapainon kanssa haasteita, kun aivoleikkauksessa tuhoutui toisen korvan tasapainoaistai (ja kuulo). Mutta Kyllä hän silti hyvin osasi silmät kiinni asettaa etusormensa vastakkain.

Lainaus
Tarkoitat ilmeisesti asentoaistilla myös sitä aistienvaraista kehontuntemuksia, mutta ovat eri asia.

Asentoaistilla tarkoitetaan - siis yleisesti, en minä - juuri sitä, että me tiedämme oman kehomme asennon. Ei suhteessa ympäristöön, vaan sen, onko käsi koukussa tai ojennettuna eteen tai näytämmekö sillä rauhanmerkkiä, vaikka olisimme pilkkopimeässä tai silmät suljettuina.

Puhuin kommentissani myös yleisemmin siitä, että ympäristön lisäksi me todellakin aistimme myös kehomme sisäisiä tiloja ja tapahtumia. Eikä tämä ole missään tapauksessa vähäpätöisempi osa aistiemme tuomaa informaatiota. Sillä en kuitenkaan viitannut vain asentoaistiin.

Sinä tietenkin tuttuun tapaasi tarkoitat asentoaistilla jotakin ihan muuta kuin yleensä. Onhan sekin yksi tapaa vakuuttaa itsensä omasta kaikkitietävyydestään...

Poissa Karikko

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2231
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #13 : Joulukuu 03, 2019, 16:30:12 »


Asentoaisti määrittelee siis horisontaalisen asennon ihmisellä.

Se on automaattinen ja toimii ihan tiedostamatta.  Yrität siis automaattisesti korjata asentoasi, jos horisontaalinen asemasi sekoittuu.

Tuskin ehdit siinä välissä mitenkään tiedostaa ja käsitellä missä kulmissa nivelesi ja muu kehosi kolkuttaa.  Ne eivät siis tiedä, että ovat jo oikeassa asennossa.

Jos horisontti vääristyy pyrkii se aisti korjaaman sen asennon vastaamaan sitä uutta tilannetta.

Sitä on kyllä tarkoituksellisesti tutkittaessa vääristetty ja kaatuminen on takuu varma seuraus.


Kompastuessa asia on hieman toisin silloin luonnollisesti pyrit ihan tietoisesti saavuttamaan tasapainon.

Paikalla safiiri

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4370
Vs: Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset
« Vastaus #14 : Joulukuu 04, 2019, 06:22:01 »


Asentoaisti määrittelee siis horisontaalisen asennon ihmisellä.

Ei määrittele.

Lainaus

Lainaus
Pään asennon ja liikkeen rekisteröivä tasapainoaisti perustuu kummankin sisäkorvan nestettä sisältäviin rakenteisiin. Näistä tunnetuimpia ovat kolme kaarikäytävää, joista jokaisen pohjalla on keilamainen cupulaksi kutsuttu hyytelömassa.

Kun päätä käännetään, neste virtaa kaarikäytävissä ja liikuttaa cupulaa. Tällöin cupulaan työntyvät aistinkarvat taipuvat ja lähettävät aivoihin liikkeestä kertovia viestejä. Koska kaarikäytävät sijaitsevat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ne voivat erottaa kaikensuuntaisia kiertoliikkeitä.

Neste reagoi nopeasti myös, kun pää taas pysähtyy. Tosin silloin, kun kiertoliike on ollut hyvin voimakasta, kuten huvipuiston kieputtimissa, tyyntyminen saattaa kestää. Se ilmenee huimauksena, eli tuntuu siltä kuin menettäisi tasapainon.

Kun päätä liikutetaan suoraan ylös tai alas, aktivoituvat tasapainoelimeen kuuluvat pyöreä rakkula eli sacculus ja soikea rakkula eli utriculus. Myös niihin liittyy hyytelön ympäröimiä aistinkarvoja. Lisäksi hyytelössä on tasapainokiviksi eli otoliiteiksi kutsuttuja kalsiumkarbonaatti- ja proteiinikiteitä, jotka voimistavat hermoärsykkeitä osuessaan aistinkarvoihin esimerkiksi silloin, kun kumarrutaan. Aivot saavat tietoa kummastakin rakkulasta myös silloin, kun asento on vakaa.

Tasapainokivet reagoivat painovoimakenttään ja suoraviivaiseen kiihtyvään liikkeeseen. Tämän ominaisuuden ansiosta ihminen pystyy esimerkiksi junassa tajuamaan, kumpaan suuntaan se lähtee asemalta, vaikka silmät olisivat kiinni.
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/tasapaino-onko-tasapainoaisti-ihmisen-korvassa

Lainaus
Se on automaattinen ja toimii ihan tiedostamatta.  Yrität siis automaattisesti korjata asentoasi, jos horisontaalinen asemasi sekoittuu.

Tuskin ehdit siinä välissä mitenkään tiedostaa ja käsitellä missä kulmissa nivelesi ja muu kehosi kolkuttaa.  Ne eivät siis tiedä, että ovat jo oikeassa asennossa.

Jos horisontti vääristyy pyrkii se aisti korjaaman sen asennon vastaamaan sitä uutta tilannetta.

Sitä on kyllä tarkoituksellisesti tutkittaessa vääristetty ja kaatuminen on takuu varma seuraus.


Kompastuessa asia on hieman toisin silloin luonnollisesti pyrit ihan tietoisesti saavuttamaan tasapainon.

Et siis taida edes tietää, että ihmisellä tosiaan on MYÖS asentoaistiksi kutsuttu aisti. Se ei ole yllättävää, koska sen olemassaolo ei olekaan kaikille tuttua.

Lainaus
Asentoaisti Lihasten ja nivelten välittämät aistiärsykkeet pitävät aivot jatkuvasti ajan tasalla eri ruumiinosien sijainnista. Näin ihminen tietää koko ajan, missä hänen jalkansa ovat, ja onko hänen suunsa auki vai kiinni.
https://tieku.fi/ihminen/elimisto/seitseman-tarkeinta-aistiamme

Lainaus
Asentoaisti huolehtii, että aivomme tietävät joka hetki koko kehomme ja ruumiinosiemme sijainnin. Kokeile vaikka kädet selän takana koskettaa vasemman käden etusormella oikean käden etusormea. Se ei onnistuisi, ellei sinulla olisi asentoaistia.

Tasapainoaisti taas huolehtii, että tiedämme koko ajan tasapainotilammeja osaamme automaattisesti korjata asentoamme tasapainon saavuttamiseksi.

Kun olet liikkeellä, nämä aistit aktivoivat joka hetki aivojasi. Asento- ja tasapainoaisti välittävät jatkuvasti tietoa aivoille asennostamme.

Jokaisesta lihaksesta ja nivelestä lähtee reseptorin kautta hermoimpulssi aivoihin. Aivot lähettävät asennon korjausviestin taukoamatta, kun olemme liikkeessä. Lihasten ja nivelten reseptorit lähettävät aivoille sitten palautteen uudesta asennostamme. Kehossamme on reseptoreita, jotka aistivat lämpöä, painetta, lihasjännitystä ja tasapainoa. Liikunta aktivoi reseptoreja ja reseptorit aivoja taukoamatta liikkuessamme.
https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/asentoaisti/?cn-reloaded=1

Mutta kerro ihmeessä, mistä SINÄ mielestäsi tiedät, käsiesi aseman ja asennon, jos sinulla ei ole mitään aistia, jolla sitä aistisit? Horisontaalinen asemasihan ei muutu siinä, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan selkäsi takana. Siten SE aisti, joka tätä aistii ei tehtävässä auta. Ei auta näköaistisikaan, ellei sinulla satu olemaan ”silmiä selässä”. Tuntoaistikaan ei tule kyseeseen, koska tunnet sen sormien kosketuksen vasta, kun se jo on tapahtunut. Se siis ei voi auttaa ”suunnistamisessa”. Kuitenkin yleensä tällainen tehtävä ei tuota erityisiä vaikeuksia, eikä sormiesi tarvitse erityisemmin etsiä toisiaan - kuten olisi tilanne, jos kyse olisikin toisen ihmisen sormesta.

Yritä ymmärtää, että selittämällä tilanteita, joissa tasapainoaisti on tarpeen, et pysty ”todistamaan”, että asentoaisti ei aisti sitä, mitä sen (lähteiden kanssa) kerron aistivan. En ole kieltänyt tasapaianoaistin olemassaoloa. Päinvastoinhan sanoin, että usein asentoaistin katsotaan olevan osa tasapainoaistin kokonaisuutta, jossa sitten ovat myös nuo sisäkorvassa sijaitsevat pään asennon muutoksia suhteessa painovoimaan ja kiihtyvyyttä aistiva tasapainoaisti.  Näissä luokitteluissa on jonkin verran variaatiota, mutta meillä on tosiaan aisti, joka usein asentoaistiksi nimetään, joka aistii kehomme asennon muutoksia ihan vain suhteessa omaan kehoonsa. JOs ei olisi, niin miten luulet astronauttien oikein pystyvän toimimaan avaruuden painottomuudessa? Siellähän ei ole olemassakaan mitään painovoiman suhteen muuttuvaa suuntaa. Silti he pystyvät työskentelemään siellä ja käymään vaikkapa ns. avaruuskävelyllä. Hankalaa, jos taju kehon asennosta katoaisi painovoiman myötä kokonaan.