Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset

Aloittaja Norma Bates, lokakuu 04, 2019, 10:34:32

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Karikko

^

Tarkoitatko ettei tarvitsisi nähdä horisonttia?

Horisontiksi kelpaa nökökyvyn hyväksymä tila ja tajuama kenttä siinä ylösalaisin olevassa lentokoneessakin, se vain ei silloin ole oikea.
Omilla jaloilla seisottaessa ja horisontin silloin häiriintyessä elimistö pyrkii myös refleksinomaisesti säätämään sen horisontin oikeaan tasoon, eli korjaamaan omaa asentoa.

Pyöri vaikka ympyrää jonkun aikaa, niin tajuntasi ei ehdi sopeutua siinä ja pysähtyessäsi kroppasi etsii oikeaa näkökenttää mistä voi määritellä sen asemasi siihen ympäristöön missä olet.

Toki se liittyy tasapainoaistin säätelyjärjestelmään se horisentaalisuus kuten siihenkin ettet kulje normaalisti vinossa päivät päästään.

Hippi

^
Nyt tuntuu, että olet hirttäytynyt tuohon horisonttiin ihan suotta.

Voitko selittää, miten syntymästään sokea pystyy kulkemaan pystypäin aivan vaivattomasti näkemättä horisonttia kartaakaan elämässään?
Tasapainoaisti toimii aivan hyvin ilman näkökykyä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Xantippa

Tai sen, että suurin osa meistä kulkee eteenpäin selkä suorana näkemättä horisonttia. Aika usein nähdään kerrostaloja ja kauppakeskuksia.

Tai sen, että horisontin nähdessäkin on mahdollista kulkea vinossa ja tuntea kulkevansa vinossa. Voi horisonttia katsellen nousta seisomaan päälleen, eikä horisonttiparka voi mitenkään sitä estää.

T: Xante

safiiri

#33
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 05, 2019, 13:06:40
^

Tarkoitatko ettei tarvitsisi nähdä horisonttia?

En. Tarkoitan, ettei avaruudessa ole horisonttia. Eikä painovoiman mukaisia suuntia alas ja ylös.

Lainaa
Horisontiksi kelpaa nökökyvyn hyväksymä tila ja tajuama kenttä siinä ylösalaisin olevassa lentokoneessakin, se vain ei silloin ole oikea.
Omilla jaloilla seisottaessa ja horisontin silloin häiriintyessä elimistö pyrkii myös refleksinomaisesti säätämään sen horisontin oikeaan tasoon, eli korjaamaan omaa asentoa.

Horisontti ja näkökyvyn hyväksymä kenttä nyt ei vain voi olla se, joka selittää, miten löydät etosirmillasi toisensa silloinkin, kun et niitä näe.

LainaaPyöri vaikka ympyrää jonkun aikaa, niin tajuntasi ei ehdi sopeutua siinä ja pysähtyessäsi kroppasi etsii oikeaa näkökenttää mistä voi määritellä sen asemasi siihen ympäristöön missä olet.

Pyöri vaikka ympyrää hetki ja kokeile sitten, löydätkö etusormesi yhteen silmät suljettuina.

LainaaToki se liittyy tasapainoaistin säätelyjärjestelmään se horisentaalisuus kuten siihenkin ettet kulje normaalisti vinossa päivät päästään.

Tasapainoaisti toden totta huolehtii tasapainosta. En ole sitä millään muotoa missään vaiheessa kieltänyt. Mutta se asentoaisti, josta olen puhunut, on e-r-i a-i-s-t-i ja sen aistireseptorit sijaitsevat jossain muualla kuin sisäkorvassa (tai silmissä). Horisontti ei nyt vain vaikuta millään tapaa siihen, miten oikea etusormesi löytää vasemman etusormesi myös pilkkopimeässä, silmät suljettuina, selän takana, pää pyörällä tai avaruuden painottomuudessa. Olis kyllä ihan pirun hankalaa, jos käsien taputtaminen vaatisi niiden katselemista - tai horisontin.

PS. Sekin on totta, ettei se näkyvä horisontti ole edellytys tasapainossa pysymiselle, vaikka silmät kiinni onkin vaikeampaa pysyä yhdellä jalalla pystyssä. Pystyasennon (pään asennon suhteessa painovoiman suuntaan) me kuitenkin aistimme sisäkorvan aistimilla, emme silmillä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Hippi - joulukuu 05, 2019, 13:20:59
^
Nyt tuntuu, että olet hirttäytynyt tuohon horisonttiin ihan suotta.

Voitko selittää, miten syntymästään sokea pystyy kulkemaan pystypäin aivan vaivattomasti näkemättä horisonttia kartaakaan elämässään?
Tasapainoaisti toimii aivan hyvin ilman näkökykyä.

Eihän sokea tietenkään näe horisontaalisesti, kun ei kerran näe. Tasapaino tarkoittaa, että olet tasapainossa, eikö niin ja ellet ole korjaantuu tilanne automaattisesti, tai aivot pyrkivät sen oikaisemaan.
Ilman horisontaalista kohdetta sokea kyllä naputtelee kepillään ympäristöään eikä pysty määrittelemään mitään horisontin kautta. Tajuaa tietenkin maan vetovoiman ja aivojen säätelemän kehon tasapainotilan siinä yhteydessä.

Muuten asiaa on kyllä tutkittu ja havaittu se normaalien aistitoimintojen yhteys jossa se horisontaalisuus vaikuttaa, ja harvempi sokea kaiketi lähtee lentokursseille.

Ihmisiä on laitettu kulkemaan huoneessa jonka horisontti vääristetään eikä kukaan ole pystynyt sitä kaatumatta menemään, no ehkä se sokea sen voisi tehdä, kun ei näköaistin yhteyttä ole.

MrKAT

#35
Pienlentokoneessa kun teemme sukulaisen kanssa jyrkkiä silmukoita, kaarteita niin horisontti vääristyy. Oikea horisontti (optinen silmin nähty taivaanranta) näyttäytyy virheellisesti täysin vinona, vääränä. Ihmisen oikea horisontti on siis se sama "mikä tuntuu takapuolessa" eli gravitaatio+asentoaisti määrää sen ensisijaisesti.
  Kerran olen pimeässä kokenut saman autolla kaarteessa kun vierellä taivaalla vasemmalla puolen ikkunan takana oli taivaalla kiertotähti Venus tai Jupiter. Se lensi yhtäkkiä matalalta ylemmäs taivaalle. Miten se nyt noin?! Kunnes tajusin että kyse oli samasta kuin pienlentokoneesssa: "keskipakovoimat" väänsi horisonttini vinoon johon nähden taivaankappale näytti nouseen yläilmoihin. Todella hassu harha-aistimus!

JK. Koitan graafisesti, joss Cessna kaartaa 90astetta vinossa eli siivet ihan pystyssä jyrkästi poispäin vasempaan:

Ulkomaailman silmin:
                 perstuntuman horisontti (keskipakovoiman ja maan vetovoiman vektorisumman kohtisuorana)
          |     /
          ||  /
          ||/
------- O---------- ulkomaailman oikea horis
        / ||
      /   ||
    /     |Cessnan siivet



Matkustajan aistein:

          |
           |             __Cessnan siivet
            |  __ ---''   
-------- O---------- perstuntuman horisontti
   __--''  |
              |
               | Ulkomaailman optinen horisontti

Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

Karikko

Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

safiiri

#37
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

Tota - pidätkö yllä horisontaalista asentoa myös nukkuessasi? (Tai vertikaalista - sillä oikeastaanhan pystyasento on vertikaali ja se vaakataso horisontaalinen.)

Mutta kaiken kaikkiaan olet taas kerran lähtenyt laukalle, kun luulottelet tässä muiden jotenkin vastustavan ajatusta, että ihminen aistii pystyasennon (suhteessa painovoimaan). Siitä ei ole ollut kyse missään vaiheessa, etteikö tällaisen aistimisen kykyä olisi myönnetty olevan olemassa. Asentoaisti, josta minä puhuin, ei nyt vain ole aisti, jolla aistitaan sitä. Ihan kuten tuntoaistikaan ei aisti sitä, eikä kuuloaisti, eikä makuaisti tai hajuaisti. SE aisti, josta puhuin ja jota asentoaistiksi nimitetään, aistii jotakin muuta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sisäkorvassa olisi niitä aistimia, joilla tosiaan mm. Aistitaan pystyasento (pään asento). Se ei kuitenkaan aistina riitä ohjaamaan liikkumistamme ja kehomme toimintaa.

MrKAT

#38
Lapsena, nuorenakin ja aikuisenakin leikimme pihakeinulla ja sittemmin pyörivällä konttorituolilla. Pää suorassa jos pyörii pystyakselin ympäri  vaikka ½-1 minuuttia ja yhtäkki pysäyttää niin asentoaisti tasapainoaisti on harhautunut ja luulee maailman pyörivän. Joku meistä keksi sitten jättää pään vinoon, vaikka vasemmalle kallelleen pää kohti horisonttia, pyörimisessä. Sen jälkeen pysähdyttyä maailma pyöriikin melkein vaaka-akselin ympäri ja maa kaartuu kohti. Pystyssä pysyminen on hyvin vaikeaa silmät aukikin ja silmät kiinni kaatuu hyvin todennäköisesti. Korvan kaarikäytävissä neste jatkaa liikettään ja aiheuttaa harhan.

Lehdestä kerran luin vaikuttavan kauhistuttavan jutun asentoaistin tasapainoaistin sekoamisesta. Huimauskohtaus oli niin paha että potilas istui huoneen nurkassa jalat suorana lattialla kädet suorana molemmilla seinillä ja oksennusvati edessä jalkojen päällä. Potilas siis koitti käden ja jalkojen tuntoaisteja myöten tavoittaa aidon horisontin ja vakaan koordinaatiston, luultavasti varsin epätoivoisesti.
   Itsellä oli ja on tässä suhteessa "kova vatsa". Kestin pisimpään kiikuissa pyörimistä kun muut voi huonommin ja lopettivat, ja bussissa Savommuan mutkaisten teiden höykytyksissäkin nautin kun jotkut voi huonosti. En koskaan ole tarvinnut oksennuspussia, edes sairaana matkustaen, bussin höykytyksissä.

JK. Korjasin. Nyt ok?
Missä perussuomalainen törttöilemässä, siellä Jokisipilä puolustelemassa.
                    - Vanha turkulainen sananlasku (by Antti Gronow)

safiiri

Lainaus käyttäjältä: MrKAT - joulukuu 06, 2019, 15:41:05
Lapsena, nuorenakin ja aikuisenakin leikimme pihakeinulla ja sittemmin pyörivällä konttorituolilla. Pää suorassa jos pyörii pystyakselin ympäri  vaikka ½-1 minuuttia ja yhtäkki pysäyttää niin asentoaisti on harhautunut ja luulee maailman pyörivän. Joku meistä keksi sitten jättää pään vinoon, vaikka vasemmalle kallelleen pää kohti horisonttia, pyörimisessä. Sen jälkeen pysähdyttyä maailma pyöriikin melkein vaaka-akselin ympäri ja maa kaartuu kohti. Pystyssä pysyminen on hyvin vaikeaa silmät aukikin ja silmät kiinni kaatuu hyvin todennäköisesti. Korvan kaarikäytävissä neste jatkaa liikettään ja aiheuttaa harhan.

Lehdestä kerran luin vaikuttavan kauhistuttavan jutun asentoaistin sekoamisesta. Huimauskohtaus oli niin paha että potilas istui huoneen nurkassa jalat suorana lattialla kädet suorana molemmilla seinillä ja oksennusvati edessä jalkojen päällä. Potilas siis koitti käden ja jalkojen tuntoaisteja myöten tavoittaa aidon horisontin ja vakaan koordinaatiston, luultavasti varsin epätoivoisesti.
   Itsellä oli ja on tässä suhteessa "kova vatsa". Kestin pisimpään kiikuissa pyörimistä kun muut voi huonommin ja lopettivat, ja bussissa Savommuan mutkaisten teiden höykytyksissäkin nautin kun jotkut voi huonosti. En koskaan ole tarvinnut oksennuspussia, edes sairaana matkustaen, bussin höykytyksissä.

Kaikki tuo kuitenkin MrKat on sen tasapainoaistin piirin juttua. Ei sen asentoaistin, jolla ihminen siis aistii kehonsa asennon, jota tässä wikiartikkelissa kuvataan:

Lainaa
Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).

Kannattaa tutkia tekstistä se, missä ne tämän aistin reseptorit sijaitsevat. Kyse ei ole sisäkorvan elimistä. Siis niistä, joihin mm. hyvänlaatuisen asentohuimauksen hoidossa pyritään vaikuttamaan sillä tiettyjen liikkeiden ja asentojen sarjalla ja joka aiheutuu korvan kaarikäytäviin kertyneestä sakasta.

Lainaa
Kaarikäytävän sakka pyritään saamaan liikkeelle manöövereitä eli liikesarjoja tekemällä. Niissä pään liikkeellä saadaan aikaan kaarikäytävänesteen ja siten sakan liike kohti tasapainoelimen tyveä, jossa se ei enää aiheuta tukosta. Manööverien ovat tehokkaita, mutta tila saattaa uusiutua.
Wikipedia

Asentoaisti - siis aisti, joka kertoo kehomme osien asennon suhteessa toisiinsa - ei aiheuta asentohuimausta.  Huimaus on tasapaino-ongelma ja siten luonnollisesti tasapainoaistin alueen asia.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 12:32:52
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

Tota - pidätkö yllä horisontaalista asentoa myös nukkuessasi? (Tai vertikaalista - sillä oikeastaanhan pystyasento on vertikaali ja se vaakataso horisontaalinen.)

Mutta kaiken kaikkiaan olet taas kerran lähtenyt laukalle, kun luulottelet tässä muiden jotenkin vastustavan ajatusta, että ihminen aistii pystyasennon (suhteessa painovoimaan). Siitä ei ole ollut kyse missään vaiheessa, etteikö tällaisen aistimisen kykyä olisi myönnetty olevan olemassa. Asentoaisti, josta minä puhuin, ei nyt vain ole aisti, jolla aistitaan sitä. Ihan kuten tuntoaistikaan ei aisti sitä, eikä kuuloaisti, eikä makuaisti tai hajuaisti. SE aisti, josta puhuin ja jota asentoaistiksi nimitetään, aistii jotakin muuta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sisäkorvassa olisi niitä aistimia, joilla tosiaan mm. Aistitaan pystyasento (pään asento). Se ei kuitenkaan aistina riitä ohjaamaan liikkumistamme ja kehomme toimintaa.

Katsos vänkärini, on hyvä että ymmärrät olevasi pystyasennossa, eikö niin.

Horisontaalinen on näkökenttäsi johon sovittaudut koska aistisi "määräävät niin.
Puutkin kasvat etupäässä ylöspäin ja sinäkin herellä ollessasi kävelet jaloillasi, luulisin. Mutta pääasiahan on tietenkin, että kinataan sinänsä selvää asiaa.

safiiri

#41
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 17:43:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 12:32:52
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 06, 2019, 11:14:33
Ihmisen kontrollielin on tietenkin se sisäkorvassa sijaitseva "simpukka" jossa sijaitsevat ne vestiburaalitoiminnot joihin näköaisti ja myös kuuluaisti vaikuttaa.

Simpukka on suoraan yhteydessä pikkuaivoihin joka sen tasapainotilan pitää yllä.  Pikkuaivoissa on enemmän hermopäätteitä, kun muissa aivojen osissa yhteensä.  (korvatulehduskin voi aiheuttaa huimausta)

Oikeastaan on hieman omituista, että väitetään edes vastaan ihmisen aistimaailman tarpeesta pitää yllä myös horisontaalista asentoa.

Varmaan on kyllä totta sekin ettei sitä vanhoissa tutkimuksissa ole suoranaiseksi aistiksi määritelty, ja siihen varmaan s+ kumppanit takertuivat.

Tota - pidätkö yllä horisontaalista asentoa myös nukkuessasi? (Tai vertikaalista - sillä oikeastaanhan pystyasento on vertikaali ja se vaakataso horisontaalinen.)

Mutta kaiken kaikkiaan olet taas kerran lähtenyt laukalle, kun luulottelet tässä muiden jotenkin vastustavan ajatusta, että ihminen aistii pystyasennon (suhteessa painovoimaan). Siitä ei ole ollut kyse missään vaiheessa, etteikö tällaisen aistimisen kykyä olisi myönnetty olevan olemassa. Asentoaisti, josta minä puhuin, ei nyt vain ole aisti, jolla aistitaan sitä. Ihan kuten tuntoaistikaan ei aisti sitä, eikä kuuloaisti, eikä makuaisti tai hajuaisti. SE aisti, josta puhuin ja jota asentoaistiksi nimitetään, aistii jotakin muuta. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö sisäkorvassa olisi niitä aistimia, joilla tosiaan mm. Aistitaan pystyasento (pään asento). Se ei kuitenkaan aistina riitä ohjaamaan liikkumistamme ja kehomme toimintaa.

Katsos vänkärini, on hyvä että ymmärrät olevasi pystyasennossa, eikö niin.

Horisontaalinen on näkökenttäsi johon sovittaudut koska aistisi "määräävät niin.
Puutkin kasvat etupäässä ylöspäin ja sinäkin herellä ollessasi kävelet jaloillasi, luulisin. Mutta pääasiahan on tietenkin, että kinataan sinänsä selvää asiaa.

Niin. Luulet kinaavasi tästä, koska et edelleenkään tajua, etten ole missään vaiheessa kiistänyt sitä, että ihminen aistii pystyasennon - sisäkorvan aistielimien avulla, joita tasapainoaistiksi yleisesti kutsutaan. Hlauatko kenties keskustella siitä, miten makuaisti aistii horisonttia? Nimittäin sen ASENTOAISTIN eli toiselta nimeltään lihasasentoaistin aistimukset kertovat sitten jostain ihan muusta kuin pään asennosta suhteessa horisonttiin (tai siis oikeammin painovoimaan).

https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/asentoaisti/?cn-reloaded=1

Otsikkona on "Harva tietää, että meillä on asentoaisti". Yllättävää on, että todellakin näyttää siltä, että vaikka ehkä tasapainoaistin olemassaolo tiedetäänkin, niin asentoaisti on tuiki tuntematon ilmestys näin monelle.

Karikko


^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 07, 2019, 12:13:35

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

Edelleen - mikään tuossa kirjoittamastasi nyt vain ei millään tapaa kumoa sen kummemmin asentoaistin olemassaoloa kuin sen tarvettakaan. Vestibulaarijärjestelmä sijaitsee edelleenkin sisäkorvassa, mutta se asentoaisti, josta olen koko ajan puhunut ihan muualla. Olisi outoa, jos sisäkorvassa olisi aistielimet, joilla voisi aistia, missä asennossa on jalka tai käsi. Siihen saa jo kehittää erikoisemman sorttisia selityksiä, miten sisäkorvan elimet jalan tahi käden asennon aistisivat.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 07, 2019, 15:22:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 07, 2019, 12:13:35

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

Edelleen - mikään tuossa kirjoittamastasi nyt vain ei millään tapaa kumoa sen kummemmin asentoaistin olemassaoloa kuin sen tarvettakaan. Vestibulaarijärjestelmä sijaitsee edelleenkin sisäkorvassa, mutta se asentoaisti, josta olen koko ajan puhunut ihan muualla. Olisi outoa, jos sisäkorvassa olisi aistielimet, joilla voisi aistia, missä asennossa on jalka tai käsi. Siihen saa jo kehittää erikoisemman sorttisia selityksiä, miten sisäkorvan elimet jalan tahi käden asennon aistisivat.


Mitä mieltä olet siis, näkökentän (horisontin) vaikutuksesta "tasapainoaistiin"  aiemmin olet kovin väittänyt ettei se vaikuta mitään.

Toki muutkin aistit ovat ihmisellä ympäristön vuoksi ja ne vaikuttavat silläkin tavalla, eli ei sekään maininta, että ympäristö määrää ihmistä ole väärä.  Perustehan on ympäristöön reagoiminen tai siihen sopeutuminen, sitähän varten jotain aistitaan.

PS->Missä se sinun asentoaistisi sijaitsee?  Oikeastaan pitäisi kai kysyä mikä aivoalue sen tulkitsee.