Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset

[safiiri]

^


Niinpä näkökentän liittyminen tasapainoelimiin on toki kiistaton.

Vestiburaalitoiminnot yleensäkin liittävät ihmisen kokonaismekanismin pikkuaivojen liikekeskukseen ja sen säätelyyn.

Noin aistitoiminnoista yleensäkin kannattaisi koetaa ymmärtää (jos mahdollista) etteivät ne ole erillisiä yksiköitä jotka toimisivat toisistaan riippumattomina.


PS:
Ääntäkään ei ole olemassa, ennenkuin sen aivot käsittelevät, >pelkistä paineenvaihteluista aivot "käsittävät" (kuuloluiden paukutuksesta) kuulevansa jotakin jopa informaatioksi luokiteltavaa. "Kuuleminenkin silti rakentuu aivojen eri osissa, vähintään viidessä kohtaa.

Edelleen - mikään tuossa kirjoittamastasi nyt vain ei millään tapaa kumoa sen kummemmin asentoaistin olemassaoloa kuin sen tarvettakaan. Vestibulaarijärjestelmä sijaitsee edelleenkin sisäkorvassa, mutta se asentoaisti, josta olen koko ajan puhunut ihan muualla. Olisi outoa, jos sisäkorvassa olisi aistielimet, joilla voisi aistia, missä asennossa on jalka tai käsi. Siihen saa jo kehittää erikoisemman sorttisia selityksiä, miten sisäkorvan elimet jalan tahi käden asennon aistisivat.

Mitä mieltä olet siis, näkökentän (horisontin) vaikutuksesta "tasapainoaistiin"  aiemmin olet kovin väittänyt ettei se vaikuta mitään.

En ole, vaan päinvastoin olen kirjoittanut, että näköaistilla on vaikutusta tasapainoon.

Toki muutkin aistit ovat ihmisellä ympäristön vuoksi ja ne vaikuttavat silläkin tavalla, eli ei sekään maininta, että ympäristö määrää ihmistä ole väärä.  Perustehan on ympäristöön reagoiminen tai siihen sopeutuminen, sitähän varten jotain aistitaan.

Kyllä monet aistit ovat suuntautuneet aistimaan ympäristöä. Sen lisäksi kuitenkin on tärkeää, että meillä on kehomme tilasta kertovia aistimuksia.

PS->Missä se sinun asentoaistisi sijaitsee?  Oikeastaan pitäisi kai kysyä mikä aivoalue sen tulkitsee.

https://oppimis-ja-muistitekniikat.fi/asentoaisti/?cn-reloaded=1

Jokaisesta lihaksesta ja nivelestä lähtee reseptorin kautta hermoimpulssi aivoihin. Aivot lähettävät asennon korjausviestin taukoamatta, kun olemme liikkeessä. Lihasten ja nivelten reseptorit lähettävät aivoille sitten palautteen uudesta asennostamme. Kehossamme on reseptoreita, jotka aistivat lämpöä, painetta, lihasjännitystä ja tasapainoa.

Wikipediasta:

Asentoaisti (joskus istuinpaikka-aisti tai lihasasentoaisti) on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja liikuttaako ihminen kehoaan aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä vaan vain ihmisen sisäisestä tilasta. Ihossa, lihaksissa, jänteiden välissä ja nivelissä on puristusta ja venytystä tuntevia hermopäätteitä (mekano- tai pressoreseptoreita).

Nämähän tietenkin olen jo aiemminkin sulle lähteinä antanut, joten ylimielinen kyselysi asiasta on jokseenkin naurettavaa. Mutta selitä ihmeessä, miksi tässä olisi merkittävää se, mikä aivoalue näiden aistinelimien välittämää tietoa tulkitsee, kun kyse siis on tiedosta, joka koskee oman kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa. Ajatteletko, että tämä tieto muuttuu tiedoksi jostain muusta (horisontista?), mikäli se käsitellään aivojen paikassa x verrattuna paikkaan y? Mekano- ja pressoreseptorit eivät voi aistia horisonttia, koska ne aistivat ihossa, lihaksissa, jänteissä ja nivelissä puristusta ja venytystä. Tämä aistimus ei voi kertoa horistontista mitään, vaikka se käsiteltäisiin missä tahansa aivoalueella.

Pikkuaivot ovat aivojen alempi ja taaimmaisin osa. Se on huomattavan poimuttunut elin isoaivojen kuoren tapaan. Pikkuaivojen tärkeimmät tehtävät ovat koordinoida vartalon liikkeitä, kuten tasapainoa ja asentoa, hallitsemalla lihasten jännitystilaa.

Wikipedia

Kehon asentoa, lihasten jännitystilaa ja myös tasapainoa koordinoivat pikkuaivot. Tässä ei ole mitään sen kummempaa informaatiota aiheestamme. Asentoaisti määritellään osaksi tasapainoaistia.

Tasapainoaisti on aisti, joka kertoo ruumiin asennon ja sen muutokset suhteessa painovoiman suuntaan. Ihmisen tasapainoaisti perustuu lihas-, jänne- ja näköaistin sekä sisäkorvan vestibulaarijärjestelmän yhteisvaikutukseen.

Mutta asentoaisti on aistielimistömme tasapainoon vaikuttavasta aistikokonaisuudesta se osa, joka EI aisti pään asentoa suhteessa painovoimaan, ei havainnoi horisonttia, vaan sen aistielimet siis sijaitsevat muualla kehossa, eivät sisäkorvassa, ja ne aistivat lihasten, nivelten, jänteiden, ihon tilanteita (venytystä ja puristusta). Nämä aistimukset käsitellään aivoissa (pikkuaivoissa) ja niistä muodostetaan kuva kehomme eri osien asennosta suhteessa toisiinsa. Sisäkorvan aistinelimet kertovat sen, missä asennossa päämme on suhteessa painovoimaan.

Tasapainoaisti koostuu kolmesta osasta: liike-elimestä (sisäkorvan kaarikäytävät), sisäkorvan kuulokivielimestä, ja mm. lihaksissa olevista reseptoreista, jotka muodostavat asentoaistin. Liike-elin aistii kulmakiihtyvyyksiä, kuulokivielin aistii suoraviivaisia kiihtyvyyksiä ja asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden.

Wikipedia

Nämäkin taisin sinulle jo kaikki laittaa lähteinä ja selvennyksenä, mutta ilmeisesti et sitten niitä kuitenkaan lukenut. Minusta nämä ovat varsin selkeän yskiselitteisiä. On kovasti vaikeaa ymmärtää, miten vaikkapa tuo maininta "asentoaisti kertoo kehon eri osien asennosta toisiinsa nähden" on jotenkin epäselvä tai vaikeasti ymmärrettävä. Ilmeisesti kuitenkin näin sinusta on.

[Karikko]

^

Melko sekavaa asioiden sotkemista.

Tasapainoelin on tietenkin yhteydessä sekä lihasten reseptoreisiin, että myös niiden koordinointiin aivoissa.

Tasapainoaistiksi kutsutaan tuota toimintaa ja siihen liittyy myös näkökenttä ja muitakin aistialueita.

Mitään erillistä aistia joka vastaisi yksittäisestä operaatiosta ei ole , eikä se alkuperäinen väiteesi, että "asento-aisti " (Tasapaino- elin) saisi vain elimistön sisäisiä impulsseja> pidä paikkaansa.

[safiiri]

^

Melko sekavaa asioiden sotkemista.

Tasapainoelin on tietenkin yhteydessä sekä lihasten reseptoreisiin, että myös niiden koordinointiin aivoissa.

Tasapainoaistiksi kutsutaan tuota toimintaa ja siihen liittyy myös näkökenttä ja muitakin aistialueita.

Mitään erillistä aistia joka vastaisi yksittäisestä operaatiosta ei ole , eikä se alkuperäinen väiteesi, että "asento-aisti " (Tasapaino- elin) saisi vain elimistön sisäisiä impulsseja> pidä paikkaansa.

Onpas. Olet vain yksiselitteisesti väärässä. "Erillinen" aisti ei tietenkään ole mikään ihmisen aisteista, vaan ne kaikki toimivat yhdessä tuottaen meille tietoa sekä ympäristöstä että kehomme tapahtumista.

Väitteeni on koko ajan ollut, että (sisäkorvan) tasapainoelimet eivät aisti kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa, vaan pään asentoa suhteessa painovoimaan. Sitä aistii asentoaistimme. Koko viimeinen lauseesi on täysin sekava, eikä siinä esittämäsi vastaa sitä, mitä olen sanonut - tai lähteistä linkannut ja lainannut.

Tasapainoelin on elin joka välittää tietoa asennosta painovoiman suhteen. Ihmisellä ja useilla selkärankaisilla tasapainoelin sijaitsee sisäkorvassa. Itse tasapainoelin on pieni rakkula jonka sisällä on otoliitteja. Pään asennosta antavat tietoa sisäkorvan pyöreä ja soikea rakkula. Rakkuloissa on hyytelön peittämiä aistinsoluja. Kun pään asento muuttuu, hyytelö liikahtaa ja aistinsolut ärtyvät. Siksi pystymme seisomaan silmät kiinnikin pystyasennossa.

Wikipedia

Kuten lainauksesta huomaat, tasapainoelimeksi kutsutaan sisäkorvan pään asentoa tietoa antavaa elintä. Asentoaisti on eri asia, vaikka tietenkin se toimii yhteistyössä tasapainoaistin kokonaisuuden muodostavana. Tasapainoon vaikuttaa lisäksi näkö sekä myös oppiminen ja vaikkapa lihasvoima.

[Karikko]

^

Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin ainakin sen, että lahjakkaasti sekoilet kaikella tapaa.

Safiirin kirjoitus>

tasapainoelimet eivät aisti kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa, vaan pään asentoa suhteessa painovoimaan

Miten pidät itsesi lihasten osalta tasapainosssa, ellei yhteyttä ole myös lihaksiin. No hyvä, että edes pää, pysyy pystyssä.

Lihasten reseptorit välittävät toki tietoa asennoistaan ja se liittyy tasapainoelimen toimintaan-- sitä kutsutaan  tasapaino-aistiksi, eikä asento aisti ole siitä mikään erillinen joka toimisi pelkillä lihasreseptoreilla ilman yhteyttä sisäkorvan keskukseen.

[safiiri]

^

Jos tuosta nyt jotain voi päätellä, niin ainakin sen, että lahjakkaasti sekoilet kaikella tapaa.

Safiirin kirjoitus>

tasapainoelimet eivät aisti kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa, vaan pään asentoa suhteessa painovoimaan

Miten pidät itsesi lihasten osalta tasapainosssa, ellei yhteyttä ole myös lihaksiin. No hyvä, että edes pää, pysyy pystyssä.

Niin sitä kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa aistii asentoaisti. Siis se aisti, jonka olemassaoloa et tainnut tietää, kun jaksoit paasata siitä horisontista.

Lihasten reseptorit välittävät toki tietoa asennoistaan ja se liittyy tasapainoelimen toimintaan-- sitä kutsutaan  tasapaino-aistiksi, eikä asento aisti ole siitä mikään erillinen joka toimisi pelkillä lihasreseptoreilla ilman yhteyttä sisäkorvan keskukseen.

Niin tämän tasapainoaistin osiksi voidaan tosiaan - kuten antamissani lainauksissa tosiaan todetaan - sekä tasapainoaisti (sijainti sisäkorvassa, aistii pään asentoa suhteessa painovoimaan) ja asentoaisti, joka sitten aistii kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa. Näillä kaikilla tietenkin on myös yhteys toisiinsa, koska kyse on saman kehon ominaisuuksista ja samoissa aivoissa tulkittavista aistimuksista, joista sitten ihminen (tai eläin) koostaa hahmon siitä, missä mennään ja mihin suuntaan. Erilliseksi en ole asentoaistia koskaan väittänyt, vaan jokseenkin keskustelun alusta saakka kertonut sen olevan osa tasapainon aistimisen kokonaisuutta. Nämä lainauksetkin, joissa asia sanotaan, olen laittanut nyt jo muutamaankin kertaan.

Kuten tässä 3.12.2019 viestissäni:

Asentoaisti ei aisti ympäristöä, vaan lihasten jännittymistä ja nivelten kulmia. Tasapainoaistin (jonka osaksi asentoaisti kyllä ajatellaan) aistii sitten sitä, ollaanko ylösalaisin vai miten. Sisäkorvassa on meillä ne aistimet, jotka tunnistavat asentomme suhteessa painovoimaan. Tasapainoaistin ajatellaan koostuvan näistä eri osistaan, mutta nimenomaan tuo asentoaisti ei siis aisti suhdettamme painovoimaan, vaan se aistii kehomme asentoa ja liikettä. Nämä aistimukset sitten yhdessä - ja myös yhdessä näköaistin kanssa - tuottavat tasapainossa pysymisen kyvyn.

[Karikko]

^

Toki noita juttuja voi kopioida lahjakkaasti netistä, ymmärtämättä tavuakaan sisällöstä.

Aivothan kokonaisuutena huolehtivat tasapainon säilymisestä. Eikä siihen pelkkä elin riitä.
Tasapaino sinänsä on painopiste, jonka "tuntee vaikka vanha tasapainopuntari, joka tasaa taakan varren mukaan.

[safiiri]

^

Toki noita juttuja voi kopioida lahjakkaasti netistä, ymmärtämättä tavuakaan sisällöstä.

Aivothan kokonaisuutena huolehtivat tasapainon säilymisestä. Eikä siihen pelkkä elin riitä.
Tasapaino sinänsä on painopiste, jonka "tuntee vaikka vanha tasapainopuntari, joka tasaa taakan varren mukaan.

Jaahas. Nyt sitten olet päätynyt siihen vaiheeseen, jossa tiedät, miten väärin olen ymmärtänyt ne tekstit, joita olen lainannut. Kiva kuulla, että olet noin taitava lukemaan ajatuksiani. Mahdat olla ylpeä tästä taidostasi.

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Mutta hei, ihmeessä jatka omaa mielikuvitusmatkaasi minun ajatusteni parissa, Sulla tuntuu menevän lujaa. Mitä ilmeisimmin minun ajatuksieni parissa viihdyt jopa paremmin kuin omiesi.

PS. Linkkasin siis lähteitä, koska esitit epäilyksiä siitä, onko ihmisellä kehon osien asentoa aistiva asentoaisti.      Minulle sen olemassaolo ei ollut uusi tieto. Kehon osien asento suhteessa toisiinsa on eri asia kuin tasapaino. Silmät kiinni etusormien laittaminen yhteen ei ole mikään tasapainohaaste, eikä siinä onnistuminen vaadi horisontin tajua. Mutta sitä asentoaistia siinä kyllä tarvitaan.

[Karikko]

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

[safiiri]

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

Suhteessa painovoiman suuntaan. Aistimme siis päämme asennon ja liikkeen suhteessa painovoiman suuntaan:

Pään asennon ja liikkeen rekisteröivä tasapainoaisti perustuu kummankin sisäkorvan nestettä sisältäviin rakenteisiin. Näistä tunnetuimpia ovat kolme kaarikäytävää, joista jokaisen pohjalla on keilamainen cupulaksi kutsuttu hyytelömassa.

Kun päätä käännetään, neste virtaa kaarikäytävissä ja liikuttaa cupulaa. Tällöin cupulaan työntyvät aistinkarvat taipuvat ja lähettävät aivoihin liikkeestä kertovia viestejä. Koska kaarikäytävät sijaitsevat kohtisuorassa toisiinsa nähden, ne voivat erottaa kaikensuuntaisia kiertoliikkeitä.

Neste reagoi nopeasti myös, kun pää taas pysähtyy. Tosin silloin, kun kiertoliike on ollut hyvin voimakasta, kuten huvipuiston kieputtimissa, tyyntyminen saattaa kestää. Se ilmenee huimauksena, eli tuntuu siltä kuin menettäisi tasapainon.

Kun päätä liikutetaan suoraan ylös tai alas, aktivoituvat tasapainoelimeen kuuluvat pyöreä rakkula eli sacculus ja soikea rakkula eli utriculus. Myös niihin liittyy hyytelön ympäröimiä aistinkarvoja. Lisäksi hyytelössä on tasapainokiviksi eli otoliiteiksi kutsuttuja kalsiumkarbonaatti- ja proteiinikiteitä, jotka voimistavat hermoärsykkeitä osuessaan aistinkarvoihin esimerkiksi silloin, kun kumarrutaan. Aivot saavat tietoa kummastakin rakkulasta myös silloin, kun asento on vakaa.

Tasapainokivet reagoivat painovoimakenttään ja suoraviivaiseen kiihtyvään liikkeeseen. Tämän ominaisuuden ansiosta ihminen pystyy esimerkiksi junassa tajuamaan, kumpaan suuntaan se lähtee asemalta, vaikka silmät olisivat kiinni.

Mutta tämä siis liittyy tosiaan siihen tasapainoon, ei niinkään asentoaistiin. Kaarikäytävien neste on painovoiman vaikutuksen alaista ja siten sen liike kaarikäytävissä tuottaa aistimuksen painovoiman suunnasta. Siten on ihan validia ilmaus mielestäni sanoa, että me aistimme painovoiman, mutta tarkennettuna siis aistimme sen, mihin suuntaan se vaikuttaa. Tästä muodostuu siis aistimus siitä, mikä suunta on kohti maata, mikä on siitä poispäin.

En tiedä, mitä mahtaa mielestäsi tarkoittaa tämä "elimien sopeutumisessa ympäristöön". Minä en ole tuollaista ilmausta käyttänyt. Mutta kyllähän vaikkapa silmä (käsittääkseni voidaan kutsua silmää elimeksi) sopeutuu valon määrään (joka kaiketi on ympäristöä) supistamalla ja laajentamalla pupillia. Toki silmä samalla on kiinteästi osa koko ihmisen elimistöä ja sen kokonaisuutta.

[Karikko]

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

Suhteessa painovoiman suuntaan. Aistimme siis päämme asennon ja liikkeen suhteessa painovoiman suuntaan:

Ahas, miten sen aistit? 

Yleensä se mitä aistitaan tuottaa jotain (energiansiirtoa) eli muutosta, kuten vaikka valonaistiminen, (Kvanttien liike-energiaa siirtyy valoherkkien solujen kautta siihen prosessiin)>joka tapahtuu ihmisen aistien kautta ja "käsitellään aivojen avulla.

Tasapainon säilyttämisen kannalta varmaan on oleellista se painopiste jota "keho pitää yllä lihasten motoriikan avulla. Käveleminenkin on opeteltava ja on vaativa prosessi omaksua, mutta lapset treenaavat sen luonnostaan.

[safiiri]

Tosin - se, että esitin asentoaistin vastaavan jostakin muusta kuin siitä asennosta painovoiman suhteen ei varsinaisesti sisältänyt mitään väitettä tasapainoelimestä. Mutta aivot kyllä tarvitsevat aistinelimet niitä aistimuksia saamaan, joista sitten aivoihin tieto niistä välittyy ja jota tietoa aivot käsittelevät ja liittävät aistimusten - ja muun aivotoiminnan - kokonaisuuteen.

Tarkoitat varmaankin, painopisteen suhteen, tuskin painovoima on kokonaisuudessaan aistien tavoitettavissa.

Ihminen aisteineen sopeutuu ympäristöön ja siihen ei yksittäiset elimet sentään kykene.

Suhteessa painovoiman suuntaan. Aistimme siis päämme asennon ja liikkeen suhteessa painovoiman suuntaan:

Ahas, miten sen aistit? 

Kaarikäytävien neste reagoi siihen ja aivot osaavat tulkita tämän tiedon. Se luki tuossa laittamassani tekstissä.

Yleensä se mitä aistitaan tuottaa jotain (energiansiirtoa) eli muutosta, kuten vaikka valonaistiminen, (Kvanttien liike-energiaa siirtyy valoherkkien solujen kautta siihen prosessiin)>joka tapahtuu ihmisen aistien kautta ja "käsitellään aivojen avulla.

Nesteen liikkuminen sisäkorvan kaarikäytävissä on tällaista muutosta.

Tasapainon säilyttämisen kannalta varmaan on oleellista se painopiste jota "keho pitää yllä lihasten motoriikan avulla. Käveleminenkin on opeteltava ja on vaativa prosessi omaksua, mutta lapset treenaavat sen luonnostaan.

Vai niin. Mutta etusormien laittaminen yhteen ei vaadi tasapainossa pysymistä. Se onnistuu myös maahan kaatuneena. Se oli se asentoaistin avulla tapahtuva toiminto.

Painopistettä ei tarvitse "ylläpitää". Jokaisella kappaleella, jolla on massa, on kyllä painopistekin. Pystyasentoa - tai jotain muuta asentoa - kyllä täytyy pitää yllä. Kävellessä taas on pystyttävä siirtämään painopistettä. Kävely on oikeastaan hallittua kaatumista, jossa painopistettä siirretään ja tätä siirtymää seurataan ottamalla askelia.

Painopiste on, suuresti yksinkertaistaen, kappaleessa oleva kohta, johon kappaleelle luontainen painovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin se vaikuttaa kappaleen jokaiseen kohtaan erikseen.

Jokaiseen kappaleen atomiin vaikuttaa pystysuora voima, joka on syntyisin esimerkiksi planeetta Maan gravitaatiokentästä. Maa vetää puoleensa kutakin atomia voimilla, jotka osoittavat lähes yhdensuuntaisina kohti Maan keskipistettä. Yhdensuuntaisina näiden voimien resultantti on samalla myös kappaleen paino. Käännettiinpä kappaletta painovoimakentässä eri asentoihin, kulkee kappaleen resultanttivoima, eli painovoima, aina yhden saman pisteen kautta. Tätä pistettä kutsutaan kappaleen painopisteeksi.[1]

Wikipedia

[Karikko]

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

[safiiri]

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

Voisinhan tuon myös sanoa itse (ja useimmiten olen jo ennen lähteen lainaamista sanonkin), mutta olen jo tottunut siihen, että silloin mielestäsi olen väärässä. Sinähän et kykene omille omituisille jutuillesi lähteitä löytämään. Ne kun ovat täysin omakeksimiäsi kummallisuuksia. Painopistettä ei ylläpidetä. Tasapainoa - halutussa asennossa - voidaan pyrkiä ylläpitämään.

[Karikko]

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

Voisinhan tuon myös sanoa itse (ja useimmiten olen jo ennen lähteen lainaamista sanonkin), mutta olen jo tottunut siihen, että silloin mielestäsi olen väärässä. Sinähän et kykene omille omituisille jutuillesi lähteitä löytämään. Ne kun ovat täysin omakeksimiäsi kummallisuuksia. Painopistettä ei ylläpidetä. Tasapainoa - halutussa asennossa - voidaan pyrkiä ylläpitämään.

Tasapainon ylläpito- tarkoittaa painopisteen hallintaa, ettei kupsahda kumoon.  Etukenossa voi kyllä laskea mäkeä, kun ilmavirtaukset tukevat.

Mitä, ja miten voima siirtyy painovoiman "kokemisen yhteydessä" ja mistä ihmiseen.?

Painovoimakentässä varmaan eletään, ja se vaikuttaa, mutta kysyn edelleen miten?

[safiiri]

Wikipedia

Jahas wiki aistii siis sinun painovoimasi, kiva.

Voisinhan tuon myös sanoa itse (ja useimmiten olen jo ennen lähteen lainaamista sanonkin), mutta olen jo tottunut siihen, että silloin mielestäsi olen väärässä. Sinähän et kykene omille omituisille jutuillesi lähteitä löytämään. Ne kun ovat täysin omakeksimiäsi kummallisuuksia. Painopistettä ei ylläpidetä. Tasapainoa - halutussa asennossa - voidaan pyrkiä ylläpitämään.

Tasapainon ylläpito- tarkoittaa painopisteen hallintaa, ettei kupsahda kumoon.  Etukenossa voi kyllä laskea mäkeä, kun ilmavirtaukset tukevat.

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.  Toki sekin siinä mäenlaskussa on ihan tärkeä asia sekin, mutta pystyasennon aistiminen on sisäkorvan tasapainoelimen tehtäväkenttää.

Mitä, ja miten voima siirtyy painovoiman "kokemisen yhteydessä" ja mistä ihmiseen.?

Painovoimakentässä varmaan eletään, ja se vaikuttaa, mutta kysyn edelleen miten?

Edelleen vastaan, että sisäkorvan kaarikäytävien nesteen liikkuminen tapahtuu painovoiman vaikutuksessa (sisäkorva ei ole painottomassa tilassa). Kaarikäytävät ovat sopivasti eri suuntaisesti siten, että nesteen liike on erilaista pään asennon muuttuessa (ja painovoiman suunnan pysyessä samana), ihminen tämän nesteen liikkeistä aistii sitten painovoiman suunnan. Voima ei "siirry" ihmiseen, mutta koska kyseessä on tosiaan voima, sillä myös on suunta. Painovoima vaikuttaa ihmiseen aina, kun me olemme painovoiman vaikutuksen piirissä. Neste noin yleisesti pyrkii asettumaan aina siten painovoiman suhteen, että se valuu matalimpaan mahdolliseen tilaan. Tämä nesteen käyttäytymisen piirre yhdistettynä kaarikäytävien muotoihin tuottaa meille aistimuksen painovoiman suunnasta.

Tämä nyt kuitenkin on jälleen siis tasapainoaistimuksen selittämistä. Se taas oli SE aisti, jonka sinä kaiketi totesit olevan olemassa kyllä. Mutta se minun keskusteluun tuomani asentoaisti oli sinulle ilmeisen tuntematon ja oletkin yrittänyt väittää sen olevan vastuussa pystyssä pysymisestä ja horisontin hahmottamisesta. Näin ei ole, vaikka toki tasapainokykyymme vaikuttaa sekä sisäkorvan taspainoelimet, asentoaisti, näköaisti ja myös lihasvoima ja oppiminen (mm. Tiedämme, että puut pääsääntöisesti kasvavat pystyssä ja veden pinta on vaakatasossa). Sisäkorvan tasapainoelimen toiminta perustuu samaan fysiikkaan mitä käytämme vesivaa'assa eli vatupassissa. Siinäkin on nestettä ja nesteessä ilmakupla, jonka asettuminen kertoo, milloin vaaka on vaakasuorassa , horisontaalisesti (tai pystysuorassa eli vertikaalissa). Painovoima ei "siirry" vatupassiin, mutta sen sisällä olevan nesteen käyttäytymisestä on helppoa tunnistaa vaaka-asento. Mutta vatupasseissakin on niitä nesteelle tehtyjä putkia eri suunnissa siten, että yhdestä näkee vaakasuunnan, toisesta pystysuunnan. Joissakin malleissa myös 45 asteen kulman. Sisäkorvan kaarikäytävissä on vastaava idea, että niitä on eri suuntaisia, joten (pään) asennon aistiminen ja tunnistaminen (suhteessa painovoimaan, jonka mukaan kaarikäytävien neste asettuu) on sen avulla mahdollista.

JOs et usko, jätän omaksi tehtäväksesi tällä kertaa etsiä lähteitä. Jos mielestäsi olet oikeassa ja minä hakoteillä, löytänet tämän todistavia lähteitä helposti. Ellet ole päätynyt uskomaan, että yleinen käsityksemme ja vaikkapa koulussa opetettava fysiologia ja fysiikka ovat nekin ihan väärässä tässä asiassa. Ehkä jopa kyseenalaistat vesivaa'an toiminnan?