Omituiset, vääristyneet tai puuttuvat aistimukset

[Karikko]

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.  Toki sekin siinä mäenlaskussa on ihan tärkeä asia sekin, mutta pystyasennon aistiminen on sisäkorvan tasapainoelimen tehtäväkenttää.

Onko noin, että tasapainoaistin hommaksi menee tasapainossa pysyminen.?

Tavallaan sitäkin, mutta olettaisin lihaskäämien reseptoreiden käskyttämisen tulevan aivojen motoriikka "osastolta".

Jos jätetään toiminta aistien tehtäväksi, kuten tasapainon säilyttäminen, tai näkeminen, kuuleminen, niin mihin aivoja ollenkaan tarvitaan?

Aistimisen edellytys on, että on jotain aistittavaa, eli muutosta mitä muutosta siis tapahtuu painopisteen siirtymisessä (kappaleen sisällä, eli tässä tapauksessa ihmisen).

Vihjeitähän tässä on jo paljonkin, muutenhan pelkkä rautanko on tasapainossa keskeltä tuettaessa, mutta se ei todellakaan itse säädä sitä tasapainoa.

[safiiri]

Tasapainossa pysyminen kuitenkin siis oli tasapainoaistin homma ja asentoaistin heiniä on kehon osien asento.  Toki sekin siinä mäenlaskussa on ihan tärkeä asia sekin, mutta pystyasennon aistiminen on sisäkorvan tasapainoelimen tehtäväkenttää.

Onko noin, että tasapainoaistin hommaksi menee tasapainossa pysyminen.?

Tota...eikö sen jo voisi ymmärtää itse aistin nimikkeestä?

Tavallaan sitäkin, mutta olettaisin lihaskäämien reseptoreiden käskyttämisen tulevan aivojen motoriikka "osastolta".

Niin sen asentoaistin, joka siis aistii kehon osien asentoa toisiinsa nähden, reseptorit tosiaan ovat niissä kehonosissa, joiden asentoa aistitaan, eivät sisäkorvassa. Taisin tämän jo sinulle kertoa aika monta viestiä sitten.

Jos jätetään toiminta aistien tehtäväksi, kuten tasapainon säilyttäminen, tai näkeminen, kuuleminen, niin mihin aivoja ollenkaan tarvitaan?

En ole väittänyt toiminnan jäävän aistien tehtäväksi. Aistien tehtävä on välittää aistimukset aivoihin. Tämänkin olen kyllä sanonut jo ajat sitten. Aistimisessa toden totta tarvitaan sekä ne aistimuksia vastaanottavat elimet (kuten silmät ja korvat) että aivot, jotka näitä aistimuksia tulkitsevat ja muodostavat sen aistihavainnon.

Aistimisen edellytys on, että on jotain aistittavaa, eli muutosta mitä muutosta siis tapahtuu painopisteen siirtymisessä (kappaleen sisällä, eli tässä tapauksessa ihmisen).

Painopiste ei siirry minnekään silloin, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan. Muutos, jota silloin aistitaan ei ole painopisteen muutos, vaan käsien asennon muutos, kun ne siirtyvät koskettamaan toisiaan.

Vihjeitähän tässä on jo paljonkin, muutenhan pelkkä rautanko on tasapainossa keskeltä tuettaessa, mutta se ei todellakaan itse säädä sitä tasapainoa.

Et onnistunut taaskaan tuomaan asiaan mitään sellaista tietoa, mitä en olisi jo ajat sitten sulle kirjoittanut. En ota vastuuta siitä, ettet kykene luetun ymmärtämiseen, keksit sanoille ihan omia merkityksiäsi ja kehittelet kummallisia olkiukkoiluja siitä, mitä muka olen kirjoittanut. Rautatanko ei aisti yhtään mitään. Sillä ei ole aistielimiä, eikä aistimuksia käsitteleviä aivoja. Jää kyllä täysin hämäräksi, mitä rautatanngoista puhumisella nyt yrität ilmaista.

[Karikko]

^

Puhelit tuossa aiemmin vatupassi esimerkkiä käyttäen vertauksena tasapaino-elimeen.

Miten luulet jos se olisi noin yksinkertainen mekanismi-- kenopään( harri kirvesniemen) koskaan hiihtäneen maaliin saakka, kun tasapaino viettelisi jatkuvasti kallistelemaan "vasemmalle".

Safiiri kirjoitti::

>>

Painopiste ei siirry minnekään silloin, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan. Muutos, jota silloin aistitaan ei ole painopisteen muutos, vaan käsien asennon muutos, kun ne siirtyvät koskettamaan toisiaan.


Tuohon voisi kyllä hieman tuoda tarkennusta, jos painopisteestä hieman poikkeaa, vaikka vain käsivarsi, muuttaa se painopistettä.

[safiiri]

^

Puhelit tuossa aiemmin vatupassi esimerkkiä käyttäen vertauksena tasapaino-elimeen.

Miten luulet jos se olisi noin yksinkertainen mekanismi-- kenopään( harri kirvesniemen) koskaan hiihtäneen maaliin saakka, kun tasapaino viettelisi jatkuvasti kallistelemaan "vasemmalle".

Kuten jo monen monta viestiä sitten ja uudestaan samaa toistaen olen kirjoittanut, on tasapainossa PYSYMINEN monen tekijän vaikutuksesta syntyvä ilmiö. Tasapainoaistin, asentoaistin (joita myös yhdessä voidaan kutsua tasapainoaistiksi, mutta joista tuo painovoiman suhteen asentoa aistivat elimet ovat sisäkorvassa ja kehon osien asentoa suhteessa toisiinsa sitten muualla ympäri kehoa), näköaistin, lihasvoiman, motorisen taidon ja oppimisen yhteisvaikutuksen kautta syntyy kyky pysyä tasapainossa.

Mitäs luulet - jos sen Kirvesniemen painopiste ei muuttuisi, olisko hän koskaan päässyt maaliin saakka?

Mutta siis - jos henkilöllä on tapana olla pää kenossa, niin silloin hän on harjaannuttanut itsensä tietenkin sellaisessa asennossa tasapainoiluun. Ihminen ei yleensä heti kaadu, edes horju, kun pään asento muuttuu. Vatupassisuorassa ei esineidenkään tarvitse olla pysyäkseen pystyssä. Toki sitten, jos painopiste siirtyy riittävästi, tapahtuu kaatuminen, putoaminen tms. tasapainon menetys.

Safiiri kirjoitti::

>>

Painopiste ei siirry minnekään silloin, kun yrität koskettaa etusormillasi toisiaan. Muutos, jota silloin aistitaan ei ole painopisteen muutos, vaan käsien asennon muutos, kun ne siirtyvät koskettamaan toisiaan.


Tuohon voisi kyllä hieman tuoda tarkennusta, jos painopisteestä hieman poikkeaa, vaikka vain käsivarsi, muuttaa se painopistettä.

Ei ole painopisteen siirtymisen aistimista se, osuvatko ne sormet yhteen vai eivät. Tasapainohan kyllä säilyy yleensä, vaikka oikea etusormi ei vasenta löytäisikään. (Tosin usein tällainen ongelma johtuu liiallisesta alkoholimäärästä veressä, jolloin kyllä myös tuo sormiensa yhteen laittaminen saattaa olla vaikeaa.) Painopiste ei paikallaan seistessään tosiaankaan siirry tilassa, vaan pysyy paikallaan. Toki tasapainossa oleminen on itse asiassa jatkuvaa pientä tasapainon hakemista eli myös jatkuvaa pientä muutosta. Se ei tarkalleen ottaen ole staattinen tila, vaan dynaaminen. Samoinhan ja vaikka silmät auki on paljon helpompaa pysyä tasapainossa, ei ole painopisteen tai tasapainotilan aistimista se, jos yhdellä jalalla seistessään katselee samalla tv-ohjelmaa. Se tv nähdään näköaistilla, vaikka se samalla auttaisi sitä tasapainotilan säilyttämistäkin. Kyllä - asentoaisti on toden totta osallinen tasapainokykyymme. On nimittäin aika tärkeää tietää, missä asennossa olemme, vaikka painovoiman suunnan aistimmekin pään asennon muutoksista ja sisäkorvan elimillä. Yleensä kuitenkin me myös tiedämme, missä asennossa päämme on suhteessa muihin kehonosiin. Koko kehollisen asentomme kokonaisuuden sekä suhteessa itseensä että suhteessa ympäristöön aistimme monen aistielimen yhteistyön tuloksena. (Myös tuntoaistin, joka on tainnut jäädä ainakin ajoittain mainitsematta.)

Painopisteen muutos ja painopisteen siirtyminen tilassa on syytä erotella. Tilallinen siirtyminen kävellen, juosten tarkoittaa sitä, että itse asiassa kaadumme pois tasapainosta, mutta askelia ottamalla vältämme pystyasennon menettämisen. Paikallaan pysyvä tasapainoilu puolestaan vaatii lihastyötä - enemmän tai vähemmän riippuen asennosta, jossa pyrimme tasapainoilemaan. (Jos siis tarkastelemme nyt erilaisia pystyasentoja. Makuuasennossa pysyykin sitten jo ilman sitäkin.)

[Karikko]

^
Jos nyt viimeinkin kertoisit miten se tasapainossa pysyminen tapahtuu, eli mitkä toiminnat sen tekevät ja miten.?   Aluksi kielsit myös ettei "horisontaalisella näkökentällä ole vaikutusta".

Ei nuo tähänastiset sepityksesi kerro sitä. Tasapainoaisti, ei tee tasapainoa, ei sitä tee myöskään asentoaisti, joten kerro nyt ihmeessä, kun kerran tiedät, miten se tapahtuu. "Vesivaakamenetelmä ei varmaan toimi, muutenhan "vatupassi" pöydälle laitettaessa pitäisi sen suorana.

Tuolla hieman näytettä painopisteen hallinnasta (huomioi kädet)
Ei joka poika tee tuota, eikä tyttö--
>>
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000006338822.html

[safiiri]

^
Jos nyt viimeinkin kertoisit miten se tasapainossa pysyminen tapahtuu, eli mitkä toiminnat sen tekevät ja miten.?   Aluksi kielsit myös ettei "horisontaalisella näkökentällä ole vaikutusta".

Miksi minun pitäisi tämä sinulle kertoa? Mun viestihän oli, että ihmisellä on asentoaisti, jolla aistitaan kehon osien asentoa Toisiinsa nähden. Tämä ei millään tapaa poista sen sisäkorvassa sijaistevan elimen toimintaa taspainon aistimisessa. Ne vain eivät ole sama asia, vaikka voidaan ajatella myös niiden yhdessä muodostavan tasapainoaistin kokonaisuuden.

En ole kieltänyt näköaistin osuutta tasapainossa pysymiseen. Päinvastoin olen moneen kertaan maininnut sen olevan yhtenä tekijänä mukana ihmisen tasapainossa. Voit tarkistaa asian edeltävistä viesteistä ihan itse.

Ei nuo tähänastiset sepityksesi kerro sitä. Tasapainoaisti, ei tee tasapainoa, ei sitä tee myöskään asentoaisti, joten kerro nyt ihmeessä, kun kerran tiedät, miten se tapahtuu. "Vesivaakamenetelmä ei varmaan toimi, muutenhan "vatupassi" pöydälle laitettaessa pitäisi sen suorana.

Ei tosiaan tee tasapainoaisti tasapainoa, mutta kyllä on aika tärkeä tekijä sen hallinnassa. Vatupassi on mittaväline. Ei se mitään vaateriin aseta, vaan se on sitten sen timpurin homma. Vatupassi vain on sen vaaterin löytämisen apuväline. Paljon oli vaikeampaa äidilläni tasapainon hallinta sen jälkeen, kun aivoleikkaus hänen toisesta korvastaan tuon sisäkorvan tasapainoelimen tuhosi. Vaikka hän toki edelleen pysyi yleensä pystyssä, niin kaatui paljon helpommin liukastuessaan, kompastuessaan tai muissa haastavissa tilanteissa. Sellaista se on, kun osa näistä tasapainoomme vaikuttavista elimistä ei toimi.

PS. Tuossa testissä muuten käytetään tasapainoaistin lisäksi apuna juuri niitä muitakin asioita, jotka edellisessä viestissäni jo luettelin tasapinoon vaikuttavina: lihasvoimaa (kyse oli kuntotestistä), motorista taitoa, asentoaistia, näköaistia (silmät kiinni tuokin olisi paljon haastavampi tehtävä). Mites on, sujuuko itseltäsi? Minulle liike on helppo. Tosin tuo usein esitellään vain sanallisena tehtävänä, jolloin sen voi suorittaa ohjeiden mukaan myös näppärämmin siten, että samalla kääntyy. Silti kaikki ohjeen vaatimukset täyttyvät eli alas ja ylös pääsee ilman käsien apua. Muitakin mahdollisia variaatioita on ja videon versio on vain yksi tapa täyttää esitetyt vaatimukset. Liikkuvuus on tuossa myös aika tärkeässä osassa, vaikka se ehkei kovinkaan suoranaisesti liity tasapainoon, mikäli kyse on vain tavanomaisesta arkiliikunnasta, ei mistään käsinseisonnasta spagaatissa tai ns. kello kuuden asennosta.

[Karikko]

^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

[safiiri]

^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

Jaahas. Nyt siis olet päätynyt toteamaan, ettei oikeastaan kukaan tiedä, miten tässä tasapainossa oikein pysytelläänkään. Vielä hetki sitten selityksesi oli, että minä vain en siitä mitään ymmärrä.

Tosin alunperinhän en edes tasapainossa pysymisestä kirjoittanut, vaan ihan toisesta kyvystä - kyvystä tuntea, missä asennossa kehomme osat ovat toisiinsa nähden. Vaikka tämä kyky auttaa tasapainossa pysymiseen, se ei ole tasapainoa, vaan tosiaankin kehon osien asennon aistimista. Se toimii silloinkin, kun menetämme tasapainomme. 

[Karikko]

^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

Jaahas. Nyt siis olet päätynyt toteamaan, ettei oikeastaan kukaan tiedä, miten tässä tasapainossa oikein pysytelläänkään. Vielä hetki sitten selityksesi oli, että minä vain en siitä mitään ymmärrä.

Tosin alunperinhän en edes tasapainossa pysymisestä kirjoittanut, vaan ihan toisesta kyvystä - kyvystä tuntea, missä asennossa kehomme osat ovat toisiinsa nähden. Vaikka tämä kyky auttaa tasapainossa pysymiseen, se ei ole tasapainoa, vaan tosiaankin kehon osien asennon aistimista. Se toimii silloinkin, kun menetämme tasapainomme. 

Ilman asentoaistia tuskin pysyt tasapainossa, vaikka et tietäisikään miten se aistisi kaikkiaan toimii, etkä tiedäkään.

Aistit yleensäkin tuottavat aivoille tietoa, jossa se varsinain asia kootaan tajuttavaksi, myös asentoaisti (tietenkin "tapahtuu" vasta aivoissa. Tasapainoaisti toimii varmaan myös nurinmennessä, jos kerran nurinmenijä on tietoinen nurinmenostaan.

Näköhavainto vaikuttaa moniin asioihin esim, kokeessa oma käsi laitetaan verhon taakse ja tekokäsi näkyviin ja sitä hieman manipuloidaan ja napautetaan vasaralla, niin koehenkilön sydänjyskyt ovat taattua siinä yhteydessä, vaikka asentoaisti kertoisi ettei ole omasta kädestä kysymys.

[safiiri]

^

En suosittelisi polvien sivusuuntaan kääntämistä, ainakaan hiemankaan raskaampitekoisille.

Muuten tuon liikkeen tekeminen ei taida onnistua. Tempauskyykyn kyllä edelleen hallitsen  tässä tikissä
eli istumaan meno onnistuu,mutta hieman isompien lihasten vuoksi tuskin onnistuu ylösnousu, enkä sitä aio koikeilla. (Polven nivelsiteet ei tykkäisi.)

Tasapaino on aika vaikea prosessoida ja kaikki siihen tarvittava informaatio roboteillekin sovitettuna on pirkuleen vaikea juttu. Kahdella jalalla kävelevää robottia kyllä kovasti koetetaan saada aikaiseksi.

Tokihan se ihmiselle onnistuu ihan tiedostamatta, mutta aivojen prosessorit työstävät siihen tarvittavaa dataa tuhottoman paljon, tietoisen tajunnan taustalla, eikä sitä kukaan täysin tunne mitä kaikkea siinä tasapainon ylläpitämisessä kaikkiaan tapahtuu aivojen tasolla.

Lopputulos kyllä tunnetaan (tasapaino) mutta ei läheskään kaikkea siihen liittyvää aivotoimintaa.

Jaahas. Nyt siis olet päätynyt toteamaan, ettei oikeastaan kukaan tiedä, miten tässä tasapainossa oikein pysytelläänkään. Vielä hetki sitten selityksesi oli, että minä vain en siitä mitään ymmärrä.

Tosin alunperinhän en edes tasapainossa pysymisestä kirjoittanut, vaan ihan toisesta kyvystä - kyvystä tuntea, missä asennossa kehomme osat ovat toisiinsa nähden. Vaikka tämä kyky auttaa tasapainossa pysymiseen, se ei ole tasapainoa, vaan tosiaankin kehon osien asennon aistimista. Se toimii silloinkin, kun menetämme tasapainomme. 

Ilman asentoaistia tuskin pysyt tasapainossa, vaikka et tietäisikään miten se aistisi kaikkiaan toimii, etkä tiedäkään.

Asentoaistin tosiaan siis totesin jo ajat sitten tasapainoaistin kokonaisuuden osaksi ja taspainossa pysymiseen vaikuttavaksi. Mutta se ei tunnista sitä, ollaanko pystyssä (suhteessa painovoimaan), vaan nimensä mukaisesti kehon osien asennon suhteessa toisiinsa.

Aistit yleensäkin tuottavat aivoille tietoa, jossa se varsinain asia kootaan tajuttavaksi, myös asentoaisti (tietenkin "tapahtuu" vasta aivoissa. Tasapainoaisti toimii varmaan myös nurinmennessä, jos kerran nurinmenijä on tietoinen nurinmenostaan.

Senkin olen jo ajat sitten todennut, että vaikka aistinelimet reseptoreillaan vastaanottavat ärsykkeitä, niin vasta aivoissa tapahtuu niiden tulkinta. Pelkkä aistinelimen vastaanottama ärsyke ei ole vielä riittävä aistimuksen syntymiselle, vaan se tarvitsee myös aivoissa tapahtuvan käsittelyn muodostuakseen varsinaiseksi aistimukseksi.

Tasapainoaisti toki toimii kaatuessakin, vaikka tasapaino onkin menetetty.

Näköhavainto vaikuttaa moniin asioihin esim, kokeessa oma käsi laitetaan verhon taakse ja tekokäsi näkyviin ja sitä hieman manipuloidaan ja napautetaan vasaralla, niin koehenkilön sydänjyskyt ovat taattua siinä yhteydessä, vaikka asentoaisti kertoisi ettei ole omasta kädestä kysymys.

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

[Karikko]

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

[safiiri]

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

Niin tosiaan. Sitä en kyllä hiffaa, miksi kerrot tätä minulle. Mutta ehkä asia valkeni itsellesi juuri, joten haluat jakaa tämän ymmärryksen muillekin?

[Karikko]

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

Niin tosiaan. Sitä en kyllä hiffaa, miksi kerrot tätä minulle. Mutta ehkä asia valkeni itsellesi juuri, joten haluat jakaa tämän ymmärryksen muillekin?

Lahjaksi vain sitä tulee tälläi "tyhmemmille" annettua.

[safiiri]

Näköaistinkin vaikutuksen mm. tasapainoon ja yleisesti eri aistien yhteisen vaikutuksen kokemukseen olen myös jo monta viestiä sitten todennut. Hienoa, että sinäkin ymmärrät asian.

Eikö olekin.

Tietoisuuden osa-alueet toimivat "tiedostamatta" taustalla, joita ei voi tietää.

Aivan samoin voidaan kysyä miksi makuaistin toiminnassa jotkut molekyylit maistuvat joltakin?

Tai äänen kuulemisessa ilmapaineen muutokset saavat ihmisen "tajuamaan "äänessä" laadullisia eroja.

Niin tosiaan. Sitä en kyllä hiffaa, miksi kerrot tätä minulle. Mutta ehkä asia valkeni itsellesi juuri, joten haluat jakaa tämän ymmärryksen muillekin?

Lahjaksi vain sitä tulee tälläi "tyhmemmille" annettua.

Safiiri 4.12.2019

Tietenkin kaikki ihmisen aistit liittyvät siihen ihmisen toiminnan kokonaisuuden ohjaukseen ja säätöön, eikä taspainoaisti sen kummemmin kuin kuulos- tai tuntoaistikaan ole millään tapaa erillinen, vaan saumattomassa yhteistyössä kaikkien asitien ja koko kokonaisuuden kanssa.

Olen siis jo aika monta päivää ja viestiä sitten jo kirjoittanut, että aistielimemme eivät toimi erillisinä, vaan kokonaisuuden osana ja yhteistyössä. Kokonaisuus tietenkin pitää sisällään myös aivot - ainakin enemmistöllä sellaiset on. Mutta hienoa, että sinäkin jo asian hahmotit.

[Karikko]

^

Tietenkin, kun on tullut sitä koko ajan kerrottua sinulle, ihan lahjaksi saat.

Muutenhan vielä kompuroisit pelkän asentoaistin voimilla tässä maailmassa.

Mutta asiaa, joillakin on aivovammojen seurauksena sellaisiakin oireita, ettei vasen käsi tiedä mitä oikea tekee ja toinen käsi voi jopa koettaa estää toista toimimasta.

Aivojen eripuolien yhteyksien ollessa puutteelliset, sellaistakin on rapartoitu tieteellisissä tutkimuksissa.

Kysyä voidaan siis kuka se toimija on, jos onkin kaksi toimijaa myös asentoaistin käytössä.