Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, tammikuu 02, 2019, 22:41:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 2 Vieraat katselee tätä aihetta.

Muisto Keijo Kullervo


Ketju on muodostettu useammasta tämän alueen ketjusta, joista ei virinnyt muutamaa viestiä enempää keskustelua.
Jatkossa ketju on tarkoitettu ad hoc -tyyppisille kysymyksille ja pohdinnoille.

Edward.








Nyt kun on ollut myrskysää, muistuu mieleeni entisen matematiikan opettajan, Matti Strengelin, opettava kertomus sähkölinjoihin liittyvästä:
Voimalinjojen kohdalla oli maaharjanne ja - jossakin Joutsenossa tai Imatralla - ja pojat päättivät kokeilla sitä, että kuka kusee pisimmälle sähkölinjakaapelien yli...
No yksi onnistui ja kuoli silmänräpäyksessä.
Mitä tästä saa oppia?
Ainakin sen, että opettavat kertomukset koulussa ovat tehokkaita oppilaille.

Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä."
  60x60x60 =216000

Norma Bates

Kuinka pitkälti joukot, massat ja ryhmät menevät jonkinlaisen kollektiivisen joukkohuuman jouduttamina vaikka päin kiviseinää, ja kuinka suuri merkitys on jollain porukan "kingillä"? Tekevätkö joukot johtajansa, vai vaikuttaako johtaja joukkoon, tai joukossa (jos salatumpi ohjaaja)? Vai sekä-että?

Erääseen henkiseen ryhmään nuorena aikoinaan liityin, ja äkkiseltään hahmottaen sen opin mukaisesta seikasta olisin halunnut keskustella. Ketään ei kiinnostanut, koska jostain syystä ryhmän eräänlaiseksi johtajaksi vakiintunut ihminen henkilökohtaisesti ei ollut asiasta kiinnostunut ja oli jopa kieltäytynyt siitä tietoa saamasta kun sitä oli hänelle yhtäältä tarjottu. Johtajahahmoiksi päätyvien yksilöiden persoonallinen "aura" alkaa kai aika nopeasti vaikuttamaan isommassakin joukossa...? Yhtäkkiä vain joku ihan harmiton asia onkin "harmillinen" ja siitä halutaan eroon, koska herra/rouva Yliherran/rouvan armollisessa seurapiirissä kyseinen aihe ei olekaan suotava käsiteltävä.

Tällainen lukkiintuminen ja sensurointi on aina ärsyttänyt. Se johtaa siihen että kuppikunnat jakautuvat entistä pienempiin kuppeihin, koska aina väistämättä joku päätyy opponentiksi ja hänelle kehittyy oma ryhmänsä. Vaikka sitten vain yhdenkin hengen, mutta kuitenkin.

Amore

Tuotantotalouden ongelmia, materiaalisia tai hallinnollisia
All you need is Love

Amore

HS: Mustia muovipakkauksia ei voi kierrättää – mittava ongelma lihatiskillä

Erityisesti elintarvikeyhtiöiden lihapakkauksissa suosimia mustia muovipakkauksia ei käytännössä voi kierrättää, sillä lajittelulaitteet eivät tunnista niitä, kertoo Helsingin Sanomat.

Vaikka tumma muovi pystyttäisiinkin erottamaan, niin tummaksi värjättyä muovia on vaikeampaa käyttää uusien tuotteiden valmistukseen kuin vaaleaa tai täysin värjäämätöntä muovia.

Mustaa käytetään erityisesti lihapakkauksissa, koska lihan katsotaan näyttävän paremmalta mustalla taustalla. Lisäksi valo saa lihan rasvat hapettumaan, mikä voi vaikuttaa makuun ja hajuun.

HK Scan aikoo luopua mustista pakkauksista tänä vuonna ja Atria aikoo ratkaista pulman parin vuoden kuluessa joko muuttamalla pakkauksia tai tekniikan kehittymisen ansiosta.


https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005958669.html
All you need is Love

A.V. Vatanen

Ilmastonmuutosketjuakaan ei vielä ollut....

Tänään koululaiset osittavat mieltään ilmastonmuutosta vastaan ja järjestävät koululakon eduskuntatalon edessä. Kuouluaikoja muistellessani luulen, että lakko saa yleistä kannatusta, mutta en usko lakon olevan kovin tehokas keino tässä asiassa.

PS.
Eduskuntataloa parempi mielenosoituspaikka kokoontumiselle olisi minusta ollut esim. joidenkin suurvaltojen suurlähetystöjen edusta.


AV.
Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

Juha


Yleisketju viestintä-aiheelle. Sopinee tarkastella viestintää koko laajuudessaan.

Jäi mieleen viimeisin kirjailijavierailu kirjastossa. Kyseessä kirja: Kone kaikkivaltias.

Somessa kuulemma ihmiset pyrkivät helposti rakentamaan omaa viestintäänsä minimoivaksi, tai rakentamalla rakennetuksi, siinä kun ympäristö muutenkin hävittää paljon sanojen ulkopuolista tietoa, jota itse voi pyrkiä paikkaamaan suoraan. Jotain voi nähdä kirjoitusten taakse, esim kirjoitusaktiivisuutta seuraamalla, tmvaa.

Kun ihmisten kapealaista osallistumista arvioi netissä, niin ympäristö tosiaan kutistaa osallistumiseen liittyvää mukanaoloa. Tästä seuraa kirjoitetun painottuminen, ja mahdolliset väärät tulkinnat, siinä kun kirjoitetun merkitystä ei osaa täysin arvella kirjoittaja, tai lukija.

Jos kirjoitetulle alustalle pitäytyy, niin ensimmäinen oma reaktioni on tuoda esiin kontekstia, jota katoaa. Missä määrin tätä tulee tehdä, on toinen asia.

Jos kirjoittelee uutena jotain, eikä ehkä enää samassa ympäristössä, mitä väliä on tuoda itseään mitenkään esiin.

Jos taas on kirjoitusympäristössä kauemmin, ja kirjoittajat ovat tuttuja, niin tässä helppoa ja luontevaa paneutuvuutta lisää kirjoittajan taustan tunteminen. Sitä tulee esiin pakosti, mutta minimiin voi pyrkiä. Tässä on omat haittansa.

Siksi toimiva kirjoitusympäristö vaatii minusta sitä, mitä kokonaisvaltaiseltakin ympäristöltä odotetaan. Kun pyrit samaan kirjoittamalla, on asia vaikeampi, ja riskejä samalla tulkinnoissa.

Tämä kohta tuli mielestäni osin väärintulkituksi.

Mitä järkeä kirjoittamisessa on, yhteisönä, on sitten toinen kysymys. Jos ei hyvä, niin sitten kirjoittajien taustatiedoilla ei ole merkitystä, ja mietittäväksi jää taustatietojen merkitys muissa yhteyksissä.

A.V. Vatanen

Uskomatonta "oikeutta".....

Åmselen kolmois­murhaaja Valjakkala taas epäiltynä rikoksista – poliisi vaati vangittavaksi, oikeus hylkäsi vaatimuksen
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005975608.html

"Åmselessa Ruotsissa vuonna 1988 tekemästään kolmoismurhasta tunnettu Nikita Bergenström (entinen Juha Valjakkala) on jälleen epäiltynä uusista rikoksista.

Poliisi vaati Bergenströmiä keskiviikkona vangittavaksi Helsingin käräjäoikeudessa sillä perusteella, että häntä epäillään kolmesta varkaudesta, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta."


Varmaan on mukavalla miehellä hellyttävä hymy.... No kohta on joku uusi ns. kylmänä ja tuomarit tyytyväisiä - hommaa riittää.....

AV.

Jos jotakin on, josta sanotaan: "Katso, tämä on uutta", niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. Ei jää muistoa esi-isistä; eikä jälkeläisistäkään, jotka tulevat, jää muistoa niille, jotka heidän jälkeensä tulevat.

Amore

Tässä ketjussa pohditaan nykyajan ilmiöitä. Miksi "kehitys" on vakiintunut merkitsemään edistystä, vaikka myös negatiivinen kehitys on kehitystä? Oikeastaan kaikessa kehityksessä syntyy väistämättä myös uusia ongelmia tai haittoja. Joskus paljastuu ajan myötä, että haitat ovat hyötyjä suuremmat. Nykyisin erityisesti ympäristöongelmat tuovat esiin menneiden aikojen kehityksen tuottamia ongelmia. Samoin kulutuskulttuurin tuottamat keinotekoiset tarpeet, jotka aiheuttavat ihmisille enemmän kärsimystä kuin iloa.

Nykyisin kehityksen ideaan liittyy nopeus, aggressiivinen kilpailu ja uutuuden ihannointi. Arvelen, että huomattavasti hitaampi kehityssykli olisi myös kestävämpää kehitystä, koska silloin kehityksen haitat havaittaisiin useammin jo ennen kuin tuote tuodaan markkinoille. Tuotteiden valmistusta ei myöskään tulisi palastella liian monelle tuottajalle, jotta kokonaisuus tunnettaisiin hyvin. Entäpä liian pieniksi jaetun valmistusprosessin hallinnolliset ja logistiset kulut? Monimutkainen tuotantorakenne mahdollistaa monenlaista välistävetoa eli huiputtamista. Komponenttien kuljettaminen paikasta toiseen puolestaan on ympäristölle erittäin kuluttavaa. Kuljetuksissa syntyy varmasti myös hävikkiä. Todennäköisesti kuljetuskulut ovat ympäristön kannalta aivan liian halpoja.

Tämän kaltaisia pohdintoja valaisi ansiokkaasti mm. Ikean entinen johtaja Johan Stenebo kirjassaan Totuus Ikeasta (2010).

Ketju on avoin sekä omille arkielämän mikrohavainnoille että kauempaa katsoville makropohdinnoille.
All you need is Love

Amore

#8
Törmään kehitykseen joka päivä omassa keittiössäni. Keittiön kaapisto on 1980-luvun lopulta. Kaapeissa on isot klunssimaiset saranat, joiden takia saranan eteen ei voi panna suurimpia lautasia, koska saranan varsi törmää lautaseen ja ovi jää raolleen. Lisäksi neljän kaapin saranaa pitäisi kai jotenkin säätää, sillä parin kaapin ovi jää raolleen pököttämään ja parin muun kaapin sarana on jotenkin veltto, ikään kuin kuollut. Niissä ovi ei pökötä puoliavoimena, mutta jää aavistuksen verran avoimeksi kuitenkin, koska saranassa ei ole "vetoa". Jotain tämän tapaisia hirviöitä nuo klunssit ovat:



Edellisessä asunnossani oli vielä 1960-luvun kaapistot, joissa oli simppelit saranat ja magneettinappi, joka piti ovet kiinni. Mitään tilaa vieviä tai säätämistä vaativia klunsseja ei tarvittu. Saranoita tuskin huomasi eikä niissä vielä vuosikymmenien käytön jälkeenkään ollut mitään vikaa.



Asuin lapsuudenkodissani kouluvuoteni, n. 13 vuotta, eikä sinne koskaan tehty keittiöremonttia. Ei myöskään ystävieni koteihin. Keittiönkaappien ovet eivät irvistelleet eivätkä olleet painuneet vinoon. Alakaappien ovet eivät olleet turvonneet vesiroiskeista. Laatikoiden sulkeminen ei ollut ongelma. En muista koskaan nähneeni kenenkään keittiössä auki jätettyjä laatikoita. Miksi nykyisin laatikkojen sulkeminen ihan itse on sellainen ongelma, että ihmiset saavat orgasmeja sulkeutuvista laatikoista? Onko tässä jokin luokkaero, joka oli olemassa jo aikaisemmin? Siis sulkiko porvaristo ovet ja laatikot, mutta proletariaatti jätti kaapit ja laatikot irvistelemään? Vai mistä juontuu ovien ja laatikoiden sulkemisen ongelma?
All you need is Love

Hayabusa

Toivon, että olemme saavuttamassa määrän huipun ja siirtymässä kohti laatua. Ihmiset ovat kyllästyneet hetikohta ostamisen jälkeen hajoaviin asioihin. Ongelma on ettei kestäviä tuotteita tahdo mistään löytyä kohtuu hintaan. Joten kasvava trendi on itse tekeminen. Kaikkeen löytyy Youtube-ohjeet. Mutta ikeayhteiskunta voi edelleen hyvin. Kulutustottumukset ovatkin eriytymässä vähintään kolmeen osaan: luksuskuluttajat, massakuluttajat ja ostamisen välttelijät.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Muisto Keijo Kullervo

2012 kirjoitettuna:

Aurinko paistaa niin sotilaille kuin siviileillekin... Soditaan - niin kuin aina ennenkin... Tehdään nahkeasti rauhoja - niin kuin aina ennekin...

"Aurinko paistaa niin hyville kuin huonoillekin."

Ja paistaa se risukasaankin vaikka ei uskoisi...

"Niin kuin oli ennen, niin on nyt eikä mikään ole muuttunut?"

Mitä nyt informaatioteollisuus On saanut uusia laitteita, kapasiteettia ja lukemattomia toimittajia ko. virkoihin... Silti:
Niin maat makaavat kuin itse petaavatkin....
Informaatio tulvassa maapallo on tiedonvälityksen suhteen muuttunut herneen kokoiseksi... Viestit tulevat ja menevät muutaman sekunnin tarkkudella ympäri maapallon koko ajan... Silti:

Kuvaannollisesti itse ihminen ei ole vuosituhansien aikana muuttunut paljoakaan henkisesti?
Löytyy viisaita ja vastaavasti tollojakin ja kaikilla heillä on ns. ominainen viisautensa jos sitä nyt voi siksi mainostaa...

Niin kuin oli ennen On myös nyt eikä mikään ole olellisesti muuttunut - ihmisenä olemisen suhteen...

Haja-ajatuksin...

K.K.
"Tie, Totuus ja Elämä."
  60x60x60 =216000

MrKAT

Patentti- ja rekisterihallitus on eri mieltä Saarnaajan kirjoittaman sanonnan kanssa.
"Hyväosaiset ja korkeapalkkaiset osaavat jopa kadehtia minimitoimeentulolla sinnittelevien tukia! Se minusta on ihan erityisesti suomalainen kateuden laji." - Minna Pärssinen, YLE:n ulkomaantoimittaja

Hayabusa

An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - tammikuu 29, 2019, 16:49:09

Niin kuin oli ennen On myös nyt eikä mikään ole olellisesti muuttunut - ihmisenä olemisen suhteen...

Haja-ajatuksin...

K.K.

Ihminen ei voi muuttua. Voi kyllä opetella uusia asioita tapoja ja kulttuureita jotka nekin ovat tapoja, mutta muuttumiseen ei kykene.

Voi myös kuvitella muuttuneensa opetellessaan uudenlaisia käyttäytymistapoja ynnä muuta senkaltaista, mutta pinnan silotus ei ole sisällön muuttumista.

Muisto Keijo Kullervo

#14
Julkiset tiedotusvälineet viestittävät:
https://yle.fi/uutiset/3-10619373

Uusia rakennuksia valmistuu kautta maan liiankin kanssa.

Hintataso on laskemaan päin uusilla asunnoila ja vanhojen asuntojen hinnat romahtavat lähitulevaisuudessa?

Ollaanko menossa ojasta allikoon asuntomarkkinoilla vai löytyykö työmarkkinoilta voimaa palkkarintamilla jotta asunnot kelpaavat vaativille ostajille.

Jään pohtimaan

Muisto Keijo Kullervo
"Tie, Totuus ja Elämä."
  60x60x60 =216000