Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

[a4]

Pikaluku biisin sanoista antoi kuvan porvarillisesta maailmantuskasta ja parempiosaisten kriiseistä, sukkien huonompiosaiset ja sopeutumattomat pois häiriötekijöinä raapimasta kuplaansa rikki.
Antiikin Roomassa orjat eivät olleet Rooman kansalaisia.

[Juha]

Politiikkaa jonkin verran seuranneena, voisi yrittää summata jotain yleisestä meiningistä, vaikka perus-ristiriitavääntöjä koskien.

Jos vihreiden luonnonsuojelu on jonkun toisen asialla olemista. Samoin humanitaariset jutut. Kaukaisia, joten voi helposti arvella, onko jotain omaa keppihevostelua olemassa, ja ellei sitä, niin ehkä kyseenalaista, vaikka lähipiiriä ajatellen, jos painopisteet asettuvat jotenkin oudosti, tai eivät ollenkaan ota heiluakseen, läheisemmällä suunnalla.

Sama tietysti päinvastoin.

Tuota merkittävämpi havainto voi olla aidommin yhteisvaikutteiset asiat. On asioita (A), joiden tärkeys ei paina, mutta kun aika vaihtuu joskus vaikka vähäisellä hyppäyksellä toiseen, on joukko A mitä tärkein, ja sitä tosiaankin viedään eteenpäin.

Oleellista tuossakaan ei välttämättä ole se, että aktivoitumiset tapahtuvat vähän erikoisesti, sivustaseuraajan vinkkelissä.

Merkittävintä voisi olla se havainto, että kun vaikka ilmastonmuutos on aiemmin vähän niin ja näin, etenkin jos käytännön painoja seurailee, niin jos ilmastonmuutos onkin tärkeä, niin mikä on se vaikutin, mistä tärkeys asettuu sen kohdalle, johon aiemmin ei samaa ole kohdentunut?

Lyhyesti sanoen asia näyttää lypsämiseltä.

Ensin onglma, joka tuottaa, ja ei-ongelma on tuottamaton. Kun ongleman korjaaminen tuottaa, niin se alkaa vetää. Voi olla hyödyllistä kaikille, tämä on sanottava. Tärkein merkillepantava lienee kuitenkin se, ettei osahyödyllisyys ole välttämättä ongelma. (Jopa päinvastoin, mikä voi olla myös aika oikein)

Ongelman jälkeisillä korjaustoimilla voidaan netota rajusti, ja perustellusti, ja näille voi usein saada kohtuuhelpolla laajaa tukea.

Seikka ei välttämättä ole niin negatiivinen ilmiönä, kuin miten kirjoituksen voi kokea, mikäli tosi. Luontevuus voi toteutua hyvin kivasti, ja jos selkeää kyseenalaisuuden tiedostamista on, niin tämä puolen kantajia voi olla hyvin vähän, jos ollenkaan. Vaikea sanoa.

Maailmaan mahtuu paljon älyä, ja varmaan myös pelkkää sillä leikittelyä. Muistuu mieleen vaikka tapaus Volvo Markkanen.

Ihmeellinen paikka, tämä elinpallo. Melkoisen soikulainen, ellei jopa pyöreäksi menevä.

[ROOSTER]

Haluaisin aloittaa keskustelun kiinalaisista, Kiinasta, kiinanteknologiasta, rahasta, turismista ja politiikasta - senkin uhalla, että houkuttelen erään Luoman tänne kirjoittamaan puuduttavaa tajunnanvirtaa.

Kiinalaiset jättävät turisteista eniten rahaa, ovat vilpittömän kiinnostuneita systeemeistämme ja luonnostamme, ovat ainakin näennäisesti kohteliaita ja kiitollisia sekä potentiaalisia tulijoita on huomattavan paljon.

Siksi on ymmärrettävää, että heidän toivomuksiaan pyritään kuuntelemaan. Suomessa onkin otettu monessa paikassa jo käyttöön Alipay, ja muitakin toiveita on aloitettu ottamaan huomioon. Kun turisti tulee huomattavan kaukaa, juuri meille, ei ole liiottelua satsata juuri häneen.

Oikastaan koko Suomi eläisi sillä, että saataisiin kiinalaiset laajemmin tulemaan tänne. Esimerkiksi jos 50 miljoonaa lomailijaa sieltä vuodessa, rahaa he käyttäisivät n.2000€/hlö, mikä tekisi matkailun tuomaa liikevaihtoa 100 miljardia euroa. Lisäksi vielä Finnairin saama lentomatkatulo, suurinpiirtein saman verran eli 200 miljardia.

Oikeastaan se vaatisi vain hotelleja ja revontulitarkkailumökkejä hurjasti lisää, kiinalaisten rakastamia pelikasinoja kaikkiin yli 10000asukkaan kyliin, heidän haluamiaan ruokia ja erikoisia suomalaisia perinnekyliä ympäri maan.

Valitettavasti Veikkaus on vähentämässä pelikasinoita mikä on omituinen suunta. Miksei Suomesta voisi virallisestikin tehdä pelikasinojen huippumaata, hienoimmat automaatit, parhaat voitot ja laadukkaimmat showesitykset? Miksi kaikenlaisen isoilla rahoilla uhkapelin pitäisi olla vain hallituksen tai eduskunnan yksinoikeus?

[Toope]

Kiinalainen turismi on kai jo nyt aika merkittävää, mutta voisi tuoda joskus jopa miljardiluokan tuloja.
Kyllä, tuohon pitäisi panostaa. Pohjois-Suomessa olisi loistavia loma-mahdollisuuksia turisteille, toivottavasti "alkuperäisasukkaatkin" sen ymmärtävät.

[Juha]

Soini-tyyppinen viestintä voi olla arvokasta. Tarkoitan nasevaa ja kiteyttävää, lyhyttä ja tilanteenmukaista laukomista.

Voi olla, että tällaista ei arvosteta, koska menetelmänä tämä voi helpommin liittyä kyseenalaisuuteen, joka sekin voi vaihdella siinä mielessä, että miten on tarkemmin ottaen kyseenalaista.

Otsikot ovat sallittua koontaa, ja osa otsikoista voi olla joskus nasevia, tai sitä voidaan hakea.

[Vatupassi]

HS.mielipide,ma.18.3.2019

palvelut:on kannettava vastuuta ja kiinnitettävä huomiota tekojen seurauksiin

Ihmisten välille tulee palauttaa luottamus:yhteiskunnalisten innovaat.ja etikan konsultti soilikki viljanen,lyhennelmä)

Viime aikainen uutsiointi siitä, että asiakkaat kärsivät ja henkilöstö uupuu, nostaa esiin yhteiskuntamme heikommassa
asemessa olevat.
On kadotettu osittain yhteys toisiin ihmisiin, kun on keksitytty luomaan erilaisia rakenteita ja malleja, joihin voidaan
vedota ja joiden taakse mennä.
-todetaan helposti, että on noudatettu sitä, mitä on sovittu, tai  toimitaan  laatustandardien mukaan.
-mitä siitä on seurannut kun yhteys toisiin ihmisiin on heikentynyt
-välinpitämättömyyttä, oman edun tavottelua ja yksilöllisyyden korostumista
-kun periteiset jaetut arvot eivät enää ohjaa toimintaa niin kuin ennen
yksilöt joutuvat selviytymään yksin.
-meillä on syrjäytyneitä nuoria ja yksinäisiä juurettomia  suomalaisia.
-saman aikaisesti kaivataan merkityksellisyyttä elämään
-ihmisiä kehotetaan etsimään sitä esimerkiksi luonnosta taiteesta
-lapsille kehotetaan opettamaan empatia taitoja
-ilmiö ei yllätä: perustarpeemme on tulla kohdatuksi ja saada kuulua joukkoon!

[Vatupassi]

mielipide hs. 18.3.2019ma.palvelut: jatkuu:ihmisten välille on palautettava luottamus


Eräs keskeinen vastaus on asiakkaiden kokemus siitä,
-yritysten edustajat ovat vastuussa tekemisistään ja niiden seuraamuksista asiakkailleen.

-mitä uutta ja parempaa voi seurata kun kiinnitetään huomiota toiselle ihmisille aiheuttamiemme tekojen seurauksiin.

-toimimmeko luottamusta herättävällä tavalla?

-Voimaannuttavaa on tieto siitä että meillä kaikilla on sisä syntyiset edellytykset rakentaa luottamusta ja että
suomalaiseen luonteen laatuun kuuluu halu toimia oikein, vaikka kukaan ei valvoisi!

[-:)lauri]

Miten te tämän ajattelette? Ovatko esimerkiksi palkasta maksettavat verot valtion omaisuutta vai sinun omaisuuttasi?

Työsopimuksessa minulle tietysti luvataan palkkaa x määrä ja tällä perusteella olisi kai luonnollista ajatella, että minä joudun makasamaan ansaitsemastani tulosta X veroja Y vaikka käytännössä palkkatyöläisenä en tuota rahaa koskaan näe kuin työsopimuksessa ja palkkakuitissa. Ajattelenkin niin päin, että verot eivät ole missään vaiheessa omaa omaisuuttani vaan infran ylläpitokustannuksia ts. valtion omaisuutta ja että minun vastuullani olisi palkasta neuvoteltaessa ottaa sekä tuo että verotuksen mahdollinen nousu huomioon. Joten suhtautumiseni verotukseen onkin varsin salliva. Vaikka ymmärrän suhtautumiseni veroihin olevan pääsääntöisesti vähemmistöä, minulle tuottaa edelleen hankaluuksia ymmärtää, miten ihmiset, jotka ovat verotuksesta eri mieltä kuin minä, tuon päinvastaisen kannan näkevät.

[-:)lauri]

Tai toisella tapaa ajateltuna, koen että verovaroin ylläpidetty infra on myös omaa omaisuuttani ja että siitä on minulle hyyötyä kun se on hyvin hoidettu. Eli tavallaan en häviä veroja maksaessani juuri mitään vaikka ajattelisinkin, että verot olisivat omaa rahaani.

Mutta tosiaan laittakaa päinvastaisia näkökulmia avaavia argumentteja kiitos.

[Hayabusa]

Unohdit kunnat. Maksat palkastasi todennäköisesti enemmän kunnallisveroa kuin valtiontuloveroa. On myös muistettava, että välittömät verot ovat vain osa kaikista veroista.

[wade]

Ajattelen myös niin, että bruttopalkka on minun, sillä teoreettinen eläkkeeni, samoin kuin mahdollinen ansiosidonnainen päiväraha tai muu ansiosidonnainen etuus lasketaan bruttopalkan mukaan.

Tunnen myös jossain määrin omistajuutta siihen, mihin veroja kerätään, enkä ajattele senkään vuoksi että verottaja vie minun rahoistani joka palkkapäivä.

[Vatupassi]

Hs.31.3.2019lyhennelmä

Tulevaisuudessa, organisaatiot, joita johdetaan merkityksen kautta, tulevat saamaan parhaimmat  tekijät,
uskoo organisaatipsykologi;Jaakko Sahimaa


-filosofiArthur Schopenhauerin mukaan ihmisen elämä on jatkuvaa heiluriliikettä kivun ja tylsistymisen välillä.
Sahimaa ajattelee, että samoin yhteiskunnassa ollaan heiluriliikkeessä-
joko

Ihminen hakee aina uusia tavoitteita ja tarvitsee merkityksellisiä annkkureita.
-sen taustalla on eloonjäämismoodi joka hyvinvoinnit myötä on vaihtunut arvojen pohdintaan ja sitä miksi jotain ylipäätään kannattaa
tehdä
---------voi seurata siis inhimillisyyden ja merkitysken vallankumous
-

[Vatupassi]

Hs.ura ja työ31.3.2019lyhennelmä

-yksitoikkoiselta tuntuvan työn yhteiskunnallinen vaikutus voi olla äärimmäisen suuri.
-vastaavasti kovalla hypetyksellä tehty työ voi olla nettovaikutukseltaan jopa miinusmerkkistä!

-erityisesti y-ja z sukupolven näkökulma työhön on muuttunut:palkkatyö ei ole enään itseisarvo ja
siitä voi myös kieltäytyä ,ellei se kosketa tai anna henkilökohtaista täyttymymstä.


---------Nuoret ovat erittäin valistuneita arvoskysymysten kanssa jos työntekijöitä yrityksessä vanhempi palkkaava sukupolvi
ja johto eivät tätä ymmärrä on se heidän ongelmansa!

-kyse ei ole siis vain siitä mitä tekee vaan  mihin asioihin maailmassa haluaa vaikuttaa!
-Merkityksellisyys on tulevaisuuden menestystekijä.
[b]-se tarkoittaa esimerkiksi oman asennoitumisen ja työtapojen muutosta![/b]

[Vatupassi]

Merkityksellisyys yhdistyy vahvasti inhimillisyyteen näiden asioiden
reflektointi on mahdollista vain ihmiselle.
-hän ei usko ,että teknologia ja digitalisaatio tekisivät ihmisestä hyödyttömän.
-koneet eivät mieti merkityksiä
-Meidän on kohdennettava resursimme asioihin , joita  vain ihminen voi tehdä!
-vastavetona voikin seurata inhimillisyyden ja merkityksellisyyden vallankumous

 

[Juha]

Onko verovaroin tuettu YLE lähtökohtaisesti ongelmallinen?

Jos ajattelee kokonaisuutta palvelevaa mediaa, niin millä tavoin kokonaisuus on mukana KOssa mediassa? Mitä tarkoittaisi se, että on kokonaisuuden asemassa oleva media? Mistä tällaisen voi tunnistaa, ja miten sen voi rakentaa?