Politiikkaa jonkin verran seuranneena, voisi yrittää summata jotain yleisestä meiningistä, vaikka perus-ristiriitavääntöjä koskien.
Jos vihreiden luonnonsuojelu on jonkun toisen asialla olemista. Samoin humanitaariset jutut. Kaukaisia, joten voi helposti arvella, onko jotain omaa keppihevostelua olemassa, ja ellei sitä, niin ehkä kyseenalaista, vaikka lähipiiriä ajatellen, jos painopisteet asettuvat jotenkin oudosti, tai eivät ollenkaan ota heiluakseen, läheisemmällä suunnalla.
Sama tietysti päinvastoin.
Tuota merkittävämpi havainto voi olla aidommin yhteisvaikutteiset asiat. On asioita (A), joiden tärkeys ei paina, mutta kun aika vaihtuu joskus vaikka vähäisellä hyppäyksellä toiseen, on joukko A mitä tärkein, ja sitä tosiaankin viedään eteenpäin.
Oleellista tuossakaan ei välttämättä ole se, että aktivoitumiset tapahtuvat vähän erikoisesti, sivustaseuraajan vinkkelissä.
Merkittävintä voisi olla se havainto, että kun vaikka ilmastonmuutos on aiemmin vähän niin ja näin, etenkin jos käytännön painoja seurailee, niin jos ilmastonmuutos onkin tärkeä, niin mikä on se vaikutin, mistä tärkeys asettuu sen kohdalle, johon aiemmin ei samaa ole kohdentunut?
Lyhyesti sanoen asia näyttää lypsämiseltä.
Ensin onglma, joka tuottaa, ja ei-ongelma on tuottamaton. Kun ongleman korjaaminen tuottaa, niin se alkaa vetää. Voi olla hyödyllistä kaikille, tämä on sanottava. Tärkein merkillepantava lienee kuitenkin se, ettei osahyödyllisyys ole välttämättä ongelma. (Jopa päinvastoin, mikä voi olla myös aika oikein)
Ongelman jälkeisillä korjaustoimilla voidaan netota rajusti, ja perustellusti, ja näille voi usein saada kohtuuhelpolla laajaa tukea.
Seikka ei välttämättä ole niin negatiivinen ilmiönä, kuin miten kirjoituksen voi kokea, mikäli tosi. Luontevuus voi toteutua hyvin kivasti, ja jos selkeää kyseenalaisuuden tiedostamista on, niin tämä puolen kantajia voi olla hyvin vähän, jos ollenkaan. Vaikea sanoa.
Maailmaan mahtuu paljon älyä, ja varmaan myös pelkkää sillä leikittelyä. Muistuu mieleen vaikka tapaus Volvo Markkanen.
Ihmeellinen paikka, tämä elinpallo. Melkoisen soikulainen, ellei jopa pyöreäksi menevä.