Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, tammikuu 02, 2019, 22:41:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 5 Vieraat katselee tätä aihetta.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 22, 2020, 16:44:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 21, 2020, 03:06:40
Aika uskomatonta röyhkeyttä puuttua ihmisten asioihin. Mutta ehkä aikamme kuva, kun tätä vihervasurien valvonta-ajattelua tulee liki joka asiaan. >:(

Mistä käy ilmi, että asialla ovat vihervasurit?

Tai esitetään kysymys toisin. Miten käytännössä ilmenee se, että vihervasurit kannattavat valvonta-ajattelua enemmän kuin jotkut muut?

Haa> Luottamus hyvä- kontrolli parempi.

Päivi (Nerg) kovin oltaisiin ajamassa aika tärkeään virkaan, kun Hetemäki jää eläkkeelle.

Hänellä onkin hyviä taipumuksia unohtaa antaa tietoja, jos se ei ole hänen kristillisen näkemyksensä vastaista. Sipilän kampraattina toimiessaan jätti kertomatta oleellisia tietoja eduskunnalle (perustuslakivaliokunnalle)

Ehkä häntä ei nyt kuitenkaan sentään valita, vaikka onkin edelleen ehdokkaana.

Toki kristitylle on kaikki synti sallittua- taivaassa sitten palkitaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/eac05452-2ef6-48a4-9a8e-f3e18a55d92d

Toope

Miksi muuten Suomessa on käytäntö, että epäonnistunut virkamies ei saa häätöä, vaan hänet yritetään laittaa johonkin toiseen virkaan? Joissakin maissa tuollaiset erotetaan.
Päivi Nerg jäi kiinni valehtelusta, nyt on edelleen ehdokkaana isoon virkaan.

Mikä yhteiskuntaamme vaivaa, kun ei osaa edes poistaa vahvuudestaan tuollaisia epäkelpoja virkamiehiä?
Poliittisesta korruptiosta toki ei ole kyse, koska mediamme ja virkamiehistömme vakuuttavat, että Suomi on maailman vähiten korruptoitunut maa. :-[

Kopek

Vaikuttaa siltä, että ollakseen tasapainoinen ja onnellinen ihminen tarvitsee paitsi ystäviä, myös vihollisia. Jos jälkimmäisiä ei ole, elämästä puuttuvat stimulantit, jotka ovat olemassaolon mauste vähän niin kuin suola ruuassa. Elämä ilman vihollisia on mautonta. Se turruttaa ja tylsistyttää.

Jo Hegel huomasi tämän. Niinpä hän piti silloin tällöin käytyjä sotia hyvinä asioina. Sota on hänen mukaansa tapahtuma, joka vahvistaa kansoja sisäisesti, ja jossa ideaalisuus pääsee oikeuteensa. Sodan "ansiosta säilytetään kansojen siveellinen terveys niiden välinpitämättömyydessä äärellisten määreiden jähmettymistä kohtaan, niin kuin tuulten vihuri varjelee merta rämettymästä, joksi sen muuttaisi pysyvä tyven kansojen kestävän tai jopa ikuisen rauhan hahmossa". Tämän julistuksensa perään Hegel sentään toteaa, että kyse on vain filosofisesta ideasta, ja että todelliset sodat tarvitsevat vielä muun oikeutuksen. No, niitähän keksitään.

(Lähde: Hegel, G.W.F., Oikeusfilosofia. Oulu 1994.)

Minulle tuli tuo ajatus mieleen siitä, kun luin uutisia mielenosoituksista, joita on järjestetty ympäri maailmaa, ja jotka ovat saaneet alkunsa siitä, kun amerikkalainen mies kuoli poliisin kovien otteiden seurauksena pari viikkoa sitten.

Tavallaan noissa mielenosoituksissa ei tunnu olevan mitään järkeä. Miksi joidenkin virolaisten pitäisi järjestää mielenosoitus (joka taidettiin perua liian suuren osanottajamäärän ja koronamääräysten takia) sen vuoksi, mitä jossakin kaupungissa Yhdysvalloissa on tapahtunut. Mielenosoitukset ymmärtäisi paremmin, jos niiden kohteena olisi Yhdysvallat valtiona, ja tässäkin tapauksessa vain sillä edellytyksellä, että mustaihoisten tappaminen olisi yleisesti hyväksytty ja valtion tukema asia Yhdysvalloissa.

Mielenosoitus natsi-Saksaa vastaan huonosta juutalaisten kohtelusta 1930-luvulla olisi ollut ymmärrettävä, koska sillä oltaisiin pyritty vaikuttamaan valtioon ja sen politiikkaan. Mutta eihän Yhdysvallat ole natsi-Saksa. Kukaan tervejärkinen ei hyväksy Yhdysvalloissakaan sitä, että poliisi tukehduttaa pidätettävän kansalaisen kuoliaaksi. Edes äärioikeiston piirissä ei esiinny suoraa tukea tällaiselle toiminnalle, vaikka tietenkin poliisia ehkä ymmärretään enemmän ja sysätään vastuuta myös toiselle osapuolelle. Ja virallinen Yhdysvallat ei myöskään hyväksy aseettomien pidätettyjen surmaamista poliisin toimesta. Minneapolisin poliisit ovat saaneet syytteet.

Mitä vastaan tässä nyt oikeastaan siis osoitetaan mieltä? Yhdysvaltoja? Poliiseja? Rasismia? Missä?

Ja nyt tullaan siihen vihollisen tarpeeseen ihmisen psyyken hyvinvoinnin kannalta. Ihminen tarvitsee vihollisen, jota vastaan toimiminen stimuloi ja saa adrenaliinin virtaamaan. Vihollisen pitää olla sellainen, että sitä vastaan taisteleminen on turvallista ja tuntuu hyvältä. Mikä onkaan parempi vihollinen nykyisenä aikana kuin iljettävä RASISTI, jollaisia lymyää siellä täällä, mm. hommafoorumilla ja perussuomalaisissa ja Yhdysvaltain poliisivoimissa.

Mieltä osoitetaan siis rasismia, tuntematonta vihollista vastaan. Mielenosoituksilla luodaan yhteishenkeä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, jotka ovat myös välttämättömiä vitamiineja ihmisen elimistölle. 

Vuonna 2020 vihollinen on rasismi, ja sitä vastaan osoitetaan mieltä maailmanlaajuisesti. 1980-luvulla rasistit saivat olla omissa oloissaan. Silloin vihollinen oli imperialistinen Yhdysvallat ydinaseineen. Silloin marssittiin rauhan puolesta unohtaen Neuvostoliiton ydinaseet, jotka olivat rauhan aseita. 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa marssittiin myös imperialistista ydinasevaltiota Yhdysvaltoja vastaan, joka kävi sotaa Vietnamissa. 1940-luvulla, 1950-luvulla ja 1960-luvulla vasemmiston mielenosoitukset keräsivät suuria joukkoja. Silloin vihollinen oli riistäjäporvari ja myös imperialistinen Yhdysvallat. Ei liene vaikea arvata, minkä suurvallan etuja tuollaiset mielenosoitukset palvelivat. 

Aina on vihollinen jostakin keksitty ja lähdetty marssimaan kylttien kanssa tai aseiden kanssa.

Nyt, kun ei ole oikeata sotaa näköpiirissä, vihollisia on luotava keinotekoisesti. Ja niitähän luodaan.

Rasisminvastainen mielenosoitus Helsingin kauppatorilla ei ole mielen osoittamista amerikkalaisia poliiseja kohtaan, niin kuin luulisi, vaan suomalaisia persuhirviöitä ja halla-aholaisia kohtaan. Nämä ovat niitä demonisoituja nykyajan petoja, jotka ovat harmiton maalitaulu ja samalla turvallinen stimulantti.

Joskus myöhemmin osoitetaan mieltä uutta vihollista vastaan. Kuka ja mikä se on, sitä emme vielä tiedä. Jokainen aika luo omat vihollisensa.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 08, 2020, 16:59:32Aina on vihollinen jostakin keksitty ja lähdetty marssimaan kylttien kanssa tai aseiden kanssa.

Nyt, kun ei ole oikeata sotaa näköpiirissä, vihollisia on luotava keinotekoisesti. Ja niitähän luodaan.

Ihmiselämän perusteita. Elämässä pärjääminen perustuu tähän.

Jos jotain tuntuu menevän vikaan äskeisen soveltumisessa, niin voiko ajatella, että jotain löydettävää kenties olisi? Miten aktiivisesti etsitään sitä, mikä luo ongelmaa?

On varmasti sellaisia, jotka uskovat ongelmiin. Ovat ongelmauskovaisia, ja pitäytyvät tähän maailmankuvaan. Niin vaikeaa. Niin epäselvää.

– Ihminen kaipaa nyrkkeilysäkkiä, luontaisesti.
– Voisiko kyseessä olla yksinkertaisesti, mahdollinen perversio?
– Kato nyt ympärilles, ja herää todellisuuteen.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 08, 2020, 16:59:32Mielenosoitus natsi-Saksaa vastaan huonosta juutalaisten kohtelusta 1930-luvulla olisi ollut ymmärrettävä, koska sillä oltaisiin pyritty vaikuttamaan valtioon ja sen politiikkaan. Mutta eihän Yhdysvallat ole natsi-Saksa. Kukaan tervejärkinen ei hyväksy Yhdysvalloissakaan sitä, että poliisi tukehduttaa pidätettävän kansalaisen kuoliaaksi.

Valtio on eräs instrumentti, siinä missä laki, ja sen soveltaminen, tai oletukset, joiden ylittämiselle on vahva ylämäki.

Oletukset ovat varmaan lähimpänä ihmisen oikeustajua, jos ajatellaan sen yleistä muodostumista, ja mainstream-soveltamista. Oletuksia ei rakenneta erikseen, vaan ne lähtevät vyörymään jollain tapaa intuitiivisemmin, jolloin mukana on paljon erilaisia tekijöitä, ja ratkaisijoita, jotka päätyvät ottemaan oletusehdokkaat, omaa tapausta vastaavaaan ylläpitoon.

Oletukset ja asenteet ovat siten hienovaraisempia. Samoin tottumukset, jotka käyvät läpi elämänkokonaisuutta, paremmin sen koko laajuudeltaan. Tässä toisaalta oletusten sitkeys, ja se, millä tavoin nämä vääntävät tarkastelemaan muuta.

Oletuksien omituisuuksia voi miettiä. Vaatii erityisaseman, että näitä olisi luonnollista lähteä arvioimaan. Poikkeukset kaavasta pienenäkin, voivat keinuttaa venettä. Näin poikkeukset haastavat, eikä näissä tarvitse vääntää isoja riskejä. Inhokiksi voi päätyä, jos on toisinajattelija, joka ei toisaalta voi elää omaakaan elämää.

Kulttuureja ei muuteta isoilla välineillä. Siten esim kauppasaarrot, ovat enemmän tavallisempaa sodankäyntiä, joilla luodaan vaikutus ihmisen olemisen perustarpeisiin. Aseiden tapauksessa, elämänpoistaminen on selkeän välitöntä. On paljon hidasteisempia tapaja.

Kun poliisi ottaa yhteyttä peruskansalaiseen, niin kenkutuksellinen taso on mukana. Ihan sama, onko poliisi tai erilainen laitapuolen kulkija. Eletään sitä perusarkea, jossa mennään oletuksilla. Suomessa on joskus ollut melko puolueetonta viranomaistoimintaa, ja varmaan edelleen.

Osa lainsäädännöistä ja ennakkotapauksissa, on samalla tapaa näytöksellistä materiaalia, joilla osoitetaan vallitsevuuden henki. Käännekohtia kelailtavana paljon, ja oletukset asettuvat kohdilleen, ja tapahtuu oletusarvoisesti vähän sitä sun tätä, mitä toisaalta ei olla tilattu, mutta joka on otettu jatkuvasti vastaan, hyväksyvästi.

Joskus ajatellut kuin näillä foorumeilla, että kun jokin ei ole kunnossa, niin velvollisuus olisi nostaa sopivaa metakkaa. Kansalaisvelvollisuus. Siinä voi selvitä vaikka se, että itsellä on jotain opittavaa. Näitä voi toisaalta vaatia, jos suljettu ulkopuolelle.

ROOSTER

Millainen on konservatiiviliberaali?

Mielestäni aika mahdoton käsite. Kuten negatiivinenpositiivinen tai hieman raskaana oleva nainen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Conservative_liberalism
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 22, 2020, 10:20:08
]

Ehkä joskus 11 vuoden iässä siirryin mainitusta vaiheesta seuraavalle ajattelun askelmalle.

Tuossa iässäkö aivopesu vasta saavutti lopullisen tavoitteensa.

Minäkin olen ollut aivopesun kohde kuten kaikki muutkin ja sopeuttanut ajatteluni sen tavoitteiden mukaiseksi. Niinpä en juurikaan kyseenalaistanut systeemiä vaan pidin siihen liittyviä asioita yhtä luonnollisina kuin mitä tahansa luonnonilmiöitä kuten aurinkoa, kuuta, tähtiä, tuulta, sadetta. Tähänhän aivopesulla pyritään. Ihmisistä tehdään tottelemiskoneita, jotka eivät kyseenalaista järjestelmää ja sen pakkovaltaa. Asioita pidetään luonnollisina ja oikeutettuina.

Ajatteluni muuttuminen käynnistyi joskus opiskeluvuosina, kun ajatusleikkinä mietin, että entä jos hylkäisin systeemin määrittelemät hyvän ja pahan käsitteet ja korvaisin ne universaaleilla hyvän ja pahan käsitteillä.

Universaalit käsitteet ovat voimassa ihmisten lähisuhteissa kuten perheissä ja kaveripiireissä ja ystävien kesken. Eihän näissä yhteyksissä käytetä väkivaltaa ja pakkoa toisten ryhmään kuuluvien alistamiseen. Ehkä joissakin rikollisryhmissä käytetään, mutta eikös valtiokin ole rikollisryhmä. Vapaamuotoisissa yhteenliittymissä keskinäinen kanssakäyminen perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteistyöhön. Perheessä kylläkin pienet lapset alistetaan vanhempien määräysvaltaan, mutta tämä on eri asia kuin se, että toiset aikuiset alistavat tosia aikuisia.

Olen tuntenut jonkin verran emotionaalista myötätuntoa anarkisteja kohtaan, koska he kyseenalaistavat systeemin. Myötätuntoni ei kuitenkaan ulotu käytännön tasolle, koska anarkistit tuntuvat pyrkivän vain tuhoamaan ja hävittämään ilman, että heillä olisi esittää mitään toimivaa ratkaisua nykyisen tilalle. Anarkistinen tila ei nimittäin voi olla pysyvä ratkaisu. Siitä kehittyy väistämättä varsin pian uudenlainen pakkovalta ja uusi valtio, kun jotkut haluavat olla tasa-arvoisempia kuin jotkut muut.

Hyväksyn siis sen, että valtio lakeineen ja määräyksineen ja pakkovallankäyttöoikeuksineen voi olla olemassa, mutta valtion pitäisi perustua ihmisten yksilönvapauden turvaamiseen eikä sen hävittämiseen ja eliittien aseellisen pakkovallan kasvattamiseen niin kuin nykyinen valtio perustuu.

Yksilönvapauteen kuuluu se, että ihmiset saavat päättää omasta elämästään ja omista asioistaan tarvitsematta pelätä, että mistä tahansa voi ilmestyä aseistettuja poliiseja kirjoittamaan sakkoja jonkin mielivaltaisen lakiin kirjoitetun tekosyyn perusteella. Nykyinen yhteiskunta on eräänlainen poliisien huvittelukeskus, "Kiusaamislandia", jossa me tavalliset ihmiset olemme pelikoneita, joita kiusaamalla poliisi saa huvinsa. Kun vanhat pelit alkavat kyllästyttää, poliisille kirjoitetaan lainsäädännön avulla uudenlaisia pelejä. Pelimaailma uudistuu.

Yhdysvaltain perustamisasiakirjassa todetaan periaate, miksi valtio ylipäätään on olemassa:

We hold these truths to be self-evident, that all men are created equal, that they are endowed by their Creator with certain unalienable Rights, that among these are Life, Liberty and the pursuit of Happiness.--That to secure these rights, Governments are instituted among Men, deriving their just powers from the consent of the governed,--That whenever any Form of Government becomes destructive of these ends, it is the Right of the People to alter or to abolish it, and to institute new Government ...

Peruskirjan laatijoiden mielestä valtion olemassaolon tarkoituksen tulisi olla tasa-arvoisten ihmisten kumoamattomien perusoikeuksien kuten vapauden säilyttäminen. Ja jos valtio ei tähän kykene vaan alkaa toimia käänteisellä tavalla, kansalaisilla on oikeus kumota se.

Mitä tasa-arvon ja perusoikeuksien ylläpitämistä se on olevinaan, kun aseistettu poliisi puuttuu tavallisen kansalaisen yksityiselämään ja kirjoittelee sakkoja jonkin keinotekoisen määräyksen nojalla.

Jos systeemin oikeutus olemassaoloonsa perustuu väkivaltaan ja pakkovaltaan, systeemi on luonut arvomaailman, jossa väkivalta ja pakkovalta ovat oikeutettuja myös systeemiä vastaan. Ei ole hyvää ja pahaa. On vain asioita, joita pystyy tekemään, tai joita ei pysty tekemään. Kun terroristi tekee iskun omien tavoitteidensa edistämiseksi, se on yhtä hyvä tai yhtä paha asia kuin joku poliisin sakotusisku jossakin. Ei ole absoluuttista mittaria hyvyyden tai pahuuden osoittamiseksi. Tai tietysti sellainen on, mutta koska systeemi ei sitä tunnusta, miksi muidenkaan pitäisi.

Se absoluuttinen mittari on tasa-arvo.

Jos ihmiset elävät tasa-arvoisina keskenään, toisten vahingoittaminen ei ole hyväksyttävää.

Jos ihmiset eivät elä tasa-arvoisina keskenään, toisten vahingoittaminen on OK, kunhan sen vain pystyy ilman seurauksia tekemään.

Ainoa ihmisryhmä, joille on myönnetty "oikeus" toisten vahingoittamiseen, ovat poliisit.

Miksi ihmeessä minun pitäisi palvoa ja rakastaa tuollaista sakkia?

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 22, 2020, 13:01:17
Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 22, 2020, 10:20:08
]

Ehkä joskus 11 vuoden iässä siirryin mainitusta vaiheesta seuraavalle ajattelun askelmalle.

Tuossa iässäkö aivopesu vasta saavutti lopullisen tavoitteensa.

Minäkin olen ollut aivopesun kohde kuten kaikki muutkin ja sopeuttanut ajatteluni sen tavoitteiden mukaiseksi. Niinpä en juurikaan kyseenalaistanut systeemiä vaan pidin siihen liittyviä asioita yhtä luonnollisina kuin mitä tahansa luonnonilmiöitä kuten aurinkoa, kuuta, tähtiä, tuulta, sadetta. Tähänhän aivopesulla pyritään. Ihmisistä tehdään tottelemiskoneita, jotka eivät kyseenalaista järjestelmää ja sen pakkovaltaa. Asioita pidetään luonnollisina ja oikeutettuina.

Ajatteluni muuttuminen käynnistyi joskus opiskeluvuosina, kun ajatusleikkinä mietin, että entä jos hylkäisin systeemin määrittelemät hyvän ja pahan käsitteet ja korvaisin ne universaaleilla hyvän ja pahan käsitteillä.

Universaalit käsitteet ovat voimassa ihmisten lähisuhteissa kuten perheissä ja kaveripiireissä ja ystävien kesken. Eihän näissä yhteyksissä käytetä väkivaltaa ja pakkoa toisten ryhmään kuuluvien alistamiseen. Ehkä joissakin rikollisryhmissä käytetään, mutta eikös valtiokin ole rikollisryhmä. Vapaamuotoisissa yhteenliittymissä keskinäinen kanssakäyminen perustuu yhteisiin arvoihin ja yhteistyöhön. Perheessä kylläkin pienet lapset alistetaan vanhempien määräysvaltaan, mutta tämä on eri asia kuin se, että toiset aikuiset alistavat tosia aikuisia.

Olen tuntenut jonkin verran emotionaalista myötätuntoa anarkisteja kohtaan, koska he kyseenalaistavat systeemin. Myötätuntoni ei kuitenkaan ulotu käytännön tasolle, koska anarkistit tuntuvat pyrkivän vain tuhoamaan ja hävittämään ilman, että heillä olisi esittää mitään toimivaa ratkaisua nykyisen tilalle. Anarkistinen tila ei nimittäin voi olla pysyvä ratkaisu. Siitä kehittyy väistämättä varsin pian uudenlainen pakkovalta ja uusi valtio, kun jotkut haluavat olla tasa-arvoisempia kuin jotkut muut.

Hyväksyn siis sen, että valtio lakeineen ja määräyksineen ja pakkovallankäyttöoikeuksineen voi olla olemassa, mutta valtion pitäisi perustua ihmisten yksilönvapauden turvaamiseen eikä sen hävittämiseen ja eliittien aseellisen pakkovallan kasvattamiseen niin kuin nykyinen valtio perustuu.

Yksilönvapauteen kuuluu se, että ihmiset saavat päättää omasta elämästään ja omista asioistaan tarvitsematta pelätä, että mistä tahansa voi ilmestyä aseistettuja poliiseja kirjoittamaan sakkoja jonkin mielivaltaisen lakiin kirjoitetun tekosyyn perusteella. Nykyinen yhteiskunta on eräänlainen poliisien huvittelukeskus, "Kiusaamislandia", jossa me tavalliset ihmiset olemme pelikoneita, joita kiusaamalla poliisi saa huvinsa. Kun vanhat pelit alkavat kyllästyttää, poliisille kirjoitetaan lainsäädännön avulla uudenlaisia pelejä. Pelimaailma uudistuu.

Yhdysvaltain perustamisasiakirjassa todetaan periaate, miksi valtio ylipäätään on olemassa:

We hold these truths to be self-evident, that all men are created equal, that they are endowed by their Creator with certain unalienable Rights, that among these are Life, Liberty and the pursuit of Happiness.--That to secure these rights, Governments are instituted among Men, deriving their just powers from the consent of the governed,--That whenever any Form of Government becomes destructive of these ends, it is the Right of the People to alter or to abolish it, and to institute new Government ...

Peruskirjan laatijoiden mielestä valtion olemassaolon tarkoituksen tulisi olla tasa-arvoisten ihmisten kumoamattomien perusoikeuksien kuten vapauden säilyttäminen. Ja jos valtio ei tähän kykene vaan alkaa toimia käänteisellä tavalla, kansalaisilla on oikeus kumota se.

Mitä tasa-arvon ja perusoikeuksien ylläpitämistä se on olevinaan, kun aseistettu poliisi puuttuu tavallisen kansalaisen yksityiselämään ja kirjoittelee sakkoja jonkin keinotekoisen määräyksen nojalla.

Jos systeemin oikeutus olemassaoloonsa perustuu väkivaltaan ja pakkovaltaan, systeemi on luonut arvomaailman, jossa väkivalta ja pakkovalta ovat oikeutettuja myös systeemiä vastaan. Ei ole hyvää ja pahaa. On vain asioita, joita pystyy tekemään, tai joita ei pysty tekemään. Kun terroristi tekee iskun omien tavoitteidensa edistämiseksi, se on yhtä hyvä tai yhtä paha asia kuin joku poliisin sakotusisku jossakin. Ei ole absoluuttista mittaria hyvyyden tai pahuuden osoittamiseksi. Tai tietysti sellainen on, mutta koska systeemi ei sitä tunnusta, miksi muidenkaan pitäisi.

Se absoluuttinen mittari on tasa-arvo.

Jos ihmiset elävät tasa-arvoisina keskenään, toisten vahingoittaminen ei ole hyväksyttävää.

Jos ihmiset eivät elä tasa-arvoisina keskenään, toisten vahingoittaminen on OK, kunhan sen vain pystyy ilman seurauksia tekemään.

Ainoa ihmisryhmä, joille on myönnetty "oikeus" toisten vahingoittamiseen, ovat poliisit.

Miksi ihmeessä minun pitäisi palvoa ja rakastaa tuollaista sakkia?

Ja entäpä sitten kun ihmiset elävät tasa-arvoisina keskenään ja joku päättää varastaa toisen tasa-arvoisen omaisuuden ja ottaa siinä samalla perheeltä hengen? Voi voi sanovat kaikki tasa-arvoiset ja jatkavat elämäänsä?

Kopek

Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 22, 2020, 13:11:38

Ja entäpä sitten kun ihmiset elävät tasa-arvoisina keskenään ja joku päättää varastaa toisen tasa-arvoisen omaisuuden ja ottaa siinä samalla perheeltä hengen? Voi voi sanovat kaikki tasa-arvoiset ja jatkavat elämäänsä?

Eiväthän tuossa esimerkkitapauksessa ihmiset elä tasa-arvoisina keskenään, vaan yksi on noussut muiden yläpuolelle päättämään toisten omaisuudesta ja hengestä. Hienostuneemmin ja suuremmassa mittakaavassa tämä on toteutettu Pohjois-Koreassa ja aikojen kuluessa monissa muissakin diktatuurivaltioissa. 

Laika

#399
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 22, 2020, 13:01:17
Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 22, 2020, 10:20:08
]

Ehkä joskus 11 vuoden iässä siirryin mainitusta vaiheesta seuraavalle ajattelun askelmalle.

Tuossa iässäkö aivopesu vasta saavutti lopullisen tavoitteensa.

Minäkin olen ollut aivopesun kohde kuten kaikki muutkin ja sopeuttanut ajatteluni sen tavoitteiden mukaiseksi.

Onko sinulla esittää mitään substantiaalista ajattelustani, vai piereskeletkö päin näköäni vain saadaksesi ominaishajusi tarttumaan?

Ymmärrät kai että pieru on edelleen sinun, vaikka se leijailisi sierainteni tasalle. Mikainen esittää kysymyksenä sen, minkä problematisoin kirjoittaessasi hyviksistä ja pahiksista. Mielestäni sivuutat kysymyksen vetoamalla, ettei esimerkissäsi kävisi niin kuin todellisuudessa käy. Mutta mitä mieltä on esimerkeissä, jotka eivät noudattele tosiasioiden tilaa?
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 22, 2020, 13:21:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - kesäkuu 22, 2020, 13:11:38

Ja entäpä sitten kun ihmiset elävät tasa-arvoisina keskenään ja joku päättää varastaa toisen tasa-arvoisen omaisuuden ja ottaa siinä samalla perheeltä hengen? Voi voi sanovat kaikki tasa-arvoiset ja jatkavat elämäänsä?

Eiväthän tuossa esimerkkitapauksessa ihmiset elä tasa-arvoisina keskenään, vaan yksi on noussut muiden yläpuolelle päättämään toisten omaisuudesta ja hengestä. Hienostuneemmin ja suuremmassa mittakaavassa tämä on toteutettu Pohjois-Koreassa ja aikojen kuluessa monissa muissakin diktatuurivaltioissa.

Laika tähän jo vastasikin, mutta todetaan nyt vielä: rikollisuus ei häviä sillä, että julistetaan kaikki tasa-arvoiseksi. Suomessahan itse asiassa lain mukaan kaikki ovat tasa-arvoisia. Luuletko, että rikollisuus häviäisi jos poliisi lakkautettaisiin?

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Laika - kesäkuu 22, 2020, 14:21:10


Onko sinulla esittää mitään substantiaalista ajattelustani, vai piereskeletkö päin näköäni vain saadaksesi ominaishajusi tarttumaan?

Tuossahan edellähän se todiste on.

Quora:

Can a brainwashed person self detect he is brainwashed?

Sadly, no.

They can be told, but there's no guarantee they'll believe it. The human brain strongly resists change; information counteracting one's existing view of the world is seen as a direct threat.


On tyypillistä, että aivopesun kohteena oleva ihminen ei huomaa eikä myönnä olevansa aivopesun kohde. Hän kuvittelee itseensä istutettujen ajatusten olevan hänen omia aitoja mielipiteitään. Niinhän ne tavallaan ovatkin, vaikka ne ovatkin ulkopäin hänen mieleensä istutettuja. Jos aivopesun kohteelle huomauttaa, että hänet on aivopesty ja hän toistelee aivopesun avulla hänelle opetettuja asioita, hän närkästyy.

https://www.quora.com/Can-a-brainwashed-person-self-detect-he-is-brainwashed/answer/Amy-Irons-3

Systeemille kuuliaiseksi kasvattavan aivopesun kohteeksi joutuu jo vauvaikäisenä. Aivopesun idea on se, että siinä toistetaan kohdehenkilölle aina ja aina uudestaan tiettyjä perusväittämiä ja tätä toistamista jatketaan koko ihmisen elämän ajan. Mahdollinen häiritsevä ristiriitainen tieto pyritään sensuroimaan ja hävittämään. Lelujen ja kuvien avulla aivopesu voidaan aloittaa jo ennen kuin ihminen ymmärtää puhetta.



Täysi-ikäiseksi tullessaan keskivertokansalainen on jo täysin sisäistänyt propagandan perusvalheet siitä, että poliisi on hyvä, poliisi pelastaa, poliisi suojelee, poliisi turvaa jne. Nämä kyseenalaiset "totuudet" on syväpesty ihmisten mieleen. Ja tehopesu jatkuu aina vain.

Vaaditaan syvälle käyvä mielipiteiden itsetutkiskelu ja ajattelun puhdistaminen, jotta ihminen kääntäisi kelkkansa, sulkisi mielensä yhä jatkuvalta valheelliselta aivopesulta ja alkaisi ajatella, että poliisi on paha, poliisi uhkaa, poliisi vaarantaa, poliisi vahingoittaa jne.

Max Stirner: "Valtio kutsuu individuaalin väkivaltaa rikokseksi, mutta omaansa laiksi".

https://yle.fi/uutiset/3-10941826

Yksi hyvä esimerkki mielenhallinnan tehosta on se, että ihmiset eri valtioissa ajattelevat jossakin määrin eri tavalla ja joskus hyvinkin paljon eri tavalla. Eihän ole missään määrin luonnollista, että tiettyjen keinotekoisten valtionrajojen sisällä sattumalta asuu tietyllä tavalla ajattelevia ihmisiä, ja rajan toisella puolella eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Sekään ei ole todennäköistä, että rajat olisi vedetty sen mukaan, missä asuu milläkin tavalla ajattelevia ihmisiä. Eri tavalla ajattelevat olisi siis erotettu toisistaan valtioiden rajoilla.

Syy erilaiselle ajattelulle ja erilaisille käsityksille on tiedotuksessa. Pohjois-Koreassa kansalle toitotetaan joka torvesta suuren johtajan erinomaisuutta ja kansanalaisten tarvetta palvoa häntä. Niinpä kansalaiset aivan oikeasti pitävät suurta johtajaa kunnioittamisen arvoisena ja palvovat häntä. Tietysti mukana on myös näkyvää ja piilevää pakkoa, mutta todennäköisesti suuri osa ihmisistä ajattelee aivan aidosti niin kuin sanoilla ja teoilla osoittaa ajattelevansa. Se pieni vähemmistö, joka ei ajattele niin kuin kuuluisi ajatella, vaikenee todellisista ajatuksistaan tai on keskitysleireissä.

Pohjois-Korea on tietysti äärimmäinen esimerkki, mutta lievemmässä muodossa samaa ilmenee kaikkialla. Iranin islamilaisessa tasavallassa valtaosa kansasta kannattaa tiukkoja huivi- ym. määräyksiä. Ja Suomen poliisitasavallassa luotetaan maailman eniten poliisiin. Eivätkä suomalaiset huomaa, että tässä olisi mitään erikoista. Missään maassa - vaikka uskomukset olisivat miten hulluja tahansa - ei huomata mitään erikoista.

Aivopestyt ihmiset eivät ymmärrä olevansa aivopesun kohteita.

Laika

#402
Aivan niin, kaikki muut paitsi Kopek on aivopesty kuvittelemaan, että Suomessa poliisi suojelee siviilejä väkivallantekoja, omaisuusrikoksia, petoksia ja uhkailua vastaan.

Ironista asiassa on, että identifioin itseni 'vasemmistolaiseksi anarkistiksi' ja kannatan järjestyksen pitämistä tällaisten tekojen ehkäisemiseksi, kun taas Kopek identifioi itsensä 'oikeistolaiseksi', ja vastustaa laillisen toimeenpanovallan olemassaoloa. Enpä kysy Kopekilta, kumpi vakaumus on naiivi. Silti hänelle vasemmistolaisuus tarkoittaa kunnioituksen puuttumista ihmisten omaisuutta ja henkeä kohtaan, kuten hän vasta mainitsi tänään.

Mikaisen kysymys jää toistaiseksi odottamaan.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 23, 2020, 14:57:16
On tyypillistä, että aivopesun kohteena oleva ihminen ei huomaa eikä myönnä olevansa aivopesun kohde.
...
Aivopestyt ihmiset eivät ymmärrä olevansa aivopesun kohteita.

Onneksi sinä tiedät, koska kukaan muu ei voi antamiesi parametrien rajoissa antaa kuin väärän vastauksen väitteeseesi.

https://www.merriam-webster.com/dictionary/catch-22

Mikään ei muuttuisi, jos sanoisinkin olevani aivopesty, vai kuinka. Siinä mielessä istut valmiiksi argumentin molemmilla puolin, eikä muuta valamiehistöä tarvita.
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Kopek

Ei ole mikään häpeä myöntää olevansa aivopesty, vaikka käsite ei ehkä olekaan virallinen. Kaikkihan me olemme jatkuvan aivopesun kohteita. Minäkin olen aivopesty.

Minun mielestäni se, että eri valtioissa ihmiset ajattelevat eri tavalla ja pitävät oman valtionsa systeemiä oikeana, on todiste siitä, että systeemi itsessään syöttää ajatukset ja käsitteet ihmisiin.

Ihmisillä on taipumus välttää konfliktitilannetta yhteisönsä arvoihin nähden, joten ihmiset sopeuttavat käsitteensä vastaamaan yhteisön käsitteitä. Tämä ominaisuus on ilmeisesti evoluution myötä kehittynyt. Kun aitoa yhteisöä tai propagandan avulla luotua kuvitteellista "yhteisöä" uhkaa vaara, ihmiset panevat keskinäiset kiistansa hetkeksi syrjään ja alkavat toimia korostetusti yhteisönsä hyväksi. Tämä on nähty sotatilanteissa. Sota yhdistää kansat johtajiensa taakse, ja tätä johtajat käyttävät hyväkseen, kun heidän asemansa on uhattuna. He aloittavat sodan tai ainakin luovat sodan uhkan.

Esimerkkejä voidaan löytää historiasta vaikka kuinka paljon.

Näkyvimpiä viime aikojen esimerkkejä on Irakin sota. Nykyaikaisen tiedonvälityksen avulla ihmiset kaikkialla maailmassa näkivät, mikä on tilanne, ja mistä on kyse. Ihmiset muualla kuin Yhdysvalloissa vastustivat sotaa, koska siinä ei tuntunut olevan mitään järkeä, eikä sodalle tuntunut olevan mitään oikeutusta. Irak ei uhannut Yhdysvaltoja. Ihmiset Yhdysvaltojen ulkopuolella eivät uskoneet todisteita Irakin joukkotuhoaseista tai siitä, että Irak uhkaisi Yhdysvaltoja.

Mutta Yhdysvalloissapa ihmiset hyvin laajasti uskoivat hallintonsa väitteitä ja kannattivat sodan aloittamista. Totta kai sotaa myös vastustettiin, mutta sillä oli huomattavan paljon kannattajia. Kansa toisin sanoen yhdistyi johtajiensa taakse, vaikka hanke sodan aloittamiseksi oli kelvoton ja perusteeton.

Totalitarististen valtioiden kuten natsi-Saksan ja Neuvostoliiton harjoittama mieltenmuokkaus tiedetään ja tunnetaan. Natsit ottivat valtaan päästyään median kontrolliinsa ja pitivät huolen, että lehdistössä esitetään asiat natseille ja heidän ideologialleen myönteisessä sävyssä. Niinpä huomattava osa Saksan kansaa saatiin vähintäänkin hiljaa alistumaan siihen, että juutalaisia kohdeltiin huonosti. Aivan aitoa juutalaisvihaakin oli saatu kylvettyä kansalaisten keskuuteen.

Neuvostoliitossa puolestaan uskottiin vankkumatta marxismi-leninistiseen filosofiaan ja kaikkeen, mitä siihen liittyi, ja mitä se merkitsi.

Ellei valtio ole täysin hajoamisen partaalla tai käy repivää sisällisotaa, enemmistö uskoo siihen ja pitää sen hallintoa ja järjestelmää oikeutettuna.

safiiri

Noinkohan Kopek kuitenkaan enemmistö lopulta pitää ihan kaikkea hallinnon ja järjestelmän toimintaa oikeudenmukaisena. Luulen, että enemmistö on ainakin jossakin asiassa kyllä eri mieltä. Kukin vain eri asiassa. Toisaalta sinäkään et pidä ihan kaikkea hallinnon ja järjestelmän toimintaa epäoikeudenmukaisena, vaikka montaa asiaa (ennen kaikkea poliisia) kritisoitkin. Miksi tämä olisi joko tai -kysymys, kun hallinnolla ja järjestelmällä on lukemattomia yksityiskohtia toiminnassaan, joista ihmisillä on mielipiteitä? On myös kysymys siitä, mitä on valmis tai halukas tekemään, jotta syntyisi jokin muutos. Pelkkä jupina nurkassa itsekseen on aika laimeaa anarkismia.