Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, tammikuu 02, 2019, 22:41:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 6 Vieraat katselee tätä aihetta.

Aave

Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.

Minkäs takia tämän pitäisi juuri "monikulttuurisuuden rummuttajien" perspektiivistä katsoen olla huvittavaa?

Toope

Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
Luoko innovatiivisuutta tai kehitystä?
Mitä on Afrikka luonut verrattuna länsimaihin?

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 00:27:02
Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
Luoko innovatiivisuutta tai kehitystä?
Mitä on Afrikka luonut verrattuna länsimaihin?

Afrikka on luonut ihmislajin. Mitä olisivat länsimaat saavuttaneet ilman tätä kontribuutiota?

Xantippa

Jankuttaminen siitä, että koska Suomessa on pieni väkiluku, olemme jokin erityisen ihmeellisen eksoottinen geneettinen ihmisyyden ilmentymä, kuulostaa lapsekkaalta. Emme ole.

Samalla sitten käytämme tätä erityiseksoottisuuttamme selostuksena, miksi emme olekaan oikeastaan vastuussa mistään, mitä maailmassa tapahtuu. Emmehän me pikkupiskuiset, vähän erikoiset ja oudot, tietenkään kohtaloamme hallitse, vaikka siis meillähän on kehittynein, tasa-arvoisin ja tolleen suveneeristi paras yhteiskunta. No ehkä se on geneettistäkin.

Syy, miksi monet täällä meistä ovat sitä mieltä, että olemme me vastuullisiakin, johtuu siitä, että meillä on kuin onkin kaikenlaisia mahdollisuuksia, joita taas joillain muilla ei vain yksinkertaisesti ole. Me saamme automaattisesti, alusta lähtien, jo ennen kuin synnymme, hyvän terveydenhuollon, joka jatkuu koko elämämme. Saamme koulutuksen. Meillä on tekniset mahdollisuudet toteuttaa itseämme ihan kuten tahdomme. Suurimmalla osalla.

Sen sijaan, että ottaisimme nämä mahdollisuudet käyttöön, marisemme, että ei kun me ollaan tosi pieniä, tehkää te isommat. Minusta tämä on sama asenne kuin se, että maailman rikkain prosentti kertoo, miten ankeaa on elämä, kun kaikki ovat vaatimassa heiltä rahaa, ihan laskuista lähtien pitäisi itse kaikki maksaa.

T: Xante

Karikko


^
Ruotsalaiset ovat ottaneet hyvin vastuuta maailman ihmisistä humaanine päämäärineen ja nyt heillä onkin aika paljon vastuksiksi muuttunutta polulaatiota ryhmittyneinä vastakkain pommeineen ja aseineen.
Varmaan monikulttuurisuuden ihanne ei ole sielläkään kovin kukoistanut, ellei rikkaruohoja (kukkimista) siksi sanota.


Brutto

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 07:50:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 00:27:02
Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
Luoko innovatiivisuutta tai kehitystä?
Mitä on Afrikka luonut verrattuna länsimaihin?

Afrikka on luonut ihmislajin. Mitä olisivat länsimaat saavuttaneet ilman tätä kontribuutiota?

Ei ihmistä luotu ole. Meressä se on syntynyt. Hiiltä ihmisessä on, ja muita aineita. Yksinkertaista jymäytetään, että se on nöyrä kapitalistille.
"I watched a snail crawl along the edge of a straight razor. That's my dream. That's my nightmare: crawling, slithering, along the edge of a straight razor and surviving."

Aave

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 25, 2020, 09:51:35
Jankuttaminen siitä, että koska Suomessa on pieni väkiluku, olemme jokin erityisen ihmeellisen eksoottinen geneettinen ihmisyyden ilmentymä, kuulostaa lapsekkaalta. Emme ole.


T: Xante
Näinkin sen täytyy olla, koska Xantippa nyt vain on tätä mieltä! Asiasta tosin löytyy pelkästään pikahaulla helposti, mutta mitäs näistä - Xantipan mielipide on asiaa koskevia tutkimuksia ponnekkaampi ja vakuuttavampi. Kaikki eivät ymmärrä sarkasmia.

Pikahaulla vastaan tuli heti tämäkin selkokielinen Uuden Suomen artikkeli (24.8.2016), jossa viitataan Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen:

Geenitutkijat yllättyivät: Eurooppa on nyt jaettu suomalaisiin ja "ei-suomalaisiin".

Artikkelissa on kyllä lievästi harhaanjohtavuutta sen osalta, että suomalaiset olisivat täysin uniikkeja lumihiutaleita geeniensä osalta. Toinen uniikki lumihiutale ovat nimittäin baskit. Heillähän ei sitten muuten ole ollut mitään nationalistisia hinkuja itsemääräämisoikeuteen ja vapauteensa, Espanjan hellässä huomassa on ollut aina niin mukava köllötellä. Kaikki eivät ymmärrä sarkasmia.
"...Did they get you to trade your heroes for ghosts?" - David Gilmour
Stasik - Lullaby For The
Enemy

kertsi

#563
Baskit ovat käkkineet Pyreneiden vuoristossa eristyneissä kylissä Espanjan ja Ranskan rajalla, ja pariutuneet saman kylän puolison kanssa luultavasti samassa määrin kuin suomalaiset kyläläiset oman kylän väen kanssa (esim. Kuusamon isolaatti on tästä kuuluisa), ja hankkineet sillä lailla uniikin (ja tautisen) geeniperimänsä. Kyllähän sisäsiittoisestakin (endogamiasta johtuvasta) perimästä toki voi olla ylpeä, mikä ettei.

Thus, while Basques harbour some very archaic lineages (such as mtDNA Hg U8a),[61] they are not of "undiluted Palaeolithic ancestry", nor are they ancestral to large parts of western Europe. Rather, their genetic distinctiveness is a result of centuries of low population size, genetic drift and endogamy. https://en.wikipedia.org/wiki/Basques#Genetics
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 25, 2020, 12:12:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 07:50:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 00:27:02
Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
Luoko innovatiivisuutta tai kehitystä?
Mitä on Afrikka luonut verrattuna länsimaihin?

Afrikka on luonut ihmislajin. Mitä olisivat länsimaat saavuttaneet ilman tätä kontribuutiota?

Ei ihmistä luotu ole. Meressä se on syntynyt. Hiiltä ihmisessä on, ja muita aineita. Yksinkertaista jymäytetään, että se on nöyrä kapitalistille.

Ihminen ei kyllä ole meressä eronnut omaksi lajikseen kädellisten joukossa. Elämä on syntynyt meressä, mutta ihminen Afrikassa. Ja Afrikka on manner, jonka olosuhteet ovat ihmisen luoneet.

Toope

Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 07:50:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 00:27:02
Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
Luoko innovatiivisuutta tai kehitystä?
Mitä on Afrikka luonut verrattuna länsimaihin?

Afrikka on luonut ihmislajin. Mitä olisivat länsimaat saavuttaneet ilman tätä kontribuutiota?
Ja länsimainen mies toi sinne tiet ja rautatiet, kaivokset ja teollisuuden, järjestäytyneen maatalouden, oikeusjärjestelmän, kehittyneen yhteiskuntamallin, demokratia-ajatuksen... jne.
Mutta "Blame the White"... ???

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 23:44:36
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 07:50:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 00:27:02
Lainaus käyttäjältä: Aave - syyskuu 24, 2020, 10:18:37
Sekin on monikulttuurisuuden rummuttajien naiivista perspektiivistä katsoen huvittavaa, että väestöräjähdyksen kourissa olevalla mantereella - siis Afrikassa - populaatiot ovat silti geneettisesti kaikkein eriytyneimpiä koko maailmassa. Valtavasta ja ylipaisuneesta könttäpopulaatiostaan huolimatta siellä ollaan geneettisesti homogeenisempia, kuin missään muualla.
Luoko innovatiivisuutta tai kehitystä?
Mitä on Afrikka luonut verrattuna länsimaihin?

Afrikka on luonut ihmislajin. Mitä olisivat länsimaat saavuttaneet ilman tätä kontribuutiota?
Ja länsimainen mies toi sinne tiet ja rautatiet, kaivokset ja teollisuuden, järjestäytyneen maatalouden, oikeusjärjestelmän, kehittyneen yhteiskuntamallin, demokratia-ajatuksen... jne.
Mutta "Blame the White"... ???

Niin tosiaan - emme tiedä, mitä olemme tämän hintana menettäneet. Se kyllä on tiedossa, minkä hinnan Afrikka on tuosta valkoisen miehen vaikutuksesta maksanut. Kuinka paljon luonnonvaroja sieltä on ryöstetty, kuinka paljon afrikkalaisia on tällä "edistyksellä" tapettu. Kuinka paljon afrikkalaisia on väkivalloin rahdattu muualle - ja siten omakätisesti tuotu tämä "rotuongelma" USA:han haittamaan yhteiskuntaa. On jännää, millä logiikalla pystyt mm. ymmärtämään USA:n roturistiriidat - joiden alkuperä on valkoisten harjoittamassa  mustien orjien maahantuonnissa, alkuperäisväestön tappamisessa jne. - mustien ja muiden rodullistettujen aiheuttamiksi. Missä vaiheessa ajattelit pohtia valkoisen miehen ihka omakätisesti harjoittaman orjakaupan seuraamuksia ja vaiktusta siihen, miksi Yhdysvalloissa edelleen tänään on rotuun liittyvää mellakointia? Ajattele - jos sieltä puuttuisivat kaikki ne mustat, jotka ovat mantereella orjien sinne laivaamisen tuloksena - mikä olisi tämän hetken tilanne?

Ajatus, että Afrikka sai valkoiselta valloittajalta sivistystä ja teollista osaamista edellyttää, että vastaavasti myönnät Suomen saaneen tällaisia hienoja ja arvokkaita asioita aikoinaan ensin Ruotsilta ja myöhemmin Venäjältä. Ihan samalla tavallahan Ruotsin valta toi meille "järjestäytyneen yhteiskunnan" ja kaikkea sivistyksellistä hyvää. Venäjältä tuli vastaavasti kaikkea tarpeellista ja tärkeää. Muutoin olisivat suomalaiset edelleen lukutaidotonta, oppimatonta ja maakuopissa majailevaa metsäläisporukkaa. Sellaisia me nimittäin olimme ennen Ruotsin vallan alla eloamme. On älyllisesti epärehellistä patistaa afrikkalaisia kiittämään siirtomaaherroja rautateistä ja sivistyksestä, mutta samalla olla näreissään niille suomalaisille ruotsalaissuvuille, joiden taustalla on suuri perintöomaisuus, ruotsalainen sivistys, koulutetut isoisoisät ja isoäiditkin. Mikset siis laula ylistyslauluja sille ruotsinkieliselle sivistyneistöllemme, joka itse asiassa on ollut merkittävässä roolissa myös suomenkielen ja suomalaisen kulttuurin edistäjänä? Kohottakaamme kolminkertainen eläköön-huuto kaikille hankenilaisille! Muistakaa, että Mikael Agricola, Elias Lönnrot, Runeberg, Pacius, Topelius - kaikki nämä suomalaisuuden kukoistuksen taustalla olevat suurmiehet ovat nimiltään - noh - ruotsalaisia. Aika moni äidinkieleltäänkin. Mitä olisi koko suomalainen kansallisuusaate ilman vetoapua ruotsinkieliseltä sivistyneistöltä? Voidaan jopa ajatella, että suomalaisuusaatteen kukoistuksesta on suorastaan kiittäminen sen meille tuoneita ruotsinkielisiä. Ihan kuten itsenäisyydestämme saamme kiittää Veli Venäjää ja mm. sitä edeltänyttä autonomian aikaa.

Eikö tällainen näkökulma oikein mielestäsi vastaa todellisuutta? No ihan samalla tavalla tuo siirtomaavallan kehuminen Afrikkaan sivistystä tuovana on vino ja puutteellinen. Jos pidät länsimaiden Afrikasta saamaa taloudellista hyötyä mitättömänä, voimme ehkä sopia, että se voidaan maksaa korkoineen takaisin? Vuosisatojen ajalta. Siitä summasta sitten voivat afrikkalaiset antaa korvausta niistä rautateistä.

-:)lauri

Miksei Sanna Marin ole kertaakaan jyrähtänyt? En muista nähneeni ainuttakaan uutista tapahtumasta. Sen sijaan kaikki miespolitikot tai -vaikuttajat aina jyrähtävät, kuten agendavapaa media tietää meitä informoida.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Juha


Luin vähän keskustelua. Tasa-arvo vaikuttaa olevan pyrkimystä siihen, että muodostuneita valta-asemia pidetään ongelmina, ja ne yhdistetään kärsimystä tuottaviin ilmiöihin.

Tasa-arvoiseksi maailmaa ei voi saada, ei myöskään tasapäiseksi, ilman isoja vaurioita. Enemmän tulisi kiinnittää huomiota itse vallankäyttöön, ja sen sujuvuuteen, tai rikkomattomuuteen.

Ainoa mahdollinen ongelma vallankäytössä on oikeudenmukaisuusvaje. Oideudenmukaisuuden ihmiset toisaalta voivat tuntevat tosi hyvin, mutta osaavat kuvata tätä paljon heikommin. Miksi?

Oikeudenmukaisuus on laaja asia. Ihminen kokonaisena, ottaa huomioon kaikkea sopivasti, joskin vinoon kasvaneena, tuntoisuus suuntautuu ohi sen, mikä luo mahdollisuuden häiriöttömyyteen.

Oikeudenmukaisuuden ilmaisu taitaa olla ongelma sen takia, että ilmaisu kulkee yleensä kapealla pohjalla, eikä siinä summaudu kovin paljoa, tai jos paljon, niin summautuminen menee niin hataraksi, ettei ilmaisuissa ole tehoa.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 21, 2020, 11:33:58Mitä Millin esittämään periaatteeseen tulee, sillä on ainakin kaksi ongelmaa taustanaan. Ensimmäinen on sen abstrakti muoto, mikä vaivaa yleisemminkin kaikkia moraalisia 'teorioita'. Toinen ja selkeästi tämän keskustelun tarpeisiin olennainen kritiikin kohde on periaatteesta riisuttu totuudellisuuden vaatimus. Kopek on vastustanut poliisia kategorisesti niin kauan kuin muistan esittämättä koskaan mitään uskottavaa korviketta järjestelmälle. Abstraktit periaatteet eivät kelpaa vastaukseksi, kun vaakakupissa ovat tosiasiat, kuten ihmisten kyvyttömyys kunnioittaa muiden oikeuksia. Sikäli kuin joltakulta todella meni hukkaan toteamukseni ironia, olen puolustanut kaikkea hyvää ja vastustanut kaikkea pahaa siitä syystä, että sillä tavoin abstraktit periaatteet voidaan ilmaista. Niistä vain ei ole käytännön hyötyä sitten, kun joudutaan tekemisiin valehtelijoiden, vahingontekijöiden, ahneiden ja egoististen ihmisten kanssa. Tai vallan epäsuhdan kanssa: ja tarkoitan vallan epäsuhdalla esimerkiksi feodaalivaltaa. Feodaaliajalla ei ollut poliisia saati organisoitua kansallisvaltiota, mistä huolimatta omistava luokka keksi omat keinonsa turvata valta-asemansa*. Itse asiassa meidän aikaamme kuvaa kiinnostava paluu feodalismiin siinä rajoitetussa mielessä, että korporatistinen oikeusajattelu on rapauttanut valtioihin perustunutta järjestelmää ja uhannut palauttaa universaaleiksi julistetut oikeudet takaisin omistusoikeuksien tasolle. Se taas ei ole salaisuus, että amerikkalaisille libertaristeille rajoittamaton omistusoikeus oli alusta saakka kansalaisoikeuksia tärkeämpi asia.

Eiköhän ole näin. Tässä ei ole kumottavaa, vaan löytää voi paremmin täydennettävää. Jo pelkästään tällainen suhtautuminen voisi tehdä ihmeitä.

Kun lähdetään vaikka noista, jotka ovat kyvyttömiä suhteessa abstraktiivisempiin, niin hyvä muistaa, että ihmiset ovat  viimein sivistyneinäkin hyvin pinnallisia, etenkin paineen alla, ja painetyyppejä riittää. Elämä tietysti vaatii konkreettisen pintatason, jotta materiaalisempi puoli tarpeista menee, ettei kelpaa kuopattavaksi saman tien.

Osuvasti, joskin hyvin epätodennäköisin perustein sovellusarvoa tuovasti, voisi sanoa, että oikeudenmukaisuus konkreettisesti osuvana, on samaa kuin hyvyys, jonka suuruus taas riippuu siitä, miten paljon oikeudenmukaisuutta on sovellettavana kussakin ajanhetkessä.

Aiheesta voi heitellä jotain katseluvinkkeliä, edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla. Helposti voi joka tapauksessa arvella aiheen kompleksisuudesta päätellen sen, että lähiosuvuutta kaivataan, joten kovin kaukaiset eivät lämmitä. Tällaisen piirteen ymmärtäminen on jo paljon.

Toinen tärkeä piirre liittyy kompleksiikalle vastakkaiseen, ts tiiveyteen, joka syntyy väistämättä syrjään siitä, mikä on liian vaikeaa. Laajuudet tai kaukaisuudet yksinomaisina, eivät suoranaisesti ole välttämättä ongelma, sillä liittymistekijöitä saa minimoitua rajatta, hyvin monipuolisesti.

Abstraktille ja yleiselle vastakkaista on suorempi suhde todellisuuteen, jolloin painitaan toisenlaisten voimien kanssa. Jos voimalinjat eivät oikein nivelly, tulee yksinkertaisesti hakkelusta. Perustavaa laatua olevat lähirakenteet ovat yleensä jämäkämpiä, koska hötön kohtalona on jauhautua muusiksi, ja turvatuetusta kun poiketaan menee hajoavammaksi, joskin liittymämahdollisemmaksi. Sitä on elämä, joka sofistikoituu.

Asian luonteesta, voi sanoa insinöörityyliin vaikka niin, että lähijuttuna on/off (0/1), ja siitä kun ketjutellaan asioita, mennään yhä jakautuneemmin.

Näistä voisi kertoa paljon yleisellä tasolla, ja ihan ymmärrystä avaavasti, kattavuudesta välttämättä paljoa tinkimättä.

Oikeudenmukaisuudessa on oltava mukana koko linja, katkeamattomana jatkumona. Mitä kauemmas voidaan ulottua, sen helpommin hatarampaan lähtötilanteeseen voi päätyä. Koskee erityisesti ihmistä. Tämä hataruus, ja toisaalta todellisuudelle vahvan vastakkainen tila, luo etäisyytensä puolesta selviytymisen edellytksiä, tosin tehtävän työn kustannuksella.

Työ selviytymistä ajatellen on erityisen tärkeää ihmisen tasoiselle. Tässä tosin työ ei ole välttämättä se, mitä siitä odotusarvoisesti tulee mieleen. Työtä ei ajatella kovin laajoina asioina, jolloin sen sektorin palvelevuus on helposti aika tiettyä, vaikka sektoreita olisi kuinka paljon. Työmaailma räjähtää, samalla tapaa kuin kuvaukset osuvan kattavana. Elämän säilymistä ajatellen, vaikeutta ei kuitenkaan voida kiertää.