Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Yhteiskunnallisia kysymyksiä ja pohdintoja

Aloittaja Muisto Keijo Kullervo, tammikuu 02, 2019, 22:41:20

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 4 Vieraat katselee tätä aihetta.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 09, 2019, 13:53:18
Piireissä, joissa erään harrastuksen puitteissa liikun, on joitakin oikeasti rikkaita ihmisiä. Heidänkin elämäntapaansa olen jonkin verran katsellut. Eivät nämäkään ihmiset ratkaisevalla tavalla eroa ns. normaaleista keskivertosuomalaisista. Heidän autonsa on Lexus tai Tesla tai jokin muu sadan tuhannen hintaa lähentelevä kulkine. Asunto on jokin "penthouse" jossakin Helsingin keskustassa. Nämä ihmiset teettävät asiat pimeästi erilaisilla henkilöillä tai tilanteesta riippuen laillisesti firmoilla. Heidän elämänsä on siinä mielessä helppoa, että raha ei ratkaise, ja joku aina tekee asiat heidän puolestaan. Mutta ei näillekään ihmisille ole ohituskaistaa K-Marketin kassajonossa.   

Poikkaisen nyt vaikka tuon. Ero rikkaan ja köyhän välillä ei ole siinä, että toinen ajaa vähän huonommalla autolla kuin toinen.

Ero on  siinä, että toinen nukkuu yönsä rauhassa raha-asioitaan ajatellessaan, kun toinen valvoo huolissaan miettimässä, miten saa ruokarahat riittämään perheelle vielä tämän viikon, kun tili tulee vasta ensi viikon torstaina.

Ero on siinä, että toisen lapset ajattelevat tulevaisuutta aika optimisesti, ainut pelko on riittääkö oma motivaatio saavuttaa omat tavoitteet. Toisen lapset huolehtivat paitsi nykyisyydestä, myös tulevaisuudesta.

Ero on siinä, että toinen tietää antavansa lapsellensa ihan ok lapsuuden, kun toinen tietää, että lapsi jää paljosta, vaikkapa nyt harrastamista paitsi.

T: Xante

Hayabusa

^Komppaan Xantea. Köyhän vaivana on epävarmuus tulevaisuudesta. Tämä saattaa tehdä hänet ylivarovaiseksi sellaisissakin asoissa missä ei varsinaisesti olisi syytä. Näin ollen köyhyydestä nouseminen on entistäkin vaikeampaa.
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Saares - lokakuu 09, 2019, 12:40:14
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 09, 2019, 09:28:34
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 09, 2019, 09:02:20
Kontula myös unohtaa, että sillä työn synnyttämällä arvolla pidetään huolta niistä jotka eivät voi syystä tai toisesta tee töitä: koulut, sairaalat jne täytyy rahoittaa. Taikaseinää ei oikeasti ole olemassa edes kommunismissa.

Oikeastaan tuo Kontulan malli on hyvin amerikkalaisen unelman kaltainen. Siinähän kovasti työtä tekevä saa kaikki työnsä hedelmät ilman veroja tai muuta kommunistista luonnottomuutta.

Niin siis. Kun ihminen tekee työtä, hänen työnsä arvolla pidetään huolta muista, toisin sanoen siis hänen työtään verottamalla.

Amerikkalainen unelmaosuus jää yritykselle, joka maksaa vähemmän palkkaa kuin työn arvo on. Eikä todellakaan tällä työn ylijäämäarvolla rahoita huolenpitoa yhtään kenestäkään muista kuin osakkeenomistajista.


T: Xante

Mistä yriitys saa rahat omiin veroihisa? Mistä yritys saa rahaa koneidensa ylläpitoon? Mistä yritys saa rahaa työntekijöidensa sosiaaliturvaan? Mistä yritys saa rahaa tuotekehittelyyn, markkinointiin?
Äärivasemmiston propagandaa jolla yritetään lietsoa tyytymättömyyttä kansaan.
Lieneekö kyse tästä:
Venäjän sotilastiedustelupalvelu yrittää systemaattisesti aiheuttaa epävakautta Euroopassa, kertoo sanomalehti New York Times.

Lisäarvo syntyy aina jonkun työnteosta.
Vaikka peruspääoma (raha) onkin tarpeellinen tuotannon lähtökohdaksi, niin se yksinään ei tee mitään, eikä tuota.

Lainapääomalle maksetaan korkoa ja lainaa yleensä saa ollessaan luottokelpoinen.

Suomen valtio saa miinuskorolla lainaa ja on jo nykyisin suurin itsensä luotonantaja, eu-keskuspankin kautta.
Tuolle suomen pankin lainapääomalle suomi maksaa korkoa, ja  suomen pankki tulouttaa voitonsa valtiolle.

T-S__
>>>

Suomen Pankin osuus julkisen talouden velkakirjaostoista on toistaiseksi kivunnut hieman yli 33 miljardiin euroon. Summa lienee suurimmaksi osaksi sijoitettuna Suomen valtion velkapapereihin.

Tukiostojen massiivista mittakaavaa kuvaa esimerkki Suomen Pankin ostojen ja Suomen valtion velkamäärän suhteesta:

Jos Suomen Pankki olisi sijoittanut koko velkakirjaostoihin käyttämänsä rahasumman kotivaltionsa velkakirjoihin, olisi sen hallussa lähes kolmasosa Suomen valtion liikkeessä olevasta velkakirjakannasta.

Toinen tukiostojen mittakaavaa ilmentävä havainto on, että SP:n kuukausittaiset netto-ostot ovat viime vuosina olleet suurempia kuin Suomen valtion nettovelkaantuminen eli uuden velkarahoituksen tarve.

SP on epäilemättä jo nyt valtion suurin velkoja, ja piakkoin se ryhtyy ostamaan lisää valtion velkakirjoja.

Valtio saa enemmän rahaa kuin tarvitsee
Suomen Pankin laskennallinen osuus ensi kuusta alkavista 20 miljardin euron kuukausittaisista velkakirjaostoista on noin 370 miljoonaa euroa


Kopek

#198
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 09, 2019, 14:20:52

Ero on siinä, että toinen tietää antavansa lapsellensa ihan ok lapsuuden, kun toinen tietää, että lapsi jää paljosta, vaikkapa nyt harrastamista paitsi.

T: Xante


Muistelin, että olen itsekin joskus kirjoittanut päiväkirjaani, että rahaa ei tahdo olla tarpeeksi. Avasin täysin sattumalta päiväkirjojani vuodelta 1996, kun jostakin piti aloittaa. Kirjoitin tekstihakuun sanan "raha" ja etsin, mitä löytyy. Kokosin juttuja blogiin, jonka linkki on tämän kirjoitukseni lopussa. Valitut päiväkirjamerkinnät ovat tammi-, helmi- ja maaliskuulta 1996 sekä pieni lainaus saman vuoden vappuaatolta. Päivämääriä ei ole merkitty, ja tekstit ovat muutenkin vähän sekaisin, mutta idea käynee ilmi. Saman tyyppisiä merkintöjä kirjoittelin vuosikaudet.

Lokakuun 19. päivänä vuonna 1998 kirjoitin mm. seuraavaa (paikkojen ja ihmisten nimet muutettu):

"Kouvolassa emme tällä kertaa käyneet missään kaupoissa.  Ei ollut rahaa.  Peugeotiin pitäisi lisätä öljyä, mutta ei ole rahaa ostaa edes sitä.  Taloudellinen tilanteemme on vaihteeksi mielettömän huono, mutta milloin se ei olisi?  Rahaa ei ole mihinkään.  Lauran vuokrarahastakin puuttuu 500 markkaa.  Ei ole rahaa edes ruokaan."

Marraskuun 2. päivänä kirjoitin näin:

"Konkurssista alkunsa saanut hermojeni tuhoutuminen, siitä osittain aiheutunut työelämästä erkaantuminen ja siitä johtuva rahattomuuteni näyttävät johtavan lopulta tuhooni, ellen saa suuntaa käännettyä. On aivan tieteellisesti ja tilastollisesti osoitettu, että hyvätuloiset, elämänsä merkitykselliseksi kokevat ruotsinkieliseen yläluokkaan kuuluvat ihmiset elävät paljon pitempään ja terveempinä kuin köyhään alaluokkaan kuuluvat itsensä arvottomaksi tuntevat työttömät.

Eli jotain olisi tehtävä."


Marraskuun 15. päivänä kirjoitin seuraavaa:

"Lauran vuokran maksamisen jälkeen minulle jää noin 1300 markkaa rahaa kuukaudessa. Se on pian käytetty ruokiin, auton polttoaineeseen ja johonkin pikkuostoksiin. Tällä hetkelläkin raha on jo suunnilleen mennyt. Kuukautta on kuitenkin vielä toinen puoli jäljellä. Ylikin toinen puoli, jos kuukauden vaihtumiseksi lasketaan sen 4. päivä, jolloin tiettyä rahaa tulee tililleni.

Haluaisin kokea asioita. Haluaisi ajaa moottoripyörällä, rekalla ja lentokoneella ja vaikka millä. Haluaisin matkustella. Rahattomana olen kuin elävältä haudattu tai kuin vanki, jolta on kaikki vapaan ihmisen oikeudet ja elämä kielletty. Tämä on älyttömän ahdistavaa."


1300 markkaa on nykyrahassa noin 300 euroa. Tuollainen summa menee hetkessä polttoaineeseen. Tuohon aikaan ajoimme noin 50000 kilometriä vuodessa, joskus enemmänkin.

Syksyllä 1998 olin kolmen viikon ajan "työllistettynä" kouluavustajana. Tästä asiasta kirjoitin mm. seuraavaa:

"Otan tämän työn väliaikaisena haasteena. Huolimatta vähäisestä palkasta ja vähäisestä arvostuksesta, tämä on kuitenkin edes jonkinlaista työtä, ja se saa pakostakin ajatukseni edes hetkeksi pois näistä iänikuisista masentavista ja ahdistavista pohdinnoistani. Työ on siis jonkinlaista henkistä terapiaa. Ja sitähän minä tarvitsen.

Ja. Jos onnistun saamaan edes hieman lisää rahaa nykyiseen työttömyyskorvaukseeni verrattuna, haluan ostaa tietokoneeseen uuden kovalevyn. Ja ehkä jotain muutakin. Minulla vain on yleensä raha-asioissa niin huono tuuri, että samalla kun tuloni kasvavat, kasvavat sataprosenttisen varmasi myös menoni. Enkä tarkoita mitään tuhlausta vaan yllättäviä uusia menoja. Siis yllättäviä remonttilaskuja ja muuta sellaista. Potentiaalisia remonttilaskuja (tietokone, auto jne.) on tälläkin hetkellä odottamassa vaikka kuinka paljon. Koko elämänihän on oikeastaan pelkkää remontoimista, eikö vain."


Palkallani saatiin tehtyä jouluostoksia ja hankittua internet-liittymä. Päivä Tukholmassa -risteilykin taidettiin tehdä joulun alla.

https://rahatjahenki.blogspot.com/

Blogissa mainittuun asunnon vuokraan ei saatu asumistukea, vaan se oli maksettava kokonaan. Ja sitä maksettiin vuosien ajan.

P.S. Blogitekstissä kerrotaan uutisesta, että stressi lisää viisinkertaiseksi riskin kuolla rytmihäiriökohtaukseen. Mainitsen huolestuttavana seikkana stressin lisäksi suvun perimän. Sitä en tuolloin luonnollisestikaan arvannut, että äitini tulisi kuolemaan reilun vuoden kuluttua juuri tuollaisesta syystä.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 09, 2019, 14:31:50
^Komppaan Xantea. Köyhän vaivana on epävarmuus tulevaisuudesta. Tämä saattaa tehdä hänet ylivarovaiseksi sellaisissakin asoissa missä ei varsinaisesti olisi syytä. Näin ollen köyhyydestä nouseminen on entistäkin vaikeampaa.
Mutta eihän ihmisillä ole koskaan aiemminkaan ollut mitään varmuutta tulevaisuudesta?
Tuohon lapsenhankintaan liittyen tuo on aika epäkelpo syy siten! Nykyisessä sosiaalivaltiossahan perheiden tulot ovat varmimpia kuin koskaan ennen. Nykyisin olisi turvallista hankkia lapsia, koska he eivät takuulla nälkään kuole. Saavat yhteiskunnan tukea. En sano, etteikö köyhiä lapsiperheitä olisi, mutta huomattavan vähän entisaikoihin verrattuna, eivätkä niin pahasti köyhiä.

Veikkaan ihmisten haluttomuuteen hankkia lapsia syyksi tietynlaisen egoismin ja hedonistisuuden ja heittäytymisen yhteiskunnan turvaverkon varaan. Ei tarvitse yrittää, koska valtio aina suojelee... :(

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 09, 2019, 20:45:47
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 09, 2019, 14:31:50
^Komppaan Xantea. Köyhän vaivana on epävarmuus tulevaisuudesta. Tämä saattaa tehdä hänet ylivarovaiseksi sellaisissakin asoissa missä ei varsinaisesti olisi syytä. Näin ollen köyhyydestä nouseminen on entistäkin vaikeampaa.
Mutta eihän ihmisillä ole koskaan aiemminkaan ollut mitään varmuutta tulevaisuudesta?
Tuohon lapsenhankintaan liittyen tuo on aika epäkelpo syy siten! Nykyisessä sosiaalivaltiossahan perheiden tulot ovat varmimpia kuin koskaan ennen. Nykyisin olisi turvallista hankkia lapsia, koska he eivät takuulla nälkään kuole. Saavat yhteiskunnan tukea. En sano, etteikö köyhiä lapsiperheitä olisi, mutta huomattavan vähän entisaikoihin verrattuna, eivätkä niin pahasti köyhiä.

Veikkaan ihmisten haluttomuuteen hankkia lapsia syyksi tietynlaisen egoismin ja hedonistisuuden ja heittäytymisen yhteiskunnan turvaverkon varaan. Ei tarvitse yrittää, koska valtio aina suojelee... :(

Syntyvyys alenee, jos lapsikuolleisuus on pieni. Siten itse asiassa juuri se turvaverkko - joka myös on tärkeä lapsikuolleisuutta vähentävä tekijä - aiheuttaa syntyvyyden vähenemsitä. Eikä siiä ole mitään egoismia tai hedonismia, sillä jopa eläimillä on sama ilmiö. Suuri lapsikuolleisuus > parasta synnyttää lapsia paljon, jotta edes osa jää henkiin. Pieni lapsikuolleisuus > optimaalisinta synnyttää vähän lapsia mutta satsata sitten niihin paljon resursseja.

Xantippa

Kopek, oikeasti köyhällä lapsiperheellä ei ole varaa edes haaveilla autosta saatika sitten ajeluista monia kymmeniä tuhansia kilometrejä. He eivät valveilla ollessaan haaveile, että haluaisivat moottoripyörän, vaan tuskailevat, mistä ruokaa ensi viikkoon.

Sinulle selvästi työttömyys on ollut aina valinta, monille ei. Sinun lapsesi ovat olleet jo isoja, jos heillä on oma vuokrakämppä, eli heilläkin olisi - jos ajattelemme kuten sinä - ollut mahdollisuus valita elättää itsensä ja maksaa itse vuokransa.


T: Xante

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 10, 2019, 08:18:51
Kopek, oikeasti köyhällä lapsiperheellä ei ole varaa edes haaveilla autosta saatika sitten ajeluista monia kymmeniä tuhansia kilometrejä. He eivät valveilla ollessaan haaveile, että haluaisivat moottoripyörän, vaan tuskailevat, mistä ruokaa ensi viikkoon.
T: Xante

Suomessa maksetaan lapsilisää ja äitiyspäivärahaa ja kodinhoidontukea ja asumistukea ja työmarkkinatukea ja toimeentulotukea ja mitä kaikkia tukia on olemassa. Eivätkö "oikeasti köyhät" tiedä näistä tuista, vai mistä on kyse?

Suomessa asuvat somalitaustaiset lapsiperheet ovat suurelta osin työvoiman ulkopuolella, ja heidän väitetään elävän tukien varassa. Nämä ihmiset eivät näytä köyhiltä. Heidän lapsensa ovat hyvin puettuja ja heidän "merkkilastenvaunuistaan" saisi myytäessä paremman hinnnan kuin minun vanhoista autoistani.

Sitä en kiistä, etteikö olisi oikeasti köyhiä ihmisiä. Mutta kuinka paljon heitä Suomessa on, ja ovatko he nimenomaan lapsiperheitä, ja mistä heidän köyhyytensä johtuu, sitä voisi miettiä laajemmin. Olen ymmärtänyt, että köyhyyttä on eniten niiden eläkeläisten keskuudessa, jotka sinnittelevät pelkällä kansaneläkkeellä ja mahdollisella takuueläkkeellä. Ehkä osa näistä ihmisistä saa lisäksi asumistukea. Lehdessä kerrottiin eilen, että osa takuueläkkeeseen oikeutetuista ei ole hakenut sitä, ja KELA lähettää näille ihmsille asiasta huomautuksen.

Epäilen, että köyhyyden taustalla on usein muutakin kuin se, että ei ole tarpeeksi tuloja. Ongelmat löytyvät menopuolelta. Niitä ei ole saatu hallintaan. Jos lapsiperheen vanhemmilta menee senttikin rahaa alkoholiin ja tupakkaan, heidän valituksensa siitä, että lapsille ei riitä vaate-, harrastus- ja ruokarahaa, kuulostaa ikävältä.

P.S. Tyttereni alkoi asua vuokra-asunnossa Helsingissä 15-vuotiaana. Ensimmäisen vuoden hän asui jaetussa asunnossa (eri huoneet) toisen samanikäisen kanssa, mutta seuraavasta vuodesta alkaen yksinään. Vuokra vuonna 2001 oli 3700 euroa eli nykyrahassa 794 euroa (Suomen pankin rahanarvolaskurilla laskettuna). Vuokraan sisältyi piilotettu välittäjän palkkio, eli myöhemmin se olisi hieman alentunut, mutta asuminen siinä asunnossa päättyi. Tuon 794 euroa (ilman mitään tukia) me vanhemmat maksoimme omien menojemme lisäksi. Lisäksi maksoimme paljon muita kuluja. Olen joskus laskenut, että tyttäremme harrastus, jonka takia tämä kaikki tarvittiin, tuli maksamaan meille vuosien aikana yhden hyvän "premium" henkilöauton hinnan verran. Tästä se jatkuva "ei ole rahaa" -valitukseni päiväkirjoissani enimmäkseen johtui. Emme me köyhiä olleet, eikä tätä sanaa edes mainita päiväkirjoissani. Tulojen menojen suhde oli vain vähän epäedullinen.

ROOSTER

On ärsyttävää, että ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia vastustetaan vinkaisemalla heti säästökamreerin äänellä: Mistä rahat? Kyseessähän on useimmiten investointi tulevaisuuteen, parannetaan terveyttä ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, joka pienentää terveydenhuolto-, sosiaali-, vankeinhoito-, oikeuslaitos ym. kuluja tulevina vuosina.

En näe mitään hyvää seuraavan siitä, että yritetään säästää väkisin heikoimmilta ja aiheuttaa täten yhteiskunnallista eripuraa. Jos valtionvelan pieni määrä olisi siunauksellista niin Ceaucescun Romania oli ihannevaltio.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-6297050Lauri Uotilan mukaan suomalaiset eivät kunnolla tiedä, mitä valtion velkaantuminen tarkoittaa. Hän sanoo, että ihmisten yleisin harhaluulo on se, että valtionvelka pitäisi joskus maksaa pois. Uotila painottaa, että tietty määrä velkaa on aina oltava. Muuten voi käydä köpelösti.

- Aikoinaan Romaniassa Nicolae Ceausescu päätti maksaa valtionvelan kokonaan pois. Se tarkoitti hirmuisia säästötoimia.

Palkittu Jan Hurri kirjoittaa osuvasti:

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006265994.htmlVelkahuolet vaikuttavat kuitenkin liioittelulta.

Ainakaan valtion velkaantuminen ei näytä herättäneen vähäisintäkään huolen häivää siellä, missä valtion luottokelpoisuus on kaiken aikaa luupin alla: velkakirjamarkkinoilla.

Suomen valtio on alijäämän kasvusta huolimatta yksi niistä kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden luottovaltioista, jotka saavat tuoretta lainarahaa käyttöönsä negatiivisella korolla.

Esimerkiksi valtion kymmenen vuoden mittaisen lainarahan käypä korkonoteeraus oli tiistaina puolenpäivän paikkeilla noin -0,3 prosenttia. Sen verran sijoittajat olivat toisin sanoen valmiita maksamaan vuodessa saadakseen sijoittaa varojaan Suomen valtion kymmenvuotisiin velkakirjoihin.

Korkonoteeraus oli toisin sanoen mojovasti miinuksella vielä runsas vuorokausi sen jälkeen, kun VM oli varoitellut kasvun ja julkisen talouden tasapainon heikkenemisestä.

Nyt on paras aika investoida, raha on halpaa ja kysyntää tulee olemaan runsaasti jatkossa, erityisesti ei-fossiiliin siirtymisen tekniikoissa ja kiertotaloudessa. Nyt on huonoin mahdollinen aika alkaa säästämään ja kuristamaan. Kun suurten velkamaiden velkojen anteeksianto ja leikkaaminen alkaa, kärsivät suhteellisesti eniten ne joilla on vähiten velkaa. Ja tämä on fakta.

Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS

Xantippa

Kopek:

Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on alkanut jälleen yleistyä muutaman vuoden vähenemisen jälkeen. Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista.

Lasten ja lapsiperheiden köyhyys on ollut yhteiskunnallisen keskustelun teemana koko 2000-luvun ajan. Silti köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti kolminkertaistuen vuoteen 1995 verrattuna, ja se on 2010-luvulla pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.

Lapsiperheköyhyyden taustalla on työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutos. Köyhien lapsiperheiden huoltajat ovat selvästi muiden lapsiperheiden huoltajia useammin vailla ammatillista koulutusta. Korkea koulutuskaan ei enää välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.

Lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että köyhyyden esiintymiseen, tasoon ja seurauksiin vaikutetaan poliittisilla valinnoilla. Lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin helpottaa muun muassa kohentamalla lapsiperheiden tulonsiirtoja, lisäämällä lapsikorotus opintotukeen ja kehittämällä opiskelun eri vaiheisiin helposti saatavaa tukea, jotta kaikki nuoret voisivat saada ammatillisen koulutuksen.



https://thl.fi/fi/-/lapsiperheiden-lisaantyva-koyhyys-on-riski-hyvinvoinnille


Tässä googlen ensimmäisestä hausta. Lisäksi asiasta on uutisoitu aika paljon. En tiedä, mikä oikeastaan onkaan motiivisi kieltää se tosiasia, että lapsiperheköyhyys on kasvanut ja tulee kasvamaan Suomessa.

Ehkä se, että itse tunnut kiinnittävän kovasti huomiota sellaisiin asioihin kuin auto, moottoripyörä, vene, asunnon sijainti, merkkivaatteet, kun vertailet ihmisten varallisuutta.

T: Xante

Karikko

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 10, 2019, 10:34:55

Nyt on paras aika investoida, raha on halpaa ja kysyntää tulee olemaan runsaasti jatkossa, erityisesti ei-fossiiliin siirtymisen tekniikoissa ja kiertotaloudessa. Nyt on huonoin mahdollinen aika alkaa säästämään ja kuristamaan. Kun suurten velkamaiden velkojen anteeksianto ja leikkaaminen alkaa, kärsivät suhteellisesti eniten ne joilla on vähiten velkaa. Ja tämä on fakta.

Onhan se. Leikaamista tapahtuu nyt koko ajan, sitä nuo ostojutut tarkoittavat.

Lainan siirtyminen oman pankin omistukseen on kiertotietä tapahtuvaa "setelirahoitusta".
Velka siis imetään pois sijoittajilta ja velkaa ollaan lähinnä itselleen, suomen pankki tulouttaa ne voitot valtiolle. Samalla velkojat voivat etsiä kohteita "löysälle rahalleen"

Tuo  0,3 %:n negatiivinen korko tarkoittaa esim 10 vuoden lainoissa, että lainaaja saa vaikka sata miljoonaa, ja maksaa takaisin 97 miljoonaa. 0,3 kertaa 10 = 3%
Koska negatiivista korkoa ei käytännössä voi olla tehdään se noin.

Jossain vaiheessa nuo keskuspankeille "ajautuneet" velkakirjat voidaan sitten mitätöidä, mitäpä merkitystä niillä siten on.
Toisaalta se järjestelmän ylläpito ehkä vaatii tuon korkotavan pitämistä vielä pitkän aikaa. Todennäköisesti suomen pankki on ostanut myös joidenkin muiden valtioiden velkapapereita oman osto-opitionsa puitteissa, sillä tuskin suomen omia lainoja on ollut saatavissa koko ajan.
Suomen pankkihan on yksi jolla on niitä osto-oikeuksia, mutta esim tuskin kreikalla on vastaavia.

a4

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 10, 2019, 10:34:55
On ärsyttävää, että ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia vastustetaan vinkaisemalla heti säästökamreerin äänellä: Mistä rahat? Kyseessähän on useimmiten investointi tulevaisuuteen, parannetaan terveyttä ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, joka pienentää terveydenhuolto-, sosiaali-, vankeinhoito-, oikeuslaitos ym. kuluja tulevina vuosina.

En näe mitään hyvää seuraavan siitä, että yritetään säästää väkisin heikoimmilta ja aiheuttaa täten yhteiskunnallista eripuraa. Jos valtionvelan pieni määrä olisi siunauksellista niin Ceaucescun Romania oli ihannevaltio.

Lainaus käyttäjältä: https://yle.fi/uutiset/3-6297050Lauri Uotilan mukaan suomalaiset eivät kunnolla tiedä, mitä valtion velkaantuminen tarkoittaa. Hän sanoo, että ihmisten yleisin harhaluulo on se, että valtionvelka pitäisi joskus maksaa pois. Uotila painottaa, että tietty määrä velkaa on aina oltava. Muuten voi käydä köpelösti.

- Aikoinaan Romaniassa Nicolae Ceausescu päätti maksaa valtionvelan kokonaan pois. Se tarkoitti hirmuisia säästötoimia.

Palkittu Jan Hurri kirjoittaa osuvasti:

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006265994.htmlVelkahuolet vaikuttavat kuitenkin liioittelulta.

Ainakaan valtion velkaantuminen ei näytä herättäneen vähäisintäkään huolen häivää siellä, missä valtion luottokelpoisuus on kaiken aikaa luupin alla: velkakirjamarkkinoilla.

Suomen valtio on alijäämän kasvusta huolimatta yksi niistä kansainvälisten velkakirjamarkkinoiden luottovaltioista, jotka saavat tuoretta lainarahaa käyttöönsä negatiivisella korolla.

Esimerkiksi valtion kymmenen vuoden mittaisen lainarahan käypä korkonoteeraus oli tiistaina puolenpäivän paikkeilla noin -0,3 prosenttia. Sen verran sijoittajat olivat toisin sanoen valmiita maksamaan vuodessa saadakseen sijoittaa varojaan Suomen valtion kymmenvuotisiin velkakirjoihin.

Korkonoteeraus oli toisin sanoen mojovasti miinuksella vielä runsas vuorokausi sen jälkeen, kun VM oli varoitellut kasvun ja julkisen talouden tasapainon heikkenemisestä.

Nyt on paras aika investoida, raha on halpaa ja kysyntää tulee olemaan runsaasti jatkossa, erityisesti ei-fossiiliin siirtymisen tekniikoissa ja kiertotaloudessa. Nyt on huonoin mahdollinen aika alkaa säästämään ja kuristamaan. Kun suurten velkamaiden velkojen anteeksianto ja leikkaaminen alkaa, kärsivät suhteellisesti eniten ne joilla on vähiten velkaa. Ja tämä on fakta.
Jotain kertoo sekin, että Norjalla on valtionvelkaa jonka se voisi kaiketi helposti maksaa pois jättimäisestä öljyrahastostaan.

Kopek

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 10, 2019, 10:34:55
On ärsyttävää, että ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia vastustetaan vinkaisemalla heti säästökamreerin äänellä: Mistä rahat? Kyseessähän on useimmiten investointi tulevaisuuteen, parannetaan terveyttä ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, joka pienentää terveydenhuolto-, sosiaali-, vankeinhoito-, oikeuslaitos ym. kuluja tulevina vuosina.

On vaikea tarkasti laskea, miten paljon mikäkin hyvinvointiin investointi vähentää edellä mainittuja kuluja tulevaisuudessa. Jotkut investoinnit voivat olla sen tyyppisiä, etteivät ne koskaan maksa itseään takaisin, vaikka niin toivotaan.

Elvytyksen pitäisi olla sellaista, että se johtaa pysyvään "elpymiseen" ja maksaa itsensä tavalla tai toisella takaisin. Jos elvytetään niin, että pidetään muutama vuosi hauskaa lainarahalla, ollaan pelkästään entistä velkaisempia, kun ilonpito vääjäämättä loppuu. Siitä ei jää mitään pysyvää elpymistä.

Vasemmisto usein esittää, että koulutukseen pitäisi satsata nykyistä enemmän varoja, koska se on investoimista tulevaisuuteen. Periaatteessa tämä on hyvä ajatus, mutta on erittäin tärkeää se, miten ja millaiseen koultukseen raha käytetään. Jos lisäkoulutus on jotain hömppäkursseja ja opiskelun nimissä tehtävää "kivaa", raha tulee käytetyksi kyseenalaisella tavalla. Parempi olisi panostaa siihen, että opiskelu tuottaa entistä enemmän entistä osaavampia ihmisiä työmarkkinoille ja ehkäisee syrjäytymistä. Oppilaiden jättäminen oman onnensa nojaan ilman kunnon opetusta, kuten ammattiopinnoissa kerrotaan tapahtuneen, ei ole hyvää säästämistä.

Xantippa

Kyllä se oli edellinen hallitus, joka esitti, että ihmisten pitää aktivoitua hömppäkursseille säilyttääkseen tukensa.Samoin edellisen hallituksen jälkiä on koulutusleikkaukset toisen asteen ja yliopistojen koulutuksesta.

Sekin on kumma, että tosiaan valtio ei toimi, kuten yksittäisen ihmisen kannattaa toimia. Voisin minäkin lainani pois maksaa, mutta näillä koroilla siinä ei ole mitään järkeä.

T: Xante

ROOSTER

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 10, 2019, 15:54:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 10, 2019, 10:34:55
On ärsyttävää, että ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia uudistuksia vastustetaan vinkaisemalla heti säästökamreerin äänellä: Mistä rahat? Kyseessähän on useimmiten investointi tulevaisuuteen, parannetaan terveyttä ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta, joka pienentää terveydenhuolto-, sosiaali-, vankeinhoito-, oikeuslaitos ym. kuluja tulevina vuosina.

On vaikea tarkasti laskea, miten paljon mikäkin hyvinvointiin investointi vähentää edellä mainittuja kuluja tulevaisuudessa. Jotkut investoinnit voivat olla sen tyyppisiä, etteivät ne koskaan maksa itseään takaisin, vaikka niin toivotaan.


On tosiaan vaikea laskea sentilleen (kamreeritapa) miten joku hyvinvointisatsaus vaikuttaa tulevaisuudessa. Yhtä vaikea on tarkkaan sanoa kuinka monta euroa pahoinvointisatsaus, eli turha nuukailu ja virheinvestoinnit, vaikuttavat tulevaisuudessa.

Siitä olen kuitenkin melko varma, että esimerkiksi erityisopetuksen ansiosta normaaliksi pelastunut nuori tulee ainakin miljoonan halvemmaksi seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana kuin syrjäytymiskierteeseen ajettu nuori. Tämä oli nyt vain yksi esimerkki.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

a4: Minulla on sellainen kokemus että kaikki vähänkin älykkäät laitteet jumiutuvat itsekseen, ennemmin tai myöhemmin ja jotkut useammin.
Omakin pää.

Gerardo: "Viidakko on äiti, eikä äitiä voi myydä tai ostaa. Äitiä voi vain suojella.  HS