Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Filosofisesti filosofiasta

Aloittaja Edward, heinäkuu 01, 2019, 15:27:40

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

a4

Lainaus käyttäjältä: Konmari - huhtikuu 24, 2020, 17:41:58
^^Ihminen evolutiivisena entiteettinä on taipuvainen preferoimaan valintoja, jotka tuottavat hänelle mielihyvää. Mutta mikään fakta ei kuitenkaan osoita, että mielihyvä olisi hyvä ja tavoiteltava asia. Maailmankaikkeuden kannalta nimittäin on tai ainakin vaikuttaa olevan yhdentekevää, kokeeko ihminen mielihyvää, mielipahaa vai onko koko ihmistä edes olemassa kokemassa taikka tavoittelemassa mitään kokemusta.
Jep. Itse en ole niin kiinnostunut hedonistien, utilitaristien tai satanistien opeista kuin monitieteellisestä tapasäännösten ja niihin liittyvien kysymysten hyvin laaja-alaisesta tutkimuksesta eri muodoissaan, jota kutsutaan filosofian puolella moraalia tutkivaksi etiikaksi. Tieteessä sitä kutsutaan ihan vain tieteelliseksi tutkimukseksi, joka liittyy jollain tapaa lakeihin, valtaan, kulttuureihin, tapoihin, arvoihin, yhteisöllisiin sääntöihin, ihmisapinalajimme sosiaalisuuteen, psykologiaan, fysiologiaan, historiaan, ajatteluun, kieleen, tutkimusetiikkaan, erityistieteisiin, talouteen, teknologiaan, uskontoihin, ideologioihin,..vähän kaikkeen. Tieteellinen maailmankuva ja kieli käyttää omaa monitieteistä kielipeliään käsitteineen ja kuvauksineen, mutta filosofisesti sanoisin sen tutkivan ja kehittävän kaikkien faktojensa jatkuvasti koostamasta ja tarkentamasta maailman kokonaiskuvasta irroittamattomasti samalla myös moraalia ja etiikkaa, tieteelliseltä pohjalta.
Esim. Darwinin perimä moraalinen ponnin hyvin ahkerille elinikäisille tutkimuksilleen saattoi olla oman aikansa kiihkeä keskustelu rotuopeista sen ajan tutkimuksen ja faktojen valossa. Sanoisin filosofisesti hänen tehneen samalla eettistä tutkimusta.
Darwin's Anti-Slavery Views May Have Guided His Theory of Evolution
Evoluutioteoria tuotti myös rasistisesti suuntautunutta tulkintaa, eugeniikan tutkimusta, ideologiaa ja politiikkaa.

Toope

Tiede mielestäni saakin luoda arveluttavia ja kyseenalaisia tuloksia. Se saa järisyttää normeja ja esittää asioita, joita jotkut eivät haluaisi esitettävän.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Juha - huhtikuu 23, 2020, 22:00:15
Lainaus käyttäjältä: a4 - huhtikuu 22, 2020, 08:14:42
En tahdo ymmärtää naturalistisen virhepäätelmän ideaa.

Jos se on hyvää mikä tuottaa mielihyvää niin onko se hyvä asia?
Mielestäni on, jos se tuottaa mielihyvää.
Jos se on hyvää mikä on jumalan tahdon mukaista niin onko se hyvä asia?
Mielestäni on jos se on jumalan tahdon mukaista.
Jos se on hyvää mikä on tieteellistä tietoa tai siihen perustuvaa niin onko se hyvä asia?
Mielestäni on jos se on tieteellistä tietoa tai siihen perustuvaa.

Kyse näyttäisi siis olevan vain itsensä perustelevista selitysmalleista, ja niistä johdetusta moraalista.

Olisiko (ehkä tiedostamaton) poissulkevuuden idea tässä jotain?

Tiedostamaton tietäminen on tiedon taustalla toimivaa prsessointia. Yksikään muurahainen ei tiedä miksi ne kekoa rakentavat, mutta jokainen osaa asiansa.

Myöskään ihmisen perustajunta ei itsessään tiedä mitään- tieto liittyy mukaan vasta kokemuksen kertyessä.

Milehyvä on prosessi joka liittyy siinä ihmisen toiminnoissa ja haluissa tietoon. Vaikka mielihyvä sinänsä ei ole hyvä tai paha, niin silti sitä käytetään molemmissa asioissa- valta tuottaa hyvin suurta mielihyvää, vaikka sitä pahuuteen usein käytetään.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 27, 2020, 10:56:11
Tiedostamaton tietäminen on tiedon taustalla toimivaa prsessointia. Yksikään muurahainen ei tiedä miksi ne kekoa rakentavat, mutta jokainen osaa asiansa.
Myöskään ihmisen perustajunta ei itsessään tiedä mitään- tieto liittyy mukaan vasta kokemuksen kertyessä...
Nyt mennään vähän liian pitkälle. Surkeinkin Spartan tai Stalinin orja ajatteli enemmän kuin muurahainen, eivät ole verrattavissa.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 29, 2020, 00:05:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 27, 2020, 10:56:11
Tiedostamaton tietäminen on tiedon taustalla toimivaa prsessointia. Yksikään muurahainen ei tiedä miksi ne kekoa rakentavat, mutta jokainen osaa asiansa.
Myöskään ihmisen perustajunta ei itsessään tiedä mitään- tieto liittyy mukaan vasta kokemuksen kertyessä...
Nyt mennään vähän liian pitkälle. Surkeinkin Spartan tai Stalinin orja ajatteli enemmän kuin muurahainen, eivät ole verrattavissa.

Ei muurahaiset ajattele.  Ajattelusta puheenollen voisit itsekin alkaa sitä harjoittamaan.

Kysymys oli siis tajunnan prosessoimisesta, se tapahtuu automaattisesti. (Kuten muurahaisillakin tieto on rakenteessa, solusi osaavat rakentua ilman "sinua" eli tietoista ajattelua.)

Tajuat näkemäsi- oletan, mutta et silti tiedä mitä se tarkoittaa > ilman kokemuksellista oppimista.


kertsi

^
Mitä tarkoitat "tajunnan prosessoimisella"?

Jos tarkoitat tajunnalla tietoisuutta (niin kuin yleiskielessä ja neurotieteessä ja kognitiotieteessä), niin eiköhän tajunnan prosessointi ja siis tietoisuuden prosessointi nimenomaan ole määritelmällisesti 100% tietoista, eikä lainkaan alitajuista.

Ajattelusta ehkä 95% on tiedostamatonta, alitajuista, automaattista, taustalla tapahtuvaa ja sellaista, josta tietoisella mielellä kai on vaikea (ellei mahdoton?) tulla tietoiseksi.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Toope

Mistä syntyivät orjakapinat? Muurah..., anteeksi ihmisorjien käsityksestä siitä, että asiat ovat vialla!
Kreikan ja Rooman historiasta tunnetaan paljonkin näitä tapauksia, kuten muualtakin ja myöhemmiltä ajoiltakin.

Juha


Jatka vaikka tätä kohtaa:

Lainaus käyttäjältä: Karikko - huhtikuu 27, 2020, 10:56:11
Myöskään ihmisen perustajunta ei itsessään tiedä mitään- tieto liittyy mukaan vasta kokemuksen kertyessä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 29, 2020, 14:00:13
^
Mitä tarkoitat "tajunnan prosessoimisella"?

Jos tarkoitat tajunnalla tietoisuutta (niin kuin yleiskielessä ja neurotieteessä ja kognitiotieteessä), niin eiköhän tajunnan prosessointi ja siis tietoisuuden prosessointi nimenomaan ole määritelmällisesti 100% tietoista, eikä lainkaan alitajuista.

Ajattelusta ehkä 95% on tiedostamatonta, alitajuista, automaattista, taustalla tapahtuvaa ja sellaista, josta tietoisella mielellä kai on vaikea (ellei mahdoton?) tulla tietoiseksi.

Ajattelu on tietoista, koska "tiedät mitä ajatella,- et kylläkään tiedä miten ajattelet.
Siis miten se koko systeemi toimii.

Jos katsot vierasmaalaista kirjoitusta, jota et osaa lukea- niin et tiedä mitä siinä sanotaan.

Tajuat kyllä muodot ja värin, ynnä muut senkaltaiset asia (ulottuvuudet) mutta sisältö ei avaudu- ilman oppimista.

Tajunta on sitä että tajutaan (aistitaan maailmaa)  tajunnan sisältö on opittuja asioita. Ilman muistia se ei toimi, kuten vaikka dementikoista huomataan. Heillä se ympäristö hiipuu.. ja käsitykset siitä.

Itse tajunta on tiedostamaton ja mahdoton ohjattavaksi, se toimii, kun katsot maailmaa, niin se näkeminen prosessoi tapahtuman aivoissasi.


kertsi

#39
^
ihan puuta heinää tuo sekä ajattelun että tietoisuuden osalta. Vrt. kognitiotieteen peruskäsitteistö.

Tajunta eli tietoisuus nimenomaan tiedostettua, tietoista.

YKSILÖN ajattelusta ja esimerkiksi päätöksentekoprosessista on 95% tiedostamatonta (alitajuista). Väitöstutkimus päätöksentekoprosesista: Ai­vo­jen pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on suu­rel­ta osin tie­dos­ta­ma­ton – sil­ti voim­me vai­kut­taa sii­hen.
Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Karikko


^
Joo, ihan miten haluat, puuta heinää on useinkin melkolailla kaikki,- kuten ihmisen elämäkin.

Toki "ajatus" kuvittelee olevansa tekijä, mutta toimii vain yhteydessä muuhun luontoon-

Ellei eläissään sitä ymmärrä, niin ei sillä tietenkään ole mitään väliäkään.

Toope

Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2020, 11:14:48
Ajattelusta ja esimerkiksi päätöksentekoprosessista on 95% tiedostamatonta (alitajuista). Väitöstutkimus päätöksentekoprosesista: Ai­vo­jen pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on suu­rel­ta osin tie­dos­ta­ma­ton – sil­ti voim­me vai­kut­taa sii­hen.
= Yhteiskunta-ajattelustammeko siis 95% on "alitajuista"? Toivottavasti ei ole. Toivoisin vähintään 90% olevan rationaalista, eikä tunneperäistä! Nykytyttöhallituksella prosentit varmasti heittävät häränpyllyä.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 01, 2020, 22:25:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2020, 11:14:48
Ajattelusta ja esimerkiksi päätöksentekoprosessista on 95% tiedostamatonta (alitajuista). Väitöstutkimus päätöksentekoprosesista: Ai­vo­jen pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on suu­rel­ta osin tie­dos­ta­ma­ton – sil­ti voim­me vai­kut­taa sii­hen.
= Yhteiskunta-ajattelustammeko siis 95% on "alitajuista"? Toivottavasti ei ole. Toivoisin vähintään 90% olevan rationaalista, eikä tunneperäistä! Nykytyttöhallituksella prosentit varmasti heittävät häränpyllyä.

Kun sanotaan- voimme vaikuttaa siihen- oletetaan ulkopuolinen tekijä, joka olisi riippumaton.

Sellaista "partaguukkelia" ei ole- aivojen kokonaisuus ja muu ympäristön luonnolllinen yhteys on toiminnallinen kokonaisuus.

Näennäinen minuus toki on ihmisellä "se mielen luoma harhakuva, jota uskovaiset luonnehtivat sieluksi, Psykologiaan liityen mieleksi, mutta jokaisen uskohan on siinä oman luomuksensa orja.

Toope

Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 02, 2020, 12:01:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 01, 2020, 22:25:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2020, 11:14:48
Ajattelusta ja esimerkiksi päätöksentekoprosessista on 95% tiedostamatonta (alitajuista). Väitöstutkimus päätöksentekoprosesista: Ai­vo­jen pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on suu­rel­ta osin tie­dos­ta­ma­ton – sil­ti voim­me vai­kut­taa sii­hen.
= Yhteiskunta-ajattelustammeko siis 95% on "alitajuista"? Toivottavasti ei ole. Toivoisin vähintään 90% olevan rationaalista, eikä tunneperäistä! Nykytyttöhallituksella prosentit varmasti heittävät häränpyllyä.

Kun sanotaan- voimme vaikuttaa siihen- oletetaan ulkopuolinen tekijä, joka olisi riippumaton.

Sellaista "partaguukkelia" ei ole- aivojen kokonaisuus ja muu ympäristön luonnolllinen yhteys on toiminnallinen kokonaisuus.

Näennäinen minuus toki on ihmisellä "se mielen luoma harhakuva, jota uskovaiset luonnehtivat sieluksi, Psykologiaan liityen mieleksi, mutta jokaisen uskohan on siinä oman luomuksensa orja.
No, en oikein ymmärtänyt, mutta tarvitseeko minun ymmärtää kaikkea?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 09, 2020, 00:44:26
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 02, 2020, 12:01:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 01, 2020, 22:25:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - huhtikuu 30, 2020, 11:14:48
Ajattelusta ja esimerkiksi päätöksentekoprosessista on 95% tiedostamatonta (alitajuista). Väitöstutkimus päätöksentekoprosesista: Ai­vo­jen pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­si on suu­rel­ta osin tie­dos­ta­ma­ton – sil­ti voim­me vai­kut­taa sii­hen.
= Yhteiskunta-ajattelustammeko siis 95% on "alitajuista"? Toivottavasti ei ole. Toivoisin vähintään 90% olevan rationaalista, eikä tunneperäistä! Nykytyttöhallituksella prosentit varmasti heittävät häränpyllyä.

Kun sanotaan- voimme vaikuttaa siihen- oletetaan ulkopuolinen tekijä, joka olisi riippumaton.

Sellaista "partaguukkelia" ei ole- aivojen kokonaisuus ja muu ympäristön luonnolllinen yhteys on toiminnallinen kokonaisuus.

Näennäinen minuus toki on ihmisellä "se mielen luoma harhakuva, jota uskovaiset luonnehtivat sieluksi, Psykologiaan liityen mieleksi, mutta jokaisen uskohan on siinä oman luomuksensa orja.
No, en oikein ymmärtänyt, mutta tarvitseeko minun ymmärtää kaikkea?

Ei tarvitse- voi huoleta ohittaa.