Kirjoittaja Aihe: Filosofisesti filosofiasta  (Luettu 30997 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Melodious Oaf

  • Konkari
  • ***
  • Viestejä: 763
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #585 : Helmikuu 24, 2021, 07:57:04 »
^ Elo liittyi mun mielestä filosofiaan sikäli kun käsiteltiin silmien aukeamista laajemmin sellasena elämän kysymyksenä.

Perussuomalaisista puhuminen ei tietysti sinänsä ole filosofiaa eikä Halla-ahon epäsuorasti kehuminenkaan. Esimerkiks mun arvio siitä miehestä ei ole kyllä montaa piirua ylevämpi kuin tuo mitä yllä sanoin Elosta. Jos Toope haluaa mennä siihen asiaan, ehdotan jotain jo valmiiksi nimenomaan PS:ää käsittelevää ketjua tämän ketjun niihin asioihin viemisen sijaan.

Poissa Viihde- ja hömppäpöhinä

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 6647
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #586 : Heinäkuu 29, 2021, 14:30:09 »
Tässä oli aika ytimekäs alustus simulaatioteoriakeskusteluun, jos joku vielä sellaista kaipaa, sekä Esko Valtaojan arvio aiheesta:
Simulaatioteoria ft. Esko Valtaoja - TLDRDEEP

Tutkimusrahoitustakin aiheelle näyttää löytyvän:
– Useat ihmiset Piilaaksossa ovat hullaantuneet simulaatiohypoteesista, eli argumentista, jonka mukaan se, minkä koemme todellisuutena, on itse asiassa valmistettu tietokoneessa, The New Yorker kirjoittaa.
– Kaksi teknologiamiljardööriä on mennyt niinkin pitkälle, että ovat salaa laittaneet tiedemiehiä töihin murtamaan meidät ulos simulaatiosta, lehti jatkaa.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000001925172.html

Tutkimus aiheesta:
Oxfordin yliopiston ja Hebrew Universityn tutkijat todistelevat tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla, miksi havaitsemamme todellisuus ei ole simulaatiota.
https://tekniikanmaailma.fi/outo-kvantti-ilmio-todisti-emme-ela-jonkun-simuloimassa-matrixissa/

Vastakommenttia edelliseen:
”Jos olisit kysynyt pelinkehittäjältä 1980-luvulla, onko World of Warcraftin kaltaisen kolmiulotteisen pelin tai virtuaalitodellisuuspelin luominen mahdollista, vastaus olisi ollut kieltävä. Se olisi vaatinut koko maailman laskentatehon.”
https://tekniikanmaailma.fi/mitn-tutkijan-kova-vaite-on-todennakoista-etta-elamme-simuloidussa-todellisuudessa/

The Matrix (1999) Ignorance is Bliss

Filosofi miettii simulaatioargumenttinsa testaamisen vaarallisuutta ja näkee argumenttiinsa liittyvän simulointikyvyn kasvavan nopeasti supertekoälyn kehittymisen jälkeen:
Philosopher Nick Bostrom on Whether We Live in a Simulation

https://www.iflscience.com/physics/quantum-mechanics-effect-appears-to-prove-we-are-not-living-in-a-simulation/

Vaikuttaisi siltä, että siinä meni pohja simulaatiohypoteesilta. Lyhykäisyydessään tutkijat löysivät metallista ominaisuuksia, joita ei ilmeisesti voida simuloida.
"Jokaiseen mutkikkaaseen ongelmaan on ratkaisu, joka on yksinkertainen, suora, ymmärrettävä ja väärä." - H.L. Mencken

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4241
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #587 : Heinäkuu 29, 2021, 23:02:40 »
Tässä oli aika ytimekäs alustus simulaatioteoriakeskusteluun, jos joku vielä sellaista kaipaa, sekä Esko Valtaojan arvio aiheesta:
Simulaatioteoria ft. Esko Valtaoja - TLDRDEEP

Tutkimusrahoitustakin aiheelle näyttää löytyvän:
– Useat ihmiset Piilaaksossa ovat hullaantuneet simulaatiohypoteesista, eli argumentista, jonka mukaan se, minkä koemme todellisuutena, on itse asiassa valmistettu tietokoneessa, The New Yorker kirjoittaa.
– Kaksi teknologiamiljardööriä on mennyt niinkin pitkälle, että ovat salaa laittaneet tiedemiehiä töihin murtamaan meidät ulos simulaatiosta, lehti jatkaa.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000001925172.html

Tutkimus aiheesta:
Oxfordin yliopiston ja Hebrew Universityn tutkijat todistelevat tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla, miksi havaitsemamme todellisuus ei ole simulaatiota.
https://tekniikanmaailma.fi/outo-kvantti-ilmio-todisti-emme-ela-jonkun-simuloimassa-matrixissa/

Vastakommenttia edelliseen:
”Jos olisit kysynyt pelinkehittäjältä 1980-luvulla, onko World of Warcraftin kaltaisen kolmiulotteisen pelin tai virtuaalitodellisuuspelin luominen mahdollista, vastaus olisi ollut kieltävä. Se olisi vaatinut koko maailman laskentatehon.”
https://tekniikanmaailma.fi/mitn-tutkijan-kova-vaite-on-todennakoista-etta-elamme-simuloidussa-todellisuudessa/

The Matrix (1999) Ignorance is Bliss

Filosofi miettii simulaatioargumenttinsa testaamisen vaarallisuutta ja näkee argumenttiinsa liittyvän simulointikyvyn kasvavan nopeasti supertekoälyn kehittymisen jälkeen:
Philosopher Nick Bostrom on Whether We Live in a Simulation

https://www.iflscience.com/physics/quantum-mechanics-effect-appears-to-prove-we-are-not-living-in-a-simulation/

Vaikuttaisi siltä, että siinä meni pohja simulaatiohypoteesilta. Lyhykäisyydessään tutkijat löysivät metallista ominaisuuksia, joita ei ilmeisesti voida simuloida.
Tuo tutkimus tosiaan mainittiin yllä linkkaamassani Tekniikan Maailman jutussa:
Tutkimus aiheesta:
Oxfordin yliopiston ja Hebrew Universityn tutkijat todistelevat tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla, miksi havaitsemamme todellisuus ei ole simulaatiota.
https://tekniikanmaailma.fi/outo-kvantti-ilmio-todisti-emme-ela-jonkun-simuloimassa-matrixissa/

Vastakommenttia edelliseen:
”Jos olisit kysynyt pelinkehittäjältä 1980-luvulla, onko World of Warcraftin kaltaisen kolmiulotteisen pelin tai virtuaalitodellisuuspelin luominen mahdollista, vastaus olisi ollut kieltävä. Se olisi vaatinut koko maailman laskentatehon.”
https://tekniikanmaailma.fi/mitn-tutkijan-kova-vaite-on-todennakoista-etta-elamme-simuloidussa-todellisuudessa/
Tässä vielä yksi kommentti aiheeseen:

My suspicion is that he’s confusing what we can simulate using classical computational resources with what can be simulated. What’s odd about this is that if our universe is simulated, we can know nothing about the universe which contains it. We cannot know its laws of physics; we cannot know its resources or limitations; we cannot know its capabilities, what it can or can’t simulate! We have no idea if they use classical computation at all. Nothing in our universe could ever be relied upon to tell us about that universe, and therefore nothing in our universe could disprove its existence. Anything which would seem to —say, a superior cosmological explanation of affairs after the observation of previously undetected phenomena— could always be described as “part of the simulation,” a condition of permanent deus ex machinas. [1]

So:

I don’t think Ringel and Kovrizhin, at least in the paper, make any arguments about whether this universe is a simulation. They do make arguments about whether in principle aspects of this universe can be simulated on classical computers in this universe, but without making any claims that if not, we must not be simulated.
Nothing can falsify the simulation hypothesis without getting “outside” of this universe (although it’s possible things could confirm it); even if that were possible one would still have the problem of demonstrating that “outside” wasn’t a simulation too!
In sum, I think it remains a live hypothesis —apart from its being nonfalsifiable, which bothers people to different degrees— and I’d argue it will remain so. Much of what we’ve said about the unpredictability of the universe ostensibly outside our own is also true of the future inside it: we don’t know what kinds of computation will be available to our descendants, what technologies will invalidate in unforeseeable ways our assumptions about what they can do. We know they cannot violate the laws of physics, but we also know that much of physics will be continually rewritten by continuing scientific progress. Speculating about the future or about meta-universes or other universes is always going to be dicey!

Notes
Indeed it’s worth noting that if you were wholly “immersed” in simulation —such that there is no evidence it is not real anywhere you can access, perceptually or scientifically— you can never be confident you’ve left it. Your “departure” and every subsequent experience could all be simulated!

https://www.quora.com/Does-recent-research-by-Zohar-Ringel-and-Dmitry-L-Kovrizhin-actually-conclusively-prove-that-were-not-living-in-a-computer-simulation

Eikös kvanttilaskenta kvanttitietokoneilla voisi olla yksi mahdollinen keino simuloida maailmaa nykytietokoneita tehokkaammin?
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 29, 2021, 23:56:01 kirjoittanut a4 »

Poissa Hiha

  • Vakiojäsen
  • **
  • Viestejä: 248
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #588 : Heinäkuu 30, 2021, 14:06:23 »
Simulaatioteoriasta.

"We cannot know its laws of physics; we cannot know its resources or limitations; we cannot know its capabilities, what it can or can’t simulate!"

"We know they cannot violate the laws of physics, but we also know that much of physics will be continually rewritten by continuing scientific progress."

Luullakseni näkökantojen ero syntyy edellä olevassa hypyssä, jossa verrataan puhtaasti spekulatiivisia mahdollisten maailmojen ominaisuuksia siihen mitä esim. ihmiskunta voi kehittää tässä maailmassa.

On mahdotonta kumota hypoteesia, jossa maailmankaikkeutemme on jonkun x-ulotteisen supermaailmankaikkeuden olentojen luoma vakuutusyhtiön mainos. Teoriana sillä on siksi yhtä paljon arvoa kuin vanhalla tutulla ajatuskululla, jossa kaikkeus on Jumalan ajatus.

Hypoteesi halutaan kuitenkin samaistaa erittäin kehitys- ja teknologiauskoiseen käsitykseen siitä, että ihmiskunnan tieteellinen edistys tulee olemaan rajoittamaton. Henkilökohtaisesti en näe sitä uskottavana tulevaisuutena. Ja joka tapauksessa tuntemillamme pelimerkeillä pelaaminen tekee matemaattisista huomatuksista relevantteja rajoja. Kompleksisen systeemin mallintaminen vaatii simulaatiota pyörittäviltä laitteilta aina tietyn määrän laskentaa, olivat ne kuinka hienoja vehkeitä tahansa. Joku on joskus arvioinut, että aurinkokunnan –  missä luotaimet ovat siis lennelleet, minkä vuoksi planeettoja ei voi käsitellä taustakuvana – keinotekoinen toteutus vaatisi vähintään galaksiryhmän tuottaman energian täyttä hallintaa.

Poissa kertsi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 5536
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #589 : Heinäkuu 30, 2021, 14:25:28 »
Hypoteesi halutaan kuitenkin samaistaa erittäin kehitys- ja teknologiauskoiseen käsitykseen siitä, että ihmiskunnan tieteellinen edistys tulee olemaan rajoittamaton.

Ihminen kognitiivinen kapasiteetti on rajallinen, ja ihmisen tiedonkäsittelyssä on puutteia ja vinoumia (esim. biasit), joten tuskin vajavainen otus pystyy mihinkään rajoittamattomaan tieteelliseen edistykseen. Vähintäänkin ihminen saattaa "osata" tehdä sellaisia tekoälysovelteisia koneita, jotka tuhoavat ihmiskunnan. Ja ennemmin tai myöhemmin tämä pallo tulee asuinkelvottomaksi ihmiselle tai millekään elämälle, kun auringon käyttöenergia loppuu jossain kaukaisessa tulevaisuudessa, jos ilmastonmuutos, saasteet tms. eivät ennätä jo ennen sitä. Tiede ei tunne ikuisesti eläviä eläimiä tai eläinlajeja, tuskin ihminen tässä tekee poikkeuksen, vaikka keksittäisiinkin varaosia ja lääketieteen keksintöjä, joilla elämää voidaan pidentää. Lajit kyllä kuolevat sukupuuttoon ennemmin tai myöhemmin, tai muuntuvat toisiksi lajeiksi.
PYSYKÄÄ KOTONA.

Poissa Viihde- ja hömppäpöhinä

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 6647
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #590 : Heinäkuu 30, 2021, 18:00:38 »
Tarkoitin hypoteesilla, Boströmin simulaatio-argumenttia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Nick_Bostrom), jossa oletetaan - jos oikein ymmärrän -, että jos maailman simuloiminen on mahdollista meille, me todennäköisesti itse elämme sellaisessa. Nähdäkseni simulaatio-argumentti ei näin ollen voi pitää paikkaansa tai ainakin se tulisi ehdollistaa uusilla parametreilla, jotka eivät nojaa meidän kykyihimme.
"Jokaiseen mutkikkaaseen ongelmaan on ratkaisu, joka on yksinkertainen, suora, ymmärrettävä ja väärä." - H.L. Mencken

Poissa Viihde- ja hömppäpöhinä

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 6647
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #591 : Heinäkuu 30, 2021, 18:06:49 »
Paitsi että tuohan voi sittenkin pitää paikkansa

1. Sivilisaatio tuhoaa todennäköisesti itsensä ennen kuin se saavuttaa korkean teknologisen, posthumaanin, kehitysasteen.
2. Korkean teknologisen kehitystason omaava sivilisaatio ei ole kiinnostunut simuloimaan maailman evoluutiohistoriaa (omaansa tai toisten).
3. Me elämme melkein varmasti tietokonesimulaatiossa.

Eli vaihtoehto 3 on poissa laskuista, koska simuloiminen on meille mahdotonta. Vaihtoehto 2 on poissa laskuista myös, sillä päinvastoin kuin siinä edellytetään, me olemme kiinnostuneita simuloimaan maailmaa (vaikka emme siihen pysty). Jäljelle jää ilmastonmuutoksen ja joukkosukupuuttoaallon partaalla varsin todennäköinen vaihtoehto 1.
"Jokaiseen mutkikkaaseen ongelmaan on ratkaisu, joka on yksinkertainen, suora, ymmärrettävä ja väärä." - H.L. Mencken

Poissa Laika

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1478
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #592 : Heinäkuu 30, 2021, 22:13:03 »
Tässä oli aika ytimekäs alustus simulaatioteoriakeskusteluun, jos joku vielä sellaista kaipaa, sekä Esko Valtaojan arvio aiheesta:
Simulaatioteoria ft. Esko Valtaoja - TLDRDEEP

Tutkimusrahoitustakin aiheelle näyttää löytyvän:
– Useat ihmiset Piilaaksossa ovat hullaantuneet simulaatiohypoteesista, eli argumentista, jonka mukaan se, minkä koemme todellisuutena, on itse asiassa valmistettu tietokoneessa, The New Yorker kirjoittaa.
– Kaksi teknologiamiljardööriä on mennyt niinkin pitkälle, että ovat salaa laittaneet tiedemiehiä töihin murtamaan meidät ulos simulaatiosta, lehti jatkaa.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000001925172.html

Tutkimus aiheesta:
Oxfordin yliopiston ja Hebrew Universityn tutkijat todistelevat tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla, miksi havaitsemamme todellisuus ei ole simulaatiota.
https://tekniikanmaailma.fi/outo-kvantti-ilmio-todisti-emme-ela-jonkun-simuloimassa-matrixissa/

Vastakommenttia edelliseen:
”Jos olisit kysynyt pelinkehittäjältä 1980-luvulla, onko World of Warcraftin kaltaisen kolmiulotteisen pelin tai virtuaalitodellisuuspelin luominen mahdollista, vastaus olisi ollut kieltävä. Se olisi vaatinut koko maailman laskentatehon.”
https://tekniikanmaailma.fi/mitn-tutkijan-kova-vaite-on-todennakoista-etta-elamme-simuloidussa-todellisuudessa/

The Matrix (1999) Ignorance is Bliss

Filosofi miettii simulaatioargumenttinsa testaamisen vaarallisuutta ja näkee argumenttiinsa liittyvän simulointikyvyn kasvavan nopeasti supertekoälyn kehittymisen jälkeen:
Philosopher Nick Bostrom on Whether We Live in a Simulation

https://www.iflscience.com/physics/quantum-mechanics-effect-appears-to-prove-we-are-not-living-in-a-simulation/

Vaikuttaisi siltä, että siinä meni pohja simulaatiohypoteesilta. Lyhykäisyydessään tutkijat löysivät metallista ominaisuuksia, joita ei ilmeisesti voida simuloida.

On yhtä vaikea äkkiseltään löytää pitävää todistetta simulaatiota vastaan kuin Jumalan olemassaoloa vastaan. Teologian kulta-aikoina erinäisiä todisteluja esitettiin useitakin, osa niistä varsin nokkelia.

Viime aikoina esitetyistä trendeistä simulaatioskene on taas yksi, joista en ole jaksanut innostua, ja suurin syy siihen lienee, että olen pitänyt sitä kierrätettynä teologian l. jumaluusopin osa-alueena, joka vain on puettu sen modernimpaan kieliasuun. Luojaa etsitään taas. Ihmiset eivät tunnu osaavan päättää, olisiko heistä pelottavampaa sellaisen olemassaolo vaiko olemattomuus (omaa itseään he eivät ainakaan osaa asiaankuuluvalla tavalla pelätä).

Yhtäältä se kielii, etteivät keskiajan teologit suinkaan olleet yhtään tyhmempiä kuin nykyajan yliopistopiirit. Jälkiviisaus on kuitenkin vastustamattomasti osoittanut, etteivät dogmatiikan kysymykset luojajumalan olemassaolosta olleet todellisuuden luonteen tutkimisen kannalta mielekkäitä.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 30, 2021, 22:18:09 kirjoittanut Laika »
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Poissa Viihde- ja hömppäpöhinä

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 6647
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #593 : Heinäkuu 30, 2021, 23:05:05 »
Tässä oli aika ytimekäs alustus simulaatioteoriakeskusteluun, jos joku vielä sellaista kaipaa, sekä Esko Valtaojan arvio aiheesta:
Simulaatioteoria ft. Esko Valtaoja - TLDRDEEP

Tutkimusrahoitustakin aiheelle näyttää löytyvän:
– Useat ihmiset Piilaaksossa ovat hullaantuneet simulaatiohypoteesista, eli argumentista, jonka mukaan se, minkä koemme todellisuutena, on itse asiassa valmistettu tietokoneessa, The New Yorker kirjoittaa.
– Kaksi teknologiamiljardööriä on mennyt niinkin pitkälle, että ovat salaa laittaneet tiedemiehiä töihin murtamaan meidät ulos simulaatiosta, lehti jatkaa.

https://www.is.fi/digitoday/art-2000001925172.html

Tutkimus aiheesta:
Oxfordin yliopiston ja Hebrew Universityn tutkijat todistelevat tällä viikolla julkaistussa tutkimuksessaan mielenkiintoisella tavalla, miksi havaitsemamme todellisuus ei ole simulaatiota.
https://tekniikanmaailma.fi/outo-kvantti-ilmio-todisti-emme-ela-jonkun-simuloimassa-matrixissa/

Vastakommenttia edelliseen:
”Jos olisit kysynyt pelinkehittäjältä 1980-luvulla, onko World of Warcraftin kaltaisen kolmiulotteisen pelin tai virtuaalitodellisuuspelin luominen mahdollista, vastaus olisi ollut kieltävä. Se olisi vaatinut koko maailman laskentatehon.”
https://tekniikanmaailma.fi/mitn-tutkijan-kova-vaite-on-todennakoista-etta-elamme-simuloidussa-todellisuudessa/

The Matrix (1999) Ignorance is Bliss

Filosofi miettii simulaatioargumenttinsa testaamisen vaarallisuutta ja näkee argumenttiinsa liittyvän simulointikyvyn kasvavan nopeasti supertekoälyn kehittymisen jälkeen:
Philosopher Nick Bostrom on Whether We Live in a Simulation

https://www.iflscience.com/physics/quantum-mechanics-effect-appears-to-prove-we-are-not-living-in-a-simulation/

Vaikuttaisi siltä, että siinä meni pohja simulaatiohypoteesilta. Lyhykäisyydessään tutkijat löysivät metallista ominaisuuksia, joita ei ilmeisesti voida simuloida.

On yhtä vaikea äkkiseltään löytää pitävää todistetta simulaatiota vastaan kuin Jumalan olemassaoloa vastaan. Teologian kulta-aikoina erinäisiä todisteluja esitettiin useitakin, osa niistä varsin nokkelia.

Viime aikoina esitetyistä trendeistä simulaatioskene on taas yksi, joista en ole jaksanut innostua, ja suurin syy siihen lienee, että olen pitänyt sitä kierrätettynä teologian l. jumaluusopin osa-alueena, joka vain on puettu sen modernimpaan kieliasuun. Luojaa etsitään taas. Ihmiset eivät tunnu osaavan päättää, olisiko heistä pelottavampaa sellaisen olemassaolo vaiko olemattomuus (omaa itseään he eivät ainakaan osaa asiaankuuluvalla tavalla pelätä).

Yhtäältä se kielii, etteivät keskiajan teologit suinkaan olleet yhtään tyhmempiä kuin nykyajan yliopistopiirit. Jälkiviisaus on kuitenkin vastustamattomasti osoittanut, etteivät dogmatiikan kysymykset luojajumalan olemassaolosta olleet todellisuuden luonteen tutkimisen kannalta mielekkäitä.

Siitähän simulaatiohypoteesissa on minunkin mielestäni kyse, mutta nyt tämä ajatuksensa mahdottomuus tapahtuu simulaatiofyysikoiden omilla ehdoilla. Kyse ei siis ole ihan mistä tahansa Jumala-hypoteesista vaan laskennallisin keinoin tapahtuvasta maailman simuloimisesta, jonka ollessa mahdollista, olisi simulaatiofyysikoiden mukaan perusteltua olettaa, että mekin elämme simulaatiossa. Tuossa linkkaamassani artikkelissa kuitenkin käsiteltiin tutkimusta, jonka mukaan luonnon simuloiminen olisi sitä sorttia, jonka ratkaisu vaatii enemmän lihaksia kuin mihin matematiikkamme taipuu. Eli kaikki mahdollinen fysiikka, joka tässä oli spekulaation pohjalle tuotu, on osoitettu perusteettomaksi. Jäljelle tosiaan jää pelkkä Jumala-hypoteesi, mutta siitähän simulaatiohypoteesissa ei ole simulaatiofyysikoiden mukaan ollut koskaan kyse, vaan varteenotettavasta tieteellisestä spekulaatiosta.

Tosin kvanttilaskentaan emme ole vielä päässeet tutustumaan juuri ollenkaan ja tekoälytutkimuksetkin ottavat vasta haparoivia ensiaskeliaan. Tiedä mitä nämä tutkimusalueet vielä tuovat NP-ongelmien ratkaisemiseen. Hiljattain näin jonkun artikkelin, jossa todettiin, että tekoälyä käyttämällä pystyttiin simuloimaan jotakin systeemiä nopeammin kuin mihin luonto pystyy, eli että ehkäpä simulaatiohypoteesia voidaan vielä jossain mielessä elvytellä jos onnistumme ratkaisemaan muutkin isot ongelmat oikoteitä pitkin. Samaten eräs säieteorian ehkä tunnetuin popularisoija - Brian Greene - joskus spekuloi jossain paneelikeskustelussa, että on mahdollista, että matematiikka on vain alkeellisen elämänmuodon alkeellinen tapa kuvata luontoa, ja että jahka alkeellinen elämänmuoto kehittyy riittävästi, löytää se jonkun paljon paremman tavan kuvata luontoa kuin matematiikka. Silloinkin voi kysymys simulaatiosta nousta taas pöydälle.
"Jokaiseen mutkikkaaseen ongelmaan on ratkaisu, joka on yksinkertainen, suora, ymmärrettävä ja väärä." - H.L. Mencken

Poissa Laika

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1478
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #594 : Heinäkuu 31, 2021, 02:05:32 »
Aivan, sitä juuri tarkoitin nokkeluudella.

Muokkaus.

Olin sittenkin taas kerran takamatkalla teologeja. Friend, Have You Heard the Good News About the Simulation Hypothesis?*


*...Especially after the most violent century in human history, it seems the world doesn’t need another dose of Darwinism, Marxism, Freudianism, Scientism, or otherwise. It needs Jesus of Nazareth and the gospel incarnated, here and now.

Löytyisiköhän moista innuendoa edes paatuneimmasta marxilaisesta julkaisusta vielä nykyään? Ja mitä näiden uuden ajan kristittyjen päässä mahtoi yhdistyä joidenkin heistä tajuttua, että Marx oli kaiken lisäksi Darwinin suuri ihailija näiden kahden elinaikana, vaikkei viimeksi mainitulla ollutkaan aikaa tai mielenkiintoa harhauttaa huomiota varsinaisesta työstään sen vuoksi.

Christianity Today:lle kirjoittanut Jamin Hübner sivuuttaa, mitä hän itse asiassa tarkoittaa darwinismilla. Hübnerin 'darwinismi' edustaa juuri sitä vasta suursotien jälkeen (kenties epäoikeudenmukaisesti Herbert Spenceriin aiemmin yhdistämääni, huom.) brändättyä lajiketta, joka paitsi oli, on edelleen suursotia edeltänyttä saksalaista oksymoronia mukaillen ('die Konservative Revolution') uuskonservatiivisen yhteiskunnallisen näkemyksen lähde. Ismien listaan lisätäkseni.

Jos siis marxismilla tarkoitetaan ylipäätään mitään, millä on tekemistä Karl Marxin esittämien ideoiden kanssa, ja darwinismilla mitään Charles Darwinin kanssa, olisivat Hübner poliittisine liittolaisineen todennäköisemmin tarkoittamiaan darwinisteja kuin Darwin itse. Se voitaisiin todistaa kenties vertailemalla mitä kukin on sanonut, mutta sitä yleisemmällä tasolla, vääristeleminen tulee aina vääristelijälle itselleen halvemmaksi kuin tulee totuuden selvittäminen esitetyn tilalle ulkopuolisilta, ja jatkuvan vääristelyn salliminen koituu aina kalliimmaksi koko yhteisölle kuin totuuden puhuminen. Miksi luulette, että oikeusistuimemme ovat ruuhkautuneita?
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 31, 2021, 03:21:42 kirjoittanut Laika »
'Custom will reconcile people to any atrocity, and fashion will drive them to acquire any custom.'

-George Bernard Shaw

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4241
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #595 : Heinäkuu 31, 2021, 11:05:11 »
Simulaatioteoriasta.

"We cannot know its laws of physics; we cannot know its resources or limitations; we cannot know its capabilities, what it can or can’t simulate!"

"We know they cannot violate the laws of physics, but we also know that much of physics will be continually rewritten by continuing scientific progress."

Luullakseni näkökantojen ero syntyy edellä olevassa hypyssä, jossa verrataan puhtaasti spekulatiivisia mahdollisten maailmojen ominaisuuksia siihen mitä esim. ihmiskunta voi kehittää tässä maailmassa.

On mahdotonta kumota hypoteesia, jossa maailmankaikkeutemme on jonkun x-ulotteisen supermaailmankaikkeuden olentojen luoma vakuutusyhtiön mainos. Teoriana sillä on siksi yhtä paljon arvoa kuin vanhalla tutulla ajatuskululla, jossa kaikkeus on Jumalan ajatus.

Hypoteesi halutaan kuitenkin samaistaa erittäin kehitys- ja teknologiauskoiseen käsitykseen siitä, että ihmiskunnan tieteellinen edistys tulee olemaan rajoittamaton. Henkilökohtaisesti en näe sitä uskottavana tulevaisuutena. Ja joka tapauksessa tuntemillamme pelimerkeillä pelaaminen tekee matemaattisista huomatuksista relevantteja rajoja. Kompleksisen systeemin mallintaminen vaatii simulaatiota pyörittäviltä laitteilta aina tietyn määrän laskentaa, olivat ne kuinka hienoja vehkeitä tahansa. Joku on joskus arvioinut, että aurinkokunnan –  missä luotaimet ovat siis lennelleet, minkä vuoksi planeettoja ei voi käsitellä taustakuvana – keinotekoinen toteutus vaatisi vähintään galaksiryhmän tuottaman energian täyttä hallintaa.
Näkökantojen ero ei synny niiden spekulatiivisuudesta. Maailmankaikkeutemme ihmiskunnan tulevaisuus jossa nykyinen maailmankaikkeutemme on simuloituna, sekä jokin muu maailmankaikkeus joka on simuloinut maailmankaikkeutemme, ovat molemmat nykytiedon ulkopuolelle jäävää spekulaatiota. Lainaus samasta linkistä:
what we’ve said about the unpredictability of the universe ostensibly outside our own is also true of the future inside it: we don’t know what kinds of computation will be available to our descendants, what technologies will invalidate in unforeseeable ways our assumptions about what they can do. We know they cannot violate the laws of physics, but we also know that much of physics will be continually rewritten by continuing scientific progress. Speculating about the future or about meta-universes or other universes is always going to be dicey!
Näkökantojen muodollinen ero syntyy siitä että Boströmin simulaatio-argumentti käsittelee ihmiskunnan luomia simulaatioita, mutta mahdollisuus että muissakin maailmankaikkeuksissa on luotu simulaatiota ja että jopa ihmiskunnan maailmankaikkeudessa muutkin oliot ovat luoneet simulaatioita, kasvattaa Boströmin simulaatio-argumentin esittelemää todennäköisyyttä sille että elämme simulaatiossa.

Metafyysisillä ajatuksilla on ollut kehityksellistä arvoa iät ja ajat eikä simulaatiohypoteesin materialistinen jumalajatus ainakaan ole epätieteellistä mystistä uskonnollisuutta:
"Oh, something is different here. Something is breaching the rules of the universe that we've established." It's one thing that philosophers, religious leaders, and scientists have searched for, and continue to search for, for millennia.
https://collider.com/devs-ending-explained/

Pikemminkin niin että tunnustamme että emme tiedä ihmiskunnan tieteellisen edistyksen rajoja, kieltämättä kuitenkaan rajojen olemassaolon mahdollisuutta:
ON ESITETTY, että 300 kvanttibitin tietokoneella olisi jo mahdollista suorittaa enemmän laskutoimituksia kuin mitä maailmankaikkeuteen mahtuu atomeja.
https://tekniikanmaailma.fi/ibm-kertoi-tekevansa-1-000-kubitin-kvanttitietokoneen-vuoteen-2023-mennessa-koneessa-on-myos-loogisia-kubitteja-joilla-suorituskyky-nousee-uudelle-tasolle/

( Kvanttilaskentaakin voi näköjään ainakin karkeasti simuloida:
Jos asia kiinnostaa enemmän niin mm. microsoftilta saa ohjelmointikielen ja ilmaisen simulaattorin joka simuloi max 30qubittia normaalilla kotikoneella. Azuren kautta pääsee pilvestä kiinni oikeaan kvanttirautaankin.
https://www.microsoft.com/en-us/quantum/development-kit


https://www.tiede.fi/comment/2940284#comment-2940284 )
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 31, 2021, 11:15:30 kirjoittanut a4 »

Poissa ROOSTER

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4975
  • Hän jolla on eniten pixeleitä!
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #596 : Heinäkuu 31, 2021, 11:11:20 »
Pikemminkin niin että tunnustamme että emme tiedä ihmiskunnan tieteellisen edistyksen rajoja, kieltämättä kuitenkaan rajojen olemassaolon mahdollisuutta:
ON ESITETTY, että 300 kvanttibitin tietokoneella olisi jo mahdollista suorittaa enemmän laskutoimituksia kuin mitä maailmankaikkeuteen mahtuu atomeja.

Koska tekninen kehitys on näin huimaa, ei kannata enää epäillä esim. itseohjautuvien autojen tuloa. Kannattaisi sen sijaan alkailla pohdiskella - mihin ihmisen komentoa ja ohjausta enää tarvitaan?

Koneet alkavat olla ylivertaisia. Ehkä taide on yksi, mihin kone ei pysty - siis uutta luomaan. Vanhoista kliseistä koottua tekotaiteellista paskaa pystyy kone helposti tuottamaan.
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Janne Utriainen:”Minä olen ajatellut, että ihmisen pitäisi tietää kaksi asiaa. Mistä ruoka tulee, ja mihin paska menee. Ne kun pohtii hyvin, niin maailma on ihan erinäköinen.”

John Maynard Keynes: ”When the facts change, I change my mind. What do you do, sir?

Poissa mikainen

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1492
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #597 : Heinäkuu 31, 2021, 11:27:54 »
Pikemminkin niin että tunnustamme että emme tiedä ihmiskunnan tieteellisen edistyksen rajoja, kieltämättä kuitenkaan rajojen olemassaolon mahdollisuutta:
ON ESITETTY, että 300 kvanttibitin tietokoneella olisi jo mahdollista suorittaa enemmän laskutoimituksia kuin mitä maailmankaikkeuteen mahtuu atomeja.

Koska tekninen kehitys on näin huimaa, ei kannata enää epäillä esim. itseohjautuvien autojen tuloa. Kannattaisi sen sijaan alkailla pohdiskella - mihin ihmisen komentoa ja ohjausta enää tarvitaan?

Koneet alkavat olla ylivertaisia. Ehkä taide on yksi, mihin kone ei pysty - siis uutta luomaan. Vanhoista kliseistä koottua tekotaiteellista paskaa pystyy kone helposti tuottamaan.

Sehän kattaa kyllä ison osan ihmistaiteilijoidenkin tuotoksista. Silloin tällöin tulee sitten jotakin jota voisi kutsua uudeksi.

Poissa urogallus

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1551
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #598 : Heinäkuu 31, 2021, 11:48:36 »
Pikemminkin niin että tunnustamme että emme tiedä ihmiskunnan tieteellisen edistyksen rajoja, kieltämättä kuitenkaan rajojen olemassaolon mahdollisuutta:
ON ESITETTY, että 300 kvanttibitin tietokoneella olisi jo mahdollista suorittaa enemmän laskutoimituksia kuin mitä maailmankaikkeuteen mahtuu atomeja.

Koska tekninen kehitys on näin huimaa, ei kannata enää epäillä esim. itseohjautuvien autojen tuloa. Kannattaisi sen sijaan alkailla pohdiskella - mihin ihmisen komentoa ja ohjausta enää tarvitaan?

Koneet alkavat olla ylivertaisia. Ehkä taide on yksi, mihin kone ei pysty - siis uutta luomaan. Vanhoista kliseistä koottua tekotaiteellista paskaa pystyy kone helposti tuottamaan.

Sehän kattaa kyllä ison osan ihmistaiteilijoidenkin tuotoksista. Silloin tällöin tulee sitten jotakin jota voisi kutsua uudeksi.


Enemmän kysyntää taitaa olla taiteen harrastajista. Ehkä siihenkin voidaan kehittää sopiva kone? Suurin osa taiteesta kun ei oikein sovellu ihmisille.

Poissa a4

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 4241
Vs: Filosofisesti filosofiasta
« Vastaus #599 : Heinäkuu 31, 2021, 11:59:15 »
Tuossa linkkaamassani artikkelissa kuitenkin käsiteltiin tutkimusta, jonka mukaan luonnon simuloiminen olisi sitä sorttia, jonka ratkaisu vaatii enemmän lihaksia kuin mihin matematiikkamme taipuu.
Käsitin niin että ongelma on lähinnä nykyisen tietotekniikan laskentatehossa:
It all depends on how the problem can be worked out by computers. If the problem is linear, the computational resources need to scale up as the number of particles in the system increase. This can be very difficult but the bigger the computer, the more complex the system it can deal with. But problems can exist where the scale between particles and processors increases exponentially and soon it becomes impossible to simulate.
The research proves that a quantum mechanics phenomenon is definitely in the latter category.

So to simulate these quantum effects, we’d need a computing method like we’ve never seen before.

https://www.iflscience.com/physics/quantum-mechanics-effect-appears-to-prove-we-are-not-living-in-a-simulation/

Sinänsä määritelmällisesti eriasteista keinoelämää on jo luotu tietokonesimulaatioina, tekoälyinä ja robotteina, kyse on vain keinoelämän (omaa elämäämme lähestyvän) kompleksisuuden lisäämisen kyvystämme tulevaisuudessa.