Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Filosofisesti filosofiasta

Aloittaja Edward, heinäkuu 01, 2019, 15:27:40

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

-:)lauri

^
Tulevaisuudessa meillä ei ehkä ole omia tietokoneita vaan profiili googlen tai amazonin kvanttitietokoneessa, joka suorittaa kaikki henkilökohtaisen tietokoneen tehtävät. Meillä kotona periaatteessa vain verkkoon kytketyt näyttöpääte, hiiri ja näppäimet.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Lenny

No se tosiaan jää nähtäväksi. Valtava pöhinä on ollut käynnissä jo vuosia. Itsekin kokeilin jotakin python kikkareita IBM:n kvanttikonepalvelussa jo vuosia sitten. Vaan eipä se olisi ensimmäinen kerta kun ihmiskunta on hypettänyt ja pöhissyt.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Melodious Oaf

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - marraskuu 10, 2022, 16:11:12
^
Tulevaisuudessa meillä ei ehkä ole omia tietokoneita vaan profiili googlen tai amazonin kvanttitietokoneessa, joka suorittaa kaikki henkilökohtaisen tietokoneen tehtävät. Meillä kotona periaatteessa vain verkkoon kytketyt näyttöpääte, hiiri ja näppäimet.

On se mahdollista.

Mutta state of the art on kai oikeasti, että hyödyllisiä konkreettisia operaatioita joita kvanttilaskenta tekee binääristä nopeammin on tosi vähän. Tällainen tulos on saatu esimerkiksi luvun 21 alkulukutekijöiden määrittämisessä, mutta siinäkin kvanttitietokone käytti täsmällisesti tähän tarkoitukseen ja vain luvulle 21 toimivaa algoritmia.

Eli siis jotkut katsoo että ne lupaukset on realiteetteihin nähden tosi ylimitoitettuja — mikä ei tietysti tarkoita etteikö ne silti vois realisoitua.

Karikko

Kvanttitietokoneessa on pienoinen käytännön ongelma- se ei toimi.

Oikeastaan se on jo perusteissa, kun aaltofunktio romahtaa, laskeminen loppuu siihen, eli tuskin tulee mitään käytännön sovellutuksia joita voitaisiin tallentaa ja hyödyntää.

Ehkä se jää jonkinlaiseksi "tieteen leikkikaluksi.  Sillä ehkä voisi "teoriassa laskea tilastollisia juttuja, mutta käytännön asioihin se ei taida soveltua. Vaatii myös melkoisen kylmyyden, ettei "aaltofunktio pääse karkaamaan.


Karikko


Aikaa pidetään jonkinlaisena mysteerinä, ja sitähän se tavallaan onkin, jos ihminen etsii siitä jotain muuta, kuin itseään kokijana ja näkijänä.

Eli kuvittelee olevansa jokin ulkopuolinen, ikuisuutteen "pääsevä olento. Kyllä "hän silti haluaa viedä ajallisuutensa mukanaan "taivaan iloihin, sillä kaikki haaveet ja toiveet ovat ajallisia.

>>>
Mutta aika on siis ja ei ole..  https://fi.wikipedia.org/wiki/Lomittuminen


Ajan mysteeri
1960-luvulla kehitetty Wheeler–DeWitt-yhtälö, joka yhdistää suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan – ns. kvantittaa suhteellisuusteorian – jättää yhtälöstä kaiken kaikkiaan ajan pois. Tämän johdosta yhtälö oli pitkään piikki tiedemiesten lihassa, kunnes vuonna 1983 Don Page ja William Wootters ehdottivat, että lomittuminen saattaisi tuottaa ratkaisuun ajan ongelmaan. Tämä on eksoottinen ominaisuus, jossa kaksi kvanttihiukkasta jakavat saman olemassaolon, vaikka ne ovat fyysisesti erotettuja. Lomittuminen on syvällinen ja voimakas linkki ja Page sekä Wootters osoittivat, miten sitä voidaan käyttää ajan mittaamiseen.

Pagen ja Woottersin päätelmien mukaan aika on emergentti ilmiö, joka johtuu lomittumisen luonteesta ja esiintyy vain universumin sisällä oleville tarkkailijoille. Jokainen jumalankaltainen tarkkailija universumin ulkopuolella näkee puolestaan staattisen, muuttumattoman maailmankaikkeuden juuri kuten Wheeler–DeWitt-yhtälö ennustaa.

Vuonna 2013 ryhmä tutkijoita Torinosta, Italiasta, teki ensimmäisen testin Pagen ja Woottersin idealle vahvistaen sen, että aika on todellakin emergentti ilmiö "sisäisille" tarkkailijoille, mutta poissaoleva maailmankaikkeuden ulkoisille tarkkailijoille[3][4][5].

Melodious Oaf

#710
Laiska lyhyt viesti sekulaarista ideologiasta, joka englanniksi tunnetaan nimellä longtermism:

Wiki: Longtermism
Aeon: Against longtermism
BBC: What is longtermism? <-- Artikkeli on longermismin kannattaja William MacAskillin kirjoittama

Kriittinen mutta ei poleeminen arvio longtermismista:


Longermismin kannattajan lyhyt kuvaus aiheesta:


Lähteiden esittely ilman taustoitusta on perseestä mutta en jaksa nähdä vaivaa :D

Painopiste on enemmän kritiikissä, mutta ajatus kai on tarjota myös vähemmän kriittistä näkökulmaa tai heittää jotain tiskiin siltä varalta että jotakuta sattuu kiinnostamaan

Lenny

^ En oikein saanut mitään otetta tuosta. Olen joskus aikaisemminkin törmännyt käsitteeseen ja päädyin samaan kuin nytkin. Että tulevaisuudessa on todennäköisesti paljon ihmisiä, joten ei pitäisi porsastella. Aha.
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

a4

#712
Lainaus käyttäjältä: Lenny - marraskuu 17, 2022, 04:40:17
^ En oikein saanut mitään otetta tuosta. Olen joskus aikaisemminkin törmännyt käsitteeseen ja päädyin samaan kuin nytkin. Että tulevaisuudessa on todennäköisesti paljon ihmisiä, joten ei pitäisi porsastella. Aha.
Ihmiskunta taitaa kasvaa vuosisadan loppupuoliskolle ehkä 11 miljardiin, jolloin kasvu alkaa vasta taittumaan globaalisti laskusuuntaan.
Aasialla ja Afrikalla kestää vielä siis saavuttaa väestön kasvun kääntyminen laskusuuntaan. Mutta muutos voi olla nopeampaakin.
Ei kuitenkaan yhtä nopeaa kuin ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja joukkosukupuutto eettisine vaikutuksineen elinolosuhteisiimme, etenkin köyhemmissä maissa. Tulevat sukupolvet kärsivät globaalisti keskinäisriippuvaisissa yhteiskunnissa kaikkialla maapallolla.
Aiemminkin on sivilisaatioiden yhteinen joukkotuho saapunut ilmastonmuutoksen seurauksena esim. Välimeren alueella.
https://areena.yle.fi/1-61033320
En ole vielä perehtynyt tuohon longtermismiin mutta kuulostaa itsestäänselvältä kestävän kehityksen peräänkuuluttamiselta eettisellä tavalla.
Jos pieni ja rikkaampi osa ihmiskuntaa jo nyt elää yli planeetan kestokyvyn köyhempienkin puolesta niin samaan elintasoon pyrkivä suurempi ja köyhempi osa ihmiskuntaa kiihdyttää planeetan kestokyvyn ylittymistä ja ihmiskunnan tuhoa.
Melko hullua.
Suomalaiset olivat jo maaliskuussa ylikuluttaneet omalta osaltaan planeetan tarjoamat resurssit koko vuoden osalta, joten jotain tarttumapintaa pitäisi pitkän aikavälin eettisemmän ja kestävämmän elämäntavan ideasta löytyä suomalaisillekin.
Tosin kovimmat alkoholistitkin taitavat mieltää alkoholin väärinkäytöksi sen ettei viinaa juoda pois.

Jaa, longtermismi taitaa wikilinkin mukaan olla laajempi yleiskäsite monenlaiselle filosofoinnille johon liittyy pitkän aikavälin tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen.

Lenny

#713
Lainaus käyttäjältä: a4 - marraskuu 17, 2022, 19:28:58
En ole vielä perehtynyt tuohon longtermismiin mutta kuulostaa itsestäänselvältä kestävän kehityksen peräänkuuluttamiselta eettisellä tavalla.
....
Jaa, longtermismi taitaa wikilinkin mukaan olla laajempi yleiskäsite monenlaiselle filosofoinnille johon liittyy pitkän aikavälin tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen.

Täysin sama ensin mainittu ensivaikutelma minullakin, ja jälkimmäiseen en ole siitä syystä jaksanut vielä edes perehtyä. Kai siellä on taustalla jotakin todella diippiä, Oxfordin filosofian maine velvoittaa!
Lainsäädäntö ennen luontoa (Immanuel Kant)

Hiha

O longoprazismo toimii parhaiten silloin kun sille ei ole pakottavaa tarvetta. Jätä autiotupa kuntoon seuraavalle käyttäjälle. Kun maailma ruvetaan parantamaan topeliaanisessa hengessä – Maamme kirjassa on koskettava linjaus kuinka jokainen, joka saa kasvamaan kaksi viljantähkää siellä missä ennen kasvoi yksi, on arvokkaampi kansakunnalle kuin kaikki maailman sotapäälliköt yhteensä – ollaan kusessa. Kiitos typpilannoitteiden meitä on kahdeksan miljardia eikä loppua näy. Fritz Haber olisi joutanut rajoittaa nerokkuutensa kemiallisten aseiden kehittelyyn.

Nykyisyyttä on sorkittu tarkoituksella niin kauan kuin ihminen on ymmärtänyt sellaista tekevänsä. Teoilla on aina vaikutuksensa tulevaisuuteen. Mitä idealistisemmalla opilla omia hillittömyyksiä perustellaan, sen pahempia tuloksia saadaan aikaan. Moraalifilosofit voisivat keskittyä miettimään mikä saisi heidät pitämään suunsa kiinni.

Melodious Oaf

#715
Mulla oli ja on itselläkin aika vaiheessa koko konseptin haltuun ottaminen. Ajattelin että kun täällä on puhuttu mm. simulaatiohypoteesista ja kun toi näyttäis olevan jonkinlainen ainakin hetkellinen trendi, ehkä sitä vois nostaa esiin.

Omia sekalaisia ja subjektiivisia vaikutelmia:

William McAskill vaikuttaa jossain mielessä sympaattiselta kaverilta. Kun häntä kuuntelee vähän pitempään, muodostuu tietynlainen kuva longtermismistä:

Nuori tyyppi on kiinnostunut siitä, miten voi toimia oikein tai moraalisesti. Hän etsii siihen jotain tapoja tai vaikutteita, ja yliopistolla tai nuorison keskuudessa vastaan tulee vaikkapa vasememmistolaisuutta, kasvissyöntiä, veganismia tai feminisimiä tai LBGTQ-aktivismia sun muuta kaikkea.
    Tässä kaikessa tyyppiä vaivaa suhteellisuudentajun puute ja mm. se että aika paljon valitetaan kaikenlaisesta ja maalaillaan sitä mikä on huonoa, mutta yllättävän vähän on suoraviivaista käytännön toimintaa tai pyrkimystä arvioida kuinka tärkeää mikäkin on.

Eettisenä juttuja tossa olis siis ideana, että yritetään omalla toiminnalla konkreettisesti muuttaa maailmaa paremmaksi.

Kysymykseen "mitkä asiat ovat tärkeitä" haetaan perspektiiviä ja vastausta vertaamalla koko ihmiskunnan historiaa ja tulevaisuutta yhden ihmisen elämänkaareen.

On olemassa tiettyjä juttuja joilla on iso vaikutus tulevaisuuteen. Sillä ei välttämättä ole elämän kannalta merkitystä, vaikka yhtenä viikolonppuna hölmöilisit ja perseilisit oikein urakalla. Sitä vastoin jos kiipeää kerran katolle ja putoaa, voi olla että elämä päättyy siihen.

Mun mielestä Nick Bostromin kohdalla toi kuva näyttää valjummalta. Kaveri miettii ihan tosissaan sellaista, että olis ehkä hyvä kehittää joku totaalista valvontaa ja seurantaa toteuttava systeemi. Tai että maailmansodalla tai jollain miljardin ihmisen kuolemalla ei ole kauheasti merkitystä kunhan ei kuolla sukupuuttoon.
   Myös sen idea simulaatiohypoteesistä linkittyy tähän sikäli, että ajatus on se, että jokin tuleva sivilisaatio pyrkii maksimoimaan universumissa olevan arvon määrää, ja yksilöt taas on eräänlaisia arvoa mahdollisisesti sisältäviä "astioita". Tältä pohjalta se jos simuloidaan maailmankaikkeuksia on rationaalista ja järkevää sinänsä, koska se täyttää maailmankaikkeutta arvolla.

MacAskillin kohdalla taustalla on ehkä enemmän sellainen käytännön toiminnan ja tietynlaisen elämänasenteen idea. Kaveri lahjoittaa suuren osan tuloistaan hyväntekeväisyyteen ja on innoissaan siitä, miten esimerkiksi malariaa torjumalla voi konkreettisesti pelastaa ihmishenkiä, joten totta kai hän tekee niin.

Tähän liittyy myös sellainen järjestö kuin 80 000 Hours, joka tarjoaa ilmaiseksi neuvontaa siinä, miten voi käyttää työuraansa sellaiseen, jolla olisi maailmaan positiivinen vaikutus: https://80000hours.org

Ajatus on, että mietitään sitä, mikä vaikutus joillain toimilla on, ja jos on joku ongelma, kuinka paljon pystytään sen eteen tekemään ja mitkä mahdollisuudet on siihen vaikuttaa. Jos voidaan vaikuttaa, sitten tehdään, jos ei voida, silloin kannattaa ehkä keskittyä johonkin muuhun.

Elämän mielekkyys voi syntyä osittain siitä, että on rakentamassa jotain siistiä tai tulevaisuutta, joka saattaa jatkua vaikka miljoonia tai miljardeja vuosia tästä eteenpäin.

MacAskillin kohdalla siinä on jotain silleen hauskan lapsenomaista, että hän ajattelee että hänellä on yhtäältä motivaatio tehdä maailmasta parempi ja toisaalta matalat standardit. Jos maailma on hänen kuollessaan hänen toimiensa vaikutusten osalta suunnilleen yhtä hyvä kuin hänen syntyessään, se on ihan OK ja hyvä suoritus, ja kaikki hyvä mitä tämän päälle voi saada aikaan on hienoa ja bonusta.

Siinä mielessä toi kuitenkin on kiinnostavalla tavalla sekulaaria uskonnollisuutta, että jotkut ton liikkeen piirissä ajattelee aika isoja juttuja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Jumala tai se mitä palvotaan on silloin jokin tuleva post-humaani ihmisyys tai jokin käsittämättömän hyvä mitä sivilisaatio voisi joskus saavuttaa.

Vähän niin kuin uskonnoissa ylipäätään, myös tohon sisältyy oikeasti hyvää ja hienoa, mutta myös aika paljon potentiaalia käyttää samoja ideoita haitallisesti. Tolla voi ihan hyvin saada aikaan flegmaattisen asenteen tai sellaisen että "muut hoitaa" ja omalla osuudella ei ole mitään väliä. Tai voi Bostromin tapaan pyöritellä jotain aivan käsittämättömiä isojen lukujen todennäköisyyslaskelmia sen sijaan että tekis jotain mikä auttaa tässä ja nyt.

Samalla tapaa tollasen 80 000 Hours -tyyppisen jutun voi nähdä elitistisenä hömppänä.

Mutta toisaalta näkisin että toi kaikki vastaa johonkin tarpeeseen. Ihmiset haluaa tehdä jotain oikeasti hyödyllistä ja sellaista mikä vastaa niiden arvoja ynnä muuta, eikä haluta sitä että pitäis vaan painaa duunia ja olla liittämättä siihen mitään omia arvoja tai etiikkaa, ns. sokeasti toteuttaa jonkun muun asettamia päämääriä ja luottaa siihen että se ehkä kuitenkin johtaa johonkin hyvään.

Tää nyt on aika sekavaa, mutta yritän vaan nopeasti avata omia ristiriitaisia vaikutelmia.

Melodious Oaf

Löysin aiheesta sosiologian gradun otsikolla "Efektiivinen altruismi elämäntapaliikkeenä": http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202205182072

Seuraava katkelma tiivistelmästä on paljonpuhuva:

LainaaHaastateltujen pääasialliset tavat toteuttaa efektiivistä altruismia olivat lahjoittaminen ja opiskelu efektiivisen altruismin mukaisen työuran toivossa. Kukaan työssäkäyvistä haastatelluista ei ollut kuitenkaan löytänyt efektiivisen altruismin tehokkaan hyvän tekemisen standardien mukaista työpaikkaa.


Norma Bates

Valitettavasti en nyt kirjoita filosofisesti filosofiasta (ja muutenkin välttelen itselleni liian vaikeaa aihetta), mutta sain juuri tietää että suomalainen voitti tänä vuonna filosofian olympialaiset, ja toinen suomalainen tuli kolmanneksi.

https://www.uusimaa.fi/paikalliset/5929587

Porvoolaisen Linnankosken lukion opiskelija Pietari Kaaro on voittanut kultaa Kansainvälisissä filosofian olympialaisissa.

Suomi sai kaksi mitalia 11.–14. toukokuuta Kreikan Olympiassa pidetyistä kansainvälisistä filosofian olympialasista.

Pietari Kaaron voittaman kullan lisäksi Inka Poikolainen Hyvinkään lukiosta voitti pronssia.

Kansainväliset filosofian olympialaiset on vuosittainen lukiolaisten tiedekilpailu, jossa opiskelijat kirjoittavat filosofisen esseen annetun sitaatin pohjalta.

Tämän vuoden kisoihin osallistui yhteensä 100 opiskelijaa 49 eri maasta. Kilpailussa jaettiin 13 mitalia ja 25 kunniamainintaa.

Ensi vuonna Kansainväliset filosofian olympialaiset järjestetään Suomessa.

Kilpailujoukkueen valmentajana toimi Ilmari Hirvonen. Hän on Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat FETO ry:n puheenjohtaja.

Amore

Lainaus käyttäjältä: Hiha - marraskuu 18, 2022, 10:56:56
Moraalifilosofit voisivat keskittyä miettimään mikä saisi heidät pitämään suunsa kiinni.
;D
Nyt jäin miettimään, että koko moraalifilosofian käsite kuulostaa niin vanhanaikaiselta, että onko nykyaikana moraalifilosofeja enää olemassa? Yritin googlettaa nimiä (hyvin lyhyesti ja pintapuolisesti). Ei löytynyt itsestäänselviä johtohahmoja. Ehkä moraalifilosofia onkin jatkunut Wittgensteinin, Sartren ym jälkeen eksistentialismin nimellä hahmottuvana.

Nimistä tuli mieleen ainakin Giorgio Agamben, jolta olen jotain lukenut, mutta ehkä hän on enemmän sosiaalifilosofi kuin eksistentialisti. Vieraantumisen käsitteen kautta nämä kaksi näkökulmaa tosin liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Samoin sitten Wittgensteinin aikojen kieli ja kielellä hallitseminen ovat nykyfilosofiassa erittäin keskeisiä. Se, joka omistaa kielen, omistaa totuuden. Taistelu "oikeista" määritelmistä on kova - seuratkaa vaikka gender-kekustelua ja muutakin identiteettivouhotusta. Jestas!

Toinen eksistentialismin jälkeen tullut ajattelija on Gianni Vattimo. Häneltä on suomennettu ainakin Uskon että uskon.
Olisiko niin, että Dawkinsinkin myöhäisempi ajattelu olisi palannut johonkin tämän kaltaiseen maastoon? Kuten myös Zizek.
All you need is Love