Filosofisesti filosofiasta

[a4]

^no joo. Siis Jumala on mahdollinen osallistuja tapahtumaan siinä missä yksisarvinenkin.

Tieteellisesti katsottuna jumala eli vaikkapa simulaatiomaailman luoja, voisi olla kyseisessä maailmassa ihmeiden kuten vaikkapa yksisarvisen luoja tai luomansa maailman ihmisten geenimanipuloiman yksisarvisenkin perimmäinen luoja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Simulation_hypothesis

Tosin todennäköisempää kuin simulaattori taikka muu jumala, on virheet koejärjestelyissä tai jokin muu luonnollinen mekanismi, jota emme vain vielä tunne.

Millä perusteella todennäköisempää?

Riippuu tietysti ihan siitä, miten jumala määritellään, mutta konventionaalisella merkityssisällöllä tarkoitettuna mellä on valtavasti kokemusta virheellisistä koejärjestelyistä ja ilmiöistä, joita emme osaa selittää, mutta ei ainuttakaan kokemusta jumalista.

Löytyy myös näkemyksiä että maailmamme on todennäköisesti simulaatiota. Esim. ihmiskunnan saavuttaessa pisteen jossa voidaan tuottaa useita tarkkoja simulaatioita maailmastamme.
Mistä päästäänkin hauskaan jatkoajatukseen, saman pisteen ilmestyessä simulaation sisällä..
https://interestingengineering.com/we-are-probably-living-in-a-simulation-heres-what-you-need-to-know-about-simulation-theory
Avoinna lienee vielä sekin kysymys, onko simulaatiohypoteesi tieteellisesti testattavissa.
Silti se jättää aukon jumalille ja tietoomme.

Kaikki matematiikan ennustamat entiteetit eivät aina toteudu matematiikan ulkopuolella.

Tieteellisesti voimme saavuttaa testattua tietoa siitä että maailmamme on tai ei ole älykkään luomisen tulosta. Ja tämäkin tieto voi muuttua uuden tiedon vaikutuksesta.
Maailmamme ulkopuolisesta emme voi mitään muuta tietää kuin vain sen mitä maailmamme kertoo siitä.
Elämme maailmallisen tiedon kuplassa. Sen ulkopuolella asiat voivat olla aivan toisin.  Tietomme rajat ovat maailmamme rajat.
Maailmamme ulkopuolella pysyttelevä Trumpin kaltainen luojajumala voisi lähettää meille tiedoksi vaikka kuinka hienon Tinder-profiilinsa tai twiittailla faktojaan maailmamme ulkopuolisesta todellisuudesta.
Ajatuskoe jossa ennustetaan maailmassamme tapahtuvan laskentatehon kasvua joka mahdollistaa maailmamme simuloinnin niin tarkasti että se vastaa aidoksi kokemaamme maailmaamme, johtaa ajatukseen että tulevaisuudessa voi olla useita maailmaamme vastaavia simulaatiomaailmoja. Tämä johtaa ajatukseen että voimme jo olla sellaisessa simulaatiomaailmassa ja lukumäärältään todennäköisemmin sellaisessa kuin aidossa maailmassa. Eikä tässä ole mitään yliluonnollista koska maailmamme olisi simuloitu täysin luonnollisesti ja tieteen selitysten mukaisesti. Luojinaan eli jumalinaan tulevaisuuden ihmiset, tekoälyt tai muut sen ajan älykkäät oliot.
Tästä johtuu myös ajatus että simulaatiomaailmamme voi olla jonkin toisenlaisen maailman simuloima ja siitä poikkeava vaihtoehtoinen maailma. Jolloin luojajumalamme olisivat yhä täysin luonnollisia mutta emme tietäisi heistä ja heidän maailmastaan yhtikäs mitään, vain sen mitä oma maailmamme heistä kertoisi tai olisi kertomatta.

Voimmeko etukäteen tietää mitkä ennusteet toteutuvat ja mitkä eivät?

[a4]

Pitää myös ymmärtää, että uskonto, kulttuuri ja rituaaliset toiminnot ovat asioita, jotka saavat yhteiskunnan toimimaan yhteisen edun vuoksi. Siksihän esim. Kristinusko on korvaamattoman tärkeä instituutio länsimaalaisuudessa.

Tuoreempia esimerkkejä yhteisöllisestä yhteenkuuluvuudesta, ajattelusta, toiminnasta ja moraalista ovat myös poliittiset ideologiat, nationalismi, globaali markkinatalous, moottoripyöräkerho, feminismi, ihmisoikeudet, EU,..

Kyllä toki, mutta monet noista esimerkeistä eivät ole yhteisöllisiä, vaan marginaalisia tavoitellen vain osaa yhteiskunnasta. Feminismi ajaa vain naisten etua, motskarikerho vain omaa etuaan. Kristillinen käsitys on universaali.

Yhteiskunta on vain yksi yhteisöllisyyden muoto.

[Karikko]

Pitää myös ymmärtää, että uskonto, kulttuuri ja rituaaliset toiminnot ovat asioita, jotka saavat yhteiskunnan toimimaan yhteisen edun vuoksi. Siksihän esim. Kristinusko on korvaamattoman tärkeä instituutio länsimaalaisuudessa.

Tuoreempia esimerkkejä yhteisöllisestä yhteenkuuluvuudesta, ajattelusta, toiminnasta ja moraalista ovat myös poliittiset ideologiat, nationalismi, globaali markkinatalous, moottoripyöräkerho, feminismi, ihmisoikeudet, EU,..

Kyllä toki, mutta monet noista esimerkeistä eivät ole yhteisöllisiä, vaan marginaalisia tavoitellen vain osaa yhteiskunnasta. Feminismi ajaa vain naisten etua, motskarikerho vain omaa etuaan. Kristillinen käsitys on universaali.

Yhteiskunta on vain yksi yhteisöllisyyden muoto.

Toope- toope  Kristillinen käsitys ei ole universaali, eikä edes maanpäällinen yleisnäkemys.

Saattaa olla eniten markkinoitu ja jakautunut eri leireihin.

Kristillinen filosofia jeesuksen markkinoimana etiikkana voisi olla hyväkin asia- sitä vain ei kukaan kristitty ole koskaan noudattanut.

[-:)lauri]

^no joo. Siis Jumala on mahdollinen osallistuja tapahtumaan siinä missä yksisarvinenkin.

Tieteellisesti katsottuna jumala eli vaikkapa simulaatiomaailman luoja, voisi olla kyseisessä maailmassa ihmeiden kuten vaikkapa yksisarvisen luoja tai luomansa maailman ihmisten geenimanipuloiman yksisarvisenkin perimmäinen luoja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Simulation_hypothesis

Tosin todennäköisempää kuin simulaattori taikka muu jumala, on virheet koejärjestelyissä tai jokin muu luonnollinen mekanismi, jota emme vain vielä tunne.

Millä perusteella todennäköisempää?

Riippuu tietysti ihan siitä, miten jumala määritellään, mutta konventionaalisella merkityssisällöllä tarkoitettuna mellä on valtavasti kokemusta virheellisistä koejärjestelyistä ja ilmiöistä, joita emme osaa selittää, mutta ei ainuttakaan kokemusta jumalista.

Löytyy myös näkemyksiä että maailmamme on todennäköisesti simulaatiota. Esim. ihmiskunnan saavuttaessa pisteen jossa voidaan tuottaa useita tarkkoja simulaatioita maailmastamme.
Mistä päästäänkin hauskaan jatkoajatukseen, saman pisteen ilmestyessä simulaation sisällä..
https://interestingengineering.com/we-are-probably-living-in-a-simulation-heres-what-you-need-to-know-about-simulation-theory
Avoinna lienee vielä sekin kysymys, onko simulaatiohypoteesi tieteellisesti testattavissa.
Silti se jättää aukon jumalille ja tietoomme.

Kaikki matematiikan ennustamat entiteetit eivät aina toteudu matematiikan ulkopuolella.

Tieteellisesti voimme saavuttaa testattua tietoa siitä että maailmamme on tai ei ole älykkään luomisen tulosta. Ja tämäkin tieto voi muuttua uuden tiedon vaikutuksesta.
Maailmamme ulkopuolisesta emme voi mitään muuta tietää kuin vain sen mitä maailmamme kertoo siitä.
Elämme maailmallisen tiedon kuplassa. Sen ulkopuolella asiat voivat olla aivan toisin.  Tietomme rajat ovat maailmamme rajat.
Maailmamme ulkopuolella pysyttelevä Trumpin kaltainen luojajumala voisi lähettää meille tiedoksi vaikka kuinka hienon Tinder-profiilinsa tai twiittailla faktojaan maailmamme ulkopuolisesta todellisuudesta.
Ajatuskoe jossa ennustetaan maailmassamme tapahtuvan laskentatehon kasvua joka mahdollistaa maailmamme simuloinnin niin tarkasti että se vastaa aidoksi kokemaamme maailmaamme, johtaa ajatukseen että tulevaisuudessa voi olla useita maailmaamme vastaavia simulaatiomaailmoja. Tämä johtaa ajatukseen että voimme jo olla sellaisessa simulaatiomaailmassa ja lukumäärältään todennäköisemmin sellaisessa kuin aidossa maailmassa. Eikä tässä ole mitään yliluonnollista koska maailmamme olisi simuloitu täysin luonnollisesti ja tieteen selitysten mukaisesti. Luojinaan eli jumalinaan tulevaisuuden ihmiset, tekoälyt tai muut sen ajan älykkäät oliot.
Tästä johtuu myös ajatus että simulaatiomaailmamme voi olla jonkin toisenlaisen maailman simuloima ja siitä poikkeava vaihtoehtoinen maailma. Jolloin luojajumalamme olisivat yhä täysin luonnollisia mutta emme tietäisi heistä ja heidän maailmastaan yhtikäs mitään, vain sen mitä oma maailmamme heistä kertoisi tai olisi kertomatta.

Voimmeko etukäteen tietää mitkä ennusteet toteutuvat ja mitkä eivät?

Simulaatioteoria on minulle tuttu, ja se on toistaiseksi vain taikaolento muiden taikaolentojen joukossa. Eli huomattavasti epätodennäköisempi selitys kuin se, että ilmiötä tutkittaessa koejärjestelyissä ollaan mokattu jotain tai että ilmiön taustalla on jotain muuta täysin tavallista, jota emme vain ole tulleet ajatelleeksi tässä tapauksessa.

Samalla logiikalla kuin simulaattoriteorioiden puolesta ennustetaan simulaation olevan todennäköinen vaihtoehto, maailmankaikkeudelle voime laskea, että seemiläiset jumalat ovat simulaatiohypoteesista poiketen vieläpä äärettömän todennäköisesti olemassa sen lisäksi että kaikille muillekin koskaan olemassaoleviksi uskotuille jumalille tulee nollasta poikkeava todennäköisyys olla olemassa. Vaihtoehdot ovat esimerkiksi seemiläisille jumalille selkeät joko on olemassa äärettömän kauan tai ei ole olemassa lainkaan. Olemassolon todennäköisyys pitää paikkansa on näin 0.5 ääretöntä. Koska 0.5 ääretöntä on myös ääretön, ovat seemiläiset jumalat äärettömän todennäköisesti olemassa. Siis näin joka tapauksessa, jossa ääretön on mukana laskuissa.

[-:)lauri]

^näin voimme kehitellä minkä tahansa taikaolennon, jonka ominaisuudeksi määrittelemme äärettömän pitkän olemassaoloajan, ja hups, erehtymätön matematiikka osoittaa olennon olevan äärettömän todennäköisesti olemassa.

[Melodious Oaf]

^ Jos nyt anomalialle, kuten se itkevä figuuri, annetaan selitykseksi joku simulaatiotereettinen kanta, miten tätä voitaisiin testata?

Mun mielestä totta kai saa ja pitää esittää tommosia simulaatioteorian tapaisia spekulaatioita, vaikka näyttöä tai edes menetelmää sellaisen hankkimikseksi ei olisi vielä näköpiirissä.

Mutta nää kysymykset liippaa sikäli läheltä sitä, mitä sanoin yliluonnollisesta, että...  entä jos on niin, että maailmankaikkeus on multiversumi, mutta eri universumeista ei koskaan voi saada mitään tietoa, koska ne ovat liian kaukana toisistaan? Tai jos maailmankaikkeus on simulaatio, mutta meillä ei ole mitään tapaa saada tälle vahvistusta?

Siinä tullaan sellaiseen kiinnostavaan juttuun, että miksi uskoa joihinkin väitteisiin versus joihinkin muihin. Miksi simulaatioteoria on joidenkin mielestä uskottava, viehättävä tai muuta tällaista. Miksi raamatullinen maailmankuva on jonkun mielestä viehättävä, ja niin edelleen.

Millainen näkemys ihmisellä pitäis olla asioista, joihin ei saa selkeää näyttöä tai vahvistusta, ja miksi?

[-:)lauri]

^ Jos nyt anomalialle, kuten se itkevä figuuri, annetaan selitykseksi joku simulaatiotereettinen kanta, miten tätä voitaisiin testata?

Mun mielestä totta kai saa ja pitää esittää tommosia simulaatioteorian tapaisia spekulaatioita, vaikka näyttöä tai edes menetelmää sellaisen hankkimikseksi ei olisi vielä näköpiirissä.

Mutta nää kysymykset liippaa sikäli läheltä sitä, mitä sanoin yliluonnollisesta, että...  entä jos on niin, että maailmankaikkeus on multiversumi, mutta eri universumeista ei koskaan voi saada mitään tietoa, koska ne ovat liian kaukana toisistaan? Tai jos maailmankaikkeus on simulaatio, mutta meillä ei ole mitään tapaa saada tälle vahvistusta?

Siinä tullaan sellaiseen kiinnostavaan juttuun, että miksi uskoa joihinkin väitteisiin versus joihinkin muihin. Miksi simulaatioteoria on joidenkin mielestä uskottava, viehättävä tai muuta tällaista. Miksi raamatullinen maailmankuva on jonkun mielestä viehättävä, ja niin edelleen.

Millainen näkemys ihmisellä pitäis olla asioista, joihin ei saa selkeää näyttöä tai vahvistusta, ja miksi?

Hyviä kysymyksiä. Vaihtoehdot on minusta pidettävä avoimina mille tahansa jumalahypoteesille jos välttämättä haluaa kyseisiä vaihtoehtoja harkita, olkoonkin ne sitten kuinka kaukaa haettuja tahansa. Tässä siis ehkä enempi purnaan tuota a4:n omimaa todennäkököisyys -termiä nimenomaan simulaatiojumalien tueksi vaikka ne jumalat eivät ole sen todennäköisempiä kuin kreationistienkaan jumalat.

Toinen, mitä tässä purnaan, on se, että jotenkin tulkitsen a4:n väittävän jumalahypoteesin olevan tieteellisessä mielessä todennäköisempi selitys ilmiön tuntemattomalle toimintamekanismille, kuin ihmisten tietämätömyys luonnollisista mekanismeista*, vaikka meille on kertynyt historian saatossa lukemattomia esimerkkejä ilmiöistä, joiden tapahtumahetkellä niitä tulkinneilta ihmisiltä on vain puuttuneet riittävät tiedot luonnollisista mekanismeista, mutta ei kertyneen historian aikana ainuttakaan esimerkkiä jumalallisista mekanismeista.


* luonnollisella mekanismilla tarkoitan tunnetuista luonnon lainalaisuuksista seuraavaa vältämättömyyttä siinä määrin, missä syy- ja seuraussuhteet tunnettujen lainalaisuksien ja arkisten ilmiöiden välillä ovat olleet olemassa.

[Toope]

Toope- toope  Kristillinen käsitys ei ole universaali, eikä edes maanpäällinen yleisnäkemys.
Saattaa olla eniten markkinoitu ja jakautunut eri leireihin.
Kristillinen filosofia jeesuksen markkinoimana etiikkana voisi olla hyväkin asia- sitä vain ei kukaan kristitty ole koskaan noudattanut.

Ja samalla on perusta maailman hyvinvoivimmille yhteiskunnille.
Sattumaako? Vai onko uskonnoissa ja niiden muokkaamissa kulttuureissa melkoisia eroja?
Miksi muuten lähi-itäläiset ja afrikkalaiset usein päätyvät meillä vankilaan, huomattavasti todennäköisemmin kuin me.
Noudattavatko käytöksessään kulttuuriaan?

[Toope]

Samalla logiikalla kuin simulaattoriteorioiden puolesta ennustetaan simulaation olevan todennäköinen vaihtoehto, maailmankaikkeudelle voime laskea, että seemiläiset jumalat ovat simulaatiohypoteesista poiketen vieläpä äärettömän todennäköisesti olemassa sen lisäksi että kaikille muillekin koskaan olemassaoleviksi uskotuille jumalille tulee nollasta poikkeava todennäköisyys olla olemassa. Vaihtoehdot ovat esimerkiksi seemiläisille jumalille selkeät joko on olemassa äärettömän kauan tai ei ole olemassa lainkaan. Olemassolon todennäköisyys pitää paikkansa on näin 0.5 ääretöntä. Koska 0.5 ääretöntä on myös ääretön, ovat seemiläiset jumalat äärettömän todennäköisesti olemassa. Siis näin joka tapauksessa, jossa ääretön on mukana laskuissa.

Jumalan olemassaolo on sinänsä turha kysymys, koska kyse on uskosta.
Et voi todistaa puoleen tai toiseen.

Uskonnon ja sen henkisen turvan luoma ajattelutapa taas on merkittävä yhteiskunnille. Se on jotain, mitä esim. ateismi ei kykene luomaan.
Juu, en ole hihhuli, enkä edes oikeasti uskovainen. Pidän vaan tuota kristillisyyttä (ehkä joitakin muitakin uskontoja) positiivisina kulttuurisina ilmentyminä, joita ilman yhteiskuntamme olisi heikompi ja hajanaisempi. Yhteinen usko yhdistää yhteiskuntaa, jo siksi kristillisyyden kaltainen ilmiö on meille positiivinen.

[a4]

Simulaatioteoria on minulle tuttu, ja se on toistaiseksi vain taikaolento muiden taikaolentojen joukossa. Eli huomattavasti epätodennäköisempi selitys kuin se, että ilmiötä tutkittaessa koejärjestelyissä ollaan mokattu jotain tai että ilmiön taustalla on jotain muuta täysin tavallista, jota emme vain ole tulleet ajatelleeksi tässä tapauksessa.

Samalla logiikalla kuin simulaattoriteorioiden puolesta ennustetaan simulaation olevan todennäköinen vaihtoehto, maailmankaikkeudelle voime laskea, että seemiläiset jumalat ovat simulaatiohypoteesista poiketen vieläpä äärettömän todennäköisesti olemassa sen lisäksi että kaikille muillekin koskaan olemassaoleviksi uskotuille jumalille tulee nollasta poikkeava todennäköisyys olla olemassa. Vaihtoehdot ovat esimerkiksi seemiläisille jumalille selkeät joko on olemassa äärettömän kauan tai ei ole olemassa lainkaan. Olemassolon todennäköisyys pitää paikkansa on näin 0.5 ääretöntä. Koska 0.5 ääretöntä on myös ääretön, ovat seemiläiset jumalat äärettömän todennäköisesti olemassa. Siis näin joka tapauksessa, jossa ääretön on mukana laskuissa.

Simulaatioteoria tarjoaa normaalin tieteellistä testausta odottavan selitysmallin ajatuskokeemme verta itkevä madonna-anomalialle jolle ei ole löydetty selitystä saatavilla olevista testatuista selitysmalleista. Joku tulevaisuuden hakkeriteini tai sosiologi on voinut simulaatiossa kokeilla ihmeen ihmeitä tekevää vaikutusta ihmiskunnan kehitykseen. Tai ehkä kyseessä on peli johon on upotettu klassinen easter egg.
https://www.ranker.com/list/easter-eggs-in-video-games/bobby-anhalt
Lainaan itseäni:

Eikä tässä ole mitään yliluonnollista koska maailmamme olisi simuloitu täysin luonnollisesti ja tieteen selitysten mukaisesti.

Tieteessä anomalioita joudutaan ratkomaan välillä uusillakin teorioilla. Tieteen itseään korjaavuutta ja uudistumiskykyä.

Arviot testaamattoman simulaatioteorian puolesta perustuvat kolmen vaihtoehdon todennäköisyyden tarkasteluun:
1. Ihmiskunta katoaa ennen laskentatehon riittävää kasvua simulaatiomaailmalle.
2. Ihmiskunta ei hyödynnä riittävää laskentatehoaan simulaatiomaailman luomiseksi.
3. Ihmiskunta käyttää riittävää laskentatehoa simulaatiomaailman luomiseksi.
Ihmiskunnan historian valossa kolmas vaihtoehto näyttää todennäköisimmältä, mutta ei mitenkään varmalta.

Koska 0,5 ääretöntä on myös ääretön ja 0,5 nollaa on myös nolla, niin todennäköisyys on tasan 50-50. Ei edes fifty-sixty.
kaikille muillekin koskaan olemassaoleviksi uskotuille jumalille tulee nollasta poikkeava todennäköisyys olla olemassa, mutta lainaan itseäni:

Tieteellisesti voimme saavuttaa testattua tietoa siitä että maailmamme on tai ei ole älykkään luomisen tulosta. Ja tämäkin tieto voi muuttua uuden tiedon vaikutuksesta.
Maailmamme ulkopuolisesta emme voi mitään muuta tietää kuin vain sen mitä maailmamme kertoo siitä.
Elämme maailmallisen tiedon kuplassa. Sen ulkopuolella asiat voivat olla aivan toisin.  Tietomme rajat ovat maailmamme rajat.
Maailmamme ulkopuolella pysyttelevä Trumpin kaltainen luojajumala voisi lähettää meille tiedoksi vaikka kuinka hienon Tinder-profiilinsa tai twiittailla faktojaan maailmamme ulkopuolisesta todellisuudesta.

Tieteellinen tietomme maailmastamme ja maailmamme ulkopuolisesta jumalineen tai ilman niitä on siis ainoaa tietoamme ja sekin on muuttuvaa ja epävarmaa.
Maailmamme ulkopuoliset jumalatkin voivat olla omien maailmojensa luonnollisia olioita. Pienistä vihreistä miehistä aina tyhjyydessä leijaileviin itseriittoisiin henkiin. Ja paljon muutakin.

[a4]

^ Jos nyt anomalialle, kuten se itkevä figuuri, annetaan selitykseksi joku simulaatiotereettinen kanta, miten tätä voitaisiin testata?

Mun mielestä totta kai saa ja pitää esittää tommosia simulaatioteorian tapaisia spekulaatioita, vaikka näyttöä tai edes menetelmää sellaisen hankkimikseksi ei olisi vielä näköpiirissä.

Mutta nää kysymykset liippaa sikäli läheltä sitä, mitä sanoin yliluonnollisesta, että...  entä jos on niin, että maailmankaikkeus on multiversumi, mutta eri universumeista ei koskaan voi saada mitään tietoa, koska ne ovat liian kaukana toisistaan? Tai jos maailmankaikkeus on simulaatio, mutta meillä ei ole mitään tapaa saada tälle vahvistusta?

Siinä tullaan sellaiseen kiinnostavaan juttuun, että miksi uskoa joihinkin väitteisiin versus joihinkin muihin. Miksi simulaatioteoria on joidenkin mielestä uskottava, viehättävä tai muuta tällaista. Miksi raamatullinen maailmankuva on jonkun mielestä viehättävä, ja niin edelleen.

Millainen näkemys ihmisellä pitäis olla asioista, joihin ei saa selkeää näyttöä tai vahvistusta, ja miksi?

Jep. Taidamme olla kaikessa tiedossamme juuri tuon testaamisen varassa. Ja aina ilman täydellistä varmuutta mistään.
Millainen näkemys sikiöllä pitäis olla kävelyyn tai puhumiseen?

[Karikko]

Voimmeko etukäteen tietää mitkä ennusteet toteutuvat ja mitkä eivät?

Ajatteleminen on oikeastaan jonkinlaista ennustamista. Kokemuksen liittämistä kokemiseen. Jos heitetään vaikka palloa ilmaan tiedetään kokemuksesta sen "yleensä" putoavan takaisin.

Ellei siihen vaikuta jokin muu "tunnettu, tai tuntematon" fysiikan voima, tai vuorovaikutus. Tuossa tapauksessakin se putoaminen tapahtuisi, vaikka myskyn ynnnä muun senkaltaisen tullessa, joka tapauksessa, mutta sitä paikkaa ei voisi ennakoida.

Ennusteen kyllä toteutuvat, mutta ennustajat eivät osaa ennustaa, siis tietää jokaista pikkuseikkaa mikä vaikuttaa tapahtumiin.

On joitain muuttumattomia vakioita, (säilymislait) kuten liikemäärä, vaikka sen tarkka laskeminen jokaisessa tilanteessa on varmaan melko mahdotonta ihmiselle.

[Toope]

Voimmeko etukäteen tietää mitkä ennusteet toteutuvat ja mitkä eivät?

Ajatteleminen on oikeastaan jonkinlaista ennustamista. Kokemuksen liittämistä kokemiseen. Jos heitetään vaikka palloa ilmaan tiedetään kokemuksesta sen "yleensä" putoavan takaisin.

Ajatteleminen on myös kokemusta, oppimista vanhasta.

[-:)lauri]

Simulaatioteoria on minulle tuttu, ja se on toistaiseksi vain taikaolento muiden taikaolentojen joukossa. Eli huomattavasti epätodennäköisempi selitys kuin se, että ilmiötä tutkittaessa koejärjestelyissä ollaan mokattu jotain tai että ilmiön taustalla on jotain muuta täysin tavallista, jota emme vain ole tulleet ajatelleeksi tässä tapauksessa.

Samalla logiikalla kuin simulaattoriteorioiden puolesta ennustetaan simulaation olevan todennäköinen vaihtoehto, maailmankaikkeudelle voime laskea, että seemiläiset jumalat ovat simulaatiohypoteesista poiketen vieläpä äärettömän todennäköisesti olemassa sen lisäksi että kaikille muillekin koskaan olemassaoleviksi uskotuille jumalille tulee nollasta poikkeava todennäköisyys olla olemassa. Vaihtoehdot ovat esimerkiksi seemiläisille jumalille selkeät joko on olemassa äärettömän kauan tai ei ole olemassa lainkaan. Olemassolon todennäköisyys pitää paikkansa on näin 0.5 ääretöntä. Koska 0.5 ääretöntä on myös ääretön, ovat seemiläiset jumalat äärettömän todennäköisesti olemassa. Siis näin joka tapauksessa, jossa ääretön on mukana laskuissa.

Simulaatioteoria tarjoaa normaalin tieteellistä testausta odottavan selitysmallin ajatuskokeemme verta itkevä madonna-anomalialle jolle ei ole löydetty selitystä saatavilla olevista testatuista selitysmalleista. Joku tulevaisuuden hakkeriteini tai sosiologi on voinut simulaatiossa kokeilla ihmeen ihmeitä tekevää vaikutusta ihmiskunnan kehitykseen. Tai ehkä kyseessä on peli johon on upotettu klassinen easter egg.
https://www.ranker.com/list/easter-eggs-in-video-games/bobby-anhalt
Lainaan itseäni:

Eikä tässä ole mitään yliluonnollista koska maailmamme olisi simuloitu täysin luonnollisesti ja tieteen selitysten mukaisesti.

Tieteessä anomalioita joudutaan ratkomaan välillä uusillakin teorioilla. Tieteen itseään korjaavuutta ja uudistumiskykyä.

Arviot testaamattoman simulaatioteorian puolesta perustuvat kolmen vaihtoehdon todennäköisyyden tarkasteluun:
1. Ihmiskunta katoaa ennen laskentatehon riittävää kasvua simulaatiomaailmalle.
2. Ihmiskunta ei hyödynnä riittävää laskentatehoaan simulaatiomaailman luomiseksi.
3. Ihmiskunta käyttää riittävää laskentatehoa simulaatiomaailman luomiseksi.
Ihmiskunnan historian valossa kolmas vaihtoehto näyttää todennäköisimmältä, mutta ei mitenkään varmalta.

Se pystytäänkö maailmaa simuloimaan, ei vielä osota, että sitä paraikaa simuloidaan.

[Karikko]

Se pystytäänkö maailmaa simuloimaan, ei vielä osota, että sitä paraikaa simuloidaan.

Ei pystytä, mitä se sitäpaitsi edes tarkoittaisi?

Ilmeisesti tarkoitetaan voidaanko ihmistä simuloida uskomaan olevansa olemassa erillisenä maailmasta ja uskonnot ovat siinä kyllä kovasti tehneet työtä se eteen.
Ihan hyvin on myös onnistunut paitsi, että ihminen edelleen epäilee eikä luota pääsevänsä ikuiseen auvolaan.  Pois tästä simulaatiosta.

Jatkuvien rituaalien tarve osoittaa kuin epäluotettavia ihmiset ovat ilman uskon vahvistamista.