Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Filosofisesti filosofiasta

Aloittaja Edward, heinäkuu 01, 2019, 15:27:40

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 12:28:21
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 28, 2020, 13:52:43

En nyt ota uutta kierrosta tästä sinun tavastasi käyttää sanaa "tunne". Muille tunne-elämys kuitenkin tarkoittaa emotionaalista sisältöä sisältävää tapahtumaa. Se siitä.


Noihan se on tunne-tila koetaan.  Sitten sitä etsitään (halutaan) uudestaan, jos se on tuntunut hyvältä, mutta tässäkin on hyvä kysyä- kuka sitä etsii? (Aivojen toimintaa reakoimista, sitähän tunnetilat ovat)

Tunne- tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa, mutta tuosta toiminnasta erillistä "tuntijaa" siis kyselen, kun puhutaan minästä, onko sitä minää? (ajatus tietenkin on- mutta ajatuksetkin "pitää tuntea" muuten ei tiedä mitä siellä omassa päässä tapahtuu- ajatus on myös tapahtuma, tunteen jatke.

Tavallaanhan sun viesti on sama kuin Derridalla. Ihmisellä on sellainen gäppi itsensä ja itsensä ajattelemisen välissä, joka ikäänkuin hajottaa hänet irti itsestään. Vaikka siiS näin ei oikeastaan tapahdu, niin kokemus on tuollainen. Ei ole itselleen läsnä. Eläimillä oleminen on kokonaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Derridan ajattelussa on paljon samankaltaisuutta idän uskonnollis-filosofisen ajattelun kanssa. Derrida näkee tuon olevan paljolti peräisin ajattelumme kielellisyydestä. Kielessä mikään ei ole läsnä, vaan kaikki on vain jonkin representaatiota. Tästäkin voi vetää vähän yhtäläisyyksiä noihin itäsuunnan ajatuksiin, joissa usein mieltä harjoitetaan jollakin kehollisella ja fyysisellä tavalla - oli se sitten joogaa, tai chitä tai jousella ampumista. Siis - ei ajatella ajattelun olevan kehon harjoittamisesta erillistä, vaan kehollinen ja mielellinen harjoittelu nivoutuvat yhteen. Ovat yksi kokonaisuus.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 11:53:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 28, 2020, 13:52:43


Jos nyt unohdetaan tarkemmat merkitykset ja käytetään vain "minää" viittaamaan kokonaisuuteen niin kuvailemassani tilanteessa minä aisti ympäristön ilman ajatuksia.

Mikä minä? Väitätkö olevasi jokin, jolla on tunteita, mutta joka "itse ei ole tunne.

Kysymys on edelleen sama, mikä se minä on, onko se tunne kokijasta?

Määrittele ensin mitä itse tarkoitat minällä niin voin kenties vastata.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 29, 2020, 14:06:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 11:53:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 28, 2020, 13:52:43


Jos nyt unohdetaan tarkemmat merkitykset ja käytetään vain "minää" viittaamaan kokonaisuuteen niin kuvailemassani tilanteessa minä aisti ympäristön ilman ajatuksia.

Mikä minä? Väitätkö olevasi jokin, jolla on tunteita, mutta joka "itse ei ole tunne.

Kysymys on edelleen sama, mikä se minä on, onko se tunne kokijasta?

Määrittele ensin mitä itse tarkoitat minällä niin voin kenties vastata.

Onhan tuo tullut sanottua.
Mitään erillistä minää ei ole olemassa. Ihmisen tunteet ajatukset -aivojen hermoston toiminta kaikkine kemiallisine tapahtumineen kuuluu tämän maailman niin ulkoiseen, kuin sisäiseen toimintaan.

Ihmismieli erottelee osittuman mielessä minäksi ja silloin se on harhaa, oman mielen luoma illuusio.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:18:23
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 29, 2020, 14:06:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 11:53:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 28, 2020, 13:52:43


Jos nyt unohdetaan tarkemmat merkitykset ja käytetään vain "minää" viittaamaan kokonaisuuteen niin kuvailemassani tilanteessa minä aisti ympäristön ilman ajatuksia.

Mikä minä? Väitätkö olevasi jokin, jolla on tunteita, mutta joka "itse ei ole tunne.

Kysymys on edelleen sama, mikä se minä on, onko se tunne kokijasta?

Määrittele ensin mitä itse tarkoitat minällä niin voin kenties vastata.

Onhan tuo tullut sanottua.
Mitään erillistä minää ei ole olemassa. Ihmisen tunteet ajatukset -aivojen hermoston toiminta kaikkine kemiallisine tapahtumineen kuuluu tämän maailman niin ulkoiseen, kuin sisäiseen toimintaan.

Ihmismieli erottelee osittuman mielessä minäksi ja silloin se on harhaa, oman mielen luoma illuusio.

Niin on. Mutta tuossa hetkessä ei ollut minää erottelemassa ja osittamassa. Ei ollut illuusiotakaan.


safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:18:23
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 29, 2020, 14:06:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 11:53:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 28, 2020, 13:52:43


Jos nyt unohdetaan tarkemmat merkitykset ja käytetään vain "minää" viittaamaan kokonaisuuteen niin kuvailemassani tilanteessa minä aisti ympäristön ilman ajatuksia.

Mikä minä? Väitätkö olevasi jokin, jolla on tunteita, mutta joka "itse ei ole tunne.

Kysymys on edelleen sama, mikä se minä on, onko se tunne kokijasta?

Määrittele ensin mitä itse tarkoitat minällä niin voin kenties vastata.

Onhan tuo tullut sanottua.
Mitään erillistä minää ei ole olemassa. Ihmisen tunteet ajatukset -aivojen hermoston toiminta kaikkine kemiallisine tapahtumineen kuuluu tämän maailman niin ulkoiseen, kuin sisäiseen toimintaan.

Ihmismieli erottelee osittuman mielessä minäksi ja silloin se on harhaa, oman mielen luoma illuusio.

Jos siis minä - käsitys siitä minästä, minätietoisuus - on vain harha, ja lisäksi pitää paikkansa väitteesi, ettei voi olla tietoinen olematta minätietoinen, niin silloinhan kaikki ihmiset aina (jos ovat tietoisessa tilassa) ovat harhan vallassa. Tämä koskee kaiketi silloin myös sinua itseäsi.

Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 30, 2020, 12:35:20
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 30, 2020, 11:18:23
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 29, 2020, 14:06:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 29, 2020, 11:53:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 28, 2020, 13:52:43


Jos nyt unohdetaan tarkemmat merkitykset ja käytetään vain "minää" viittaamaan kokonaisuuteen niin kuvailemassani tilanteessa minä aisti ympäristön ilman ajatuksia.

Mikä minä? Väitätkö olevasi jokin, jolla on tunteita, mutta joka "itse ei ole tunne.

Kysymys on edelleen sama, mikä se minä on, onko se tunne kokijasta?

Määrittele ensin mitä itse tarkoitat minällä niin voin kenties vastata.

Onhan tuo tullut sanottua.
Mitään erillistä minää ei ole olemassa. Ihmisen tunteet ajatukset -aivojen hermoston toiminta kaikkine kemiallisine tapahtumineen kuuluu tämän maailman niin ulkoiseen, kuin sisäiseen toimintaan.

Ihmismieli erottelee osittuman mielessä minäksi ja silloin se on harhaa, oman mielen luoma illuusio.

Niin on. Mutta tuossa hetkessä ei ollut minää erottelemassa ja osittamassa. Ei ollut illuusiotakaan.

No, mutta- kuka sanoo ettei ollut, ellei se ollut sinun minuutesi?

Tunnetilat ovat ihmisessä olemassa erilaisina eri voimakkuuksina ja jokainen tila on minä. Emootiotilassa jota olet myös vaatinut on tunnetila kokonaisvaltainen, joka syrjäyttää muut tunteet hetkellisesti- vihassa ja rakkaudessa se konkretisoituu. Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä.
Jokainen tunnetila on minä, minä ei siis ole mikään pysyvä erillinen kokija, vaan kaiken sen ajatustoiminan ja tunteiden verkon vaikusta.
Tunteet vaikuttavat mieleen ja mieli tunteisiin,- siis tarkemmin mielessä tapahtuvat toiminnat (kemialliset tapahtumat)

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 13:11:45

Jos siis minä - käsitys siitä minästä, minätietoisuus - on vain harha, ja lisäksi pitää paikkansa väitteesi, ettei voi olla tietoinen olematta minätietoinen, niin silloinhan kaikki ihmiset aina (jos ovat tietoisessa tilassa) ovat harhan vallassa. Tämä koskee kaiketi silloin myös sinua itseäsi.

Väärinymmärtämisen lahja on varmaan ansaittua.

Tietoisuus ei ole "tietoa" tieto on hankittu ominaisuus, mutta ihmisen perustoiminnat ovat tiedostamattomia.  Tajunnan toiminta on automaattista aistien ja hermoston vastaanottaessa viestejä maailmasta ja omasta kehosta.  Kehon aistien välityksellä (tajunta) tiedostetaan ja muistin avulla verrataan ja tiedetään.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 30, 2020, 12:35:20


Niin on. Mutta tuossa hetkessä ei ollut minää erottelemassa ja osittamassa. Ei ollut illuusiotakaan.

No, mutta- kuka sanoo ettei ollut, ellei se ollut sinun minuutesi?

Minä, joka palasi saman tien kun ajatuksetkin palasivat.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Tunnetilat ovat ihmisessä olemassa erilaisina eri voimakkuuksina ja jokainen tila on minä. Emootiotilassa jota olet myös vaatinut on tunnetila kokonaisvaltainen, joka syrjäyttää muut tunteet hetkellisesti- vihassa ja rakkaudessa se konkretisoituu. Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä.
Jokainen tunnetila on minä, minä ei siis ole mikään pysyvä erillinen kokija, vaan kaiken sen ajatustoiminan ja tunteiden verkon vaikusta.
Tunteet vaikuttavat mieleen ja mieli tunteisiin,- siis tarkemmin mielessä tapahtuvat toiminnat (kemialliset tapahtumat)

Ja kun ajatustoimintaa tai emootioita ei ollut niin missä oli minä? Mielessä?


Melko kryptinen on tämä lauseesi "Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä". Mieli onkin jokin tausta jossa minäkin asustaa?


Karikko

Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 31, 2020, 13:48:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 30, 2020, 12:35:20


Niin on. Mutta tuossa hetkessä ei ollut minää erottelemassa ja osittamassa. Ei ollut illuusiotakaan.

No, mutta- kuka sanoo ettei ollut, ellei se ollut sinun minuutesi?

Minä, joka palasi saman tien kun ajatuksetkin palasivat.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Tunnetilat ovat ihmisessä olemassa erilaisina eri voimakkuuksina ja jokainen tila on minä. Emootiotilassa jota olet myös vaatinut on tunnetila kokonaisvaltainen, joka syrjäyttää muut tunteet hetkellisesti- vihassa ja rakkaudessa se konkretisoituu. Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä.
Jokainen tunnetila on minä, minä ei siis ole mikään pysyvä erillinen kokija, vaan kaiken sen ajatustoiminan ja tunteiden verkon vaikusta.
Tunteet vaikuttavat mieleen ja mieli tunteisiin,- siis tarkemmin mielessä tapahtuvat toiminnat (kemialliset tapahtumat)

Ja kun ajatustoimintaa tai emootioita ei ollut niin missä oli minä? Mielessä?


Melko kryptinen on tämä lauseesi "Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä". Mieli onkin jokin tausta jossa minäkin asustaa?

No mitä oikeastaan ihmettelet, kun mielesi kerran on ollut kadoksissa ja olet tietoinen jälkeenpäin, että näin on ollut.?

Tarkottanet ajatuksettomia hetkiä, joiden aikana et ole huomannut mielessäsi tapahtuvan jotain, Ilmeisesti niin erilaista hienoa, että se on vienyt huomiosi- itsestäsi katsojana. Eikö sekin todista sitä mielen illuusiomaista "olemusta, siis -minän.

safiiri

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 11:03:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 13:11:45

Jos siis minä - käsitys siitä minästä, minätietoisuus - on vain harha, ja lisäksi pitää paikkansa väitteesi, ettei voi olla tietoinen olematta minätietoinen, niin silloinhan kaikki ihmiset aina (jos ovat tietoisessa tilassa) ovat harhan vallassa. Tämä koskee kaiketi silloin myös sinua itseäsi.

Väärinymmärtämisen lahja on varmaan ansaittua.

Tietoisuus ei ole "tietoa" tieto on hankittu ominaisuus, mutta ihmisen perustoiminnat ovat tiedostamattomia.  Tajunnan toiminta on automaattista aistien ja hermoston vastaanottaessa viestejä maailmasta ja omasta kehosta.  Kehon aistien välityksellä (tajunta) tiedostetaan ja muistin avulla verrataan ja tiedetään.

Millä aistilla tajunta tiedostetaan? Kuullaan, nähdään, tunnetaan, haistetaan, maistetaan?

Karikko

Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 31, 2020, 21:41:40
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 11:03:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 30, 2020, 13:11:45

Jos siis minä - käsitys siitä minästä, minätietoisuus - on vain harha, ja lisäksi pitää paikkansa väitteesi, ettei voi olla tietoinen olematta minätietoinen, niin silloinhan kaikki ihmiset aina (jos ovat tietoisessa tilassa) ovat harhan vallassa. Tämä koskee kaiketi silloin myös sinua itseäsi.

Väärinymmärtämisen lahja on varmaan ansaittua.

Tietoisuus ei ole "tietoa" tieto on hankittu ominaisuus, mutta ihmisen perustoiminnat ovat tiedostamattomia.  Tajunnan toiminta on automaattista aistien ja hermoston vastaanottaessa viestejä maailmasta ja omasta kehosta.  Kehon aistien välityksellä (  Sitä kutsutaan tajunnaksi ) tiedostetaan ja muistin avulla verrataan ja tiedetään.

Millä aistilla tajunta tiedostetaan? Kuullaan, nähdään, tunnetaan, haistetaan, maistetaan?

Ei mikään varmaan estä väärinkäsityksiä, varsinkaan, jos käsitetään tahallaan väärin.  Mutta korjasin, lisäsin> suluissa olleen, ehkä se nyt on ymmärrettävämpi.

mikainen

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 15:54:56
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 31, 2020, 13:48:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 30, 2020, 12:35:20


Niin on. Mutta tuossa hetkessä ei ollut minää erottelemassa ja osittamassa. Ei ollut illuusiotakaan.

No, mutta- kuka sanoo ettei ollut, ellei se ollut sinun minuutesi?

Minä, joka palasi saman tien kun ajatuksetkin palasivat.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Tunnetilat ovat ihmisessä olemassa erilaisina eri voimakkuuksina ja jokainen tila on minä. Emootiotilassa jota olet myös vaatinut on tunnetila kokonaisvaltainen, joka syrjäyttää muut tunteet hetkellisesti- vihassa ja rakkaudessa se konkretisoituu. Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä.
Jokainen tunnetila on minä, minä ei siis ole mikään pysyvä erillinen kokija, vaan kaiken sen ajatustoiminan ja tunteiden verkon vaikusta.
Tunteet vaikuttavat mieleen ja mieli tunteisiin,- siis tarkemmin mielessä tapahtuvat toiminnat (kemialliset tapahtumat)

Ja kun ajatustoimintaa tai emootioita ei ollut niin missä oli minä? Mielessä?


Melko kryptinen on tämä lauseesi "Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä". Mieli onkin jokin tausta jossa minäkin asustaa?

No mitä oikeastaan ihmettelet, kun mielesi kerran on ollut kadoksissa ja olet tietoinen jälkeenpäin, että näin on ollut.?

Lähinnä ihmettelen sinun yritystä selittää kokemustani.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 15:54:56
Tarkottanet ajatuksettomia hetkiä, joiden aikana et ole huomannut mielessäsi tapahtuvan jotain, Ilmeisesti niin erilaista hienoa, että se on vienyt huomiosi- itsestäsi katsojana. Eikö sekin todista sitä mielen illuusiomaista "olemusta, siis -minän.

Aiemmin sanoit:"Ihmismieli erottelee osittuman mielessä minäksi ja silloin se on harhaa, oman mielen luoma illuusio."

Tämä viittaisi siihen, että mieli on jokin isompi, jokin joka luo minän. Minä olisi vain yksi osa mielestä. Tuossa yllä taas sanot, että koko mieli on illusorinen ja rinnastat sen minään.

Ja tarkoitan kyllä ajatuksetonta hetkeä, mutta eri tavalla kuin se, että hajamielisesti huomio on jossain muualla kuin minätietoisuudessa. Silloinhan huomio on kuitenkin ajatuksissa, vaikkapa kaupassa kauppalistaa tuijotellessa ei välttämättä tiedosta olevansa "minä" joka kauppalistan kanssa kaupassa kuljeskelee.

Se on myös eri kuin vaikkapa soittaessa kitaraa. Siinäkin on ajatus mukana kun muistelee tai suunnittelee seuraavaa sointua. Jokin täysin improvisoitu musisointi alkaa lähestymään kuvailemaani tilaa.


Ole huoleti, en odota sinun tai kenenkään muunkaan kykenevän sanomaan mistä oikeastaan on kyse. Tai jos vaikkapa Buddha jo olisi tiennyt mitä tietoisuus, mieli ja minä ovat niin enpä siitäkään itse juuri hyödy. Sanoja ovat vain. Tai sitten se helpoin selitys, että kaikki on vain kemiaa aivoissa eikä mitään muuta. Onhan sekin mahdollista. Sanoja ovat vain.

a4

#447
Valaistumiskokemuksissakin kyse lienee muuntuneesta tajunnantilasta ihmisellä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muuntunut_tajunnantila

Olisiko meditaation tavoittelemassa valaistumiskokemuksessa kyse aivoaaltojen, tarkemmin gamma-aaltojen, synkronisaatiosta?
https://link.springer.com/article/10.1007/s11097-015-9435-x
Törmäsin joskus netissä tällaisiin kokeile tätä kotona-kokeiluihin, jotka kulkevat nykyään arkisella nimellä biohacking:
https://www.diygenius.com/hacking-your-brain-waves/

safiiri

Lainaus käyttäjältä: mikainen - elokuu 01, 2020, 12:21:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 15:54:56
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 31, 2020, 13:48:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Lainaus käyttäjältä: mikainen - heinäkuu 30, 2020, 12:35:20


Niin on. Mutta tuossa hetkessä ei ollut minää erottelemassa ja osittamassa. Ei ollut illuusiotakaan.

No, mutta- kuka sanoo ettei ollut, ellei se ollut sinun minuutesi?

Minä, joka palasi saman tien kun ajatuksetkin palasivat.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 10:58:27
Tunnetilat ovat ihmisessä olemassa erilaisina eri voimakkuuksina ja jokainen tila on minä. Emootiotilassa jota olet myös vaatinut on tunnetila kokonaisvaltainen, joka syrjäyttää muut tunteet hetkellisesti- vihassa ja rakkaudessa se konkretisoituu. Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä.
Jokainen tunnetila on minä, minä ei siis ole mikään pysyvä erillinen kokija, vaan kaiken sen ajatustoiminan ja tunteiden verkon vaikusta.
Tunteet vaikuttavat mieleen ja mieli tunteisiin,- siis tarkemmin mielessä tapahtuvat toiminnat (kemialliset tapahtumat)

Ja kun ajatustoimintaa tai emootioita ei ollut niin missä oli minä? Mielessä?


Melko kryptinen on tämä lauseesi "Silti sama mieli toimii taustana ja aktiivisena mielessä". Mieli onkin jokin tausta jossa minäkin asustaa?

No mitä oikeastaan ihmettelet, kun mielesi kerran on ollut kadoksissa ja olet tietoinen jälkeenpäin, että näin on ollut.?

Lähinnä ihmettelen sinun yritystä selittää kokemustani.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - heinäkuu 31, 2020, 15:54:56
Tarkottanet ajatuksettomia hetkiä, joiden aikana et ole huomannut mielessäsi tapahtuvan jotain, Ilmeisesti niin erilaista hienoa, että se on vienyt huomiosi- itsestäsi katsojana. Eikö sekin todista sitä mielen illuusiomaista "olemusta, siis -minän.

Aiemmin sanoit:"Ihmismieli erottelee osittuman mielessä minäksi ja silloin se on harhaa, oman mielen luoma illuusio."

Tämä viittaisi siihen, että mieli on jokin isompi, jokin joka luo minän. Minä olisi vain yksi osa mielestä. Tuossa yllä taas sanot, että koko mieli on illusorinen ja rinnastat sen minään.

Ja tarkoitan kyllä ajatuksetonta hetkeä, mutta eri tavalla kuin se, että hajamielisesti huomio on jossain muualla kuin minätietoisuudessa. Silloinhan huomio on kuitenkin ajatuksissa, vaikkapa kaupassa kauppalistaa tuijotellessa ei välttämättä tiedosta olevansa "minä" joka kauppalistan kanssa kaupassa kuljeskelee.

Se on myös eri kuin vaikkapa soittaessa kitaraa. Siinäkin on ajatus mukana kun muistelee tai suunnittelee seuraavaa sointua. Jokin täysin improvisoitu musisointi alkaa lähestymään kuvailemaani tilaa.


Ole huoleti, en odota sinun tai kenenkään muunkaan kykenevän sanomaan mistä oikeastaan on kyse. Tai jos vaikkapa Buddha jo olisi tiennyt mitä tietoisuus, mieli ja minä ovat niin enpä siitäkään itse juuri hyödy. Sanoja ovat vain. Tai sitten se helpoin selitys, että kaikki on vain kemiaa aivoissa eikä mitään muuta. Onhan sekin mahdollista. Sanoja ovat vain.

Olennaista ja mielestäni myös kiistatonta on tässä se, että mitä ilmeisimmin tämä kokemuksesi oli mielestäsi selvästi erilainen ja muusta erottuva tila. Se on lähtökohta, jonka jälkeen sitten voi yrittää kuvailla tuota kokemusta ja sen eroa muuhun. On oletettavaa, että kuvaus ei koskaan pysty täydellisesti tavoittamaan kokemusta. Mutta vaikka kuvaus ei olisikaan osuva, niin se ei millään tapaa kumoa sitä, että koit eron muuhun - aiempaa, myöhempään, tavanomaiseen kokemukseesi. Karikolle ei tunnu kelpaavan kuvauksesi. Saa nähdä, kelpuuttaako hän edes tuon erilaiseksi kokemukseksi toteamisen (mikäli sinä kelpuutat tämän mielikuvan, jonka sain tilanteesta).

a4

#449
Tässä jotain ihmiskokeita musiikilla: https://pastelliunelmia.fi/aivoaaltomusiikki-mista-on-kyse/

Tässä jotain tutkimusta ajatuksettoman olotilan yhteydestä aivoaaltoihin:

In this study, we tested whether achieving a state of 'mental emptiness' during meditation is accompanied by a relative decrease in the occurrence of 2:1 harmonic cross-frequency relationships between alpha and theta rhythms.

Sekä seliysmallia ajatuksettomaan olotilaan:

It is argued that transient EEG cross-frequency arrangements that prevent alpha:theta cross-frequency coupling could facilitate the experience of 'mental emptiness' by avoiding the interaction between the memory and executive components of cognition.

Because, from a cognitive perspective, self-generated thought requires retention and manipulation of information, it can be anticipated that meditation practices that are aimed at achieving a state of 'mental emptiness' (by reducing mind wandering frequency and engagement) involve a diminution of the interaction between the memory (retrieval and retention of information) and executive (manipulation of information) components of cognition.

In this line, it has been recently shown that the transient occurrence of 2:1 harmonic cross-frequency relationships between alpha and theta rhythms (i.e. falpha ≈ 12 Hz; ftheta ≈ 6 Hz) is enhanced during effortful cognition.

In the current study, we extend these findings by showing that, in experienced meditators, harmonic locking between alpha and theta rhythms not only increases during active cognitive processing (arithmetic task condition) but also significantly decreases during meditation compared to rest, thereby providing initial support to the notion that meditative states are characterized by a reduction in cross-frequency interactions between alpha and theta rhythms.

meditative states are accompanied by power increases in the lower alpha/upper theta band

Our interpretation of these results is that some neurocognitive mechanisms that are present during both self-generated thought and controlled cognitive processes (i.e. the integration between the memory and executive components of cognition via alpha:theta cross-frequency coupling) are minimized during meditative practices aimed at achieving 'mental emptiness'. From a translational perspective, these insights may hold potential for the development of novel neurofeedback protocols aimed at facilitating the achievement of meditative states by modulating alpha-theta cross-frequency dynamics.
https://www.nature.com/articles/s41598-020-62392-2

Eli alfa-ja theta-aalloilla voisi manipuloida älyllistä suorituskykyä ja niiden vaimentamisella meditatiivista mielentilaa?