Keksintöjä jotka voivat mullistaa maailmaa

[ROOSTER]

Mitähän tästä tullaan tekemään?

Bio- ja kemisti-insinöörien ryhmä on onnistunut luomaan geenimuunneltujen bakteerien avulla synteettistä hämähäkinseittiä,
...
Staattiselta vetolujuudeltaan eli vahvuudeltaan uusi seitti on vahvempaa kuin tavalliset vähähiiliset rakenneteräkset, ja nykäyksiä vastaan lujempaa kuin kevlar.

Varmaan siimaa uistelijoille.

[-:)lauri]

^
Otsikossa sanottiin, että vahvempaa kun teräs. Jos tuota saa tuotettua paljon, tuolla on varmasti paljonkin sovelluskohteita applikaatioissa, joissa ainakin vielä toistaiseksi käytetään teräsvaijeria. No ehkäpä tuo on liian elastista korvatakseen teräsvaijerit kaikkialla.

[Karikko]

Mitähän tästä tullaan tekemään?

Bio- ja kemisti-insinöörien ryhmä on onnistunut luomaan geenimuunneltujen bakteerien avulla synteettistä hämähäkinseittiä,
...
Staattiselta vetolujuudeltaan eli vahvuudeltaan uusi seitti on vahvempaa kuin tavalliset vähähiiliset rakenneteräkset, ja nykäyksiä vastaan lujempaa kuin kevlar.

Varmaan siimaa uistelijoille.

Katselin joskus (telkusta) kun luonnon-kansojen edustaja teki siimaa hämähäkin seiteistä, eli lienee vanhahko keksintö.

Geenimuuntelun avulla pyritään varmaan tuotannon kasvattamiseen teollisiin mittoihin, mutta ei varmaan kovin helppo duuni. Silkkiperhosen toukkaakaan ei taida olla vielä korvattu.

[kertsi]

^^, ^^^
Muovikasseille korvike, joka kestää käyttöä ikuisuuden, eikä hajoa hitusiksi mereen?
Sukkahousut, joista ei ihan heti lähde silmä juoksemaan?
Luodinkestävä liituraitapuku (korvaa luotiliivin) ja kypärä?
Riippukeinuja?
3D tuotettuja rintsikoita?
Vetoköysiä?
Kalaverkkoja? Linnustusverkkoja?
Kaahaajien pyydystysverkkoja motarilla?
Lentokoneiden hidastimia (varjoja)?
Laskuvarjoja?
Pakkausmateriaaleja?

[ROOSTER]

^
Varmaan sopii kaikkiin noihin. Odotamme innolla, suostuvatko tehtaat valmistamaan entistä kestävämpiä tuotteita.

Tästä uutisoitiin vähän aikaa sitten. Merkittävä tuote joka vaikuttaa elämäämme jatkuvasti ja kaikkialla.

...mikropiirien transistoreja on valmistettu 40000 000000 000000 000000 kappaletta

Mutta jos esineeksi lasketaan myös kahvisuodatinpussi, niin luulen että meillä on uusi voittaja.

Suomessa käytetään vuosittain arviolta yli kaksi miljardia suodatinpussia. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa yhden suodatinpussin joka päivä. 5,6-miljoonaisella kansalla niitä menee vuodessa reilut kaksi miljardia, Fredmanin tehtaanjohtaja Juha-Pekka Valo laskee.

Näitä käytetään useimmissa maissa ja hirmuisia määriä. Mullistava keksintö joka alkoi yleistyä samoihin aikoihin kuin transistori. Muistan äiteen keittäneen pannukahvia vielä 70-luvulla. Aivan samoin kuin putkivahvistimen ääni herkistää ihmisen verrattuna transistoripeliin niin  nokipannukahvi on elämys verrattuna rohisevan tiputtelijan tuottamaan juomaan - erityisesti luonnonolosuhteissa nautittuna.

Saksalainen alkuvaiheen keitinmalli:

[kertsi]

^
Varmaan sopii kaikkiin noihin. Odotamme innolla, suostuvatko tehtaat valmistamaan entistä kestävämpiä tuotteita.

Niinpä. Nykyään esimerkiksi ompelukoneisiin ja yleiskoneisiin (keittiövempain) tällätään osia, jotka ovat muovisia. Toisin oli ennen, kun koneet olivat kestävämmän sorttisia, ja osat metallisia. Tosin metallikin voi "väsyä" ja murtua, tai ainakin ruostua.

Ehkäpä keksitään uusia materiaalejakin muuten, esim. sellaisia joissa muovia (tai metallia tai puuta tai keramiikkasavea jne.) on vahvistettu tuollaisilla seittikuiduilla. Esim. särkymätön lasi ja posliini olisi ehkä kiva juttu suurkeittiössä. Tai hammaskruunut. Tai ongenvapa. Tai vene tai laiva tai ruostumaton auto tai avaruusalus tai lentokone.

[kertsi]

Tästä uutisoitiin vähän aikaa sitten. Merkittävä tuote joka vaikuttaa elämäämme jatkuvasti ja kaikkialla.
Mutta jos esineeksi lasketaan myös kahvisuodatinpussi, niin luulen että meillä on uusi voittaja.

Suomessa käytetään vuosittain arviolta yli kaksi miljardia suodatinpussia. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa yhden suodatinpussin joka päivä. 5,6-miljoonaisella kansalla niitä menee vuodessa reilut kaksi miljardia, Fredmanin tehtaanjohtaja Juha-Pekka Valo laskee.

Näitä käytetään useimmissa maissa ja hirmuisia määriä. Mullistava keksintö joka alkoi yleistyä samoihin aikoihin kuin transistori. Muistan äiteen keittäneen pannukahvia vielä 70-luvulla. Aivan samoin kuin putkivahvistimen ääni herkistää ihmisen verrattuna transistoripeliin niin  nokipannukahvi on elämys verrattuna rohisevan tiputtelijan tuottamaan juomaan - erityisesti luonnonolosuhteissa nautittuna.

Veikkaanpa, että paperinen suodatinpussi on edistänyt kahvihullun kansamme sydänterveyttä merkittävästi, sillä suodatin kerää jotain sydänhaitallisia aineita kahvista, en muista lukeneeni mitä aineita *). Pannukahvi ja pressokahvi on epä terveellisempää.

*) Kolesterolia? Ehkä suodatinkahvi ei siksi nosta verenpainetta yhtä paljon kuin pannukahvi? Keskustelupalstalta: https://www.tiede.fi/keskustelu/4666/ketju/miksi_pannukahvi_nostaa_verenpainetta

[Karikko]

Tästä uutisoitiin vähän aikaa sitten. Merkittävä tuote joka vaikuttaa elämäämme jatkuvasti ja kaikkialla.
Mutta jos esineeksi lasketaan myös kahvisuodatinpussi, niin luulen että meillä on uusi voittaja.

Suomessa käytetään vuosittain arviolta yli kaksi miljardia suodatinpussia. Keskimääräinen suomalainen kuluttaa yhden suodatinpussin joka päivä. 5,6-miljoonaisella kansalla niitä menee vuodessa reilut kaksi miljardia, Fredmanin tehtaanjohtaja Juha-Pekka Valo laskee.

Näitä käytetään useimmissa maissa ja hirmuisia määriä. Mullistava keksintö joka alkoi yleistyä samoihin aikoihin kuin transistori. Muistan äiteen keittäneen pannukahvia vielä 70-luvulla. Aivan samoin kuin putkivahvistimen ääni herkistää ihmisen verrattuna transistoripeliin niin  nokipannukahvi on elämys verrattuna rohisevan tiputtelijan tuottamaan juomaan - erityisesti luonnonolosuhteissa nautittuna.

Veikkaanpa, että paperinen suodatinpussi on edistänyt kahvihullun kansamme sydänterveyttä merkittävästi, sillä suodatin kerää jotain sydänhaitallisia aineita kahvista, en muista lukeneeni mitä aineita. Pannukahvi ja pressokahvi on epä terveellisempää.

Ilmeisesti rasvaa, jota kahvissa on hieman ja sen on todettu olevan haitallista- (kahvirasvaa) ham kaikkeen se luonto sitä epäterveellistä rasvaansa työntää, kun on terveellisiäkin rasvoja ja välttämättömiä.

[Hippi]

Sukkahousut, joista ei ihan heti lähde silmä juoksemaan?

Keksitty jo https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008007040.html (vain tilaajille)
----
Kuten jokainen nailonsukkahousuja joskus käyttänyt tietää: ne on helpompi saada rikki kuin pysymään ehjinä.

Tähän saakka me kuluttajat olemme kiltisti hyväksyneet sen, että sukkahousujen hinta on edullinen ja käyttöikä lyhyt.

Nyt moinen tuhlailu alkaa näyttää kiusalliselta. Raaka-ainepula vaivaa, ilmasto lämpenee ja maailma hukkuu tekstiileihin.

Siksi myös sukkahousut ovat joutuneet uudestaan luupin alle. Miten voi olla mahdollista, että käytössämme on arkinen vaatekappale, joka on niin herkkä rikkoutumaan, että sen pukemiseen suositellaan puuvillakäsineitä?

SYYLLINEN TÄHÄN on valmistustapa. Nailonkuidusta on tehty laskuvarjoja ja köysiä sotateollisuudelle, mutta sukkahousut valmistetaan edelleen tavalla, joka tekee niistä alttiit terävän kynnen tai kengän pohjassa pyörivän kiven kosketukselle.

Herkkyys ei tule materiaalista vaan rakenteesta, tietää tekstiiliasiantuntija ja tutkija Marja Rissanen Aalto-yliopistosta.

"Sukkahousut tehdään niin sanotulla aina oikein -neuloksella, joka mahdollistaa joustavuuden, tasaisuuden ja ohuuden. Mutta lanka on kierteetöntä, jolloin ohuet kuidut tai koko silmukka tarttuu helposti kiinni esimerkiksi rikkinäiseen kynteen. Kun lanka katkeaa, tulee silmäpako eli silmukkarivi lähtee juoksemaan, ja sukkahousut ovat pilalla", Rissanen sanoo.
---
Mainoskuvissa sukkahousujen sisälle on työnnetty piikikäs simpukka ja vaahtosammutin.

Sheertexin sukkahousuista on tullut maailmalla pieni sensaatio. The Time -lehti palkitsi ne vuonna 2018 vuoden innovaationa.

Sheertex kertoo kehittäneensä patentoidun neuloksen, joka on "hajoamaton, mutta silti ohut ja pehmeä". Myös hinta on poikkeuksellinen. 30 denierin sukkahousut maksavat 82,95 euroa.
----

[Karikko]

^

Markkinat taitavat suosia vitosen hintaisia, vaikka niiden ongelmat tiedetään.

Kalliit kapineet tuskin houkuttavat muita, kuin varakkaita jotka ostelevat niitä samalla perusteella, kun ostetaan kertakäyttötuotekin.
Miksi muutenkin vaatekaapit olisivat täynnä kaikenlaista kampetta, joita ei käytetä edes kerran vuodessa.

[ROOSTER]

Ei nyt ehkä aivan maailmaamullistava keksintö tai sovellus, mutta oiva esimerkki siitä, miten teollisuus voi konvertoitua ja uusi maailma luo uusia tarpeita. Metsäpalot, kuivuus ja ilmastomuutos voi olla myös mahdollisuus.

10 kuutiota vettä selkään ja metsäkone möyrii palojen kimppuun – savolaiskeksintö kiinnostaa metsäpalojen kanssa tuskailevia maita ympäri maailmaa

Ihminen on kekseliäs elain. Tuottaa taajaan ratkaisuja itse aiheuttamiinsa ongelmiin. Työtä siis riittää.

Tuotetun romun ja jätteen käsittely, lajittelu ja kierrätys, tulvatuhojen raivauskalusto, vedenpuhdistuslaitteet, säteilysuojat, ampumahaavojen hoito jne. - loputon lista ihmisen aiheuttamista ongelmista joihin voidaan keksiä erilaisia ratkaisuja tai hoitamisen apuvälineitä.

Jos nyt perinteiset viinintuotantoalueet kuivuvat risukoiksi, niin ei hätää.

Ruotsista saamme kohta pirskahtelevaa viiniä.

Viileän toukokuun jälkeen alkanut lämmin kesä sai viiniköynnökset kasvuvauhtiin, ja monilla tuottajilla sato nousee edellisvuoteen verrattuna kaksinkertaiseksi, kertoo Ruotsin viininviljelijöiden yhdistyksen puheenjohtaja Sveneric Svensson.
...
Svenssonin mukaan ilmastonmuutos muuttaa viinintuotannon edellytyksiä, kun osassa maailmaa tulee yhä vaikeammaksi saada viineihin hapokkuutta. Tämäntyyppisten viinien tuotantoalue siirtyy siten yhä pohjoisemmaksi.

Mainio nimi muuten tuo Sveneric Svensson.

[ROOSTER]

Taidamme kohta saada joukkoomme uuden multimiljonäärin.

Espoolaisfyysikon transistoriläpimurto leikkaa hukkatehoa 99,9999 % ja parantaa säteilyn kestoa kertaluokan – Voi mullistaa satelliitit ja iot:n

Hyperion Semiconductorsin keksintö on uusi transistorikytkentä, joka yhdistää mosfet- ja jfet-tekniikoiden etuja.

[ROOSTER]

Autoilu on taas saamassa käyttöön uuden innovaation ekologista tekniikkaa.

– Tähtäämme kestävään kehitykseen. Hyvä esimerkki siitä on voikukkaprojektimme, jossa käytetään voikukkaa vaihtoehtoisena materiaalina luonnonkumille. Yhteistyökumppanimme kanssa olemme jo kehittäneet ensimmäiset voikukasta saatavasta kumista tehdyt kuorma-autonrenkaat, markkinointipäällikkö Pursiainen kertoo Teknisen Kaupan Liiton rengasvalmistajien jaoston tiedotteessa.

Kun sähköautoon laittaa alle voikukkarenkaat, vielä älytoiminnoilla* vahvistettuna, niin maailma on taas hieman parempi paikka.

*Esim. renkaiden paine voi säätyä automaattisesti olosuhteiden mukaan. Samoin gummien liiallisen lämpenemisen varoitus lisää turvallisuutta ja ne kestävät paremmin kun välillä jäähdytellään.

Voikukan laaja tuotanto voisi auttaa myös yhdyskuntajätelietteen sijoittamisessa. Elintarviketuotantoon tuota ei voida käyttää mutta kumivoikukka kasvaa sen avulla rehevästi.
Voikukan koneellista korjuuta:
https://www.youtube.com/watch?v=XcEupLKUr5U

Jäteveden puhdistuksessa syntyvä ravinnepitoisen lietteen kierrätys takaisin ruokaketjuun on vielä puutteellista. Tämä on johtunut pääosin siitä, että lietteet sisältävät varsin runsaita määriä haitallisia raskasmetalleja kuten kadmiumia ja lyijyä. Tästä syystä lannoiteasetuksessa on rajoitettu jätevesilietteen käyttöä viljelymaan lannoitteena ja maanparannusaineena. Vain sellaista lietettä, jossa raskasmetalleja on vähän ja joka on käsitelty asianmukaisesti, voidaan käyttää pellolla.

Autonrenkaita harvemmin syödään, joten niissä ei pienistä myrkkypitoisuuksista liene harmia.

Ihmetyttää vaan, mistä ihmiskehon tuottamiin päästöihin on kadmiumia ja lyijyä eksynyt. Ehkä niitä sitten on ruuassamme jonkinverran ja kun vesi poistetaan, niin kuiva-aineessa pitoisuudet nousee.

[kertsi]

Raskasmetalleja saa tosiaankin ruoasta (vahingossa), mutta myös hengitysilmasta. Esimerkiksi jotkut sienet imevät itseensä maaperän raskametalleja enemmän kuin toiset. Myös hengitysilmasta voi saada esim. lyijyä, mm. ainakin aiemmin pakokaasuista mutta myös esim. tulivuorten purkauksista tai pensaspaloista peräisin olevaa, ja erilaisista liottimista (mm. ainakin aiemmin painotaloissa käytetyistä puhdistusaineista) ja teollisuuden kuten hiilivoimaloiden ja metalliteollisuuden ja paristoteollisuudesta, ja maaleistakin (vars. vanhojen maalien hionnasta voi ilmaan tulla lyijyjäämiä).

[ROOSTER]

Eräs merkittävä hiilidioksidipäästölähde on sementin valmistus.

Tietysti suomalaiset ovat keksineet ongelmaan ratkaisun.

Harppaus kohti päästötöntä betonia – VTT kehitti 1000-asteisen kaasutiiviin sähköuunin sementin valmistukseen

Kaasutiiviin uunin avulla saadaan kalkkikiven kalsinoitumisesta syntyvä hiilidioksidi talteen. Hiilidioksidi kelpaa myös myyntiin.

Tämäkin uutinen on maksumuurin takana, tottakai.