Päivän sana, pohdintaa

[Karikko]

Ihmiset antavat nimiä ja joskus ne voivat kuvata kohdetta, tai ne vain opitaan yhdistämään muihin niihin liittyviin assosiaatioihin.


Kenguru sana lienee tuttu aika monelle.  Sen lähtökohta lienee siinä, kun alkuasukkailta kysyttiin mikä tuon eläimen nimi on.

He vastasivat kangaroo- eli omalla kielellään, mitä sinä  tarkoitat- eli mistä on kyse..

Seitivalas ja sillivalas ovat myös melkoisen suuria ja nimi lienee niiden ruokatottumuksista, tai oletuksista. Sinivalas on suurin ja ehkä sen harmauden voi siniseksikin mieltää..

[Amore]

Tulin kirjallisuusketjussa käyttäneeksi sanaa korkeakirjallisuus, joka pysähdytti minut pohtimaan, mitä olisi nykypäivänä korkeakulttuuri. Onko sitä lainkaan? Tuntuisi aika pöyhkeältä sanoa harrastavansa korkeakulttuuria tai lukevansa vain korkeakirjallisuutta, vaikka esim. korkeakirjallisuudella voi tarkoittaa vain sitä, että välttelee viihdettä. En tosin tiedä, riittääkö Finlandia-ehdokkuus määrittämään kirjan korkeakulttuuriksi. Minusta tuntuu, että ei oikein riitä. En silti haluaisi ymmärtää korkeakulttuuriksi vain menneen ajan klassikoita. Edes kaikki Nobel-kirjallisuus ei ole korkeakulttuuria tai ainakaan kaikki palkitut kirjat eivät ole jääneet elämään ja saman kohtalon varmasti tulee kokemaan osa nykypäivän nobelisteistakin. Ja onko Bob Dylanin tuotanto korkeakulttuuria? Klassinen rock on kyllä klassista, mutta onko se korkeakulttuuria? Ehkä laatukirjallisuus on korkeakirjallisuutta nykyaikaisempi termi, mutta onko sekin nopeaa vauhtia käymässä vanhanaikaiseksi? Ehkä korkeakulttuuri on kuollut?

[Hayabusa]

Hmmm. Hyvä kysymys. Aikanaanhan korkeakulttuuri oli jotain sellaista, johon rahvaalle ei ollut pääsyä. Tai ehkä joulukirkossa pääsi kuulemaan jotain parempaa musiikkiesitystä, huonommilta paikoilta toki.

Digiajassa lähes kaikki kulttuuri on lähes kaikkien saavutettavissa - sisällöllisesti. Ehkä palaamme entisaikojen joulukirkkoon, jossa ylhäisöllä oli VIP-paikat. Sama käytäntöhän on nykyajan poppikonserteissa. Olisiko korkeakulttuuri siis määriteltävissä rajoitetun nauttimistavan mukaan? Konsertin VIP-paikat ja taidenäyttelyn avajaiset kuplajuomineen ja julkkiksineen olisivat korkeakulttuuria. Tavikset sitten jätetään rääppijäisiin.

[Toope]

Tulin kirjallisuusketjussa käyttäneeksi sanaa korkeakirjallisuus, joka pysähdytti minut pohtimaan, mitä olisi nykypäivänä korkeakulttuuri. Onko sitä lainkaan? Tuntuisi aika pöyhkeältä sanoa harrastavansa korkeakulttuuria tai lukevansa vain korkeakirjallisuutta, vaikka esim. korkeakirjallisuudella voi tarkoittaa vain sitä, että välttelee viihdettä. En tosin tiedä, riittääkö Finlandia-ehdokkuus määrittämään kirjan korkeakulttuuriksi. Minusta tuntuu, että ei oikein riitä. En silti haluaisi ymmärtää korkeakulttuuriksi vain menneen ajan klassikoita. Edes kaikki Nobel-kirjallisuus ei ole korkeakulttuuria tai ainakaan kaikki palkitut kirjat eivät ole jääneet elämään ja saman kohtalon varmasti tulee kokemaan osa nykypäivän nobelisteistakin. Ja onko Bob Dylanin tuotanto korkeakulttuuria? Klassinen rock on kyllä klassista, mutta onko se korkeakulttuuria? Ehkä laatukirjallisuus on korkeakirjallisuutta nykyaikaisempi termi, mutta onko sekin nopeaa vauhtia käymässä vanhanaikaiseksi? Ehkä korkeakulttuuri on kuollut?

Kuka sen määrittelee. Kyllähän Finlandia-kirjapalkintojakin sopii vihervasuriporukka keskenään kavereille. Nobelin kirjallisuuspalkinto on surkea vitsi.

Mitä jos korkeakulttuuria on sukupolvelta toiselle säilyvä kulttuuri? Kirjallisuus, musiikki, runous, taide, jota ymmärretään ja arvostetaan sukupolvelta toiseen. Minusta tuossa on varsin kelpo määritelmä. Musiikki, joka jää oman sukupolven ilmiöksi ei ole korkeakulttuuria, Beatles, Bach ja Olavi Virta ovat, koska säilyvät sukupolvesta toiseen.

[Amore]

Mitä jos korkeakulttuuria on sukupolvelta toiselle säilyvä kulttuuri? Kirjallisuus, musiikki, runous, taide, jota ymmärretään ja arvostetaan sukupolvelta toiseen.

Kyllä, korkeakulttuuri om ehdottomasti sellaista, joka kestää aikaa, useita sukupolvia. Pidän tosin mahdollisena, että ihmisen esteettiset mieltymykset muuttuvat niin paljon, että jotkin teknisesti ottaen yksinkertaiset tuotteet, kuten vaikkapa varhainen Beatles-musiikki, voivat muuttua suurten massojen mielestä kuuntelukelvottomiksi yhtä hyvin kuin monimutkaisemmat teokset.

Korkeakulttuuri-kysymykseni kuitenkin sisältää lisäksi epäilyn, että korkeakulttuuria ei enää ole, koska ei ole eliittiä, jonka jäsenyyttä tai huomiota kannattaisi tavoitella jotakin taitoa kehittämällä. Nykyisin eliitin huomio ja jäsenyys lunastetaan rahalla eikä ole juuri merkitystä, miten rahat on saatu - teknologiatuotteen kehittelyllä (joka vaatii taitoa) vai sijoituskeinottelulla tai jollakin muulla tavalla. Lisäksi nykyinen rahaeliitti ei harrasta mitään tiettyä kulttuurilajia, joka ohjaisi yleistä makua siihen suuntaan. Kulttuurieliittiä ei ole, joten korkeakulttuuria ei voi olla?

[Toope]

Mitä jos korkeakulttuuria on sukupolvelta toiselle säilyvä kulttuuri? Kirjallisuus, musiikki, runous, taide, jota ymmärretään ja arvostetaan sukupolvelta toiseen.

Kyllä, korkeakulttuuri om ehdottomasti sellaista, joka kestää aikaa, useita sukupolvia. Pidän tosin mahdollisena, että ihmisen esteettiset mieltymykset muuttuvat niin paljon, että jotkin teknisesti ottaen yksinkertaiset tuotteet, kuten vaikkapa varhainen Beatles-musiikki, voivat muuttua suurten massojen mielestä kuuntelukelvottomiksi yhtä hyvin kuin monimutkaisemmat teokset.

Korkeakulttuuri-kysymykseni kuitenkin sisältää lisäksi epäilyn, että korkeakulttuuria ei enää ole, koska ei ole eliittiä, jonka jäsenyyttä tai huomiota kannattaisi tavoitella jotakin taitoa kehittämällä. Nykyisin eliitin huomio ja jäsenyys lunastetaan rahalla eikä ole juuri merkitystä, miten rahat on saatu - teknologiatuotteen kehittelyllä (joka vaatii taitoa) vai sijoituskeinottelulla tai jollakin muulla tavalla. Lisäksi nykyinen rahaeliitti ei harrasta mitään tiettyä kulttuurilajia, joka ohjaisi yleistä makua siihen suuntaan. Kulttuurieliittiä ei ole, joten korkeakulttuuria ei voi olla?

Onhan meillä eliittiä, yhteiskunnassa aina on!

[Jaska]

Korkeakulttuurin korkeus viittaa arvoon, taiteelliseen tai älylliseen. Niinpä kysymys korkeakulttuurista palautuu arvostukseen. Korkeakulttuuriin liitetään usein elitismiä niin, että Korkeakulttuuriin täysin ymmärtäminen edellyttää erityistä paneutumista tai koulutusta.

Ja kulttuurin eri aloilla korkeakulttuuri asettuu eri tavoin. Kulttuuriinhan luetaan tieteet, taiteet ja uskonto. Ja elinkeinot. Jopa käytöstavat ja niiden puute.

[Toope]

Korkeakulttuurin korkeus viittaa arvoon, taiteelliseen tai älylliseen. Niinpä kysymys korkeakulttuurista palautuu arvostukseen. Korkeakulttuuriin liitetään usein elitismiä niin, että Korkeakulttuuriin täysin ymmärtäminen edellyttää erityistä paneutumista tai koulutusta.

Ja kulttuurin eri aloilla korkeakulttuuri asettuu eri tavoin. Kulttuuriinhan luetaan tieteet, taiteet ja uskonto. Ja elinkeinot. Jopa käytöstavat ja niiden puute.

... sekä uskottu asema siitä, että minä/sinä juuri edustamme sitä "korkeakulttuuria".
- Mutta edustivatko taistolaiset korkeakulttuuria enemmän kuin "Badding" tai "Irwin"? Edellisethän olivat huijausporukkaa, kun jälkimmäiset edustivat Suomea!

[Jaska]

Yksi määrittely voisi olla tarkoittaa korkeakulttuurilla sivilisaatiota, 
jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, infrastruktuuri, verotus, kirjoitustaito, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide, järjestäytynyt uskonto, sekä vahva armeija. Sivilisaatioille tyypillistä on kaupunkien muodostuminen.

Jokainen sivilisaatio on kulttuuri, mutta jokainen kulttuuri ei ole sivilisaatio.

[Karikko]

Yksi määrittely voisi olla tarkoittaa korkeakulttuurilla sivilisaatiota, 
jolle on ominaista keskitetty valtiomainen hallinto, suuret asutuskeskukset, työnjako, yhteiskuntaluokat, infrastruktuuri, verotus, kirjoitustaito, korkealle tasolle kehittyneet tiede ja taide, järjestäytynyt uskonto, sekä vahva armeija. Sivilisaatioille tyypillistä on kaupunkien muodostuminen.

Jokainen sivilisaatio on kulttuuri, mutta jokainen kulttuuri ei ole sivilisaatio.

Niin onko yksikään kulttuuri sivilisaatio- jos on niin mikä on sivilisaation määritelmä-
Pitääkö sivilisaatio esimerkiksi huolen kaikista asukkaistaan?
Lieneekö vain vallasta kyse siinä miten valtiot toimivat- kansan tahdon mukaisesti.

[kertsi]

Korkeakulttuurin korkeus viittaa arvoon, taiteelliseen tai älylliseen. Niinpä kysymys korkeakulttuurista palautuu arvostukseen. Korkeakulttuuriin liitetään usein elitismiä niin, että Korkeakulttuuriin täysin ymmärtäminen edellyttää erityistä paneutumista tai koulutusta.

Ja kulttuurin eri aloilla korkeakulttuuri asettuu eri tavoin. Kulttuuriinhan luetaan tieteet, taiteet ja uskonto. Ja elinkeinot. Jopa käytöstavat ja niiden puute.

Kulttuuri on vielä tuotakin laajempi käsite:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri
ja määritelmiä on monenlaisia, ks. linkki. Yksi yleisimmistä lienee tämä:

"Ne käytöksen piirteet, jotka vaihtelevat maantieteellisesti alueittain."

Lisäisin tuohon vielä, että kulttuuri koostuu opituista asioista (ei siis geneettisesti perityistä), ja nimenomaan kulttuurivälitteisesti opituista *) asioista. Eikä käsite edes ole sidottu ihmisyyteen, myös eläimillä on maantieteellisesti toisistaan poikkeavia kulttuureita. Esim. jonkin simpanssilauman jäsen on voinut keksiä, että juurekset kannattaa pestä joessa niin, ettei hiekka narsku hampaissa. Tämä keksitty asia on sitten siirretty muille lauman jäsenille mm. mallioppimisen kautta (muut ovat apinoineet käytöstä), tai varta vasten opettamalla. Yleensä tietoista opettamista tapahtuu niin, että emo opettaa poikastaan kädestä pitäen. Ja tätä kulttuurivälitteisesti siirrettyä tapaa ei esiinny muilla laumoilla, paitsi jos ovat sattumalta keksineet saman asian sielläkin, ja jos tapa on levinnyt laumassa.

Yksi korkeakulttuuriin merkitys tosiaankin liittyy sivilisaatioihin, niin kuin Jaska tuossa aiemmin mainitsi. Esim. muinaisen Egyptin tai antiikin Kreikan sivilisaatiot.

Korkeakulttuuri saattaa kyllä liittyä arvostukseen, mutta vain osittain - miljoona kärpästä voi olla väärässä. Esimerkiksi populaarikulttuuria ei lasketa korkeakulttuuriin, esimerkiksi Beatlesin renkutuksia tai Irwinin paskanhajuisia repäisyjä, eikä Baddingia tai edes Olavi Virtaa, niin hieno laulaja kuin olikin. Itse mieltäisin mm. klassisen musiikin ja oopperan korkeakulttuuriin, mutta en esim. operettia. Ehkä jakolinja menee akselilla viihde vs. (oikea) taide.

Kuvataiteenkaan saralla  suuren yleisön arvostus ei ole mielestäni merkki korkeakulttuurista, joskus jopa päinvastoin. Esimerkiksi Juhani Palmu kyllä möi hyvin, mutta häneltä puuttui omaperäisyyttä ja innovaatioita - hän tuotteisti taiteensa siinä määrin, että taiteestaan jäi lopulta uupumaan taiteellisuutta. Siitä syystä hän ei ole järin arvostettu taiteilijakollegoiden tai kriitikoiden keskuudessa (tähän liittyy ekskluusio, eliitti, tms., ja tietämys, joka ei ole kaikkien saatavilla tai kaikkien opittavissa). Sama pätee kitschiin, toritaiteeseen (itkevä lapsi -tauluihin), käyttö"taiteeseen" kuten massatuotteituihin design-esineisiin tai täysin kaupallisiin esim. sinappilaseihin.

Ja talotkaan eivät lähtökohtaisesti ole (kuva)taidetta, saatikka korkeakulttuuria (vaikka poikkeuksiakin kaiketi on). Tähän arkkitehtuuriin ja taloihin liittyvää kommentointia tähän omaan ketjuunsa:
Onko arkkitehtuuri taidetta, entä talot? (Kantapaikka)

*) jos määritelmä kiinnostaa, niin kysy Copilotilta:
    määrittele kulttuurivälitteinen oppiminen

[Karikko]

Hyvä Logo ja muu senkaltainen ihmisiä innostava yhteisöllinen tärkeydentunne on "sivilisaation perusta" tai sitten ei ole vaan tyydytään uskontoihin ja siihen mitä vallassaolijat määräävät kansan hyväksi.

Kertsi kertoi tuossa hyvin mitä kaikkea kulttuureissa voi olla,. Korkeakulttuuri on vain yksi määritelmä muiden joukossa. Kansankulttuuri on oleellisempi ja "rehellisempi" kertoessaan, mikä kansan mielessä on suosiossa.

[ROOSTER]

Törmäytin itseni uuteen sanaan:

Venäjän sankari kurkkuharjasi maanmiehiään ensimmäisellä sulkukaudella, mutta kuluvan syksyn aikana tuloskunto on ollut huomattavasti heikompi. Kahdeksan kilpailun jälkeen voittosarake näyttää yhä nollaa.

https://www.iltalehti.fi/talviurheilu/a/1b9b793c-784a-4be2-914b-40f31c926aca

Asiayhteydestä toki luulen hoksaavani, mitä tarkoitetaan.

[Hippi]

Jo vuonna 2017 Iltalehti otsikoi:
Kurkkuharjausten kurkkuharjaus! Hurmioitunut Ilves nöyryytti Ässiä

Ja 2019 taas:
Huh, mikä kurkkuharjaus! Lukko murskasi Kärpät 8-1!

Ja Stubb tunsi sanan jo 2017 vai jo aikaisemminkin?
Stubbin ministeriuran kolme kovinta pettymystä: "Mieli on musta. Paha on olo"
--
Stubb tunnustaa kirjassaan, että ministerinpestin vaihdos söi miestä.
"Hallituksen muodostamisen jälkeen otti pannuun tasan kolme viikkoa."
Kirjan mukaan käännekohta oli Ruisrockin jälkeen.
"Reissun jälkeen Suzanne sanoi Kai Seikulle, ettei hän jaksa katsoa mököttämistäni. Hän pyysi Kaitsua antamaan kurkkuharjaa.
Kaitsu tuli käymään, istuttiin puutarhassa. Kurkkuharjaa tuli.
– Kuule jätkä, nyt otat pään pois perseestä ja ryhdyt keskittymään oleelliseen!


Varhaisin löytö 2012 kauppalehden keskustelupalstan aiheena:
Microsoft antaa kurkkuharjaa Androidille:

Lopulta, kun minulle ei avautunut sanan tarkoitus, niin kysyin tekoälyltä:
Mitä tarkoittaa kurkkuharjaus?
Kurkkuharjaus on tekniikka, jota käytetään äänenhuollossa ja lauluharjoituksissa. Se tarkoittaa kurkunpään ja äänihuulten rentouttamista ja vahvistamista erilaisten harjoitusten avulla. Kurkkuharjauksella pyritään parantamaan äänenlaatua, lisäämään äänen kestävyyttä ja ehkäisemään äänihuulten rasitusta ja vaurioita.


Nyt olen vielä enemmän ymmälläni sanan tarkoituksesta, sillä jonkunlainen tuntuma oli, että se tarkoittaisi sanallista kuritusta, ripitystä tmv. Mutta ei sitten ollutkaan.
Kielitoimiston sanakirjakaan ei tunne sanaa