Päivän sana, pohdintaa

[Jaska]

Myös viski on elämän vettä, nimi tulee vanhasta gaelinkielisestä muodosta uisge beatha tai usquebaugh.

Vodka on diminutiivi, "pikku vesi".

Parahultainen on todellakin sopiva ja siinä on hyvin sopivan tai juuri sopivan korostava sävy.

[Amore]

Myös viski on elämän vettä, nimi tulee vanhasta gaelinkielisestä muodosta uisge beatha tai usquebaugh.

Vodka on diminutiivi, "pikku vesi".

Vesi lienee ammoisista ajoista ollut yleiskäsite juotavalle nesteelle.

Myös espanjassa ja portugalissa viinan nimitykseen liittyy vesi-sana: aguardiente, in Spanish, or aguardente, in Portuguese, and "burning"/"fiery" ardiente.
Eli "polttava vesi".
https://en.wikipedia.org/wiki/Aguardiente

[a4]

Muistaakseni Aave on käyttänyt parahultaista satunnaisesti.
Ehkä hänellä on lisätietoa tuosta makoisasta sanasta.
https://hs.mediadelivery.fi/img/1920/a73160e201891342b3fac26cb4338df9.jpg.webp

[kertsi]

^
Etelä-Phjanmaan murteissa tuon kaltainen sanaväännös *) on yleisempää kuin muualla.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_o-r/parahultainen

*) Johdostyyppi on hyvin harvinainen. Päätteessä on nimittäin kaksi osaa, ablatiivin pääte -lta ja adjektiivijohdin -inen.

[Hippi]

^
On parahultainen Helsingissäkin ollut tuttu vanhemman väestön piirissä. Minun korviini tuo on kantautunut vanhalta kummitädiltäni, jonka käyttösanastoon sana kuului. Taisi myös isäni sitä käyttää. Tätini on viime vuosisadan alkupuolella syntynyt ja en nyt ole ihan varma onko Helsingissä syntynyt vai Joensuussa kuten isäni, jonka vanhempi sisko tuo tätini oli. Mitään yhteyttä Länsi-Suomeen tietääkseni ei ole kummallakaan ollut.

[kertsi]

^ Käyttivätkö myös asialtainen ja kakaraltainen -sanoja?
Itse en ole koskaan kuullut semmoisista kummallisuuksista.
Ja, tosiaan, parahultainen kyllä mieltyy vanhemman väen sanaksi.

Em. linkistä:

Päätteessä on nimittäin kaksi osaa, ablatiivin pääte -lta ja adjektiivijohdin -inen. Murteissa tätä johdostyyppiä esiintyy jonkin verran etenkin Etelä-Pohjanmaalla. Siellä ovat tuttuja esimerkiksi asialtainen 'asiallinen' ja kakaraltainen 'lapsellinen'.

[Jaska]

Eipä ole tullut mieleen että parahulta olisi ablatiivimuoto, mutta miksipä ei parhaimmasta peräisin. Parahultainen kuulostaa arvostettavalle, pikemmin leikkisälle kuin konstikkaalle.  Parahiksi kuulostaa parahultaisen sukuiselle sanalle, vielä selvemmin parhaimmuuteen viittaavalle.

[Hippi]

^ ^^
Minä olen aina ollut siinä käsityksessä, että parahultainen olisi sellaisenaan olemassa oleva sana, eikä siis mikään sana, jossa on sijamuotoa yms lisäkettä. Sen merkitys minulle on ollut lähinnä hyvän ja sopivan yhdistelmä tai välimuoto.

En ole ikinä kuullut, että joistain muistakin sanoista olisi rakennettu noilla lisukkeilla uusia parahultaisen kaltaisia adjektiiveja.

Onkohan "kaltainen" myös samalla tavalla muodostunut sana ja jos, niin mikä siinä kantasanana?

[Jaska]

Ja punainen? 

[Amore]

Nyt kun mursuasiat ovat olleet päivän puheenaihe jonkin aikaa, toivotan rauhallista lepoa Suomessa edesmenneelle lehmälle. Viimeisenä kunnioituksena tuolle ihmisten uutisnälkää virkistäneelle yksilölle tein pienen tutkimuksen lehmä-sanan käytöstä, mikä olikin mielenkiintoista!

Lehmiä eivät ole vain naudat, vaan monet muut naaraspuoliset sorkkaeläimet, kuten hirvet ja porot, ja mursujen lisäksi myös hylkeet ja merileijonat sekä norsut, sarvikuonot ja virtahevot. Myös valaita ja delfiinejä kutsutaan lehmiksi. Ok, ovathan nämä kaikki nisäkkäitä, mutta lehmien joukossa on anomalia, sillä myös naaraspuolisia alligaattoreita kutsutaan lehmiksi, vaikka ne ovat matelijoita.

Englannin kielessä eri eläinten naaraan ja koiraan nimitykset ovat eri lajeilla hyvin moninaisia. Jack ja jenny ovat aaseja, tom ja queen kissoja, billy ja nanny puolestaan vuohia. Ja mehän tiedämme, että billyllä voi olla jälkeläinen, joka on sitten tietysti kid.

Aiheen rikkaus ulottuu tietysti vielä yhteisötasolle eli laumoihin, pesueisiin ja parviin, joita kutsutaan sanoilla school, flock, congregation, herd, mob, tribe jne.

Aika mielenkiintoista, että juuri alligaattoreilla on "seurakunta". Lieneekö jonkun kitkerän ateistin keksintöä?

Emuilla on mob, jolle ei suomessa ole aivan sopivaa vastinetta, mutta ihmisistä käytettäessä mob viittaa usein rosvojoukkoon, yleensä kai aina johonkin epäsosiaaliseen jengiin. Eiköhän ruotsin kielen mobbaus-sana ("kiusata") ole lainaa englannista.

Lepakoilla puolestaan on cloud eli pilvi, kuten myös kärpäsillä. Flamingoilla on flamboyance. Miten tuonkin nyt kuvaavammin kääntäisi? Suomeksi kai sanotaan vain parvi, mutta eihän se ole yhtään sama asia. Itselleni tulee flamboyancesta mieleen sambakulkueen joukko tai pride.

Enpä muuten tiennyt sitäkään, että kissoilla on kindle (pesue). Kissavideoistako lienee siis saanut nimensä Kindle-lukulaite? Vaikka ei Kindlellä kai yleensä videoita katsota, vaan luetaan e-kirjoja. En tiedä tarkemmin, koska en ole laitetta koskaan edes kokeillut. Kuka vielä väittää, että ihminen on rationaalinen olento?

Huh, tässäpä oli jo liikaakin sanoja yhdelle päivälle, mutta alkuperäinen päivän sana siis oli lehmä.

https://animalcorner.org/animal-names/

[Hayabusa]

Olipa aikamoinen katras eläimellisiä sanoja. Hyvin johdettu nautanartusta Amore!

[Amore]

Olipa aikamoinen katras eläimellisiä sanoja. Hyvin johdettu nautanartusta Amore!

Kiva, että sait aiheesta jotain iloa päivääsi. Itse jouduin ojasta allikkoon, eli lehmistä lintuihin ja hyönteisiin. Pahoittelen, jos seuraava kirjoitus on liian pitkä, mutta haluaisin todella, ettei uusien käsitteiden muodostamisessa toimittaisi löyhästi, vaan rationaalisesti. Siis:˅

[Amore]

Tuo eläintermien sekamelska aiheutti mielessäni niin suuren hämmennyksen, että minun on vielä jatkettava aiheesta, sillä se johdatti minut ihmettelemään parviälyä. Mitä parviäly pohjimmiltaan tarkoittaa ja miten laumalla muka voisi olla parviälyä?
Lauma ja parvi eroavat toisistaan siten, että laumalla on johtaja, mutta parvella ei. Ihminen on laumaeläin, joten mielestäni meillä ei siten voi olla parviälyä. Ja tiedämmekö edes mitä lintujen aivoissa tapahtuu kun ne liikkuvat parvessa?

Mutta, hetkinen!!! Parviäly on käännös sanasta swarm intelligence, joka viittaa hyönteisiin eikä lintuihin. Koska haluaisin pureutua eläinparvien eroihin aivan pohjia myöten, pitäisi tietää, mikä ero on hyönteisparvien ja lintuparvien toiminnassa. Hyönteisillä parveilu liittyy yleensä lisääntymiseen. Kulkusirkoilla parveilu liittyy yhteisön liikakasvuun niin suureksi, että se alkaa kärsiä ravinnon puutteesta ja lähtee sitten parvena muualle ruokailemaan. Arvelen, että hääparveiluun kokoontunut hyönteisjoukko käyttäytyy eri tavalla kuin ruokaa hakemaan lähtenyt sirkkaparvi. Epäilenpä, että parviälyn käsitteen keksijät eivät ihan pohjia myöten pohtineet, mikä parvi on ja miten se käyttäytyy, hehän eivät olleet minkään sortin eläintieteilijöitä eivätkä edes lingvistejä. Hieman hutiloivaa käsitteenmuodostusta siis!!! Kun alku on hutiloiva, niin käsitteen käytön yleistyessä siihen sisältyvä epäpuhtaus lisääntyy. Jossain vaiheessa virhettä on jo niin paljon, ettei enää oikeastaan olisi asiallista puhua parvesta lainkaan.

Swarm intelligence (SI) is the collective behavior of decentralized, self-organized systems, natural or artificial. The concept is employed in work on artificial intelligence. The expression was introduced by Gerardo Beni and Jing Wang in 1989, in the context of cellular robotic systems.
- Wikipedia

Alright, parviäly liittyy siis tekoälyyn, jolloin tulkitsen niin, että ihmisillä ei sinänsä ole parviälyä, vaan parviälyä muodostuu vain tilanteissa, joissa ihminen hyödyntää tietokoneita.
Löysin kasvatustieteen maisteri Janne Ruohiston aika mainion kirjoituksen joukko- ja parviälystä.  Ruohisto on Intunex Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. Pahoittelen jo etukäteen eläintieteilijöiden ja lingvistien puolesta, että hänkin hutiloi heti kättelyssä jättämällä pohtimatta hyönteis- ja lintuparvien eroja. Mutta koska virhe on jo lähtökohtaisesti sisältynyt käsitteeseen, niin se ei liene enää ole korjattavissa.

Yleisesti parviälyn määritelmään on sisälletty oletus, että parven yksittäiset jäsenet seuraavat vain muutamaa hyvin yksinkertaista ennalta määritettyä sääntöä ilman laajempaa tietoisuutta kokonaisuudesta. Esimerkiksi lintuparven jäsen osaa väistää haukkaa ja välttää törmäämistä viereiseen lintuun, mutta ei välttämättä sen monimutkaisempaa. Silti lintuparven toiminta yhdessä näyttää ilmeisen älykkäältä.
Tämän määritelmän mukaisen parvimaisen toiminnan soveltamista ihmisten väliseen yhteistyöhön on kritisoitu, koska ihmiset ovat älykkäämpiä kuin linnut tai hyönteiset. Ihmiset eivät ole ohjelmoituja seuraamaan yksinkertaisia sääntöjä, vaan yhteistyötä ohjaa motivaatio tai halu (tai niiden puute) tehdä yhteistyötä. Tämä on syy miksi Intunexin parvimallissa otetaan huomioon osaamisen lisäksi myös motivaatio.
Intunexin kehittämän parvityö-mallin mukaan parvi ("swarm") määritellään työryhmäksi, joka organisoituu yhteisen sosiaalisen kohteen (kuten idean, ongelman tai projektin) ympärille osaamisen ja kiinnostuksen perusteella. Parvi työskentelee yhteisöllisesti jaetun sosiaalisen kohteen kehittämiseksi luoden samalla uutta tietoa tai uusia toimintatapoja.
Jotta parvi syntyy, jonkun pitää jakaa ainakin alustava aihio yhteisestä kohteesta, jonka ympärille kiinnostuneet ihmiset voivat liittyä jakamaan omia ajatuksiaan. Tämän määritelmän mukaan parviksi voidaan kutsua myös itseorganisoituvia yhteisöllisiä tapahtumia kuten vaikkapa yhteisömanagereiden arvostuspäivä tai kaljakellunta. Intunexin malli on kuitenkin kehitetty lähinnä organisaation sisäisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen toimintatavaksi, jossa huomioidaan, että toimintaa ohjaavat organisaation tavoitteet ja päämäärät.

Parvi on hyvä erottaa perinteisistä ryhmistä kuten projekti- tai työryhmistä tai tiimeistä, jotka tyypillisesti muodostuvat hyvin hallinnollisesti. Perinteisesti ryhmässä määritellään tarkkaan kuinka monta ihmistä siihen osallistuu, kuinka paljon kukin asiaan panostaa, kuka raportoi kenellekin sekä milloin ryhmä aloittaa ja milloin se lopettaa. Periaatteessa kaikki nämä ovat toisin parvessa. Parven osallistujia ei määritellä hallinnollisesti eikä etukäteen. Osallistujamäärä ei rajata. Osallistumisen taso voi vaihdella osaamisen ja kiinnostuksen mukaan hyvin joustavasti.
Koska parvet muodostuvat osaamisen ja kiinnostuksen mukaan, eikä esimerkiksi aseman, tittelin tai muun hierarkian mukaan, parvet eivät kärsi yhtä paljon ryhmäajattelusta kuin perinteiset ryhmät. Parven muodostumistapa lisää ryhmään diversiteettiä, joka on myös Surowieckin kriteereja onnistuneelle joukkoälylle.

Surowieckin joukoissa (crowd) diversiteetti saadaan aikaan keräämällä ratkaisuehdotuksia mahdollisimman laajalta yleisöltä, jonka jäsenet antavat itsenäisiä ratkaisuehdotuksia usein anonyymisti ja ilman keskinäistä vuorovaikutusta. Vaikka tämä kieltämättä tuottaa monesti hienoja tuloksia, voidaan menetelmää kritisoida tehottomuudesta. Jotta menetelmä toimii, ongelman ratkaisemiseksi pitää vaivata aina laajaa yleisöä, jotta vastauksiin saadaan riittävää hajontaa. Yrityksissä tuskin voitaisiin jokaiseen mahdolliseen haastavaan ongelmaan kysyä aina koko henkilöstön tai vielä laajemman yleisön mielipidettä.
Parvet hyödyntävät olemassa olevaa osaamista tehokkaammin kohdistamalla ongelman sopiville henkilöille, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista tai kiinnostusta. Diversiteetti saadaan aikaiseksi rikkomalla perinteiset hierarkkiset tavat organisoitua, jolloin parveen saadaan henkilöitä eri kokemustaustasta ja asemista.

https://www.skillhive.com/2014/08/09/parvialy-ja-joukkoaly/?lang=fi

[a4]

^
Älykäs ja joustava ihmislaji pystyy hyödyntämään mm. parviälyä, ryhmäajattelua ja joukkoajattelua eri muodoissaan.
Esim. ihmisvilinässä parviäly estää törmäilyt, ryhmäajattelu ylläpitää järjestystä mutta voi myös tuottaa paniikkia ja populismia, joukkoajattelu tuottaa tilastollisena keskiarvona parhaat ratkaisut ja joukkovoimana yhteistyömuodossa kumuloituvaa älykkyyttä.

Nyt ihminen on kehittämässä myös näitä ominaisuuksia itseään nopeammin kehittyville roboteille ja tekoälyille.

[Amore]

^
Älykäs ja joustava ihmislaji pystyy hyödyntämään mm. parviälyä, ryhmäajattelua ja joukkoajattelua eri muodoissaan.
Esim. ihmisvilinässä parviäly estää törmäilyt, ryhmäajattelu ylläpitää järjestystä mutta voi myös tuottaa paniikkia ja populismia, joukkoajattelu tuottaa tilastollisena keskiarvona parhaat ratkaisut ja joukkovoimana yhteistyömuodossa kumuloituvaa älykkyyttä.

Nyt ihminen on kehittämässä myös näitä ominaisuuksia itseään nopeammin kehittyville roboteille ja tekoälyille.

Ihmisvilinässä esiintyy paljon törmäilyä ja ihmisjoukkojen liikkeet eivät muistuta hyönteis- tai lintuparvia. Olemme laumaeläimiä, mutta emme parvieläimiä. Parviominaisuuksia voimme hyödyntää vain tietotekniikan avulla.