Päivän sana, pohdintaa

[Hiha]

Parviäly on käännös sanasta swarm intelligence, joka viittaa hyönteisiin eikä lintuihin.

Termin keksijät ovat saattaneet ajatella yhdyskuntahyönteisiä. Niiden yhteisöillä on yleensä yhteinen päämäärä, vaikka sen asettaminen ja toteutus on hajautettu.

Työelämän huonontamisen konsultit myyvät mielellään johtoportaalle mielikuvia, joissa ihmiset saadaan ahertamaan kuin muurahaiset. Eihän sellainen oikeasti toimi. Robottien kanssa on paremmat mahdollisuudet.

[a4]

^
Älykäs ja joustava ihmislaji pystyy hyödyntämään mm. parviälyä, ryhmäajattelua ja joukkoajattelua eri muodoissaan.
Esim. ihmisvilinässä parviäly estää törmäilyt, ryhmäajattelu ylläpitää järjestystä mutta voi myös tuottaa paniikkia ja populismia, joukkoajattelu tuottaa tilastollisena keskiarvona parhaat ratkaisut ja joukkovoimana yhteistyömuodossa kumuloituvaa älykkyyttä.

Nyt ihminen on kehittämässä myös näitä ominaisuuksia itseään nopeammin kehittyville roboteille ja tekoälyille.

Ihmisvilinässä esiintyy paljon törmäilyä ja ihmisjoukkojen liikkeet eivät muistuta hyönteis- tai lintuparvia. Olemme laumaeläimiä, mutta emme parvieläimiä. Parviominaisuuksia voimme hyödyntää vain tietotekniikan avulla.

Parvikäyttäytyminen ei kuitenkaan ole muurahaisten ja mehiläisten vaan pikemminkin parvien ominaisuus. Toisin sanoen lähes mikä tahansa laji alkaa käyttäytyä parvimaisesti, jos riittävä yksilömäärä kertyy samaan paikkaan. Tyypillinen esimerkki on taputtaminen teatteriesityksen päättyessä. Kun aplodien aika tulee, kukaan ei kerro, milloin taputuksen pitäisi alkaa, kuinka kauan sen pitäisi kestää tai milloin sen pitäisi loppua. Ihmiset vain seuraavat toisiaan.

Kun liike estyy, massasta tulee mieletön

Niin muurahais- kuin ihmisjoukolle voi käydä huonosti, jos viestintä pettää.

Toisinaan väkijoukot käyttäytyvät kuin ne eivät olisi kovin viisaita. Satoja ihmisiä on kuollut paniikkiin joutuneen ihmisjoukon jalkoihin tai pusertunut hengiltä joukon keskellä. Mielenkiintoisesti tällaisia ta­pauksia on dokumentoitu myös eläinmaailmasta.

Vuonna 1936 biologi T. C. Schneirla havaitsi satoja vaeltajamuurahaisia, jotka pyörivät jalkakäytävällä ympyrää aivan kuin olisivat joutuneet näkymättömään kurimukseen. Kun jokin muurahaisista kompastui, se koetti lähteä vastakkaiseen suuntaan, mutta lyötyään päänsä riittävän monta kertaa vastaantulijoihin se palasi muun ryhmän liikkeeseen. Aamulla kaikki muurahaiset olivat kuolleet: ne olivat marssineet itsensä näännyksiin.

Parviäly perustuu yksilöiden kykyyn organisoitua. Ihmiset, jotka tutkivat liikenneruuhkien syntymistä tai suurten väkijoukkojen liikkeitä, puhuvat tästä fysiikan termein. Kun ihmisiä on tietyssä tilassa vähän, kaikki voivat kulkea vapaasti omiin suuntiinsa, jolloin liike on kaasumaista. Väkijoukon kasvaessa ihmisten liikkuminen rajoittuu ja eri suuntiin kulkevat ihmiset alkavat järjestyä jonoihin omille kaistoilleen. Tällaista liikettä kutsutaan nestemäiseksi. Kun väkijoukko kasvaa niin suureksi, etteivät ihmiset pääse enää liikkumaan, liike on muuttunut kiinteäksi.

Kun väkijoukko on saavuttanut kiinteän vaiheen, katast­­­rofiin ei tarvita paljon.
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/parvi_paattaa_viisaasti

[ROOSTER]

Mikä mahtaa olla sanonnan "repiä perseensä" etymologia?

Minulle tulee mieleen vaikea synnytys jonka tuloksena on äpärälapsi. Että kannattiko tuollaisen takia repiä perseensä.

Anteeksi rahvaanomaisuuteni, mutta se on suurin omaisuus mitä hallitsen. 

[Hippi]

^
Eiköhän se ole vain askel ronskimpaan suuntaan sanonnasta "repiä pelihousut" 

[ROOSTER]

^
Eiköhän se ole vain askel ronskimpaan suuntaan sanonnasta "repiä pelihousut" 

Onko havaintoa, milloin tämä ilmaus alkoi tulla käyttöön. En muista tuota omasta nuoruudestani vielä. Ehkä se oli sitten joissain urheilupiireissä enempi käytössä, itse vietin vapaata aikaani useimmiten viihdepuolella.

[Hippi]

Aina kannatta kysyä

http://www.kysy.fi/kysymys/mika-sanonnan-repia-pelihousunsa-alkupera
Sanontaa ei mainita Lentävien lauseiden sanakirjassa eikä Suomalaisessa fraasisanakirjassa, kuten ei myöskään Nykysuomen sanakirjassa, jotka kaikki on julkaistu 1980-luvun alussa. Kielitoimiston sanakirjaan sen sijaan sana "pelihousu" ja fraasi "repiä pelihousunsa" on 2000-luvulla laitettu, joten voisiko olla, että sanonta on tullut vasta viime vuosikymmeninä käyttöön? Sanonnan luulisi kuitenkin olevan suomalaista alkuperää. Voisi ajatella, että viime vuosituhannen lopussa joku, kenties urheiluselostaja on sen ensimmäisenä tokaissut. Varmaa kuitenkin on, että sanonta ei perustu todellisuuteen, koska tällöin todellinen tapahtuma olisi sanontaa tunnetumpi.

Vastaus on kirjoitettu jo 10 vuotta sitten, mutta silti minulle on yllätys, että tuo olisi noinkin uusi sanonta. Korvissani se on jo pitkään kuulostanut aika loppuun kuluneelta. Tosin, ei tuo perseen repiminen yhtään sen raikkaammalta vaikuta

[kertsi]

Hän oli kuin "perseeseen ammuttu karhu" on aika osuva kuvaus kiukkuisesta ihmisestä. Mutta mistä tulee "perseet olalle"? Nykyään se on kyllä muuttunut muotoon "perseet".

[Hippi]

Täältähän noita selityksiä löytyy

http://www.kysy.fi/kysymys/mista-lahtoisin-sanonta-perseet-olalle-ja-mita-se-kaytannossa
Kun joku sanoo, että vedetään "vetää perseet olalle", hän aikoo juoda itsensä voimakkaaseen humalatilaan kavereidensa kanssa. Pasi Heikura määrittelee "Perseet olalla" termin teoksessaan Näissä merkeissä Suomen kansan latteimmat sanonnat seuraavasti:

"Perseet olalla on kuvaannollinen huvitteluklisee. Yleinen etenkin Suomessa. Tarkoittaa melkoista humalatilaa, rankan ryyppäämisen tavoiteolotilaa. Tunnusmerkkejä avainten hukkaaminen, uiminen vaatteet päällä ja tärkeäksi koetun viestin toisteleminen huutamalla kanssaihmisten korvaan."

Varsinaista sanonnan alkuperää en onnistunut löytämään, mutta jäljitin sen 1970-luvulle saakka. Sanonta voi olla vanhempikin. Uskoisin sen lähteneen siitä, että joku on oikeasti humalassa vetänyt housut alas ja pelleillessään kiepsahtanut ympäri ja huudahtanut esimerkiksi että "hupsista meni perseet olalle" tai sitten joku on istunut toisen olkapäillä pylly paljaana tms.

Suosittelen tutustumaan kirjaan nimeltä kippurahäntä. Kyseinen teos pohjautuu Suomalaisen kirjallisuuden seuran järjestämään perinnekilpailuun 1970-luvulla, jolla kerättiin päihtymystilaa tarkoittavia ja siihen liittyviä sanontoja. Sanonta "perseet olalle" esiintyy, satojen muiden ilmausten lisäksi tässä kirjassa.

Olen kuullut myös sellaisen selityksen, että joku on joutunut tämän kännissä olevan heittämään olkapäälleen kantaakseen sammuneen turvaan.

[Karikko]

Ensin "perseet olalle ja sitten "kalukuvaa lähettämään.

Ensi vuonna se on jo rikollista.  IL_

Pyytämättömät peniskuvat ovat pian mennyttä kalua – vihdoin

[Toope]

Ensin "perseet olalle ja sitten "kalukuvaa lähettämään.

Ensi vuonna se on jo rikollista.  IL_

Pyytämättömät peniskuvat ovat pian mennyttä kalua – vihdoin

Ennen uuttavuotta siis... 

[Toope]

Hän oli kuin "perseeseen ammuttu karhu" on aika osuva kuvaus kiukkuisesta ihmisestä. Mutta mistä tulee "perseet olalle"? Nykyään se on kyllä muuttunut muotoon "perseet".

"Perseeseen ammuttu karhu" oli termi, jota äitini käytti meistä lapsista, kun herätteli meitä kouluun...
Noin iloisia olimme.

[Jaska]

Mutta mistä tulee "perseet olalle"?

Minustakin "mennään vetämään perseet olalle", ei "vedettiin perseet olalle". Luulisin kuulleeni viime vuosituhannen lopussa ja mielikuva minullakin on ollut, että kaverit saavat olalla kantaa jos kykenevät. Kikkelikortteja on jo myöhäisttä silloin enää värkätä

[Hippi]

^
Näyttäisi Jaskalla olevan sama mielikuva sanonnan synnystä, jonka tuolla edellisessä viestissäni mainitsin. Mutta itselleni se on tuttu jo jostain 70 luvun lopulta. Tai mahtunee tuokin ehkä viime vuosituhannen loppuun. Riippuu siitä, miten pitkäksi sen lopun mielessään ajattelee

[ROOSTER]

Frotee on kangastyyppi jota käytetään erityisesti pyyhkeissä ja kylpytakeissa.  https://fi.wikipedia.org/wiki/Frotee

Se ei kuulosta kovin suomalaiselta ja sana onkin peräisin ranskankielen verbistä "hangata". Voi olla, että frotee pyyhemateriaalina otetaan itsestäänselvyytenä vaikka mielestäni on kaksikin parempaa laatua tarjolla.

Mikrokuitu ja pellava.

Mikrokuitupyyhkeen käyttäjäkokemus VirpiS

Omistan ison mikrokuitupyyhkeen, Cocoon, 150 x 80 cm, 245 g, (hankittu FinnairPlus kaupasta eli lentokonemyynnistä.)

Toimii hyvin! Harrastan vesijumppaa eli olen altaan ja suihkun jälkeen märkä koko tyttö. En olisi uskonut, kuinka hyvin kuivaa. On myös riittävän iso, kietoo ison ihmisen hyvin sisäänsä eikä jää alapää vilkkumaan.

Pyyhe myös kuivuu nopeasti ja on jälleen käyttövalmis. Voi pestä pesukoneessa, jos tuntuu kaipaavan. Tällä aion matka myös jatkossa. Sellainen vieras on aina tervetullut, josta ei jää jälkeen pyykkiä isäntäväelle.

Pellavapyyhkeestä

Pellava hylkii likaa erittäin hyvin ja siinä on myös antibakteerinen ominaisuus.

Pellavakangas on helppohoitoinen ja se tulee pesujen jälkeen aina vain pehmeämmäksi ja imukykyisemmäksi. Sen tähden pellava on mielestäni paras materiaali saunatekstiiliksi.

https://saunamaailmalla.com/miksi-pellava-on-paras-materiaali-saunatekstiileissa/

Froteepyyhekokemuksia

olen pessyt pyyhkeitä 95 asteessa, hajustetun pesuaineen ja huuhteluaineen kanssa ja ilman mutta silti kerran kun esim. pyyhkii kätensä käsipyyhkeeseen niin kädet haisevat "perseelle" ja samoin käy kylpypyyhkeille. Onko vain luovutettava ja ostettava uusia? jotkut noista hajuongelmaisista pyyhkeistä eivät ole paria vuotta vanhempia.
Ja aina olen pyyhkeet pessyt vähintään 60 asteessa

Mikrokuituliina on hyvä retkillä ja saunaporukan kokoontumisissa, ehtii kuivua nopeasti ja ei kastele näin reppua. Lisäksi hurrjan hyvä kuivausteho. Pellavaliina tosiaan vain paranee käytössä mutta sopii parhaiten omaan saunakäyttöön, sillä rispaantumisen aloittanut pyyhe ei täytä kaikkia kauneusstandardeja joita kanssaihmiset pyyhkeelle asettavat. Lisäksi LasPalmas ym. mainosprinttaus puuttuu. Sen korvaa kaunis kirjailu.

Froteepyyhe on mielestäni 70-luvun muinaisjäänne, kuten lakkanailontakkikin, joka ei enää ole suositeltava. Frotee ei ole mikään trofee - enää.


https://www.huuto.net/kohteet/akka-pesee-ukon-selkaa---retro--froteinen-pyyheliina/574686723

[a4]

Tänään tuli vastaan ilmaisuvoimaisen ja kauniin kielemme itselleni uusi kaunis sana, lueskellessani maapallon termostaatista, hurjista ilmastonmuutoksista sukupuuttoaaltoineen sekä kiven rapautumisen voimasta.

Äärevä

Siinäpä ihastuttava sana!

Luonteeltaan kehopositiivinen, maltillisen laajakatseinen ja taiteellisen suuripiirteinen.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000009234231.html