Parisuhdeketju

[Brutto]

Kai tätä voi käyttää myös yleisenä parisuhdeketjuna? No, mikä estää.

Mitä mieltä olette, kannattaako uuteen suhteeseen sukeltaa täysin ennakkoluulottomasti ja antaa sille aina mahdollisuus kehittyä?

Vai kannattaako olla varovainen ja viheltää peli poikki heti kun ilmenee lieviäkin ennemerkkejä, ettei suhde tulisi varmuudella toimimaan?

[Xantippa]

Kai tätä voi käyttää myös yleisenä parisuhdeketjuna? No, mikä estää.

Mitä mieltä olette, kannattaako uuteen suhteeseen sukeltaa täysin ennakkoluulottomasti ja antaa sille aina mahdollisuus kehittyä?

Vai kannattaako olla varovainen ja viheltää peli poikki heti kun ilmenee lieviäkin ennemerkkejä, ettei suhde tulisi varmuudella toimimaan?

Ehkäpä lähestyisin asiaa siltä kantilta, että mikä oikeastaan onkaan pahinta, mitä voi tapahtua? Kuinka pahasti suhde voi mennä pieleen?

Riippuu siis ennemerkeistä. Jos ennemerkeissä on myrskyisästi pieleen menevä suhde, joka päättyy väkivaltaan, viheltäisin pelin poikki. Jos ennemerkeissä on laimeasti vaimeneva "noo nii, ei kai tää oikein toimi"-juttu, en viheltäisi kiireellä poikki, jos ei tässä nyt kohta parempaakaan tekemistä olisi. Mistäs sitä tietää, vaikka piristyisi siitä.

Se, miten suhteita tai asioita noin ylipäätään lähestyy, on kai kuitenkin enemmälti luonnekysymys. Tarkoitan, että jos on harkitsevaisen punnitsevainen luonteeltaan, voi olla vaikea heittäytyä ennakkoluulottomaan hiphei-tilaan. Ehkä.

T: Xante

[Norma Bates]

Se että ketjun nimi on Naisseikkailut ja olet itse nainen vertautuu siihen että 80-luvun lopulla oli joku pornolehti joka oli lähes kannesta kanteen täynnä hetskumatskua, ja sitten siinä lopussa oli muutama sivu homokamaa. Tai sitten se vertautuu siihen että kirjeenvaihtosivuilla lehdissä joku muija etsi poikaystävää, mutta oli ilmoituksensa loppuun laittanut lisukkeen että "miksei tytötkin voi kirjoittaa".

Miksi homo ostaisi heteroiden pornolehden muutaman sivun takia? Miksi tyttö kirjoittaisi tytölle kun tämä kumminkin etsii poikaystävää? En tiedä ymmärtääkö tätä kukaan, mutta muruset ja rippeet eivät kiinnosta. Otsikon perusteella ketju on tarkoitettu miehille ja lesboille, piste. 

[Brutto]

Se että ketjun nimi on Naisseikkailut ja olet itse nainen vertautuu siihen että 80-luvun lopulla oli joku pornolehti joka oli lähes kannesta kanteen täynnä hetskumatskua, ja sitten siinä lopussa oli muutama sivu homokamaa. Tai sitten se vertautuu siihen että kirjeenvaihtosivuilla lehdissä joku muija etsi poikaystävää, mutta oli ilmoituksensa loppuun laittanut lisukkeen että "miksei tytötkin voi kirjoittaa".

Miksi homo ostaisi heteroiden pornolehden muutaman sivun takia? Miksi tyttö kirjoittaisi tytölle kun tämä kumminkin etsii poikaystävää? En tiedä ymmärtääkö tätä kukaan, mutta muruset ja rippeet eivät kiinnosta. Otsikon perusteella ketju on tarkoitettu miehille ja lesboille, piste. 

Voihan tuon otsikon tulkita halutessaan niin, että se on nainen joka seikkailee.

[Norma Bates]

No niin, uusi ketju näemmä poikinut vanhasta. Mikäs siinä sitten. Harmi että omat parisuhteeni olen märehtinyt jo mauttomuuksiin asti, mutta voihan sitä tietysti spekuloida olemattomillakin parisuhteilla, teoretisoida millaisia ne voisivat olla tai niiden pitäisi olla.

Perstuntumalta itse kyllä etenisin. Kriteerinä suhteen muodostumiselle minulla on se että on toisen kanssa on hyvä ja mieluisa olla. Sen kuin elää hetkessä vaan.

[Brutto]

Perstuntumalta itse kyllä etenisin. Kriteerinä suhteen muodostumiselle minulla on se että on toisen kanssa on hyvä ja mieluisa olla. Sen kuin elää hetkessä vaan.

Eli suhdetta edeltää kuitenkin jonkinlainen koeaika, jonka aikana arvioidaan mahdollisuudet jatkoon? Ja koeajalle pääsynkin on vielä omat, tiukat kriteerinsä?

[Jaska]

Sukeltaminen ei ehkä ole hyvä idea eikä muukaan hosuminen. Paitsi jos tarkoituksena selvitä suhteesta pikaisesti. Tuskin ihmissuhteessa hyvin toimii projektisuunnitelma jossa toinen on projektin kohteena. Eiköhän pikemmib niin, että otetaan ilolla vastaan se mikä koetaan ja kyllä sen sitten huomaa paljonko se kantaa. Useinhan se parisuhteen rakentuminen lähtee yhteisistä kiinnostuksen kohteista ja etenee persoonallisuuksien yhteensopimisen tutuksi tuloon. Toista ei voi muuttaa, mutta toisen muuttunispyrkimyksistä voi niille antaa tukensa, joita itse pitää hyvänä. Kun suhdetta pitää merkityksellisenä, niin kyllähän sitä miettii mitä siihen voi antaa. Eikä antaminen ole uhrautuvaa pois antamista vaan yhdessä rakentamista.

[Norma Bates]

Perstuntumalta itse kyllä etenisin. Kriteerinä suhteen muodostumiselle minulla on se että on toisen kanssa on hyvä ja mieluisa olla. Sen kuin elää hetkessä vaan.

Eli suhdetta edeltää kuitenkin jonkinlainen koeaika, jonka aikana arvioidaan mahdollisuudet jatkoon? Ja koeajalle pääsynkin on vielä omat, tiukat kriteerinsä?

Eksieni kanssa aloin seurustelemaan heti ekasta tapaamisesta. Ei minulla ollut heille mitään koeaikaa, en tiedä oliko heillä minulle.

Ekan eksäni kohdalla olin vielä sitä tyyppiä että olisin varmaan alkanut seksin ja seurustelun lähes kenen kanssa tahansa. Tokan eksän kanssa minulle oli jo muodostunut ulkonäkökriteereitä jotka hän täytti. Joten suinpäin suhteeseen vaan sitten. Sovimme mielestäni hyvin yhteen.

Nykyään minulla on myös luonteeseen liittyviä edelltyksiä. Mutta uskoisin että vieläkin pamahtaisin välittömästi suhteeseen jos kokisin että mies on mieleinen olemukseltaan, persoonallisuudeltaan ja seksuaaliselta yhteensopivuudeltaan. En ymmärrä sellaista kyräilyä että jos toinen miellyttää, pitäisi pihdata ja pantata ja pitää jotain koeaikaa.

Ongelmahan on nykyään että kukaan ei miellytä. Ainakaan saatavilla olevista. Ja mahdollisesti miellyttävät eivät ole saatavilla.

[Socrates]

Perstuntumalta itse kyllä etenisin. Kriteerinä suhteen muodostumiselle minulla on se että on toisen kanssa on hyvä ja mieluisa olla. Sen kuin elää hetkessä vaan.

Eli suhdetta edeltää kuitenkin jonkinlainen koeaika, jonka aikana arvioidaan mahdollisuudet jatkoon? Ja koeajalle pääsynkin on vielä omat, tiukat kriteerinsä?

Eksieni kanssa aloin seurustelemaan heti ekasta tapaamisesta. Ei minulla ollut heille mitään koeaikaa, en tiedä oliko heillä minulle.

Ekan eksäni kohdalla olin vielä sitä tyyppiä että olisin varmaan alkanut seksin ja seurustelun lähes kenen kanssa tahansa. Tokan eksän kanssa minulle oli jo muodostunut ulkonäkökriteereitä jotka hän täytti. Joten suinpäin suhteeseen vaan sitten. Sovimme mielestäni hyvin yhteen.

Nykyään minulla on myös luonteeseen liittyviä edelltyksiä. Mutta uskoisin että vieläkin pamahtaisin välittömästi suhteeseen jos kokisin että mies on mieleinen olemukseltaan, persoonallisuudeltaan ja seksuaaliselta yhteensopivuudeltaan. En ymmärrä sellaista kyräilyä että jos toinen miellyttää, pitäisi pihdata ja pantata ja pitää jotain koeaikaa.

Ongelmahan on nykyään että kukaan ei miellytä. Ainakaan saatavilla olevista. Ja mahdollisesti miellyttävät eivät ole saatavilla.

Jos eka exä on hengissä (olet ehkä kertonut mutten muista), ota ihmeessä se takaisin. Sehän kuulemma oli justiinsa samanlainen jouluihminen kuin minä. Siis hieno upea mies.

[Einsten]

Ilman muuta pitää lähteä ennakkoluulottomasti liikkeelle ja antaa toiselle mahdollisuus. Ennusmerkit suhteen toimimattomuudesta kannattaa perkaa huolella läpi ja miettiä liittyvätkö ne kenties omiin toimintatapoihin ja kokemuksiin vai ovatko ne lähtöisin siitä toisesta.

Tässä varmaan ennusmerkkien laadullinen analyysi tulee vastaan. Jos ennusmerkit ovat oikeasti selkeitä, "lähtöisin toisesta" ja takuuvarmasti sellaisia, että tietää että omalla kohdalla niiden johtavan pitkällä tähtäimellä eroon, niin sitten kannattaa pysäyttää juna ajoissa. Mikäli taas kyse on omien ajatusten/tunteiden/kokemuksien kohtaamisesta ja läpikäymisestä, niin tässä tapauksessa suosittelisin jatkamaan.

[Norma Bates]

Perstuntumalta itse kyllä etenisin. Kriteerinä suhteen muodostumiselle minulla on se että on toisen kanssa on hyvä ja mieluisa olla. Sen kuin elää hetkessä vaan.

Eli suhdetta edeltää kuitenkin jonkinlainen koeaika, jonka aikana arvioidaan mahdollisuudet jatkoon? Ja koeajalle pääsynkin on vielä omat, tiukat kriteerinsä?

Eksieni kanssa aloin seurustelemaan heti ekasta tapaamisesta. Ei minulla ollut heille mitään koeaikaa, en tiedä oliko heillä minulle.

Ekan eksäni kohdalla olin vielä sitä tyyppiä että olisin varmaan alkanut seksin ja seurustelun lähes kenen kanssa tahansa. Tokan eksän kanssa minulle oli jo muodostunut ulkonäkökriteereitä jotka hän täytti. Joten suinpäin suhteeseen vaan sitten. Sovimme mielestäni hyvin yhteen.

Nykyään minulla on myös luonteeseen liittyviä edelltyksiä. Mutta uskoisin että vieläkin pamahtaisin välittömästi suhteeseen jos kokisin että mies on mieleinen olemukseltaan, persoonallisuudeltaan ja seksuaaliselta yhteensopivuudeltaan. En ymmärrä sellaista kyräilyä että jos toinen miellyttää, pitäisi pihdata ja pantata ja pitää jotain koeaikaa.

Ongelmahan on nykyään että kukaan ei miellytä. Ainakaan saatavilla olevista. Ja mahdollisesti miellyttävät eivät ole saatavilla.

Jos eka exä on hengissä (olet ehkä kertonut mutten muista), ota ihmeessä se takaisin. Sehän kuulemma oli justiinsa samanlainen jouluihminen kuin minä. Siis hieno upea mies.

Eka eksä oli tämä homouteen kallellaan oleva tyyppi josta erosin n. 4 v jälkeen. Kuollut. Toka eksä oli tämä joka stressasi joulusta itkuun asti. Hän jätti minut vajaan 13 v jälkeen. Eipä noissa ole otettavaa kummassakaan.

Mutta en minä tajuakaan miksi pitäisi roikkua iät ajat jossain yhdessä ja samassa ihmisessä jos vituttaa...

[Norma Bates]

Puhelin näytti että viesti ei olisi lähtenyt. Poistettu turhaan lähetetty tupla.

***

Ihmiset jotka kyttäävät kauheasti toista osapuolta eivät ilmeisesti ole lähteneet suhteeseen emotionaalisen ja fyysisen mieltymyksen takia. Sitten juttu on äkkiä ohi kun pistetilasto näyttää miinusta. Minusta tuollaiset laskelmoidut suhteet ovat tavallaan huorausta. Olen toki niitä itsekin joskus yrittänyt. Eli ei ihastu toiseen, mutta yrittää olla kimpassa jollain "nerokkaalla" syyllä jolla ei ole mitään tekemistä tykkäämisen kanssa.

[Jaska]

Siitäkös kyse olikin, että riisutaanko ensi tapaamisella vai vasta puolen vuoden päästä, jos vielä väleissä ollaan.

Ei yleispätevää sääntöä ole. Mutta yleensä niin, että pikaiseen seksiin ajaudutaan puutteessa, jos suhteelle ei ole muita rakennuspuita olemassa eikä seksi kyllä yksin jaksa suhdetta kantaa, huono seksi varsinkaan.

[Hippi]

 
Eikö se eräänlainen koeaika täyty, jos suhde lähtee kaveripohjalta liikkeelle. Koulukaveruus, työkaveruus, harrastepiirit jne. Noissahan tutustutaan ja opitaan tuntemaan jopa vuosien ajan ennen kuin suhde lämpenee seurustelusuhteeksi. Kaveripohjalta voidaan käydä ulkona ilman sen kummempaa tarkoitusta kuin ajan kulu ja mukava tyyppi.

Jaskalle: Ainakaan minä en laske parisuhteen alkavan vaatteiden riisumisesta. Voi alkaa paljon ennen sitä tai voi olla alkamatta kokonaan.

[Norma Bates]

Todella moni keski-ikäinen mies on alleviivannut nettikeskusteluissa että oltuaan seksittömässä parisuhteessa eivät halua enää ikinä sellaiseen. Joko mies ei sitoudu parisuhteeseen lainkaan tai hän vie keskustelun hyvin nopeasti seksiin nähdäkseen miten takakireä muija on.

Itse voin anonyymeissä joukkokeskusteluissa puhua seksistä ummet ja lammet. Mutta jos yksityisesti pitäisi, tulee tunne että mies etsii vain panopuuta, tai yrittää pakottaa sellaiseksi naisen joka etsii kumppania.

Jos et anna, painu helvettiin. Jos annat, kiitti, nyt voit painua helvettiin.