Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Parisuhdeketju

Aloittaja Brutto, tammikuu 09, 2019, 08:59:35

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 31, 2019, 16:46:22
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 31, 2019, 16:25:54
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 13, 2019, 22:27:11
EDIT: tässä uunituoreessa selvisi ilmeisesti myös, että: "Entisten ja nykyisten kumppaneiden samankaltaisuus oli heikompaa niillä, jotka ovat suuntautuneita ulospäin ja avoimia uusille kokemuksille." Eli jos on riittävän liberaali, tulevan kumppanin persoonaa ei voi ennustaa välttämättä edeltävien kumppanien persoonien perusteella. En pitäisi mahdottomana, että riitttävän liberaali vähät nakkaa sillekään, muistuttaako kumppani ulkonäöllisesti vanhempiaan vai ei, mitä en tietysti tiedä. Se kun ei selvinnyt tässä, mutta en näin ad hoc yllättyisi, jos näin on.

Nykyään kuulee nuorten ja nuorten aikuisten suusta tällaisia väitteitä kuin "ekstrovertitkin rasittuu kanssakäymisestä, kaikki rasittuu siitä". Tulee mieleen, että tämä introvertti/ekstrovertti-kahtiajako ja varsinkin oma ekstrovertti=liberaali yhtälö on jotain oman aikansa keittiöpsykologiaa tai Cosmopolitanin korviketta sellaisille, joilla on kova tarve luokitella ihmisiä ja puhua toisista tietävään sävyyn silloinkin, kun eivät tiedä oikein mitään.

Ei sillä, tässä samankaltaisten kumppanien kanssa yhteen päätymisessä kaiketi on myös perää. Itse hahmotan sen hyvin usvaisesti niin, että tämä ei välttämättä mene niin, että aina kiinnostuisi vain tietynlaisesta persoonallisuudesta tai ulkonäöstä tai muuta tällaista. Se voi olla niinkin, että kun on kokenut sen intiimin läheisyyden jonkun kanssa ja on siihen liittyviä positiiviisia ynnä muita kokemuksia, tällä kokemuspohjalla on helpompi lähentyä sellaisen kanssa, jonka persoonallisuus jollain tavalla muistuttaa aiempaa kumppania. Saattaa olla, että se liittyy siihenkin, että lähentyminen erilaisten ihmisten kanssa toimii hyvin eri tavoin, ja siinä sitten omat aiemmat  kokemukset ja niihin perustuvat käsitykset todennäköisesti johtavat lähempään suhteeseen sellaiseen kanssa, jolla on vähän enemmän yhtäläisyyttä aiempaan kumppaniin.

En väitä, että se tähän pelkistyy, mutta on vaikea nähdä, miten "liberaalius" laajana asenteiden kimppuna vapauttaa ihmisen tällaisesta.

Liberaali tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi entuudestaan tuntemattomien tilanteiden ja ihmisten keskellä, kun taas jotta konservatiivi tuntisi olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi, edellyttää se tuttuja tilanteita ja ihmisiä. Ehkäpä tämän vuoksi liberaali on vapaa noista konservatiivia kuvaavista mieltymyksistä.

EDIT: tietenkään ihmiset eivät ole joko tai puhumattakaan, että olisivat sitä kaikissa asioissa, mutta nuo ovat yhden janan kaksi ääripäätä ja joissain tapauksissa ja mieltymyksissä kyseisellä janalla voidaan jaotella ja vertailla ihmisten mieltymyksiä.

Olisin todella kiinnostunut tietämään että MIKÄ on se syy että liberaali tuntee olonsa turvalliseksi vaikka hänellä ei ole minkäänlaista tietämystä entuudestaan niistä ihmisistä joiden kanssa hän on tekemisissä? Onko syynä optimismi, ja kun suurimman osan aikaa vastaantulijat eivät ole psykopaattisia mielipuolimurhaajia, niin liberaali pääsee näin vakuuttumaan aina vain enemmän ja enemmän siitä että hän on oikeassa optimismissaan?

Laittaisin linkin naisesta joka lähti kiertämään maailmaa ja tuli reissullaan murhatuksi, mutta hitostako hänen nimensä muistan. Mutta onhan näitä muitakin vastaavia keissejä:

https://www.bbc.com/news/world-africa-49029505

-:)lauri

#181
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 02, 2019, 17:15:55
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 31, 2019, 15:18:23
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 15:05:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 31, 2019, 14:34:46
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Siksi että miesten pitää esittää kusipäätä että naiselle jää enkelin rooli.

Miksi miehen toiminta olisi kusipäisyyttä ja miksi naisen rooliksi jää enkeli?

Minua ei ole yksikään mies räiskinyt järvivedellä päin naamaa. Johtuen ehkä siitä että kumppaneillekin (2) tuli kerrottua että en halua vettä menevän nenään, koska pelkään saavani paniikkikohtauksen, kun olen aikoinaan meinannut hukkua (1 - 2 krt). Mutta kun lapset roiskuttavat vettä toistensa päälle hyvin usein roiskuttajina ovat pojat, ja hyvin usein uhrit rääkyvät kuin pistettävät porsaat, ollen sitten nuorempia poikia, taikka samanikäisiä tyttöjä. Ilmeisesti tämä toiminta siis parisuhteissa tapaa jatkua aikuisellakin iällä?

Olettaisin siis että poikana/miehenä olemiseen liittyy jonkinlainen sadistinen piirre (oli se sitten synnynnäinen tai sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaama). Jotkut kuvailevat piirteen ilmenenemistä sanalla "kiusoittelu", jotkut sanalla "kiusaaminen". Naisia sensijaan kannustetaan pienestä asti ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon ja se johtaa aikuisellakin iällä siihen että käydään loputonta huolestunutta keskustelua siitä että kuka nyt taas on loukkaantunut tai saattaa olla.

Tietenkin jos sinusta veden saaminen päin näköä on ihan kivaa, olet eri mieltä.

Voi hyvää päivää. Ylivoimainen enemistö ihmisistä eivät halua siksi vettä roiskutettavan päällensä kun se on kylmää. Ei siksi, että kaikki olisivat joskus meinanneet hukkua tai että pelkäisivät saavansa paniikkihöiriön jos vettä menee nenään. Ja sadismiksi pieni jäynä muuttuu vain jos ei ole asiassa lainkaan huumorintajua. Sinun kohdallasi sen huumorintajuttomuuden ymmärtää, mutta yritä nyt ymmärtää, että muilla se huumorintaju kyllä hyvin usein on tallella, eikä pieniä jäyniä tulkita sadismiksi, vaan ihan normaaliksi sosiaaliseksi kanssakäymiseksi.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 02, 2019, 17:23:56
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 31, 2019, 16:46:22
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - elokuu 31, 2019, 16:25:54
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 13, 2019, 22:27:11
EDIT: tässä uunituoreessa selvisi ilmeisesti myös, että: "Entisten ja nykyisten kumppaneiden samankaltaisuus oli heikompaa niillä, jotka ovat suuntautuneita ulospäin ja avoimia uusille kokemuksille." Eli jos on riittävän liberaali, tulevan kumppanin persoonaa ei voi ennustaa välttämättä edeltävien kumppanien persoonien perusteella. En pitäisi mahdottomana, että riitttävän liberaali vähät nakkaa sillekään, muistuttaako kumppani ulkonäöllisesti vanhempiaan vai ei, mitä en tietysti tiedä. Se kun ei selvinnyt tässä, mutta en näin ad hoc yllättyisi, jos näin on.

Nykyään kuulee nuorten ja nuorten aikuisten suusta tällaisia väitteitä kuin "ekstrovertitkin rasittuu kanssakäymisestä, kaikki rasittuu siitä". Tulee mieleen, että tämä introvertti/ekstrovertti-kahtiajako ja varsinkin oma ekstrovertti=liberaali yhtälö on jotain oman aikansa keittiöpsykologiaa tai Cosmopolitanin korviketta sellaisille, joilla on kova tarve luokitella ihmisiä ja puhua toisista tietävään sävyyn silloinkin, kun eivät tiedä oikein mitään.

Ei sillä, tässä samankaltaisten kumppanien kanssa yhteen päätymisessä kaiketi on myös perää. Itse hahmotan sen hyvin usvaisesti niin, että tämä ei välttämättä mene niin, että aina kiinnostuisi vain tietynlaisesta persoonallisuudesta tai ulkonäöstä tai muuta tällaista. Se voi olla niinkin, että kun on kokenut sen intiimin läheisyyden jonkun kanssa ja on siihen liittyviä positiiviisia ynnä muita kokemuksia, tällä kokemuspohjalla on helpompi lähentyä sellaisen kanssa, jonka persoonallisuus jollain tavalla muistuttaa aiempaa kumppania. Saattaa olla, että se liittyy siihenkin, että lähentyminen erilaisten ihmisten kanssa toimii hyvin eri tavoin, ja siinä sitten omat aiemmat  kokemukset ja niihin perustuvat käsitykset todennäköisesti johtavat lähempään suhteeseen sellaiseen kanssa, jolla on vähän enemmän yhtäläisyyttä aiempaan kumppaniin.

En väitä, että se tähän pelkistyy, mutta on vaikea nähdä, miten "liberaalius" laajana asenteiden kimppuna vapauttaa ihmisen tällaisesta.

Liberaali tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi entuudestaan tuntemattomien tilanteiden ja ihmisten keskellä, kun taas jotta konservatiivi tuntisi olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi, edellyttää se tuttuja tilanteita ja ihmisiä. Ehkäpä tämän vuoksi liberaali on vapaa noista konservatiivia kuvaavista mieltymyksistä.

EDIT: tietenkään ihmiset eivät ole joko tai puhumattakaan, että olisivat sitä kaikissa asioissa, mutta nuo ovat yhden janan kaksi ääripäätä ja joissain tapauksissa ja mieltymyksissä kyseisellä janalla voidaan jaotella ja vertailla ihmisten mieltymyksiä.

Olisin todella kiinnostunut tietämään että MIKÄ on se syy että liberaali tuntee olonsa turvalliseksi vaikka hänellä ei ole minkäänlaista tietämystä entuudestaan niistä ihmisistä joiden kanssa hän on tekemisissä? Onko syynä optimismi, ja kun suurimman osan aikaa vastaantulijat eivät ole psykopaattisia mielipuolimurhaajia, niin liberaali pääsee näin vakuuttumaan aina vain enemmän ja enemmän siitä että hän on oikeassa optimismissaan?

Laittaisin linkin naisesta joka lähti kiertämään maailmaa ja tuli reissullaan murhatuksi, mutta hitostako hänen nimensä muistan. Mutta onhan näitä muitakin vastaavia keissejä:

https://www.bbc.com/news/world-africa-49029505

Optimismi on aika hyvä nimike sille, ettei pelkää tuntematonta. Ja kyllä, liika optimismi ei aina ole lainkaan eduksi. Yleensä saammekin lukea näistä ääriliberaaleista vuotuisen Darwin-palkinnon yhteydessä.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 02, 2019, 14:36:48
Miten tämä edellinen viestisi sisällöllisesti muuttuisi jos laitat liberaaliuden tilalle uteliaisuuden?

En osaa suoralta kädeltä sanoa.

Mun käsittääkseni nämä konservatiivi/liberaali-jutut ovat lähtöisin tutkimuksista, joissa "konservatiivi" ja "liberaali" oikeasti tarkoittavat muuttujina sitä, miten koehenkilö itseidentifioi poliittisen kantansa. Sitten on vertailtu näitä kahta ryhmää (raportoi olevansa konservatiivi / raportoi olevansa liberaali), sieltä on sitten löytynyt yhtä sun toista.

Esimerkiksi [urlhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3092984/]tässä tutkimuksessa[/url] oli itseraportoinnissa käytössä 5-portainen skaala hyvin konservatiivisesta hyvin liberaaliin. Katsottiin harmaan aineen tilavuuksia aivojen eri osista MRI-kuvissa, havaittiin tiettyjä korrelaatioita, toistettiin tutkimus ja saatiin samat havainnot, ja sitten koulutettiin näiden raporttien ja aivokuvien perusteella ohjelmaa erottelemaan itsensä konservatiiviseksi raportoiva henkilö itsensä erittäin liberaaliksi raportoivasta. Tulos oli että erottelu menee ~72 prosenttisesti oikein. Mutta siis tarkoitus on erottaa "hyvin konservatiiviseksi" tai "melko konservatiiviseksi" itsensä raportoineet "hyvin liberaaliksi" itsensä raportoineista.

Tämä on kiinnostavaa. Tutkimuksessa on huolellisesti muotoiltu tuloksista, että:

LainaaAlthough these results suggest a link between political attitudes and brain structure, it is important to note that the neural processes implicated are likely to reflect complex processes of the formation of political attitudes rather than a direct representation of political opinions per se. The conceptualizing and reasoning associated with the expression of political opinions is not necessarily limited to structures or functions of the regions we identified but will require the involvement of more widespread brain regions implicated in abstract thoughts and reasoning.

Tähän nähden se tapa, millä sä nyt olet tässä puhunut että "liberaali kokee" ja "koservatiivilla taas" tuntuu vähän siltä, että oletkohan sä ymmärtänyt, mistä on tässä on ollenkaan kyse, vai onko siinä vaan joku semmonen, että sua miellyttää ajatella sillä lailla, kuin olet itse näitä luonnehtinut. 

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 02, 2019, 18:29:46
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 02, 2019, 14:36:48
Miten tämä edellinen viestisi sisällöllisesti muuttuisi jos laitat liberaaliuden tilalle uteliaisuuden?

En osaa suoralta kädeltä sanoa.

Mun käsittääkseni nämä konservatiivi/liberaali-jutut ovat lähtöisin tutkimuksista, joissa "konservatiivi" ja "liberaali" oikeasti tarkoittavat muuttujina sitä, miten koehenkilö itseidentifioi poliittisen kantansa. Sitten on vertailtu näitä kahta ryhmää (raportoi olevansa konservatiivi / raportoi olevansa liberaali), sieltä on sitten löytynyt yhtä sun toista.

Esimerkiksi [urlhttps://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3092984/]tässä tutkimuksessa[/url] oli itseraportoinnissa käytössä 5-portainen skaala hyvin konservatiivisesta hyvin liberaaliin. Katsottiin harmaan aineen tilavuuksia aivojen eri osista MRI-kuvissa, havaittiin tiettyjä korrelaatioita, toistettiin tutkimus ja saatiin samat havainnot, ja sitten koulutettiin näiden raporttien ja aivokuvien perusteella ohjelmaa erottelemaan itsensä konservatiiviseksi raportoiva henkilö itsensä erittäin liberaaliksi raportoivasta. Tulos oli että erottelu menee ~72 prosenttisesti oikein. Mutta siis tarkoitus on erottaa "hyvin konservatiiviseksi" tai "melko konservatiiviseksi" itsensä raportoineet "hyvin liberaaliksi" itsensä raportoineista.

Tämä on kiinnostavaa. Tutkimuksessa on huolellisesti muotoiltu tuloksista, että:

LainaaAlthough these results suggest a link between political attitudes and brain structure, it is important to note that the neural processes implicated are likely to reflect complex processes of the formation of political attitudes rather than a direct representation of political opinions per se. The conceptualizing and reasoning associated with the expression of political opinions is not necessarily limited to structures or functions of the regions we identified but will require the involvement of more widespread brain regions implicated in abstract thoughts and reasoning.

Tähän nähden se tapa, millä sä nyt olet tässä puhunut että "liberaali kokee" ja "koservatiivilla taas" tuntuu vähän siltä, että oletkohan sä ymmärtänyt, mistä on tässä on ollenkaan kyse, vai onko siinä vaan joku semmonen, että sua miellyttää ajatella sillä lailla, kuin olet itse näitä luonnehtinut.

Mikä vitun tapa? Mitä tapaa odottaisit?
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Toope

Liberaali perustaa vapautta ja onnellisuutta uskomukseen tulevaisuudesta, kun konservatiivi hakee samaa perinteistä. Siksi konservatiivi on rationalistisempi, koska perustaa ajatusmallinsa jo koettuun malliin, ei toiveajatteluun.

Norma Bates

Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 02, 2019, 17:45:37
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 02, 2019, 17:15:55
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 31, 2019, 15:18:23
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 15:05:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 31, 2019, 14:34:46
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Siksi että miesten pitää esittää kusipäätä että naiselle jää enkelin rooli.

Miksi miehen toiminta olisi kusipäisyyttä ja miksi naisen rooliksi jää enkeli?

Minua ei ole yksikään mies räiskinyt järvivedellä päin naamaa. Johtuen ehkä siitä että kumppaneillekin (2) tuli kerrottua että en halua vettä menevän nenään, koska pelkään saavani paniikkikohtauksen, kun olen aikoinaan meinannut hukkua (1 - 2 krt). Mutta kun lapset roiskuttavat vettä toistensa päälle hyvin usein roiskuttajina ovat pojat, ja hyvin usein uhrit rääkyvät kuin pistettävät porsaat, ollen sitten nuorempia poikia, taikka samanikäisiä tyttöjä. Ilmeisesti tämä toiminta siis parisuhteissa tapaa jatkua aikuisellakin iällä?

Olettaisin siis että poikana/miehenä olemiseen liittyy jonkinlainen sadistinen piirre (oli se sitten synnynnäinen tai sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaama). Jotkut kuvailevat piirteen ilmenenemistä sanalla "kiusoittelu", jotkut sanalla "kiusaaminen". Naisia sensijaan kannustetaan pienestä asti ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon ja se johtaa aikuisellakin iällä siihen että käydään loputonta huolestunutta keskustelua siitä että kuka nyt taas on loukkaantunut tai saattaa olla.

Tietenkin jos sinusta veden saaminen päin näköä on ihan kivaa, olet eri mieltä.

Voi hyvää päivää. Ylivoimainen enemistö ihmisistä eivät halua siksi vettä roiskutettavan päällensä kun se on kylmää. Ei siksi, että kaikki olisivat joskus meinanneet hukkua tai että pelkäisivät saavansa paniikkihöiriön jos vettä menee nenään. Ja sadismiksi pieni jäynä muuttuu vain jos ei ole asiassa lainkaan huumorintajua. Sinun kohdallasi sen huumorintajuttomuuden ymmärtää, mutta yritä nyt ymmärtää, että muilla se huumorintaju kyllä hyvin usein on tallella, eikä pieniä jäyniä tulkita sadismiksi, vaan ihan normaaliksi sosiaaliseksi kanssakäymiseksi.

Voi voi. Yritin kuvailla minkä takia minun eksäni eivät roiskuttaneet vettä päälleni. Eli että he olivat edes sen verran kilttejä että uskoivat mitä sanon. Mutta toisaalta eka eksä ei olisi tehnyt sitä muutenkaan, ja toka eksä muistikuvani mukaan enempi tykäsi sukellella letkun kanssa, että hänellä oli parempaakin tekemistä kuin kiusata minua.

Ja nyt kuin oikein tarkkaan ajattelee niin ei kyllä kumpikaan kiusannut minua tuolla tavalla mitä sinä nimität normaaliksi sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Mutta eka eksä ei ollut normaali, toka vähän ja noin, ja itse olen heidän kahden väliltä jos jonkinlainen jana muodostetaan.

Minkä takia kuuluisi nauraa jos toinen aiheuttaa epämukavaa oloa? Toisalta sen verran mitä olen uimarannoilla ollut (viiden kuukauden ajan joka vuosi), niin ei siellä kyllä yksikään sellainen lapsi ole nauranut joka on ollut vedenräiskytyksen kohteena. Sensijaan ovat huutaneet ja rääkyneet kunnes vanhempi on puuttunut asiaan. Silloin tietenkin kun kumpikin on raiskyttänyt, on ilo ollut ylimmillään, mutta sellaisia tilanteita ei ole usein ollut.

Jaa-a. Minusta hyvää huumorintajua ei osoita se että on kliseinen. Tekee jotain mitä "kaikki" tekevät ja ovat aina tehneet. Yhtenä kesänä rannoilla jankutettiin että vesi on kylmää ja märkää. Meinasi puhjeta suoni päästä kun se länkytys taas alkoi. No, ei nyt sentään. Huumoriahan tämä vain.

Hippi

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 31, 2019, 14:34:46
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Nähdäkseni kukaan ei tähän mennessä ole yrittänyt ratkaista tätä arvoitusta :)

Omat kokemukseni tuosta kiusoittelusta ovat jääneet harmittavan vähäiseksi ja pikemminkin taisivat liittyä enemmän lapsuusaikaan ja varhaisteinivuosiin, joten nyt mennään sitten ihan elokuvien luomalla mielikuvalla.

Yleensähän noissa tilanteissa tytöt kirkuvat ja nauravat ja pyytävät lopettamaan. Kun poika sitten lopettaa, niin sitten halataan ja pienet suukot päälle. Eli tuo on jotain kosioleikkiä, jossa luodaan jännittävä tilanne ja tilanteen luoja pääsee vaihtamaan vielä pelastavan enkelin rooliin halauksien kera.

Harmittavasti poika usein varmaan iskee kirveensä kiveen, jos ei ole varmistanut, että tytsi käyttää veden kestäviä meikkejä.
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining. ❤️

Xantippa

^

Olen ymmärtänyt, että noin kisailevat kaikki nuoret eläimet. Sen nimi on leikki.

Jotkut sitten varmaan jatkavat leikkisempinä kuin toiset pidemmälle aikuisikään, en ossoo sannoo.

T: Xante

Norma Bates

Ehkä en ole osunut rannalle yhtäaikaa teinien kanssa, joten olen nähnyt vain roiskuttavia ja sen takia rääkyviä ja vanhemmille kantelevia lapsia. Bussilla kun liikkuu, ei pysty olemaan kauhean myöhälle asti millään rannalla, jiten jää nämä nuoret rakastavaiset näkemättä, sikäli jos liikkuvat myöhemmin rannalla. Toisaalta kerran näin parin parittelemassa kun eivät hoksanneet että ne rannan puskat eivät suojanneet siltä joka on järvessä, vain rannalla olevien katseilta. Nähtyäni tilanteen tahtomattani en tietenkään jäänyt tuijottamaan. Tehköön kukin mitä lystää, kunha ei kiusaa ketään.

Aasilaulu

#190
Yrittääkö siinä uros näyttää, että se on raisu ja rohkea? Useinhan tämmösessä parisuhdedynamiikassa tai kosioleikissä on sellaisia elementtejä, että mies on jollain tavalla tahallaan vähän ärsyttävä tai inhottava. Se voi olla tahallisen paskaa huumoria tai rivoja juttuja tai jotain sellaista, joka muka on "ihan hirveää".

En osaa sanoa, mikä tämän täsmällinen funktio ja merkitys on. Mutta jostain syystä veden roiskiminen tässä esimerkissä yhdistyy mielessäni yllä kuvattuun.

Varsinkin lapsena seksuaalisuus tai "tykkääminen" usein ilmenee jonain leikkinä tai jopa kiusaamisena. Ehkä sitä ei haluta tai edes osata käsitellä ihan suoraan. Mielestäni aikuisena tai vähän vanhempana se ei ole ihan samalla tavalla sublimaatiota vaan vähän tietoisempaa rajoilla leikkimistä. Sublimaatiohan tarkoittaa sitä, että kielletyksi koettu viettiyllyke muuntuu sellaiseksi, että se pääsee tyydyttymään sosiaaliseksi hyväksytyllä tavalla.

Yleensä kai sublimaatiosta annetut esimerkit ovat sellaisia, että joku kielletyksi koettu impulssi käännetäänkin luovuudeksi tai työksi. Mies himoitsee nuorta poikaa mutta sublimoi halunsa runojen kirjoittamiseen. Tai jotain tämän tyyppistä.

Mun mielestä se naisen "hyi kamala" -reaktioon johtava miehen käyttäytyminen ei ehkä ihan sovi siihen, mitä sublimaatiolla yleensä tarkoitetaan. On siinä jotain seksuaalista varmasti. Mutta se on jotain sellaista ihmeellistä hommaa, jossa naisen kokemuksen ei ole tarkoitus olla ihan täyttä ja todellista inhoa. Siinä nainen esiintyy miestä hienotunteisempana ja herkempänä tai ehkä... parempaa sosiaalista kontrollia ilmentävänä. Ja mies taas esiintyy ehkä fyysisesti tai sosiaalisesti rohkeana, itsevarmana, aggressiivisena, impulsiivisea tai jotain. Mutta siihen sisältyy joku sellainen ironia, että mies samaan aikaan tekee itsensä hienokseltaan naurettavaksi jolloin se ei ole niin uhkaavaa.

Muistuuko kenellekään mieleen esim suhteen alkuvaiheista sellaisia dialogeja tai niissä toistettuja kaavoja, että mies jollain tavalla käyttäytyy ei niin hillitysti tai järkevästi ja sitten nainen kommentoi että "jaaha, milloinkas ne bussit menikään?" tai jotain tämän tyyppistä?

Siis siinä on joku ero siihen, että oikeasti ärsyyntyy ja pahoittaa mielensä toisesta. Voihan se olla, että sen funktio on ihan vain purkaa jotain keskinäisen suhteen, kemian tai sen tilanteen jännitteitä niin, että jossain myöhemmässä vaiheessa sitten kommunikoidaan suoraan ja ollaan rennompia ja välittömämpiä -- tai että se onnistuessaan rakentaa jotain luottamusta tai läheisyyttä.

Tätä voi ehkä haistella siitä suunnasta myös, että mitä sitten, jos mies reagoisikin naisen johonkin toimintaan niin, että "hyi kamala! inhottavaa!". Ainakin mun mielestä tällä on paljon latistavampi vaikutus. Että ehkä naisella kuuluu olla "tiukemmat standardit". En tiedä. Kyllä mä voisin sellaisenkin kuvitella jossakin hyvin täsmällisessä kontekstissa olevan mahdollisesta nolostumisesta huolimatta jopa osa jotain flirttailua. Mutta se on kyllä todella hienovaraista touhua ja tarkkaa siinä, että sitä ei koeta verisenä loukkauksena.

Norma Bates

Ylläolevankin valossa sen lisäksi etten ole itse tavallinen nainen, niin eipä minulle noita tavallisia miehiäkään ole vastaan osunut. Ellei sitten tokan eksäni käytös ollut olevinaan leikkisyyttä kun hän tunki kätensä haaroihini takaapäin (housujen päältä, ei sisältä) kun seisoin tiskaamassa. Suutuin, koska minusta tuntui kuin olisin orja tai kodinkone jota saa käydä vähän ronkkimassa omistajuuden merkiksi. Selitin asiaa hänelle ja hän lopetti.

Xantippa

Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 02, 2019, 20:52:32
Liberaali perustaa vapautta ja onnellisuutta uskomukseen tulevaisuudesta, kun konservatiivi hakee samaa perinteistä. Siksi konservatiivi on rationalistisempi, koska perustaa ajatusmallinsa jo koettuun malliin, ei toiveajatteluun.

Ja entä sitten, kun koettu ajatusmalli on ollut epäonnistunut? Onko konservatiivi edelleen realisti, kun sitkeästi yrittää sitä yhä uudelleen toteuttaa?

T: Xante

-:)lauri

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 03, 2019, 09:00:28
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 02, 2019, 17:45:37
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 02, 2019, 17:15:55
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - elokuu 31, 2019, 15:18:23
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - elokuu 31, 2019, 15:05:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - elokuu 31, 2019, 14:34:46
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Siksi että miesten pitää esittää kusipäätä että naiselle jää enkelin rooli.

Miksi miehen toiminta olisi kusipäisyyttä ja miksi naisen rooliksi jää enkeli?

Minua ei ole yksikään mies räiskinyt järvivedellä päin naamaa. Johtuen ehkä siitä että kumppaneillekin (2) tuli kerrottua että en halua vettä menevän nenään, koska pelkään saavani paniikkikohtauksen, kun olen aikoinaan meinannut hukkua (1 - 2 krt). Mutta kun lapset roiskuttavat vettä toistensa päälle hyvin usein roiskuttajina ovat pojat, ja hyvin usein uhrit rääkyvät kuin pistettävät porsaat, ollen sitten nuorempia poikia, taikka samanikäisiä tyttöjä. Ilmeisesti tämä toiminta siis parisuhteissa tapaa jatkua aikuisellakin iällä?

Olettaisin siis että poikana/miehenä olemiseen liittyy jonkinlainen sadistinen piirre (oli se sitten synnynnäinen tai sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaama). Jotkut kuvailevat piirteen ilmenenemistä sanalla "kiusoittelu", jotkut sanalla "kiusaaminen". Naisia sensijaan kannustetaan pienestä asti ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon ja se johtaa aikuisellakin iällä siihen että käydään loputonta huolestunutta keskustelua siitä että kuka nyt taas on loukkaantunut tai saattaa olla.

Tietenkin jos sinusta veden saaminen päin näköä on ihan kivaa, olet eri mieltä.

Voi hyvää päivää. Ylivoimainen enemistö ihmisistä eivät halua siksi vettä roiskutettavan päällensä kun se on kylmää. Ei siksi, että kaikki olisivat joskus meinanneet hukkua tai että pelkäisivät saavansa paniikkihöiriön jos vettä menee nenään. Ja sadismiksi pieni jäynä muuttuu vain jos ei ole asiassa lainkaan huumorintajua. Sinun kohdallasi sen huumorintajuttomuuden ymmärtää, mutta yritä nyt ymmärtää, että muilla se huumorintaju kyllä hyvin usein on tallella, eikä pieniä jäyniä tulkita sadismiksi, vaan ihan normaaliksi sosiaaliseksi kanssakäymiseksi.

Voi voi. Yritin kuvailla minkä takia minun eksäni eivät roiskuttaneet vettä päälleni.

Määrittelit yleisesti ottaen miehet sadisteiksi, jotka ylipäätään roiskivat vettä naisten päälle. Et mitenkään rajannut, että tämä diagnoosisi miehistä koskisi vain ex-poikaystäviäsi suhteessa vain ja ainoastaan sinuun. Et selvästi kykene asettumaan toisten ihmisten saapaaisiin jos todella oletit, että me muut kykenemme lukemaan ajatuksistasi kirjoituksistasi puuttuvat tiedot.
Selvin merkki psykoosista on se, että kuvittelee ajattelevansa vain kylmän rationaalisesti ja loogisesti.

Aasilaulu

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - syyskuu 02, 2019, 17:15:55
Mutta kun lapset roiskuttavat vettä toistensa päälle hyvin usein roiskuttajina ovat pojat, ja hyvin usein uhrit rääkyvät kuin pistettävät porsaat, ollen sitten nuorempia poikia, taikka samanikäisiä tyttöjä. Ilmeisesti tämä toiminta siis parisuhteissa tapaa jatkua aikuisellakin iällä?

Olettaisin siis että poikana/miehenä olemiseen liittyy jonkinlainen sadistinen piirre (oli se sitten synnynnäinen tai sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaama). Jotkut kuvailevat piirteen ilmenenemistä sanalla "kiusoittelu", jotkut sanalla "kiusaaminen". Naisia sensijaan kannustetaan pienestä asti ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon ja se johtaa aikuisellakin iällä siihen että käydään loputonta huolestunutta keskustelua siitä että kuka nyt taas on loukkaantunut tai saattaa olla.

En allekirjoita sitä, että poikana/miehenä olemiseen liittyisi jokin sadistinen piirre, joka nyt tässä ilmenee veden roiskuttamisena. Ehkä pojilla käytös on aggressiivisempaa ja siinä koetellaan rajoja. Sadismihan tarkoittaisi sitä, että nauttii toisen kärsimyksestä, eikä kaikki fyysinen villiys minusta ole ollenkaan tätä.

Jos poika kiusaa toista, siihen hyvin usein liittyy se, että käydään toiseen käsiksi. Mutta veden roiskuttaminen tai joku muu tällainen "temppu" ei välttämättä ole varsinaisesti julmaa tai pahantahtoista. Poikien touhuihin kuuluu usein sellainen, että yllytetään johonkin fyysiseen tekoon, joka voi olla jollain tavalla vastenmielinen. Syödään poikaporukalla tarkoituksellisesti jotain "paskaa" ruokaa, saunotaan niin että tuntuu, uidaan tosi kylmässä vedessä, tehdään autosta sauna :D Kaikkea tällaista vähän tyhmää, mutta jonka yhdessä kokeminen tavallaan lähentää.

Ehkä pojilla tähän toisen "huonoon kohteluun" (lapsena) voi myös purkautua jotain patoumia tai padottuja tunteita. Totta kai siinä voidaan sitten päätyä siihen, että joku kokeekin olonsa kiusatuksi ja tosi huonoksi, mutta ei se mitenkään aina tai välttämättä niin mene.

Vertailukohtana minusta tytöt voivat olla todella julmia sosiaalisesti. Joku eristetään sillä tavalla, että se ei olekaan "meidän porukkaa". Sille ei kerrota asioita, ja koska se ei ole omaa porukkaa, kohta sille on jo OK suoraan huudella törkeyksiä ja tehdä siitä pilaa.

Tällainen porukasta pois sulkeminen  voi ehkä poikien näkökulmasta tuntua aivan käsittämättömän julmalta. Mieluummin sitten vaikka vähän painitaan tai roiskitaan vettä päin naamaa, jos sen jälkeen voidaan palata normaaliin päiväjärjestykseen ja olla taas hyvää pataa. Siinä siis se fyysisyys ei ole vältämättä mikään kauhun asia tai hirveä juttu.

Se on kyllä varmaan totta, että lajin naaraat aikuisenakin pohtivat herkemmin ja enemmän sitä, onko joku pahoittanut mielensä ja miksi. Eli siis otetaan toisen tunteita paljon enemmän huomioon, mikä on yleensä hyvä asia, paitsi jos se äityy sellaiseksi selän takana kyräilyksi ja puimiseksi.

En mä väitä, että fyysisyys tai sellainen olisi jotenkin sinänsä "hyvä asia". Mut ehkä mä kyseenalaistaisin sitä, että miten sadistista tai julmaa se välttämättä on. Mun mielestä vaikuttais aika vahvasti siltä, että tietyssä kehitysvaiheessa pojat käyttää aika paljon tyttöjä enemmän aggressiota ja varsinkin suoraa aggressiota. Mut siinä on ehkä semmonen ero turhautumisen aiheuttaman reaktiivisen aggression ja proaktiviisen aggression välillä. Jälkimmäinen on yhteydessä tavallaan "pahuuteen" siinä mielessä, että siihen liittyy epäsosiaalinen käytös ja valehtelu ja varastaminen ja muu tällainen. Silloin siis aggressiota käytetään aika laskelmoivasti keinona ilman minkäänlaista provokaatiota.

Mut sitten pojille ehkä tulee tähän erilaisen aggression kanssa pelaamiseen enemmän harjoitusta. Siinä kai pojat kasvattaa toisiaan silleen, että kannattaa olla reilu toisia kohtaan ja toisaalta ei kannata olla niin ahdistunut, että jää pienen konfrontaation jälkeen elämään pelossa.

Ja siis, mun mielestä tähän ei kuulu se, että suvaittais semmosta täysin provosoimatonta aggressiota tai varsinkaan käsiksi käymistä edes lapsena. Sehän on selkeästi ilkeää ja kiusaamista, ja vaikka tämmöstä varmaan jossain esiintyy, niin väittäisin että useimmissa kaveriporukoissa tämmönen nähtäis todella törkeänä eikä sitä kovin pitkään katseltais.

Tää nyt kuulostaa aika hirveältä :D Mutta tän tyyppisesti kuvittelen sen menevän.