Parisuhdeketju

[TSS]

^ Totta turiset, vaikka siirryitkin jo sivupolulle.

[Norma Bates]

Onnellisuuden tavoittelu on taitolaji ja liian usein siinä sorrutaan tavoittelemaan pikavoittoja. Varsinkin parisuhderintamalla lähdetään liian helposti hakemaan pelkkiä toistuvia ensihuuman kokemuksia. Niihin saatetaan jopa jäädä koukkuun. Joillekin se saattaa tuoda onnellisen elämän, mutta itse alan uskoa pitkiin suhteisiin, jotka tuottavat onnellisuutta muidenkin tekijöiden kuin pelkästään rakastumisen tunteen kautta.

Mikä määrä onnellisuutta sitten on riittävää? Ihmiset ovat kadottaneet kyvyn tunnistaa kohtuullisuuden rajat, joten ei ilmeisesti mikään.

Kyllähän rakastuessa saa aika voimakkaita hyvän olon kokemuksia. Ei se ihme ole, että ihminen joskus sellaisia huippuhetkiä tai todella voimakkaan hyvän olon fiiliksiä kaipaa.

Oisko siinä sitten vähän haastavaa se, että onnellisuuden tai onnen kokemukset tuntuu jopa tulevan vähän sattumanvaraisesti. Kivoja asioita voi tietty itselleen järjestää, se kannattaa ja siinä ei ole mitään väärää. Mutta loppujen lopulta ilo kuitenkin usein yllättää ja tuntuu semmoselta, että sitä ei ehkä ihan ansaita eikä järjestetä vaan se vain syntyy elämän kontrasteista spontaanisti.

Tässä mielessä onnellisuuden tavoittelu voi näyttäytyä aika vaativanakin pyrkimyksenä. Kun se voi näyttää siltä, että tekee asioita, joita ei ihan niin hirveästi ehkä hetkestä hetkeen edes halua tehdä. Hoitaa erilaisia velvollisuuksia, yrittää toimia hyvin, kärsii pieniä pettymyksiä ja kokee pieniä onnistumisia. Niin mistä sen edes tietää hetkestä käsin, onko joku nyt ns. hyvää elämää ja osa siihen kuuluvaa onnellisuutta vai pikemminkin jotain pikavoiton tavoittelua tai muuten kestämätöntä 

Kyllä se taitaa niin olla, että jos oikein tietoisesti onnea tavoittelee, se tavoitteluksi jää. Kun on oikein onnellinen, ei sitä kai edes kysy itseltään onko onnellinen. Hyvin sanottu, että onni tulee elämän kontrasteista ja vähän kuin epäansaittuna yllätyksenä. Jos kokee "ansaitsevansa" onnen, se taitaa jo ajaa onnen pois.

Ja paljonhan se onnellisuus on onnenkauppaa -millaisen temperementin on saanut positiivisuuden ja negatiivisuuden akselilla. Toisaalta negatiivisemman elämänasenteen omaavan onnen hetkeyt voivat olla jotenkin syvempiä, ken tietää.

Mutta jos ei koe ansaitsevansa onnea, sekin ajaa onnen pois.

[TSS]

^ Totta tuokin, ehkä se on enemmän noin päin. Ihminen yrittänee tiedostamattaan korjata lapsuuden vammojaan parisuhteessa. Mitä vammaisempi lapsuus, sitä onnettomampi parisuhde - kärjistettynä.

[Karikko]

Rakastuminen ja rakastaminen ovat oikeastaan todella eri asioita, melkeinpä vastakohtia toisilleen. Koska sanat ovat niin samanlaisia, kai moni haksahtaa odottamaan rakkaudelta jotain samaa kuin mitä rakastumisessa on. Vai onko se haksahdus? Pitäisikö siinä säilyä jotain samaa, jos se on "oikeanlaista parisuhderakkautta", ja mitä se jokin sitten olisi?

En ihmettele, että rakastumiseen jää koukkuun, onhan se mielihyvähormoneineen euforinen tila. Laulujen sanoitustenkaan mukaan mikään ei ole tärkeämpää kuin huumava rakkaus.

Mikään ei varmaan olekaan tärkeämpää, kuin se huumaava tila.
Luominen ei olisi mahdollista, uusia lapsukaisia ei saatettaisi maailmaan.

Luonto tuntuu osanneen sen ratkaista sillä "hekumaanisella tavalla,, sittiäisilläkin on voimakkaat tunteet taistellessaan kakkaroista joita tarvitaan.

Miksipä se sitten vaikuttaa uudellenkin voimakkaasti ja tuottaa tuskaa, tai onnekipinöitä tullessaan toistuessaan uudestaan.

Ilmeisesti luoja "pirulainen" ei piittaa ihmisparan tunteista tuon taivaallista kunhan suvunjatkamistoiminta on hoidettu.

[safiiri]

Lasten laittaminen nyt vain ei edellytä mitään huumaa. Paljon tärkeämpää on haluta lapsi. Sellainen halu saa monet satsaamaan aikaa ja rahaa lapsettomuushoitoihin ja sietämään loputonta pettymysten jatkumoa, kun raskaus ei sittenkään alkanut. Toisille taas ohimenevä ja merkityksettömäksikin ajateltu kohtaaminen satunnaisen tuttavuuden kanssa tuottaa lapsen. Onpa sellaisiakin, jotka lahjoittavat sukusolujaan ja näin saavat liudan jälkeläisiä ilman vanhemmuuden "taakkaa".

[TSS]

^ Ei, mutta ehkä se huuma on kuitenkin luonnon tapa varmistaa elämän jatkuvuus.

[Karikko]

Ihmiskunnan nykytila ei olisi koskaan noussut nykyiseen kukoistukseen pelkällä suunnittelulla.

Vahvojen viettien maailmassa luonto on yhtenäinen ja suvunjatkamisvietti on hyvin voimakas tekijä.
Kannattaa ehkä katsella joskus luonto-ohjelmia, siellä sitä parittelua tapahtuu ja kiivasta yhteenottoa usein, kuka saa ja keneltä.

Ihmisillä on ihan saman luonnon riippuvuudet, mutta sen lisäksi taakkanaan edistynyt muistijärjestelmä ja tunnemaailma, joka antaa oman leimansa.

[safiiri]

Ihmiskunnan nykytila ei olisi koskaan noussut nykyiseen kukoistukseen pelkällä suunnittelulla.

Vahvojen viettien maailmassa luonto on yhtenäinen ja suvunjatkamisvietti on hyvin voimakas tekijä.
Kannattaa ehkä katsella joskus luonto-ohjelmia, siellä sitä parittelua tapahtuu ja kiivasta yhteenottoa usein, kuka saa ja keneltä.

Ihmisillä on ihan saman luonnon riippuvuudet, mutta sen lisäksi taakkanaan edistynyt muistijärjestelmä ja tunnemaailma, joka antaa oman leimansa.

Suvunjatkamisvietti on eri asia kuin rakastumisen tunne. Ne voivat täysin sujuvasti ilmetä toisistaan riippumatta ja erikseen. Ihminen onkin käyttänyt aikaa ja energiaa saadakseen nuo kaksi erotettua toisistaan täysin niin, ettei suvunjatkamista tarvitsisi rakastumiseen ja seksiin pakolla yhdistää ollenkaan. Kun tarkastelee nykyisiä syntyvyyslukuja, jotka jotakuinkin joka puolella (Saharan eteläpuolista Afrikkaa lukuunottamatta) ovat nipin napin väestön uusiutumistasolla tai jopa sen alle, niin eipä taida suvunjatkamisvietti niin hirveän voimakas lopulta ollakaan. Seksi houkuttelee huomattavasti enemmän - ja toisaalta on houkuttelevampaa, kun se ei sisällä jotakuinkin pakollista lisääntymiskytköstä - kiitos nykyaikaisten ehkäisyvälineiden.

[a4]

Heitän välihuomiona BB-talossa kohtaamaani konservatismia h:lla alkavien hellittelynimien keksimisen parissa.
Vain yksi kuulosti miehelle kohdistettavalta hellittelynimeltä! Halinalle.
Asukkaat eivät edes huomanneet tilanteessa epätasa-arvoa. Vaikka sensitiivisyyttään sopivat hintti-sanan kielletyksi talossa.

Videotarkistuksen jälkeen: 16 hellittelynimeä, joista 5 sukupuoletonta ja yksi mieheen kohdistuva. 10 naiseen.
Optimi olisi 16 sukupuoletonta hellittelynimeä.
Haastan teidät keksimään h-alkuisen sukupuolettoman hellittelynimen:

Hoiveliini

[-:)lauri]

Vahvojen viettien maailmassa luonto on yhtenäinen ja suvunjatkamisvietti on hyvin voimakas tekijä.

Olen joskus lukenut, ettei suvunjatkamisviettiä olisi, vaan että riittävän voimakas seksuaalivieti selittäsi saman. Muistaakseni asiaa spekuloitiin, että ehkäisy on niin tuore keksintö, ettei suvun jatkaminen ja seksi ole ennättäneet geneettisesti eriytyä omiksi vieteikseen. Tosin en ole täysin varma, kuinka vahvalla pohjalla tämä spekulaatio lepää.

[TSS]

^^^ Jos seksi ei tuntuisi hyvältä, ei ihmisillä olisi mitään syytä harrastaa sitä ja ihmiskunta olisi tuhoon tuomittu. Ihmiset haluavat seksiä viettiensä takia, ja vaikka ihmiset nyt osaavat huijata luontoa ehkäisyllä, seksi on siksi mielihyvää tuottavaa, että sitä harrastettaisi ja ihmislajin jatkuvuus olisi turvattu.  Ei suvunjatkamisviettiä voi erottaa seksistä, vaikkei lisääntyä haluaisikaan. Eikä rakastumisestakaan voi erottaa viettejä. Rakastumisen tarkoitus lienee sekin se, että ihminen hullaantuu toisesta yksilöstä niin pitkäksi aikaa, että jälkeläinen saadaan pari vuotiaaksi. Sitten onkin jo aika uudelle huumalle.

Onneksi ihmisen ei tarvitse olla aivan viettiensä armoilla.

[safiiri]

Vahvojen viettien maailmassa luonto on yhtenäinen ja suvunjatkamisvietti on hyvin voimakas tekijä.

Olen joskus lukenut, ettei suvunjatkamisviettiä olisi, vaan että riittävän voimakas seksuaalivieti selittäsi saman. Muistaakseni asiaa spekuloitiin, että ehkäisy on niin tuore keksintö, ettei suvun jatkaminen ja seksi ole ennättäneet geneettisesti eriytyä omiksi vieteikseen. Tosin en ole täysin varma, kuinka vahvalla pohjalla tämä spekulaatio lepää.

Voip olla, että ei ole suvunjatkamisviettiä, mutta on kyllä lukuisia esimerkkejä sitä, että ihmisillä on hyvin voimakas halu nimenomaan saada lapsi. Sitä yritetään täyttää, vaikkei seksuaalisesta halusta olisi tietoakaan. KUn lueskelee juttuja kokemuksista lapsettomuushoidosta, on tyypillinen tilanne se, että seksuaalinen halu loistaa poissaolollaan, mutta lapsen kaipuu ja halu lisääntyä on valtavan suuri.

PS. Eikö vietti ole sellainen lähinnä freudilainen termi, jota ei niinkään muuten ihmistä kuvaamaan edes käytetä?

[TSS]

^ En tiedä mitä sanaa pitäisi käyttää, mutta päädyin miettimään itse tässä erilaisia biologisia vaikuttimia ihmisen toiminnan takana. Kuitenkin sellaisiin kai moni asia lopulta pelkistyy tietyssä perspektiivissä.

[safiiri]

^ En tiedä mitä sanaa pitäisi käyttää, mutta päädyin miettimään itse tässä erilaisia biologisia vaikuttimia ihmisen toiminnan takana. Kuitenkin sellaisiin kai moni asia lopulta pelkistyy tietyssä perspektiivissä.

Luulenpa, että seksuaalisuuden taustalla on muitakin vaikuttimia kuin vain saada lisääntymistä aikaan. Onhan varsin läheistä sukua olevilla bonoboilla esim. sillä erittäin tärkeä merkitys yhteisön sosiaalisille siteille - muidenkin kuin jälkeläisiä saavien välillä. Se tietenkin on myös hyvin selvää, että ihmisille seksuaalisuus on hyvin paljon muutakin kuin vain lisääntymistä. Miksi olisi oletettavaa, että biologisesti tarkastellen seksuaalisuus olisi tosiaan pelkistettävissä johonkin yhteen motiiviin? Onko biologia yksinkertaisuuden synonyymi? Vai onko ennemminkin kyse vain omasta halusta pelkistää, yksinkertaistaa, kuvata kaavamaisen selkeänä, koska silloin syntyy itselle illuusio asian selittämisestä?

[TSS]

^ En tiedä mitä sanaa pitäisi käyttää, mutta päädyin miettimään itse tässä erilaisia biologisia vaikuttimia ihmisen toiminnan takana. Kuitenkin sellaisiin kai moni asia lopulta pelkistyy tietyssä perspektiivissä.

Luulenpa, että seksuaalisuuden taustalla on muitakin vaikuttimia kuin vain saada lisääntymistä aikaan. Onhan varsin läheistä sukua olevilla bonoboilla esim. sillä erittäin tärkeä merkitys yhteisön sosiaalisille siteille - muidenkin kuin jälkeläisiä saavien välillä. Se tietenkin on myös hyvin selvää, että ihmisille seksuaalisuus on hyvin paljon muutakin kuin vain lisääntymistä. Miksi olisi oletettavaa, että biologisesti tarkastellen seksuaalisuus olisi tosiaan pelkistettävissä johonkin yhteen motiiviin? Onko biologia yksinkertaisuuden synonyymi? Vai onko ennemminkin kyse vain omasta halusta pelkistää, yksinkertaistaa, kuvata kaavamaisen selkeänä, koska silloin syntyy itselle illuusio asian selittämisestä?

Itseasiassa minulle on enemmänkin suuri myönnytys "yksinkertaistaa" asioita biologiselle tasolle, ja tarkastella asioita naturalistisen maailmankuvan kautta. Oma humaaniuteni laittaa minut katsomaan asioita yleensä aivan muista perspektiiveistä.

En tiedä, voiko luonnon osalta puhua ylipäätään motiiveista. Elämä on kehittynyt sellaiseksi kuin se on kai ilman mitään motiiveita. Evoluutio kai kuitenkin "tähtää", jos niin voidaan sanoa, turvaamaan lajin jatkuminen ja hyvinvointi. Siksi seksikin on kehittynyt sellaiseksi kuin se on, niin kuin ihan kaikki muutkin asiat. Seksillä tietenkin on ihmisen kannalta monia "tehtäviä" ja tarkoituksia, jotka lopulta tukevat tätä lajin hyvinvointia ja jatkuvuutta. Jos ajatellaan, että luonnolla on motiiveita ja tarkoituksia, päästäänkin lempiaiheeseeni, elämän tarkoitukseen. Sellaista ei kai naturalistisessa mielessä ole, muuta kuin elämän jatkuvuus, jos sekään. Kaikki vain on. Mutta jos "luonnolla" on muita motiiveita, siitä päästänkin jo lähelle arvo-objektivismia.


Kaikki riippuu siitä, missä perspektiivissä puhutaan, ja monesti näissä keskusteluissa huomaa, että ei puhuta asiasta samalla "aaltopituudella".