Parisuhdeketju

[Kopek]

Etsin netistä artikkeleita siitä, millaista on elää aikuisena, kun ei ole koskaan seurustellut.

Seurustelun sijaan olisi pitänyt käyttää jotain kattavampaa ilmaisua, koska etsin tapauksia, jotka eivät ole koskaan edes lyhyen aikaa seurustelleet - ja seurusteluksi lasken tässä katsantokannassa myös seksikokemukset.

No, eihän tällaisia oikeasti kokemattomia ihmisiä niin vain löytynytkään. Lähes kaikilla oli "pettymyksiä suhteissa", ja muuta tällaista, joiden he katsoivat olevan syy siihen, että eivät ole koskaan seurustelleet.

Tuolla tavalla vastaaminen on samaa kuin jos sanoisi, että on ajanut autolla muutaman kerran ojaan, joten pettyneenä näistä kokemuksista ei ole ajanut koskaan autolla.

Etsin sellaisia tyyppejä, joilla ei kerta kaikkiaan ole ollut ikinä mitään seurusteluun viittaaviakaan kokemuksia elämässään, eli ei mitään kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta seksuaalisessa mielessä.

Lähes jokaisellahan pojalla on kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta, koska nainen on heidät synnyttänyt ja useimpia imettänytkin. Tyttö voi sen sijaan syntyä täysin naisympäristössä ja olla (teoriassa) koskaan edes näkemättä miestä.

Etsin siis parisuhdemielessä (lyhytkin) täysin kokemattomia. 

Oikeassa elämässä taidan tuntea joitakin. Sisarenikin on aika lähellä tätä kategoriaa. Erästä miestä hän aikoinaan tapaili, mutta tapailut taisivat olla viattomuudessaan jotain muuta kuin seurustelua. Tyttärelleni sisareni on paljastanut, ettei hän halunnut solmia sen kummempaa suhdetta eikä siis minkäänlaista suhdetta, koska siihen sisältyvät silloin ne "likaiset yksityiskohdat". Tällaista sukupuolikasvatusta meidän perheessämme on harjoitettu. Eli seurustelu on pahaa, ja seksi se vasta pahaa ja likaista ja inhottavaa onkin. Joten älkää edes miettikö mitään tällaista.

Kyseinen mies oli lakia opiskellut hyvin hillitty ja sivistynyt henkilö, joka on nykyisin korkealla valtionhallinnossa virkamiehenä. Elintasoavioliitto siitä ainakin olisi tullut, jos seurustelu olisi kehittynyt päätepisteeseensä. Nykyisin siskoni on pienituloinen työttömyystukiviidakossa surffailija.

https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007944412.html

[Melodious Oaf]

Aiemmin mainittu Norman linkkaamassa tutkimuksessa käytetty laaja brittiaineisto on UK Biobank.

Syntymävuotta koskevien lukujen osalta seuraava lainaus Wikipediasta saattaa olla valaiseva:

The study is following about 500,000 volunteers in the UK, enrolled at ages from 40 to 69. Initial enrollment took place over four years from 2006, and the volunteers will be followed for at least 30 years thereafter.

Wikipedia: UK Biobank

Meta-analyysi koskee muitakin aineistoja eikä rajoitu vain tähän. Joistain muuttujista on tehty paljon tutkimusta ja joistain vähemmän. Meta-analyysi tarkastelee näitä eri aineistoista, eri aikoina ja eri paikoissa tehtyjä tutkimuksia sekä vertaa niitä tätä tutkimusta varten UK Biobankin aineiston perusteella laskettuihin korrelaatioihin.

Tutkimuksen tiivistemästä:

We also calculated 133 trait correlations using up to 79,074 male–female couples in the UK Biobank (UKB)

Hesarin juttu oli pääosin hyvä, mutta seuraava on harhaanjohtavasti muotoiltu:

Voimakkain yhteys oli syntymävuodella. Ihmiset useimmiten pariutuvat ikäistensä kanssa.

Toi on totta UK Biobankin datasta, mutta syntymävuosi ei kuulunut meta-analyysissa tarkasteltuihin muuttujiin ollenkaan eikä sitä tutkimuksessa esitetä minään keskeisenä tuloksena.

Enkä minäkään tätä miettinyt kunnolla kun niitä lukuja tänne latelin.

Itse asiassa ton suhteen taitaa olla ennemmin niin että kun ne kerran kuitenkin teki tosi perusteellista analyysia tästä UK Biobankin datasta, sieltä nousi esiin tämmönen vahva korrelaatio jonka ne mainitsee tiivistelmässä koska se oli havaituista korrelaatioista voimakkain, mutta muuten siihen viitataan vain leipätekstissä ja melko ohimennen.

Joskushan tollasia nostetaan esiin senkin takia että niistä periaatteessa vois joku tehdä tutkimusta paremmin siihen sopivalla datalla ihan vaan sen takia että siitä ei ilmeisesti ole aineistoa ja nyt niillä oli tämmönen havainto siihen liittyen.

Mut joo. Pahoittelen että tää menee näin sivraiteille

[Norma Bates]

En nyt jaksa tarkistaa mitä siitä kännäyksestä oli tarkalleen todettu, mutta jos ihminen preferoi pariutumisessa itsensä ikäistä, niin hyvin todennäköistähän on että alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on kahden samanikäisen kohdalla useimmiten samanlaista. Ainakin Suomessa, koska täällä nuoret naiset "juhlivat" siinä missä miehetkin. Ehkäpä jotain parikymppistä ei niin kiinnosta toisen parikymppisen alokohinkäyttötapa, koska olettaa että se ei ole itsestä poikkeava.

Ja sama viisikymppisten välillä. Ilmeisesti noin kaksivitosena rauhoitutaan jos ylipäätään koskaan.

Itse tietysti olen tässä poikkeus, kun juomiseni ei ole ollut ikätyypillistä koskaan - oltuaan vähäistä tai olematonta.

[Socrates]

En nyt jaksa tarkistaa mitä siitä kännäyksestä oli tarkalleen todettu, mutta jos ihminen preferoi pariutumisessa itsensä ikäistä, niin hyvin todennäköistähän on että alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on kahden samanikäisen kohdalla useimmiten samanlaista. Ainakin Suomessa, koska täällä nuoret naiset "juhlivat" siinä missä miehetkin. Ehkäpä jotain parikymppistä ei niin kiinnosta toisen parikymppisen alokohinkäyttötapa, koska olettaa että se ei ole itsestä poikkeava.

Ongelmathan ne tiukimmin ihmisiä yhdistää oli sitten alkoholi- tai joku muu ongelma.

[Melodious Oaf]

Jotkut ei ihan hirveästi saa siitä että juo alkoholia. Toisilla taas se on sellainen juttu mistä nauttii, mutta nekin ihmiset saattaa muuttaa elämäntapojaan ja elämässä olla erilaisia vaiheita. Prioriteetit muuttuu tai tuttavapiiri ja ympäristön normit ja ajanviettotavat muuttuu, se voi olla periaatepäätös tms.

Mulle tuottaa nautintoa päihtyä, mutta elämässä on ollut aika paljon erilaisia vaiheita sen suhteen. Joissain seurustelusuhteissa ollaan käytetty aika paljonkin alkoholia, ja se on ollut silloin ihan jees ja hauskaa.

Nykyään koen että jos jatkuvasti vetää tosi juntturaan itsensä alkoholilla, todennäköisesti elämässä on joku juttu mikä ei ole kunnossa, ja mahdollisesti ei ole edes oikeasti kivaa tai hyvä olla niiden ihmisten kanssa joiden kanssa aikaansa viettää. Tai koen vaan että se menee niin, että jos on oikeasti tosi hyvä ja nauttii muutenkin, ei silloin tee edes mieli juoda raskaasti kuin hyvin harvoin,  ja muutenkin miettii ihan muita asioita.

Ikäjuttu toi on ehkä sikäli että nuorena jaksaa joissain jutuissa enemmän, jaksaa jyystää tai jaksaa pyöriä vaikka yöelämässä. Parikymppisten kanssa isoin ristiriita tossa melkein on se, että monet niistä oikeesti haluaa _bilettää_ melko usein, ja se tarkoittaa sitä että mennään jonnekin helvetin meluisaan baariin tai yökerhoon tai tietyllä kaavalla tuttuihin paikkoihin, joissa mun on nykyään ei aina mutta usein vaikea ymmärtää, mikä sen homman pointti on ja minkä takia se on sitä mikä on kivaa tai siistiä.

Puhumattakaan sellaisesta elämänmuodosta että pidetään hienona sitä jos jollain on "käty" eli kämppä tyhjänä ja nähdään se automaattisesti tilaisuutena istua porukalla iltaa, juoda ja ehkä lähteä sen jälkeen johonkin jatkoille.

Totta kai mun mielestä on siistiä viettää iltaa kivojen ihmisten kanssa niin että kutsuu kylään tai on itse jossakin. Mutta toi skeema että se primäärisyy olis bilettäminen ja viinanjuonti, niin mä oon varmaan vaan sen verran setäytynyt että mun pitäis ensin juoda joku aika huomattava määrä viinaa tosi nopeasti ennen kuin toi alkais tuntua millään muotoa hyvältä idealta 

[Melodious Oaf]

Ikäeroihin liittyen vielä sellainen, että Tilastokeskuksen datasta on jopa kummallisen vaikea saada irti sitä, mitä erilaisten parisuhteiden osapuolten iät ja ikäerot ovat.

Tuntuu että tässä tietynlainen kosher tai valveutunut tapa puhua asiasta on esimerkiksi tällainen:

Lopulta kyse on aina rakkaudesta. Mahdollinen ikäero ei siksi määrää sitä, miten parisuhteessa käy.

– Selvästi monet parit, joilla on suuri ikäero, elävät terveissä, rakastavissa parisuhteissa. Monet liitot ovat vahvoja ja vakaita, kirjoittaa kirjailija ja puhuja Wendy L. Patrick Psychology Todayn artikkelissaan.

https://www.iltalehti.fi/suhteet/a/448eaf8b-fefd-4d76-9b2a-7ada71a2b1ab

Loppujen lopuksi ilmeisesti ikäerot ovat suhteissa keskimäärin melko pieniä. Jostain vuosien takaa on sellainen tieto, että miesten välisissä rekisteröidyissä parisuhteissa keskimääräinen ikäero olisi silloin ollut 7,5 vuotta, naispareilla luokkaa 5 vuotta, ja heteropareilla ehkä vielä vähän tätä vähemmän, ja näistä vielä aviopareilla inasen vähemmän silloin joskus, kun avioliiton voivat solmia vain heteroparit. Silloin avioparien keskimääräinen ikäero oli 3,5 vuotta.

Taannoinen Väestöliiton artikkeli aiheesta on kadonnut heidän sivustoltaan jäljettömiin.

Totta kai ymmärrän jos esierkiksi ei haluta moralisoida ihmisiä tai ei haluta sorsia vähemmistöjä jos suurimmalla osalla ikäerot ovat aika pieniä. Mutta menee aika pitkälle jos tätä ei haluta edes sanoa tai tätä koskeva tieto halutaan ikään kuin siivota pois epäolennaisena tai epäoikeudenmukaisena.

Ei saatana 

[Melodious Oaf]

Mainittu Väestöliiton artikkeli on edelleen luettavissa Wayback Machinen kautta.

Osittain se on asiallinenkin, mutta paikoitellen se todella on sävyltään hieman moralisoiva, ja vielä tätä enemmän silmiin pistää omituiset luonnehdinnat ja välistä melko kummalliset huomiot ylipäätään

Pariskuntien pieniä ikäeroja pidetään globaalissa mittakaavassa merkkinä tasa-arvosta. Suurten varallisuuserojen ja järjestettyjen avioliittojen maissa solmitaan enemmän sellaisia liittoja, joissa nuori nainen naitetaan paljon vanhemmalle miehelle. Tällöin liitto solmitaan usein vastoin naisten tahtoa tai tunteita, koska useimmat nuoret naiset ihastuvat vertaisryhmien poikiin.

Vaikka länsimaissa suurten ikäerojen pariskunnat eivät enää kohtaa vastaavia ongelmia, heihin kohdistuu helposti sosiaalista paheksuntaa. Paheksuntaa esiintyy erityisen herkästi, mikäli nuoremman puolison ikä on pienempi kuin se luku joka syntyy, kun vanhemman puolison ikä jaetaan kahdella ja siihen lisätään seitsemän vuotta.

Erityisesti lainatussa viimeisimpänä esitetty tietoisku kansalle on näin äkkiseltään jopa absurdin kuuloinen. Siis... mitä 

Esimerkkinä vielä moralisoivasta tai ainakin kolkosta sävystä — tai sitten hieman ontuvasta harkinnasta:

Stereotypian mukaan menestynyt mies voi saada nuoria naisia vanhanakin. Tutkimukset kuitenkin todistavat, että suuret ikäerot ovat tavallisimpia alhaisissa tuloluokissa ainakin länsimaissa. Hieman keskimääräistä yleisempiä ne ovat myös yläluokissa.

Tavallista suurempi ikäero ei ole tutkimusten mukaan selvä riski parisuhteen kestävyyden kannalta. Joidenkin tutkimustulosten mukaan niin sanotuissa "May-December" liitoissa on hieman korkeampi eroriski, toiset eivät löytäneet mitään yhteyttä ikäeron ja avioeroriskin välillä. Vain liitot, joissa nainen on selvästi vanhempi, päätyvät tavallista useammin eroon. Joidenkin tutkimustietojen mukaan väkivaltaisuuden riski myös kasvaa hieman liitoissa, joissa mies on paljon vaimoaan vanhempi.

Että semmosta.

En tiedä, voisko mitenkään olla mahdollista että ois kuitenkin saatavilla ne tilastotiedot mutta luovuttais vaan tosta oheiskommentaarista.

[Norma Bates]

Ai minun pitää hävetä vain jos kumppanini on alle 34-vuotias? No sehän kiva. En tuota nuorempaa erikoisemmin hingukaan. Ja tuolla kaavalla olisin ihan hyvin voinut ottaa sen miehen johon olin ihastunut, jos hän olisi ollut otettavissa.

Oli jotain juttua että kokoerolla ei ole merkitystä? Minulle on, ja onhan se jo esille tullut tuotua. En halua itseäni pidempää miestä, koska en ole kiinnostunut tuijottelemaan niska kenossa korkeuksiin. Lukemani mukaan tyypillisin pituusero olikos se toisiinsa viehtyneiden välillä tapasi olla 12 cm, vai oliko se niin että naiset haluavat sen verran itseään pidemmän miehen? Jomminkummin päin, ja omituista sinänsä se mies johon olin ihastunut oli täsmälleen tuon verran minua pidempi, jos nyt oikean pituuslukeman ilmoitti eräässä tilanteessa jossa satuin sen kuulemaan.

Mutta ei se ollut pituus johon hänessä ihastuin, vaan kokonaisuus, varsinkin kasvot, ja luonne (joka lopultakin oli kyllä perin outo).

[ROOSTER]

Ongelmathan ne tiukimmin ihmisiä yhdistää oli sitten alkoholi- tai joku muu ongelma.

Mielenkiintoista.

Tosiaan, jos jollain lailla ongelmaisella on kumppani, se on usein toinen vastaava. Siitä herää tietyti kysymys, onko urheilu tai näytteleminen ongelmaisuutta, heillähän on usein kumppani samasta aihepiiristä. Toki voi olla kyse moniongelmaisuudesta ja alkoholi voi olla osallisena myös.

[Kopek]

Miksi naiset menevät naimisiin tulevan tappaansa kanssa?

Eikö varoitusmerkkien pitäisi näkyä jo hyvissä ajoin?

Naisen pitäisi jättää mies heti, kun miehestä paljastuu jokin seuraavista ominaisuuksista:

- alkoholismi
- väkivaltaisuus
- sairaalloinen mustasukkaisuus

Vaikka mies miten vakuuttelisi parantaneensa tapansa ja rakastavansa seurustelukumppaniaan, tuon tyyppiset ominaisuudet eivät yleensä vähene vaan todennäköisesti pahenevat ajan mittaan. Väkivaltaa seuraa uusi väkivalta, mahdollisesti entistä pahempi.

Luetteloon voisi tietysti lisätä paljon muitakin ei-toivottuja ominaisuuksia kuten uskottomuus, peliriippuvuus, psykopaattisuus, ei-hyväsyttävä seksuaalinen suuntautuneisuus ja mitä kaikkea nyt keksisi.

Joissakin asioissa ihminen pystyy parantamaan tapansa, mutta jotkut ominaisuudet ovat niin syvällä ihmisen persoonassa, että niitä on käytännössä mahdotonta poistaa. En ole asiantuntija, joten en osaa sanoa, mitkä ominaisuudet ovat tiukimmassa ja mitkä helpoiten muutettavissa.

Kun sairaalloinen mustasukkaisuus ja taipumus väkivaltaan yhdistyvät, lopputuloksesta voidaan lukea Iltalehdestä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4b4edfad-39d2-4efd-a08d-f193444ff203

[Hippi]

^
Olen tuohon kysymykseen vastannut täällä jo pariinkin kertaan, vaikka ei ole kysyttykään. Siksi, että rakastunut nainen on niin saatanan tyhmä.

Mustasukkaisuuspiirteet vaikuttavat jopa imartelevalta seurusteluaikana ja usein juuri seurusteluaikana juomari pystyy hyvin skarppaamaan alkoholin käyttönsäkin kanssa, kun on uutta ja kivaa. Mutta kun arki alkaa, niin alkoholikin saattaa alkaa maistua ja se jos mikä ruokkii mustasukkaisuutta syystä tai toisesta. Ajatukset alkaa kiertää kehää ja mielikuvitus tuottaa puolisosta yhä villimpiä mielikuvia, jos tämä ei ole tiukan silmälläpidon alla kaiken aikaa. Ja kukapa töissä käyvä olisi. Kierteen loppupäässä herää väkivaltaiset ajatukset, vaikka taipumusta sellaiseen ei ehkä aikaisemmin ole ollut. No, ei tietenkään kaikki muutu väkivaltaiseksi, mutta eipä ole herkkua mustasukkaisen kanssaeläminen siltikään.

Sitä pitää ennemminkin kysyä, että mikä saa sen toisen osapuolen jäämään suhteeseen, jossa on edes uhkana tulla hakatuksi. Miksi se tyhmyys ei kaikkoa edes tuossa vaiheessa.

[Norma Bates]

Itse jatkoin parisuhdetta eksä kakkosen kanssa mm. parista tappouhkauksesta huolimatta koska uskoin etten parempaa kumppania ansaitse. Ja seksi oli juuri minun mieleni mukaista, ja meillä oli hyvin samantapaisia ajatuksia ja kiinnostuksenkohteita.

Ja se minua ainakin 15 v nuorempi mies harrastuksessa, joka käyttäytyi mustasukkaisen oloisesti jos olin pitkien ja tummien miesten parina, imarteli minua käytöksellään. Tuntui uskomattomalta että vanha akka mitenkään kiinnostaisi. Mutta kaippa hän vaan haki huomiota, eikä olisi saanut sitä nuoremmilta naisilta.

Ekan eksän sentään jätin itse, kun kyllästyin elämäämme missä mies napsi rauhoittavia kuin pastilleja, enkä enää saanut seksiä. Eli en ole taipuvainen hyysäämään addikteja.

[Socrates]

Akkoihinsa kyrpiintyneet miehet ovat avautuneet:

www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000009919397.html

[Hippi]

^
Eihän tuossa itse asiassa ollut kuin yksi viesti, jota sitten suomalainen väestöliiton asiantuntija pohdiskeli sen verran, että artikkeli oli saatu aikaan.
Tämä mielestäni oli myös aika oleellinen kielellinen juttu:
VÄESTÖLIITON johtava asiantuntija Heli Vaaranen huomauttaa, että englannin kielen hate-sanalla on erilainen kulttuurinen konteksti kuin suoralla suomennoksella "vihata". Hän puhuu mieluummin kyllästymisestä tai tympääntymisestä.
"Mutta saammeko välillä tarpeeksemme kumppaneistamme, niin totta kai saamme."


Jutussa oli linkki myös toisaalle (news.com.au), joka ei sitten ollut minkään maksumuurin takana, kuten tuo Hesarin artikkeli.

[Socrates]

Ekan eksän sentään jätin itse, kun kyllästyin elämäämme missä mies napsi rauhoittavia kuin pastilleja, enkä enää saanut seksiä. Eli en ole taipuvainen hyysäämään addikteja.

Kovin pieniä syitä jättää hyvä mies. Ihan oikein, että exä kakkonen sitten jätti sut.