Kirjoittaja Aihe: Parisuhdeketju  (Luettu 10595 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Paikalla Hippi

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2043
  • crazy cat lady
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #165 : Elokuu 13, 2019, 21:53:01 »
Tutkimusten mukaan maku seurustelukumppanin suhteen ei juurikaan muutu. Eli päädymme yleensä yhteen samankaltaisen ihmisen kanssa, kuin jonka kanssa olemme aiemminkin päätyneet yhteen.

Myös ääripäästä toiseen siirtyminen johtaa ojasta allikkoon, ainakin joskus :)
If you see your glass as half empty, pour it in a smaller glass and stop complaining.

Poissa Kansan syvät rivit

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2402
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #166 : Elokuu 13, 2019, 22:27:11 »
Avioeron jälkeinen uusi avioliitto entisen puolison kanssa johtaa mitä todennäköisimmin uuteen avioeroon. Mikä on kerran kokeiltu ja havaittu toimimattomaksi, ei toimi toisellakaan kerralla.

Tutkimusten mukaan maku seurustelukumppanin suhteen ei juurikaan muutu. Eli päädymme yleensä yhteen samankaltaisen ihmisen kanssa, kuin jonka kanssa olemme aiemminkin päätyneet yhteen.
Vai oliko se, että vanhempia muistuttavien kanssa...?

Olen lukenut tuosta, että ihastuisimme eniten kumppaneihin, jotka muistuttavat ulkonäöllisesti vanhempiamme, kuten tässä tutkimusta avaavassa (blogissa) (8.1.2018) esitetään. Tämä mistä itse puhuin, ei sulje tuota tietenkään ulos, mutta on puolestaan ihan uunituore artikkeli (12.6.2019) tutkimuksesta, jossa havaittiin, että valitsemme toistuvasti kumppaniksemme sellaisen, jonka persoonallisuus olisi aina hyvin samankaltainen kuin edeltävillä kumppaneillamme. Tässä artikkelissa ei kuitenkaan selvinnyt, täytyykö seurustelukumppanin persoonan muistuttaa vanhempien persoonaa vai kelpaako mikä tahansa persoona.

EDIT: tässä uunituoreessa selvisi ilmeisesti myös, että: "Entisten ja nykyisten kumppaneiden samankaltaisuus oli heikompaa niillä, jotka ovat suuntautuneita ulospäin ja avoimia uusille kokemuksille." Eli jos on riittävän liberaali, tulevan kumppanin persoonaa ei voi ennustaa välttämättä edeltävien kumppanien persoonien perusteella. En pitäisi mahdottomana, että riitttävän liberaali vähät nakkaa sillekään, muistuttaako kumppani ulkonäöllisesti vanhempiaan vai ei, mitä en tietysti tiedä. Se kun ei selvinnyt tässä, mutta en näin ad hoc yllättyisi, jos näin on.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 13, 2019, 22:43:01 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Poissa Kansan syvät rivit

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2402
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #167 : Elokuu 13, 2019, 22:41:48 »
Tutkimusten mukaan maku seurustelukumppanin suhteen ei juurikaan muutu. Eli päädymme yleensä yhteen samankaltaisen ihmisen kanssa, kuin jonka kanssa olemme aiemminkin päätyneet yhteen.

Myös ääripäästä toiseen siirtyminen johtaa ojasta allikkoon, ainakin joskus :)

Riippuu varmaan ihan siitä, millaisissa väleissä exänsä/exiensä kanssa on, että kannattaako sitä ihmistyyppiä vaihtaa (jos on riittävän itsepäinen kyetäkseen siihen). Mutta olen kyllä samaa mieltä, että täydellinen ääripääkään tuskin tekee yhtään onnellisemmaksi. Tärkeämpää kuin hakea eksotiikkaa aiemmasta paljonkin poikkeavilla elämänkumppaneilla, on varmaankin valita se, jollaiseen nyt ylipäätään retkahtaa, mutta miettiä, mihin suhde edeltävällä kerralla kaatui ja pohtia voisiko noille syille itse tehdä mitään ennaltaehkäisevää, jotta uusi suhde ei sitten tuottaisi samanlaista "pettymystä".
« Viimeksi muokattu: Elokuu 13, 2019, 22:44:25 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Poissa Juha

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 1490
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #168 : Elokuu 14, 2019, 14:01:31 »
Tutkimusten mukaan maku seurustelukumppanin suhteen ei juurikaan muutu. Eli päädymme yleensä yhteen samankaltaisen ihmisen kanssa, kuin jonka kanssa olemme aiemminkin päätyneet yhteen.

Jotain ei ole itsestään tajunnut. Ei tämä ole sen ihmeempää, eikä mystistä.

Paitsi että ihmine näkee pinnamuotojaan, peilistä, ihminen näkee osuuttaa muussa, kun toimii, ja luo asemaa, ja päätyy tekemisten ja liittymien johdosta jonnekkin, jossa tuntemus poikkeaa neutraalista.

"Kokemuspeilaaminen" on isompi juttu. Asialle voi olla jokin yleinen käsite, joka ei tosin tule nyt mieleen.

Yhteiskunta on täynnä tällaista jumitusta. Sitä mietiskellessä, ei oikein voi uskoa korvia ja silmiä, ellei tajuisi jotain rakentumisista, jos nyt ei rakenteiden myötäiseksi ole päässyt täysin kasvamaan, kuten aika pitkälti, suurin osa.

Kun tosiaan rakennetaan yhteistä, ja omaa, niin aika moni tietää, että viilailuja tarvitaan, peruutuksia, siirtymistä kokonaan toisaalle. Kun rakentamiskenttä vähän vaikeampi, on kerralla jokaisen ratkaisun takana sellainen siirtymä, ettei ovea enää voi juuri säätää, mikä avoimeksi päätynyt, puhumattakaan, että jotain tolkkua voisi tapahtua, kuten yleensä asioita kehittämällä.

Sotku on yhteisrakentamisen oletus. Yhteinen painaa. Painaminen on sotkun syy, siis pulttien kiristys merkittävästi siihen tiukkuuteen, josta tavallisesti pääsee levollisempaan hoitoon. Yhteiskunnallista toimijaa tuskin saa suljetulle, tosin kun avohoidossa on koko systemi, niin mitäs erillissuljuttua tälle tarvitaan.  ;D

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2161
  • Hattiwatin hakkaaja
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #169 : Elokuu 22, 2019, 14:15:38 »
Tinder nykyään ehdottelee ilmaisasiakkaallekin joka päivä erityisesti vartavasten poimittua läjää äijiä. Iältään nämä ehdotetut pääasiassa kieppuvat oman ikäni tienoilla. Ulkonäöltään ovat sieltä laadukkaammasta päästä (mutta silti useimmiten liian "miesmäisiä" makuuni, kun tykkään poikamaisesta habituksesta). Ärsyttää että kuvien esiintuloa joutuu odottamaan minuuttikaupalla, joten joka päivä en viitsi timantin kuvaa painaa ehdokkaat nähdäkseni.

Huijareitahan noissa komistuksissa lienee monta. Mutta eniten ihmettelen sitä miksi niin moni on 190 cm pitkä, ja miksi kaikkien sijainti on aina noin 150 km päässä itsestäni. Miksi Tinder luulee että haluan ylipitkän miehen älyttömän matkan takaa? Tietääkseni en ole tykkäillyt voittopuolisesti sen sorttisista miehistä että olisin profiloitunut tuollaisen miehen hakijaksi.

Poissa ROOSTER

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2049
  • Hän jolla on eniten pixeleitä!
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #170 : Elokuu 31, 2019, 14:34:46 »
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165
Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?
Yleinen mielipide on aina väärässä.

Laika:
Älykkäät voivat johtaa muita älykkäitä ja jopa typerykset muita typeryksiä, mutta typerysten yrittäessä paimentaa älykkäitä ihmisiä kohdataan vaikeuksia.

“The easiest way to solve a problem is to deny it exists.”
― Isaac Asimov

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2161
  • Hattiwatin hakkaaja
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #171 : Elokuu 31, 2019, 15:05:57 »
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165
Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Siksi että miesten pitää esittää kusipäätä että naiselle jää enkelin rooli.

Poissa Kansan syvät rivit

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2402
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #172 : Elokuu 31, 2019, 15:18:23 »
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165
Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Siksi että miesten pitää esittää kusipäätä että naiselle jää enkelin rooli.

Miksi miehen toiminta olisi kusipäisyyttä ja miksi naisen rooliksi jää enkeli?

Aasilaulu

  • Vieras
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #173 : Elokuu 31, 2019, 16:25:54 »
EDIT: tässä uunituoreessa selvisi ilmeisesti myös, että: "Entisten ja nykyisten kumppaneiden samankaltaisuus oli heikompaa niillä, jotka ovat suuntautuneita ulospäin ja avoimia uusille kokemuksille." Eli jos on riittävän liberaali, tulevan kumppanin persoonaa ei voi ennustaa välttämättä edeltävien kumppanien persoonien perusteella. En pitäisi mahdottomana, että riitttävän liberaali vähät nakkaa sillekään, muistuttaako kumppani ulkonäöllisesti vanhempiaan vai ei, mitä en tietysti tiedä. Se kun ei selvinnyt tässä, mutta en näin ad hoc yllättyisi, jos näin on.

Nykyään kuulee nuorten ja nuorten aikuisten suusta tällaisia väitteitä kuin "ekstrovertitkin rasittuu kanssakäymisestä, kaikki rasittuu siitä". Tulee mieleen, että tämä introvertti/ekstrovertti-kahtiajako ja varsinkin oma ekstrovertti=liberaali yhtälö on jotain oman aikansa keittiöpsykologiaa tai Cosmopolitanin korviketta sellaisille, joilla on kova tarve luokitella ihmisiä ja puhua toisista tietävään sävyyn silloinkin, kun eivät tiedä oikein mitään.

Ei sillä, tässä samankaltaisten kumppanien kanssa yhteen päätymisessä kaiketi on myös perää. Itse hahmotan sen hyvin usvaisesti niin, että tämä ei välttämättä mene niin, että aina kiinnostuisi vain tietynlaisesta persoonallisuudesta tai ulkonäöstä tai muuta tällaista. Se voi olla niinkin, että kun on kokenut sen intiimin läheisyyden jonkun kanssa ja on siihen liittyviä positiiviisia ynnä muita kokemuksia, tällä kokemuspohjalla on helpompi lähentyä sellaisen kanssa, jonka persoonallisuus jollain tavalla muistuttaa aiempaa kumppania. Saattaa olla, että se liittyy siihenkin, että lähentyminen erilaisten ihmisten kanssa toimii hyvin eri tavoin, ja siinä sitten omat aiemmat  kokemukset ja niihin perustuvat käsitykset todennäköisesti johtavat lähempään suhteeseen sellaiseen kanssa, jolla on vähän enemmän yhtäläisyyttä aiempaan kumppaniin.

En väitä, että se tähän pelkistyy, mutta on vaikea nähdä, miten "liberaalius" laajana asenteiden kimppuna vapauttaa ihmisen tällaisesta. 

Poissa Kansan syvät rivit

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2402
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #174 : Elokuu 31, 2019, 16:46:22 »
EDIT: tässä uunituoreessa selvisi ilmeisesti myös, että: "Entisten ja nykyisten kumppaneiden samankaltaisuus oli heikompaa niillä, jotka ovat suuntautuneita ulospäin ja avoimia uusille kokemuksille." Eli jos on riittävän liberaali, tulevan kumppanin persoonaa ei voi ennustaa välttämättä edeltävien kumppanien persoonien perusteella. En pitäisi mahdottomana, että riitttävän liberaali vähät nakkaa sillekään, muistuttaako kumppani ulkonäöllisesti vanhempiaan vai ei, mitä en tietysti tiedä. Se kun ei selvinnyt tässä, mutta en näin ad hoc yllättyisi, jos näin on.

Nykyään kuulee nuorten ja nuorten aikuisten suusta tällaisia väitteitä kuin "ekstrovertitkin rasittuu kanssakäymisestä, kaikki rasittuu siitä". Tulee mieleen, että tämä introvertti/ekstrovertti-kahtiajako ja varsinkin oma ekstrovertti=liberaali yhtälö on jotain oman aikansa keittiöpsykologiaa tai Cosmopolitanin korviketta sellaisille, joilla on kova tarve luokitella ihmisiä ja puhua toisista tietävään sävyyn silloinkin, kun eivät tiedä oikein mitään.

Ei sillä, tässä samankaltaisten kumppanien kanssa yhteen päätymisessä kaiketi on myös perää. Itse hahmotan sen hyvin usvaisesti niin, että tämä ei välttämättä mene niin, että aina kiinnostuisi vain tietynlaisesta persoonallisuudesta tai ulkonäöstä tai muuta tällaista. Se voi olla niinkin, että kun on kokenut sen intiimin läheisyyden jonkun kanssa ja on siihen liittyviä positiiviisia ynnä muita kokemuksia, tällä kokemuspohjalla on helpompi lähentyä sellaisen kanssa, jonka persoonallisuus jollain tavalla muistuttaa aiempaa kumppania. Saattaa olla, että se liittyy siihenkin, että lähentyminen erilaisten ihmisten kanssa toimii hyvin eri tavoin, ja siinä sitten omat aiemmat  kokemukset ja niihin perustuvat käsitykset todennäköisesti johtavat lähempään suhteeseen sellaiseen kanssa, jolla on vähän enemmän yhtäläisyyttä aiempaan kumppaniin.

En väitä, että se tähän pelkistyy, mutta on vaikea nähdä, miten "liberaalius" laajana asenteiden kimppuna vapauttaa ihmisen tällaisesta.

Liberaali tuntee olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi entuudestaan tuntemattomien tilanteiden ja ihmisten keskellä, kun taas jotta konservatiivi tuntisi olonsa kotoisaksi ja turvalliseksi, edellyttää se tuttuja tilanteita ja ihmisiä. Ehkäpä tämän vuoksi liberaali on vapaa noista konservatiivia kuvaavista mieltymyksistä.

EDIT: tietenkään ihmiset eivät ole joko tai puhumattakaan, että olisivat sitä kaikissa asioissa, mutta nuo ovat yhden janan kaksi ääripäätä ja joissain tapauksissa ja mieltymyksissä kyseisellä janalla voidaan jaotella ja vertailla ihmisten mieltymyksiä.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 31, 2019, 20:16:54 kirjoittanut Vihervasemmisto »

Aasilaulu

  • Vieras
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #175 : Syyskuu 02, 2019, 13:27:31 »
Okei. Nykypäivän pop-psykologiassa on aika paljon näitä kahtiajakoja: introvertti/ekstrovertti jne. Se on varmaan totta, että ihmisellä on tietty temperamentti tai jotkin siihen liittyvät ominaisuudet ovat syntymästä lähtien olemassa. Mitä ne sitten ovat ja miten niitä voi kuvata luotettavasti on ehkä vaikeampi kysymys. Se on ehkä vähemmän tunteisiin menevää, jos puhutaan jostain kaloista tai muista eläimistä -- siis että yksilö voi olla arempi tai rohkeampi, uteliaampi tai vähemmän utelias tai muuta tällaista.

Mutta siis tämä "liberaali"/"konservatiivi", mikä sinulla tässä on, ei minun käsittääkseni ole mikään jana siinä mielessä, että tuskinpa siinä puhutaan mistään yhdestä tällaisesta selkeästi ennakkoon määräytyvästä ominaisuudesta vaan jostakin vähän monimutkaisemmasta.

Toisaalta on erikseen ihmisen temperamentti ja sitten on opittua käyttäytymistä. Jos oletetaan, että voidaan mitata kuinka "ujo" tai "arka" joku on, ja pisteet sadasta on vaikka 79, silti tällä yksilöllä on mahdollisuus oppia käyttäytymään vaikka nyt sosiaalisissa tilanteissa tietyillä tavoilla. Ehkä sille ei ole mahdollista kaikki se, mikä on mahdollista vähemmän aralle, mutta minusta asiaa mutkistaa yksinkertaistenkin ominaisuuksien osalta se, että ehkä ne ei ole ihan sama asia kuin havaittava käyttäytyminen.

Kun koko homma on niin nyanssirikasta -- tässä on varmaan monta temperamenttiin liittyvää ominaisuutta pelissä, ja niitä variaatioita voi olla vaikka kuinka -- tuntuu vähän lapselliselta tämä että (lainaan omin sanoin) "liberaalilla on hyvä olla entuudestaan tuntemattomien tilanteiden ja ihmisten keskellä, kun taas konservatiivilla tämä edellyttäisi tuttua tilannetta ja ihmisiä".

Vaikka tässä viitataan etäisesti johonkin jolla ehkä on jotain todellista pohjaa, minusta tämä on silti melkein Cosmopolitanin tai "Nämä 10 asiaa" -artikkelien tasolla väitteenä.

Poissa Kansan syvät rivit

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2402
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #176 : Syyskuu 02, 2019, 14:04:10 »
Monimutkaisuus ei välttämättä muuta asetelmaa mitenkään. Ilmasto on esimerkiksi hyvin monimutkainen systeemi, mutta niinpä vain löytyy lämpötilaksi kutsuttu jana positiivisen ja negatiivisen ääripään välille. Toki se monimutkaisuus voi muuttaa, mutta asian tarpeeton salaperäistäminen ei kyllä avaa ideaa yhtään. Ainoa monimutkaisuus asiassa, mikä nyt itselleni tulee mieleen, olisi se, jos liberaalius ja konservatiivisuus, olisivat rinnakkaisia ominaisuuksia sen sijaan, että olisivat toistensa vastakohtia. Ei kyllä sellaisessa tapauksessa aukea, kuinka ihminen voi suhtautua uuteen kokemukseen sekä kielteisesti että myönteisesti, ellei siten tarkoita kielteisellä suhtautumisella kokemuksen sellaisia puolia, joihin ei suhtaudu myönteisesti. Tosin tällöin ne eivät olisi niinkään rinnakkaisia ominaisuuksia vaan juurikin toistensa vastakohtia.

Liberaalius ja konservatiivisuus eivät tietääkseni myöskään elä käsitteinä pelkästää pop-psykologian kirjallisuudessa.

Aasilaulu

  • Vieras
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #177 : Syyskuu 02, 2019, 14:16:26 »
Monimutkaisuus ei välttämättä muuta asetelmaa mitenkään. Ilmasto on esimerkiksi hyvin monimutkainen systeemi, mutta niinpä vain löytyy lämpötilaksi kutsuttu jana positiivisen ja negatiivisen ääripään välille. Toki se monimutkaisuus voi muuttaa, mutta asian tarpeeton salaperäistäminen ei kyllä avaa ideaa yhtään. Ainoa monimutkaisuus asiassa, mikä nyt itselleni tulee mieleen, olisi se, jos liberaalius ja konservatiivisuus, olisivat rinnakkaisia ominaisuuksia sen sijaan, että olisivat toistensa vastakohtia. Ei kyllä sellaisessa tapauksessa aukea, kuinka ihminen voi suhtautua uuteen kokemukseen sekä kielteisesti että myönteisesti, ellei siten tarkoita kielteisellä suhtautumisella kokemuksen sellaisia puolia, joihin ei suhtaudu myönteisesti. Tosin tällöin ne eivät olisi niinkään rinnakkaisia ominaisuuksia vaan juurikin toistensa vastakohtia.

Liberaalius ja konservatiivisuus eivät tietääkseni myöskään elä käsitteinä pelkästää pop-psykologian kirjallisuudessa.

Mun on helpompi hyväksyä ominaisuudeksi joku "uteliaisuus", ja jos lähden sitä mielessäni operationalisoimaan, voin hyvin kuvitella, että jopa siinä olisi tämän arkisen käsitteen kanssa huonosti yhteensopivia mutta silti ihan olennaisia ja todellisia yllättäviä piirteitä siinä, miten se ilmenee eri tilanteissa.

Se olis suht yllättävää, jos tää selkeästi varsinkin Jenkkien politiikkaan ja laajemmin läntisen maailman identiteettipolitiikkaan liittyvä konservatiivi/liberaali-jaottelu paljastuisi joksikin biologian ja psykologian perustavanlaatuiseksi ontologiaksi. Mä näen tässä sun argumentoinnissa aika paljon sellaista "go team!" -retoriikkaa, jossa liberaali on ikään kuin se, millainen toivoisit kaikkien ihmisten olevan. Ne on vapaampia ja parempia ja ties mitä :D

Kai mä voin kuitata tän vaikka seuraavasti: "Paskaa mutta uskon".

Poissa Kansan syvät rivit

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2402
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #178 : Syyskuu 02, 2019, 14:36:48 »
Miten tämä edellinen viestisi sisällöllisesti muuttuisi jos laitat liberaaliuden tilalle uteliaisuuden?

Poissa Norma Bates

  • Kantapeikko
  • ****
  • Viestejä: 2161
  • Hattiwatin hakkaaja
Vs: Parisuhdeketju
« Vastaus #179 : Syyskuu 02, 2019, 17:15:55 »
Hämmästyttävää kuinka samanlaisesti ihmiset käyttäytyvät ympäri maailmaa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi tämä:

Lainaus käyttäjältä: https://www.voice.fi/viihde/a-183165
Julkaisussa Thorne kahlaa merivedessä niukoissa leopardibikineissä, ja hänen poikaystävänsä Benjamin Mascolo roiskuttaa hänen päälleen vettä.

Tunnistan ilmiön ja minulla on oma arvaukseni miksi näin toimitaan. Mitäs luulette?

Siksi että miesten pitää esittää kusipäätä että naiselle jää enkelin rooli.

Miksi miehen toiminta olisi kusipäisyyttä ja miksi naisen rooliksi jää enkeli?

Minua ei ole yksikään mies räiskinyt järvivedellä päin naamaa. Johtuen ehkä siitä että kumppaneillekin (2) tuli kerrottua että en halua vettä menevän nenään, koska pelkään saavani paniikkikohtauksen, kun olen aikoinaan meinannut hukkua (1 - 2 krt). Mutta kun lapset roiskuttavat vettä toistensa päälle hyvin usein roiskuttajina ovat pojat, ja hyvin usein uhrit rääkyvät kuin pistettävät porsaat, ollen sitten nuorempia poikia, taikka samanikäisiä tyttöjä. Ilmeisesti tämä toiminta siis parisuhteissa tapaa jatkua aikuisellakin iällä?

Olettaisin siis että poikana/miehenä olemiseen liittyy jonkinlainen sadistinen piirre (oli se sitten synnynnäinen tai sosiaalisen kanssakäymisen aikaansaama). Jotkut kuvailevat piirteen ilmenenemistä sanalla "kiusoittelu", jotkut sanalla "kiusaaminen". Naisia sensijaan kannustetaan pienestä asti ottamaan toisten ihmisten tunteet huomioon ja se johtaa aikuisellakin iällä siihen että käydään loputonta huolestunutta keskustelua siitä että kuka nyt taas on loukkaantunut tai saattaa olla.

Tietenkin jos sinusta veden saaminen päin näköä on ihan kivaa, olet eri mieltä.