Liikenne ja liikennekäyttäytyminen

[Karikko]

Meinasin tässä viime viikolla jäädä auton alle pyärälenkillä, perskule.

Auto pysähtyi suojatien eteen ja lähdin ylittämään pyörätietä kuten asiaan kuuluu, jolloin se ryökäle lähtikin vauhdilla, mutta ehdin väistää ja samalla myös herra tökkäsi jarrut pohjaan ja näytti oikein järkyttyneeltä, kun katsoin.  Ajoin kyllä ihan hiljaan siinä tilanteessa, enkä muuten olisi ehtinyt väistääkään kovassa vauhdissa.  Se mies sai auton pysähtymään suojatien päälle, onneksi ei painanut kaasua pelästyksissään.

Ei tullut "ontuvaa eriksonia" ainakaan sillä kertaa ja en ehtinyt oikein säikähtääkään, mutta kun käännyin katsomaan, niin se äijäpaha kyllä oli saanut aika järkytyksen itselleen, ehkä pelästyi mahdollisia naarmuja hienoon pirssiinsä, tai muuten vain tapahtunutta- vaimokin vieressä näyttii olevan pöllähtäneen näköinen.

Meinasin näyttää nyrkkiä, kun pysähdyin katsomaan heitä, mutta nähdessäni sen vaikutuksen heissä, niin heilautin vain kättä ja hymyilin, "eli ei mitään hätää."

[kertsi]

^
En tiedä, millainen tapaus tuo Karikon tapaus oli, mutta tuli muistuma omaan kohtaamiseeni erään teini-ikäisen pyöräilijän kanssa.

http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t

Polkupyöräilijä voi ylittää ajoradan pyöräillen satulassa pysyen pyörätien jatketta pitkin. Pyörätien jatke on merkitty tiehen kahdella valkoisella katkoviivalla: merkintätapa vaihtelee hieman riippuen siitä, onko pyörätien jatkeen rinnalla myös suojatie (ks. kuva Pyörätien jatkeen merkitseminen alla) [11]. Suojatie ja pyörätien jatke ovat siis kaksi aivan eri asiaa. Tiemerkintöjen puutteiden vuoksi suojatie on kuitenkin käytännössä aina tulkittavissa pyörätien jatkeeksi, eli suojatiellä saa aina ajaa polkupyörällä mikäli suojatielle tullaan sellaiselta tieltä, jolla ajo polkupyörällä on sallittu kuten Liikenneministeriö ja KKO ovat linjanneet (ks. tarkemmin seuraavat kappaleet).

Huomaa, että pyörätien jatkeen käyttö ei anna pyöräilijälle automaattisesti etuajo-oikeutta. Pyöräilijällä on etuajo-oikeus, mikäli autoilijan väistämisvelvollisuus on osoitettu erillisellä liikennemerkillä (kärkikolmio tai stop-merkki) ennen pyörätien jatketta tai jos autoilija kääntyy risteävän tien yli. Muissa tapauksissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen esim. ylittäessään risteävää ajorataa pyörätieltä tullessaan. [2]

[Kopek]

Sinä olet polttavan lähellä dilemman ratkaisua muttet itse huomaa sitä vaikka vahingossa vihjaisit?
Autan vielä: uimahousut. Miksi uimahousujen kanssa uimiseen ei säädetä turvavarusteista mutta jos menen uimahousuijeni lisäksi pyörällä tai mopolla syrjäiselle metsätielle niin jopas siitäkin säädetään.

Olen ratkaissut draaman jo ajat sitten. Nykyinen systeemi perustuu väkivaltaan ja aseelliseen pakottamiseen. Kuka vain, joka pystyy jotain tekemään, on oikeutettu siihen, kunnes tulee joku, joka pystyy estämään häntä tekemästä sitä. Kun kerran pelkkä tilaisuus tehdä jotain ratkaisee, niin kuin se nyky-yhteiskunnassa ratkaisee, terroristi on oikeutettu räjäyttämään pomminsa ihmisjoukossa siinä missä poliisi oikeutettu sakottamaan kenellekään pahaa tekemätöntä ihmistä, jos terroristi vain pystyy tekemään sen. Jos valta vaihtuu, terroristista voi tulla pääministeri. Hyvälle ja pahalle ei ole mitään moraalista aspektia. On vaan raaka valta.

Suomen poliisi on oikeutettu vallankäyttöönsä niin kauan kunnes vieras valtio liittää Suomen itseensä ja mitätöi entisen itsenäisen Suomen poliisivoimat. Miehittäjävaltiot tosin yleensä käyttävät paikallisia poliisivoimia omiin tarkoituksiinsa, koska sen moraalittomampaa ja likaiseen yhteistyöhön valmiimpaan porukkaa ei yleensä maasta löydy. Natsitkin hyödynsivät miehitettyjen maiden poliiseja juutalaisvainojen toteuttamisessa. Poliisit tekivät, mitä käsketään periaatteella "me teemme vain työtämme".

Mutta mennään nyt aiheeseen eli liikennekäyttäytymiseen. Kun eilen ajelin autolla, vastaani tuli erittäin pitkä tiiviihkö autojono, jonka kärjessä ajoi punainen henkilöauto. En pystynyt arvioimaan vastaan tulevien autojen nopeutta, mutta oletan punaisen auton ajaneen hitaammin kuin autot keskimäärin, koska sen perään oli kertynyt - ja kertyi koko ajan - muita autoja. En tullut laskeneeksi, kuinka monta autoa jonossa oli, mutta arvelen, että yli kaksikymmentä. Taustapeilistä yritin vähän hahmottaa autojen määrää. Ja jono siis kasvoi koko ajan.

Kyseisellä tiellä oli 100 km/h nopeusrajoitus. Oletettavasti punainen auto ajoi huomattavasti hitaammin, ehkä 70 kilometriä tunnissa. Kuten jo mainitsin, en pystynyt arvioimaan nopeutta tarkasti.

Tuollaisia ilmiöitä näkee silloin tällöin, mutta ei kuitenkaan kovin usein. Minua kiinnostaisi tietää, mitä jonon kärjessä ajava kuljettaja ajattelee tilanteesta. Huomaako hän, että hänen perässään on satoja metrejä pitkä autojono. Kuvitteleeko hän, että se kuuluu asiaan, koska ainahan tuollainen jono on hänen perässään. Ymmärtääkö hän ajavansa hitaammin kuin useimmat muut. Onko hänellä jokin syy siihen.

Sellaista kysymystä ei taitaisi kannattaa edes esittää, että haittaako tuota kuljettajaa tilanne mitenkään. Onko se kiusallinen.

Olen minäkin joskus ajanut muuta liikennettä hitaammin jostakin syystä. Auto on ollut epäkunnossa, tai viimeisillä bensatipoilla on pitänyt yrittää päästä huoltoasemalle tai jokin muu erikoinen syy on pakottanut hitaampaan nopeuteen. Tuollaisessa tilanteessa olen yrittänyt päästää autoja ohitseni eri tavoilla kuten ajamalla hyvin laidassa tai pysäyttämällä välillä linja-autopysäkille (en tiedä, onko se sallittua) tai muihin sopiviin paikkoihin. Minun nimittäin on kiusannut se, että hidastan muiden matkantekoa.

[Kopek]

Onkohan minussa sittenkin aspergerin ominaisuuksia, koska en ymmärrä noista säännöistä mitään.

Tekstissä lukee esimerkiksi, että "mikäli suojatielle tullaan sellaiselta tieltä, jolla ajo polkupyörällä on sallittu", joka ei sano minulle mitään.

Olen ollut siinä käsityksessä, että suojatielle tullaan jalkakäytävältä.

Polkupyörä on minulle vaikein väline liikenteessä erityisesti kaupungeissa. Olen ajanut Berliinissä ja Helsingissä ja 1990-luvun alussa muutaman kerran Heinolassa. Paikkakunta, jossa kirjoitan tätä, kutsuu itseään myös suuruudenhulluudessaan kaupungiksi (koska entinen vallanhimoinen kunnanjohtaja halusi itselleen kaupunginjohtajan tittelin), mutta en tietenkään laske täällä pyöräilemistä kaupungissa pyöräilemiseksi.

Olen erittäin epävarma ja arka, kun ajan polkupyörällä kaupungissa - siis oikeassa sellaisessa. Talutan pyörää, jos vähänkin tuntuu epävarmalta.

Helsingissä olen uskaltanut ajaa vain Mannerheimintien länsipuolella enimmäkseen rannoilla, jonne menen baanaa pitkin. Reittini kulkevat Ruoholahdessa ja Jätkäsaaressa ja entisen "Nosturin" luona. Noilla alueilla ympäristö on selkeä. Jotain Fredrikinkatua pitkin "pyöräileminen" on ollut suurelta osin pyörän taluttamista jalkakäytävällä. Kai se on sallittua. Kun autojonossa on ollut aukko, olen hetkeksi uskaltautunut polkemaan varsinaiselle kadulle. Kun autoja on lähestynyt takaapäin, olen noussut jalkakäytävälle ja muuttunut polkupyörää taluttavaksi jalankulkijaksi. Syy tällaiseen arkuuteen on se, että en halua ajaa pyörällä autojen seassa korkeiden jalkakäytävien reunojen muodostamassa "kaukalossa". Pitäisi ajaa samaa vauhtia kuin autot.

Jossakin Kampin nurkilla alkavat merkityt pyöräväylät, kun pohjoiseen päin mennään, ja tässä kohdassa uskallan taas nousta satulaan. Olen siis älytön arkuri. Berliinissä pyöräily on helpompaa kuin Helsingissä. Olen tehnyt siellä pitkiäkin lenkkejä eri puolille vuodesta 2008 alkaen, viimeksi joulukuussa. "Pitkä" lenkki on tosin minun tilastoissani todennäköisesti lyhyempi kuin varsinaisten pyöräilijöiden tilastoissa. Minähän en missään mielessä lukeudu polkupyöräilijöihin. Minulla ei ole polkupyöräilijän mieltä eikä sielua, vaikka varsinkin nuorena tuli sitkutettua pyörällä niin koulumatkat kuin muutkin matkat. Nykyisin polkupyörällä ajaminen jää harmittavan vähäiseksi. Pitäisi kai ostaa uusi polkupyörä. Entinen ei ole kunnostettunakaan oikein mieleiseni. Pitäisi siis tehdä se kunnostuskin.

[kertsi]

Onkohan minussa sittenkin aspergerin ominaisuuksia, koska en ymmärrä noista säännöistä mitään.

Tekstissä lukee esimerkiksi, että "mikäli suojatielle tullaan sellaiselta tieltä, jolla ajo polkupyörällä on sallittu", joka ei sano minulle mitään.

Olen ollut siinä käsityksessä, että suojatielle tullaan jalkakäytävältä.

Suojatielle tai pyörätien jatkeelle tullaan joko jalkakäytävältä tai pyörätieltä kai. Jos henkilö on yli 12-vuotias, ei hän saa ajaa jalkakäytävällä polkupyörällä. Toisaalta tuo lainaamasi teksti (jonka minä lainasin jostain) on epätarkka: jos pyöräilijä tulee pyörätieltä ylittämään katua merkityssä kohdassa, siinä kohtaa pitäisi kai olla merkinnät pyörätien jatkeesta, eli pyöräilijä voi laillisesti ylittää pyöräillen tien pyörätien jatketta pitkin, mutta ei suojatietä pitkin?

https://www.liikenneturva.fi/fi/ajankohtaista/liikennevinkki/pyoratien-jatke-ei-ole-suojatie#ac0e2171
Pyöräilijä väistää pyörätien jatkeella

Pyörätieltä tuleva pyöräilijä saa ajaa tien yli pyörätien jatketta pitkin, mutta hänen on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan muuta liikennettä. Autoilijan tai motoristin puolestaan on väistettävä, kun hänellä on liikennemerkillä osoitettu väistämisvelvollisuus tai hän on kääntymässä pyörätien jatkeen yli.

"Tosin silloin kun pyöräilijä nousee satulasta ja taluttaa pyöräänsä, on hän jalankulkija ja tällöin ajoradalla liikkuvat väistävät suojatiellä kävelevää jalankulkijaa", huomauttaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Varpu Tavaststjerna.

Vaikka pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän väistämisvelvollisuus on ollut voimassa jo vuodesta 1997, sääntötuntemuksessa on edelleen puutteita. Vuonna 2012 valmistuneessa tutkimuksessa vain noin 34 prosenttia vastaajista tiesi pyörätien ja ajoradan risteämiskohdan väistämisvelvoitteen oikein.

---
Oma taannoin jossain ketjussa kertomani kokemukseni teinivintöstä *) oli sellainen, että pyöräilijä ajoi jalkakäytävällä (laitonta), jonka jatkeena oli suojatie, jolle hän ajoi (laitonta), ja josta hän kaiken lisäksi kesken ylityksen päättikin ylittää kaltevasti niin, että hän ajoi vastaantulevan liikenteen kaistalla eli tien vasemmalla puolella aluksi. Näyttämättä minkäänlaista suuntamerkkiä kädellään. Minulla autoilijana oli kyllä kolmiomerkki (joka koskee autoliikennettä risteävällä tiellä - suojatiellä kulkevia jalankulkijoitahan pitää aina väistää (lisäys: ainankin jos ei ole valo-opastusta)), mutta se väistämisvelvollisuushan ei käsittääkseni koske suojatiellä pyöräileviä vintiöitä.


*) https://kantapaikka.net/index.php/topic,74.msg66949.html#msg66949

Erityisesti nuoremmat lajitoverit ovat villiä luontoa pahimmillaan, mitä tulee liikenneturvallisuuteen. Ehkä teini-ikäiset uroskädelliset ovat sieltä aivottomimmasta päästä. Kerran eräs sellainen onneton aivoton kääntyi risteävältä tieltä niin että ensin koukkasi suojatietä pitkin osittain, sitten oikaisi väärän ajokaistan puolelta eli vastaantulevaa liikennettä vastaan vinottain (jos olisi ollut kaksisuuntainen tie), ajoi kaiken lisäksi yksisuuntaisen tien menosuuntaa vastaan, ja taisi rikkoa jotain muutakin liikennesääntöä pyörällessään. Meinasin saada sydärin, mutta onneksi sain lyötyä jarrut pohjaan, ja tämä luontokappale sai pitää henkiriepunsa. Sain sellaisen adrenaliinitujauksen, että läksytin tätä nisäkkään poikasen parkaa oikein olan takaa. Hän oli luullut pyöräilleensä ihan liikennesääntöjen mukaan ja oli yhtä järkyttynyt, mutta soitti suutaan puolustaen itselleen vaarallisia ratkaisujaan.

[Karikko]

^
En tiedä, millainen tapaus tuo Karikon tapaus oli, mutta tuli muistuma omaan kohtaamiseeni erään teini-ikäisen pyöräilijän kanssa.

http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennes%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t

Polkupyöräilijä voi ylittää ajoradan pyöräillen satulassa pysyen pyörätien jatketta pitkin. Pyörätien jatke on merkitty tiehen kahdella valkoisella katkoviivalla: merkintätapa vaihtelee hieman riippuen siitä, onko pyörätien jatkeen rinnalla myös suojatie (ks. kuva Pyörätien jatkeen merkitseminen alla) [11]. Suojatie ja pyörätien jatke ovat siis kaksi aivan eri asiaa. Tiemerkintöjen puutteiden vuoksi suojatie on kuitenkin käytännössä aina tulkittavissa pyörätien jatkeeksi, eli suojatiellä saa aina ajaa polkupyörällä mikäli suojatielle tullaan sellaiselta tieltä, jolla ajo polkupyörällä on sallittu kuten Liikenneministeriö ja KKO ovat linjanneet (ks. tarkemmin seuraavat kappaleet).

Huomaa, että pyörätien jatkeen käyttö ei anna pyöräilijälle automaattisesti etuajo-oikeutta. Pyöräilijällä on etuajo-oikeus, mikäli autoilijan väistämisvelvollisuus on osoitettu erillisellä liikennemerkillä (kärkikolmio tai stop-merkki) ennen pyörätien jatketta tai jos autoilija kääntyy risteävän tien yli. Muissa tapauksissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen esim. ylittäessään risteävää ajorataa pyörätieltä tullessaan. [2]

Autoilijana tunnen kyllä kohtuullisesti liikennemerkit ja säännöt, ja olen tuota tietä käyttänyt useasti, joten voi ihan huoleta olettaa "yliajajan epäonnistuneen" ilman lain suomaa oikeutta.

Tosin en häntä siitä mitenkään syytä vahinkohan se oli ja mahdollisesti näkökentän peitti joku kulma hänen autossaan, mahdollisesti tai sitten hän keskittyi autoja seuraamaan.

[Karikko]

^
Lisäyksenä auto oli menossa liikenne-ympyrään ja sinne mennessä on suomessa aina (yleensä aina) kolmio edessä, muutenhan ympyrässä pitäisi väistää oikealta tulevia. Eikä liikenneympyrän tarkoitus liikenteen sujumisessa tulisi toteutumaan.

Pyöräilijöillekin ja jalankulkijoille voidaan osoittaa etuajo- oikeus liikennemerkillä eikä sitä tässä ole. Siis kolmiota.
Jalankulkijat eivät kyllä taida juurikaan huomata, että suojatielläkin voi olla väistämisvelvollisuus autoon nähden.

[Hippi]

Jalankulkijat eivät kyllä taida juurikaan huomata, että suojatielläkin voi olla väistämisvelvollisuus autoon nähden.

Mikä tilanne tuo on?
Minä en tiedä kuin punaisen valon, joka seisottaa jalankulkijaa. Olisi hyvä tietää, jotta en tekisi väärin.

[a4]

^ Ainakin hälytysajoneuvot hälytysajossa.

[Hippi]

^
No tuo taas on sellainen itsestäänselvyys, että en sitä edes osannut ajatellakaan erikseen mainittavaksi
Sanomastani taas voidaan helposti johtaa se, että kaikille jalankulkijan punainen valo EI ole itsestäänselvyys, joten siksi sen tulin maininneeksi.

[Karikko]

Jalankulkijat eivät kyllä taida juurikaan huomata, että suojatielläkin voi olla väistämisvelvollisuus autoon nähden.

Mikä tilanne tuo on?
Minä en tiedä kuin punaisen valon, joka seisottaa jalankulkijaa. Olisi hyvä tietää, jotta en tekisi väärin.

Kolmio ennen suojatietä jalankulkijoiden ja kevyenliikenteen käytössä olevalta tieltä. Se määrää etuoikeuden. Missään ei varmaankaan sanota etteikö se koskisi myös jalankulkijoita, eikä pelkästään pyöriä ja muita härpäkkeitä joita noilla kevyen liikenteiden väilillä nykyään toikkaroi.

[Kopek]

Tieliikennelain tiukennus suojatielle aikovien suhteen muuttaa maaseudun liikenteelle tyypillistä kulttuuria, jossa se, jolle pysähtyminen teettää eniten työtä, on mennyt ensiksi. Maaseudullahan ihmiset ovat tottuneet arvioimaan tilannetta sekä jalankulkijan että autoilijan näkökulmasta, kun he liikkuvat välillä jalan ja välillä autolla.

Perinteisen liikkennekulttuurin aikaan:

Mummo rollaattoreineen lähestyy hitaasti suojatietä. Maantiellä saapuu samaan aikaan 50 tonnin tukkirekka 50 kilometrin tuntinopeudella tai vähän kovempaa. Mummo odottaa muutaman sekunnin, mikä rekalta kuluu paikan ohittamiseen. Sen jälkeen mummo työntelee hissukseen rollaattorinsa tien yli suojatietä pitkin. Sekä kuorma-autokuski että mummo ovat tyytyväisiä. Näinhän sen pitää mennä.

Uuden lain vaatimusten aikaan:

Mummo rollaattoreineen on suojatien lähellä. Tukkirekka saapuu. Laki velvoittaa autoa pysähtymään, joten kuski kiroaa ja hyppää jarrupolkimelle pakottaen 50 tonnin autonsa pysähtymään. Jarrut kirskuvat ja suhahtelevat. Mummo ei ollenkaan haluaisi lähteä ylittämään suojatietä tällä tavalla pakotettuna, mutta kun autokin on pysähnyt, niin ei kai muu auta. Hän lähtee kuljettamaan rollaatoriaan kuin Kimi Räikkönen formula-autoaan, mutta silti auttamattoman hitaasti. "Hop, hop, hop" jupisee rekkakuski itsekseen ja painaa lopulta kaasua, kun mummon kymmenen metrin pikamatka on ohi. Savu pöllähtää kuorma-auton pakoputkesta, kun Diesel ottaa kierroksia. Mummo huokaisee läähättäen ja muistelee vanhoja aikoja, jolloin ei ollut kiire mihinkään.

[Kopek]

Tämä on vaarallinen aihe, mutta kirjoitanpa silti.

Uutisissa kerrotaan, että vakavat liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet. Tuorein uutinen kertoo kolmen nuoren kuolleen rattijuopon kyydissä.

Mistä kehityksen kääntyminen huonompaan suuntaan johtuu? Onko koronaviruksella jotain välillistä vaikutusta asiaan?

Liikennekuolemia saataisiin vähenemään Suomessa mahdollisesti jopa useilla kymmenillä varsin yksinkertaisella keinolla. Mikä se olisi?

Henkilöautoihin määrättäisiin pakollisena varusteena nopeudenrajoitin aivan kuten se on jo pakollinen raskaan liikenteen kulkuneuvoissa.

Tuolla uudistuksella saataisiin suurin osa kovalla nopeudella ajetuista kuolonkolareista loppumaan. Ja nämä ovat juuri niitä nuorten yöllisiä kolareita.

Teknisesti vaikeampi ja kalliimpi uudistus olisi alkolukon määrääminen pakolliseksi kaikkiin autoihin. Töllöin humalassa ajaminen vähenisi oleellisesti ja samalla myös rattijuoppojen aiheuttamat kolarit.

Jos mennään vielä pidemmälle, tulevaisuuden autoissa voisi olla ohjelmisto, joka estää kolarit. Kuljettaja ajaisi autoa, mutta tietokone toimisi valvojana. Jos kuljettaja olisi tekemässä kohtalokasta virhettä, tietokone estäisi sen. Rajoitetusti tällä idealla toimivia laitteistoja on jo olemassakin.

[Toope]

Tämä on vaarallinen aihe, mutta kirjoitanpa silti.

Uutisissa kerrotaan, että vakavat liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet. Tuorein uutinen kertoo kolmen nuoren kuolleen rattijuopon kyydissä....

Todella ikävä uutinen taas, että kolme nuorta kuollut, kun vähän kaahailtiin.

Mutta eihän yhteiskunta ole syyllinen, se idioottikuski on.

[Kopek]

Mutta eihän yhteiskunta ole syyllinen, se idioottikuski on.

Tuo on tyypillinen trumppilainen/perussuomalainen ajatustapa.

Ratkaisuksi ongelmiin tarjotaan lisää poliiseja, ankarampia rangaistuksia ja enemmän vankiloita.

Yhdysvalloissa on kokeiltu tuota käytäntöä ties kuinka kauan. Silti sielläkin tapahtuu rikoksia. Itse asiassa siellä tapahtuu täysin hulluja väkivaltarikoksia enemmän kuin monessa muussa maassa.

Amerikkalaisessa yhteiskunnassa esitetään TV-sarjoissa ja elokuvissa raakuuksia ja murhia vuodesta toiseen. Tappaminen ja asioiden ratkaiseminen väkivallalla on syvällä yhteiskunnan kollektiivisessa psyykessä. Amerikkalainen yhteiskunta käyttää sotavoimiin ja joukkotuhoaseisiin enemmän rahaa kuin yksikään muu yhteiskunta. Ongelmia ratkaistaan tappamalla joku. Milloin tapetaan ihmisiä ohjuksilla eri puolilla maailmaa. Milloin SWAT-tiimit teloittavat ihmisiä kotimaassa. Välillä surmataan ihmisiä vankiloissa kuolettavilla ruiskeilla. Tappaminen on suurta "showta". Kansalaisilla on enemmän aseita kuin useimpien muiden maiden kansalaisilla.

Ja yhteiskuntako ei ole millään tavalla vastuussa siitä, jos jonkun yksittäisen kansalaisen mielenterveys järkkyy, ja hän panee haisemaan...

Kaikki ongelmatko ovat vain yksittäisten idioottien syytä.