Uutiset:

Ilmoitustaulu mahdollisten ongelmien varalta (wikimedia.org / Etherpad)

Sähköpostia ylläpidolle: kantapaikanherra (at) gmail.com

Main Menu

Liikenne ja liikennekäyttäytyminen

Aloittaja Norma Bates, tammikuu 08, 2019, 15:38:45

« edellinen - seuraava »

0 Jäsenet ja 3 Vieraat katselee tätä aihetta.

Kopek

#30
Tavallinen parkkilippu. Poikkeavaa on vain se, että lipun lunastanut nuori nainen lahjoitti rahaa kaupungille. Paikalla olisi nimittäin saanut pysäköidä ilmaiseksi lauantaina.
https://ibb.co/dJHfxr4
https://ibb.co/fvL4zTS

Jos minulla olisi ollut kynä ja paperia, olisin jättänyt tytölle viestin, että ellet nimenomaan halua lahjoitella kaupungille rahaa, vilkaise liikennemerkkejä.

Kyseinen paikka on sinänsä aika hämäävä. Vähän matkan päässä on paikkoja, joissa lauantaipysäköinti ei ole ilmaista. Automaatistakaan ei mitenkään käy ilmi, että sen kohdalla olevissa paikoissa ei lauantaina tarvitse maksaa. Ikävä kyllä, ylimääräinen maksaminen ei yhtään helpota tilanteessa, jossa löytää tuulilasista sakkolapun. Se on puhdasta lahjoittamista.

P.S. Olen aika usein nähnyt tämän kaltaista turhaa maksamista.

Juha

Lainaus käyttäjältä: Juha - tammikuu 09, 2019, 21:18:56
Ei ihme, jos talvipyöräilystä jää paha maku.

[...]

En kirjoittanut pointtia sen takia, että pidän pyöräteiden ylläpidon tasoa huonona. Sitä työtäkin on ihan ok järkeistää, ja yleensäkin luksuslisät mukavuutta ajatellen on minusta lähtökotaisesti arveltavissa kielteisesti.

Eniten tässä häiritsee systematiikka.

Korjasin pyörän niin, ettei lunta mene lokasuojien väliin. Toimii riittävän hyvin, ja testattu. Omintakeinen ratkaisu, ja varmasti tilkkupalikallisempi.

Se juttu tässä on, että kaupassa ei varsinaisesti myydä toimivuutta, ja välineistöä, joiden toimivuuteen voi nojata. Joudun pyöräilemään kuitenkin työkseni. Kauppa myy myynnin takia, ja jos näyttää kivemmalta, niin alustavasti se on se juttu, ei niinkään mitä esim pyörällä muuten voi tehdä, tai voiko miten paljoa.

Systeemisesti nähtynä tuo on perustavaa laatua oleva ristiriita. Pyöräilyjuttukaan ei tässä ole se pääasia, vaan yleistys kaikkeen tavaratuotantoon.

Palkkiojuttu ei toimi.

Viimeksi oli tuttavalla kivaa palvelua jääkaappipakasteen yhteydessä. Vietiin entinen, ja uusi tuotiin tilalle. Samalla suojapohjallinen hävisi, ja se piti hakea erikseen. Sitten vain täyden systeemin alle laittelemaan juttua.

Edellisessäkin se systeeminen asia on, että palveluntarjoajan kannattaa viedä suoja-alusta pois, vaikka ei voi sillä tehdä myyntiä. Asiakas joutuu ostamaan uuden, joten myynti voi tapahtua tätä kautta.

Pahempiakin esimerkkejä lienee, tosin systeemiä ei voi olla näkemättä. Kuka sitten näin ajattelee? Tässä suhteessa ihmiset ovat välinpitämättömiä varmaan hyvin usein.

Kopek

#32
Lehdet kirjoittavat, että lumituisku haittaa liikennettä. Luen tuollaisen otsikon eri tavalla kuin muut. Minulle otsikko kuuluu: Idioottivalot haittaavat liikennettä.

Kun asiaa googlaa avaamatta varsinaisia uutisjuttuja, löytää seuraavaa:

Wikipedia: Myös takasumuvalon virheellinen käyttö häikäisee takana ajavia ja kirkas punainen valopiste on kauempaakin katsottuna epämiellyttävä.

MTV-Uutiset: Kun olosuhteet paranevat, on takasumuvalo syytä kytkeä pois päältä. Se on todella kirkas ja saattaa turhaan käytettynä häikäistä takana ajavaa ...

Karjalainen: Liikenneturva kannustaa käyttämään auton takasumuvaloa, kun kelin ... Pelkkä pimeä ei vielä riitä: silloin sumuvalot häikäisevät turhaan muita ...

Kaleva: Jos näet edellä ajavan auton takavalot 50 m päästä, silloin ei tarvita takasumuvaloja takanatulevaa häikäisemään!

Iltalehti: Takasumuvaloja voi käyttää myös lumipöllyssä tai lokakelissä. ... Tarpeeton etusumuvalojen käyttö saattaa häikäistä ja ärsyttää muita ..

----

Lainaukset riittänevät. Mikä tässä kiikastaa? Missä asiassa minun mielipiteeni eroaa muiden mielipiteestä? Siinä, mikä on takasumuvalojen turhaa käyttämistä: KAIKKI ja erityisesti niiden käyttäminen lumipöllyssä pimeällä, koska silloin ne nimenomaan häikäisevät. Eivätkä ne mielestäni pelkästään häikäise vaan samalla vaarantavat liikennettä. Silmiään siristelevä takana ajavan auton kuljettaja ei nimittäin näe hyvin esimerkiksi tien laidassa kulkevaa kävelijää, kun tuhatkertaisesti kirkastettu HAL-tietokoneen silmä loistaa keskellä näkökenttää.

Kukaan ei ole samaa mieltä, mutta en halua väitellä asiasta. Haluaisin ainoastaan löytää jostakin tummaa läpinäkyvää pleksiä. Tekisin siitä lisälipan aurinkosuojan alareunaan. Olen kokeillut aurinkolaseja, mutta heikentävät liikaa yleistä näkyvyyttä. Lippa peittäisi sen alueen, missä punainen paholaisen silmä pahiten loistaa.

Todettakoon vielä tähän lopuksi se, että edellä mainittu valo on kehitetty aikoinaan Saksassa vapaan nopeuden moottoriteiden sumuisiin olosuhteisiin. Eli kun takaa tulee auto 200 kilometrin tuntinopeudella, ja edessä ajaa auto 100 kilometrin tuntinopeudella, takaa tulevan on hyvä nähdä hitaampi auto riittävän ajoissa. Tähän se valo on tarkoitettu. Eli sumussa ajamiseen tilanteessa, jossa autojen nopeusero on huomattava. Suomalaisella lumisella tiellä autot ajavat samaa vauhtia, joten jo pelkästään tämä tekee ylimääräisen valon tarpeettomaksi. Peräänajon riski on pieni, ellei nyt joku aja huomattavasti muuta liikennettä hitaammin.

Idioottivalon lisäksi liikenteessä näkee myös itsemurhaliivejä, mutta ne vaarantavat ainoastaan käyttäjänsä. Päälle ajaneelle voi tosin tulla henkisiä vammoja. Itsemurhaliivi - myös turmaliivinä ja kehitysvammaliivinä tunnettu (koska ensimmäiset, jotka niitä aikoinaan käyttivät, olivat kehitysvammalaitosten asukkaita) - on heijastusliivi vaakasuorilla raidoilla. Autoilija kyllä näkee pimeässä heijastavan valon, mutta ei tunnista, mikä se on, ja miten kaukana se on. 200 metrin päässä auton valoissa kiiltävä tiekyltti saattaakin yllättäen osoittautua 20 metrin päässä auton edessä seisovaksi liivinkäyttäjäksi. Tästäkään asiasta en kinastele. Muut olkoot eri mieltä, minä olen tätä mieltä.

Juha


Viime viikolla oli uutinen onnettomuudesta, paikallisalueen lehdessä. Pakettiauton kuljettaja oli odottanut päätien varressa, ja rekka väistäessään törmäsi odottelijaan. Se siitä.

Oleellista tuossa saattoi olla se, että uhri ei voinut tilanteelle paljoa. Turvallisuus oli muiden toiminnan varassa.

Yleensä onnettomuudet liittyvät juuri noihin katvealueisiin, tai katvetilanteisiin, joissa kaikki eivät ole hereillä, jonkin käänteen suhteen. Tälläisia tilanteita itse aika paljon pyrin välttämään, siinä kun osaan, ja älyän.

Täyshallinnan mahdollisuus omasta turvallisuudesta voi olla olla aika niuhottavasti sanottu asia. Silti, kun puhutaan perusturvallisuudesta, niin jotain voi mennä pieleen, jos jos tästä ei voi pitää huolta. Vaikka mitään ei todennäköisesti sattuisi, ja vaikka valmius käytännössä toisi enemmän onnettomuutta, isompi kuva tässä on peruslähiturvallisuus itsestä (PLTI), ja huolenpito sen mahdollisuudesta.

Mitä jos PLTIn heittää jo asennetasolla? Mitä se merkitsee?

Omista loukkaantumisista tiedän sen verran, että kaikki merkittävimmät ovat sattuneet isomman porukan kanssa. Yksin voin ottaa paljonkin riskejä, ja prosentuaalisesti riskinottotilanteiden suhde yksin vs porukassa, voi olla yli 90 %. Silti jos merkittävimmät onnettomuudet toisessa tapauksessa on lähes 100%, niin on tämäkin eräs juttu, ihan mututason arveluna.

Sen ymmärtää, jos on toimintatiimi, jossa toiseen on voitava nojata paljon, ja jopa henkensä kaupalla. Ajatellaan vaikka sirkusta, joka tosin on harrastusjuttu. Varmasti on myös niin, että lätkäkin on turvallista, tai jotkin ammattitehtävät, jos tiimin toimintatapa on hitsautunut hyväksi, jolloin voi soveltaa, kun sitä tarvitaan, ja riskit silti kohtuullisia.

Miten yleisesti voi odottaa vastaavaa luottamusta "kanssatiimiin", joka voi olla toisenlainen toimintapohjalta?

Juha


Lisää turvallisuudesta. Oma historiani ei kovin kaksinen tässä, jos puhutaan vaarallisuudestani. Paljon olen siinäkin oppinut, tosin osa sitä säätöä, missä muutkin menee, tavallaan.

Pyöräillessä saatan ajaa nopeasti, saattaa olla kantamuksia, tmvaa.

En tiedä onko liikenne miten hyvä kohta lähteä kertomaan ideaa, jota halusin sanoa. Se menee niin, että aivan kuin pyöräilijä olisi kuin autoilija, tietyllä tapaa huvimatkalainen, jolla ei ole muuta ajateltavaa kuin, että kaikki sujuu konemaisesti, kuin rattia kääntäen.

Minusta liikenne sanana on jo väärin. Tulisi olla liikkuminen, ja siihen liittyy muu kuin robotisminkaltaisuus. Robotit tehdas-halleihin, jos niitä haluaa käyttää.

Rankasti sanottu. Perusteluni idea-viritelmälle on kuitenkin se, että pyöräilijä voi hyvin kuntoilla, kun sen aika luontevana on, esim työmatkan yhteydessä. Asia tuntuu muuten vastamäelliseltä toimintajärjestelyltä. Tulisiko pyöräilijän pukeutua urheilumaisesti, jotta voi toimia kuin pyöräilyharrastaja? Aika älytöntä, jos on vaikka talvi, eikä muutenkaan tee niin isoa numeroa harrastuksistaan.

Vastamäki-juttu on tässä se. Vähän sama kuin tehdään päivästä yö, ja yöstä päivä, jne. On tässä puolensa. Joskus alamäki ei ole se juttu, vaan haluaa ylämäkeä. Silloin alamäki tosin on vastamäkijuttua, eikä siitä ole päästy, suuremmin ajatellen.

Ihmiselle on tärkeää luontevuudenvastainen. Tämä näkyy irtiottokyvyn arostamisessa, monella alalla. Olen huomannut, eikä asia ole huono. Kykyä haetaan aktiivisesti taiteessa, suorituksissa, vallassa, voimassa, ... Hyvä juttu, tosin jos systeemi uhkuu itsessään tällaista irtiottoa, kun ei tarve, niin on se melkoista Putinismia, ihan kotimaatasolla, ja länsimaalaisittain. Tapansa kullakin.

Joskus irtiotto on paikallaan, ja sen kyvyn käyttäminen, ja luistaminen on myös putinismia.

kertsi

Tyrkyllä merkkejä kopioitavaksi: ❤️😀🙂🐵🐒🦄🕊️☘️🌿😍🤪🤕🥴😵 👍✌️

Kopek

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 25, 2019, 21:03:53
Kopek,
nelostielle on tulossa superkameroita nopeusvalvontaan:
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006002625.html (HS)

Olin luullut, että ne olivat jo käytössä. Ajoin vahingossa yhteen niistä lievää ylinopeutta, mutta onneksi ne eivät siis vielä olleet toiminnassa.

Asensin kännykkään TomTom -kamerahälyttimen. Se on erittäin kätevä. Se piippaa, kun kamera lähestyy. Ja kun kameran kohdalla joutuu hidastamaan, menetyn ajan voi ottaa kiinni ajamalla kameroiden välillä entistä kovempaa. Sanoiko joku, että kamerat hidastavat ajonopeuksia? Tietyissä paikoissa kyllä, mutta kun muualla ajetaan sitäkin kovempaa, niin mitä hidastamista se on.

Olen varma, että tuollaisia hälytysohjelmia (kun se ei edes maksa mitään) alkaa olla tyypillä kuin tyypillä. Sen huomaa jo nyt siitä, kun autot ajavat ensiksi "normaalia" vauhtia, ja juuri silloin, kun kännykkä hälyttää (vaikka kameraa ei vielä näkyisikään), ne hidastavat. Eli laite panee "piip".

https://teknavi.fi/autot/valta-tolppasakot-ilmaisella-sovelluksella

Kopek

Ai niin, piti kirjoittaa päivän fiiliksistä ei nopeuskameroista. Eli nyt tulee jatkojuttu.

Ostin junalipun netistä. Oli takkuista, vaikka olen ennenkin ostanut niitä. Paikkavaraus ei toiminut. Yritin myöhemmin uudestaan ja sain ohjelman jollakin tavalla toimimaan. Tarkkaavaisuus- ja keskittymishäiriöstä (vai mistä lieneekään) ilmeisesti kärsivänä en huomannut "vahvista" paikka -nappia, koska se oli mielestäni hieman erikoisessa paikassa. Olin jo vähällä maksaa paikan, kun huomasin, että varaamani ikkunapaikka oli muuttunut käytäväpaikaksi. Peruin oston ja aloitin homman alusta. Lopulta sain lipun ostettua, mutta en saanut sitä tulostettua. Ei tapahtunut mitään. Lopulta tulostus onnistui sähköpostin kautta. Tässä välissä piti tutkia jostakin foorumilta, voiko ulkoisen kovalevyn repäistä irti tuosta noin vain. Tarvitsin nimittäin vapaan USB-pistokkeen tulostimelle.

Tiedän, että lipun voi näyttää kännykästäkin, mutta pidän paperilipusta. Ei tarvitse hermoilla, saanko sähköisen lipun näkyviin, ja riittääkö sähkö.

Kun varasin paikkaa, piirsin junasta kuvan. Siinä oli kuusi vaunua, joista kaksi keskimmäistä olivat erikoisvaunuja. En halunnut paikkaa päätyvanusta, koska se on lähinnä veturia silloin, kun juna kulkee siihen suuntaan. Ja lähinnä veturia oleva vaunu on junan vaarallisin. Mahdollisessa pahassa onnettomuudessa se murskautuu täydellisesti kuin pommin hajottamana, eikä kukaan siinä olija selviä hengissä. Viimeisin vaunu voi sen sijaan jopa pysyä kiskoilla. Sen matkustajat nousevat radan varteen katselemaan, että onpa paljon ruumiita tai tarkemmin määritellen ihmisten käsiä ja jalkoja veristä lihamössöä. Junan ensimmäinen vaunu on lihamylly.

Asiantuntijat tosin valehtelevat, ettei noin ole, mutta jokainen ymmärtää, että kun edessä on massiivinen veturi ja takana useiden vaunujen massa, ensimmäinen vaunu veturin on kuin tyhjä peltipurkki lekan ja alasimen välissä. Pänks ja lits.

https://eu.usatoday.com/story/news/nation/2015/02/06/experts-front-train-car-isnt-unsafe/23021699/

Vaikka ei sitä koskaan tiedä, mikä on vaarallisin paikka. Yhdessä Saksan pahimmista onnettomuuksista ensimmäisten vaunujen matkustajat selvisivät vahingoittumattomina, mutta takaosassa tuli silppua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Escheden_junaturma

Kun tällaisia videoita aikani katson, en taida matkustaakaan...


https://youtu.be/lk6pC1Ih8GY

Onnibus-lippu olisi ollut puolet halvempi, mutta arvelin, että junakyyti on mukavampaa. Myönnän, että hieman pelkään junassa.

a4



Nopeusrajoituksen ylittäminen on rikos, jota kutsutaan ylinopeudeksi.
Nopeusrajoitusten avulla pyritään alentamaan tienkäyttäjien onnettomuusriskiä sekä vähentämään liikenneonnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Niiden avulla saadaan aikaan tasainen liikennevirta, jolloin ohitusten tarve vähenee. Nopeusrajoituksilla myös autetaan poikittaisen ja liittyvän liikenteen sujumista, luodaan katto tilannenopeuksille sekä parannetaan ennakoitavuutta.[1]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus

Kopek

Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 25, 2019, 23:51:49

Nopeusrajoituksen ylittäminen on rikos, jota kutsutaan ylinopeudeksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus

Olen elämäntaparikollinen. En aio kuitenkaan aloittaa laajempaa keskustelua nopeusrajoituksista, vaikka tämän kommentin vielä kirjoitankin. Eräillä muilla foorumeilla asiasta on tullut jängättyä vuosia ilman muita tuloksia kuin, että väsyin vänkäämiseen.

Kyse ei ole siitä, että kategorisesti vastustaisin nopeuksien rajoittamista. Tuskin kukaan kannattaa sitä, että jossakin Mannerheimintiellä saisi vapaasti ajaa kahtasataa. Kyse on lähinnä siitä, missä ja kuinka kovaa pitäisi saada ajaa, ja miten nopeuksien rajoittamisen tulisi tapahtua. Tässä näkemykseni eroaa useimpien muiden näkemyksistä, vaikka varmaan niitäkin on, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin minä.

Minun mielestäni ei tunnu täysin oikealta, että jossakin surkealla pienellä kärrypolulla on sama nopeusrajoitus kuin leveällä hyväkuntoisella vähän liikennöidyllä maantiellä. Sekin tuntuu hieman oudolta, miksi tietyn tyyppisellä maantiellä esimerkiksi Saksassa (en tarkoita nyt moottoriteitä) sallitaan suurempi nopeus kuin huomattavasti vähemmän liikennöidyllä ja paremmalla maantiellä Suomessa.

Minun ärsyttää myös neuvostoliittotyyppinen julkinen valehtelu näissä asioissa. Se ilmenee monella tavalla. Kun esimerkiksi liikenne jollakin tieosuudella vähenee, ja tien hoitoluokkaa tämän takia alennetaan (eli talvella aurataan huonommin), hoitoluokan alentamisesta johtuvan kesänopeuden laskemisen syyksi kansalaisille valehdellaan viranomaisten suulla päin naamaa, että nopeusrajoituksia kiristettiin, koska liikenne tieosuudella on lisääntynyt. Todellinen syyhän oli juuri päinvastainen. Virkamiesten toiminnasta paistaa brutaali ylimielisyys tavallista rahvasta kohtaan. Ja suomalaiskansalliseen tapaan nöyrä media toistaa virkamiesten valheet sanasta sanaan kyseenalaistamatta niitä.

Itse asiassa olen nopeusrajoitusasioissa jopa keskivertokansalaisia tiukempi. En kannata suurten nopeuksien sallimista edes yhteiskunnan eliitille eli poliiseille. Nythän ne saavat sikailla maanteillä miten haluavat.


https://youtu.be/Sc7u2XjDBJ0

Topi

Irlannissa ydinkeskustojen ulkopuoliset nopeusrajoitukset ovat suomalaisesta vinkkelistä melko päättömiä. Moottoriteillä rajoitus on 120 km/h, mikä on ihan OK. Kummalliselta sen sijaan tuntuu, että muilla teillä rajoitus on harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta joko 100 km/h tai 80 km/h, ja hyvin usein kyse on pienistä teistä, eikä rajoituksella ole mitään ilmeistä yhteyttä tien kuntoon tai kokoon. Hyvin usein siis näkee paikkoja, joissa rajoitus on 80 tai 100, mutta millään sellaista vauhtia ei voisi ajaa lyhyttäkään matkaa turvallisesti.

Suomessa on usein niin päin, että teiden kunto on verrattain hyvä, mutta rajoitus on silti maltillinen 60 tai 80, vaikka paikoin tiellä voisi pätevä kuljettaja ihan hyvin ajaa suhteellisen turvallisesti paljon lujempaakin.

Minusta Suomessa teitä pidetään yleisesti ottaen suhteellisen hyvässä kunnossa ottaen huomioon keliolosuhteiden tuomat haasteet. Rajoitukset ovat myös suhteellisien järkeviä noin yleisesti ottaen.

Autoilen sen verran vähän, että en osaa ottaa kantaa teiden kunnossapitoon tai sen vaikutuksiin, mutta perstuntumalta ehkä meillä sitten "kusee" tässä asiassa joku sellainen asenne ylinopeuksiin ja siihen, mitä nopeusrajoitukset ja ylinopeus oikeasti ovat. Siis kun...  nyt poliisi ilmoittaa, että niiden kanta on, ettei kansalaisilta hyväksytä minkäänlaisia ylinopeuksia. Automaattivalvontaa aiotaan lisätä sitä mukaa mitä vähemmän kuljettajat ajavat ylinopeutta.

Toisaalta siis nyt yleisesti ajatellaan, että ylinopeus ei aina ole niin kauhean paha juttu, terveen järjen käyttö on sallittu, ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen on se paha asia. Sitten toisaalta valvontaa kehitetään ikään kuin nopeusrajoitukset olisivat täydellisiä tai tervettä järkeä parempia indikaattoreita siitä, miten jossakin on tai ei ole turvallista ajaa.

Mun mielestä liikenneturvallisuudessa tosi keskeistä on se, millaisia teitä ja liittymiä rakennetaan ja suunnitellaan. Kun asuin vähän aikaa Ruotsissa, siellä pyrötiet oli vielä paremmin eriytetty ja suunniteltu niin, että aika huoletta voi polkea pysähtymättä ja päästellä menemään. Samoin autoille oli mielestäni vähemmän hankalia risteyksiä ja oli tosi pitkälle rakennettu ja suunniteltu turvallisuuden ehdoilla. Tänne kun tuli ja rupesi pyöräilemään, ensimmäiseksi tuntui, että täällähän joutuu pyöräilijänä koko ajan oikeasti katsomaan ja varomaan. Jalankulkijoita ja toisaalta autojakin. Miksi tehdä sellaisia risteyksiä, joissa joutuu turhaan pysähtymään ja kaikkien pitää kytätä toisiaan, kun ei se ole välttämätöntä? Kustannuskysymyksiä kai nekin ovat, eikä se suunnittelu varmaan mitään helppoa ole.

Mutta ihan tolleen periaatteessa näkisin että ne alemmat rajoitukset on olemassa senkin takia, että meillä on sellaista suunnittelua, jossa joku pihatie yhtyy suoraan isolle tielle, tienposkessa saattaa mennä joku jalan tai ulkoiluttaa koiraa, tai pyöräillä, tai on yhtäkkiä suojateitä tai risteyksiä. Jos se olisi sellaista, että näin ei yksinkertaisesti ole, mutta jalankulkijoille ja pyöräilijöille on sellaiset reitit, jotka melko hyvin vastaavat sitä, mistä ihmiset oikeasti haluavat mennä, minullakin olisi enemmän sellainen asenne, että menkää sitten peltirasioillanne kovaa ja varokaa ettette tapa toisianne. 

Minua ärsyttää jalankulkijana ja pyöräilijänä sellainen lujaa tai reippaasti ajaminen autoilijoilta, jossa ne odottaa että kukaan ei nyt vain voi tulla siihen tielle ja he itse suorittavat ja ajavat tosi tehokkaasti ja kiihdyttävät räväkästi yms. Ei se minun vikani ole, ettei heille ole rakennettu teitä joille tällainen ajotapa oikeasti sopii.

Kopek

#41
Public transport...
https://ibb.co/zxDdRcp

Kolme matkustajaa. Välissä kaksi ja puoli tuntia odottelua, sen jälkeen junaan. Matkan hinta on tuplasti sen, mitä auton bensa maksaisi, ja matka-aika taukoineen on 3-4 tuntia pidempi. Ja mitä päästöihin tulee, niin kolmen matkustajan kuljettaminen bussilla ei taida olla vähäpäästöistä henkeä kohti laskettuna ainakaan.

Alaluokkaista elämää:

https://ibb.co/bmhhN15

Tämä on poikkeus. En käy yleensä maccärissä. Mutta en matkusta yleensä julkisillakaan. Jotenkin kaksi ja puoli tuntia on saatava kulumaan. (Tuo on McVegan)

Kun ei tähän ole vielä kukaan kirjoittanut perään, jatkan tarinaa muokkaamalla entistä. Istun junassa (yläkerroksessa). Kokemattomuuteni ilmenee monella tavalla. Etsin vaunua junan väärästä päästä. Etsin paikkaani junan väärältä puolelta. Etsin penkin numeroa väärästä paikasta, kunnes kysyin eräältä mieheltä, missä ne numerot ovat.

Edellisen kerran matkustin junalla viime keväänä ja kerroin ongelmista. Juna jäi teknisen vian takia Lahteen, ja sieltä matkaa jatkettiin toisella junalla ja tietenkin ilman paikkalippua, mikä oli epämukavaa.

Sama meininki näyttää jatkuvan edelleen. Veturinkuljettaja tai konduktööri tai joku muu henkilö kuulutti juuri, että "meillä on ongelmia tuon veturin kanssa" ja "katsotaan, mitä voidaan tehdä". Juna ei ole siis lähtenyt liikkeelle. Nyt syttyivät valot ja käynnistyivät tuulettimet, joten ehkä tässä päästään liikkeelle. Tai sitten ei..

Nyt juna vähän liikahti...  taaksepäin.

No joo, juna lähti lopulta liikkelle noin 15 minuuttia myöhässä. Kuuluttajalla (konduktöörillä) on tamperelainen puhetapa, jossa on ehkä vähän vivahdetta Turustakin seassa tai ainakin ilkkakanervamainen ääni. Olisi ollut jännä nauhoittaa. Tyypin puhe oli niin hassun rentoa ja arkista, vähän kuin Pikku Kakkosesta. 

Kenelläkään muulla matkustajalla ei ole tulostettua lippua valmiina esillä. Minulla se on pöydällä. Olen ainoa matkustaja tässä pöytäryhmässä. Vaiitsin tällaisen paikan, ettei tarvitse miettiä, milloin edessä istuja kääntää selkänojaansa päin polviani.

Lisäys: Nyt juna pysähtyi keskelle metsää. Ensiksi kuului kolahtelua ja paukahtelua. Joku matkustaja arveli, että juna törmäsi johonkin.

Konduktööri selostaa, että kolme hirveä jäi junan alle, ja junasta katosivat törmäyksessä paineilmat, mikä aiheutti sen, että jarrut ovat päällä ja jumissa. Ei liikkeelle ei lähdetä ainakaan heti.

Missähän hirvien raadot ovat? Mitähän niille tapahtuu?

a4

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 26, 2019, 07:41:41
Lainaus käyttäjältä: a4 - helmikuu 25, 2019, 23:51:49

Nopeusrajoituksen ylittäminen on rikos, jota kutsutaan ylinopeudeksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nopeusrajoitus

Olen elämäntaparikollinen. En aio kuitenkaan aloittaa laajempaa keskustelua nopeusrajoituksista, vaikka tämän kommentin vielä kirjoitankin. Eräillä muilla foorumeilla asiasta on tullut jängättyä vuosia ilman muita tuloksia kuin, että väsyin vänkäämiseen.

Kyse ei ole siitä, että kategorisesti vastustaisin nopeuksien rajoittamista. Tuskin kukaan kannattaa sitä, että jossakin Mannerheimintiellä saisi vapaasti ajaa kahtasataa. Kyse on lähinnä siitä, missä ja kuinka kovaa pitäisi saada ajaa, ja miten nopeuksien rajoittamisen tulisi tapahtua. Tässä näkemykseni eroaa useimpien muiden näkemyksistä, vaikka varmaan niitäkin on, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin minä.

Minun mielestäni ei tunnu täysin oikealta, että jossakin surkealla pienellä kärrypolulla on sama nopeusrajoitus kuin leveällä hyväkuntoisella vähän liikennöidyllä maantiellä. Sekin tuntuu hieman oudolta, miksi tietyn tyyppisellä maantiellä esimerkiksi Saksassa (en tarkoita nyt moottoriteitä) sallitaan suurempi nopeus kuin huomattavasti vähemmän liikennöidyllä ja paremmalla maantiellä Suomessa.

Minun ärsyttää myös neuvostoliittotyyppinen julkinen valehtelu näissä asioissa. Se ilmenee monella tavalla. Kun esimerkiksi liikenne jollakin tieosuudella vähenee, ja tien hoitoluokkaa tämän takia alennetaan (eli talvella aurataan huonommin), hoitoluokan alentamisesta johtuvan kesänopeuden laskemisen syyksi kansalaisille valehdellaan viranomaisten suulla päin naamaa, että nopeusrajoituksia kiristettiin, koska liikenne tieosuudella on lisääntynyt. Todellinen syyhän oli juuri päinvastainen. Virkamiesten toiminnasta paistaa brutaali ylimielisyys tavallista rahvasta kohtaan. Ja suomalaiskansalliseen tapaan nöyrä media toistaa virkamiesten valheet sanasta sanaan kyseenalaistamatta niitä.

Itse asiassa olen nopeusrajoitusasioissa jopa keskivertokansalaisia tiukempi. En kannata suurten nopeuksien sallimista edes yhteiskunnan eliitille eli poliiseille. Nythän ne saavat sikailla maanteillä miten haluavat.


https://youtu.be/Sc7u2XjDBJ0
Suomi näyttää olevan EU:n keskivertoa tieturvallisuudessa.
https://www.liikennefakta.fi/turvallisuus/tieliikenne/kuolleiden_ja_vakavasti_loukkaantuneiden_maara_tieliikenteessa_suhteessa_tavoitteeseen
Suomi voisi ottaa mallia itseään paremmilta mailta tässä asiassa.
Esim. Saksalta.
Eli kyllä kritiikissäsi on vinhaa perää.

Mitä tulee mainitsemaasi poliisien sikailuun maanteillä, kritisoin sitä hiukan.
Poliisin lisäksi muutkin hälytysajoneuvot saavat muuta liikennettä enemmän oikeuksia ja vapauksia liikenteessä, mikä on mielestäni täysin ymmärrettävää.
En näe myöskään virkatehtävän suorittamista sikailuna.
Toki kehittämisen varaa on varmasti näissäkin.

Lopuksi pohdin sitä, mikä auttaisi faktapohjalta pelkojen suhteuttamisessa.
Tunteet vaikuttaisivat olevan isona tekijänä peloissa ja pelottomuudessa.
Vapaakiipeilijän adrenaliinihyöky ja rakkaus lajiin peittoaa akuutin kuolemanvaaran.
Motoristi tai autoilusta tykästynyt voi pelätä tilastollisesti turvallisempaa junalla matkustamista, jos junailusta ei saa mitään kiksejä.

Hayabusa

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 26, 2019, 10:58:39
Lisäys: Nyt juna pysähtyi keskelle metsää. Ensiksi kuului kolahtelua ja paukahtelua. Joku matkustaja arveli, että juna törmäsi johonkin.

Konduktööri selostaa, että kolme hirveä jäi junan alle, ja junasta katosivat törmäyksessä paineilmat, mikä aiheutti sen, että jarrut ovat päällä ja jumissa. Ei liikkeelle ei lähdetä ainakaan heti.

Kopekille sattuu ja tapahtuu. Kuinkahan osaisi välttää samoilla kulmilla liikkumista ettei vain joudu meteoriitin alle...
An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur

Kopek

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 26, 2019, 17:34:28
Kopekille sattuu ja tapahtuu. Kuinkahan osaisi välttää samoilla kulmilla liikkumista ettei vain joudu meteoriitin alle...

Ensi viikon lopulla pitäisi nousta lentokoneeseen. Olen katsellut Youtubesta lento-onnettomuusfilmejä sopivan mielentilan aikaansaamiseksi. Ja mitä vielä meneillään olevaan (Lahden ja Helsingin välillä) matkaan tulee, niin juna pääsi likkeelle, kunhan viat oli korjattu. Konduktööri, jonka kerroin puhuvan tampereen tyylillä, ei tippaakaan vastannut äänen perusteella luomaani mielikuvaa. Äänen perusteella nimittäin kehittää itselleen ulkonäkömielikuvan henkilöstä, jolla on saman tyyppinen ääni. Mutta eivät kaikki ihmiset, joilla on saman tyyppinen ääni, ole saman näköisiä.

Olen joskus kuullut ihmisten ääniä, jotka ovat kuin imitaattorin esityksiä, jonkun toisen henkilön äänistä. Ääni-identtisyys aina murretta myöten on hämmästyttävää, kun on kyse ihmisistä, jotka asuvat eri puolilla maata, ja joilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä toistensa kanssa. He ovat tietämättään ääneltään identtiset kaksoset.

Hirvitörmäyksessä kuuluvat äänet olivat aika epämukavia, kun ajattelee, mikä ne sai aikaan. Hirvien jalat ja sarvet ja ruhon osat löivät pitkin junan kylkiä, jolloin kuului terävää kolinaa. Ruhot jäivät varmaankin jonnekin radan varteen satojen metrien päähän paikasta, jossa juna pysähtyi.