Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 01, 2024, 09:07:24^
Mahtava biisi!

Laika taitaa kuitenkin olla enemmän noita Amerikan sosialisteja. Toki minäkin toivon hänen paluuta.

Nonni, sait mut nyt katsomaan Nälkäpeli-leffaa ties monennettako kertaa (Dailymotion -saitilla), kun etsin tuon linkkaamasi insipiroimana Hanging tree -laulua, ja ekana pompahti esiin Dailymotionilla tämä:

Lainaus käyttäjältä: Hippi - helmikuu 26, 2024, 07:07:40Michael Bolton on kyllä nimenä tuttu, mutta ei mitään mielikuvaa siitä, mitä hän on lauleskellut.

Tutulta tuntui Bolton täälläkin, mutta mistä?

Sitten mä hokasin...auto- ja moottoripyörälisävarusteista.

LainaaKäännettävä sana (suomeksi tai englanniksi): bolt-on

An accessory that can be attached by bolting it on.

Sitten kuunneltavaksi Uriah Heeppiä. Varmaan ollut jo esillä monta kertaa mutta ei varmaan haittaa.


Hiukan sotii tässä kappaleen sanomaa vastaan vokalistin iloinen ilme ja suuri DISCO-kyltti bändin takana.

Biisi on kaikkien aikojen parhaita, tukkamuoti hienoa ja discomusa on määrittelykysymys.

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 01, 2024, 18:28:04Sitten kuunneltavaksi Uriah Heeppiä. Varmaan ollut jo esillä monta kertaa mutta ei varmaan haittaa.
...
Biisi on kaikkien aikojen parhaita, tukkamuoti hienoa ja discomusa on määrittelykysymys.

On loistava. Vexin suomennostakin soittettu täällä.

Mutta tämä tuoreempi cover on ainakin itselle uusi tuttavuus. Kylä lähtee!

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 01, 2024, 20:41:31

Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - maaliskuu 01, 2024, 18:28:04Sitten kuunneltavaksi Uriah Heeppiä.

On loistava. Vexin suomennostakin soittettu täällä.

Laulaakohan siinä Lemon yhtyeen Kari (Vickyn setä) Rosti. Oiva suomiversio, kyllä on osattu, ei häpeä alkuperäistä.

Tähän voisi sopia Lady in red, meille naistenihailijoille, vaatteen väristä riippumatta.

Nyt oli ihan pakko ottaa päivän sankariksi se ilmeisin. Biisiksi piti nyt valita, joku sellainen, jota tuskin vielä täällä on soiteltu ainakaan kovin moneen kertaan. Ainakin minulle Bon Jovi on sellainen ikikuunneltava, jota usein kuuntelen alakuloisena. Biisien mahtipontisuus jollain mystisellä tavalla nostaa omaakin mielialaa. Ainoa haitta ulkona liikkuessa on, että nuo biisit houkuttaisi kyllä laulamaan mukana, eikä se olisi kovin kaunista kuunneltavaa. Bon Jovin muinoin kävin katsomassa livenäkin ja olihan siinä tunnelma katossa.



Päivän toiseksi sankariksi valikoitui itselleni tuiki tuntematon irlantilainen blueskitaristiksi mainittu Rory Gallagher. Ei ehkä mitenkään erottuisi randomsoittolistalta, mutta ihan kuunneltavaa silti. Eihän to nyt mikään kultakurkku ole, mutta harvemmin bluesiin kuuluu isoja äänen nostatuksia. Ensin valitsemani live-esitys vähän kuulostaa enemmän omaksi iloksi soittelulta, joten valitsin remasteroidun toisen biisin. Onhan tuolla Roryllä melkoisesti tuubissa soittokertoja, joten ei hän nyt ihan tuntumaton taida olla.

Yhdistetään Roosterin ja Hipin biisit. Rory oli aikoinaan tehnyt havainnon, että naisella saattaa olla mekon alla muutakin väriä.

Rory oli tosiaan kova keppimies ja käväisipä joskus Suomessakin. Aikaa löytyi jopa toimittajan hassuihin kysymyksiin vastailuun.

^
Vai että kova keppimies. Tulinpa sitten taas näyttäneeksi, jotta en musiikista tai sen tekijöistä tiedä juuri mitään. Tosiaan, nimi ei mitään kelloja soitellut korvien välissä. Toki sukunimi on tuttu muista yhteyksistä, mutta tätä heppua en kyllä tiedä kohdanneeni musiikkimaailmassa seikkaillessani. Ilmeisesti monia polkuja on vielä kulkematta minullakin

Tämän päivän sankari oli nyt sen verran tuttu, että jo nimestä tuli mielikuva äänestä ja tuubista biisiä etsiessäni tämä biisi vaikuttui jo nimen perusteella tutulta. Ihan kiva yhdenmiehen poikabändi, joka ei ärsytä, mutta ei saa myöskään sukkia pyörimään jalassa 



Doc Watson nimeä en ole tietääkseni kuullut koskaan, mutta oli pakko kurkata, kun tällainen esittely on "American bluegrass, folk, country, blues guitarist, songwriter " Noitahan on varmaan miljoona jenkkilässä ja varmaan monia kuuntelemisen arvoisia, vaikka nimi ei täällä olisikaan tuttu. Pistinpä herralta vanhan tutun soimaan kuullakseni, millaisen käsittelyn se on saanut.


Tässä vielä toinen hiukan erilainen.

Synttäreitä tänä tuplakolmospäivä viettää myös kuuden kielen taituri, pikametallimies Timo Tolkki.

Kaikkien aikoijen parhaan euroviisun esittäjältä eräänlaista filosofiaa...

Hipin Khaled-versio Didi-biisistä oli eri versio kuin se, minkä itse olen kuullut. Se on lähempänä tätä:

Päivänsankarin nimi vaikutti tutulta ja tuubin biisiehdotuksista tämä myös, mutta kun pistin soimaan, niin mies ei vastannut lainkaan nimestä noussutta mielikuvaa ja biisikin oli aivan erilainen. Kerrankos sitä ihminen nimissä sekoillee, joten onnistuin yllättämään itseni tänä aamuna. Ihan hauskoja rallejahan tuo on nuoruudenpäivinään tehnyt, kun noita muutaman kuuntelin.



Chris Rea puolestaan on yksi niistä lukuisista maailmantähdistä, jonka nimi on tuttu, mutta muististani ei löydy yhtään biisiä. Tuubin tarjoamista ehdotuksista ehdotuksista Tie helvettiin herätti heti mielikuvan tuttuudesta. Hyvältä vaikutti tämä tuttua radioversiota pidempi versio. Chrisillä on todella miellyttävä ääni, lempeän raspinen. Onkohan radio tehnyt tällekin artistille oikeusmurhan soittamalla vain yhtä biisiä, kun pikasilmäyksellä ei muut vaikuttaneet tutuilta? Pitääpä paremmalla ajalla kuunnella vähän muutakin.

4.3. syntyi myös Mama Africa - ei Jutta Urpilainen, vaan Miriam Makeba.

Tällaisen otsikon edessä olen aina kysymysmerkkinä, sillä mahdollisuuksia on satoja

Legendaarinen rock-yhtye saapuu Suomeen!

ja vaikka olisin luetellut kaikki muistamani bändien nimet, niin eipä olisi osunut kohdalleen, sillä en ole ikinä edes kuullut bändistä nimeltään Journey. Että tällainen legendaarinen bändi tällä kertaa.

Jos täällä on joku muukin kasvanut sinkkisano päässään eikä ole ikinä kuullut bändistä, niin pari biisiä malliksi. Laulajalla vaikuttaa olevan ihan hyvä ääni, mutta musiikki on mielestäni helposti unohdettavaa. Liekö sitten keikalle tulevalla kokoonpanolla paremmat biisit ja soundit, kun alkuperäisesti kokoonpanosta on vain yksi enää jäljellä. Voisikin kysyä, että missä vaiheessa bändi ei ole enää se, minkä nimen alla se töitä tekee, vaan on muuttunut ihan joksikin muuksi?

Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 04, 2024, 13:57:48Tällaisen otsikon edessä olen aina kysymysmerkkinä, sillä mahdollisuuksia on satoja

Legendaarinen rock-yhtye saapuu Suomeen!

ja vaikka olisin luetellut kaikki muistamani bändien nimet, niin eipä olisi osunut kohdalleen, sillä en ole ikinä edes kuullut bändistä nimeltään Journey. Että tällainen legendaarinen bändi tällä kertaa.

Eipä olisi minullakaan tullut aktiivisesti bändi mieleen. Nimen luettuani muistin kyllä heti hassut levyjen kannet. Bändin soittama poppi ei ole oikein uppoa minuun. Ehkä siinä on "liikaa kaikkea". Tuo mieleen elokuvamusiikin jostain nuorisoleffasta. Ihan sujuvaa soitantaa tuo on, mutta kun ei niin ei. Eli en ole menossa keikalle.