Tänään onkin identtiset tuplasynttärit
Laitoin näiltä nyt "jotain muuta" kuin sen ilmeisimmän, joka mielestäni oli aivan hiljattain täällä soimassa. Ihan kivaa viihteellistä poppahan nämä lauleskelee, vaan eipä tämäkään päättymisen jälkeen niin hyvin mieleen jää. Ei tuon yhden todella ison hitin jälkeen oikein tainnut löytyä toista.



Mutta sitten löytyi omalta suosikkilistaltani Luca Turilli, joka on Rhapsodyn ohella tehnyt ihan hyvän soolouran. Luca kuuluu niin tukkajumalien kuin korkealta ja kovaa -sarjaan, joita ei ikinä soiteta liikaa.

Kevätaurinko paistaa juuri nyt sopivasti nassuun. Sen innoittamana lähdin kaivamaan aurinkobiisejä. Kuinka ollakaan tuubi tarjosi tekoäly-Jimbon ryydittämää Doorsia. 
Ei tämä ole huono ollenkaan.

Ei tämä nyt nimestään huolimatta ihan aurinkobiisi ole, mutta Donovan on minulla aina kuulunut kesään (Dylan syksyyn)

David Gilmour on tämän päivän synttäritähti. Nimi ei yksinään olisi minulle sanonut mitään, mutta kun mainitaan Pink Floyd, niin pitipä tarrkistaa mitlä tämä Gilmour kuulostaa. Pink Floyd on myös yksi niistä bändeistä, joista hakematta tulee mieleen vain the Wall. Hyvin samanlaiseltahan tämäkin kuulostaa. Vai onkohan nämä kuitenkin Pink Floyd -kokoonpanolla aiemmin esitettyjä ja nyt vain Gilmoren nimellä? Ei huono, olipa sitten niin tai näin. Voisi kuunnella pidempääkin. Nuohan on sellaisia teoksia, että radiosoittoon eivät mitenkään mahdu, joten se selittänee, että on jäänyt minullekin vähän vieraaksi. Tuon livekeikan voisi pistää kokonaankin soimaan musiikkipalvelusta.


Tämä jäi soimaan taustalle ja tästä kyllä on joku radioversiokin olemassa, sillä tämä kuulosta paikoin tutulta. En osannut päättää kummanko laitan, niin tuli nyt molemmat.



Agnes on Ruotsin Idols 2005 voittaja, josta Suomessa ei luultavasti monikaan ole kuullut, tai minä en ainakaan. Piti nyt sitten kuunnella olenko ollut onnekas vai en. Voiton jälkeisen muutaman vuoden alkuinnostuksen jälkeen on tullut vain pari albumia. Tämä on Agnesin uudempaa tuotantoa muutaman vuoden takaa albumin nimikappale. Pari muutakin kuuntelin, mutta en oikein osannut innostua.

Tein juuri äsken tätä. 

Niin minäkin reilun pari tuntia. Tosin siinä parissa kaupassa kävin ostoksilla välillä. Mutta niin paljon jouduin kulkemaan auringossa että nyt naama lievästi punottaa.

Lisää aurinko livenä ja pitkän kaavan mukaan kaukaa menneisyydestä

Pink Floydista minulla tulee Wallin lisäksi mieleen etenkin Wish You Were Here -albumi, joka on mielesti hieno, ikoninen:
(Korjattu linkki niin, että se osoittaa koko albumiin, eikä vain yksittäiseen biisiin.)

Ja auringosta tulee mieleen oma valonarkuuteni - kun valo keväällä lisääntyy, oma mielialani menee huonompaan suuntaan usein. Ja muistuu mieleen tällaisia biisejä :-( kuten:

Levyraadissa oli nämä.

Joalin - La Chica-cá

Pet Shop Boys - Loneliness

^
Yllättävintä tuossa jaksossa oli Pet Shop Boysien saama lyttäys ja se ettei tunnettua bändiä tunnistettu.

Innostuin seuraamaan kyseistä klassikko-ohjelmaa ihan jo nostalgiaa tihkuvan tunnarinsa huumaamana.

Jatketaan samalla teemalla. Aiemmissa jaksoissa oli mukana tällainenkin biisi:


Eniten itseäni yllätti se yksi tekoälyartistin biisi joka tuli kaikille puun takaa.

Tämä piristävä ralli jäi myös mieleen Levyraadista:

Olipas tälle päivälle vaikea löytää ketää sellaista, joka edes etäisesti vaikuttaisi tutulta, joten nyt mennään uppooutojen seurassa tänä aamuna. Ensimmäisessä sentään biisi on tuttu



Toiseksi valikoitui Puerto Ricolainen laulajatar

^
Säveltäjäpuolelta löytyy varmasti tuttu, ainakin kaunoluistelua seuranneille.
https://youtu.be/E8obUdxnTlc?si=H4o3R_-qwKMc4YVI&t=60

^
Kiitos, ennen kuin olin klikannut linkkiä, niin arvasin, mitä tulossa on. Tuo oli ja on varmaan edelleen paras jäätanssiesitys ikinä. Se teki jo tuolloin unohtumattoman vaikutuksen ja vielä nytkin katsoessa meni roska silmään, niin upea se on.

Mutta sitten ihan jotain muuta, että pääsen irti noista herkistä tunnelmista. Eilisellä päiväkävelyllä randomsoittolista toi useita biisejä, joista oikein piti kurkata, jotta mitä ovat minulle laittaneet soimaan.

Sitten jotain aivan muuta. Eli Toopelle puhelin. 

Naisten päivälle osuikin hauska syntymäpäiväyllätys. Olen aina pitänyt Peggy Marchia yhden hitin ihmeenä enkä muista kuulleeni häneltä kuin sen edelleenkin radiossa soivan "I will follow him" hitin, joka alkoi soimaan päässäni heti kun näin nimen tämän päivän juhlijoiden listalla. Peggy siis kuului ilman muuta tämän päivän ykkössoitettavaksi, mutta jollain muulla kuin tuolla jonka "kaikki" jos osaa ulkoa. Hämmennyin kuitenkin, jotta onko Peggy Marchaja kaksi ja toinen saksankielinen, kun etsin tuubista muuta soitettavaa. No, eipä ollut, vaan selitys piilee siinä, että hän muutti 70-luvbulla Saksaan ja jatkoi siellä uraansa ja viimeisen albuminsa on tehnyt niinkin myöhään kuin 2013.


ja toinen vielä uuden kotimaan kielellä, joskin tuossa ensimmäisessäkin oli jo selvä saksalaisen laulelman klangi, josta olen aina tykännyt. melodiat on helppoja ja niistä tulee kummallisen hyvälle mielelle.



Vaikka en yleensä mitään bändiheppuja ole keräillyt, niin nyt tulle Micky Dolenz, joka tunnettiin The Monkees bändin rumpalina, mutta näyttää tehneen soolouraakin, Tässä bändiaikojen hitti lämmiteltynä vanhoilla päivillä. Ihan hauskan harmiton esitys, etten sanoisi että jopa parempi irrottelu kuin rumpalina ikinä pystyi

Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 08, 2024, 08:40:01...
ja toinen vielä uuden kotimaan kielellä, joskin tuossa ensimmäisessäkin oli jo selvä saksalaisen laulelman klangi, josta olen aina tykännyt. melodiat on helppoja ja niistä tulee kummallisen hyvälle mielelle.
...

Jos ikinä saat haltuusi TARDISin, niin nappaathan Bruton ja minut kyytiin? Lähdetään Saksaan kuuntelemaan vanhoja schlagereita. 

Sitä odotellessa tuoreempaa Peggyä (biisi on vanha).