^
Minä olen tykännyt enemmän Peer Güntistä kuin Hurriganesista, mikä tietysti on monen mielestä ihan väärin tykätty. Jollain tapaa nuo kyllä kuuluu samaan sarjaan



Aivan loistava video Bruton nuoruuden toilailuista. Tuossa käydään ihan tässä minunkin kotinurkilla melkein

Omistettu Brutolle (<- video siis tuossa linkissä, mutta laitoin noin, kun ei ole musaa )

Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 14, 2024, 14:30:22Aivan loistava video Bruton nuoruuden toilailuista. Tuossa käydään ihan tässä minunkin kotinurkilla melkein

Harmi kun jäi tuo "Tikkurilan lihatiski" aikoinaan testaamatta  

Sly Stonen nimen perään hakematta tulee mieleen Family Stone. Kun ekan biisin laitoin soimaan, niin vähän hämmästyin, kun ääni ei vastannutkaan sitä, mitä odotin mielessäni. Kuuluikin jo iäkkäämmän miehen ääni. Näytti tosiaan vielä 2011 laittaneen musiikkia talteen.


Tämä jälkimmäinen kuulosti sitten jo enemmän tutulta.



Toiseksi päivän tähdeksi löytyi Sam Lightnin Hopkins, joka ei enempiä esittelyjä kaipaa. Hänet olen osannut löytää omallekin soittolistalleni. Vanhaa bluesiahan ei kai koskaan voi kuulla liikaa ja biisin nimihän on suorastaan bluesin perusvirkkeitä. Useinhan bluesin tarina syntyy päivän tapahtumista, hyvistä tai ehkä enemmänkin huonoista, ja päivähän alkaa sillä, että herätään 

Tämä päivä on siunattu monella hyvällä synttärisankarilla. Tämä artisti vaihtoi sittemmin nimeään "uudelleensyntymässä".

Kappale joka ilmestymisensä aikaan kuvasi hyvin silloista mielenmaisemaani:

^
Ugly Kid joelta en muista kuin yhden biisin eikä se ole tuo, jonka wiki sanoo olevan niiden läpimurtohitti, vaan Cat in the Cradle. Tämähän mielestäni oli ainoa, jota meillä enemmänkin soitettiin tai sitten tuo läpimurtohitti ei vaain minun korviini tarttunut. Bändi näytti hajonneen enne vuosituhannen vaihdetta, mutta palanneen yhteen reilun kymmenen vuoden tauon jälkeen.


Ja sitten uudempaa tuotantoa. Onhan tässä nyt säröä vähän enemmän, kun on otettu pieni askel raskaampaan suuntaan. Vuonna 2022 julkaistu albumi Rad Wings Of Destiny hyvin samanhenkistä. Uusi tuleminen on kylä kannattanut. Enpä tätäkään olisi tiennyt ilman Jukeboxia

Curt Cobain vitsailee ennen kappaleen alkua tässä kitaran kalliista hinnasta, mutta myöhemmin hänen oma kitaransa myytiin 1,5 miljoonalla dollarilla.

Nancy Wilson nimenä tuttu, mutta tämä päivänsankari ole ole se kuuluisampi Nancy, vaan nimikaimansa. Tuolla synttärilistalla on kuvaus: 'These Dreams', (with Nancy on lead which became Heart's first No.1 single) and the 1987 US No.1 & UK No.3 single 'Alone'. Heart is considered the first hard rock band fronted by women to achieve widespread commercial success. Siitä kai voidaan olla eri mieltä, onko tämä just hard rockia vai ei. No, ihan kuunneltavaa joka tapauksessa.



Toiseksi valikoitui nainen, jolle ei sitten ole kuuluisampaa nimikaimaa. Hän on hyvänä esimerkkinä siitä miten tyylisuunta R&B johtaa viattoman ihmisen harhaan. Nykyisin se ei tarkoita enää sitä, mitä whnhoina hywinä aikoina. Tästä nykyisestä tuskin jaksaa kokonaista biisiä kuunnella, mutta kyllä tälläkin ostajansa on, kun tätä niin paljon tehdään.



Poikkeuksellisesti laitetaan vielä kolmas, että saadaan korva lepäämään äskeisen jälkeen

Lainaus käyttäjältä: Hippi - maaliskuu 16, 2024, 08:15:35Poikkeuksellisesti laitetaan vielä kolmas, että saadaan korva lepäämään äskeisen jälkeen

Onpas leppoisaa musisointia.

Tuosta päästään sujuvasti maabiiseihin. Jatketaan Belizen välittömään naapuriin. Koska video on kuvattu Saksassa, aloin tiirailemaan missä nuori Kopek pogoaa. 

Jokseenkin tasan 11 vuotta sitten, minuutilleen) seisottiin jonossa keskimmäiseni kansa ja odotettiin pääsyä keikalle Circus -nimiselle keikkapaikalle. Mahtaako tuo toimia vielä?. Ovet aukesi klo 20 ja keikka alkoi klo 22., eli kohtuulliseen aikaan. Oltiin ajoissa, koska likka halusi eturiviin ja sinne myös päästiin, tosin minä seisoin keikan aikana hänen takanaan ja nojasin toisella kädellä rakenteisiin, jotta sain pideltyä sen lihamuurin takanani eikä likka ruhjoutunut aitaa vasten.

Keikan jälkeen bändin basisti tuli juttelemaan likalle, kun basisti oli huomannut tytön tatskan käsivarressa. Muistokin tuli vielä plektra ja kitaran kieli. Jopa äiti sai huomiota osakseen tässä epilogissa

Oli kyllä ikimuistoinen ilta. Tämä live on vähän isommalta keikalta.

Jatketaan matkaa rajan yli pohjoiseen.

Ai, joku on sitä mieltä ettei Texas ole maa? Kysykää texasilaisilta!
Ehkä teille sitten kelpaa karu kertomus 50 tähden maasta.

^
Voi helvetti, tänäkin päivänä menee kylmät väreet kappaleesta ja sen aikalaisvideosta aivan kuten silloin sitten nauratti se, kun presidentti Ronald Reagan pyysi Pomoa Valkoiseen taloon illalliselle ja Bruce vastasi että kiitos kutsusta, mutta hänellä on parempaakin tekemistä.

Born In The USA oli ja on niin mahtava kappale, että sillä on aitoa, universaalia kulttuurihistoriallista merkitystä. Julkaisuhetkellään täällä suloisessa Suomen maassa olin äimänä, että miten näin hienoa kappaletta voidaan edes tehdä?!

John Cougar-Mellencapin aikalaiskappale ei ehkä ole niin suosittu, mutta yhteiskuntakritiikissään loistava sekin. Pink Houses.

"Born down in a dead man's town
The first kick I took was when I hit the ground
End up like a dog that's been beat too much
Till you spend half your life just covering up

Born in the U.S.A., I was born in the U.S.A.
I was born in the U.S.A., born in the U.S.A.

Got in a little hometown jam
So they put a rifle in my hand
Sent me off to a foreign land
To go and kill the yellow man

Born in the U.S.A., I was born in the U.S.A.
Born in the U.S.A., born in the U.S.A.

Come back home to the refinery
Hiring man said "son if it was up to me"
Went down to see my V.A. man
He said "son, don't you understand"

I had a brother at Khe Sahn
Fighting off the Viet Cong
They're still there, he's all gone

He had a woman he loved in Saigon
I got a picture of him in her arms now

Down in the shadow of the penitentiary
Out by the gas fires of the refinery
I'm ten years burning down the road
Nowhere to run ain't got nowhere to go".

No nyt! Päivänsankarina Caroline Corr, joka on päässyt toteuttamaan minun nuoruuden unelmani ja on bändin rumpalina (realistina aulusta en edes ikinä uskaltanut haaveilla). Taaskin bändin nimi The Corrs on tuttu, mutta en olisi osannut yhtään biisiä nimetä eikä kovin tutulta nämä ole kuulostaneet, mitä tuossa ehdin kuunnella muutamia. Irlantilaisuus musiikissa kyllä kuuluu. Lauluäänestä sen sijaan tulee kyllä mieleen joku muu, mutta nimi tästäkin on hukassa.

Bändissähän pääasiallisena laulajana on sisaruksista Andrea ja Caroline lienee enemmän taustalaulajana muiden sisarusten kera.




Nat King Cole puolestaan on edelleen radiossa soitettava hittimaakari, jonka hunajaista ääntä kuuntelee mielellään yöradiossa, jos on uni päässyt pakenemaan väärään aikaan. Oli todella vaikea valita, minkä hänen hiteistään nyt valitsisi tänä aamuna soitettavaksi. Pitkän pähkäilyn jälkeen valikoitu vähän jatsahtava Let there be Love, joka ei ole ainakaan minulle kaikkein tutuimmasta päästä

Kun jatkamme edelleen pohjoiseen löydämme itsemme matkustamassa junassa.

Vielä yksi rajan ylitys, joka on tavallaan askel taaksepäin ja tavallaan suora hyppäys kotiin. Olihan Alaska aikoinaan samaa valtakuntaa Suomen kanssa.