kantapaikka.net

Yleiset => Tiede => Aiheen aloitti: Edward - toukokuu 04, 2019, 16:32:02

Otsikko: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Edward - toukokuu 04, 2019, 16:32:02
Ketju on muodostettu ketjuun Fiilikset ja päivän mietteet syntyneestä rönsystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 02, 2019, 09:15:10
Menestymisen mahdollisuuksia kovassa kansainvälisessä kilpailussa parantaa korkea koulutustaso. Näin ainakin Helsingin Sanomien artikkelissa arvioitiin, kun oli kyse Suomen menestymisestä. Samassa jutussa todettiin, etteivät kaikki voi olla huippukoulutettuja asiantuntijoita, vaan tarvitaan myös suorittavan työn tekijöitä kuten roskakuskeja ja remonttimiehiä. Jutussa kerrottiin, että osa työstä korvataan roboteilla ja automatiikalla.

Jos yleinen koulutustaso maassa on sitä, että useita vuosia koulua käyneet eivät osaa edes lukea, menestymisen mahdollisuudet kovassa kilpailussa, jossa innovaatiot ja osaaminen ratkaisevat, ovat vaatimattomat.

Koulussa menestymisen kannalta lapsen älykkyydestä ja vanhempien tuesta ja kannustuksesta on suurta hyötyä. Jos lapsen älykkyystaso on vaatimaton, ja jos hän sen lisäksi elää yksinhuoltajaperheessä, jossa äiti tekee pitkiä päiviä halpatyössä, ennuste koulumenestyksestä on vaatimaton. Äidillä ei riitä voimia eikä henkisiä resursseja pakottaa lasta kirjojen ääreen ja antaa hänelle kotiopetusta. Jollekin miljonääriperheen tyhmänpuoleiselle lapselle sen sijaan palkataan vastaavassa tilanteessa kotiopettaja, ja lapsi saadaan uitettua läpi koulujärjestelmän, vaikka hänellä henkisiä kykyjä ei suuremmin olekaan. Köyhän yksinhuoltajaperheen lapsi sen sijaan ajautuu vastaavassa tilanteessa jengeihin, ja koulutus jää retuperälle. Tämä malli kopioituu taas seuraavaan sukupolveen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 02, 2019, 10:29:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 02, 2019, 09:15:10
Koulussa menestymisen kannalta lapsen älykkyydestä ja vanhempien tuesta ja kannustuksesta on suurta hyötyä. Jos lapsen älykkyystaso on vaatimaton, ja jos hän sen lisäksi elää yksinhuoltajaperheessä, jossa äiti tekee pitkiä päiviä halpatyössä, ennuste koulumenestyksestä on vaatimaton. Äidillä ei riitä voimia eikä henkisiä resursseja pakottaa lasta kirjojen ääreen ja antaa hänelle kotiopetusta. Jollekin miljonääriperheen tyhmänpuoleiselle lapselle sen sijaan palkataan vastaavassa tilanteessa kotiopettaja, ja lapsi saadaan uitettua läpi koulujärjestelmän, vaikka hänellä henkisiä kykyjä ei suuremmin olekaan. Köyhän yksinhuoltajaperheen lapsi sen sijaan ajautuu vastaavassa tilanteessa jengeihin, ja koulutus jää retuperälle. Tämä malli kopioituu taas seuraavaan sukupolveen.
Minua ei koskaan pakotettu kirjojen ääreen, eikä taidettu edes kuulustella läksyjä tai edes kysyä niistä (tai sitten olen vaan unohtanut). Äiti teki pitkää päivää töissä niihin aikoihin, kun aloitin koulun. Hoidin koulunkäynnin ihan itsenäisesti, ja loistavin arvosanoin. Ylioppilastodistus oli koulun paras tai toisiksi paras, en tiedä kumpi, vaikka viimeisenä luokiovuotena ei paljon koulu enää kiinnostanut. Äiti taisi olla (turhaan) vähän huolissaan ylioppilaskirjoituksista, kun olin koko viimeisen kevään töissä, mutta niinpä vaan kirjoitin ällän paperit. Isä kannusti lähinnä omalla esimerkillään, hän opiskeli töiden osalta ja pääsi parempiin hommiin sen ansiosta.

Jos minua olisi yritetty ohjailla kovalla kädellä tai peräti pakottaa lukemaan, veikkaan, että olisin ehkä alkanut kapinoimaan ja suoriutunut huonommin. Miten lie sitten tutkimusten valossa yleisesti, en tiedä.

Oma arvaukseni on, että pakottamalla ei opi kovinkaan hyvin, eikä oppi jää päähän. Ja hyvin vahva arvaukseni on, että ottamalla vastuuta oppimisestaan, lapsi oppii parhaiten. Jos vanhemmat jotenkin voivat vaikuttaa opiskelumotivaatiota lisäävästi, se on se parhain apu. Esimerkiksi omalla esimerkillään, ja kehumalla silloin kun kehumisen aihetta. Muistan, että sain joitakin kivoja kirjapalkintoja, jos todistus oli erityisen hyvä ensimmäisillä luokilla. Koulusta sain kerran kirjapalkinnon, ja useita kertoja stipendejä, useammin kuin kukaan muu luokallani.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 02, 2019, 12:29:16
Itse en usko, että yhteiskuntien erot selittyvät geneettisillä eroilla.

Itse kukin voi uskoa tai olla uskomatta mihin haluaa. Tämän päivän Hesarista poimin seuraavan tekstinpätkän:

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.


Siitä vain todistamaan tilastoilla tai muulla tavoin, ettei näin ole.

En väitä, että perimä olisi ainoa asia, jolla on merkitystä yksilöiden ja yhteisöjen menestymisen kannalta. Totta kai on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä. Pohjoiskorealaiset ja eteläkorealaiset esimerkiksi ovat samaa kansaa, mutta silti valtiot poikkeavat toisistaan. Vapaustusarmejat vapauttivat pohjoisosan 1950-luvun alussa, ja maahan pääsi syntymään sosialistinen paratiisi. Etelä sen sijaan jäi riutumaan kapitalismin ikeen alle. Ja eron näkee nyt.

Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.

https://yhteishyva.fi/artikkeli/suomalaiset-geenit-ovat-ainutlaatuisia/article-562197
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 03, 2019, 15:01:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.
Nimenomaan sattuma on tässä yksi tärkeä tekijä. Siitä puhui jo Nassim Taleb Musta joutsen ja Satunnaisuuden hämäämä -kirjoissaan. Monet menestyneet ei tajua kuinka paljon heidän menestyksestään johtuu puhtaasta sattumasta. (Esim. osakkeilla rikastunut sijoittaja, asuu rikkaiden alueella tai koulussa verkottuu tulevien menestyjien kanssa jne). He luulevat jotenkin olevansa muita parempia, ovelampia, ahkerampia, älykkäämpiä jne vrt. lottovoittaja, jos luulisi samaa. Toisaalta monet tähtinäyttelijät näyttää kyllä tajuavan kuinka tuurista (kohtaa jossain kahvilassa huippuohjaajan tms) heidän menestyksensä on ollut kiinni.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 03, 2019, 15:40:04
Mielenkiintoinen oman onnensa seppä sellainen, jonka menestys perustuu ainoastaan geeneihinsä ja niistä (vääjäämättömästi?) seuraaviin valintoihin.

Kutsuisin itse moista melkoiseksi lastu laineilla-puuhaksi enemmän kuin oman onnensa seppäilyksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: urogallus - syyskuu 03, 2019, 15:42:43
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 03, 2019, 15:01:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.
Nimenomaan sattuma on tässä yksi tärkeä tekijä. Siitä puhui jo Nassim Taleb Musta joutsen ja Satunnaisuuden hämäämä -kirjoissaan. Monet menestyneet ei tajua kuinka paljon heidän menestyksestään johtuu puhtaasta sattumasta. (Esim. osakkeilla rikastunut sijoittaja, asuu rikkaiden alueella tai koulussa verkottuu tulevien menestyjien kanssa jne). He luulevat jotenkin olevansa muita parempia, ovelampia, ahkerampia, älykkäämpiä jne vrt. lottovoittaja, jos luulisi samaa. Toisaalta monet tähtinäyttelijät näyttää kyllä tajuavan kuinka tuurista (kohtaa jossain kahvilassa huippuohjaajan tms) heidän menestyksensä on ollut kiinni.

Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 03, 2019, 15:52:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Taloustieteilijät ovat tunnettuja pseudotieteilystään. Ainakin "geeneistä" löytyvän älykkyyden kohdalla metsään on menty. Esitetään rohkeasti väite kaksostutkimuksiin vedoten, että älykkyydestä mahdollisesti peräti 60% selittyy geeneillä. 1900-vuosiadalla älykkyys nousi länsimaissa parhaimmillaan 7 pinnaa vuosikymmenessä. Olimme ennen 1900-vuosisataa kaikein heikoimmin pärjäävien afrikkalaisten tasoisia älyllisesti. Länsimaalaisten geenit eivät ole 100 vuodessa muuttuneet tippaakaan.

Eli ne "geneettiset" älykkyyserot, joita taloustieteilijät mittaavat, ovat kulttuuriälykkyyttä, eivätkä ne kerro geenien älykkyydestä yhtään mitään. Lyön tuopista olutta vetoa, että sama muuttujien vakionti on mennyt taloustieteilijöillä tälläkin kertaa pahasti metsään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 03, 2019, 16:17:38
^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 03, 2019, 16:21:33
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 16:17:38
^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

Tarkoitatko tässä luonteenpiirteillä kenties temperamenttia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 16:28:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Kiinnostava ja aika yllättävä tutkimustulos. Voikohan tästä tehdä sen päätelmän, että Suomessa hyvinvointivaltio on kokonaan tasoittanut tuloeroihin vaikuttavat ympäristötekijät niin, että oikeastaan vain geeneillä on merkitystä?

On siinä sellainenkin vaihtoehto, että identtiset ja epäidenttiset kaksoset eivät jostain syystä ole otoksena edustava niin, että siitä voisi tällä tavalla yleistää. Jos vaikka identtisten kaksosten kohdalla on hyvin yleistä, että he tekevät elämässä samanlaisia valintoja koulutuksen, ammatinvalinnan yms. suhteen, kun taas epäidenttiset kaksoset ottavat enemmän etäisyyttä ja määrittelevät itseään toisiaan vastaan?

Jos tällainen efekti on olemassa, silloinhan itsessään identtisyydellä ja epäidenttisyydellä on ympäristötekijänomainen vaikutus, eikä se ole niin, että kummankin tyyppisten kaksosten tapauksessa ympäristö laajasti ymmärrettynä täysin verrannollinen ja loppu selittyy genetiikalla ja satunnaisvahtelulla.

Ei tämän ole tarkoitus olla silti tutkimustulosta vähättelevää. Ainahan se on niin, että tutkimus myös nostaa lisäkysymyksiä ja uusia tutkimusongelmia – ja niin kuuluukin olla.

Mutta siis... jos on yksi tällainen tutkimus ja siinä on laaja otanta, ei se välttämättä silti mene niin, että se kertoo jotakin yksiselitteistä tässä tapauksessa geeneettisen eron vaikutuksesta tulotasoon. Se kertoo vain sen, minkä se kertoo.

Siitä tosin ollaan yhtä mieltä, että oikea reaktio tähän on kyseenalaistaa ja tutkia lisää. En minä sitä tutkimusta tule tekemään, eikä minun tarvitse mitään "osoittaa". Mutta tutkimuksen oikea tehtävä on minun mielestäni se, että se kirvoittaa lisää tutkimusta ja että asiaan suhtaudutaan uteliaasti, kyseenalaistavasti ja avoimin mielin. Ei niiden tarkoitus ole se, että lataat sen foorumilla tiskiin ja sanot että "MOT" ja "todista että näin ei ole". Sen ei siis ole kai tarkoitus olla kenenkään maailmankuvan pönkkä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 03, 2019, 16:28:57
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 16:17:38
^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

Luonteenpiirteet eivät puolestaan kerro ammatillisesta menestymisestä mitään. Tämän osoitti Taloustieteen nobelilla palkittu psykologi Daniel Kahneman.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 03, 2019, 16:30:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 03, 2019, 16:21:33
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 16:17:38
^

Luonteenpiirteiden periytyvyys on tunnustettua, äkäinen koirakin saa todennäköisemmin äkäisiä penikoita. (äkäisyys voi olla myös pelkoa, joka ilmenee itsesuojeluna)

Varmaan perimään mahtuu silti keskimäärin monenlaisia ominaisuuksia ja saman lapsilaumankin sisällä on monenlaista persoonaa.

Mutta voidaan varmaan todeta ominaisuuksien joita "rikastuminen vaatii" olevan perittyjä ahneutta ja kateuden ilmeistä ilmenemistä myöden, toisaalta oppiminen eli tottumus on monesti toinen luonne.

Eiköhän silti eturiviin pyrkijöillä esiinny keskimääräistä enemmän röyhkeyden ja oman itsekkyytensä mukaisia ominaisuuksia- niitähän rikastuminen vaatii.

Tarkoitatko tässä luonteenpiirteillä kenties temperamenttia?

En (hyvä, kun kysyit)  tarkoitan lähinnä ominaisuuksia kuten ahneus, kateus, itsekkyys ja niin-päin pois.


Oveluus ja pappien tapainen petoksellisuus on myös avuksi, taito jolla saa ihmiset uskomaan itseensä, silloinkin, kun heitä käytetään hyväksi.

Tosin saattaahan niitä olla jalojakin varakkaita ihmisiä, ehkä, ei kuitenkaan isompia määriä eikä se oire ihmisessä tietenkään edesauta sen varallisuuden säilymistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 17:17:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 03, 2019, 16:30:01
En (hyvä, kun kysyit)  tarkoitan lähinnä ominaisuuksia kuten ahneus, kateus, itsekkyys ja niin-päin pois.


Oveluus ja pappien tapainen petoksellisuus on myös avuksi, taito jolla saa ihmiset uskomaan itseensä, silloinkin, kun heitä käytetään hyväksi.

Tosin saattaahan niitä olla jalojakin varakkaita ihmisiä, ehkä, ei kuitenkaan isompia määriä eikä se oire ihmisessä tietenkään edesauta sen varallisuuden säilymistä.

Nämä listaamasi ominaisuuudet, "ahneus", "kateus", "itsekkyys", "petoksellisuus", ovat kaikki negatiivisesti latautuneita.

Mun käsittääkseni persoonallisuuspsykologiassa nykyään oletetaan, että temperamentti on yhteydessä aivorakenteisiin ja nimenomaan se on persoonallisuuden vahvasti perinnöllinen osa. Kasvatus ja ympäristö sitten muokkaavat temperamentista persoonallisuuden.

Siitä on paljon erilaisia teorioita, mitä sitten ovat temperamenttipiirteet. Yleensä ne on sellaisia, että siinä on joku jana jolla on kaksi ääripäätä. Yleistäen voisi sanoa, että aivan ääripäissä piirteet ovat usein ongelmallisia ja keskivaiheilla on sikäli helpompaa, että on "niin kuin kaikki muutkin". Wikpedian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Temperamentti) mukaan:
LainaaTemperamenttipiirteisiin kuuluvat esimerkiksi aktiivisuus, sosiaalisuus, taipumus mielipahaan ja ärtyvyyteen, joustavuus, sopeutumiskyky, keskittymiskyky sekä rytmisyys.

Miksi nimenomaan et tarkoita temperamenttia? Ja miksi temperamentti ei voisi olla se, joka selittää myös varsinaisten luonteenpiirteiden periytymistä?

Ne sun listaamat "ominaisuudet" on mun nähdäkseni käytökseen kohdistuvia arvioita. Ne voi tietysti tuntua selkeämmiltä kuin tällaiset hyvin abstraktit ja tarkoituksellisen neutraalit taipumkset, joista psykologiassa puhutaan. Jos jaksat, lukaise läpi vaikka tämä teksti:
Onko luonto oikeudenmukainen: Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky (https://journal.fi/tt/article/view/57913/19658)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 03, 2019, 17:44:25
Kun tässä nyt on fiiliksistä ja päivän mietteistä kyse, niin pieni poukkoilu aiheessa tai aiheesta ei haitanne.

Menestymisessä tai menestymättömyydessä on kyse monista eri asioista. Mahdollisten perittyjen ominaisuuksien ohella vaikuttavat lapsuuden ja aikuisuuden ympäristö, kasvatus, perheolosuhteet, arvot ja arvomaailma, ystäväpiiri... luetteloa voisi jatkaa kymmenillä eri asioilla. Ja kuten edellä jo todettiin, myös puhtaalla sattumalla on merkitystä.

Itse olen saanut ulkoisilta puitteiltaan melko hyvät eväät menestymiseen, mutta silti minusta on tullut täydellinen luuseri ja epäonnistuja.

Menestymistä edistäviä tekijöitä ovat olleet varakas koti, koulutetut vanhemmat sekä koulunkäyntiin ja opintoihin kannustava ilmapiiri.

Menestymistä haittaavia tekijöitä ovat olleet vanhempien, erityisesti äidin ja samassa taloudessa asuneen isoäidin, ylihuolehtiva kasvatus ja huolenpito, mikä on tehnyt meistä lapsista laiskoja ja aloitekyvyttömiä ihmisiä vailla kunnianhimoa. Varakas koti on myös vaikuttanut "ei huolta huomisesta" -asenteen kehittymiseen. Eli kävi miten kävi, hyvin kävi. Joten  mitäpä tässä yrittämään ja pinnistelemään. Kodin turvaverkolla on ollut samanlainen vaikutus kuin työttömyysturvalla. Se on passivoinut. Kun syntyy kultalusikka suussa, ei ole oikein motiivia pyrkiä mihinkään.

Toinen menestymistä jarruttava tekijä on ollut autoritäärisen kasvatuksen avulla liiskaksi murskattu itsetunto. Siihen kuuluu se, että pelkää aivan hysteerisesti ei-sanaa ja itsensä nolaamista. Ja itsensä kuvittelee nolaavansa kaikella mahdollisella ja mahdottomalla. "Ei minusta ole mihinkään" -asenteella ei työmarkkinoilla pärjää. Eikä oikein missään muuallakaan.

Ikävä kyllä perityt ominaisuutenikaan eivät ole kummoiset. Ilmeisesti äidin puolelta olen perinyt jännittämisen ja stressiherkkyyden. Isän puolelta lienee tullut yleinen tyhmyys ja hidas "hoksaaminen".

Asennepuolella menestymistäni on jarruttanut kiintymys ja tunnepitoinen suhtautuminen omaisuuteen, mikä lienee kasvatuksen tahaton sivutuote. Kertyneestä omaisuudesta huolehtiminen on vienyt sen vähäisen energian ja ajan, mikä olisi tarvittu menestymisen saralla.

Sen jälkeen, kun sukumme köyhtyi ja menetin kotini, myös motivaatio on ollut hukassa. Miksi pinnistelisin ja ponnistelisin ja yrittäisin, kun tiedän, että en voi saavuttaa edes sadasosaa siitä, mitä meillä jo on kerran ollut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - syyskuu 03, 2019, 20:01:00
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 17:44:25
Itse olen saanut ulkoisilta puitteiltaan melko hyvät eväät menestymiseen, mutta silti minusta on tullut täydellinen luuseri ja epäonnistuja.

Menestymistä edistäviä tekijöitä ovat olleet varakas koti, koulutetut vanhemmat sekä koulunkäyntiin ja opintoihin kannustava ilmapiiri. .....

Tiheällä kammalla luettuna Kopekin ja minun taustasta taisi löytyä yksi ainoa yhteinen piirre, nimittäin, että isä ei ollet penaalin terävin kynä. Tosin omasta isästäni en osaa sanoa paljonko asiaan vaikutti taaperona sairastettu aivokalvontulehdus, johon hänen kaksoisveljensä kuolikin. Monilapsisessa perheessä suurin osa lapsista oli kyllä akateemisesti kouluttautuneita isääni ja yhtä toista poikaa lukuunottamatta. Suvun vauraus oli kadonnut taivaan tulliin kauan ennen syntymääni, joten se ei ole mitenkään haitannut elämääni.

Kumpikin vanhempani olivat kouluja käneet vain sen, mikä oli pakko. Tai nyt kun mietin, niin enpä edes tiedä minkä verran isäni kävi koulua. Noilla eväillä he olivat tavallisia duunareita ja tekivät ns. paskatöitä kaupungin leivissä, joten raha riitti elämiseen, mutta ei juuri muuhun. Se vähä, minkä saivat säästettyä katosi, kun isälle sattui ns. putki päälle.

Sain tuohon aikaan nähden lempeän kasvatuksen sydänvikani vuoksi. Lääkärin määräyksellä "minua ei saanut kovin järkyttää" ja sitähän käytin varmaan häpeilemättä hyväkseni. Tämän edun tosin oli vähällä menettää12 vuotiaana, kun sydän korjattiin, mutta pidin tiukasti kiinni saavutetusta edusta perheen prinsessana.

Koulun hoidin täysin oman pääni mukaan ja tehtyyn työmäärään nähden aika hyvin tuloksin, sillä pärjäsin paljolti hyvän muistini ansiosta. Tuohon aikaan riitti, että osasi sen mitä kirjaan oli kirjoitettu.

Jos olisin mies, niin varmaan voitaisiin sanoa, että menestymiseni salaisuus on ollut se, että määrätietoisesti olen pyrkinyt eteenpäin haluamalleni alalle, jonka olen tuntenut omakseni jo teini-iästä asti. Mutta koska olen nainen, niin varmaan minulla on vain käynyt helvetin hyvä tuuri.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 03, 2019, 21:46:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 03, 2019, 20:01:00
Jos olisin mies, niin varmaan voitaisiin sanoa, että menestymiseni salaisuus on ollut se, että määrätietoisesti olen pyrkinyt eteenpäin haluamalleni alalle, jonka olen tuntenut omakseni jo teini-iästä asti. Mutta koska olen nainen, niin varmaan minulla on vain käynyt helvetin hyvä tuuri.

Ei noin, vaan olet luonnollisestikin saavuttanut haluamasi harrastamalla seksiä oikeiden ihmisten kanssa.  ;D
Noihan kateelliset asian useastikin ilmaisevat. Kopek osuu vuodatuksessaan oikeaan siinä, että asiat tyypillisesti ovat usean eri tekijän summia. Tai joskus tuloja - jos jokin tekijä täysin puuttuu, lopputulos voi olla nolla. Muuten en ota itseanalyyseihin kantaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 23:19:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 17:44:25
Kun tässä nyt on fiiliksistä ja päivän mietteistä kyse, niin pieni poukkoilu aiheessa tai aiheesta ei haitanne.

Sillain toi tuntuu huolellisesti mietityltä ja rehelliseltä analyysilta mutta...   aika tiukan moralisoivaan sävyyn tunnut puhuvat itsestäsi ja tarkastelevan itseäsi. En mä tätä nyt sano mitenkään yläpuolelta arvostellen, toivottavasti. Kunhan pisti silmään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 04, 2019, 10:03:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.


Ja osan geenit ovat sellaisia, ettei heitä kiinnosta talous, tai talouteen liittyvät, etenkään jos ne eivät oikein sovi elämänjärjestelyyn. Osan geenit taas vie talouden äärelle. Millä tavoin tällainen toteutuu, on oma juttunsa, tosin geneettisen perustan voi ajatella tähänkin.

Geenit menevät aika paljon sen kanssa yhtä, millaiseksi geenien määräämä ihminen on taipuvainen rakentamaan ympäristönsä, ja miten hänen odotuksensa menee.

Suurin menestystekijä maailmassa on yhä enemmän menestyminen ihmisten rakennelmissa, ei suoraan vasten luontoa. Kun siis ympäristöt geenien mukaisuutta hakevia, niin ympäristö sopeuttaa pohjansa mukaiseen geenistöön.

Voisin summata, että taloustieteilijät ovat kuplautuneita eliöitä siinä missä muutkin, tosin nykyinen järjestelmä suosii heitä, ja ovat geeniensä mukaisesti liikkeellä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 04, 2019, 10:08:31
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 16:28:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Kiinnostava ja aika yllättävä tutkimustulos. Voikohan tästä tehdä sen päätelmän, että Suomessa hyvinvointivaltio on kokonaan tasoittanut tuloeroihin vaikuttavat ympäristötekijät niin, että oikeastaan vain geeneillä on merkitystä?

On siinä sellainenkin vaihtoehto, että identtiset ja epäidenttiset kaksoset eivät jostain syystä ole otoksena edustava niin, että siitä voisi tällä tavalla yleistää. Jos vaikka identtisten kaksosten kohdalla on hyvin yleistä, että he tekevät elämässä samanlaisia valintoja koulutuksen, ammatinvalinnan yms. suhteen, kun taas epäidenttiset kaksoset ottavat enemmän etäisyyttä ja määrittelevät itseään toisiaan vastaan?

Jos tällainen efekti on olemassa, silloinhan itsessään identtisyydellä ja epäidenttisyydellä on ympäristötekijänomainen vaikutus, eikä se ole niin, että kummankin tyyppisten kaksosten tapauksessa ympäristö laajasti ymmärrettynä täysin verrannollinen ja loppu selittyy genetiikalla ja satunnaisvahtelulla.


Nerokas päätelmä.

Biologit tuntevat tämäntyylistä rakentelua, kun siis rakentumista. Löydös lähti teoriasta, ja havaintoja osattiin etsiä, ja niitä myös löytyi. Aika erikoista rakentumisen logiikkaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 04, 2019, 10:13:10
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 17:17:46

Miksi nimenomaan et tarkoita temperamenttia? Ja miksi temperamentti ei voisi olla se, joka selittää myös varsinaisten luonteenpiirteiden periytymistä?

Ne sun listaamat "ominaisuudet" on mun nähdäkseni käytökseen kohdistuvia arvioita. Ne voi tietysti tuntua selkeämmiltä kuin tällaiset hyvin abstraktit ja tarkoituksellisen neutraalit taipumkset, joista psykologiassa puhutaan. Jos jaksat, lukaise läpi vaikka tämä teksti:
Onko luonto oikeudenmukainen: Synnynnäinen temperamentti ja stressinsietokyky (https://journal.fi/tt/article/view/57913/19658)

Temperamentti on aika paljon muutakin, kuin pelkästään impulssitiivisuus. Määrittelemällä jonkun asia johtuvan vain temperamentista ei sillä taideta päästä asian suhteen kovinkaan pitkälle.

Oli temparametti millainen hyvänsä se ei estä tunneperäistä toimintaa, mutta toki toimintatavat voivat olla erinäköisiä.
Esim,,
Joku suuttuu ja temperamenttinsa vuksi purkautuu heti kiukkuisesti, toinen alkaa kantaa kaunaa miettien kostamista jne,,

Luonteenlaatu on siis paljon muutakin, kuin tuo immulssitiivinen reagointitapa.

Myös älyllisyys ja asioiden mietiskely voidaan liittää siihen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 04, 2019, 10:17:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

No onhan tämä minustakin aika hätkähdyttävä tutkimustulos. Tarkastelivatko nämä taloustutkijat siis kaksosten DNAta, vai millä perusteella he päättelivät jotakin näiden geeneistä?

Ja jos löysivät menestyjägeenin, siitä kuulisi maailma varmaan mielellään enemmänkin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 04, 2019, 10:19:18
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 03, 2019, 23:19:28

En mä tätä nyt sano mitenkään yläpuolelta arvostellen, toivottavasti. Kunhan pisti silmään.

Yleensä "yläpuolelta arvostelevasti" voidaan katsoa monia asioita,, ja katsotaankin. Sen vuoksi ne silmään pistävätkin, "uskoisin" näin "rehellisesti"  omanakin ominaisuutena.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 04, 2019, 10:21:29
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 04, 2019, 10:17:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

No onhan tämä minustakin aika hätkähdyttävä tutkimustulos. Tarkastelivatko nämä taloustutkijat siis kaksosten DNAta, vai millä perusteella he päättelivät jotakin näiden geeneistä?

Ja jos löysivät menestyjägeenin, siitä kuulisi maailma varmaan mielellään enemmänkin.

T: Xante

Tutkijat ovat olleet "taloustieteilijöitä" joten on ilmeisen hyvä syy olettaa heillä olevan sen tasoinen geeniperimän ymmärrys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 04, 2019, 10:27:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 04, 2019, 10:13:10
Temperamentti on aika paljon muutakin, kuin pelkästään impulssitiivisuus. Määrittelemällä jonkun asia johtuvan vain temperamentista ei sillä taideta päästä asian suhteen kovinkaan pitkälle.

Oli temparametti millainen hyvänsä se ei estä tunneperäistä toimintaa, mutta toki toimintatavat voivat olla erinäköisiä.
Esim,,
Joku suuttuu ja temperamenttinsa vuksi purkautuu heti kiukkuisesti, toinen alkaa kantaa kaunaa miettien kostamista jne,,

Luonteenlaatu on siis paljon muutakin, kuin tuo immulssitiivinen reagointitapa.

Myös älyllisyys ja asioiden mietiskely voidaan liittää siihen.
Onkin aika vanhanaikaista liittää tempperamentti vain tunnereagointiin.

Itse käsitän asian toisin päin: ihmisen tempperamentista riippuu hänen luonteenlaatunsa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 04, 2019, 10:30:59
^
Puhehan oli, että se riippuu geeneistä.

Voihan sitä toki nostaa oman temperamenttinakin "jumalalliselle alustalle" Luonteenlaadun luojana.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 04, 2019, 17:48:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Lainaus käyttäjältä: Aasilaulu - syyskuu 02, 2019, 12:29:16
Itse en usko, että yhteiskuntien erot selittyvät geneettisillä eroilla.

Itse kukin voi uskoa tai olla uskomatta mihin haluaa. Tämän päivän Hesarista poimin seuraavan tekstinpätkän:

Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Geenit vaikuttavat tuloihin siten, että ne muovaavat ihmisten mieltymyksiä, terveyttä, älyllisiä kykyjä, persoonallisuuden piirteitä ja riskinottohalua.

Tutkimustuloksen perusteella suomalaiset olisivat siis oman onnensa seppiä ainakin siinä mielessä, että menestyksemme tai sen puute johtuu synnynnäisistä ominaisuuksistamme ja niistä seuraavista valinnoista.


Siitä vain todistamaan tilastoilla tai muulla tavoin, ettei näin ole.

En väitä, että perimä olisi ainoa asia, jolla on merkitystä yksilöiden ja yhteisöjen menestymisen kannalta. Totta kai on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä. Pohjoiskorealaiset ja eteläkorealaiset esimerkiksi ovat samaa kansaa, mutta silti valtiot poikkeavat toisistaan. Vapaustusarmejat vapauttivat pohjoisosan 1950-luvun alussa, ja maahan pääsi syntymään sosialistinen paratiisi. Etelä sen sijaan jäi riutumaan kapitalismin ikeen alle. Ja eron näkee nyt.

Ideologiat, uskonnot, luonnonvoimat, naapurikansat, ympäristö ja jopa sattuma vaikuttavat paljon. Eivät pelkät geenit yksin ratkaise. Niiden merkitys tulee esille silloin, kun muut tekijät ovat samanlaiset.

https://yhteishyva.fi/artikkeli/suomalaiset-geenit-ovat-ainutlaatuisia/article-562197
Liittyikö tämä väitteeseesi esim. kiinalaisten luomista yhteiskunnista? Pitäiskö tämä ymmärtää, että mielestäsi kiinalaiset (se 1,4 miljardia tai jotain) ovat klooneja eli melkein kuin identtisiä kaksosia kaikki keskenään (kun näyttävätkin niin samanlaisilta, eiks jee?), että se selittää tuhansien vuosien historian aikana kiinalaisten eri puolilla Kiinaa ja muualla maailmaa luomien satojen tai tuhansien yhteiskuntien niin hämmästyttävän samankaltaisuuden (jota et ole vielä toteennäyttänyt), että voidaan puhua yhdestä kiinalaisesta yhteiskunnasta?

Ai niin, Kiinassa on myös erilaisia vähemmistöjäkin, kuten uiguurit, mongolit, kazakit, tiibetiläiset ja Hainanin saaren asukkaat ja ne muut noin 55 etnistä ryhmää Kiinassa. Lisänä vielä monet Kiinan ulkopuoliset ryhmätkin (Shanghai jne.).Ovatko kaikki nämä etniset ryhmätkin niin toistensa ja han-kiinalaisten kaltaisia geneettisesti, että voidaan heidänkin kohdallaan puhua klooneista?

Se, mitä tässä yritän sönköttä on, että kuinkahan paljon 1,4 miljardilla kiinalaisella on yhteistä geeniperimää, ja kuinkahan paljon ne kiinalaiset sadat tai tuhannet yhteiskunnat (historian kuluessa ja eri maantieteellisisllä paikoilla) sitten oikein muistuttavat toisiaan? Ja mitähän se sitten mielestäsi kertoo afrikkalaisten kaikipuolisesta kelvottumuudesta? Sehän oli se, mikä taisi olla perimmäinen tavoitteesi, mustamaalata afrikkalaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - syyskuu 04, 2019, 19:31:43
Mustamaalaus tarkoittaisi että vastoin parempaa tietoaan esittää kohteen halveksuttavassa muodossa. Uskon että Kopek ihan oikeasti uskoo että afrikkalaiset ovat syntyjään vähä-älyisempiä. Hän siis katsoo esittävänsä afrikkalaiset sellaisina kuin nämä ovat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 01:03:58
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 03, 2019, 15:42:43
Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.
Ei katoa. ½-2/3 syövistä on sattumaa, huonoa tuuria.

Tieteen puolellakin saatiin äskettäin tutkimustulos että jos tiede-rahoitus ei annettaisikaan onnistujille/"hyville" vaan arpomalla satunnaisesti niin uusia löytöjä ja keksintöjä tulisi aboutti samalla mitalla.
  Se on aika järkytys, että älyn huippu, tiede ja keksinnöt, on pääosiltaan hyvää tuuria eikä yksilöiden neroutta. ;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 05, 2019, 01:25:36
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 01:03:58
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 03, 2019, 15:42:43
Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.
Ei katoa. ½-2/3 syövistä on sattumaa, huonoa tuuria.

Tieteen puolellakin saatiin äskettäin tutkimustulos että jos tiede-rahoitus ei annettaisikaan onnistujille/"hyville" vaan arpomalla satunnaisesti niin uusia löytöjä ja keksintöjä tulisi aboutti samalla mitalla.
  Se on aika järkytys, että älyn huippu, tiede ja keksinnöt, on pääosiltaan hyvää tuuria eikä yksilöiden neroutta. ;D

Voihan se olla järkytys, mutta pitää ottaa huomioon, että yhteiskunnan järjestelmän tärkein tehtävä on estää liian suuria uudistuksia/muutoksia tapahtumasta.

Tätä taustaa vasten voi ymmärtää miksi suuret keksinnöt ovat revoluutioita, ei evoluutioita. Ja miksi nomenklatuura on aina muutosta vastaan.  Ja miksi vallankumous syö lapsensa. Ja miksi lapset ovat usein vanhempiaan fiksumpia.

Keksintöjen historiaa tutkimalla voi havaita, että suurimmat keksinnöt ovat aina saaneet eniten vastustusta - vallassaolevilta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: urogallus - syyskuu 05, 2019, 06:57:08
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 01:03:58
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 03, 2019, 15:42:43
Sattuma on tärkeä yksilötasolla, mutta tarpeeksi suuria joukkoja tarkastellessa sen vaikutus katoaa.
Ei katoa. ½-2/3 syövistä on sattumaa, huonoa tuuria.

Puhutaankohan me nyt samasta asiasta? Jos tarkastellaan esim. tupakoivia ja tupakoimattomia ryhminä, niin kummassakohan porukassa mahtaa esiintyä enemmän keuhkosyöpää (olettaen, että tupakoimattomat ovat ns. pakasta vedettyjä eivätkä esim. hiilikaivostyöläisiä)? Yksittäisten henkilöiden kohdalta sitten löytyy niitä kaikkien tuntemia poikkeuksia, 90-vuotiaiksi terveinä eläviä 2 askia päivässä polttavia ym.

Lainaa
Tieteen puolellakin saatiin äskettäin tutkimustulos että jos tiede-rahoitus ei annettaisikaan onnistujille/"hyville" vaan arpomalla satunnaisesti niin uusia löytöjä ja keksintöjä tulisi aboutti samalla mitalla.
  Se on aika järkytys, että älyn huippu, tiede ja keksinnöt, on pääosiltaan hyvää tuuria eikä yksilöiden neroutta. ;D

Tai sitten se älyn huippu on enemmän pöytävuoren kuin Matterhornin mallinen, eli huippuosaajia ei oikeastaan ole olemassakaan tai vaihtoehtoisesti heitä on niin paljon, että koko "huippuosaaminen" tarvitsee pysyvästi lainausmerkit ympärilleen.

Eikä tuota arpomista satunnaisesti tehty, vaan tiedettä tekevien parista, joka on valmiiksi erittäin valikoitunut porukka.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 05, 2019, 08:00:23
Lainaus käyttäjältä: urogallus - syyskuu 05, 2019, 06:57:08
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 01:03:58
Tieteen puolellakin saatiin äskettäin tutkimustulos että jos tiede-rahoitus ei annettaisikaan onnistujille/"hyville" vaan arpomalla satunnaisesti niin uusia löytöjä ja keksintöjä tulisi aboutti samalla mitalla.
  Se on aika järkytys, että älyn huippu, tiede ja keksinnöt, on pääosiltaan hyvää tuuria eikä yksilöiden neroutta. ;D

Tai sitten se älyn huippu on enemmän pöytävuoren kuin Matterhornin mallinen, eli huippuosaajia ei oikeastaan ole olemassakaan tai vaihtoehtoisesti heitä on niin paljon, että koko "huippuosaaminen" tarvitsee pysyvästi lainausmerkit ympärilleen.

Eikä tuota arpomista satunnaisesti tehty, vaan tiedettä tekevien parista, joka on valmiiksi erittäin valikoitunut porukka.

Olen törmännyt tuollaiseen älykkyyden pöytävuori-ajatukseen aiemminkin. Eli että älykkyyden puutteesta tiede ja innovointi ei niinkään olisi koskaan kärsinyt, sillä pääsääntöisesti ihmiskunnan älykkäimmät ovat päätyneet aina tavalla taikka toisella tieteenteon ja/tai innovoinnin piiriin, vaan pikemminkin jos ne jostain ovat kärsineet, niin uniikkinen ideoiden puutteesta; luovuudesta. Luovuus on esimerkiksi kykyä kyseenalaistaa maalaisjärki asioissa, joissa se näyttää toimivalta, mutta joissa vaikkapa yksityiskohtiin mentäessä se ei enää olekaan toimiva tai ainoa toimiva ratkaisu, vaan joko edellyttää tai mahdollistaa jonkin muunlaisen lähestymistavan ja ratkaisun, kuin johon maalaisjärjellä olisi alunperin päätynyt.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 05, 2019, 08:23:16
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 03, 2019, 21:46:07
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 03, 2019, 20:01:00
Jos olisin mies, niin varmaan voitaisiin sanoa, että menestymiseni salaisuus on ollut se, että määrätietoisesti olen pyrkinyt eteenpäin haluamalleni alalle, jonka olen tuntenut omakseni jo teini-iästä asti. Mutta koska olen nainen, niin varmaan minulla on vain käynyt helvetin hyvä tuuri.

Ei noin, vaan olet luonnollisestikin saavuttanut haluamasi harrastamalla seksiä oikeiden ihmisten kanssa.  ;D
Noihan kateelliset asian useastikin ilmaisevat. Kopek osuu vuodatuksessaan oikeaan siinä, että asiat tyypillisesti ovat usean eri tekijän summia. Tai joskus tuloja - jos jokin tekijä täysin puuttuu, lopputulos voi olla nolla. Muuten en ota itseanalyyseihin kantaa.

Juu ja miesten kohdalla taas voidaan sanoa, että heidän lastensa menetys johtuu siitä, että miehet ovat harrastaneet seksiä oikeiden naisten kanssa. On nimittäin tutkimuksessa todettu, että korkeasti koulutettu äiti, joka kuitenkin liiaksi uransa edistämiseen keskittymisen sijaan käyttää paljon resurssejaan lastensa kasvatustehtävään, on noille lapsille suuri etu. Toki samat miehet myös ovat itse menestyneet taloudellisesti sen verran hyvin, että lasten äidillä ei ole ollut taloudellista pakkoa panostaa työuraan. Erityisen "periytyvää" on äidin koulutuksen taso. Isän koulutuksella ei ole niin suurta vaikutusta.

https://www.talouselama.fi/uutiset/aidin-alhainen-koulutus-periytyy-lapselle-isan-ei-niinkaan/b9008570-310e-35b8-bc12-1d94b1d0c6bd
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 05, 2019, 09:34:28
En tiedä, miten paljon taaskaan ehdin kirjoittaa (2-vuotias nukkuu päiväunia), joten juttu voi jäädä kesken. Mutta aloitan nyt kuitenkin.

Jos vielä palaan perimän merkitykseen menestymisen kannalta, niin ajatusteni taustalla oleva ideologia tai oppi on evoluutiopsykologia.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutiopsykologia

Kun kauan sitten luin ensimmäisiä lehtijuttuja aiheesta, se alkoi heti kiinnostaa. Idea nimittäin sopi hyvin yhteen kehittelemieni poliittisten ajatusrakennelmien kanssa. Rasistisiksi luokiteltavien käsitysten kanssa evoluutiopsykologialla ei tuossa vaiheessa ollut mitään tekemistä, vaan kyse oli ihmisten perusluonteen arvioimisesta yleisellä tasolla etnisiä ryhmiä erittelemättä.

Evoluutiopsykologian idea on se, että ihmisten käyttäytymisessä ja toiminnassa vahvistuvat ne piirteet, jotka vallitsevassa ympäristössä auttavat heitä lisääntymään tehokkaimmin. Lisääntyminen ainoa evoluution tarjoama palkkio. Evoluutiolla ei ole mitään ennalta päätettyä suuntaa eikä päämäärää eikä arvoja.

Pidän itsestään selvänä sitä, että jos ihmispopulaatiot ovat eläneet hyvin pitkiä aikoja erilaisessa ympäristössä niin, että ihmisten ulkonäkö ja fyysiset ominaisuudet ovat muuttuneet erilaisiksi ympäristöön sopeutumisen vuoksi, ympäristöpaineiden aiheuttamaa erilaistumista on tapahtunut myös psykologisella puolella. Ei ole nimittäin esitetty tieteellisiä perusteita sille, että evoluutiopsykologian tarkoittama mielen evoluutio olisi loppunut satatuhatta vuotta sitten, vaikka fyysinen evoluutio olisi jatkunut tähän päivään asti. Eli ihmiset olisivat kehittyneet fyysisesti erilaisiksi, mutta aivojen rakenne ja vietit ja mieli ja henkiset ominaisuudet olisivat pysyneet kehittymättöminä. Tämähän on rasisminvastustajien keskeisen väitteen ydin. Heidän mielestään mitään perinnöllisiä eroja ihmisryhmien välillä ei ole, vaan mahdolliset erot johtuvat yksilöihin kohdistuvista ulkopuolisista tekijöistä.

Käytäntö osoittaa täysin vastaansanomattomasti, että perinnöllisiä eroja on. Niiden kiistäminen edellyttää uskonnon kaltaista mentaalista tilaa, jossa usko ratkaisee eikä empiirisillä havainnoilla ole merkitystä. Kaikki eivät tietenkään ole tässä asiassa tosiuskovaisia, mutta leimautumisen ja syytetyksi ja syrjityksi joutumisen paine on niin kova, että useimmat pitävät mahdolliset epäilyt omana tietonaan. En minäkään näistä asioista omalla nimelläni Facebookissa kirjoita. Alistun uskonnolliseen pakkovaltaan siinä muutkin.

Norma Bates on muistaakseni joskus kirjoittanut väittelystään k-uskovaisten kanssa ja antanut ymmärtää, että se on tavallaan mahdotonta, kun vastapuoli ei taivu kannassaan vaan keksii vastaväitteitä vaikka väkisin, jos ei muu auta. Tai ei Norma Bates ole ehkä aivan näin kirjoittanut, mutta idea on tainnut olla tämän suuntainen. Eli jos toisella osapuolella on uskonnon kaltainen kanta asiaan, siinä ei jousteta, vaikka mitä heille sanoisi.

Väittely r-vastustajien kanssa on samalla tavalla mahdotonta. Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Helppohan selityksiä on keksiä. Lasten lähtötilanteet ja valintakriteerit ovat erilaiset, adoptiovanhemmiksi valikoituu erilaisia ihmisiä, koulussa oppilaisiin suhtaudutaan eri tavalla ja niin edelleen. Ja näistä ulkoisista syistä seuraa se, että kiinalaislapset pärjäävät paremmin kuin angolalaislapset. Kaikilla keksityillä asioilla voi olla pieni merkitys, mutta ne tuskin selittävät eroavaisuutta kokonaisuudessaan. Täydennysvastaukseksi jää se tavallinen "emme vielä tiedä".

http://www.osallisuustalous.fi/blogi/2011/11/talouselama-korkea-alykkyys-antaa.html

https://brainstats.com/average-iq-in-china.html

https://brainstats.com/average-iq-in-angola.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 09:50:04
Totean vain, että evoluutiopsykologia onkin yksi kiistellyimmistä tieteen aloista. Sen kritiikki on hyvin samantyyppistä kuin mitä osoitetaan sukupuolen tutkimukseen tieteenä. Syystä.

Itse erottaisin nämä kaksi kuitenkin siten, että siinä missä sukupuolentutkijan tulee omata hyvä käsitys sosiologiasta, evoluutiopsykologian tutkijan tulisi omata käsitys niin biologiasta kuin antropologiasta. Että sinänsä vaativa laji.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 05, 2019, 10:04:43
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 05, 2019, 09:34:28
https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutiopsykologia
...
Evoluutiopsykologian idea on se, että ihmisten käyttäytymisessä ja toiminnassa vahvistuvat ne piirteet, jotka vallitsevassa ympäristössä auttavat heitä lisääntymään tehokkaimmin. Lisääntyminen ainoa evoluution tarjoama palkkio. Evoluutiolla ei ole mitään ennalta päätettyä suuntaa eikä päämäärää eikä arvoja.
Tuo on vain pieni osa totuutta, siksi tarkennus tuohon, että valikoituvat piirteet ovat sellaisia, jotka vallitsevassa ympäristössä auttavat geenien säilymisen (eikä pelkkä suuren jälkläismäärän tuottaminen), siis että tuotetaan jälkeläisiä, jotka itse ovat lisääntymiskykyisiä. Lisääntymisen tehokkuuden lisäksi on siksi tärkeää erityisesti ihmisen kohdalla, että
a) vanhemmat itse jäävät henkiin huolehtimaan jälkeläisistään riittävän pitkäksi aikaa (vrt. jotkut kalat jotka munivat suuren määrän munia ilman että hoivaavat jälkeläisiään sen jälkeen lainkaan) -  ihmisellähän on eläinmaailman ennätys siinä, kuinka kauan jälkeläisten kasvatus kestää (ainakin 15 vuotta, ja yleensä enemmänkin, jopa koko eliniän)
b) ihmisen erikoispiirre eläinmaailmassa on sekin, että isovanhemmatkin auttavat lastenlastensa menestystä, varsinkin isoäidit - lastenlasten hoivaamisen taipumus periytyy jollain todennäköisyydellä siinä missä omien lastenkin hoivaamisen taipumuskin
c) jälkeläisten eloonjääminen
e) ja jälkeläisten oma lisääntymismenestys.

Luen myöhemmin kommenttisi loppuun, ja mahdollisesti kommentoin loppuosaa erikseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - syyskuu 05, 2019, 10:09:58
Itse olen sitä mieltä että eroja ON, mutta sitä seuraa kysymys: mitä sitten.

Tottakai evoluutio on edennyt omintakeisiin suuntiinsa eri ihmisryhmien kohdalla. Jollain saarella ihmisille on kehittynyt varpaiden väliin räpylämäisyyttä, ja tästä on hyötyä siinä kun he kiipeilevät puissa hakien sieltä elantoaan. Jos mennään vuosituhansien taakse, Florensin ihminen oli ihan oma kääpiökokoinen ihmislajinsa joka samaten asui saarella. Kuulema sittemmin on joltain toiseltakin saarelta löytynyt oma kääpiöihmisensä. Kehitys voi lähteä samanlaisissa olosuhteissa samanlaisiin suuntiin.

Älykkyyskin voidaan nähdä vain yhtenä "kehollisena" (elinhän aivotkin ovat) piirteenä josta on sattunut olemaan hyötyä jossain tietyissä olosuhteissa. Mutta sensijaan että eriteltäisiin mikä "rotu" on älykkäin, voisi kärjessä oleva ryhmä miettiä keinoja miten hilata muut samalle tasolle. Koska me kaikki olemme samaa lajia, on meillä kaikilla periaatteessa sama potentiaali ja mahdollisuus kehitykseen.

Poliittisessa mielessä koen hyvin hankalaksi ja haitalliseksi ryhmitellä ihmisryhmiä älykkyyden mukaan, koska se kumminkin helposti tuntuu antavan "vähä-älyisimmille" oikeuden mellastaa miten lystäävät. Ja kumminkin aikas kiikunkaakun olen sellaisen käsityksen suhteen että tilanne nyt on vaan näin ja sille ei mitään mahda. Kuten sanottu, olemme kaikki samaa lajia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 05, 2019, 10:17:21
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 05, 2019, 09:34:28
Eli jos toisella osapuolella on uskonnon kaltainen kanta asiaan, siinä ei jousteta, vaikka mitä heille sanoisi.

Väittely r-vastustajien kanssa on samalla tavalla mahdotonta. Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Helppohan selityksiä on keksiä. Lasten lähtötilanteet ja valintakriteerit ovat erilaiset, adoptiovanhemmiksi valikoituu erilaisia ihmisiä, koulussa oppilaisiin suhtaudutaan eri tavalla ja niin edelleen. Ja näistä ulkoisista syistä seuraa se, että kiinalaislapset pärjäävät paremmin kuin angolalaislapset. Kaikilla keksityillä asioilla voi olla pieni merkitys, mutta ne tuskin selittävät eroavaisuutta kokonaisuudessaan. Täydennysvastaukseksi jää se tavallinen "emme vielä tiedä".
Esimerkiksi rasismin jatkuvalla kokemisella opettajan ja muiden oppilaiden taholta ja yleensäkin koko yhteiskunnan taholta voi käsittääkseni päinvastoin olla suuri (boldukseni) merkitys lapsen kehityksessä. Aika outoa, että et tätä tajua. Ilmeisesti et ole koskaan asunut ulkomailla, eikä sinua koskaan ole kohdeltu epäoikeudenmukaisesti vain etnisiin stereotypioihin pohjautuen. Tai et koskaan ole lukenut kaunokirjallisuutta, joka liippaa aihetta, tuntenut koskaan ketään afrikkalaista henkilökohtaisesti, tai saanut mitään kosketuspintaa heihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 05, 2019, 10:19:15
Satatuhatta vuotta on evoluution mittakaavassa ja lajinkehityksen kannalta lyhyt aika. Koko ajanhan me puhumme yhdestä ja samasta eläinlajista, homo sapiensista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 05, 2019, 10:22:56
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 05, 2019, 10:04:43
Tuo on vain pieni osa totuutta, siksi tarkennus tuohon, että valikoituvat piirteet ovat sellaisia, jotka vallitsevassa ympäristössä auttavat geenien säilymisen (eikä pelkkä suuren jälkläismäärän tuottaminen), siis että tuotetaan jälkeläisiä, jotka itse ovat lisääntymiskykyisiä.

Olen tietoinen tuosta asiasta sekä kertsin mainitsemista lisäedellytyksistä. Pelkistin vain tämän kaiken sanaan "lisääntyä". En siis tarkoittanut pelkästään yksilöiden suurta lapsimäärää vaan sitä, että väestö lisääntyy.

Millä tahansa asialla, jopa uskonnolla, voi olla merkitystä lisääntymisen eli geenien eteenpäin siirtymisen kannalta. Uskonnollisessa yhteiskunnassa on kuri ja järjestys, ja siellä sukupolvet lisääntyvät ja väestö kasvaa. Uskonnottomassa yhteiskunnassa vallitsee moraalinen hällä väliä -meininki. Siellä tapetaan toinen toisiaan ja epämääräisten suhteiden seurauksena syntyvät lapset kuolevat hoidon puutteesta tai menevät muuten hunningolle. Pornon katseleminen vie kiinnostuksen aitoon seksiin, eikä lapsia enää synny riittävästi. Nälkä ja sukupuolitaudit tappavat lopulta koko porukan.

En ala väitellä tästä viimeksi mainitsemastani asiasta, koska esitin sen kärjistetysti pelkkänä kuvitteellisena esimerkkinä siitä, että mikä tahansa asia voi vaikuttaa geenien säilymiseen ja siirtymiseen eteenpäin tuleville sukupolville. Luonto poistaa lisääntymiskyvyttömät ja -haluttomat armotta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 05, 2019, 10:57:06
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 05, 2019, 10:23:12
Ei ole muistaaseni koskaan ilmennyt (ainakaan niin, että todella olisin ymmärtänyt syytä), miksi hän länkyttää afrikkalaisista, miksi heidän (Kopekin väittämänsä) tyhmyytensä Kopekia niin suuresti korpeaa, että asiaa pitää pitää jatkuvasti framilla.

Miksi jotkut länkyttävät mustalaisista, jotka eivät minua juurikaan kiinnosta? Miksi jotkut länkyttävät muslimeista, jotka ei myöskään minua erityisemmin kiinnosta? Miksi jotkut länkyttävät perussuomalaisista, jotka ovat yhdentekevä porukka?

Syy, miksi on länkytän afrikkalaisista on tämä.

https://yle.fi/uutiset/3-8190745

Afrikkalaisten lukumäärä lisääntyy lisääntymistään, ja samaan aikaan eurooppalaisten lukumäärä ilman maahanmuuttoa olisi jo laskusuunnassa. Soininvaaran ennustama sekarotuinen tulevaisuuden maailma ei ehkä merkitsisi suurta muutosta nykyiseen tilanteeseen, jos rodut sekoitettaisiin siinä suhteessa, mikä niiden koko oli 1900-luvun alussa. Mutta ne sekoitetaan siinä suhteessa, mikä niiden koko tulee olemaan, kun sekoittuminen lopulllisesti tapahtuu. Tässä sekoituksessa on lopputulos on se, että eurooppalainen geeniperimä hautautuu ja häviää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 11:14:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 05, 2019, 10:57:06
Afrikkalaisten lukumäärä lisääntyy lisääntymistään, ja samaan aikaan eurooppalaisten lukumäärä ilman maahanmuuttoa olisi jo laskusuunnassa. Soininvaaran ennustama sekarotuinen tulevaisuuden maailma ei ehkä merkitsisi suurta muutosta nykyiseen tilanteeseen, jos rodut sekoitettaisiin siinä suhteessa, mikä niiden koko oli 1900-luvun alussa. Mutta ne sekoitetaan siinä suhteessa, mikä niiden koko tulee olemaan, kun sekoittuminen lopulllisesti tapahtuu. Tässä sekoituksessa on lopputulos on se, että eurooppalainen geeniperimä hautautuu ja häviää.

Eli siis voimme todeta, että evoluutiopsylogiselta kannata eurooppalainen geeniperimä on häviäjäainesta, joka tuhoutuu paremmin evoluutioon sopeutuvan geenin alta, koska "luonto poistaa lisääntymiskyvyttömät ja -haluttomat armotta".?

Ei kai tässä mitään ongelmaa pitäisi olla, evoluutio toimii, kuten se toimii ja parhaiten väestöään lisäävät lisääntyvät.

Evoluutiopsykologiksi älykkyydeksikin tuota voisi nimittää.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 12:35:37
Ei kai sillä yleensäkään ole mitään väliä, mikä tappaa minkäkin etnisen ryhmän. Jos ajattelemme, että evoluutio tai evoluutiopsykologia tai miksi sitä haluammekaan nimittää, on olemassa, niin silloinhan käy niin, että vahvin voittaa. Kopekin käsityksen mukaan siis älykkäin.

Nähtäväksihän jää, vaan tuskin meidän todistettavaksi.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 05, 2019, 16:36:43
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 12:35:37
Ei kai sillä yleensäkään ole mitään väliä, mikä tappaa minkäkin etnisen ryhmän. Jos ajattelemme, että evoluutio tai evoluutiopsykologia tai miksi sitä haluammekaan nimittää, on olemassa, niin silloinhan käy niin, että vahvin voittaa. Kopekin käsityksen mukaan siis älykkäin.

En ole esittänyt, että älykkäimmät voittavat. Nykymaailmassa näyttää siltä, että älykkäimmät häviävät. He nimittäin lisääntyvät heikoimmin. Tähän on käytännön syitäkin. Älykkäimmät päätyvät usein pitkään koulutusputkeen ja työurille, jolloin lasten hankinta jää myöhäiseen vaiheeseen tai kokonaan. Koulupudokkaat bimbot ja amispojat voivat aloittaa lisääntymisen jo nuorempana. Ja jos ei amiksista ole avuksi lisääntymisessä, niin eräistä toisista, joiden sukupuolijakautuma lisäksi on miesvoittoinen, on. 

Ehkä älykkyydestä on nykymaailmassa tullut lisääntymisen kannalta rasite ja este, joten evoluutioprosessissa ihmiskunta hankkiutuu siitä eroon.

" Recent theoretical developments in evolutionary psychology suggest that more intelligent individuals may be more likely to prefer to remain childless than less intelligent individuals. Analyses of the National Child Development Study show that more intelligent men and women express preference to remain childless early in their reproductive careers, but only more intelligent women (not more intelligent men) are more likely to remain childless by the end of their reproductive careers."

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25131282

"I have tried to feed my 13 wives and over 170 children and it is not easy."

https://www.newvision.co.ug/new_vision/news/1456435/176-children-seeks-govt-support

P.S. Kun onnistuu saamaan 13 vaimoa ja yli 170 lasta, niin jonkinlaista kyvykkyyttä ja varmaan älykkyyttäkin siihen vaaditaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 16:44:18
Olen ymmärtänyt, että perustat ajattelusi tähän, Kopek:

Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 05, 2019, 09:34:28
Evoluutiopsykologian idea on se, että ihmisten käyttäytymisessä ja toiminnassa vahvistuvat ne piirteet, jotka vallitsevassa ympäristössä auttavat heitä lisääntymään tehokkaimmin. Lisääntyminen ainoa evoluution tarjoama palkkio. Evoluutiolla ei ole mitään ennalta päätettyä suuntaa eikä päämäärää eikä arvoja.


Joten jos näin on, on oikeastaan turhaa liittää tähän käsitteitä kuten älykkyys tms. Joka tapauksessa vahvimmat tulevat pärjäämään.

Ja näemmä siis jo tiedät, keitä he ovat. Sinällään turha miettiä esimerkiksi eurooppalaisten älyä, koska tulevat vahvemman oikeudella syrjäytetyiksi?

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 05, 2019, 17:11:14
Kopek on oikeassa. Vuosituhansien ajan ihmiskunnan olosuhteet ovat olleet sen verran karut, että vain älykkäimmät ovat selvinneet jatkamaan sukua ja pääosin vain älykkäimpien lapset ovat selviytyneet sukukypsiksi.

Nyt älykkäimmät ihmiset ovat luoneet yhteiskunnan, jossa tyhmimmillä on elinehtojen osalta yhtäläiset mahdollisuudet selviytyä. Yhteiskunta pitää jälkeläiset hengissä täysin riippumatta vanhempien älykkyydestä. Samaan aikaan älykkäiden ihmisten halu tuottaa perillisiä heikkenee, kun taas tyhmemmillä on siihen riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia sekä sopivan vähän ymmärrystä.

Älykkyys näyttäisi tekevän siis hidasta itsemurhaa. Mutta jossakin vaiheessa ihmisyhteisöjen älykkyys putoaa taas niin alas, että tyhmyyttä preferoineet rakenteet romahtavat. Kun huonontuneet olosuhteet eivät enää suosi tyhmyyttä, vain älykkäillä on jälleen parhaat mahdollisuudet jatkaa sukua. Ja aaltoliike jatkuu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - syyskuu 05, 2019, 18:48:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 05, 2019, 09:34:28
Väittely r-vastustajien kanssa on samalla tavalla mahdotonta. Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Lainaus käyttäjältä: a4 - elokuu 30, 2019, 22:59:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 30, 2019, 09:04:31
Minun mielestäni ero selittyy maiden asukkailla ja heidän ominaisuuksillaan eikä ympäristösyillä ja valkuaisen puutteella ja kolonialismilla ja orjuudella ja mitä kaikkea on esitetty. Kiinalaiset saavat aikaan tietynlaisen maan ja afrikkalaiset ja afrikkalaistaustaiset saavat aikaan tietynlaisen maan. Aivan sama, missä he asuvat. Ihmiset ratkaisevat. Tämä on joidenkin mielestä todennäköisesti rasistinen näkemys, mutta todellisuus tukee sitä niin vääjäämättömästi, että en ainakaan minä voi väittää vastaan valehtelematta itselleni.
Tässä sinulle todellisuutta joka ei tue pysyviä etnisiä älykkyseroja:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34043.html#msg34043

Tarkennatko vielä, mistä löysit tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 05, 2019, 20:31:36
Monet tutkimukset viittaavat siihen, että ihmisryhmien välillä on älykkyyserojakin. Ehkä varmentamattomia vielä. Joka tapauksessa kulttuurisia eroja on menestyneiden ja vähemmän menestyneiden ryhmien välillä. Afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ryhmät liki kaikkialla menestyvät heikommin kuin esim. itä-aasialaiset. Luultavasti on monia asioita, jotka asiaan vaikuttavat. Älykkyyskysymys ei ole poissa laskuista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 20:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 12:35:37
Ei kai sillä yleensäkään ole mitään väliä, mikä tappaa minkäkin etnisen ryhmän. Jos ajattelemme, että evoluutio tai evoluutiopsykologia tai miksi sitä haluammekaan nimittää, on olemassa, niin silloinhan käy niin, että vahvin voittaa. Kopekin käsityksen mukaan siis älykkäin.

Nähtäväksihän jää, vaan tuskin meidän todistettavaksi.

T: Xante
Xantippa on erittäin tärkeän ytimen jäljillä. Evoluutiossa sopeutunein voittaa.
Äly ei ole päämäärä eikä usein tärkein tekijä. (Miljoonille ja miljoonille eliölajeille äly ei ole tärkein eikä "kehittyvin" koska siihen sijoitus ei tuota parempaa eloonjäämistä).
Jos katsoo Hollywoodin rikastuneimpia (ja halutuimpia) niin tärkeämpi tekijä näyttää olevan usein luovuus ja ulkonäkö.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 05, 2019, 21:51:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 20:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 12:35:37
Ei kai sillä yleensäkään ole mitään väliä, mikä tappaa minkäkin etnisen ryhmän. Jos ajattelemme, että evoluutio tai evoluutiopsykologia tai miksi sitä haluammekaan nimittää, on olemassa, niin silloinhan käy niin, että vahvin voittaa. Kopekin käsityksen mukaan siis älykkäin.

Nähtäväksihän jää, vaan tuskin meidän todistettavaksi.

T: Xante
Xantippa on erittäin tärkeän ytimen jäljillä. Evoluutiossa sopeutunein voittaa.
Äly ei ole päämäärä eikä usein tärkein tekijä. (Miljoonille ja miljoonille eliölajeille äly ei ole tärkein eikä "kehittyvin" koska siihen sijoitus ei tuota parempaa eloonjäämistä).
Jos katsoo Hollywoodin rikastuneimpia (ja halutuimpia) niin tärkeämpi tekijä näyttää olevan usein luovuus ja ulkonäkö.
Ikävää olisi ajatella sitäkin, että vähemmän älykkäät lisääntyvät voimakkaammin, kun älykkäämmät lykkäävät suvunjatkamistaan tai jopa välttävät sitä...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 05, 2019, 23:28:31
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 20:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 12:35:37
Ei kai sillä yleensäkään ole mitään väliä, mikä tappaa minkäkin etnisen ryhmän. Jos ajattelemme, että evoluutio tai evoluutiopsykologia tai miksi sitä haluammekaan nimittää, on olemassa, niin silloinhan käy niin, että vahvin voittaa. Kopekin käsityksen mukaan siis älykkäin.

Nähtäväksihän jää, vaan tuskin meidän todistettavaksi.

T: Xante
Xantippa on erittäin tärkeän ytimen jäljillä. Evoluutiossa sopeutunein voittaa.
Äly ei ole päämäärä eikä usein tärkein tekijä. (Miljoonille ja miljoonille eliölajeille äly ei ole tärkein eikä "kehittyvin" koska siihen sijoitus ei tuota parempaa eloonjäämistä).
Jos katsoo Hollywoodin rikastuneimpia (ja halutuimpia) niin tärkeämpi tekijä näyttää olevan usein luovuus ja ulkonäkö.

Jos ihmisiä vertaa muihin eläimiin, niin ehdottomasti meidän vahvuus on monipuolisuudessa. Vaikka harvassa asiassa olemme aivan huippuja, niin monipuolisuutemme ansiosta olemme valloittaneet lähes koko planeetan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 06, 2019, 07:16:11
Brutto tiivisti ajatuksen hyvin. Tuon tyyppistä minäkin olen yrittänyt esittää.

Mielessäni on ollut pari kysymystä, joihin olen ajatellut vastata, mutta ketjun uudelleen järjestäminen sekoitti sen verran pakkaa, että en enää oikein tiedä mihin kysymykseen ja kenen esittämään minun piti vastata. Lähestyn asiaa hieman toselta kannalta.

https://lehti.tek.fi/koulutus/tuhansien-insinoorien-maa

Artikkelin mukaan "Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 työikäistä diplomi-insinööriä ja 115 000 insinööriä". Toisesta lähteestä löytyy tieto, että Ekonomiliittoon kuuluu noin 51000 ekonomia. Kaikki ekonomit eivät oletettavasti kuulu, joten ekonomien määrä lienee suurempi kuin edellä mainittu.

Tuossa on malliksi pari ammattinimikettä. Jos viitsisi nähdä vaivaa, voisi etsiä tiedon siitä, miten monta opettajaa, lääkäriä, professoria, arkkitehtia, metsänhoitajaa, agronomia etc. Suomessa on. Nämä kaikki, sekä alemman koulutuksen saanut työntekijöiden joukko muodostavat keskeisen ehdon sille, että 5,5 miijoonan asukkaan Suomi voi olla teollistunut hyvinvointivaltio.

Jos Suomessa asuisi kymmenen kertaa nykyistä enemmän ihmisiä, myös korkeasti koulutettujen määrän pitäisi olla moninkertainen.

Valitettavasti joudun keskeyttämään kirjoittamisen ennen kuin pääsin varsinaisesti asiaan. Jatkan myöhemmin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 06, 2019, 07:36:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 05, 2019, 17:11:14
Kopek on oikeassa. Vuosituhansien ajan ihmiskunnan olosuhteet ovat olleet sen verran karut, että vain älykkäimmät ovat selvinneet jatkamaan sukua ja pääosin vain älykkäimpien lapset ovat selviytyneet sukukypsiksi.


Höpönpöppöä. Suomessa on aina tiedetty, että äly se on, mikä aisaa alas laskee.

Älykkyydellä ei ole mitään tekemistä lisääntymisen kanssa, ainakaan sitä lisäävästi. Karuissa oloissa riittää, että pysyy joten kuten hengissä ja lisääntymiseen riittää, että sikiää kuin kani. Tuurilla on hemmetin paljon tekemistä asian kanssa kuin älyllä - tuleeko karhu tänä keväänä vastaan vai veikö ahma kapalolapsen.

Romanttinen kuvitelma siitä, että karuissa oloissa suunnitellen älyillään itselleen ja jälkikasvulleen parempia oloa on vain nimensä veroinen, romanttinen unelma.

T: Xante

Muoksis: tehtäneen siis selväksi, että minä suhtaudun suurimpaan osaan evoluutiopsylogian tutkimuksista kuten iso osa foorumisteja sukupuolen tutkijoiden tutkimuksiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - syyskuu 06, 2019, 08:13:25
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 06, 2019, 07:36:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 05, 2019, 17:11:14
Kopek on oikeassa. Vuosituhansien ajan ihmiskunnan olosuhteet ovat olleet sen verran karut, että vain älykkäimmät ovat selvinneet jatkamaan sukua ja pääosin vain älykkäimpien lapset ovat selviytyneet sukukypsiksi.


Höpönpöppöä. Suomessa on aina tiedetty, että äly se on, mikä aisaa alas laskee.


Kuulemma nälkäkuolema laskee sitä aisaa vielä enemmän...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 06, 2019, 08:19:18
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 06, 2019, 08:13:25
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 06, 2019, 07:36:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 05, 2019, 17:11:14
Kopek on oikeassa. Vuosituhansien ajan ihmiskunnan olosuhteet ovat olleet sen verran karut, että vain älykkäimmät ovat selvinneet jatkamaan sukua ja pääosin vain älykkäimpien lapset ovat selviytyneet sukukypsiksi.


Höpönpöppöä. Suomessa on aina tiedetty, että äly se on, mikä aisaa alas laskee.


Kuulemma nälkäkuolema laskee sitä aisaa vielä enemmän...

Vasta kuoleman kohdatessa. Sitä ennen älyttömimmät vielä nai.

T: Xante

Muoksis: oikeasti on aika uusi ajatus olla laittamatta lapsia, joihin ei ole varaa. Eikä kaikille ole mennyt perille vieläkään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 06, 2019, 10:27:18
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 06, 2019, 08:19:18
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 06, 2019, 08:13:25
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 06, 2019, 07:36:02
Lainaus käyttäjältä: Brutto - syyskuu 05, 2019, 17:11:14
Kopek on oikeassa. Vuosituhansien ajan ihmiskunnan olosuhteet ovat olleet sen verran karut, että vain älykkäimmät ovat selvinneet jatkamaan sukua ja pääosin vain älykkäimpien lapset ovat selviytyneet sukukypsiksi.


Höpönpöppöä. Suomessa on aina tiedetty, että äly se on, mikä aisaa alas laskee.


Kuulemma nälkäkuolema laskee sitä aisaa vielä enemmän...

Vasta kuoleman kohdatessa. Sitä ennen älyttömimmät vielä nai.

T: Xante

Muoksis: oikeasti on aika uusi ajatus olla laittamatta lapsia, joihin ei ole varaa. Eikä kaikille ole mennyt perille vieläkään.

Älykkyyttä voi pitää yhtenä tekijänä menestyksessä, mutta sillä ei pelkästään pärjää.

Röyhkeys ja toisten manipulointitaito, yhteenliittymät toisten röyhkeiden ja itsekkäiden kanssa ja- niin poispäin tarvitaan myös.

Röyhkeys ja julmuus on toiminut kautta aikojen katalysaattorina kehityksessä ja älyköt, tai älykkäät ovat muodostaneet taustajoukon ostettuina ja palkattuina tekijöinä.

Sitähän se nykyäänkin on tiedemiehet eivät yleensä ole "neroja" raha-asioissa.

Älykkyys ei ole myöskään mikään keskimääräinen suure, jota on tai ei ole. Se on lähinnä mahdollisuus, johon opitaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 06, 2019, 12:08:32
Jouduin lopettamaan edellisen kirjoitukseni kesken, ja niin käy ehkä nytkin, mutta jatkan kuitenkin siitä, mihin jäin.

Edellisessä kirjoituksessani toin esille netistä kaivamani tiedon siitä, että 5,5 miljoonan asukkaan hyvinvointivatio Suomessa on noin 60000 diplomi-insinööriä ja 115000 insinööriä sekä yli 50000 ekonomia ja erilaisia määriä muita korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Arkkitehtejä näyttää olevan noin 3500 ja eri alojen kokoaikaisia professoreita 1969 ja osa-aikaisia 281.

Tyttäreni on ollut muutamana viime päivänä sijaisopettajana eräässä pääkaupunkiseudun lukiossa, johon vaaditaan kohtalaisen korkea peruskoulutodistuksen arvosanojen keskiarvo. Hän kertoi, että koulussa ei ainoatakaan oppilasta, jolla ulkonäön perusteella olisi afrikkalaisia sukujuuria. Pari vuotta sitten yksi tällainen oppilas oli koulussa ollut.

Vaikuttaa siltä, että Suomen koulujärjestelmä keskiarvorajoineen karsii oppilaita etnisesti. Yhdysvalloissa ongelma on ratkaistu ns. Affirmative Action nimisellä menettelyllä, joka tarkoittaa sitä, että tietystä ihonväristä saa lisäpisteitä oppilaitokseen pyrkimisessä. Tällä parannetaan tiettyjen etnisten ryhmien mahdollisuuksia päästä opintojen pariin.

Joudun nyt hieman hyppelehtimään asiasta toiseen, koska aikaa kirjoittamiseen on rajallisesti. Lukijan tehtäväksi jää miettiä, mitä yhteyttä noilla asioilla on.

Suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä näyttää netistä löytyvän tiedon mukaan olevan 99 pistettä. Tuo luku on Gaussin käyrän keskipiste, eli puolet suomalaisista on tuota älykkäämpiä ja puolet vähemmän älykkäitä.

Valitan sitä, että matemaattisesti lahjattomana ja asioista tietämättömänä (tai ne unohtaneena) käytän ehkä vääriä sanoja ja käsitteitä, kun kirjoitan näistä asioista. Toivottavasti idea kuitenkin käy ilmi.

https://valokartio.wordpress.com/2016/03/17/gaussin-kayra/

Oheisella nettisivulla olevasta käyrästä käy ilmi, että jos keskipiste on sata pistettä, kuudellatoista prosentilla ihmisistä älykkyysosamäärä on yli 115 pistettä ja kahdella ja puolella prosentilla yli 130 pistettä. Suomalaisten kohdalla tämä tarkoittaisi noin 880000 ihmistä ja 137500 ihmistä.

Viimeksi mainitut ihmiset ovat avainasemassa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan menestymisen kannalta. Suurelta osin heidän joukostaan tulevat diplomi-insinöörit ja ekonomit ja muut korkeasti koulutetut ammattilaiset, jotka maan teollisuutta ja liike-elämää ja taloutta pyörittävät. Alemman älykkyystason ihmisiäkin voi tietysti kovalla työllä päätyä korkeisiin asemiin, eli minkä älyssä häviää, sen voi ainakin jossakin määrin ahkeruudella voittaa.

Jos älykkyyttä kuvaavaa Gaussin käyrää siirrettäisiin suomalaisten kohdalla Angolan lukuun eli 69 pisteeseen, ainoastaan noin 2,5 prosenttia Suomen asukkaista eli noin 137500 ihmistä ylittäisi sadan pisteen rajan. 115 pisteen ylittäviä ei olisi enää kuin 0,5 prosenttia eli 27500 ihmistä. Ja tätä älykkäämpiä olisi tietenkin enää vain kourallinen.

Suomalaiset, joiden älykkyyden keskiarvo olisi 69 pistettä, eivät pystyisi ylläpitämään nykyisen kaltaista teollistunutta hyvinvointivaltiota. Ei olisi riittävän paljon lahjakkaita ihmisiä kouluttautumaan diplomi-insinööreiksi ja ekonomeiksi ja professoreiksi ja muihin vaativiin ammatteihin. Eiväthän nimittäin kaikki näille aloille lähde, vaikka älylliset voimavarat olisivatkin riittävät. Ja sen lisäksi, että puuttuisi korkeasti koulutettua johtoa ja asiantuntijoita, myös alemman tason osaajista ja työntekijöistä olisi pulaa.

Kuten Gaussin käyrästä voi nähdä, 69 pisteen keskimääräisen älykkyyden omaavassa Suomessa olisi jonkin verran älykkäitä ihmisiä. Osa näistä ihmisistä todennäköisesti hakeutuisi ulkomaille opiskelemaan ja töihin. Jos joku englantilainen tohtori Soinin Waara tuntisi heistä muutamia, hän voisi sanoa tuntevansa niin monta älykästä suomalaista, etteivät suomalaiset millään voi olla sen tyhmempiä kuin muutkaan kansat. Ikävä kyllä suomalaiset olisivat keskimäärin vähemmän älykkäitä, koska testit eivät valehtele. Soinin Waaran yliopistopiireissä tuntemat suomalaiset vain sattuisivat olemaan valikoitunutta huippuainesta. He eivät edustaisi satunnaisotantaa suomalaisista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 06, 2019, 13:47:17
Mistäs tämä "Angolan luku" 69 on peräisin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 06, 2019, 14:26:55
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 06, 2019, 17:54:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 05, 2019, 21:51:55
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 05, 2019, 20:35:56
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 05, 2019, 12:35:37
Ei kai sillä yleensäkään ole mitään väliä, mikä tappaa minkäkin etnisen ryhmän. Jos ajattelemme, että evoluutio tai evoluutiopsykologia tai miksi sitä haluammekaan nimittää, on olemassa, niin silloinhan käy niin, että vahvin voittaa. Kopekin käsityksen mukaan siis älykkäin.

Nähtäväksihän jää, vaan tuskin meidän todistettavaksi.

T: Xante


Xantippa on erittäin tärkeän ytimen jäljillä. Evoluutiossa sopeutunein voittaa.
Äly ei ole päämäärä eikä usein tärkein tekijä. (Miljoonille ja miljoonille eliölajeille äly ei ole tärkein eikä "kehittyvin" koska siihen sijoitus ei tuota parempaa eloonjäämistä).
Jos katsoo Hollywoodin rikastuneimpia (ja halutuimpia) niin tärkeämpi tekijä näyttää olevan usein luovuus ja ulkonäkö.
Ikävää olisi ajatella sitäkin, että vähemmän älykkäät lisääntyvät voimakkaammin, kun älykkäämmät lykkäävät suvunjatkamistaan tai jopa välttävät sitä...

Onneksi oikeastaanhan pisimmät voittaa. Ainakin koripallossa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aasilaulu - syyskuu 06, 2019, 18:09:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 06, 2019, 13:47:17
Mistäs tämä "Angolan luku" 69 on peräisin?

Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin vuosina 2002-2006 tekemistä ÄO-testeistä yli 80 maassa. Yksi heidän kirjoistaan on "IQ and the Wealth of Nations". Siinä esitetään erojen valtioiden vauraudessa selittyvän väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. Vanhasen mukaan myös esim Etelä-Euroopan velkaongelmat selittyvät älykyysosamäärän eroilla. Välimeren maiden keskiarvo on 94,6 ja muiden euromaiden 98,3.

Siinä on mun mielestä erikseen nää ÄO-mittaukset mitä on tehty ja sitten se väite että ÄO:n erot selittää tämmösiä yhteiskuntien välisiä eroja.

Yleinen käsitys on, että ÄO ei mittaa mitään biometristä perusälykkyyttä. Jos mittaisi, silloin ei voisi olla Flynnin ilmiöksi kutsuttua pitkän aikavälin nopeaa kehitystä ÄO-tuloksissa. Sillehän on esitetty selityksiksi perhekoon pienemistä, tehokkaampaa koulutusta ja elinympäristön monimutkaistumista. Mutta siis nää on vaan ehdotuksia selityksiksi.

Väestön keskimääräistä ÄO:ta voi pitää myös eräänlaisena indeksilukuna keskiluokan koosta väestössä, joka taas on yhteydessä teollisuuden kehittymiseen. Mitä isompi keskiluokka, sitä isompi ÄO – eikä se selityksenä ainakaan häviä yhtään Vanhasen ja Lynnin roturyhmiin perustuvalle selitysmallille.

Voidaan kyseenalaistaa sitäkin, onko älykkyys ylipäätään geneettisesti additiivinen ominaisuus (todella harvat kompleksiset ominaisuudet ovat puhtaan additiivisia). On esitetty että tällaisia yksinkertaisia additiivisia malleja käytetään sen takia, että kaksos- ja adoptiotutkimukset eivät kykene muunlaisen mallin kanssa operoimaan –– ei sen takia, että olisi syytä olettaa sen olevan totuus tai paras malli älykkyyden geneettiselle perustalle.

Tässä niiden tutkimuksessa tilastoja on korjattu, jotta efektit tulisivat paremmin esille. Samoin suoraa näyttöä keskimääräisestä ÄO:sta on vain 81 maalle. Mukana analyysissa on 180 maata, ja muiden keskimääräiset ÄO:t on arvioitu naapurimaiden tulosten mukaan, tai kuten kirjassa sanotaan heidän "roturyhmänsä" lukujen mukaan.

Kirjan selitysmallin peruskalliona on rotuajattelu. Rotua pidetään nykyisin sosiokulttuurillisena käsitteenä, jolla ei ole ihmisbiologiassa tieteellistä perustaa.

Lisäksi tutkimusta on rahoittanut The Pioneer Fund of America. Sitä pidetään yleisesti rasistisena ja valkoisten ylivaltaa kannattavana (white supremacist). Vuonna 2012 Richard Lynn siirtyi Pioneer Fundin johtoon.  Minun nähdäkseni Pioneer Fund ei ole mikään satunnainen tekijä tässä, vaan sen koko eetos on käyttää rodun käsitettä juuri tietyllä tavalla eugeniikan ja tiukan rotuerottelun puolustamiseen. Alla on artikkeli Pioneer Fundin perustajasta. Johtaja on vaihtunut vain pari kertaa ja syyni on ollut niin tiukka, että linja on kyllä pitänyt "ihailtavasti" tähän päivään:
https://en.wikipedia.org/wiki/Wickliffe_Draper

Tämä ehkä valottaa sitä, mitä Kopek on lukenut ja mistä ajatukset ovat peräisin. Toisaalta se ehkä selittää sitä, minkä takia hän aika niukasti kertoo ideoiden taustasta ja esittää niitä mieluummin ominaan tai yleisesti tuolla jossain olevana tutkimustietona.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 06, 2019, 18:38:38
Älykkyys lienee samantyyppinen ominaisuus, kuin immuunipuolustusjärjestelmä. Millekään eläinlajille ei ole ollut evolutiivisesti perusteita erikoistua vain yhdenlaisen ympäristön asettamiin uhkiin ja niiden ratkaisemiseen vaan ne vasteet ympäristöön kehityvät jokaisen ympäristön mukaan ympäristön edellyttämälle tasolle. Aivojen nimittäin täytyy ratkaista pitkälti samat asiat, kuin minkä joutuu ratkomaan immuunipuolustusjärjestelmäkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 07, 2019, 19:08:12
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 06, 2019, 14:26:55
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?

Ilta-Sanomat väittää, että älykkyys periytyy äidiltä. Miten se voi periytyä, jos se ei ole perinnöllinen vaan hankittu ominaisuus. Niidenhän ei pitäisi periytyä:

Tiesitkö, että älykkyys periytyy äidiltä?

Tutkimusten mukaan äidin geenit vaikuttavat siihen, kuinka älykäs lapsesta tulee.
Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.


https://www.is.fi/perhe/art-2000001262133.html

Vasemmistolaisuus perustuu ajatukseen, että ihmiskunta oli alkujaan kommunistinen, ja sellaiseksi se tulee palaamaankin, kunhan väistämättömät välivaiheet kuten kapitalismi on käyty läpi. Kommunismi on siis yleiselle hyvinvoinnille ja ihmisluonteelle parhaiten sopiva järjestelmä.

Kimmo Koivisto (Tiedonantaja):

"Sosialismi on nimenomaan rauhan, solidaarisuuden ja veljeyden ja sisaruuden aate. Sosialistinen yhteiskunta hävittää pikku hiljaa kaikki riistovallan jäänteet, joita ei luokartomassa kommunismissa enää ole."

Marko Korvela (Tiedonantaja): Marx ja Engels tutkivat ihmisyhteisöjen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Heidän luomansa historiallinen materialismi perustuu siihen, että yhteisön kehitystä määrää viime kädessä taloudellinen perusta, tuotantotapa. Tällä perusteella he tunnistivat historiallisia tuotantotapoja: ns. alkuperäisen kommunismin, orjayhteiskunnan, feodalismin ja kapitalismin, jossa tällä hetkellä elämme.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Materialistinen_historiank%C3%A4sitys
http://heikkimannikko111.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188988-dialektinen-ja-historiallinen-materialismi-oppi-materiasta
https://www.tiedonantaja.fi/forum/vanhat-keskustelut/vanha-sivusto/mit-tarkoitta-sosialismi-ja-kommunismi

En ole samaa mieltä kuin vasemmistolaiset. Jos ihmiskunta on ollut alkuvaiheessa kommunistinen, se on perustunut pelkästään siihen, että ei ole ollut omaisuutta, mitä voisi kartuttaa, ja minkä kartuttaminen väistämättä johtaisi eriavoisuuteen, kun vahvimmille yksiläille kerääntyisi eniten omaisuutta. Kun eletään pienessä kädestä suuhun -yhteisössä, on helppo olla kommunisti tai ihan mitä tahansa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 07, 2019, 19:32:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 07, 2019, 19:08:12
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 06, 2019, 14:26:55
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?

Ilta-Sanomat väittää

Mitä siitä pitäisi mielestäsi päätellä, jos huuhaalehti väittää jotakin?

On täysin mahdollista, että immuunipuolustusjärjestelmän kehittymisesta vastaava geenistö periytyisi esimerkiksi isältä (mitä se tuskin tekee). Ne B-solun vasta-aineet ja T-solut, joita immuunipuolustusjärjestelmä ihmisen elämän aikana kehittää, riippuu kuitenkin ympäristöstä ja täten järjestelmän kyky tuhota taudinaiheuttajia tulee ympäristöstä eikä isän geeneistä. Sama homma se älykkyydenkin kanssa. Geenistö joka älykkyyden ihmiselle rakentaa, voi toki periytyä äidiltä, mutta ne valmiudet, kuten alitajuntaan tallentuva yleissivistys ts. tärkeät asiat, joita missäkin asiassa on otettava huomioon ratkaisun saamiseksi, jotka siis ylipäätään mahdollistavat eteen tulevien ongelmien ratkaisemisen, tulee ympäristöstä, ei äidin geeneistä. Jotta voisi olettaa älykkyydessä olevan merkittäviä geneettisiä eroja, joita niissä voi toki olla, edellyttää se tuhansia vuosia kestäviä toistaan eristyksissä kulkeneita kehityslinjoja ja varsinkin jälkeläisten tuotannon kannalta toisistaan poikkeavien ongelmien ratkaisemista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 07, 2019, 19:39:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 06, 2019, 21:46:08
Tatu Vanhanenhan toki teki tutkimusta ja julkaisi artikkeleja lähes viime vuosiinsa saakka. Niistä ei toki Suomessa puhuttu, koska joutui tieteessä syrjittyyn paarialuokkaan.
No vähemmästäkin. Keksittyä dataa ja tarkoitushakuisesti valikoitua dataa ja kelvotonta tilastollista metodologiaa käyttävä on paaria tieteen piirissä, varsinkin jos vertailee yhteismitattomia datajoukkoja tarkoitushakuisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 07, 2019, 20:43:14
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 07, 2019, 19:08:12
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 06, 2019, 14:26:55
Mä en ymmärrä tota kopekin adsurdia todistelua. Jos angolalainen syntyy Suomeen ja elää täällä, hänen äo kehittyy ihan samalla tavalla kuin kantaväestöön kuuluvan äo olettaen, että älykkyyteen vaikuttavat ympäristön muuttujat ovat muuten samoja.

Ihan sama kuin verrata varallisuutta ja todeta, ettei Angolan bkt riitä ylläpitämään suomalaista yhteiskuntaa. Mitä sitten?

Ilta-Sanomat väittää, että älykkyys periytyy äidiltä. Miten se voi periytyä, jos se ei ole perinnöllinen vaan hankittu ominaisuus. Niidenhän ei pitäisi periytyä:

Tiesitkö, että älykkyys periytyy äidiltä?

Tutkimusten mukaan äidin geenit vaikuttavat siihen, kuinka älykäs lapsesta tulee.
Jos olet älykäs, saat kiittää äitiäsi tästä ominaisuudesta. Tutkimusten mukaan älykkyysgeenit siirtyvät lapseen ensisijaisesti äidiltä.


https://www.is.fi/perhe/art-2000001262133.html

Vasemmistolaisuus perustuu ajatukseen, että ihmiskunta oli alkujaan kommunistinen, ja sellaiseksi se tulee palaamaankin, kunhan väistämättömät välivaiheet kuten kapitalismi on käyty läpi. Kommunismi on siis yleiselle hyvinvoinnille ja ihmisluonteelle parhaiten sopiva järjestelmä.

Kimmo Koivisto (Tiedonantaja):

"Sosialismi on nimenomaan rauhan, solidaarisuuden ja veljeyden ja sisaruuden aate. Sosialistinen yhteiskunta hävittää pikku hiljaa kaikki riistovallan jäänteet, joita ei luokartomassa kommunismissa enää ole."

Marko Korvela (Tiedonantaja): Marx ja Engels tutkivat ihmisyhteisöjen kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Heidän luomansa historiallinen materialismi perustuu siihen, että yhteisön kehitystä määrää viime kädessä taloudellinen perusta, tuotantotapa. Tällä perusteella he tunnistivat historiallisia tuotantotapoja: ns. alkuperäisen kommunismin, orjayhteiskunnan, feodalismin ja kapitalismin, jossa tällä hetkellä elämme.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Materialistinen_historiank%C3%A4sitys
http://heikkimannikko111.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188988-dialektinen-ja-historiallinen-materialismi-oppi-materiasta
https://www.tiedonantaja.fi/forum/vanhat-keskustelut/vanha-sivusto/mit-tarkoitta-sosialismi-ja-kommunismi

En ole samaa mieltä kuin vasemmistolaiset. Jos ihmiskunta on ollut alkuvaiheessa kommunistinen, se on perustunut pelkästään siihen, että ei ole ollut omaisuutta, mitä voisi kartuttaa, ja minkä kartuttaminen väistämättä johtaisi eriavoisuuteen, kun vahvimmille yksiläille kerääntyisi eniten omaisuutta. Kun eletään pienessä kädestä suuhun -yhteisössä, on helppo olla kommunisti tai ihan mitä tahansa.

? Kuka väittää, että älykkyys on vain hankittua? Eikös se nyt yleensä ajatella silleen jotakuinkin 50-50 perinnölliseksi-hankituksi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 07, 2019, 22:00:48
Kopek, on "hieman" harhaanjohtavaa noukkia Tiedonantajasta vasemmistolaisuuden määritelmät... Eikös se ole aika äärilaidan lehti? SKP:n. Ja ehkä stalinistinenkin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 07, 2019, 22:35:11
^ En ole tutustunut riittävän hyvin kommunismin taikka sosialismin määritelmiin enkä kyllä siihenkään, miten esimerkiksi poliittinen vasemmisto itsensä asemoi suhteessa noihin, jotta osaisin ottaa tuohon osaan Kopekin viestistä juurikaan kantaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 07, 2019, 23:48:37
Tuossa Kopekilla on linkkinä työväenpuoleen ehdokkaan sekoiluun puhenvuorossa ja mietinkin miksi tuo työväenpuolue kuulosti niin tutulta. Tietenkin siksi, että niin tiedepalstalla, näkökulmalla kuten tämän edeltäjällä jatkumollakin kirjoitellut nimimerkki Arkkis (hänellä on ollut lukuisia muitakin nimimerkkejä), oli joskus työväenpuolueen ehdokas ja kuten tuo Kopekin löytämä ehdokaskin, niin myös Arkkis oli harvinaisen pihalla tieteistä. Tai Arkkis on rakennustekniikan alalla ymmärtääkseni ihan pätevä, mutta tieteestä sen alan ulkopuolella hän on ollut usein kuutamolla kuin ET polkupyörän etukorissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 08, 2019, 08:53:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 07, 2019, 22:00:48
Kopek, on "hieman" harhaanjohtavaa noukkia Tiedonantajasta vasemmistolaisuuden määritelmät... Eikös se ole aika äärilaidan lehti? SKP:n. Ja ehkä stalinistinenkin?

Kirjoitin, että vasemmistolaisuus "perustuu" tiettyihin ajatuksiin, mutta en kirjoittanut, että vasemmistolaisuus edustaisi tai kannattaisi tällä hetkellä noita ajatuksia, vaikka niitä vasemmistolaisuuden vasemmalla äärilaidalla edelleen kannatetaan, kuten lainaamani lähteet osoittavat.

Nykyisen SDP:n pohjan luonut Forssan ohjelma vuodelta 1903 sisältää monia hyviä ajatuksia, joista on myöhemmin tullut oleellinen osa pohjoismaisia hyvinvointivaltioita ja länsimaisia yhteiskuntia yleisemminkin. Ohjelmassa näkyy kuitenkin myös marxilaisuuden mörkö uskontokriittisyytenä ja vaatimuksena ottaa yksityinen omaisuus valtiolle:

Yksityistuotannon syrjäyttäminen tekee yksityisomistuksenkin tarpeettomaksi ja vahingolliseksi, samalla kuin kehitys luo välttämättömät henkiset ja aineelliset edellytykset uusille yhteistuotantomuodoille, joiden perustuksena on, että yhteiskunta omistaa tuotannon välikappaleet.

Ohjelmassa mainittuja "uusia yhteiskuntamuotoja" kokeiltiin myöhemmin Itä-Euroopassa, ja ne olivat niin viihtyisiä paikkoja, että tarvittiin muureja ja piikkilankoja ja miinakenttiä ja aseistettuja sotilaita pitämään ihmiset niissä. Kumottu kapitalistinen luokkayhteiskunta oli korvautunut sosialistisella luokkayhteiskunnalla, jossa eliitti asui huviloissa ja asioi valuuttakaupoissa tavallisen kansan jonottaessa tyhjien kauppojen edessä. Forssan ohjelmassa vaaditusta sananvapaudesta ei ollut paljon jäljellä.

Pantakoon merkille sekin, että Forssan ohjelma jätti oven auki myös väkivaltaiselle taistelulle valtiovallan kaappaamiseksi, mikä tapahtui 15 vuotta myöhemmin sisällissodassa. Ohjelmassa mainitut "kaikki tarkoituksenmukaiset keinot" jättävät sopivasti tulkinnanvaraa myös tällaista vaihtoehtoa varten.

Köyhälistön järjestäminen, sen kohottaminen tajuamaan asemansa ja tehtävänsä, sen tekeminen henkisesti ja aineellisesti taistelukykyiseksi on siis sosialidemokraattisen puolueen Suomessa varsinaisena ohjelmana, jonka toteuttamiseksi se käyttää kaikkia tarkoituksenmukaisia ja kansan luonnollista oikeudentunnetta vastaavia keinoja.

Tasapuolisuuden nimissä todettakoon myös se, että vuosisadan alun SDP:ssä oli tahoja, jotka eivät kannattaneet aseelliseen toimintaan ryhtymistä. Kiihkoilijat kuitenkin saivat ohjat käsiinsä tunnetuin seurauksin. Maltillisemmat jäivät hallitsemaan puoluetta sodan jälkeen väkivallan lietsojien paettua Venäjälle tai saatua surmansa joko sodassa tai sen jälkeisissä selvittelyissä. 

Sosialistiseen yhteiskuntaan pyrkiminen oli vuosikymmenien ajan SDP:n ohjelmassa, vaikka vaatimuksen toteuttamisesta käytännössä oli jo luovuttu.

Edellä mainitun valossa ja ottaen huomioon toisen vasemmistoryhmittymän, Vasemmistoliiton, menneisyyden sosialismiin ja jopa kommunismiin pyrkimisessä, katson perustelluksi sanoa, että vasemmistolaisuus perustuu tiettyihin ajatuksiin, jotka edellisessä kirjoituksessani mainitsin. Taustalla on Karl Marxin ideologian vaikutusta.

https://sdp.fi/fi/blog/forssan-ohjelma/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 08, 2019, 09:20:15
^On hieman hassua ajatella, että jostain Marxin ajatuksista - jotka ovat syntyneet siitä yhteiskunnallisesta tilanteesta, joka vallitsi kauan sitten - voitaisiin puhua vasemmistolaisuuden perusteina. Ennemminkin olisi syytä nähdä niiden TAAKSE ja miettiä, millaiset tavoitteet, millainen etiikka ja millainen ajattelu oli noiden ajatusten syntymisen takana. Sillä tänään yhteiskunta on erilainen, joka tarkoittaa, että jos voisi kuvitella Marxin kirjoittavan tänään, hän mitä todennäköisimmin ehdottaisi ihan toisenlaisia toimia ja tavoitteita. Sekä siksi, että yhteiskunnalliset ongelmat eivät ole samoja kuin vuosikymmeniä sitten. Mutta myös siksi, että  meillä on kokemusta eräistä yhteiskunnallisista muutoksista, joissa pyrittiin ainakin jollain tapaa toteuttamaan Marxin ideoita. On myös käsittääkseni ihan selvää, että nuo vallankumouksiksikin yltyneet kokeilut ovat myös osaltaan vaikuttaneet oikeistolaisuuteen. Siten sekään "ei ole entisensä" eli sellaista kuin se oli Marxin aikaan. Sekä oikeistolla että vasemmistolla on tänään monen monta kokemusta enemmän, joiden pohjalta voidaan pohtia, miten kannattaa pyrkiä kohti omia ihanteitaan. Esim. pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat yhteiskuntia, joissa sen kummemmin oikeisto kuin vasemmistokaan ei ole kuten Marxin Pääoman ilmestymisen aikaan 1867.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 14, 2019, 01:10:07
Älykkyysosamäärä vaihtelee peräti 13 pinnaa sen mukaan, mikä on mieliala testiä tehdessä: https://www.youtube.com/watch?v=ewPEzuXO61Y
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 14, 2019, 07:44:15
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 05, 2019, 18:48:10
Tarkennatko vielä, mistä löysit tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset?

En oles suoraan väittänyt, että Kiinasta adoptoudut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset. Esitin spekulatiivisen "jos" ja "esimerkiksi" -muotoisen väitteen:

"Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.

Suomessa puolueeton testi lienevät lukioiden pisterajat. Jos korkean keskiarvon edellyttäviin lukioihin päätyy sama määrä kantasuomalaisia, aasialaistaustaisia ja afrikkalaistaustaisia kuin mikä on heidän osuutensa ikäluokastaan, perun kaikki kirjoitukseni etnisten ryhmien välisistä eroista. Tätä asiaa on tosin vaikea todentaa, koska Suomessa ei tilastoida ihmisiä etnisten ryhmien perusteella.

Vastaus löytynee luokkakuvia katselemalla, mutta niitäkään ei tietysti enää panna nettiin, etteivät rasistit voisi käyttää niitä hyväkseen hämäräperäisiä väitteitä todistellakseen. Totuuden jälkeisessä maailmassa asiat eivät ole niin kuin ne ovat vaan niin kuin niiden sanotaan olevan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000509481.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - syyskuu 14, 2019, 11:51:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 14, 2019, 07:44:15
Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.
Chinese‐ and Japanese‐Americans also had lower‐thanaverage I.Q.'s in earlier surveys
For example, black orphans raised in white families have an average I.Q. of 106
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34194.html#msg34194
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 14, 2019, 12:31:06
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 14, 2019, 07:44:15
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 05, 2019, 18:48:10
Tarkennatko vielä, mistä löysit tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset?

En oles suoraan väittänyt, että Kiinasta adoptoudut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset. Esitin spekulatiivisen "jos" ja "esimerkiksi" -muotoisen väitteen:

"Jos heille esimerkiksi esittäisi tiedon, että Kiinasta adoptoidut lapset menestyvät koulussa paremmin kuin Angolasta adoptoidut lapset, he keksivät loputtomasti keinotekoisia selityksiä sille, miksi näin on, mutta eivät suostuisi hyväksymään sitä ilmeisintä selitystä.

Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.

Suomessa puolueeton testi lienevät lukioiden pisterajat. Jos korkean keskiarvon edellyttäviin lukioihin päätyy sama määrä kantasuomalaisia, aasialaistaustaisia ja afrikkalaistaustaisia kuin mikä on heidän osuutensa ikäluokastaan, perun kaikki kirjoitukseni etnisten ryhmien välisistä eroista. Tätä asiaa on tosin vaikea todentaa, koska Suomessa ei tilastoida ihmisiä etnisten ryhmien perusteella.

Vastaus löytynee luokkakuvia katselemalla, mutta niitäkään ei tietysti enää panna nettiin, etteivät rasistit voisi käyttää niitä hyväkseen hämäräperäisiä väitteitä todistellakseen. Totuuden jälkeisessä maailmassa asiat eivät ole niin kuin ne ovat vaan niin kuin niiden sanotaan olevan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000509481.html

Boldaus minun.

Esittäisitkö tilastot, joihin perustat väitteesi?

Noissa tilastoissa (jos sellaisia löydät), onko niissä verrattu nimenomaan adoptiolapsia keskenään? Vai onko niissä verrattu esimerkiksi sotaa käyvässä maassa sikiöaikana ja vauva-aikana nälkää nähnyttä ja sodan turvattomuuden ja ehka sodan traumatisoimaa adoptoitua lasta *) sellaisiin esim. kanta-amerikkalaisiin, joiden sikiöaika, vauva-aika ja kouluaika on ollut turvallista, hyvinravittua (vaan ei ylensyönyttä), tasa-painoista?

(Veikkaisin, että lapsen ylensyöttäminenkin heikentää lapsen henkistä suorituskykyä. Aasialaisvanhempien (ei-adoptoidut ja adoptoidut) lapset Yhdysvalloissa saattaavat syödä terveellisemmin kuin kanta-amerikkalaiset, ainakin enemmän kasviksia ja vähemmän punaista lihaa, sokeria yms.. Useinhan ihmiset adoptoivat itsensä näköisiä lapsia. Aasialaiset ehkä adoptoivat useammin aasialaisia, ja tummaihoiset adoptoivat ehkä tummaihoisia. Tummaihoisten ruokavaliosta muistan tutkitun, että heillä on epäterveellisempi ruokavalio, paljon höttöhiilareita kuten maissileipää yms..)

*)
Sikiöaikainen ja vauva-aikainen ja ylipäätänsä lapsuuden aikainen heikko ravintotilanne vaikuttaa sikiön ja lapsen aivojen kehitykseen heikentävästi (varsinkin välttämättömien rasvahappojen puute, proteiinin puute, vitamiinen (esim B12) puute).

Sota ja pitkä pakolaismatka voi lisäksi traumatisoida lasta ja jättää pysyvät jäljet esimerkiksi PTSD:n tai masennuksen muodossa, mikä heikentää usein oppimiskykyä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 14, 2019, 12:31:06
Esittäisitkö tilastot, joihin perustat väitteesi?

Kirjoituksessani oli väärä sanajärjestys ja muutakin epäselvyyttä. Tarkoitin viimeksi mainitulla African Americans -ryhmää, en angolalaisia.

African Americans -ryhmään kuuluvat menestyvät huonoiten. Syyksi on arveltu mm. sitä, että he käyvät köyhien alueiden kouluja.

https://www.americanprogress.org/issues/race/news/2017/02/28/427028/african-american-students-deserve-a-high-quality-education/

Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on. Ja annettuun vastaukseen voisi esittää taas jatkokysymyksen syystä. En tiedä, mihin tämä päättyisi. Taidan jättää tämän aiheen toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - syyskuu 15, 2019, 12:58:00
Juutalaisillakin on valitettavan pitkä vaino-ja ghettohistoria länsimaissa.
The history of the Tulsa race massacre that destroyed America's wealthiest black neighborhood (https://timeline.com/history-tulsa-race-massacre-a92bb2356a69)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 15, 2019, 14:17:22
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 14, 2019, 12:31:06
Esittäisitkö tilastot, joihin perustat väitteesi?

Kirjoituksessani oli väärä sanajärjestys ja muutakin epäselvyyttä. Tarkoitin viimeksi mainitulla African Americans -ryhmää, en angolalaisia.

African Americans -ryhmään kuuluvat menestyvät huonoiten. Syyksi on arveltu mm. sitä, että he käyvät köyhien alueiden kouluja.

https://www.americanprogress.org/issues/race/news/2017/02/28/427028/african-american-students-deserve-a-high-quality-education/

Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on. Ja annettuun vastaukseen voisi esittää taas jatkokysymyksen syystä. En tiedä, mihin tämä päättyisi. Taidan jättää tämän aiheen toistaiseksi.

Köyhyyden on nyt kuitenkin todettu alentavan älykkyyttä. Olethan kai kuullut siitä tutkimuksesta, jossa sama yksilö saa huonomman tuloksen älykkyystestissä silloin, kun hänellä on toimeentulo heikommassa jamassa kuin silloin, kun on varoissaan? On myös todettu, että mustat saavat älykkyystestissä keskimäärin parempia tuloksia, kun heille sanotaan testin mittaavan käden ja silmän koordinaatiokykyä (psykologi Irwin Katz, 60-luku) älykkyyden sijaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 15, 2019, 16:19:16
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 03, 2019, 20:01:00
Tiheällä kammalla luettuna Kopekin ja minun taustasta taisi löytyä yksi ainoa yhteinen piirre, nimittäin, että isä ei ollet penaalin terävin kynä.

Eräässä lehtiartikkelissa esitettiin, että älykkyyden arvioidaankin periytyvän äidiltä, joten ei hätää.

Täsmennän hieman arvioitani siitä, että tyhmyyyden ja hitaan hoksaamisen... vai miten minä kirjoitin... olen perinyt isältäni.

Paljon riippuu siitä, millä mittareilla asioita mitataan, ja mihin mitäkin verrataan. Ei isääni tavallisten kuntaisten ja kansanmiesten silmissä välttämättä erityisen tyhmänä pidetty, koska olihan hän kuitenkin valtiotieteen maisteri ja reservin upseeri. Paikkakunnan suurimman teollisuusyrityksen (joka oli myös suurin työnantajaja) toimitusjohtajan titteli sai myös aikaan jonkinlaista uskottavuutta ainakin niin kauan, kun bisnes meni hyvin - ja joidenkin silmissä kai vielä sen jälkeenkin.

Mutta minä en ollutkaan kansanmies ja tavallinen kuntalainen vaan isäni poika, joka näki myös kulissien taakse ja jolla oli tilaisuus seurata asioita aitiopaikalta. Oli lisäksi olemassa vertailukohteita eli samassa taloudessa asuneet äitini ja isoäitini, ja tästä kolmikosta pidin isääni henkisiltä kyvyiltään vasta kolmantena. Ja ei tiedä, vaikka minä itsekin (äidin suvulta joitakin ominaisuuksia perineenä) olisin ollut ainakin joissakin asioissa hieman fiksumpi kuin isäni. Noh, parasta kai olla tekemättä tällaista arviota.

Isäni oli todennäköisesti älykkyydeltään ja henkisiltä kyvyiltään keskiverto tyyppi eli ei huomiota herättävän älykäs mutta ei myöskään niin tyhmä, että siihen olisi kiinnitetty huomiota.

Liike-elämässä ja ylipäätään elämässä hyvin menestyvät ihmiset eivät kuitenkaan ole tavallisia tyyppejä (vaikka sellaisiakin voi tietysti tuurilla olla joukossa) vaan keskimääräistä älykkäämpiä ja kyvykkäämpiä. Ja tällaisten yli 130 pisteen älykkyysosamäärän omaavien ihmisten joukossa tavallinen satasen tyyppi on täysin pyöriteltävissä ja hihasta vedettävissä varsinkin jos nämä muut tyypit ovat ahneita ja viekkaita ja moraalittomia, jollaisia liike-elämästä kyllä löytyy. Ja tästä astelmasta syntyy aitiopaikalta katsottuna vaikutelma tyhmästä ihmisestä, joka ei pärjää itseään älykkäämmille ja lahjakkaimmille. Hän pelaa väärässä sarjassa, ja lopputulos on ennustettava. Mutta absoluuttisesti katsottuna kyse ei välttämättä ole tyhmyydestä. Vähemmän älykäs ei välttämättä ole tyhmä kuin korkeintaan sen älykkäämmän näkökulmasta.

Nuorempi tyttäreni on Mensan jäsen yli 150 pisteen tuloksella ja koulutukseltaan ekonomi. Valitettavasti hän oli vasta kolmevuotias lapsi silloin, kun hänenlaistaan olisi tarvittu taistelussa suvun omaisuuden pelastamiseksi. Hänen kannaltaan on ehkä hyväkin, ettei hän joutunut mukaan tuollaiseen. Tappio olisi voinut olla lopputuloksena joka tapauksessa. Konkurssin partaalla olevan firman pelastaminen on kuin shakin peluuta. Mitä vaikeampi tilanne on, sitä lahjakkaampi pelaaja tarvitaan. Pitää osata tehdä mielessään siirtoja pitkälle eteenpäin ja laskea niiden vaikutukset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 16, 2019, 19:17:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 15, 2019, 14:17:22
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 14, 2019, 12:31:06
Esittäisitkö tilastot, joihin perustat väitteesi?

Kirjoituksessani oli väärä sanajärjestys ja muutakin epäselvyyttä. Tarkoitin viimeksi mainitulla African Americans -ryhmää, en angolalaisia.

African Americans -ryhmään kuuluvat menestyvät huonoiten. Syyksi on arveltu mm. sitä, että he käyvät köyhien alueiden kouluja.

https://www.americanprogress.org/issues/race/news/2017/02/28/427028/african-american-students-deserve-a-high-quality-education/

Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on. Ja annettuun vastaukseen voisi esittää taas jatkokysymyksen syystä. En tiedä, mihin tämä päättyisi. Taidan jättää tämän aiheen toistaiseksi.

Köyhyyden on nyt kuitenkin todettu alentavan älykkyyttä. Olethan kai kuullut siitä tutkimuksesta, jossa sama yksilö saa huonomman tuloksen älykkyystestissä silloin, kun hänellä on toimeentulo heikommassa jamassa kuin silloin, kun on varoissaan? On myös todettu, että mustat saavat älykkyystestissä keskimäärin parempia tuloksia, kun heille sanotaan testin mittaavan käden ja silmän koordinaatiokykyä (psykologi Irwin Katz, 60-luku) älykkyyden sijaan.
Roturyhmien taipumuksissa voi olla eroja, onhan aggressiisivuudessakin ja impulsiivisuudessakin eräiden tutkijoiden mukaan.

Miksi se olisi ongelma, jos ihmisryhmien välillä olisi älykkyyseroja, kun fyysisiäkin eroja selvästi on. Indonesialaiset ovat meihin verrattuina aika pätkiä, kuten korealaisetkin. Jotkut kansat ovat paljon pidempiä. Eroja on. Miksei muissakin asioissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 17, 2019, 07:00:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 16, 2019, 19:17:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 15, 2019, 14:17:22
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 14, 2019, 12:31:06
Esittäisitkö tilastot, joihin perustat väitteesi?

Kirjoituksessani oli väärä sanajärjestys ja muutakin epäselvyyttä. Tarkoitin viimeksi mainitulla African Americans -ryhmää, en angolalaisia.

African Americans -ryhmään kuuluvat menestyvät huonoiten. Syyksi on arveltu mm. sitä, että he käyvät köyhien alueiden kouluja.

https://www.americanprogress.org/issues/race/news/2017/02/28/427028/african-american-students-deserve-a-high-quality-education/

Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on. Ja annettuun vastaukseen voisi esittää taas jatkokysymyksen syystä. En tiedä, mihin tämä päättyisi. Taidan jättää tämän aiheen toistaiseksi.

Köyhyyden on nyt kuitenkin todettu alentavan älykkyyttä. Olethan kai kuullut siitä tutkimuksesta, jossa sama yksilö saa huonomman tuloksen älykkyystestissä silloin, kun hänellä on toimeentulo heikommassa jamassa kuin silloin, kun on varoissaan? On myös todettu, että mustat saavat älykkyystestissä keskimäärin parempia tuloksia, kun heille sanotaan testin mittaavan käden ja silmän koordinaatiokykyä (psykologi Irwin Katz, 60-luku) älykkyyden sijaan.
Roturyhmien taipumuksissa voi olla eroja, onhan aggressiisivuudessakin ja impulsiivisuudessakin eräiden tutkijoiden mukaan.

Miksi se olisi ongelma, jos ihmisryhmien välillä olisi älykkyyseroja, kun fyysisiäkin eroja selvästi on. Indonesialaiset ovat meihin verrattuina aika pätkiä, kuten korealaisetkin. Jotkut kansat ovat paljon pidempiä. Eroja on. Miksei muissakin asioissa?

No se pituus sentään on ominaisuus, jossa tulos ei muutu sen mukaan, mitä kerrotaan mitatessa mitattavan. Sen sijaan älykkyys näyttää muuttuvan, jos mitattava ajattelee testattavan motoriikkaa älykkyyden sijaan. Eikä pituus (kun se kasvun jälkeen on pysähtynyt) muutu senkään mukaan, mikä on mitattavan taloudellinen tilanne mittaushetkellä. Metri on metri, mutta äo on vaihtelee kovin monien ympäristötekijöiden mukaan.

Itse suhtaudun hieman skeptisesti kaiken kaikkiaan älykkyysmittauksiin. Kun nyt sitten vielä oikaistaan ja yhdistellään eri testien tuloksia ja arvaillaan testaamattomien väestöryhmien tuloksia naapuriporukoiden tuloksien perusteella ja tehdään sitten tällaisista "älykkyyseroista" jotain päätelmiä, niin eipä taida päätelmä olla kovinkaan vankasti perusteltu. Lopulta päädymme tilanteeseen, jossa joku toope päättelee yhden afrikkalaisen yksilöllistä potentiaalia tällaisen tutkimuksen perustella ja epää häneltä maahantulon älykkyyden tason alhaisuuden perusteella. JOS uskomme, että maahamme pitäisi päästää vain älykkäitä tulijoita, niin miksei maahantulon ehtona ole jokin äo-tulos? Sen voisi sentään väittää olevan tosiaan maahantulijan ominaisuus, kun se häneltä itseltään henkilökohtaisesti on testattu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 17, 2019, 10:15:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 16:19:16
Lainaus käyttäjältä: Hippi - syyskuu 03, 2019, 20:01:00
Tiheällä kammalla luettuna Kopekin ja minun taustasta taisi löytyä yksi ainoa yhteinen piirre, nimittäin, että isä ei ollet penaalin terävin kynä.

Eräässä lehtiartikkelissa esitettiin, että älykkyyden arvioidaankin periytyvän äidiltä, joten ei hätää.

Täsmennän hieman arvioitani siitä, että tyhmyyyden ja hitaan hoksaamisen... vai miten minä kirjoitin... olen perinyt isältäni.

Paljon riippuu siitä, millä mittareilla asioita mitataan, ja mihin mitäkin verrataan. Ei isääni tavallisten kuntaisten ja kansanmiesten silmissä välttämättä erityisen tyhmänä pidetty, koska olihan hän kuitenkin valtiotieteen maisteri ja reservin upseeri. Paikkakunnan suurimman teollisuusyrityksen (joka oli myös suurin työnantajaja) toimitusjohtajan titteli sai myös aikaan jonkinlaista uskottavuutta ainakin niin kauan, kun bisnes meni hyvin - ja joidenkin silmissä kai vielä sen jälkeenkin.

Mutta minä en ollutkaan kansanmies ja tavallinen kuntalainen vaan isäni poika, joka näki myös kulissien taakse ja jolla oli tilaisuus seurata asioita aitiopaikalta. Oli lisäksi olemassa vertailukohteita eli samassa taloudessa asuneet äitini ja isoäitini, ja tästä kolmikosta pidin isääni henkisiltä kyvyiltään vasta kolmantena. Ja ei tiedä, vaikka minä itsekin (äidin suvulta joitakin ominaisuuksia perineenä) olisin ollut ainakin joissakin asioissa hieman fiksumpi kuin isäni. Noh, parasta kai olla tekemättä tällaista arviota.

Isäni oli todennäköisesti älykkyydeltään ja henkisiltä kyvyiltään keskiverto tyyppi eli ei huomiota herättävän älykäs mutta ei myöskään niin tyhmä, että siihen olisi kiinnitetty huomiota.

Liike-elämässä ja ylipäätään elämässä hyvin menestyvät ihmiset eivät kuitenkaan ole tavallisia tyyppejä (vaikka sellaisiakin voi tietysti tuurilla olla joukossa) vaan keskimääräistä älykkäämpiä ja kyvykkäämpiä. Ja tällaisten yli 130 pisteen älykkyysosamäärän omaavien ihmisten joukossa tavallinen satasen tyyppi on täysin pyöriteltävissä ja hihasta vedettävissä varsinkin jos nämä muut tyypit ovat ahneita ja viekkaita ja moraalittomia, jollaisia liike-elämästä kyllä löytyy. Ja tästä astelmasta syntyy aitiopaikalta katsottuna vaikutelma tyhmästä ihmisestä, joka ei pärjää itseään älykkäämmille ja lahjakkaimmille. Hän pelaa väärässä sarjassa, ja lopputulos on ennustettava. Mutta absoluuttisesti katsottuna kyse ei välttämättä ole tyhmyydestä. Vähemmän älykäs ei välttämättä ole tyhmä kuin korkeintaan sen älykkäämmän näkökulmasta.

Nuorempi tyttäreni on Mensan jäsen yli 150 pisteen tuloksella ja koulutukseltaan ekonomi. Valitettavasti hän oli vasta kolmevuotias lapsi silloin, kun hänenlaistaan olisi tarvittu taistelussa suvun omaisuuden pelastamiseksi. Hänen kannaltaan on ehkä hyväkin, ettei hän joutunut mukaan tuollaiseen. Tappio olisi voinut olla lopputuloksena joka tapauksessa. Konkurssin partaalla olevan firman pelastaminen on kuin shakin peluuta. Mitä vaikeampi tilanne on, sitä lahjakkaampi pelaaja tarvitaan. Pitää osata tehdä mielessään siirtoja pitkälle eteenpäin ja laskea niiden vaikutukset.

Ihan kiva kirjoitus.

Hidasta hoksaamista voisi pitää jopa suosiseltavana ominaisuutena, tai ehkä hidas reagointi jonkun asian suhteen olisi parempi ilmaisu.

Äkkipäinen hoksaaminen on pintamielen välitön reaktio ja sehän voi olla aika ajattelematon. (aiheeton)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 17, 2019, 21:28:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 17, 2019, 07:00:38
Itse suhtaudun hieman skeptisesti kaiken kaikkiaan älykkyysmittauksiin. Kun nyt sitten vielä oikaistaan ja yhdistellään eri testien tuloksia ja arvaillaan testaamattomien väestöryhmien tuloksia naapuriporukoiden tuloksien perusteella ja tehdään sitten tällaisista "älykkyyseroista" jotain päätelmiä, niin eipä taida päätelmä olla kovinkaan vankasti perusteltu. Lopulta päädymme tilanteeseen, jossa joku toope päättelee yhden afrikkalaisen yksilöllistä potentiaalia tällaisen tutkimuksen perustella ja epää häneltä maahantulon älykkyyden tason alhaisuuden perusteella. JOS uskomme, että maahamme pitäisi päästää vain älykkäitä tulijoita, niin miksei maahantulon ehtona ole jokin äo-tulos? Sen voisi sentään väittää olevan tosiaan maahantulijan ominaisuus, kun se häneltä itseltään henkilökohtaisesti on testattu.
Itsekin suhtaudun skeptisesti noihin älykkyystutkimuksiin. Ne ovat suuntaa-antavia, mutta kysymyksiä on paljon. Ympäristötekijät vaikuttavat aina. Kuinka suurelta osin, on se hyvä kysymys.

Silti älykkyystutkimus (Vanhanen, Lynn, Pinker, Murray jne.) on ollut varsin asiallista ja vertailtua tutkimusta. Ei noita tutkimustuloksia voida kumota millään poliittisilla syytöksillä epäkorrektiudella tai rasismisyytöksillä.

Perimä ja ympäristö vaikuttavat, mutta sosiaaliset tulokset myös kertovat. Mitkä ryhmät pärjäävät eri yhteiskunnissa ja mitkä ovat yleensä heikommin pärjääviä? Tulokset ovat jossain määrin yhteneväisiä eri yhteiskunnissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 18, 2019, 08:22:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 17, 2019, 21:28:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 17, 2019, 07:00:38
Itse suhtaudun hieman skeptisesti kaiken kaikkiaan älykkyysmittauksiin. Kun nyt sitten vielä oikaistaan ja yhdistellään eri testien tuloksia ja arvaillaan testaamattomien väestöryhmien tuloksia naapuriporukoiden tuloksien perusteella ja tehdään sitten tällaisista "älykkyyseroista" jotain päätelmiä, niin eipä taida päätelmä olla kovinkaan vankasti perusteltu. Lopulta päädymme tilanteeseen, jossa joku toope päättelee yhden afrikkalaisen yksilöllistä potentiaalia tällaisen tutkimuksen perustella ja epää häneltä maahantulon älykkyyden tason alhaisuuden perusteella. JOS uskomme, että maahamme pitäisi päästää vain älykkäitä tulijoita, niin miksei maahantulon ehtona ole jokin äo-tulos? Sen voisi sentään väittää olevan tosiaan maahantulijan ominaisuus, kun se häneltä itseltään henkilökohtaisesti on testattu.
Itsekin suhtaudun skeptisesti noihin älykkyystutkimuksiin. Ne ovat suuntaa-antavia, mutta kysymyksiä on paljon. Ympäristötekijät vaikuttavat aina. Kuinka suurelta osin, on se hyvä kysymys.

Silti älykkyystutkimus (Vanhanen, Lynn, Pinker, Murray jne.) on ollut varsin asiallista ja vertailtua tutkimusta. Ei noita tutkimustuloksia voida kumota millään poliittisilla syytöksillä epäkorrektiudella tai rasismisyytöksillä.

Perimä ja ympäristö vaikuttavat, mutta sosiaaliset tulokset myös kertovat. Mitkä ryhmät pärjäävät eri yhteiskunnissa ja mitkä ovat yleensä heikommin pärjääviä? Tulokset ovat jossain määrin yhteneväisiä eri yhteiskunnissa.

Kritiikkiäkään ei pitäisi yrittää kumota poliittisilla syytöksillä. Sitä on se, että sinä yrität väittää muiden tieteentekijöiden tutkimukseen kohdistuvaa kritiikkiä poliittiseksi, vaikka kyse on täysin tutkimuksellisista asioista ja mm. sen kritisoimisesta, onko käytetty data (älykkyystestit ja eri väestöryhmille arvioidut älykkyystasot) sellaista, että sen perusteella on edes mahdollista vertailla ri väestöryhmien älykkyyttä. Tällaisessa kritiikissä ei ole mitään poliittista. Poliittista on sen sijaan todeta kritiikki pätemättömäksi vaikkapa kehittämällä väitteitä kritiikin esittäjistä. Tällainen väite on kritiikin kutsuminen poliittisesti motivoituneeksi.

Siitä, miten eri väestöryhmät pärjäävät eri yhteiskunnissa ei voi suoraan päätellä, että eron täytyy johtua geneettisistä eroista. Tällainen päätelmä vaatisi tuekseen vaikkapa todisteita siitä, että älykkyyteen vaikuttavissa geeneissäkin tosiaan löytyy merkittäviä eroja. Sellaisia eroja, jotka myös saman väestöryhmän sisällä tuottavat älykkyyseroja yksilöiden välille. Se myös vaatisi muiden mahdollisten selittävien tekijöiden poissulkemista. Se on hankalaa ihan vain älykkyystesteillä, joiden tulosten on havaittu olevan alttiita muuttumaan mm. sen mukaan, uskooko testattava itse olevansa älykäs. Myös monien väestöryhmien yhteiskunnallinen status on yhteiskunnasta riippumatta heikko, jolloin yhteiskunnallisen aseman ja älykkyyden syy-seuraus-suhde voi olla hyvin myös oisinpäin eli matalampi testiälykkyys on seurausta heikommasta yhteiskunnallisesta (tai ehkä silkasta taloudellisesta) asemasta. Tähän viittaa esim. se, että saman yksilön älykkyys on testissä todettu heikommaksi silloin, kun hänen taloudellinen tilanteensa on testausaikaan heikko. Kun testaus tehdäänkin sellaiseen aikaan, kun yksilö on vakaammassa taloudellisessa tilanteessa - vaikka kyse olisi vain vaikkapa tavanomaisesta kausivaihtelusta - testiälykkyys nousee. Geenit lienevät ihan samat kuitenkin.

Kaikkein tärkeintä kuitenkin on myös selittää,. Mitä päätelmiä mahdollisista älykkyyseroista on syytä tehdä. Olisi hyvä sanoa asia tosiaan ääneen, jos uskoo, että on vain oikeudenmukaista, että älykkäämpien elämä on mukavampaa, turvatumpaa ja hyvinvointi korkeammalla tasolla. Itselleni on tavattoman vaikeaa ymmärtää, miksi vaikkapa tässä ajatusmallissa älyltään heikon suomalaisen pitäisi saada etua siitä, että MUUT suomalaiset ovat älykkäitä. Mikä on tällaisessa ajattelussa logiikkana? Vielä kummallisempaa tämä on, jos mallia toteutetaan valtioissa, joiden rajat tai väestö ei edes noudata mitään kansallisuusrajoja ja väestö ei ole geneettisesti millään tapaa yhteneväistä. Tällaisia valtioita on aika suuri osa maailman valtioista. Sekin on outoa, että vaikka kyse on jonkinlaisen keskimääräisen älykkyyden toteamisesta, on jokin ryhmä ihan yhtä "älykäs" silloin, kun hajonta on todella suurta kuin illoin, kun suuri osa osuukin kohtuullisen hyvään älykkyyden tasoon. Tuntuu tavattoman oudolta ajatus, että näin erilaiset tilanteet voisivat silti tuottaa samanlaisen yhteiskunnallisen todellisuuden ja "menestyksen".

Koko kansojen älykkyyden arviointi onkin niin monella tapaa täysin kesken jäänyt malli - sekä älykkyyskäsitteen osalta, älykkyyteen vaikuttavien tekijöiden osalta, erojen pohjalta tehtyjen päätelmien osalta jne - että vaikka jopa ottaisi nämä Vanhasen ja Lynnin tutkimukset vakavasti päätelmien pohjaksi, ei ole oikein mitään perusteita niistä mitenkään päätyä johonkin perusteltuihin toimintaehdotuksiin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Silloin joutuu lisäämään juuri sitä politiikkaa joukkoon niin paljon, ettei ole enää perusteita väittää päätelmiä tieteen pohjalta tehdyiksi.

Ihan nyt ensimmäisenä haluaisin kuulla, millä perusteella Vanhanen ja Lynn päätyvät väittämään havaitsemansa korrelaation olevan nimenomaan merkki älykkyyden tuottamasta menestyksestä. Miksei yhtä hyvin menestyksen tuottamasta älykkyydestä? Eikös ihan ensimmäisiä tilastopäätelmien oppeja ole muistaa, ettei korrelaatio todista kausaliteettia? Olisikin suomalaisten älykkyyttä hehkuttaessa kiva kuulla, millainen mahtoi olla suomalaisväestön keskimääräinen älykkyys vaikkapa joskus 1800-luvulla. JOtenkin vain epäilyttää, että ottamalla köyhää oppimatonta ja lukutaidotonta maalaisväestöä älykkyystestiin ei oltais saatu suomalaisgeeneille mitenkään erityisen mairittelevia tuloksia. Silti geneettisesti nykysuomalaiset ovat samasta puusta veistettyjä - ja jopa perustelemme suomalaisuuden ja oikeutuksen Suomen valtion itsenäisyydelle juuri yhteydellä noihin samoihin geeneihin.

Älykkyyden mittaamisessa muuten puhaltavat jo uudet tuulet ja perinteiset älykkyystestit ovat jäämässä vanhanaikaisiksi.

LainaaJos älyä haluaa testata, se hoituu työhönotossa paremmin perinteisellä älytestillä. Geneettinen mittari kertoo parhaimmillaankin sen, mitkä ovat ihmisen mahdollisuudet, ei sitä, miten hän on niitä käyttänyt.
"Perinteinen älytesti mittaa sen hetkistä tilannetta", Palotie sanoo.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006138062.html

Siis - on olemassa geneettinen pohja älykkyydelle, mutta älykkyystestillä se ei niinkään ole selvitettävissä, koska se kuvaa vain sen hetken tilannetta, ei geneettistä potentiaalia. Vanhasen tutkimuksessa käytettiin nimenomaan testiälykkyysdataa. Sen sijaan olisikin syytä pyrkiä todella testaamaan sitä, miten "älykkäät" geenit ihmisillä on - ja millaisia mahdollisia väestöryhmien eroja niissä on.

LainaaViime vuonna Nature Genetics -lehdessä julkaistiin jo 1,1 miljoonalla hengellä tehty tutkimus, jossa löydettiin 1 271 koulutusuraa ennustavaa genomin kohtaa.
Ne selittävät 11–13 prosenttia muuntelusta koulutusurassa ja 7–10 prosenttia muuntelusta älyssä.

Tosin on kyllä todettava, että tuollaiset +-10 % selitykset muuntelussa tarkoittavat sitä, että 100 % selitys eli täysi ennustettavuus on vielä aika kaukana. Siten yksilöstä noillakaan tiedoilla ei voi vielä päätellä kovin ihmeellisiä. JOnkun alueen väestön huonoa menestystä voi hyvinkin selittää huomattavasti enemmän olosuhteet kuin geenit. Samoin älykkyystestissä saatua huonompi taso voi olla noiden samojen olosuhteiden aikaansaannosta enemmän kuin geenien.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 18, 2019, 18:30:53
Koko rotubiologian pontimena lienee politiikka.

Valkoinen ylivalta (white ower), alt-right, Brebart jne. ovat valjastaneet rotubiologian eli rotu"tieteen" eli "tieteellisen" rasismin,  poliittisen ja rasitisen agendansa tueksi. Lynn on avoimesti sanonut olevan "tieteellinen rasisti".

Steven Pinkerin argumentointi koski Itä-Euroopasta peräisin olevia juutalaisia (omanlaisiaan ihmisiä?), ei kaikkia rotuja.

Etelä-Afrikan apartheidia perusteltiin nimenomaan valkoisten väitetyllä suuremmalla älykkyydellä, ja eri rotujen väitetyillä erilaisilla persoonallisuuspiirteillä. Kolonialismia on perusteltu samankaltaisilla argumenteilla, samoin orjuutta. USA:ssa yrityksiä rakentaa hyvinvointivaltiota, joka nostaisi ei-etuoikeutettujen lapsia köyhyydestä, on vastustettu nimenomaan "tieteellisen" rasismin argumentein.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 18, 2019, 22:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 18, 2019, 18:30:53
Steven Pinkerin argumentointi koski Itä-Euroopasta peräisin olevia juutalaisia (omanlaisiaan ihmisiä?), ei kaikkia rotuja.
Tarkennus tuohon yliviivaamaani (oli vähän kiire, enkä kerennyt tarkistamaan sanan kijoitusasua. Kyseessä olivat Aškenasijuutalaiset  (https://fi.wikipedia.org/wiki/A%C5%A1kenasijuutalaiset).

Lainaa

M. F. Hammerin et al. (2000) mukaan aškenasijuutalaisten Y-haploryhmät ovat peräisin etupäässä Lähi-idästä samoin kuin maailman useimpien muiden juutalaisryhmienkin, ja eurooppalainen vaikutus isälinjoihin on ollut pientä juutalaisten diasporan aikana.[10] Geneetikko Doron Behar (2006) esittää, että lähes puolella aškenaseista äitilinjoja on vain neljä, jotka ovat saaneet alkunsa Levantin alueella Lähi-idässä 1900–2000 vuotta sitten.[11] Nature Communicationsissa 2013 julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa aškenasien äitilinjoista on lähtöisin esihistoriallisesta Euroopasta ja peräisin käännynnäisiltä 2000 vuoden takaa. Loput äitilinjoista havaittiin olevan peräisin joko Lähi-idästä tai tuntemattomasta lähteestä.[12]

Toisen teorian mukaan aškenasit ovat lähtöisin hajonneesta kasaarivaltakunnasta.[13] Teoriaa kannattavan geneetikko Eran Elhaikin mukaan aškenasien geeniperimä on yhdistelmä kaukasuslaista, eurooppalaista ja seemiläistä perimää.[14]

Geneetikko David Goldsteinin (2013) mukaan aškenasien kasaarialkuperän olemassaoloa tai eurooppalaisen geeniperimän osuutta ei voi määritellä tarkasti nykyisen geneettisen ja maantieteellisen tiedon pohjalta. Alueiden väestöt ovat aikojen kuluessa voineet siirtyä, tai heidän geenistönsä on muuttunut geneettisen ajautumisen myötä.[12]

Aškenasijuutalaiset polveutuvat tutkimusten mukaan vain pienestä perustajaryhmästä, ja heidän suuri määränsä selittyy voimakkaalla väestönkasvulla 1000-luvulta alkaen[15]. Pieni perustajaryhmän koko ja sitä seurannut vähäinen geenien vaihtuminen muiden kansojen kanssa on tuottanut aškenaseilla omanlaisensa kansantautiperinnön.[16]

Jos sen pienen perustajaryhmän joukkoon on sattunut muutama älykäs yksilö, niin pullonkaulaefektin ansiosta älykkyys on voinut (jonkin verran?) sisäsiittoisessa populaatiossa rikastua, siinä missä kansantautiperintökin.

Ja toisaalta aškenasijuutalaisten nykyinen älykkyys (jos väitteisiin on luottaminen, en tiedä, onko) voi olla seurausta nimenomaan erilaisten geeniperimien sekoittumisesta, sillä kaukasuslaista, eurooppalaista ja seemiläistä perimäähän heillä on.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 18, 2019, 22:42:37
Kertsin kirjoitukseen viitaten kysyn, miksi nimenomaan valkoihoiset ovat aina olleet se paha osapuoli, joka orjuuttaa ja valloittaa ja alistaa muiden kansojen alueita siirtomaikseen.

Yhdysvaltojen "valkoinen ylivalta" -liikkeisiin viitaten mietiskelen, mahtavatko noiden vähäisen kannatuksen omaavien liikkeiden edustajat todella haaveilla valkoisesta ylivallasta. Entä jos kyse onkin puolustusreaktiosta mustaa ylivaltaa vastaan.

Ja valkoiset perustavat liikkeen, jossa he avoimesti kertovat puolustavansa valkoisia ja heidän oikeuksiaan, toimintaa kutsutaan rasismiksi ja valkoiseen ylivaltaan pyrkimiseksi. Jos mustat perustavat vastaavan liikkeen, siinä ei nähdä mitään ongelmaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/African_American_Defense_League

Ja tässä vähän hörhöilyä mustien puolelta.

http://cyberspaceandtime.com/RkqR4gpTNps.video+related
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 19, 2019, 06:34:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 18, 2019, 22:42:37
Kertsin kirjoitukseen viitaten kysyn, miksi nimenomaan valkoihoiset ovat aina olleet se paha osapuoli, joka orjuuttaa ja valloittaa ja alistaa muiden kansojen alueita siiromaikseen.

Ei kai kukaan tällaista ole väittänyt? Muutenkin mitä kertsin viestissä luki, siinä esitettiin nähdäkseni täysin oikein, että käytännössä vain valkoinen ylivalta on valjastanut rotuälykkyys-huuhaan oikeuttaakseen pahuutensa. Toki jos löytyy muita ryhmiä, jotka ovat valjastaneet rotuälykkyyden oman pahuutensa oikeuttamiseen, laittanet niistä jonkinlaisia todisteita, jotta me tietämättömätkin tulisimme asiassa viisaammiksi. Tosin se todistaisi vain, että löytyy muitakin ryhmiä, jotka käyttävät juuri kyseessäolevaa huuhaata pahuutensa oikeuttamiseen. Mutta se ei tee valkoiseen ylivalttaan uskovista hyviksiä.

Ja asiayhteydestä riippumatta muilla pahoilla ihmisryhmillä on varmasti heille läheisemmät sokeat pisteensä (ei siis välttämättä tuo rotuälykkyyshuuhaa) oikeuttaa pahuutensa muunlaisia ihmisiä kohtaan, mutta koska heihin emme täällä ainakaan kantapaikan keskustelufoorumilla törmää samalla tavalla kuin valkoiseen ylivaltaan (heidän syöttämäänsä huuhaahan) uskovia, ei täällä synny juuri tarvetta argumentoida kuin valkoisen ylivallan ideologiaan uskovia vastaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 19, 2019, 06:37:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 18, 2019, 22:42:37Ja valkoiset perustavat liikkeen, jossa he avoimesti kertovat puolustavansa valkoisia ja heidän oikeuksiaan, toimintaa kutsutaan rasismiksi ja valkoiseen ylivaltaan pyrkimiseksi. Jos mustat perustavat vastaavan liikkeen, siinä ei nähdä mitään ongelmaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/African_American_Defense_League
Miten niin ei nähdä mitään ongelmaa? Mutta onko se ongelma mielestäsi luomessa ja aggressiiivisesti leviävässä pahanlaatuisessa syöpäkasvaimessa todellakin yhtä suuri? Toisin sanoen onko jonkun marginaaliryhmän pahuutta ajava ideologia samanlainen uhka yhteiskunnalle kuin valtavirtaisutunut pahuutta ajava ideologia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 19, 2019, 09:17:11
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - syyskuu 19, 2019, 06:34:52
Ei kai kukaan tällaista ole väittänyt?

Kertsin kirjoituksessa mainittiin tiettyjä asioita kuten valkoinen ylivalta, Etelä-Afrikan valkoiset, apartheid, orjuus ja kolonialismi.

Tarkoitukseni ei ollut saada aikaan kenellekään mielikuvaa, että väittäisin kertsin väittäneen jotain.

Kirjoitin huolimattomasti, kun käytin ilmaisua "kertsin kirjoitukseen viitaten". Täsmällisempi ilmaus olisi ollut "kertsin kirjoituksessa mainittuihin asioihin viitaten" tai "kertsin mainitsemiin valkoiseen ylivaltaan, orjuuteen ja kolonialismiin viitaten". Tai kertsin kirjoitukseen viittaamisen millään tavalla olisi voinut jättää pois ja kysyä suoraan seuraavaa:

Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 09:49:47
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 19, 2019, 09:17:11
Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Se kulttuuri, se kulttuuri. Ilmeisesti kongolaiset olivat aivan tyytyväisiä omilla rannikoillaan, sotien keskenään omia heimosotiaan, eivätkä tunteneet tarvetta laajentaa reviiriään merten yli ryöstelemään muita maita.

Eli joillakin yhteiskunnilla on tälläinen valloitus- ja orjuutuskulttuuri, jota he harrastelevat yli merten ja mantujen.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 19, 2019, 10:24:18
^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 10:42:22
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 19, 2019, 09:17:11Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Anna kun arvaan mielipiteesi: Se, että Belgian kuningas Leopold II omi Kongon yksityisomaisuudekseen, suoritti kansanmurhan (eri arvioden mukaan 3-28 miljoonaa ihmistä tapettiin kahdessatoista vuodessa), orjuutti kongolaisia kumipuuplantaaseilla, käski amputoida niskottelevien kongolaisten käsiä laajamittaisesti (jos ei sitten tapattanut heitä), ryöväsi luonnonvaroja (kumia, norsunluuta, mineraaleja) ja rikastui, oli osoitus valkoisen rodun älykkyydestä, eikä suinkaan tämän yhden henkilön tai kokonaisen rotunsa moraalittomuudesta, ahneudesta ja julmuudesta?

Ja anna kun arvaan: todelliset tai kuvitellut erot älykkyydessä oikeuttavat ehkä mielestäsi esimerkiksi murhaamaan sen tyhmemmän ja ryöstämään hänen omaisuutensa ja maansa luonnonvarat?

Hesari kirjoitti: "Vasta nyt kansallinen tarina isällisen lempeästi kongolaisia suojelleesta ja sivistäneestä Belgiasta on aidosti väistymässä. Tilalle nousee karu kertomus Kongon luonnonvaroja rohmunneesta kolonialismista, jonka ensimmäisinä vuosikymmeninä alkuperäisväestön surmaaminen ylsi useiden luonnehdintojen mukaan kansanmurhan tasolle."

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006085296.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kongon_vapaavaltio

Ja ennen kuin Toope lehahtaa paikalle kehumaan miten eurooppalaiset rakensivat Afrikan infrastruktuuria, niin pelkästään Kongon ensimmäisen rautatien rakentaminen vaati 2000 ihmishenkeä. Pelkkää hyväntekeväisyyttähän se sellainen kolonialismi on?

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/52/MutilatedChildrenFromCongo.jpg)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 10:49:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 10:24:18
^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

Joo, sarkasmi on vaikea laji.

Nykypäivän orjuuttamista tosin ei tarvitse mennä kehitysmaihin hakemaan, vaan niin seksiorjuuden kuin kotitalousorjuuden muodoissa sitä löytyy ihan täältä länsimaista.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 19, 2019, 16:19:39
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 10:49:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 10:24:18
^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

Joo, sarkasmi on vaikea laji.

Nykypäivän orjuuttamista tosin ei tarvitse mennä kehitysmaihin hakemaan, vaan niin seksiorjuuden kuin kotitalousorjuuden muodoissa sitä löytyy ihan täältä länsimaista.

T: Xante

Sarkasmissa on hyvä huomioida, ettei koko ketjua yleensä kahlata.

Länsimaiden orjuus on varmaan luku sinänsä, mutta onneksi sinun mainitsemassasi tapauksessa voi hakea eroa liitosta, näin suomen oloissa.

Mutta jos tarkoitit "oikeaa orjuutta" niin varmaan se on yleisempää niissä maissa joissa siihen on pidemmät kulttuurilliset perinteet. 
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:46:06
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on.
YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.
  Tuo seutu oli järkyttänyt köyhyydellään ja aliravitsemuksellaan presidentti Johnsonia 60-l siinä määrin, että kehitettiin ruokalappu-systeemi köyhille. Tuon seudun marketin myyjä sanoi että (edelleen tänään) suuri osa ostaa niillä.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:52:59
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 19, 2019, 09:17:11
Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?
Tähän olen multikausaaliset vastaukset etsinyt täällä:
http://www.kapeanakokulma.fi/index.php?topic=48.msg768#msg768
Myös tässä lisää, Kemppisen nostama pointti (Frankopan: Silkkitiet):
http://www.kapeanakokulma.fi/index.php?topic=48.msg890#msg890

Jälkimmäinen palautuu hieman Jared Diamondilaiseen maantieteeseen: Euraasian valtavuus (ja helppokulkuisuus) horisontaalisesti toi edun länsimaille (ja Kiinalle).

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 19, 2019, 21:24:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 17, 2019, 07:00:38
Itse suhtaudun hieman skeptisesti kaiken kaikkiaan älykkyysmittauksiin. Kun nyt sitten vielä oikaistaan ja yhdistellään eri testien tuloksia ja arvaillaan testaamattomien väestöryhmien tuloksia naapuriporukoiden tuloksien perusteella ja tehdään sitten tällaisista "älykkyyseroista" jotain päätelmiä, niin eipä taida päätelmä olla kovinkaan vankasti perusteltu. Lopulta päädymme tilanteeseen, jossa joku toope päättelee yhden afrikkalaisen yksilöllistä potentiaalia tällaisen tutkimuksen perustella ja epää häneltä maahantulon älykkyyden tason alhaisuuden perusteella. JOS uskomme, että maahamme pitäisi päästää vain älykkäitä tulijoita, niin miksei maahantulon ehtona ole jokin äo-tulos? Sen voisi sentään väittää olevan tosiaan maahantulijan ominaisuus, kun se häneltä itseltään henkilökohtaisesti on testattu.
Itsekin suhtaudun skeptisesti älykkyysmittauksiin, en kiellä niiden osittaista merkitystä.
Voimme toki aina kysyä sitä, miksi tietyt ryhmät kykenevät tieteelliseen kehitykseen ja tietyt ryhmät vähemmän. Useissa yhteiskunnissa tietyt ryhmät muodostavat yhteiskunnan ylätasoa samalla kun toiset ryhmät yhteiskunnan alatasoa. Tämä toistuu monissa yhteiskunnissa, eri mantereilla. Jos sama rodullisten ryhmien hierarkia toistuu, onko kyse enää sattumasta, vaan onko kyse siitä, että jokin tekijä vaikuttaa ihmisten pärjäämiseen?

Miksi ei muka voisi olla mahdollista, että tietynlaiset älykkyyspiirteet olisivat yleisempiä joillakin väestöryhmillä, kun väestöryhmien geneettisessä perimässäkin on eroja?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 19, 2019, 21:27:51
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:46:06
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on.
YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.
  Tuo seutu oli järkyttänyt köyhyydellään ja aliravitsemuksellaan presidentti Johnsonia 60-l siinä määrin, että kehitettiin ruokalappu-systeemi köyhille. Tuon seudun marketin myyjä sanoi että (edelleen tänään) suuri osa ostaa niillä.
Meinaat, että Baltimoren ja Philadelphian mustien slummeissa elintaso on korkeampi?
Nuohan elävät, naiset sosiaaliavulla ja miehet huumekaupalla... :-X
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 19, 2019, 21:29:30
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 10:49:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 10:24:18
^

Orjuuden historia ei ole ihan noin yksioikoinen. Sitä on ollut kautta aikojen. Eurooppalaisia ryösteltiin aikoinaan paljon arabimaihin ja yleensäkin sitä on tapahtunut niiden toimesta, jotka ovat siihen kyenneet.

Orjakauppa oli aikoinaan varmaan tuottoisin elinkeino. Sitä on harjoitettu monilla suunnilla.

Nykyajan orjakauppaa on tavallaan se ihmisten aineellinen orjuuttaminen jota kehitysmaissa nälkäpalkalla tehdään. Ei tarvitse omistaa orjia, kun sen orjuuttamisen voi tehdä muutenkin. Rooman aikoihin isännät olivat vastuussa orjiensa hyvinvoinnista ja se oli varallisuuden merkki, ettei orjia sentään ihan miten vain kohdeltu.

Joo, sarkasmi on vaikea laji.

Nykypäivän orjuuttamista tosin ei tarvitse mennä kehitysmaihin hakemaan, vaan niin seksiorjuuden kuin kotitalousorjuuden muodoissa sitä löytyy ihan täältä länsimaista.

T: Xante
Varsin vähän toki. Kehitysmaissa se on yleisempää. Islamilaisissa maissa ja monin paikoin Afrikkaa avoin orjuus on monesti aivan yleistä. Ei ole sosiaalitätejä siellä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 19, 2019, 21:31:55
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 19, 2019, 09:49:47
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 19, 2019, 09:17:11
Miksi nimenomaan valkoiset ovat olleet pahiksia, jotka orjuuttivat ja alistivat. Mikseivät mustat tulleet Euroopan rannikoille ja vieneet valkoihoisia eurooppalaisia orjikseen. Mikseivät Afrikan kansat alistaneet Euroopan alueita siirtomaikseen. Miksi Kongo oli Belgian siirtomaa eikä Belgia Kongon siirtomaa?

Se kulttuuri, se kulttuuri. Ilmeisesti kongolaiset olivat aivan tyytyväisiä omilla rannikoillaan, sotien keskenään omia heimosotiaan, eivätkä tunteneet tarvetta laajentaa reviiriään merten yli ryöstelemään muita maita.

Eli joillakin yhteiskunnilla on tälläinen valloitus- ja orjuutuskulttuuri, jota he harrastelevat yli merten ja mantujen.
Kongolaisten rannikko joo, katso Xantippa karttaa. Toki he ovat orjuuttaneet naapuriheimojaan.
Nuo yhteiskunnat eivät koskaan ole kehittyneet niin, että kykenisivät laajentamaan vaikutusvaltaansa muualle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 19, 2019, 22:00:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:46:06
YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.

https://areena.yle.fi/1-50135403
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 19, 2019, 22:15:05

Tuli mieleen, että onkohan aivot isoja yleensä sen takia, että kaikki on niin pahasti sotkeentuneet sinne tänne, kopan sisälle, että mitään kompaktointia ei oikein ole ilmennyt, ekonomisena.

Fysiikasta miettinyt vastaavasti voiman merkitystä. Eräs tärkeä seikka voimassa on se, että sillä voi tehdä vahvoja korjauksia, poikkeustilanteissa, jolloin pysytään jossain kurssissa, osasten suhteen, joihin liitymme. Voiman merkitys olisikin erityisesti se, että jotain linjan tapaista voidaan jatkaa, jolloin reittiä alkaa ehkä ilmetä, ilman sitä voimantarvetta, jota ilman taas ei mikään välttämättä lähde hioutumaan. Toki, jos voimaa on, ja hioutuneisuutta, niin on sitä ekonomisuutta, ja toisaalta tilannevalmiutta reagoida, voimaperusteisesti, vaikka voiman laahaaminen itsessään onkin paljon epäekonomista.

Extremismi käytännön elämässä on vähän samaa, tai sen voi nähdä tiettynä potentiaalisena suhtautumisena toimintatavoissa. Nojataan rajoihin ja suunnataan niiden mukaisesti, ei kuvitteellisesti, jolloin todellisuustuntuma voi oikeasti tulla fiksuksi, samalla kun poikkeustilanteitakin varten jotain selviämiskykyä.

Yleensä tasapainoilu on horjahtelua puolelta toiselle. Mitä vähemmillä korjausliikkeillä ja voimilla pärjää, sen levollisempi meininki.

Massailmiöt ovat aivan omanlainen lukunsa, jossa sama siis ilmenee. Massoihin vaan liittyy usein niin paljon voimia, ettei fiksuutta koeta ehkä tarpeellisena. Käytännössä massan mukaisuus voi tarkoittaa useammin sitä, ettei olemassaoloville voimille mahdeta mitään, eikä asiaa ymmärretä. Paitsi että massat, niin myös yksilön toimet ovat samalla tämäntyyliseen sidottuja. Sen pahempi, mitä vastaan tuleekin.

Eliöitä voi nähdä minusta parhaiten tuulimyllyjä vastaan taistelijoina. Kun voimat ehtyy, ja takkiin tulee, sitä mukaa, niin pakko vääntää, vaikka eri tavalla. Sieltä se uusi sujuvuus sitten voi löytyäkkin. Hyvä silti tietää tällainen kokonaisuus mahdollisena.

Ihmisen elinkaaren voisi nähdä minusta joskus lapsuuden voimavaroihin palaamiskykynä. Seurauksena tietysti lapsuus, jossa lapsuus, ja se vielä yhtä aikuisuuden kanssa. Vähänkö hulppeeta!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 19, 2019, 22:35:13
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 05, 2019, 09:34:28Käytäntö osoittaa täysin vastaansanomattomasti, että perinnöllisiä eroja on. Niiden kiistäminen edellyttää uskonnon kaltaista mentaalista tilaa, jossa usko ratkaisee eikä empiirisillä havainnoilla ole merkitystä. Kaikki eivät tietenkään ole tässä asiassa tosiuskovaisia, mutta leimautumisen ja syytetyksi ja syrjityksi joutumisen paine on niin kova, että useimmat pitävät mahdolliset epäilyt omana tietonaan. En minäkään näistä asioista omalla nimelläni Facebookissa kirjoita. Alistun uskonnolliseen pakkovaltaan siinä muutkin.


Korrelatiivisesti ajatellen, näin voisi minustakin olla. Tarkempi rakentumisen logiikka jää kyllä avoimeksi, enkä usko, että voisi tulla kuitatuksi geneettisillä perusteilla.

Voisin sanoa älykkyydestäkin niin karrikoiden, kuin Keltikangas puhuu temperamentista. Jokaisella tyylillä on mahdolisuutensa johonkin sujuvuuteen kokonaisuudessa. Rakentumispolut vain erilaisia, ja toteutumapainotukissa eroja.

Tuon voisi "perustella" radikaalilla spekulaatiolla, jossa koira olisi yhtä noheva kuin ihminen, kaikessa, kunhan eteneminen lähtisi sieltä, missä koira säilyttää koiruutensa, ja löytää myös sen, mitä sanomme ihmisyydeksi. Tai että ankka tekisi samat, eri johdatuksella.

Ajatus on vähän hassu. Kokonaisuudessaan se ei ehkä pidä ihan paikkaansa, että riittävän tyydyttävää tulosta syntyisi. Spekulaationa tuo on tietysti jänski. Milloin jotain potentiaalia ei saada venymään johonkin toivottuun. Se on tässä minusta se hyvä sovellus, kysymyksen muotoisena.

Mitä esteitä rakentumisessa voi ilmetä, että tosiaan alkaa sitä pään seinääntakomista. Jonkin verran on havahduttu siihen, että on tosiaan aika erilaisesti oppivia. Oppiminen on tietysti karkeaa, jos ajattelee älyksi kutsuttua tasoa, mutta jos rakentumista ajattelee kautta kehitysvaiheajan, niin paikkaa on hyvin monenlaiseen reititykseen. Isot hermomuskelit tietysti auttaa, mitä edellisssä viestissä kirjoittelin.

Jos hermoston täysikasvuisuus on kaikilla eliöillä sama, ja toteutuma vähän eri pituinen, omine hyppäyksineen, niin miten paljon jokaisen eliön rakentumiskaaressa on niitä samoja kohtia, jossa voidaan päätyä aika samoille vesille, jolloin uintitouhut tuntuvat sujuvan kivasti vaikka porukkameininkinä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 19, 2019, 22:50:36
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 06, 2019, 10:27:18Älykkyys ei ole myöskään mikään keskimääräinen suure, jota on tai ei ole. Se on lähinnä mahdollisuus, johon opitaan.

Mitä vähemmillä hermosoluilla pärjää samalla tasolla, sen ekonomisempi menijä (EM). Mistä tämä ekonomisuus sitten tulee? Mitä tarvitaan sen kyhäämiseen? Millaiset puitteet? Ja millaiset hermosolut ja reitti on puitteiden rakentajalla (PR)? Entä mitä on viimein olla PR, tai EM, samantasoisena, jos ekonomisuudessa edellinen voittaa?

Jollain tapaa voisi liittää koneet ja palikkaälyn EM-tyyppiseen. Turhia karsitaan, vähän kuin nousujohtaisessa firmassa. Tai jos tosiaan vedetään mustaa ja valkoista, gigahertsinopeudella. Ihminen ei kykene EM-tyypin tapaukseksi, mutta voi olla kykenevä rakentamaan sellaisen, jopa piistä ja muusta materiaalista. Joskus eläimiäkin koulutellaan noheviksi, tosin tässäkin suoriutuminen ei ihan ole ihmisen monipuolisuutta vastaavaa, tai tämä on tuntunut vähän laahaavan vielä.


L:  Onnistuin taas olemaan mainitsematta pointin, jonka vuoksi piti kirjoittaa tämä viesti.

Jos on vähän aivomassaa, ja organisoituvaa materiaalia, niin kasvu voi olla paljon nopeampaa. Ihmistä heppoisemmat jos saa hyvälle rakentumislinjalle, ei niitten tarvitse nysvätä vuositolkulla asioita, että menisi perille.

Kun siis rakennusteknisesti ajattelee sopivan hermoaihion muovaamista kohden jotain sopivuusastetta, ja huomaa, että ajassa voitetaan selkeästi niin, ettei ihmismäistä pitkällisyyttä tarvita, niin voidaan päätyä ajatukseen itse älystä, joka on tosiaan valmisrakentaisempaa, ja nopeaa. Näin olen itse päätellyt älykkyydestä, vaikken lukenut suoraan mistään.

Älykkyys perustuu turhien rönsyjen karsimiseen, tietynlaiseen oikaisuun, joka toimii kuitenkin pääsääntöisesti fiksusti, ajatellen palvelevuutta, KOaa älynkantajaa ajatellen. Koska äly on ronskia, niin se on toisaalta jaettavinta, tai sen perusteella saadaan jotain jaettavimpaa mahdollista tilaa, jossa on yksimielisyyden paikkaa.

Todellisuudessa on jotain yleismaailmaailmallista, ja näiden suuntaiset rakenteet toimijaan sisäistettynä (jonkin vaiheen jälkeen) ovat hyödyllisiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - syyskuu 19, 2019, 23:05:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 19, 2019, 21:27:51
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:46:06
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 15, 2019, 12:33:32
Jos köyhyys on heikon oppimisen syy, joku voisi esittää kysymyksen, miksi afrikkalais-amerikkalaiset ovat köyhiä. Mitä siihen vastattaisiinkin, joku voisi taas esittää jatkokysymyksen, miksi näin on.
YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.
  Tuo seutu oli järkyttänyt köyhyydellään ja aliravitsemuksellaan presidentti Johnsonia 60-l siinä määrin, että kehitettiin ruokalappu-systeemi köyhille. Tuon seudun marketin myyjä sanoi että (edelleen tänään) suuri osa ostaa niillä.
Meinaat, että Baltimoren ja Philadelphian mustien slummeissa elintaso on korkeampi?
Nuohan elävät, naiset sosiaaliavulla ja miehet huumekaupalla... :-X

Piirikunta. Slummi eli joku kaupunginosa ei tietääkseni ole piirikunta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 19, 2019, 23:13:31
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2019, 22:00:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:46:06
YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.

https://areena.yle.fi/1-50135403
Social Security Administration (USA):
https://www.ssa.gov/policy/docs/rsnotes/rsn2014-01.html (https://www.ssa.gov/policy/docs/rsnotes/rsn2014-01.html)
LainaaAfrican Americans encounter significant economic disadvantages, making them a critical focus for social insurance programs...
...This note uses the PUMS from the 2009 ACS to document the demographic, economic, and disability characteristics of the African American population. African Americans are, on average, younger, less likely to be married, and less educated. They have lower economic well-being, as seen in their lower earnings and in their higher poverty, unemployment, and incarceration rates. They suffer more health problems, as seen in higher disability and illness rates, which in turn lead to higher unemployment and lower earnings.
...Our results show that African Americans are less likely than the overall population to be OASDI beneficiaries and more likely to be SSI recipients. One in ten OASDI beneficiaries, and one in five SSI recipients, is African American. Higher rates of poverty, disability, and mortality among African Americans mean that those who are eligible are more likely to rely on Social Security survivor and disability benefits than are other Americans.
Ryhmissä on eroja, kuten viineissä...
Hillbillyt ja takametsien miehet eivät ole se USA:n ongelma.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - syyskuu 20, 2019, 00:17:31
Miksi köyhimmät piirikunnat on jenkeissä "valkoisia" (Appalakeilla) ja
miksi köyhimmät kunnat (https://www.iltalehti.fi/talous/a/2014121818938289) suomessa on "valkoisia" (Itä-suomessa joissa vähän maahanmuuttajia) eikä etelän maahanmuuttokuntia?
Valkoisten älyhän piti olla suurempi. Siinäpä persupähkinä joka ei halkee persuilla ikuna..;D

Pahinta persutuskaa on että PISA-tuloksissa just noissa Itä-Suomen, Karjalan nuorissa "valkoisissa" miehissä oli kehnommat tulokset mitä 2. polven tummempi-ihoisilla maahanmuuttajatytöillä etelä-Suomessa. Voi voi...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 08:31:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 16:19:39

Sarkasmissa on hyvä huomioida, ettei koko ketjua yleensä kahlata.

Länsimaiden orjuus on varmaan luku sinänsä, mutta onneksi sinun mainitsemassasi tapauksessa voi hakea eroa liitosta, näin suomen oloissa.

Mutta jos tarkoitit "oikeaa orjuutta" niin varmaan se on yleisempää niissä maissa joissa siihen on pidemmät kulttuurilliset perinteet.

Tarkoitan oikeaa orjuutta. Esimerkiksi Ukrainasta houkutellaan koko ajan nuoria naisia muualle Eurooppan ja he joutuvat seksiorjiksi. Heitä, ja muista maista tulevia, työskentelee myös Suomessa seksiorjina. Kenties kerrot heille, miten näppärästi saavat liitostaan eron?

Myös Thaimaasta, Malesiasta, Intiasta on tuota naisia työskentelemään perheissä 12-18 t päivässä erilaisten kotihoidon tehtävien parissa, nukkumaan ne muutamat tunnit kodinhoitohuoneen lattialla. Heillekin sinulla lienee joku näpsäkkä eroneuvo?

Eli kyllä länsimaissa sinun kriteereilläsi on siis kulttuurillisesti orjuuttamiseen pitkät perinteet. Tai sitten ehkä elät niin kuplassa, että et tiedä näistä ilmiöistä?

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 20, 2019, 08:57:38
Olisi mielenkiintoista nähdä tilastot tai uutiset, joihin MrKAT viittaa kirjoittaessaan Itä-Suomen valkoisista ja Etelä-Suomen tummempi-ihoisista. Olen luullut, että Suomessa ei tilastoida Pisa-tuloksia ihonvärin mukaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2019, 09:38:46
Kertokaas "rotutohtorit" mitä rotua alkuperäisamerikkalaiset ovat? Eivätkös he tulleet Aasiasta, ja ovatkohan he sitten enemmän aasialaisia kuin aasialaiset itse? Miksi he sitten ovat köyhimpiä yhdysvaltalaisia? Ja miksi USA:n "varsinaisissa" aasialaisissa on enemmän köyhempiä kuin valkoisissa (eikös se jonkun rotutohtorin mukaan pitänyt olla niin, että he ovat valkoisia älykkäämpiä?)? Miten geenien vaikutuksen köyhyyteen edes voi arvoida, ja erottaa se esimerkiksi syrjinnän ja historian painolastin vaikutuksista (Vietnamin sota ja syrjintä vietnamilaissyntyisiä kohtaan, 2. maailmansota ja syrjintä japanilaistaustaisia kohtaan USA:ssa, orjuus ja mustien syrjintä, lännen valloitus ja alkuperäisväestön kansanmurha ja syrjintä)?

Poverty in the United States (https://en.wikipedia.org/wiki/Poverty_in_the_United_States#By_race/ethnicity_and_family_status,_based_on_data_from_2007) (Wikipedia)
Poverty and race/ethnicity
10.1% of all white non-Hispanic persons
12.0% of all Asian persons
23.6% of all Hispanic persons (of any race)
26.2% of all African American persons
28.3% of Native Americans / Alaska Natives

(Estimates of the number of people in the United States living in poverty are nuanced. One organization estimated that in 2015, 13.5% of Americans (43.1 million) lived in poverty.[3] Yet other scholars underscore the number of people in the United States living in "near-poverty," putting the number at around 100 million, or nearly a third of the U.S. population.[)
...
Poverty among Native Americans
Poverty in the Pine Ridge Reservation in particular has had unprecedented effects on its residents' longevity. "Recent reports state the average life expectancy is 45 years old while others state that it is 48 years old for men and 52 years old for women. With either set of figures, that's the shortest life expectancy for any community in the Western Hemisphere outside Haiti, according to The Wall Street Journal."
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 20, 2019, 10:12:11
Olisi hurjan mielenkiintoista tietää, missä päin maailmaa sijaitsevat naiset joilla on paras geeniperimä, eli vähiten vain puhkeamista odottavia sairauksia, runsaasti hyviä, kehollista terveyttä ylläpitäviä ominaisuuksia ja runsaasti älykkyyttä.

Tietysti ennen etsintää on sovittava tarkemmin kriteereistä ja painotuksista. Oma suosikkini voisi olla: geeniperimä:65%, älykkyys 20%, viehko ulkomuoto 15%.

Ennen voittajan julkistusta hänelle pitää osallistua täydelliseen geenikartoitukseen, Mensan testiin ja missikisoihin. Sitten asemamaan tavoista riippuen hänestä tulee joko filmitähti, poliitikko, miljonääri, kohujulkkis tai päämiehen jalkavaimo.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 20, 2019, 10:37:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 08:31:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 16:19:39

Sarkasmissa on hyvä huomioida, ettei koko ketjua yleensä kahlata.

Länsimaiden orjuus on varmaan luku sinänsä, mutta onneksi sinun mainitsemassasi tapauksessa voi hakea eroa liitosta, näin suomen oloissa.

Mutta jos tarkoitit "oikeaa orjuutta" niin varmaan se on yleisempää niissä maissa joissa siihen on pidemmät kulttuurilliset perinteet.

Tarkoitan oikeaa orjuutta. Esimerkiksi Ukrainasta houkutellaan koko ajan nuoria naisia muualle Eurooppan ja he joutuvat seksiorjiksi. Heitä, ja muista maista tulevia, työskentelee myös Suomessa seksiorjina. Kenties kerrot heille, miten näppärästi saavat liitostaan eron?

Myös Thaimaasta, Malesiasta, Intiasta on tuota naisia työskentelemään perheissä 12-18 t päivässä erilaisten kotihoidon tehtävien parissa, nukkumaan ne muutamat tunnit kodinhoitohuoneen lattialla. Heillekin sinulla lienee joku näpsäkkä eroneuvo?

Eli kyllä länsimaissa sinun kriteereilläsi on siis kulttuurillisesti orjuuttamiseen pitkät perinteet. Tai sitten ehkä elät niin kuplassa, että et tiedä näistä ilmiöistä?


T: Xante

Mainitsin kyllä "suomen oloissa" joten ei liene tarvetta mennä muualle mestaroimaan. Kantapaikallaan ei mestaroinnilla ole isompaa väliä, tai merkitystä.

Tuskin länsimaissa "orjuutetaan sen kummemmin, kuin muuallakaan.

/Hieman ristiriitaista, ensin vertaat itämaita ja sitten syytät neuvonnan puutosta //
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2019, 11:01:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 19, 2019, 23:13:31
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2019, 22:00:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - syyskuu 19, 2019, 17:46:06
YLEn Ulkolinjan äskettäisessä Köyhänä Amerikassa -dokumentissa kaikkein köyhimmät piirikunnat löytyi Appalakien vuoriston seutuvilta kaivostyöläisalueelta. Kaikki perusväriltänsä valko-ihoisia ja joista moni äänesti Trumpia.

https://areena.yle.fi/1-50135403
Social Security Administration (USA):
https://www.ssa.gov/policy/docs/rsnotes/rsn2014-01.html (https://www.ssa.gov/policy/docs/rsnotes/rsn2014-01.html)
LainaaAfrican Americans encounter significant economic disadvantages, making them a critical focus for social insurance programs...
...This note uses the PUMS from the 2009 ACS to document the demographic, economic, and disability characteristics of the African American population. African Americans are, on average, younger, less likely to be married, and less educated. They have lower economic well-being, as seen in their lower earnings and in their higher poverty, unemployment, and incarceration rates. They suffer more health problems, as seen in higher disability and illness rates, which in turn lead to higher unemployment and lower earnings.
...Our results show that African Americans are less likely than the overall population to be OASDI beneficiaries and more likely to be SSI recipients. One in ten OASDI beneficiaries, and one in five SSI recipients, is African American. Higher rates of poverty, disability, and mortality among African Americans mean that those who are eligible are more likely to rely on Social Security survivor and disability benefits than are other Americans.
Ryhmissä on eroja, kuten viineissä...
Hillbillyt ja takametsien miehet eivät ole se USA:n ongelma.

Mutta reservaateissa kärvistelevät alkuperäisamerikkalaiset ovat "se USA:n ongelma". Tai eivät he ole ongelma, vaan pikemminkin heillä on ongelma. Monia ongelmia. Ks. edellinen viestini tässä keskustelussa - he ovat köyhistä köyhin etninen ryhmä USA:ssa, ja elinajanodotteensakin on vain 45 vuotta.

Oli muuten pysäyttävä katsottava tuo MrKATin vinkkaama Yle Areenassa oleva Köyhänä Amerikassa (https://areena.yle.fi/1-50135403). Olisi aivan kamalaa olla koditon.

Kuka tahansa voi joutua köyhäksi, ja jenkkilässä vielä paljon helpommin kuin Suomessa. Yksinhuoltajaksi joutuminen, työkyvyn menetys, ei se paljon vaadi. Asenteet köyhiä kohtaan ovat kovat ainakin Suomessa tämän seuraavan artikkelin mukaan - ihmiset ajattelevat köyhyyden olevan omaa syytä. ("Köyhyyden voidaan ajatella johtuvan esimerkiksi yli varojen elämisestä, liian suurista elinkustannuksista ja puutteista elämänhallinnassa.")  Minna Rautiolla on koira, auto ja Marimekon verhot – vuonna 2019 tavara ei kuitenkaan tarkoita, että olisi rahaa ruokaan (https://yle.fi/uutiset/3-10970761?fbclid=IwAR39iD1EgbJlxsgL6qL_h8mlOATh8NluVN1XSyTDHJ0pQ-6MqwZEpDtHYwY&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social&utm_source=facebook) (Yle)

Miltähän tuntuisi, jos olisi köyhä, ja köyhyydestä syytettäisiin paskoja geenejä? Ja miltähän tuntuisi kasvaa aikuiseksi, jos ympäristön puhe jo ennalta ennustaisi, ettei susta mitään voi tulla, kun sulla on noin paskat geenitkin? Se kai se vahingollisin asia rasismissa on. Ihmiset sosiaalisina eläiminä kun usein tuppaavat toteuttamaan ympäristön odotukset, negatiivisetkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 11:37:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 20, 2019, 08:57:38
Olisi mielenkiintoista nähdä tilastot tai uutiset, joihin MrKAT viittaa kirjoittaessaan Itä-Suomen valkoisista ja Etelä-Suomen tummempi-ihoisista. Olen luullut, että Suomessa ei tilastoida Pisa-tuloksia ihonvärin mukaan.

Ei, mutta sinun logiikkasi mukaan alueilla, joissa ei esiinny alempaa älykkyysgeeniä, pitäisi tietysti olla paremmat tulokset kuin alueella, jossa esiintyy.

Näin vain ei taas todellisuus suostu taipumaan teoriaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 11:41:26
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 20, 2019, 10:37:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 08:31:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 16:19:39

Sarkasmissa on hyvä huomioida, ettei koko ketjua yleensä kahlata.

Länsimaiden orjuus on varmaan luku sinänsä, mutta onneksi sinun mainitsemassasi tapauksessa voi hakea eroa liitosta, näin suomen oloissa.

Mutta jos tarkoitit "oikeaa orjuutta" niin varmaan se on yleisempää niissä maissa joissa siihen on pidemmät kulttuurilliset perinteet.

Tarkoitan oikeaa orjuutta. Esimerkiksi Ukrainasta houkutellaan koko ajan nuoria naisia muualle Eurooppan ja he joutuvat seksiorjiksi. Heitä, ja muista maista tulevia, työskentelee myös Suomessa seksiorjina. Kenties kerrot heille, miten näppärästi saavat liitostaan eron?

Myös Thaimaasta, Malesiasta, Intiasta on tuota naisia työskentelemään perheissä 12-18 t päivässä erilaisten kotihoidon tehtävien parissa, nukkumaan ne muutamat tunnit kodinhoitohuoneen lattialla. Heillekin sinulla lienee joku näpsäkkä eroneuvo?

Eli kyllä länsimaissa sinun kriteereilläsi on siis kulttuurillisesti orjuuttamiseen pitkät perinteet. Tai sitten ehkä elät niin kuplassa, että et tiedä näistä ilmiöistä?


T: Xante

Mainitsin kyllä "suomen oloissa" joten ei liene tarvetta mennä muualle mestaroimaan. Kantapaikallaan ei mestaroinnilla ole isompaa väliä, tai merkitystä.

Tuskin länsimaissa "orjuutetaan sen kummemmin, kuin muuallakaan.

/Hieman ristiriitaista, ensin vertaat itämaita ja sitten syytät neuvonnan puutosta //

Niin, Suomen oloissa on seksiorjuutta. Siitä on annettu ihan tuomiotakin. Eli sillä logiikalla kulttuurimme on sinun logiikallasi orjuuttamisen perinteet. Jos orjuuttamisen kulttuurillista perinnettä edustaa se, että orjuutta on.

Ja ei, ei orjuuta sen pahemmin, mutta orjuutetaan. Siis orjuuttamisen kulttuuria esiintyy.

En tiedä, mistä neuvonnan puutoksesta puhut.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2019, 13:06:55
"American Psychological Associationin (APA) asettaman työryhmän mukaan etnisten ryhmien mitattujen älykkyyserojen syyt ovat tuntemattomat. Sosiaalisen kerrostuneisuuden ja kulttuurin merkitystä korostavat selitykset saattavat olla paikkansapitäviä, mutta niiden tueksi on hyvin vähän empiiristä todistusaineistoa. Geneettisiin eroihin pohjaaville selityksille ei APA:n raportin mukaan ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa.[12]"
Rotu ja älykkyys (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_%C3%A4lykkyys#cite_note-9) (Wikipedia)

"There remains some debate as to whether and to what extent differences in intelligence test scores reflect environmental factors as opposed to genetic ones, as well as to the definitions of what "race" and "intelligence" are, and whether they can be objectively defined. Currently, there is no non-circumstantial evidence that these differences in test scores have a genetic component, although some researchers believe that the existing circumstantial evidence makes it at least plausible that hard evidence for a genetic component will eventually be found."
Race and intelligence (https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence) (Wikipedia)

Formatointi minun.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 20, 2019, 17:03:39
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 11:41:26
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 20, 2019, 10:37:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - syyskuu 20, 2019, 08:31:22
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 19, 2019, 16:19:39

Sarkasmissa on hyvä huomioida, ettei koko ketjua yleensä kahlata.

Länsimaiden orjuus on varmaan luku sinänsä, mutta onneksi sinun mainitsemassasi tapauksessa voi hakea eroa liitosta, näin suomen oloissa.

Mutta jos tarkoitit "oikeaa orjuutta" niin varmaan se on yleisempää niissä maissa joissa siihen on pidemmät kulttuurilliset perinteet.

Tarkoitan oikeaa orjuutta. Esimerkiksi Ukrainasta houkutellaan koko ajan nuoria naisia muualle Eurooppan ja he joutuvat seksiorjiksi. Heitä, ja muista maista tulevia, työskentelee myös Suomessa seksiorjina. Kenties kerrot heille, miten näppärästi saavat liitostaan eron?

Myös Thaimaasta, Malesiasta, Intiasta on tuota naisia työskentelemään perheissä 12-18 t päivässä erilaisten kotihoidon tehtävien parissa, nukkumaan ne muutamat tunnit kodinhoitohuoneen lattialla. Heillekin sinulla lienee joku näpsäkkä eroneuvo?

Eli kyllä länsimaissa sinun kriteereilläsi on siis kulttuurillisesti orjuuttamiseen pitkät perinteet. Tai sitten ehkä elät niin kuplassa, että et tiedä näistä ilmiöistä?


T: Xante

Mainitsin kyllä "suomen oloissa" joten ei liene tarvetta mennä muualle mestaroimaan. Kantapaikallaan ei mestaroinnilla ole isompaa väliä, tai merkitystä.

Tuskin länsimaissa "orjuutetaan sen kummemmin, kuin muuallakaan.

/Hieman ristiriitaista, ensin vertaat itämaita ja sitten syytät neuvonnan puutosta //

Niin, Suomen oloissa on seksiorjuutta. Siitä on annettu ihan tuomiotakin. Eli sillä logiikalla kulttuurimme on sinun logiikallasi orjuuttamisen perinteet. Jos orjuuttamisen kulttuurillista perinnettä edustaa se, että orjuutta on.

Ja ei, ei orjuuta sen pahemmin, mutta orjuutetaan. Siis orjuuttamisen kulttuuria esiintyy.

En tiedä, mistä neuvonnan puutoksesta puhut.

T: Xante

Varmaan sitä voi esiintyä. Tuskin suomessa, tai länsimaissa sen enempää, kuin muuallakaan.

Orjuudesta puhuttaessa seksi on yksi tekijä, mutta varsinaiset markkinat ovat enemmän työn orjuutuksessa.

Aikoinaan roomassakin miesorjat olivat paljon kalliimpia, koska heillä voitiin teettää raskaampia töitä ja seksiä sai kyllä kertamaksulla bordelleista paljon helpommin.

Muutenkin miesorjat ovat maksaneet yleensä enemmän, joitain poikkeuksia lukuunottamatta.

Mutta toki tuo tähän tuomasi naisnäkökulma on tärkeä sekin.

Puhut lahjakkaasti länsimaisesta instituutiosta orjuutuksen aiheuttajana, mutta sitä on kaikkialla.
Suomessakin maassa olevat ulkomaalaistaustaiset orjuuttavat oman maalaisiaan ihmisiä teettäessään heillä orjamaisissa oloissa töitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 20, 2019, 21:40:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 20, 2019, 08:57:38
Olisi mielenkiintoista nähdä tilastot tai uutiset, joihin MrKAT viittaa kirjoittaessaan Itä-Suomen valkoisista ja Etelä-Suomen tummempi-ihoisista. Olen luullut, että Suomessa ei tilastoida Pisa-tuloksia ihonvärin mukaan.
Hieman tulkinnanvaraista uutiskommentointia itsekin havaitsin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 20, 2019, 21:44:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 20, 2019, 13:06:55
"American Psychological Associationin (APA) asettaman työryhmän mukaan etnisten ryhmien mitattujen älykkyyserojen syyt ovat tuntemattomat. Sosiaalisen kerrostuneisuuden ja kulttuurin merkitystä korostavat selitykset saattavat olla paikkansapitäviä, mutta niiden tueksi on hyvin vähän empiiristä todistusaineistoa. Geneettisiin eroihin pohjaaville selityksille ei APA:n raportin mukaan ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa.[12]"
Rotu ja älykkyys (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_%C3%A4lykkyys#cite_note-9) (Wikipedia)

"There remains some debate as to whether and to what extent differences in intelligence test scores reflect environmental factors as opposed to genetic ones, as well as to the definitions of what "race" and "intelligence" are, and whether they can be objectively defined. Currently, there is no non-circumstantial evidence that these differences in test scores have a genetic component, although some researchers believe that the existing circumstantial evidence makes it at least plausible that hard evidence for a genetic component will eventually be found."
Race and intelligence (https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence) (Wikipedia)

Formatointi minun.
Ovat toki kilpailevia tutkimuksia, kun toiset tutkimukset esittävät eri väestöryhmien välille eroavaisuuksia niin älykkyyden kuin muidenkin psykologisten ominaisuuksien suhteen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 20, 2019, 21:47:35
Lainaus käyttäjältä: Karikko Xantipalle - syyskuu 20, 2019, 17:03:39
Puhut lahjakkaasti länsimaisesta instituutiosta orjuutuksen aiheuttajana, mutta sitä on kaikkialla.
Suomessakin maassa olevat ulkomaalaistaustaiset orjuuttavat oman maalaisiaan ihmisiä teettäessään heillä orjamaisissa oloissa töitä.
Itse asiassa orjuus on aika ylikulttuurinen keksintö. Länsimaissa siitä on vain eniten luovuttu, monin paikoin Afrikassa, lat. Amerikassa ja Aasiassa ilmiö elää edelleen voimakkaammin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 20, 2019, 21:54:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 20, 2019, 21:44:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 20, 2019, 13:06:55
"American Psychological Associationin (APA) asettaman työryhmän mukaan etnisten ryhmien mitattujen älykkyyserojen syyt ovat tuntemattomat. Sosiaalisen kerrostuneisuuden ja kulttuurin merkitystä korostavat selitykset saattavat olla paikkansapitäviä, mutta niiden tueksi on hyvin vähän empiiristä todistusaineistoa. Geneettisiin eroihin pohjaaville selityksille ei APA:n raportin mukaan ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa.[12]"
Rotu ja älykkyys (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_%C3%A4lykkyys#cite_note-9) (Wikipedia)

"There remains some debate as to whether and to what extent differences in intelligence test scores reflect environmental factors as opposed to genetic ones, as well as to the definitions of what "race" and "intelligence" are, and whether they can be objectively defined. Currently, there is no non-circumstantial evidence that these differences in test scores have a genetic component, although some researchers believe that the existing circumstantial evidence makes it at least plausible that hard evidence for a genetic component will eventually be found."
Race and intelligence (https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence) (Wikipedia)

Formatointi minun.
Ovat toki kilpailevia tutkimuksia, kun toiset tutkimukset esittävät eri väestöryhmien välille eroavaisuuksia niin älykkyyden kuin muidenkin psykologisten ominaisuuksien suhteen.

Kertsi puhui tieteellisistä tutkimuksista. Ne eivät ole siksi kilpailevia tutkimuksia. Olisi tosin kiva kuulla, mistä nuo Toopen mielestä ihan aidosti kilpailisivat? Sama kuin väitäisi, että 6000 vuotta vanha maailmankaikkeus kilpailisi teoriana aidosti alkuräjähdysteorian kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 20, 2019, 23:16:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 20, 2019, 21:44:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 20, 2019, 13:06:55
"American Psychological Associationin (APA) asettaman työryhmän mukaan etnisten ryhmien mitattujen älykkyyserojen syyt ovat tuntemattomat. Sosiaalisen kerrostuneisuuden ja kulttuurin merkitystä korostavat selitykset saattavat olla paikkansapitäviä, mutta niiden tueksi on hyvin vähän empiiristä todistusaineistoa. Geneettisiin eroihin pohjaaville selityksille ei APA:n raportin mukaan ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa.[12]"
Rotu ja älykkyys (https://fi.wikipedia.org/wiki/Rotu_ja_%C3%A4lykkyys#cite_note-9) (Wikipedia)

"There remains some debate as to whether and to what extent differences in intelligence test scores reflect environmental factors as opposed to genetic ones, as well as to the definitions of what "race" and "intelligence" are, and whether they can be objectively defined. Currently, there is no non-circumstantial evidence that these differences in test scores have a genetic component, although some researchers believe that the existing circumstantial evidence makes it at least plausible that hard evidence for a genetic component will eventually be found."
Race and intelligence (https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence) (Wikipedia)

Formatointi minun.
Ovat toki kilpailevia tutkimuksia, kun toiset tutkimukset esittävät eri väestöryhmien välille eroavaisuuksia niin älykkyyden kuin muidenkin psykologisten ominaisuuksien suhteen.

Toope lukee ilmeisesti nyt vähän miten sattuu ja kommentoi siksi aivan asian vierestä.

Lainaamasani tekstissä olennaista oli:
Geneettisiin eroihin pohjaaville selityksille ei APA:n raportin mukaan ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa.[12]"

Boldasin vielä tuon alkuosan, josko se sitten selventäisi, missä Toope menee metsään kommentoidessaan sitä näin:

Ovat toki kilpailevia tutkimuksia, kun toiset tutkimukset esittävät eri väestöryhmien välille eroavaisuuksia niin älykkyyden kuin muidenkin psykologisten ominaisuuksien suhteen.

Boldaus minun. Eli rautalangasta: vaikka eroja olisikin, niin ei ole lainkaan suoraa empiiristä todistusaineistoa sille, että erot johtuisivat nimenomaan geeneistä. Ymmärrätkö?

---
Tavallaan koko tämän keskustelun pohja romahtaa ryminällä alas. Kaikki ne toinen toistaan mielikuvituksellisemmat ja pahantahtoisemmat rasistiset teoriakyhäelmät, joilla yritetään esittää jokin ihmisryhmä tai jotkin ihmisryhmät geneettisesti meitä epäkelvommaksi, eivät kestä lähempää tarkastelua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 20, 2019, 23:37:35
Eivät tutkimukset, joissa puhutaan ihmisryhmien geneettisistä eroista, tähtää siihen, että leimattaisiin toisia ryhmiä epäkelvoiksi. Kyse on vain siitä normaalista tieteellisestä tutkimuksesta, joilla kartoitetaan ihmisyyttä. Sorrut siihen vasemmistolaiseen humanistisperinteiseen näkemykseen, jossa tieteen tulisi palvella jotakin yhteiskunnallista näkemystä. Näinhän ei ole, vaan yhteiskunnallisten ja tieteellisten näkemysten tulisi noudattaa tieteellisiä perusteita ja tutkimustuloksia, ovat ne sitten "poliittisesti epäkorrekteja" tai eivät. Niihin meidän tulee sopeutua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 20, 2019, 23:43:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 20, 2019, 23:37:35
Sorrut siihen vasemmistolaiseen humanistisperinteiseen näkemykseen, jossa tieteen tulisi palvella jotakin yhteiskunnallista näkemystä.
Ja ajattelit käsitellä saamasi perustellun asiakritiikin tällaisilla ad hominemeilla?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 21, 2019, 00:01:12
Ei ollut "ad hominem", vaan asiaan perustuva kommentti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 21, 2019, 00:08:04
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 21, 2019, 00:01:12
Ei ollut "ad hominem", vaan asiaan perustuva kommentti.

Kyllä sinä tuossa suoraan haukut Kertsin ajattelua, eli esität ad hominemin, sen sijaan, että osoittaisit missä kohtaa Kertsin argumenttien perustelut ovat ristiriidassa joko itsensä taikka todellisuuden kanssa.

Mä ymmärtäisin ad hominemin jos olisit tuon ristiriidan osoittanut ja Kertsi jatkaisi siitä huolimatta julistusmoodilla mielipiteittensä esilletuomisaen kumoamatta esittämiesi argumenttien perusteita, mutta tuosta virheestä et saa Kertsiä nyt kiinni koska et ole tässä keskustelussa toistaiseksi mitään argumentteja niin pitkälle käsitellyt.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2019, 00:15:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 20, 2019, 23:37:35
Eivät tutkimukset, joissa puhutaan ihmisryhmien geneettisistä eroista, tähtää siihen, että leimattaisiin toisia ryhmiä epäkelvoiksi. Kyse on vain siitä normaalista tieteellisestä tutkimuksesta, joilla kartoitetaan ihmisyyttä.

Sorrut siihen vasemmistolaiseen humanistisperinteiseen näkemykseen, jossa tieteen tulisi palvella jotakin yhteiskunnallista näkemystä. Näinhän ei ole, vaan yhteiskunnallisten ja tieteellisten näkemysten tulisi noudattaa tieteellisiä perusteita ja tutkimustuloksia, ovat ne sitten "poliittisesti epäkorrekteja" tai eivät. Niihin meidän tulee sopeutua.

Mitkä tutkimukset? Missä tutkimukseissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan geneettisistä eroista. American Psychological Associationin (APA) asettaman työryhmän mukaan etnisten ryhmien mitattujen älykkyyserojen syyt ovat tuntemattomat. Sinäkö olet etevämpi kuin APA:n työryhmän jäsenet arvioimaan tätä asiaa?

Loppuosa kommentistasi (formatoitu arvolleen sopivasti) on henkilöönkäyvää sontaa ja valehtelua, joka ei ansaitse kommentointia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 21, 2019, 01:42:32
Nuo Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset jo kertovat siitä, että mahdollisesti ihmisryhmillä on muiden eroavaisuuksien tavoin eroa myös älykkyystasolla. Olen itsekin sitä mieltä, että tulokset ovat kiistanalaisia, mutta se ei tarkoita, että olisivat kumottuja.

Mainitkaapa muuten yhteiskunta, jossa afrikkalaiset pärjäävät muita paremmin? Tai yhtä hyvin...
En minäkään tiedä...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2019, 01:48:09
Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 21, 2019, 06:47:04
Jos jonkun ihmisryhmän tulokset älykkyyttä mittaavissa testeissä ovat sukupolvesta toiseen heikompia kuin muiden ryhmien, eikä tämän eron poistamiseen ole tiedossa toimivia keinoja, mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, ovatko erot geneettisiä vai jostakin muusta syystä johtuvia? Voihan ympäristökin olla syynä. Planeeta maa esimerkiksi vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomasta syystä yhteen ryhmään eri tavalla kuin muihin heikentäen tämän ryhmän keskimääräistä älyllistä potentiaalia. Jos näin on, jää nähtäväksi, korjautuuko tilanne, kun ihmiskunta on siirtynyt asumaan Marsiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2019, 08:42:05
Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Myöskin rasismi, joka pohjaa kuviteltuihin rodullisiin, periytyviin ja geneettisiin, eroihin esimerkiksi älykkyydessä, on yhtä epärehellisellä pohjalla. Sellaisen rasismin älylliseen rehellisyyteen ei voi luottaa.

Ja sitäkin väliä kysymyksellä A on, että jos Toope on muka vastaavinaan kysymykseen A, mutta ei vastaakaan kysymykseen A, vaan horisee jotain ihan muuta, näyttäytyy se epärehellisenä red herring-argumentaationa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2019, 09:00:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 20, 2019, 23:37:35
Eivät tutkimukset, joissa puhutaan ihmisryhmien geneettisistä eroista, tähtää siihen, että leimattaisiin toisia ryhmiä epäkelvoiksi. Kyse on vain siitä normaalista tieteellisestä tutkimuksesta, joilla kartoitetaan ihmisyyttä. Sorrut siihen vasemmistolaiseen humanistisperinteiseen näkemykseen, jossa tieteen tulisi palvella jotakin yhteiskunnallista näkemystä. Näinhän ei ole, vaan yhteiskunnallisten ja tieteellisten näkemysten tulisi noudattaa tieteellisiä perusteita ja tutkimustuloksia, ovat ne sitten "poliittisesti epäkorrekteja" tai eivät. Niihin meidän tulee sopeutua.

Toope eihän siitä ollut kysymyksessä ollenkaan. Kyse oli siitä, että niitä todisteita ihmisryhmien älykkyyserojen pohjautumisesta geneettisiin eroihin ei ole. Sellaiseen päätelmään eivät riitä ihmisryhmien välisten älykkyyserojen havaitseminen. Lisäksi pitäisi pystyä osoittamaan, että erot myös syntyvät geenieroista. Kyse ei siis ole siitä, että tässä kertsi haluaisi kieltää älykkyyserojen tutkimisen. Päinvastoin hän penää lisätutkimusta. Sellaista, joka löytäisi älykkyyserojen ja geenierojen välisen yhteyden. Sitä kun ei toistaiseksi ole pystytty osoittamaan. Sen sijaan on kyllä tutkimuksissa havaittu se, miten älykkyys ei ole vain geeneistä syntyvää, vaan siihen saattaa jopa vaikuttaa se, mitä testattaville sanotaan testattavan älykkyystestissä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2019, 09:21:56
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 21, 2019, 06:47:04
Jos jonkun ihmisryhmän tulokset älykkyyttä mittaavissa testeissä ovat sukupolvesta toiseen heikompia kuin muiden ryhmien, eikä tämän eron poistamiseen ole tiedossa toimivia keinoja, mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, ovatko erot geneettisiä vai jostakin muusta syystä johtuvia? Voihan ympäristökin olla syynä. Planeeta maa esimerkiksi vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomasta syystä yhteen ryhmään eri tavalla kuin muihin heikentäen tämän ryhmän keskimääräistä älyllistä potentiaalia. Jos näin on, jää nähtäväksi, korjautuuko tilanne, kun ihmiskunta on siirtynyt asumaan Marsiin.

On todella paljon väliä sillä, väitänkö vaikkapa, että ihminen on lukutaidoton johtuen huonoista geeneistä vai johtuen puutteellisesta koulutuksesta ja huonosta opetuksesta. Nythän on väitetty - Vanhanen omien tutkimustensa pohjalta päätelmänä - että vaikkapa Burkina Faso ei koskaan voi päästä Suomen tasoiseen taloudelliseen tilanteeseen, koska burkinafasolaisten älykkyys ei anna siihen edellytyksiä. Jos kyse olisi ympäristön vaikutuksesta, burkinafasolainen kyllä voisi menestyä muuttaessaan Suomeen - parempaan ympäristöön. Sen sijaan, jos uskomme syyn olevan burkinafasolaisissa geeneissä ei maisemanvaihdos auttaisi. (Tässä onkin se syy, miksi toopelaisessa ajattelussa on tarve tulkita älykkyyden erojen olevan geneettisiä. Vain silloin löytyy hyvä peruste sekä vastustaa maahanmuuttoa - koska se tuo maahamme huonoja geenejä - tai pitää maahanmuuttajien huonoa asemaa "luonnollisena" - koska syynä ovat geenit ympäristön sijaan.)

Oma ajatuksesi siitä, ettei Maa ympäristönä sovellu kaikille edellyttää juuri jonkinlaisen yksilöissä piilevän ominaisuuden (esim.geneettisen) eron, joka tämän soveltumattomuuden tuottaa. Muutoin KAIKKI ihmiset kärsisivät samasta soveltumattomuudesta. Jotta soveltuminen olisi ongelma vain osalle ihmisistä, pitää ihmisten välillä olla jokin ero. Ero tässä tapauksessa ei voi olla ympäristö Maa, jos se juuri oli se, johon eri tavalla reagoidaan. Se oli siis asetelmassasi se vakio (ympäristö)  ja muuttujan täytyy olla joku muu (esim. geenit), jotta ero (älykkyys) voidaan selittää.

Päädyit tuossa siis lähinnä sanomaan, että älykkyyseroja kappas vain näyttää ihmisten välillä olevan, mutta emme tiedä, mistä ne johtuvat. Tätä kaiketi ei kukaan olekaan yrittänyt ajatuksena kumota, vaan kesksutelua on käyty siitä, onko perusteita olettaa erojen johtuvan geeneistä. Vieläpä siten, että eri väestöryhmillä on juuri älykkyyseroja tuottavia geneettisiä eroja. Kyse on niin itsestäänselvästi Maapallon ympäristössä (tai ympäristöissä) syntyvistä eroista, ettei sen mainitseminen tuo asiaan minkäänlaista lisäymmärrystä. Ellet halua tällä näkökulmalla korostaa sitä, että ympäristö on tärkeä tekijä myös geneettispohjaisten ominaisuuksien ilmentymisessä. Olkoon ympäristö sitten vaikkapa Maa tai Burkina Faso tai Jakomäki.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 21, 2019, 11:29:18
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 21, 2019, 06:47:04
Jos jonkun ihmisryhmän tulokset älykkyyttä mittaavissa testeissä ovat sukupolvesta toiseen heikompia kuin muiden ryhmien, eikä tämän eron poistamiseen ole tiedossa toimivia keinoja, mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, ovatko erot geneettisiä vai jostakin muusta syystä johtuvia? Voihan ympäristökin olla syynä. Planeeta maa esimerkiksi vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomasta syystä yhteen ryhmään eri tavalla kuin muihin heikentäen tämän ryhmän keskimääräistä älyllistä potentiaalia. Jos näin on, jää nähtäväksi, korjautuuko tilanne, kun ihmiskunta on siirtynyt asumaan Marsiin.

Viittaukset planeetta Maahan ovat olkiukkoilua, ja ne voi ymmärtää myös kettuiluna.

USA:n alkuperäisväestö oletettavasti saa sukupolvi toisensa perään alhaisia ÄO-tuloksia. Varmaan olisi saanut jo maan/lännen valloituksen ja kansanmurhan jälkeen alusta alkaenkin, jos tuolloin olisi mitattu. Veikkaisinpa, että ennen kansanmurhaa ja lännen valloitusta ja sukupolvia jatkunutta syrjintää tulokset olisivat toisenlaisia.

Mitä sitten voisi tehdä, jotta mitatut erot poistuisivat?

Jaa-a. Enpä tiedä.

Historiaa ei pystyy muuttamaan, sitä, että sukupolvi toisensa perään USA:n alkuperäisväestöä on joko tapettu, riistetty maita ja tungettu reservaatteihin, riistetty mahdollisuus elää kulttuurinsa mukaisella tavalla esimerkiksi kieltämällä tanssi ja musiikki ja muut asiat, jotka pitävät heimoa ja yksilön identiteettiä kasassa. Osoitettu kaikilla mahdollisilla tavoilla, että kyseinen kansanosa on yhteiskunnassa pahnanpohjimmainen, huonoin ja sosiaalisella arvoasteikolla alhaisin. Jos on riistetty koko elämän kudos, se, mikä tekee elämän merkitykselliseksi, silloin ihmiset usein turvautuvat alkoholiin, tuliliemeen. (Tai muihin päihteisiin.)

Olet kertonut omasta autoritäärisestä isästäsi, joka nujersi ja mitätöi, ja jonka takia itsetuntosi kärsi pahasti, ja olet muistaakseni kuvannut siitä seuranneen, ettet menestynyt elämässä vain tämän yhden ainoan ihmisen takia, vaikka olitkin syntynyt etuoikeutetussa asemmassa ja "yläluokkaiseksi". Etkö mitenkään voi kuvitella tilannetta, jossa kokonainen yhteisö tai kokonainen yhteiskunta paukuttaa päähäsi, ettet ole minkään arvoinen? Mitä se aikaansaa ihmiselle?

Varmaankin vastaus kysymykseesi on hyvin monitahoinen, lähtien vaikka hyvästä ja ilmaisesta päihdehoidosta, ja lähtien ihan kielen ja oman identiteetin ja kulttuurin vahvistamisesta - jos kieltä ja kulttuuria ei ole lopullisesti jo keretty tuhoamaan. Perinteiset elinkeinot luultavasti on niin ikään tehty mahdottomaksi, olettaisin. Enpä tiedä. Sulautuminen valtakulttuuriin merkitsisi omasta identiteetistä luopumista, ja identiteestään luopuminen ei ole kenellekään ihmiselle hyväksi. Ehkä jonkinlainen osittainen integraatio kuitenkin on ainoa mahdollisuus?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 21, 2019, 15:54:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 21, 2019, 06:47:04
Jos jonkun ihmisryhmän tulokset älykkyyttä mittaavissa testeissä ovat sukupolvesta toiseen heikompia kuin muiden ryhmien, eikä tämän eron poistamiseen ole tiedossa toimivia keinoja, mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, ovatko erot geneettisiä vai jostakin muusta syystä johtuvia? Voihan ympäristökin olla syynä. Planeeta maa esimerkiksi vaikuttaa toistaiseksi tuntemattomasta syystä yhteen ryhmään eri tavalla kuin muihin heikentäen tämän ryhmän keskimääräistä älyllistä potentiaalia. Jos näin on, jää nähtäväksi, korjautuuko tilanne, kun ihmiskunta on siirtynyt asumaan Marsiin.

Siinä että suhtaudumme luonnonilmiöihin hälläväliä-llinjalla, on sellainen ongelma, että se korruptoi kehityksen. Lähi-Itä oli tieteiden ja kehityksen mekka vuoteen 1100-1200 asti. Sitten siellä alettiin ajatella, että asioiden tieteellisesti tutkitulla tilalla ei ole mitään väliä ja nyt niitämme niitä hedelmiä, mitä tuo leväperäisyys totuuden suhteen on tuottanut. Jo ihan senkin vuoksi sillä on paljonkin väliä, minkä ajattelemme olevan syy minkäkin luonnonilmiön taustalla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 21, 2019, 15:55:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 08:42:05
Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Geenit ja älykkyys eivät ole mikään synonyymi.

Eikä älykkyys ole geenien tarkoitus sinänsä, jos nyt mitään älykkyyttä on yleensäkään "olemassa".

Geenit mahdollistavat sopeutumisen ja siinä "älykkyydellä" on paikkansa,, mutta silloinkin on kysymys hieman ristiriitaisesta sopeutumisesta, eikä "tervein yksilö" välttämättä pääse jatkoon (selviä jatkamaan sukuaan).

Ihmisen (alastomana apinana) alkukoto on ilmeisesti afrikassa, joten toopen mietteitä ohjenuorana ei taida kannattaa omaksua. (Afrikkalaiset geenit ovat varmaan monipuolistuneet jo silloin, kun on asuttu sitä maaperää)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 21, 2019, 16:22:01
Kiireen keskellä kirjoitettuna pinnallisena yleisvastauksena muutamiin edellä oleviin kirjoituksiin esitän seuraavaa:

En kiistä sitä, etteivätkö testeissä ilmenevän älykkyyden ilmenemiseen vaikuttaisi monet eri asiat, joita tässä ketjussa on mainittu. En väitä, että perimä pelkästään ratkaisi. Ympäristötekijöillä, virikkeillä, yhteiskuntaluokalla, kaikella tällaisella on oma merkityksensä. Tämä on selvää.

Perimän osuuden - koska myös se vaikuttaa - uskon olevan sekä suora että epäsuora. Suora vaikutus ilmenee siten, että älykkyys periytyy niin kuin mikä tahansa ominaisuus. Epäsuora vaikutus lmenee siten, että joillakin ihmisryhmillä on paremmat ja joillakin huonommat edellytykset luoda ympäristö, joka on omiaan kehittämään älykkyyttä. Kyse voi olla ahkeruudesta, pitkäjänteisyydestä, sitkeydestä, parisuhdetaipumuksista ja muista tämän tyyppisistä asioista, jotka eivät suoraan yhdisty älykkyyteen. Nämä muut asiat voivat olla osittain kulttuurin tuotetta mutta osittain myös syy sille, että on olemassa tietynlainen kulttuuri.

Uskon, että ensiksi olivat tavat, ja tavoista syntyi kulttuuri, joka vahvistaa ja ylläpitää tapoja. Minun mielestäni on pinnallinen selitys väittää, että kulttuuri saa ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla. Jos näin on, mikä sitten synnytti tällaisen kulttuurin? Minun mielestäni se, että ihmiset alun alkaen käyttäytyivät tietyllä tavalla. Kulttuurihan on vain sana joka kuvaa jo olemassa olevaa ilmiötä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 21, 2019, 16:46:53
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 21, 2019, 16:22:01
Kiireen keskellä kirjoitettuna pinnallisena yleisvastauksena muutamiin edellä oleviin kirjoituksiin esitän seuraavaa:

En kiistä sitä, etteivätkö testeissä ilmenevän älykkyyden ilmenemiseen vaikuttaisi monet eri asiat, joita tässä ketjussa on mainittu. En väitä, että perimä pelkästään ratkaisi. Ympäristötekijöillä, virikkeillä, yhteiskuntaluokalla, kaikella tällaisella on oma merkityksensä. Tämä on selvää.

Perimän osuuden - koska myös se vaikuttaa - uskon olevan sekä suora että epäsuora. Suora vaikutus ilmenee siten, että älykkyys periytyy niin kuin mikä tahansa ominaisuus. Epäsuora vaikutus lmenee siten, että joillakin ihmisryhmillä on paremmat ja joillakin huonommat edellytykset luoda ympäristö, joka on omiaan kehittämään älykkyyttä. Kyse voi olla ahkeruudesta, pitkäjänteisyydestä, sitkeydestä, parisuhdetaipumuksista ja muista tämän tyyppisistä asioista, jotka eivät suoraan yhdisty älykkyyteen. Nämä muut asiat voivat olla osittain kulttuurin tuotetta mutta osittain myös syy sille, että on olemassa tietynlainen kulttuuri.

Uskon, että ensiksi olivat tavat, ja tavoista syntyi kulttuuri, joka vahvistaa ja ylläpitää tapoja. Minun mielestäni on pinnallinen selitys väittää, että kulttuuri saa ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla. Jos näin on, mikä sitten synnytti tällaisen kulttuurin? Minun mielestäni se, että ihmiset alun alkaen käyttäytyivät tietyllä tavalla. Kulttuurihan on vain sana joka kuvaa jo olemassa olevaa ilmiötä.

Älykkyys nyt kuitenkaan ei ole ainoa ihmisen ominaisuus tai piirre, joka vaikuttaa käyttäytymiseen. Siten jostain käyttäytymis- tai kulttuurierosta - vaikka lähtökohdaksi ottaisi Lisä
ajatuksesi siitä, että kulttuuri on tuon käyttäytymisen tulosta - ei voi todistaa vielä yhtään mitään siitä, onko jollakin väestöryhmällä älykkyyttä tuottavia geenejä. Ihmiset eivät myöskään oikeastaan missään maailmassa käyttäydy siten kuin ovat "alunperin" käyttäytyneet. Päinvastoin tuppaa ihmisten käyttäytyminen - ja kulttuuri - olemaan jatkuvasti muuttuvaista. Toki siinä on paljonkin piirteitä, jotka tuntuvat olevan varsin pysyviä. Mutta ennemminkin siten, että ihmiset tavoittelevat jotakin samankaltaisia asioita, vaikka muuttuneessa ympäristössä silloin pitää toimia (käyttäytyä) eri tavalla kuin aiemmin.

Minusta nyt yrität tarkastella tässä ihmisiä hyvin löysästi käytettyjen käsitteiden avulla. Kulttuuri vaikkapa on jonkin väestön kulttuurina ennemminkin heidän historiansa yhdistettynä sen tämän päivän vaiheeseen, ei ollenkaan jokin samanlainen ja jonain "alkuperäisenä" pysynyt. Jos siis nyt ajatellaan, että käyttäytyminen synnyttää tuon kulttuurin, lienee todettava, että käyttäytyminen on muuttuvaista sorttia, eikä siten vaikuta olevan geenien tuottamaa (koska geenimuutokset ovat tavattoman hitaita väestötasolla). Ennemminkin siis samat geenit näyttävät mahdollistavan erilaisia käyttäytymisen tapoja.

Geeneillä selittäminen on ongelmallista myös siksi, että väestöillä on tapana sekoittua. Niinpä vaikkapa USA:n ns. musta väestö ei todellakaan ole "rotupuhtaan" mustaa. Eikä ole valkoinenkaan väestö. Kummallista, jos siltikään ns. mustien geenien vaikutus ei laimene, vaikka ns. musta saattaa olla 50 % tai enemmänkin oikeastaan valkoinen. Jytyä kamaa on nuo mustat geenit...Geneettinen sekoittuminenhan on kuitenkin ollut jopa suurempaa kuin kulttuurinen sekoittuminen, kun muistetaan USA:n historian vaiheita ja pyrkimyksiä pitää musta väestö erillään valkoisista  (etelässä rotuerottelu 1960-luvulle saakka käytössä).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 21, 2019, 21:41:54

Jos ajattelee jotain keskinäistä yhteisöporukkaa, tai ihmisiä, jotka ovat sidoksissa toisiinsa, tapahtuu monenlaista valintaa ja ajautumaa rooleissa, tehtävissä, ... ja muodostuu käsityksiä itse kustakin, itselle ja muille.

Voi olla, että esim geneettinen kallistuma ihmisen tapauksessa ei tarvitse aina olla suuri, kun se lähtee vahvistumaan. Aikaa myöten ero voi kasvaa isoksi.

Tuohon nähden vastakkaista voisi ajatella olevan ihmistyyppi, joka on ristiitaisesti ilmenevä, hankaluus itselle ja muille, ja silti ei ota oppiakseen, kasvaakseen tai kehittyäkseen kuten toivotaan, tai ainakin eroa syntyy, erilaisena, oli jotain tekijää ajatelle kyseessä poikkeaminen suuntaan tai toiseen.

Tuo jälkimmäinenkin voi olla sen seurausta, että syntyy luutumaa, joka tosiaan ohjaa. Luutuma itsessään on voinut lähteä vähästä, mutta saa sitkostumaa, ja ohjaa.

Ilmiö voi ilmetä isoissa yhteisöissäkin. Islamista sanottu joskus, että keksinnöt jämähtivät vuosisadoiksi, verrattuna lännen meininkiin. Luutuma voi olla vaikka tiukka kontrolli, joka on osoittanut toimivuutensa, vaikka teho hyvin vähäisin ajallisin mittarein. Muusta ei kuitenkaan tiedetä, eikä harppauksiin ryhdytä, ainakaan isona porukkana, kun tarrausvoima aivan toista luokkaa.

Menee käpertymiseksi. Ei yllätä, sillä vapaus arvaamattomuudessaan on iso juttu, turvallisuushakuiselle ihmiselle, ja turva tosiaan siitä lähipoppoosta, joskus erityispainotettuna.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 21, 2019, 21:50:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 01:48:09
Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)
Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 21, 2019, 21:55:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2019, 16:46:53Ennemminkin siis samat geenit näyttävät mahdollistavan erilaisia käyttäytymisen tapoja.

Toisaalta, vaikka erilaisuutta, niin keskittyvää potentiaalia myös, jos se on tarpeen. Ihmisjoukossa erikoistumistarvetta on luonnostaan, tosin painotus vaihtelee, riippuen aika monesta tekijästä.

Oleellista on, että kun on jokin väylä mahdollisena, ja kivasti ylläpidettynä, niin erikoisuus kanavoituu myös terävyydeksi, mitä onkaan luonteeltaan. Taipumus addiktioihin, ja niiden ylläpitoon, voi perustua tähän vahvuuteen. Joten vahvuus voi olla samalla vahvaa luutuneisuutta, mikä voi hämmentää, eikä tule mieleen.

Kutsumus tulee asiatasolla ensin mieleen, joka ohjaa jo aika kokonaisvaltaisesti. Selviytyminen on kuitenkin tätäkin syvemmälle menevä, ja voi varmaan vääntää ihan primääripuolen rakenteita myöten, kohden erilaisuutta.

(Arkiajattelua)

Sorsapentue luutuu aika nopsaan, esim vanhempansa suhteen. Kenen elävän näkevätkin ensin, sitä seurailevat. Voi olla, että muut jatkotekijät ovat vähän väljempiä. Ihmislapsella starttina taitaa olla vähän pienempi juttu, ja jatko varmaan sitäkin pienemmästä lähtevää. Elämäntarve kuitenkin iso, elävillä, joten onnistumisista jää tietyissä vaiheessa vahvat sillat, joita ei poltella takana. Näitä syntyy kai herkkyyskausiksi kutsutuissa vaiheessa, tosin herkkyyskausien vaikutukset voivat jonkin verran vaihdella, etenkin jos jotain ei mene tavanomaisesti.

Mites muuten se matemaattinen äly, alkuperäiskansoilla, jotka laskevat peräti kahteen, jonka jälkeen on kivempaa sanoa, että monta on. Kun toimii, niin mitäs turhia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 21, 2019, 22:01:39
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 08:42:05
Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Myöskin rasismi, joka pohjaa kuviteltuihin rodullisiin, periytyviin ja geneettisiin, eroihin esimerkiksi älykkyydessä, on yhtä epärehellisellä pohjalla. Sellaisen rasismin älylliseen rehellisyyteen ei voi luottaa.

Ja sitäkin väliä kysymyksellä A on, että jos Toope on muka vastaavinaan kysymykseen A, mutta ei vastaakaan kysymykseen A, vaan horisee jotain ihan muuta, näyttäytyy se epärehellisenä red herring-argumentaationa.
Älä automaattisesti vie geneettistä tai älykkyyskeskustelua rasismiin, koska tuo on helppo keino leimata tieteellinen keskustelu roskaksi. Tatu Vanhanen muuten ei harjoittanut rasistisia näkemyksiä tutkimuksissaan, hänhän jopa esitti eräässä kirjassaan sitä, että ihmisryhmien risteytyminen olisi positiivinen asia, koska se tasoittaisi lahjakkuuseroja tulevien sukupolvien välillä. Tämänkin tietäisit, jos olisit joskus Tatu Vanhasta lukenut, kuten minä olen...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 21, 2019, 22:05:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 21, 2019, 09:00:45
Toope eihän siitä ollut kysymyksessä ollenkaan. Kyse oli siitä, että niitä todisteita ihmisryhmien älykkyyserojen pohjautumisesta geneettisiin eroihin ei ole. Sellaiseen päätelmään eivät riitä ihmisryhmien välisten älykkyyserojen havaitseminen. Lisäksi pitäisi pystyä osoittamaan, että erot myös syntyvät geenieroista. Kyse ei siis ole siitä, että tässä kertsi haluaisi kieltää älykkyyserojen tutkimisen. Päinvastoin hän penää lisätutkimusta. Sellaista, joka löytäisi älykkyyserojen ja geenierojen välisen yhteyden. Sitä kun ei toistaiseksi ole pystytty osoittamaan. Sen sijaan on kyllä tutkimuksissa havaittu se, miten älykkyys ei ole vain geeneistä syntyvää, vaan siihen saattaa jopa vaikuttaa se, mitä testattaville sanotaan testattavan älykkyystestissä.
Älykkyystutkimuksissa on kyse teorioista, kiveen hakattuja faktoja tuskin vielä on. Tämä ei silti tarkoita sitä, että tietynlaisia näkemyksiä pitäisi hylätä, kun ovat "pol. epäkorrekteja". Yksikään älykkyystutkija ei muuten kiistä ympäristövaikutuksia, kukaan ei väitä, että perimä määräisi 100%:sti jälkeläisten älyä. Kyse on vain siitä, kuinka paljon perimä ja ympäristövaikutukset suhteessaan vaikuttavat. Molemmat vaikuttavat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 21, 2019, 22:09:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 21, 2019, 15:55:02
Eikä älykkyys ole geenien tarkoitus sinänsä, jos nyt mitään älykkyyttä on yleensäkään "olemassa"...
Totta kai on olemassa. Tiedät lähipiiristäsikin ihmisiä, joista toiset ovat fiksumpia, sivistyneempiä, kaukonäköisempiä, vastuullisempia, tulevaisuuttaan suunnittelevempia jne. kuin toiset.
Se on älyä. Totta kai ihmisissä on eroja. Ei tuon myöntäminen tarkoita mitään ihmisoikeuskysymystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 22, 2019, 07:51:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 21, 2019, 21:50:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 01:48:09
Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)
Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?

Ei ole. Tutkimuksessa on vain yritetty vertailla eri väestöjen älykkyyksiä. Tutkimuksessa ei ole edes yritetty tutkia näiden väestöjen välisiä geneettisiä eroja. Tutkimuksen data on eri väestöille tehdyt älykkyystestit. Mitään geenidataa siinä ei ole käytetty.

Tietenkin voi olla sitä sun tätä, mutta tällaisen "miksei voisi olla" -heiton tekeminen ei ole asian todistamista tutkimuksen keinoin. Sellainen heitto on vasta mahdollinen idea sen pohtimiselle, voisiko asiaa tutkia. (Ethän edes kyselisi tuohon tapaan "miksei voisi olla", jos mielestäsi  Vanhanen ja Lynn jo olisivat asian aukottomasti tutkineet ja todistaneet.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 22, 2019, 08:18:43
Otsikossa mainittu asia kiinnostaa minua kahdesta syystä.

Yksi syy on emotionaalinen. Lapsuus- ja nuoruusvuosieni yleiseen maailmankuvaan kuului tieteellis-tekninen (yli)optimismi eli usko siihen, että ihmiskunta ottaa aina vain näyttävämpiä edistysaskelia tieteen ja teknologian saralla ylittäen kaikki rajat ja valloittaa pian avaruudenkin. Erilaiset tieteiselokuvat ja sarjat (Avaruusseikkailu 2001, Star Trek jne.) ovat ylläpitäneet tätä maailmankuvaa.

Tiedän, että en ole itse näkemässä kaukoavaruuden valloittamista tai muitakaan Star Trek -tulevaisuuden saavutuksia, mutta pelkkä ajatus siitä, että ihmiskunta ei ole planeettansa vanki vaan voi edetä minne vain universumiin toimii kuin uskonto. Se antaa lohtua ja toivoa paremmasta. Se luo positiivisen tulevaisuudenkuvan.

Tuollaisen illuusion toteuttaminen edellyttää korkeatasoista tiedettä ja matematiikkaa sekä vankan teollistaloudellisen pohjan. Köyhät takapajuiset kehitysmaat eivät valloita avaruutta eivätkä kehitä tekoälyä.

Toinen syy otsikossa mainittujen asioiden kiinnostavuuteen on taloudellinen. Arvostan nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa, koska olen itsekin siitä riippuvainen. En usko, että hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen onnistuu, jos tieteen taso ja koulutuksen taso ja teollinen kilpailukyky rappeutuu. Ja näin mielestäni on vaarassa tapahtua, jos maan asukkaiden ominaisuuksissa tapahtuu suuri muutos vähemmän älykkääseen ja vähemmän produktiiviseen suuntaan.

J.P.Roos:

Älykkyys itsessään on normaalijakautunut, eli valtava enemmistö ihmisistä on käytännössä suurin piirtein yhtä älykkäitä. Älykkyyden poikkeamilla varsinkin korkeamman älykkyyden suuntaan on ollut ja on iso merkitys ihmiskunnan kehityksessä. Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa.

https://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/AikalainenYlikoski.htm
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 22, 2019, 09:20:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 21, 2019, 22:01:39
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 08:42:05
Mitäkö väliä?

No sitä väliä, että tämän keskustelun aihe on "Älykkyys, geenit ja menestyminen", jolloin länkyttäminen sellaisista älykkyyseroista, joiden syy eivät ole geenit, on asian vierestä puhumista.

Myöskin rasismi, joka pohjaa kuviteltuihin rodullisiin, periytyviin ja geneettisiin, eroihin esimerkiksi älykkyydessä, on yhtä epärehellisellä pohjalla. Sellaisen rasismin älylliseen rehellisyyteen ei voi luottaa.

Ja sitäkin väliä kysymyksellä A on, että jos Toope on muka vastaavinaan kysymykseen A, mutta ei vastaakaan kysymykseen A, vaan horisee jotain ihan muuta, näyttäytyy se epärehellisenä red herring-argumentaationa.
Älä automaattisesti vie geneettistä tai älykkyyskeskustelua rasismiin, koska tuo on helppo keino leimata tieteellinen keskustelu roskaksi. Tatu Vanhanen muuten ei harjoittanut rasistisia näkemyksiä tutkimuksissaan, hänhän jopa esitti eräässä kirjassaan sitä, että ihmisryhmien risteytyminen olisi positiivinen asia, koska se tasoittaisi lahjakkuuseroja tulevien sukupolvien välillä. Tämänkin tietäisit, jos olisit joskus Tatu Vanhasta lukenut, kuten minä olen...

Boldaus minun. "Tutkimuksissaan", ohoh. Tutkimuksia, joita ei ole julkaistu tieteellisissä ja vertaisarvioiduissa tiedejulkaisuissa, ei oikein tutkimuksiksi voi kutsua. "Tutkimuksia", jotka lisäksi julkaistaan äärioikeistolaisissa hämärissä kustantamoissa, joiden idea on tuottaa eugeniikkaa, arjalaisuutta, valkoista ylivaltaa ihannoivaa propagandaa. 

Älykkyystutkimuksia on kritisoitu Rushtonin ja Lynnin varhaisista tutkimuksista alkaen siitä, että ne eivät ole ainoastaan kulttuurisesti harhaisia vaan metodeiltaan kyseenalaisia *). Niitä on pidetty tieteen kaapuun puettuna pseudotieteenä, jonka tarkoitusperät ovat pikemminkin ideologisia kuin tieteellisiä.

Kriitikoille Lynn on ollut omalla tavallaan helppo pala, sillä hänen ideologisiin
kytkentöihinsä on vaivatonta löytää viitteitä esimerkiksi yhdysvaltalaisesta äärioikeistolaisesta ja rasistisesta American Renaissance- lehdestä, jonka avustajakuntaan Lynn on kuulunut pitkään. .
...
Lynnin ja Vanhasen kirjan on julkaissut Washington Summit Publishers. Se on erikoistunut "klassisen" eugeniikkakirjallisuuden ohella 1800-luvun arjalaisiin rotuteorioihin. Pieni kustantamo ei herätä luottamusta. Sen www-sivuilla ei esimerkiksi mainita yhdenkään henkilön nimeä (kotikutoisuutta vahvistaa saamani arvostelukappale – kirjan sivut vaihtuvat sivulta 117 alkaen yhtäkkiä ylösalaisin). Kustantajan nimi löytyy pienen haun jälkeen: Louis Andrews. Liikemies on toimittanut myös The Occidental Quarterly (A journal of Western Thought and Opinion) –nimistä lehteä. Toimituskunnasta löytyy Richard Lynnin ohella useita Yhdysvalloissa kiisteltyjä poliittisia aktivisteja. Kustantamo julkaisee myös nettilehteä, joka ilmoittaa "olevansa ylpeästi valkoisten ja lännen puolella".

Ihmisoikeuksiin keskittynyt vaikutusvaltainen oikeusjärjestö (The Southern Poverty Law Center) julkaisee Yhdysvalloissa listaa rasistisista organisaatioista (ns. hate groups). Washington Summit Publishers löytyy tuolta listalta samoin kuin edellä mainitut lehdet.

Rasistista vihaa lietsovaksi organisaatioksi on nimetty myös Pioneer Fund-säätiö. Se on ollut rahoittamassa kaikkia merkittäviä uuden aallon rotututkimuksia Yhdysvalloissa 1960-luvulta lähtien. Se on rahoittanut Lynnin ja Rushtonin töiden ohella esimerkiksi Arthur Jensenin,
Richard Herrnsteinin ja Charles Murrayn tutkimuksia.

Pioneer Fund on ollut perustamisestaan vuodesta 1937 lähtien keskeinen osa Yhdysvaltojen eugeniikkaliikettä. Säätiön ensimmäisiin johtajiin kuulunut Harry Laughlin tunnettiin kovan linjan miehenä. Hän ehdotti 1930-luvulla, että Yhdysvalloissa pitäisi sterilisoida 10 prosenttia väestöstä. Laughlinin johdolla säätiö rahoitti vuosina 1937-38 natsi-Saksan eugeniikkaelokuvien esittämistä Yhdysvaltojen kouluissa. Säätiön on väitetty myös tukeneen avokätisesti mustien kansalaisoikeusliikkeen vastaista taistelua 1950- ja 1960-luvuilla. - Nykyisin Pioneer Fundin hallituksen puheenjohtajana toimii J.P. Rushton ja toisena johtajana on Richard Lynn.

lähde: kirja-arvostelu Rotutieteen paluu (https://tapiotamminen.fi/cms-assets/documents/18693-141402.138tamminen.pdf) (Tapio Tamminen)


*) kyseenalainen metodologia on esim.
- valita olemassa olevista tutkimuksista ne, jotka sopivat omaan poliittiseen agendaan (esim. saaden jonkun rodun tulokset näyttämään huonoilta), vrt. Nigeria, jossa tehdyistä tutkimuksista valikoitiin ne, jotka tukivat omaa poliittista agendaa
- verrata kymmeniä vuosia vanhoja älykkyystutkimuksia uudempiin (Flynnin efekti)
- verrata esim. 8-vuotiailla tehtyjä älykkyystestien tuloksia aikuisten tuloksiin (eivät ole suoraan verrannollisia)
- estimoida jonkun maan tulokset naapurimaiden tuloksien perusteella
- olettaa, että 1,1 miljardin asukkaan Intiasta vajaat 23 000 ihmistä käsittävä näyte olisi riittävä
- esittää korrelaation perusteella kausaalisuhdetta. Älykkyys voi kyllä tuoda varallisuutta, mutta köyhyys voi toisaalta laskea älykkyyttä (ihan jo heikon ravinnon takia aivot eivät kehity), notta kummin päin tuo kausaalisuhde nyt sitten meneekin. Sitä paitsi älykkyystesteissä menestyminen ja maan varallisuus voivat molemmat johtua jostain kolmannesta seikasta, esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidosta.
-esittää kaiken lisäksi maan varallisuuden ja älykkyystutkimusten tuloksien perusteella vieläpä kausaalisuhdetta rotuun/genetiikkaan ilman ensimmäistäkään geneettistä tutkimusta.

Korjattu typoja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 22, 2019, 12:32:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 21, 2019, 22:09:59
Lainaus käyttäjältä: Karikko - syyskuu 21, 2019, 15:55:02
Eikä älykkyys ole geenien tarkoitus sinänsä, jos nyt mitään älykkyyttä on yleensäkään "olemassa"...
Totta kai on olemassa. Tiedät lähipiiristäsikin ihmisiä, joista toiset ovat fiksumpia, sivistyneempiä, kaukonäköisempiä, vastuullisempia, tulevaisuuttaan suunnittelevempia jne. kuin toiset.
Se on älyä. Totta kai ihmisissä on eroja. Ei tuon myöntäminen tarkoita mitään ihmisoikeuskysymystä.

Geenien viisaus (älykkyys) on niiden sopeuttaessa eliölajeja ympäristöön.

Masait heimona ovat hoikkia ja pitkiä se on sopeutuma ihon pinta-alan suhteen niihin luonnon oloihin. Buhmannien takalistoon on varastoitunut rasvaa vararavinnoksi, sekin on sopeutuma, ja monet muut tuhannet tai paljon enemmän variantit jutut.

Ihmisissä on eroja, luonnekin paljolti periytyy, mutta älyn periytyminen on kyseenalaista.
Niinsanotusti älykkäille vanhemmille voi syntyä täysin Toopeja ,ÖH, siis tolloja lapsia, ja täysin toopeille, taas öh, siis tolloille vanhemmille hyvinkin älykkääksi osoittautuvia lapsia.

Ne kaikki ovat luonnon älykkyyttä- ihmisen älykkyys tuottaa ihan jotain muuta.
Röyhkeydellä hallitaan ja älykkäillä teetetään tarpeettomia ja tarpeellisia innovaatioita, atomipommeja ja muuta sälää.
Voihan sitä kaikkea kutsua älykkääksikin, mutta se sivutuotteena tuhoaa maaplaneetan asuinkelvottomaan kuntoon-- aikanaan,.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 23, 2019, 21:06:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 22, 2019, 07:51:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 21, 2019, 21:50:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 01:48:09
Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)
Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?

Ei ole. Tutkimuksessa on vain yritetty vertailla eri väestöjen älykkyyksiä. Tutkimuksessa ei ole edes yritetty tutkia näiden väestöjen välisiä geneettisiä eroja. Tutkimuksen data on eri väestöille tehdyt älykkyystestit. Mitään geenidataa siinä ei ole käytetty.

Tietenkin voi olla sitä sun tätä, mutta tällaisen "miksei voisi olla" -heiton tekeminen ei ole asian todistamista tutkimuksen keinoin. Sellainen heitto on vasta mahdollinen idea sen pohtimiselle, voisiko asiaa tutkia. (Ethän edes kyselisi tuohon tapaan "miksei voisi olla", jos mielestäsi  Vanhanen ja Lynn jo olisivat asian aukottomasti tutkineet ja todistaneet.)
Nuo älykkyystutkijoiden tutkimukset perustuvat osin juuri siihen, että tutkimusten mukaan nähdään jopa perinnöllisiä eroja eri ihmisryhmien lahjakkuuksissa. Ihmisryhmien genitiikassahan on eroja, esim. Neanderthalilaisten ja Denisovan ihmisten geneettistä materiaalia on eurooppalaisissa ja aasialaisissa, mutta ei afrikkalaisissa. Geneettinen perimä on vaan erilainen eri ryhmien kohdalla. On siis varsin helppo ajatusloikka siihen, että myös geneettisissä ominaisuuksissa on ryhmien välillä eroja.

Eurooppalaisten ja aasialaisten perimässä on neanderien ja denisovan ihmisten perimää, mikä erottaa heitä mm. afrikkalaisista. Ihmisryhmissä vaan on eroja, perinnöllisyyden vuoksi. En sano, onko hyvä tai paha asia. Eroavaisuus vain on tieteellinen fakta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 24, 2019, 07:02:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 23, 2019, 21:06:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 22, 2019, 07:51:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 21, 2019, 21:50:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 21, 2019, 01:48:09
Et vastannut kysymyksiin.

Missä (rotujen älykkyyteen liittyvissä) tutkimuksissa puhutaan nimenomaan GENEETTISISTÄ eroista? Osoita siis sellaisia tutkimuksia, jotka todistavat ihmisryhmien älykkyyeserojen johtuvan nimenomaan geneettisistä eroista.

(Olikohan tuo tarpeeksi korostettu tuo korostettu sana? Odotan jännittyneenä, huomaako Toope vihdoinkin sanan GENEETTISTÄ.)
Juuri vastasin siihen, että Vanhasen, Lynnin, Murrayn etc. tutkimuksissa on esitetty geneettisiä älykkyyseroja eri ihmisryhmien kesken. Ei mikään vallankumouksellinen ajatus toki, koska onhan fysiologiassakin geneettisiä eroja. Miksei ihmisryhmien aivoissakin voisi eroja olla, kun eroja on niin monissa muissakin asioissa. Ruumiinkasvussa, pituudessa, tautien sietokyvyssä jne.?

Ei ole. Tutkimuksessa on vain yritetty vertailla eri väestöjen älykkyyksiä. Tutkimuksessa ei ole edes yritetty tutkia näiden väestöjen välisiä geneettisiä eroja. Tutkimuksen data on eri väestöille tehdyt älykkyystestit. Mitään geenidataa siinä ei ole käytetty.

Tietenkin voi olla sitä sun tätä, mutta tällaisen "miksei voisi olla" -heiton tekeminen ei ole asian todistamista tutkimuksen keinoin. Sellainen heitto on vasta mahdollinen idea sen pohtimiselle, voisiko asiaa tutkia. (Ethän edes kyselisi tuohon tapaan "miksei voisi olla", jos mielestäsi  Vanhanen ja Lynn jo olisivat asian aukottomasti tutkineet ja todistaneet.)
Nuo älykkyystutkijoiden tutkimukset perustuvat osin juuri siihen, että tutkimusten mukaan nähdään jopa perinnöllisiä eroja eri ihmisryhmien lahjakkuuksissa. Ihmisryhmien genitiikassahan on eroja, esim. Neanderthalilaisten ja Denisovan ihmisten geneettistä materiaalia on eurooppalaisissa ja aasialaisissa, mutta ei afrikkalaisissa. Geneettinen perimä on vaan erilainen eri ryhmien kohdalla. On siis varsin helppo ajatusloikka siihen, että myös geneettisissä ominaisuuksissa on ryhmien välillä eroja.

Mutta sitten pitäisi vielä tutkia niitä geenejäkin ja verrata niissä havaittuja väestöllisiä eroja ölykkyydessä havaittuihin eroihin. Ei siis riitä, että vain ajattelee älykkyyden erojen mahdollisesti voivan johtua geenieroista. Se on vasta lähtökohta tutkimukselle. Asian tutkiminen vaatisi geenien tutkimista. Sitä Lynn ja Vanhanen eivät ole tehneet. Siten heidän tutkimuksensa kertoo vasta siitä, että on eroja ns. testiälykkyydessä. (Tosin tässäkin asiassa heidän tutkimuksessaan on puutteita ja silkkaa arvailua sen sijaan, että olisivat verranneet todella vertailukelpoisia ja riittävän suurella otannalla tehtyjä älykkyystestejä.)

LainaaEurooppalaisten ja aasialaisten perimässä on neanderien ja denisovan ihmisten perimää, mikä erottaa heitä mm. afrikkalaisista. Ihmisryhmissä vaan on eroja, perinnöllisyyden vuoksi. En sano, onko hyvä tai paha asia. Eroavaisuus vain on tieteellinen fakta.

On eroja, juu. Mutta geneettisten erojen periaatteellinen olemassaolo nyt ei vain edelleenkään todista, että jonkun väestön geenit tuottavat alhaisempaa älykkyyttä. Sellainen väite vaatii, että tutkittaisiin myös geneettisiä eroja ja pystyttäisiin yhdistämään ne älykkyyden tasoon - nykyään jopa löytämään tarkemmin ne nimenomaiset geenit, jotka älykkyyteen vaikuttavat. Muutoinhan mitä tahansa vaikkapa käyttäytymisen / kulttuurin eroja väestöjen välillä voitaisiin väittää geneettisiksi eroiksi aina.

On itse asiassa silkka olkiukko esittää, että vanhaskritiikki muka yrittäisi väittää, ettei väestöjen välillä olisi (geneettisiä) eroja. Ei sitä ole kukaan kieltänyt. Mutta se, että on jonkinlaisia eroja ja osa niistä on geneettisperäisiä eroja, ei vielä todista, että kaikki erot johtuvat nimenomaan genotyypistä. Siksi höpinät nenaderthalinihmisen tai denisovanihmisen geeneistä ei millään tapaa edelleenkään tee Vanhasen ja Lynnin päätelmiä todistetuiksi. Lisäksi heidän tutkimusmetodinsa on käymässä auttamattman vanhanaikaiseksi. Nykyään nääs jo tunnetaan paljonkin se, mitkä geenit ihmisellä ovat älykkyyttä tuottavia. Siten on ihan turhaa pohjata väestötason geeniväittämät älykkyystutkimuksiin perustuviin arvauksiin näistä geeneistä. Ne voidaan tutkia suoraan, jolloin päästään eroon ympäristön vaikutuksesta. Vanhasen tutkimusmetodi on vanhentunut. Jos nykyään haluaa esittää väitteitä jonkun väestön tai ihmisen geeneistä, on syytä tutkia ne geenit. Se kun nykyään osataan tehdä, eikä tarvitse tyytyä tällaisiin epämääräisiin "no onhan ihmisissä eroja, joten varmaan ne johtuvat geeneistä" -arvailuihin.

Ehkä palaamme asiaan sitten, kun Vanhanen yhdistää vanhat väitteensä tuoreeseen väestötasolla tehtyyn geenitutkimukseen, jossa jo tiedetyt "älykkyysgeenit" on eri väestöiltä tutkittu ja tosiaan löydetty sellaisia eroja väestöryhmien välillä, joilla voidaan selittää erot heidän testiälykkyydessään. Vasta silloin voidaan puhua älykkyyserojen geneettisen taustan todistamisesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 24, 2019, 09:12:58
Jos älykkyystesteissä ja koulumenestyksessä esille tulevat erot ihmisryhmien välillä eivät johdu ihmisten perimästä vaan ympäristöstä ja muista ulkopuolisista syistä, eikö erojen tällöin pitäisi olla sattumanvaraisia. Ympäristöhän on mitä missäkin.

Ovatko jossakin maassa mustat yläluokka, joka menestyy ja on korkeimmin koulutettu, ja valkoiset alaluokka, jonka koulutustaso ja elintaso on alhaisin, ja joka elää slummeissa ja vankiloissa ja tekee rikoksia?

En ole toistaiseksi löytänyt uskottavia todisteita sen puolesta, etteikö toisistaan erillään asuneiden ihmisryhmien välillä voisi olla eroja myös henkisissä ominaisuuksissa, kun niitä kerran on fyysisissä ominaisuuksissakin. Pitkän ajan kuluessa ne ominaisuudet populaatiossa vahvistuvat, jotka auttavat sitä selviämään ja lisääntymään. Ne puolestaan karsiutuvat, joista on tässä suhteessa haittaa. Erilaisessa ympäristössä erilaiset ominaisuudet ovat hyödyksi tai haitaksi.

Kuuntelin kerran iltakävelyllä ollessani radiosta ohjelmaa koirista. Ohjelmassa haastateltiin "kennel-ihmisiä", jotka kertoivat eri koirarotujen ominaisuuksista. Heidän mukaansa eri rotuihin kuuluvilla koirilla on selvästi taipumus erilaiseen käyttäytymiseen, vaikka perusvietit kaikilla ovat samat. Tämän asian vahvistavat myös korista kertovat nettisivut.   

Luonteeltaan labradorinnoutaja on ystävällinen, lapsirakas, iloinen ja uskollinen, toisin sanoen mukava seura- ja perhekoira. Labradorit ovat aktiivisia ja toiminnanhaluisia koiria, jotka ovat onnellisimmillaan vedessä ja ulkona työskennellessään.

"Karjalankarhukoira viihtyy omissa oloissaan ja saattaa olla hieman juro. Se on valpasluotoinen, peräänantamaton, rohkea ja sisukas. Jotkut yksilöt ovat puolustushaluisia ja vahvasti itsetuntoisia. Karjalankarhukoira vahtii mielellään ja sillä on erittäin voimakas metsästysvietti."

Vastaavia kuvauksia, joissa selostetaan koiran luonnetta, löytyy lähes kaikista koiraroduista. Ovatko ne kaikki rasistista huuhaata? Niissähän väitetään, että lajiin "koira" kuuluvilla eri rotuisilla yksilöillä olisi erilaisia perinnöllisiä ominaisuuksia. Ominaisuudet eivät siis olisikaan pelkästään ympäristön tuotetta vaan rotuperimästä johtuvia. Vai onko niin, että koirien luonteessa ei todellisuudessa ole eroja, mutta omistajat odotuksineen luovat ympäristöeroja, joista koirien näennäiset erot luonteessa johtuvat. Eli ajokoira ei ajaisi siksi, että sen luonteeseen kuuluu ajaminen, vaan siksi, että omistaja kouluttaa ja rohkaisee sitä toimimaan näin.

Pitäisikö koirienkin kohdalla luopua rasistisesta rodun ajatuksesta ja lähteä siitä, että kaikki koirat ovat luonteeltaan samanlaisia.

https://www.labradori.fi/rotu/
https://www.kennelliitto.fi/koirat/kotimaiset-koirarodut/karjalankarhukoira
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - syyskuu 24, 2019, 10:06:36
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 24, 2019, 09:12:58
Jos älykkyystesteissä ja koulumenestyksessä esille tulevat erot ihmisryhmien välillä eivät johdu ihmisten perimästä vaan ympäristöstä ja muista ulkopuolisista syistä, eikö erojen tällöin pitäisi olla sattumanvaraisia. Ympäristöhän on mitä missäkin.


Onko todellakin? Esitätkö siis, että esim. suomalaista ympäristöä ei oikeastaan ole, vaan täällä nyt on mitä missäkin?

T: Xante

Muoksis: nimenomaisesti ympäristö tai kulttuuri ei ole mitä missäkin, vaan yleensä hyvinkin tunnistettavissa ja havaittavissa. Sen sijaan geenit voivat lottoontua sangen sattumanvaraisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 24, 2019, 10:08:11
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 24, 2019, 09:12:58En ole toistaiseksi löytänyt uskottavia todisteita sen puolesta, etteikö toisistaan erillään asuneiden ihmisryhmien välillä voisi olla eroja myös henkisissä ominaisuuksissa, kun niitä kerran on fyysisissä ominaisuuksissakin. Pitkän ajan kuluessa ne ominaisuudet populaatiossa vahvistuvat, jotka auttavat sitä selviämään ja lisääntymään. Ne puolestaan karsiutuvat, joista on tässä suhteessa haittaa. Erilaisessa ympäristössä erilaiset ominaisuudet ovat hyödyksi tai haitaksi.


Uskottavan oloista. Itse kerroin tavallaan tästä, sukupuolisen erilaisuuden kehittymisen yhteydessä. Sukupuoli näkyy kropassa. Eroja on, ja erot näkyvät suoritustasolla. Eriytymistä. Eriytyminen selittää koko elämänkirjon viimein.

Mikä osa sitten on yhteistä, esim miehellä ja naisella. Tai mikä osa on yhteistä, tyypillesellä poliittisella tapauksella, jonka systeemiin tietty järjestelmä istuu hyvin. Jne.

Kallistumaa on, ja lähtöjä erikoistumiseen.  Nämä voivat lähteä ihan toisarvoisesta. Päätymä pitkän ajan kuluessa voi olla hyvin erilainen, fyysisesti kuin yhteisöllisesti, vaikka jälkimmäistä pidetään plastisempana, joka yksilönä on valmiutta seurata ympäristöä, joka ei ole perimään nähden ideaalipasseli.

Biloginen puoli määrää ihmisen perusrakenteita. Niiden varassa taivutaan sinne, minne kyetään, ja mikä palvelee. Taipuiset pärjää erilaisemmilla keinoilla. Mitä taipuisuus lopulta on, siis tietynlainen "biologian ylittäminen", on hyvä kysymys.

Biologiset yksilösysteemit vaikuttuvat ympäristöstä, jota on oman lajin yhteisöt, etenkin laumaeläimellä, oman lajin lähi-yksilöt, sekä se lähitienoo, joka vaikuttaa yleensäkin kunkin elettävyyteen. Kulttuuri hetken tilana, olisi se aikaansaannos ja jokin ajautumakasautuma, joka kehkeytyy isommalla porukalla, tietyssä ympäristössä ja suhteessa muihin yhteisöihin.

Kukin yksilö ei välttämättä venyisikään erityisemmin, mutta voisi kuitenkin saada aikaan elettävää vaikutusta itseä ajatellen, siinä kokonaisuuudessa, jossa ihmisten on tapana ylläpitää elämänsä perusehtoja.

Biologinen suorakamppailu ei ihmisellä noinollen korostuisi samalla tapaa kuin primitiivieläimillä, sillä merkittävämpi tekijä olisi yhä enemmän kokonaisemman lajin luoma tila, jossa joka elää jotenkin, tai ei. Monipuolista kun on, kuten ihmisiäkin, niin aivan kuin oltaisiin muka monipuolisia, verrattuna eläimiin, ja joustavia. Todellisuudessa voidaan nojata niihin rakenteisiin, joita saadaan raivatuksi jollain kokoonpanolla.

Ihmisyyttä ajatellen, mieleen tulee simpanssi- ja bonobo-vinkkeli. En tiedä onko muita yhtä merkittäviä, jos tämä nyt on jotenkin täsmäävä. Tällainen kertoo joka tapauksessa perusbiologian linjoista. Toisessa korostuu yhteisöllisyys, toisessa yksilö, ja hänen voimavaransa. Jonkin verran minusta ihminen käy läpi tätä asetelmaa, ihan kaikessa. Äly liittyy enemmän voimaan, viisaus vähän toiseen. Äly liittyy toisaalta enemmän primitiiviin, ja sovinnollisuus ekonomiaan, ja tuo voi ilmetä paitsi lajin sisällä, myös lajienvälisesti, mikä on extremeltä vaikuttavaa, mutta jota ilmenee jopa kasvien välillä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 24, 2019, 10:19:59

Mies muuten sukupuolena on irtiottavampi. Eriytymisen vastuu on näin ulkoistettu tälle sukupuolelle. Miehissä on enemmän vaihtelua, kertovat jotkin tutkimukset. Ehkä totta. Heterolisääntyminen muutenkin on juuri sitä diversiteetin keinoin haettavaa mahdollisuutta. Osa elämänrakenteista kopio itseään toisella tapaa, luoden itsestään klooneja. Onko muita päätymiä?

Älykkyys on teemana ongelma, vaikka älykkyys muuten voi olla joiltain osin epäselvä, tai epäoleellinenkin asia, joka voi korostua joskus. Kun on ketjussa teemana, ja käsitellään, niin käsittely taitaa kertoa yhdenmukaistavasta runttauksesta, tässäkin, ja erityisesti tässä, juuri nyt.

Erilaisuutta jos on, niin sitä ei korostettaisi, ainakaan tiettyjen piirteiden osalta. Riskaabelia. Vaikka erilaisuus yleensä nostetaan esille rikkautena, käytäntö kertoo, että yhdenmukaisuus on realismia. Itse päättelen niin, että realismi perustuu tiettyyn todellisuuden seuraamisideaaliin. Erilaisuus tekee viimein selvää siitä yhtenäisyydestä, joka on utopian arvoista. Romahdukset ovat arkivaiheita lajeilla, puhumattakaan yksilökokoonpanoista, tiettynä ajanpisteinä. Toisaalta kehitys perustuu juuri romahduksiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 24, 2019, 10:38:07
Koirarotuja on jalostamalla jalostettu, ihmistä ei juurikaan. (Ja niinpä koirilla sitten on jos jonkinlaista sisäsiittoisuudesta johtuvaa vikaa ja vaivaa. Esimerkiksi susikoirien lonkkavikoja, tylppäkuonoisten hengitysvaikeuksia, ja jollain koiralla silmät tuppaavat pullistumaan päästä kun kallo on liian ahdas. Ja taitaa koira olla vähän tyhmempikin kuin villi susi kaiken lisäksi, ja hampaansa pienemmät.)

Natsit kyllä haaveilivat aikoinaan rodunjalostamisesta (lue: sisäsiittoisuuden lisäämisestä). Ja esim. Ruotsissa saatiin vaikutteita Natsi-Saksasta, ja suoritettiin kallonmittauksia ja pakkosterilointeja joihinkin hämäriin rotuteorioihin pohjautuen jne..

Mitä tulee afrikkalaisiin ja euraasialaisiin, niin itse veikkaisin, että Euraasiassa kulttuurievoluutio on ollut kiivainta, sillä täällä samalla ilmastovyöhykkeellä on voinut kulkea itä-länsi akselilla hyvin pitkiä aikoja. Lisäksi täällä on huomattavan paljon enemmän luonnollisia satamia, verrattuna Afrikkaan, ja vesiteitsehän ennen kuljettiin pidempiä matkoja. Afrikassa sademetsän läpi ei niin vaan vaellella, luulisin, vaan siinä joutuu käyttämään machetea hyvin ahkeraan. Vertaa tätä Tsingis Kaanin sotajoukkoihin, joka taittoivat tuhansien kilometrien matkaa avoimella arolla Euraasiassa. Keksinnöt ovat levinneet helpommin Euraasiassa, esimerkiksi ruuti ja paperi Kiinasta Eurooppaan. Paperi (ja sitä ennen tai samanaikaisesti papyrys ja pergamentti) mahdollisti tiedon siirron kirjoittamalla. Sademetsässä paperi homehtuisi, samaten papyrus ja pergamentti.

Se, että jokin rotu on dominoinut, alistanut ja riistänyt toista satoja tai tuhansia vuosia, voi toki johtua älykkyydestä, mutta se voi johtua sotateknologisista keksinnöistä ja kulttuurievoluutiosta (Euraasiassa), ahneusta, aggressiivisuudesta, moraalittomuudesta, ja vaikka siitä, että on ollut paremmin mahdollista kasata suuria sotajoukkoja hyökkäyssotiin, koordinoida joukkojen siirtelyä kirjoitettujen viestien avulla, paremmilla aseilla (tuliaseet), sotastrategioiden ja sotakoneiden teon opettaminen ja oppiminen kirjoitetun kielen avulla esim. roomalaisilta, jne. jne. (vrt. läpitunkeutumaton viidakko, ei tuliaseita, ei säilyviä kirjoituksia).

Kirjoitus-, luku- ja laskutaito ovat ehkä parempi selittäjä kuin älykkyys taloudelliseen menestymiseen. Kirjoitetun sanan avulla ihminen on paljon älykkäämpi toimija, kun voi oppia menneiltä sukupolvilta. Hänen "muistinsa" on myös monin verroin parempi, kun voi muistinsa tueksi käyttää kirjoitettua sanaa, listoja jne.. Kirjoitetun kielen avulla kulttuurievoluutio kiihtyy nopeammin kuin ilman sitä. Varmaan tietoteknikkakin vaikuttaa samansuuntaisesti.

(Tosiasiassa (psykologinen) muisti voi olla heikompi lukutaitoisella, silä hänen ei tarvitse harjoittaa muistiaan, vrt. griot-laulajat ja kalevalaiset laulajat, ja muut muistimestarit, jotka siirsivät historiatietoja runomuodossa seuraaville sukupolville.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 24, 2019, 10:53:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 24, 2019, 09:12:58
Jos älykkyystesteissä ja koulumenestyksessä esille tulevat erot ihmisryhmien välillä eivät johdu ihmisten perimästä vaan ympäristöstä ja muista ulkopuolisista syistä, eikö erojen tällöin pitäisi olla sattumanvaraisia. Ympäristöhän on mitä missäkin.

Ovatko jossakin maassa mustat yläluokka, joka menestyy ja on korkeimmin koulutettu, ja valkoiset alaluokka, jonka koulutustaso ja elintaso on alhaisin, ja joka elää slummeissa ja vankiloissa ja tekee rikoksia?

Kulttuurit toimivat hieman erilailla, jos on musta yläluokka, niin eikö silloin voisi olla pikemminkin myös musta alaluokka, kuten "sivistyneissä" maissa.

Älyn tasaantuminen on mahdollista olosuhteiden ja perimän tasolla, eli geenien mahdollisuudet ovat melko rajattomat. Ellei olisi, olisiko sitten niitä älykkäitä laisinkaan, jos niitä nyt yleensäkään on.

Usein unohdetaan perimän ja mahdollisuuksien muodostaneen jo nykyisetkit reaaliteetit ja sen tulevatkin ominaisuudet.  Ihmisyyden monet puolet ja perimän erilaiset soveltuvuudet ovat sinänsä kaikki älykkäitä ja olosuhteisiin sopeutuneita vuosien saatossa.

Miten mikään "rotu" olisi olemassa ellei siihen olisi edellytykset olleet olemassa?
Sopeutumisen vaihtelevat ihmisuku on kuitenkin hyvin yhtenäinen geeniperimältään, joten on aivan ilmeistä, ettei mitään sellaista älykkyysteemaa löydy, kunhan tilanteet kulttuurit ja muut ehdot ovat samalla toiminnallisella tasolla.

Lyhyellä tähtäimellä niinsanottuja älykkyyseroja voi löytyä kuten yksilöistä löytyy nykyisinkin, eikä mittään kaikenkattavaa älyä varmaan ole kenelläkään. (ellei luontoa siksi lasketa)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - syyskuu 24, 2019, 13:45:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2019, 10:38:07
Natsit kyllä haaveilivat aikoinaan rodunjalostamisesta (lue: sisäsiittoisuuden lisäämisestä). Ja esim. Ruotsissa saatiin vaikutteita Natsi-Saksasta, ja suoritettiin kallonmittauksia ja pakkosterilointeja joihinkin hämäriin rotuteorioihin pohjautuen jne..

Siis natsit saivat vaikutteita Ruotsista. Erityisen innokkaita eugeniikan toteutuksessa olivat Ruotsin sosialidemokraatit.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 24, 2019, 16:15:47
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 24, 2019, 09:12:58
Jos älykkyystesteissä ja koulumenestyksessä esille tulevat erot ihmisryhmien välillä eivät johdu ihmisten perimästä vaan ympäristöstä ja muista ulkopuolisista syistä, eikö erojen tällöin pitäisi olla sattumanvaraisia. Ympäristöhän on mitä missäkin.

Ovatko jossakin maassa mustat yläluokka, joka menestyy ja on korkeimmin koulutettu, ja valkoiset alaluokka, jonka koulutustaso ja elintaso on alhaisin, ja joka elää slummeissa ja vankiloissa ja tekee rikoksia?

Ympäristö tässä tarkoittaa myös mm. Sitä, että mustia pidetään vähäarvoisempina ja auskotaan heidän olevan heikkolahjaisempia kuin valkoiset ovat, varakkuutta jne. Ympäristö ei tarkoita vain vaikkapa vuoristoa, merta tai sademetsää.

Lainaa

Kuuntelin kerran iltakävelyllä ollessani radiosta ohjelmaa koirista. Ohjelmassa haastateltiin "kennel-ihmisiä", jotka kertoivat eri koirarotujen ominaisuuksista. Heidän mukaansa eri rotuihin kuuluvilla koirilla on selvästi taipumus erilaiseen käyttäytymiseen, vaikka perusvietit kaikilla ovat samat. Tämän asian vahvistavat myös korista kertovat nettisivut.   

Luonteeltaan labradorinnoutaja on ystävällinen, lapsirakas, iloinen ja uskollinen, toisin sanoen mukava seura- ja perhekoira. Labradorit ovat aktiivisia ja toiminnanhaluisia koiria, jotka ovat onnellisimmillaan vedessä ja ulkona työskennellessään.

"Karjalankarhukoira viihtyy omissa oloissaan ja saattaa olla hieman juro. Se on valpasluotoinen, peräänantamaton, rohkea ja sisukas. Jotkut yksilöt ovat puolustushaluisia ja vahvasti itsetuntoisia. Karjalankarhukoira vahtii mielellään ja sillä on erittäin voimakas metsästysvietti."

Vastaavia kuvauksia, joissa selostetaan koiran luonnetta, löytyy lähes kaikista koiraroduista. Ovatko ne kaikki rasistista huuhaata? Niissähän väitetään, että lajiin "koira" kuuluvilla eri rotuisilla yksilöillä olisi erilaisia perinnöllisiä ominaisuuksia. Ominaisuudet eivät siis olisikaan pelkästään ympäristön tuotetta vaan rotuperimästä johtuvia. Vai onko niin, että koirien luonteessa ei todellisuudessa ole eroja, mutta omistajat odotuksineen luovat ympäristöeroja, joista koirien näennäiset erot luonteessa johtuvat. Eli ajokoira ei ajaisi siksi, että sen luonteeseen kuuluu ajaminen, vaan siksi, että omistaja kouluttaa ja rohkaisee sitä toimimaan näin.

Pitäisikö koirienkin kohdalla luopua rasistisesta rodun ajatuksesta ja lähteä siitä, että kaikki koirat ovat luonteeltaan samanlaisia.

Koirille ihminen on toden totta jalostanut tarkoitushakuisesti eri rotuja. Useimmat niistä on ovat tiettyyn käyttötarkoitukseen suunniteltuja. Monet ominaisuudet ovat jokin osa suoden metsöstryskäyttäytymisestä, jota sitten tarkoituksellisesti on korostettu valikoimalla keskenään lisääntyviä yksilöitä. Samalla jokin toinen metsästyskäyttäytymisen osa taas on pyritty vaimentamaan. Koirarotuja pitää pitää yllä eli jatkuvasti huolehtia siitä, ettei rotuun sekoitu vääränlaisia ominaisuuksia tuovaa perimää. Rotukoirilla onkin paperit, joista niiden suku selviää. JOs rotua ei ihminen ylläpidä aktiivisesti valikoimalla keskenään lisääntyvät yksilöt, katoavat rotuominaisuudet hyvin nopeasti.

KOirilla on rotuja, koska IHMINEN on niitä jalostuksellaan luonut. Sen sijaan ihmisen rodunjalostusta ei ole tapahtunut ja sitä pidetään kiellettynä tehdäkään. Rotu on siis jotakin tieten tahtoen tehtyä, ei luonnostaan syntyvää. Koirissakaan ei ole rotua ilman jalostusta, vaan sellaisia koiria kutsutaan moni- tai sekarotuisiksi. Katukoirien on todettu hyvin nopeasti muuttuvan sellaisiksi keskimääräisen kokoisiksi ja näköisiksi, kun ne lisääntyvät vapaasti. Tyypillisesti kaikenlaiset äärimmäiset ominaisuudet katoavat, eikä katukoirissa ole sen paremmin tanskandoggien kuin chihuahuojen kokoisia koiria.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 24, 2019, 20:38:40
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 24, 2019, 13:45:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2019, 10:38:07
Natsit kyllä haaveilivat aikoinaan rodunjalostamisesta (lue: sisäsiittoisuuden lisäämisestä). Ja esim. Ruotsissa saatiin vaikutteita Natsi-Saksasta, ja suoritettiin kallonmittauksia ja pakkosterilointeja joihinkin hämäriin rotuteorioihin pohjautuen jne..

Siis natsit saivat vaikutteita Ruotsista. Erityisen innokkaita eugeniikan toteutuksessa olivat Ruotsin sosialidemokraatit.
Rodunjalostusajatukset syntyivät jo 1800-luvulla, paljon ennen mitään kansallissosialistien tms. aatteita. Kansallissosialistit omaksuivat noita ajatuksia, joita esittivät niin liberaalit kuin konservatiivisesti ajatelleet tutkijat ja politiittiset vaikuttajatkin. Niin ja sosialistitkin, heillähän oli ajatusta siitä "uuden ihmisen luomisesta", enemmän kuin oikeistolaisilla. Monet sosialistiset ajattelijat itse asiassa vetivät tuota "uuden ihmisen ajattelua" 1800-1900-lukujen vaihteessa paljon pidemmälle. Neuvostoliiton alkuaikoina noita malleja jopa yritettiin toteuttaa luomalla ihmisestä jotain sosialistista robottia.

Sosialistiset ja autoritaariset yhteiskuntamallit ovat olleet taipuvaisia muokkaamaan ihmisistä yhteiskuntaan sopivia. Samaa ilmiötä nyt näemme Gretan kautta. Pitää olla oikean lainen, tai olet ulkona. Samaa 30-lukulaisuutta, eri lettipään paketissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - syyskuu 25, 2019, 00:10:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 24, 2019, 20:38:40
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 24, 2019, 13:45:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2019, 10:38:07
Natsit kyllä haaveilivat aikoinaan rodunjalostamisesta (lue: sisäsiittoisuuden lisäämisestä). Ja esim. Ruotsissa saatiin vaikutteita Natsi-Saksasta, ja suoritettiin kallonmittauksia ja pakkosterilointeja joihinkin hämäriin rotuteorioihin pohjautuen jne..

Siis natsit saivat vaikutteita Ruotsista. Erityisen innokkaita eugeniikan toteutuksessa olivat Ruotsin sosialidemokraatit.
Rodunjalostusajatukset syntyivät jo 1800-luvulla, paljon ennen mitään kansallissosialistien tms. aatteita. Kansallissosialistit omaksuivat noita ajatuksia, joita esittivät niin liberaalit kuin konservatiivisesti ajatelleet tutkijat ja politiittiset vaikuttajatkin. Niin ja sosialistitkin, heillähän oli ajatusta siitä "uuden ihmisen luomisesta", enemmän kuin oikeistolaisilla. Monet sosialistiset ajattelijat itse asiassa vetivät tuota "uuden ihmisen ajattelua" 1800-1900-lukujen vaihteessa paljon pidemmälle. Neuvostoliiton alkuaikoina noita malleja jopa yritettiin toteuttaa luomalla ihmisestä jotain sosialistista robottia.

Sosialistiset ja autoritaariset yhteiskuntamallit ovat olleet taipuvaisia muokkaamaan ihmisistä yhteiskuntaan sopivia. Samaa ilmiötä nyt näemme Gretan kautta. Pitää olla oikean lainen, tai olet ulkona. Samaa 30-lukulaisuutta, eri lettipään paketissa.

Ahaa. Voisitko hieman selventää? Greta edistää mielestäsi jonkinlaista diktatuuria?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 25, 2019, 00:18:09
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 24, 2019, 13:45:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 24, 2019, 10:38:07
Natsit kyllä haaveilivat aikoinaan rodunjalostamisesta (lue: sisäsiittoisuuden lisäämisestä). Ja esim. Ruotsissa saatiin vaikutteita Natsi-Saksasta, ja suoritettiin kallonmittauksia ja pakkosterilointeja joihinkin hämäriin rotuteorioihin pohjautuen jne..

Siis natsit saivat vaikutteita Ruotsista.
Kaikki, mitä tähän asti olen aiheesta lukenut, on muistaakseni osoittanut vaikutteita nimenomaan toiseen suuntaan, Saksasta Ruotsiin (ja USA:sta Ruotsiin). Ruotsissa oli kyllä jonkinlaista rodunjalostushanketta, mutta että sekö olisi vaikuttanut sitten Natsi-Saksaan? Olisiko sinulla jokin linkki aiheesta?

Amerikasta saksalaiset sen sijaan saivat vaikutteita: "Kun kansallissosialismin johtajat olivat tuomiolla Nürnbergin oikeudenkäynnissä, he perustelivat massasterilisaatio-operaationsa (yli 450 000 vuosikymmenessä) sillä, että he olivat hakeneet innoituksensa Yhdysvalloista."

Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - syyskuu 24, 2019, 13:45:01
Erityisen innokkaita eugeniikan toteutuksessa olivat Ruotsin sosialidemokraatit.
Olen kyllä ollut ymmärtävinäni, että eugeniikkahurmokseen kyllä kimahtivat kaikki (tai useimmat?) puolueet laidasta laitaan. Vaikea kuvitella natsipuolueen hakeneen ideoita demareilta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 26, 2019, 22:00:49
Lainaus käyttäjältä: mikainen - syyskuu 25, 2019, 00:10:20
Ahaa. Voisitko hieman selventää? Greta edistää mielestäsi jonkinlaista diktatuuria?
Ikävä kyllä. Tuota asperger-tyttöä pidetään liki profeettana tukijoidensa joukossa. Minä väitän, että kyseessä on hysteriaa, ei rationaalista reaktiota.

On täysin selvää, että Greta-tyttö on marionetti, jota ohjailevat aikuiset langoillaan. Ei hän noita ajatuksiaan 16-vuotiaana ole itse hankkinut, niitä on hänelle syötetty.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 26, 2019, 22:06:11
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 25, 2019, 00:18:09
Olen kyllä ollut ymmärtävinäni, että eugeniikkahurmokseen kyllä kimahtivat kaikki (tai useimmat?) puolueet laidasta laitaan. Vaikea kuvitella natsipuolueen hakeneen ideoita demareilta.
Ruotsissa oli abortti- ja eugeniikkaprojekteja jopa 1970-luvulle saakka. Ruotsi ei mainosta sitä, että oli eugeniikan suhteen eräs johtavia maita maailmassa. Monia naisia, mustalaisia sun muita steriloitiin Ruotsissa vielä Toisen Maailmansodan jälkeen.
https://yle.fi/uutiset/3-7753564 (https://yle.fi/uutiset/3-7753564)
Tuossa YLE:n artikkelissa viitataan rotuajattelulla tietenkin "natseihin", vaikka sitä harjoittivat mm. sosialidemokraatit ja moderaattien edeltäjät. Ruotsissahan natsit eivät koskaan ole olleet lähelläkään valta-asemia, vaan maltilliset oikeistolaiset ja sosialidemokraatit. Artikkelissa vihjataan myös juutalaisten ahdisteluun, vaikka toimittaja tietää siihen syyllistyvien olevan turviksina tulleita muslimeja, ei suinkaan "äärioikeistolaisia". En puolustele, vain totean asiantilan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 26, 2019, 22:54:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 24, 2019, 16:15:47KOirilla on rotuja, koska IHMINEN on niitä jalostuksellaan luonut. Sen sijaan ihmisen rodunjalostusta ei ole tapahtunut ja sitä pidetään kiellettynä tehdäkään. Rotu on siis jotakin tieten tahtoen tehtyä, ei luonnostaan syntyvää. Koirissakaan ei ole rotua ilman jalostusta, vaan sellaisia koiria kutsutaan moni- tai sekarotuisiksi. Katukoirien on todettu hyvin nopeasti muuttuvan sellaisiksi keskimääräisen kokoisiksi ja näköisiksi, kun ne lisääntyvät vapaasti. Tyypillisesti kaikenlaiset äärimmäiset ominaisuudet katoavat, eikä katukoirissa ole sen paremmin tanskandoggien kuin chihuahuojen kokoisia koiria.


Rodut jalostuvat kuitenkin ennenpitkää omiksi lajeikseen. Koska eri lajeja on paljon, on erilaisia olosuhteita ollut paljon, elämälle, jolloin peruspallo lähtenyt, eri suuntiin muovautuvaksi. Ihminen on vain eräs ympäristön määrääjä, myös tahtomattaan, eri järjestelyineen, alkaen vaikka perheistä.

Jos ajatellaan päinvastaista, että on tosiaan selkeästi pystyvää biologista pohjaa, niin miten se saataisiin tilaan, jossa ei ilmenisi. Mitä tarvitaan, että kyvykäs on kömpelyys, älyllisesti, jne. Ihmisten rakenteet pitävät käytännössä myös tällaista "jalostusta". Tästä ovat tutkijat maininneet, kun ihmislaji näyttäisi ajoittain degeneroituvan.

Geneettisesti eliö voidaan saattaa eri suuntiin, kuten yllä, kohden jotain paremmaksi katsottua, tai hävittää piirteitä, jotka olisit niitä hyviä. Tämä tosiaan sukupolvisesti.

Yksilön tapaus näissä on mielenkiintoisinta, kun muu oikeastaan perusdarwinistista, tai sillä pärjää pitkälle. Vaikka itse puhuin kompaten Kopekia, niin seurailin vain ajatusta johdonmukaisesti. Mutuni on vähän toinen, josta tosin siitäkin kertonut ketjussa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 26, 2019, 23:12:09
Ihmisten roduissa ja ryhmissä on todettuja geneettisiä eroja, sanovat humanistit mitä tahansa. Biologisesti emme ole yhtenäinen poppoo, kuten eivät koiratkaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 26, 2019, 23:24:28
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 26, 2019, 23:12:09Ihmisten roduissa ja ryhmissä on todettuja geneettisiä eroja, sanovat humanistit mitä tahansa. Biologisesti emme ole yhtenäinen poppoo, kuten eivät koiratkaan.

No näin.

Se ei kuitenkaan kerro, mihin yksilö eri geenipaletillaan yltää, tai voi yltää, vaikkakin eri rakentumispolkua myöten. Rakentumispolku, jonka päätepisteenä on jalat, tai vaikka genitaalit, on varmasti aika palettitekijäinen juttu. Siinäkin voi tosin mennä jotain pieleen. Automaatiota ei ole, vaan jotain tarvitaan, joka on mahdollistanut geneettisen muodon esiintymisen ulkoasussa, parempana ympäristösujuvuutena.

Kun puhutaan yksilön geeneistä (G), ja geneettisestä toteutumasta (T), niin analyysin kannalta olisikin hyvä, että tiedettäisiin ne reunaehdot polun tai polkujen (P) kulussa, jossa G johtaa Then, ja jota vaaditaan Gn yhteydessä, jotta T. Jos sitten on jokin polku P2, joka johtaa Gn kohdalla T2een, niin voi olla ehkä lisäksi polku kuten P2, mutta jotain toista P2sta poiketen, ja ollaan taas kuin yllättäen Tssä.

Toteutumia voi ajatella tähän tapaan, reitityksen vinkkelistä. Tiedetään, että opetuksessa voi tyriä, jolloin tulosvajetta syntyy, vähän minne vain potentiaaliin. Miten paljon sama koskee kasvua. Jos kasvu on täysin, tai hyvin oleellisesti geneettismääritteinen, on tämä katastrofi, joka tuskin jättää jälkeen elämänmahdollisuutta.

Ihmisen perimä voi olla paljon geneettismääritteinen, mutta jos koukkuja on erilaiseen, ja monipuolinen ympäristö vetelee niitä, on lopputulos tässä verkottuneemmassa tapauksessa juuri se fiksuus, jonka itsessämme tunnistamme. Kaikki tämä, kiitos geneettisen huteruuden tmvan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 27, 2019, 00:10:49
Se, kun puhun ihmisryhmien geneettisestä erilaisuudesta, ei tarkoita ihmisryhmien eriarvoisuutta. Nämä asiat usein sekoitetaan toisiinsa.
Minä pidän luonnollisena ilmiönä sitä, että ihmisten kehitys eri paikoilla maailmassa ja eri yhteisöissä on johtanut jossain määrin erilaisiin kehityssuuntiin.
Miksi näin ei tapahtuisi, jos eläinten suhteen samaa tapahtuu, ja on myös hyväksytty ja ymmärretty ilmiö?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 27, 2019, 07:17:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 00:10:49
Se, kun puhun ihmisryhmien geneettisestä erilaisuudesta, ei tarkoita ihmisryhmien eriarvoisuutta. Nämä asiat usein sekoitetaan toisiinsa.
Minä pidän luonnollisena ilmiönä sitä, että ihmisten kehitys eri paikoilla maailmassa ja eri yhteisöissä on johtanut jossain määrin erilaisiin kehityssuuntiin.
Miksi näin ei tapahtuisi, jos eläinten suhteen samaa tapahtuu, ja on myös hyväksytty ja ymmärretty ilmiö?

Siitä sitten vain todistamaan asiaa! Vanhasen ja  Lynnin tutkimus ei millään tapaa kytkenyt väestöryhmien älykkyyseroja geeneihin. Jos nyt käytän vastaavaa muotoilua kuin sinä, niin: Miksi älykkyyserot eivät olisi merkittävältä osalta ympäristötekijöiden tuottamia, kun toisaalta tiedämme niiden vaikuttavan älykkyyteen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 27, 2019, 21:31:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 27, 2019, 07:17:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 00:10:49
Se, kun puhun ihmisryhmien geneettisestä erilaisuudesta, ei tarkoita ihmisryhmien eriarvoisuutta. Nämä asiat usein sekoitetaan toisiinsa.
Minä pidän luonnollisena ilmiönä sitä, että ihmisten kehitys eri paikoilla maailmassa ja eri yhteisöissä on johtanut jossain määrin erilaisiin kehityssuuntiin.
Miksi näin ei tapahtuisi, jos eläinten suhteen samaa tapahtuu, ja on myös hyväksytty ja ymmärretty ilmiö?

Siitä sitten vain todistamaan asiaa! Vanhasen ja  Lynnin tutkimus ei millään tapaa kytkenyt väestöryhmien älykkyyseroja geeneihin. Jos nyt käytän vastaavaa muotoilua kuin sinä, niin: Miksi älykkyyserot eivät olisi merkittävältä osalta ympäristötekijöiden tuottamia, kun toisaalta tiedämme niiden vaikuttavan älykkyyteen?
Itse asiassa Vanhasen ja Lynnin tutkimukset liittyivät juuri ihmisryhmien perimään, eli geeneihinkin! Et selvästi ole lukenut asiasta.
Tutkimukset osoittavat juuri sitä, että ihmisryhmillä on genetiikassaan eroja, kuten siinä, miten eurooppalaisiin on vaikuttanut neanderthalilaisen geenit ja aasialaisiin denisovan ihmisen geenit, joista taas kummatkaan eivät vaikuta afrikkalaisten genomissa. Genomeissa eri ryhmien välillä siis on väistämättä eroja.

Mitä älykkyystutkimukseen tulee, Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. teoriat toki ovat teorian asteella. Mutta ehkä suuntaa-antavina. Kukaan ei niitä ole tieteellisesti kumonnut, toki kiistänyt niitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - syyskuu 27, 2019, 21:39:17
Evoluutio on monimuotoisuutta ja ja siksi ihmettelen, miksi ihmispopulaatioiden pitäisi pysyä toisistaan erillään, joka johtaisi eriytymiseen omiksi eläinlajeikseen eikä yhteisen ihmislajin selviytymiseen monilukuisena ja monimuotoisena ympäristön muutoksissa.
Lisäksi historian valossa ihmettelen tarvetta pitää ihmispopulaatioita erillään toisistaan, menestymisen nimissä:
ei-afrikkalaisissa nykyihmisissä on 1–4 prosenttia neandertalilaisen geenejä. Afrikkalaisten Saharan eteläpuolisten nykyihmisten kanssa neandertalit eivät kuitenkaan risteytyneet.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

(https://static01.nyt.com/images/2007/10/04/arts/cavemanspan.jpg)

Jotain pohdintaa rotu-käsitteestä ja sen käytöstä:
Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nykyiset roturealistit torjuvat (ainakin periaatteessa) ajatuksen, että ihmispopulaatioiden välillä olisi olemuksellisia, ylittämättömiä ja muuttumattomia eroja, tai että erot merkitsevät ylemmyyttä tai alemmuutta.

Määritelmä on kuitenkin ongelmallinen. Testaamalla tarpeeksi suuren määrän geenejä voisi löytää tilastollisen eron oikeastaan minkä tahansa kahden populaation välillä.

Rotu ei kuitenkaan ole hyvä opas sairauksien maailmaan. Tunnetaan esimerkiksi laajalti, että sirppisoluanemia on mustien sairaus[24]. Paitsi että se ei ole.

Rotujen määritteleminen mannerryhmiksi on mielivaltainen valinta, ei tieteellinen vääjäämättömyys.

Lukuisat geneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nykyään voidaan tehdä selviä eroja populaatioiden välillä. Erojen merkittävyys ei kuitenkaan enää vaikuta selvältä. Rodulla tuntuisi olevan pätevyyttä vain, jos suostutaan olemaan tahallisen epäselviä rodun rakenteesta ja rodullisten erojen merkityksestä.

Koska tieteellisiä rotuluokitteluja ei ole, geneetikot ja antropologit joutuvat lainaamaan arkisesti käytettyjä rotukategorioita. Arkipäivän kategoriat ovat kuitenkin epävarmoja ja ristiriitaisia.

Rotututkimuksissa käytetään usein kategorioita, jotka ovat hirveä sekasotku toisiinsa liittymättömiä asioita.

Ei olekaan ihme, että lääketieteellisiä artikkeleita kartoittanut tutkimus tuli siihen johtopäätökseen, että "roduista käytettyjä termejä on harvoin määritelty, ja rotua käytetään usein rutiininomaisesti ja epäkriittisesti edustamaan huonosti määriteltyjä sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä".

Ryhmäerojen satunnainen tärkeys lääketieteessä ei paljasta rodun todellisuutta. Itse asiassa yleisesti roduiksi kutsutut ryhmät soveltuvat useimmin huonosti geneettiseen tutkimukseen.

Varsinainen kiista roduista ei käsittele ihmisten välisten erojen olemassaoloa vaan niiden merkitystä.
https://netn.fi/artikkeli/rodusta-kiistelevat-ovat-vaarassa
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 27, 2019, 21:48:10
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 21:31:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 27, 2019, 07:17:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 00:10:49
Se, kun puhun ihmisryhmien geneettisestä erilaisuudesta, ei tarkoita ihmisryhmien eriarvoisuutta. Nämä asiat usein sekoitetaan toisiinsa.
Minä pidän luonnollisena ilmiönä sitä, että ihmisten kehitys eri paikoilla maailmassa ja eri yhteisöissä on johtanut jossain määrin erilaisiin kehityssuuntiin.
Miksi näin ei tapahtuisi, jos eläinten suhteen samaa tapahtuu, ja on myös hyväksytty ja ymmärretty ilmiö?

Siitä sitten vain todistamaan asiaa! Vanhasen ja  Lynnin tutkimus ei millään tapaa kytkenyt väestöryhmien älykkyyseroja geeneihin. Jos nyt käytän vastaavaa muotoilua kuin sinä, niin: Miksi älykkyyserot eivät olisi merkittävältä osalta ympäristötekijöiden tuottamia, kun toisaalta tiedämme niiden vaikuttavan älykkyyteen?
Itse asiassa Vanhasen ja Lynnin tutkimukset liittyivät juuri ihmisryhmien perimään, eli geeneihinkin! Et selvästi ole lukenut asiasta.
Tutkimukset osoittavat juuri sitä, että ihmisryhmillä on genetiikassaan eroja, kuten siinä, miten eurooppalaisiin on vaikuttanut neanderthalilaisen geenit ja aasialaisiin denisovan ihmisen geenit, joista taas kummatkaan eivät vaikuta afrikkalaisten genomissa. Genomeissa eri ryhmien välillä siis on väistämättä eroja.

Mitä älykkyystutkimukseen tulee, Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. teoriat toki ovat teorian asteella. Mutta ehkä suuntaa-antavina. Kukaan ei niitä ole tieteellisesti kumonnut, toki kiistänyt niitä.

Ei se, että he vain otaksuvat älykkyyserojen johtuvan geeneistä oikein velä todista, että ne johtuvat geeneistä. Aineistohan oli äo-testien tuloksia, ei geenien tutkimista.

LainaaIQ and the Wealth of Nations on vuonna 2002 ilmestynyt kirja, jossa psykologian emeritusprofessori Richard Lynn ja valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhanen väittävät kansakuntien välisten varallisuuserojen johtuvan merkittäviltä osin niiden älykkyyseroista.

Kirja sisältää mittaustuloksia tai arvioita, jotka Vanhasen ja Lynnin mukaan edustavat kansakuntien keskimääräistä älykkyysosamäärää, ja johtopäätöksen, että maan keskimääräinen älykkyysosamäärä ja bruttokansantuote henkeä kohti korreloivat kertoimella 0,82.
Wikipedia

Siis he ovat verranneet BKT:ta ja älykkyysosamäärää. Eivät geenejä. Lisäksi he käsittelevät kansoja valtiotasolla. Sen sijaan väestöjen geeniperimä ei aina noudata valtioiden rajoja, joten koko geenihomma taitaa olla vain omaa keksintöäsi. Mikä muka voisi olla Yhdysvaltojen koko kansa yhdistävä geeniperimä, josta USA:n äo-taso sitten on tuloksena? Siinähän on yhtenä soppana afrikkalaisia, eurooppalaisia, aasialaisia ja alkuperäisväestöä. KENEN geeniperimää tämä Yhdysvaltojen lukema siis oikein edustaa??
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43
USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 28, 2019, 12:46:56
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 27, 2019, 21:39:17
Evoluutio on monimuotoisuutta ja ja siksi ihmettelen, miksi ihmispopulaatioiden pitäisi pysyä toisistaan erillään, joka johtaisi eriytymiseen omiksi eläinlajeikseen eikä yhteisen ihmislajin selviytymiseen monilukuisena ja monimuotoisena ympäristön muutoksissa.
Lisäksi historian valossa ihmettelen tarvetta pitää ihmispopulaatioita erillään toisistaan, menestymisen nimissä:
ei-afrikkalaisissa nykyihmisissä on 1–4 prosenttia neandertalilaisen geenejä. Afrikkalaisten Saharan eteläpuolisten nykyihmisten kanssa neandertalit eivät kuitenkaan risteytyneet.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Neandertalinihminen

(https://static01.nyt.com/images/2007/10/04/arts/cavemanspan.jpg)

Jotain pohdintaa rotu-käsitteestä ja sen käytöstä:
Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta nykyiset roturealistit torjuvat (ainakin periaatteessa) ajatuksen, että ihmispopulaatioiden välillä olisi olemuksellisia, ylittämättömiä ja muuttumattomia eroja, tai että erot merkitsevät ylemmyyttä tai alemmuutta.

Määritelmä on kuitenkin ongelmallinen. Testaamalla tarpeeksi suuren määrän geenejä voisi löytää tilastollisen eron oikeastaan minkä tahansa kahden populaation välillä.

Rotu ei kuitenkaan ole hyvä opas sairauksien maailmaan. Tunnetaan esimerkiksi laajalti, että sirppisoluanemia on mustien sairaus[24]. Paitsi että se ei ole.

Ihmisiä ei ole mitään syytä jakaa toisistaan erillisiksi ryhmiksi, mutta he tekevät sitä kyllä itse-uskontoineen ja kulttuurisilla perinteillään.

Tasa-arvoista oikeudenmukaisuutta ei taideta saavuttaa siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät ihmiset halua olla tasa-arvoisia, vaan hieman parempia, kuin muut, tai toiset ryhmät.


Sirppisoluanemia on taitaa olla joillakin mustilla hiemoilla piilevänä ominaisuutena. Eli heille on kehittynyt vastustuskyky sitä kohtaan. Sehän on muistaakseni jonkin migrobin aiheuttama sairaus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 28, 2019, 14:31:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43
USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - syyskuu 28, 2019, 22:21:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.


Luokittelut kun tehdään, niin joissakin tilanteissa ne toteuttavat itsensä. Tämä voisi todistaa melkeimpä sitä, että millä geenipohjalla vain, päästään toivottuun, jos asetetaan luokka, pyrkijöitä varten, ja tämä sisäistetään, kauttaaltaan, jolloin vaihtoehtoja ei ole, kun yltää siihen, mihin määritelty, ja mihin uskotaan.

Aika vinkkeli, tällainenkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - syyskuu 29, 2019, 12:54:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 26, 2019, 23:12:09
Ihmisten roduissa ja ryhmissä on todettuja geneettisiä eroja, sanovat humanistit mitä tahansa. Biologisesti emme ole yhtenäinen poppoo, kuten eivät koiratkaan.


Koirarudut ovat yhteneväinen ja ne lisääntyvät keskenään. Koko, näköerot eivät poista yhteistä geeniperimää. Jos koirien annettaisiin olla luonnollisesti keskenään erot tasaantuisivat ja muuttuisivat ympäristön tilanteiden ravinnon, olosuhteden  mukaan samanlaiseksi.

Ihmisillä on myös sama geeniperimä ei se näennäinen erilaisuus ole mikään pois-sulkeva ominaisuus.

Geenit mahdollistavat muokkautumisen olosuhteisiin ja toimivat muutenkin tarkoituksellisesti, eli luonnon ehdoilla.

Nykyihmiset ovat keskimäärin viisaampia, kun on keksitty oppilaitoksia ja tiedon tallennusta monille saatavaksi. Ja eiköhän millä hyvänsä ihmisryhmällä ole mahdollisuudet geeniensä mukaisesti kehittyä tiedossa ja viisaudessa.

Viisaus on tietenkin vaativaa eikä sitä kovin paljon ole niinkutsuttujen älykkäidenkään pääomissa. (aika vähällä järjellä maita ja mantuja hallitaan- pikemminkin voimalla ja röyhkeydellä, joka vaatii taitoa sekin)

Ihmisiin on melko helppo vaikuttaa, kun tarjotaan jotain ihanteita, tai muuta houkutusta, paremmuutta toisiin nähden. (Perässähiihtäjiä kyllä löytyy)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 29, 2019, 14:03:27
^Älykkyystestit on alunperin laadittu, jotta saataisiin selvittämään, onko oppilas laiska vai heikko. Siten äo:n on tarkoitus ennustaa kykyä menestyä (länsimaisessa) koulussa. Testejä on pyritty laatimaan siten, ettei tulokseen vaikuta kulttuuritausta tai aiempi opiskelu. Mutta - kuitenkin älykkyydeksi niissä arvioidaan jotakin sellaista, joka on eduksi länsimaisessa koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Noinkohan kuitenkaan se on ainoa tapa olla älykäs? Entäs, jos vaatimukset siinäkin muuttuvat?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 29, 2019, 16:03:14
Ehkä älykkyys- ja kyvykkyyskysymystä voitaisiin arvioida muutenkin kuin rajoitettujen ja kiistanalaisten testien perusteella.

Miten olisi tällainen ajatusleikki:

Miten nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos maailmasta häviäisivät kaikki ns. valkoisten ihmisten ideat ja keksinnöt ja niihin perustuva tiede ja tekniikka ja kulttuuri? Huomaisimmeko muutosta?

Tähän liittyen täsmennyskysymys, pitäisikö arabit ja afganistanilaiset ja persialaiset ym. hieman eurooppalaisia tummemmat ihmiset lukea valkoisiin, vai olisiko heitä tarkasteltava omana ryhmänään?

Entä, miten aasialaisten ja alkuperäisamerikkalaisten saavutusten häviäminen vaikuttaisi?

Tai miten ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos mustien afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten keksinnöt ja aikaansaannokset häviäisivät?

Kiinalaisten keksinnöistä tulee mieleen ruuti ja kompassi, millä on ollut suuri merkitys länsimaisen kulttuurin ja vaikutusvallan viennissä. Myös silkki on ollut merkittävä tekijä.

Alkuperäisamerikkalaisilta taitaa olla peräisin tupakka. Sitä ilman maailma olisi ehkä parempi kuin nyt. Entä Amerikasta kotoisin oleva peruna. Olisiko sen käyttö keksitty ilman alkuperäisväestöä?

Arabialaiset ovat keksineet nykyisin käytössä olleet numerot. Ehkä ne olisi keksinyt joku muukin. Ja pitää myös kysyä, ovatko nykyiset arabit enää perimältään samaa joukkoa kuin muutaman tuhannen vuoden takaiset, jotka keksintöjä tekivät.

Afrikkalaiset? Ei tule nyt mieleen mitään mullistavaa. Jos uudemmista ajoista puhutaan, muutamat Chuck Berryn ja Ray Charlesin kappaleet ovat tulleet osaksi länsimaista kulttuuriperintöä. Valkoihoisten oli kuitenkin keksittävä mustille muusikoille sähkö ja sähkökitara ja levytysstudio ja nuotit ja soittimet ja paljon muutakin, ennen kuin uudenlainen musiikki pääsi esille. Nykypolven mustien räppia en pidä musiikkina.

https://www.contemporary-african-art.com/african-musical-instruments.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 29, 2019, 16:18:26
^No ainakin saatais vihdoin se paperiton toimisto, jos kiinalaiset keksinnöt poistettaisiin. Tiedä sitten, miten sen länsimaisen insinööritaidon kävisi, kun arabialaiset numerot poistettaisiin.

Kaiketikin pitäisi myös putsata pois kaikki ne innovaatiot ja keksinnöt, jotka käyttävät jotain poistettavaa keksintöä tai ovat sitä käyttämällä tehtyjä? Kuinka monta keksintöä on tehty käyttämättä paperia ja arabialaisia numeroita?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - syyskuu 29, 2019, 16:20:06
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 29, 2019, 16:18:26
^No ainakin saatais vihdoin se paperiton toimisto, jos kiinalaiset keksinnöt poistettaisiin. Tiedä sitten, miten sen länsimaisen insinööritaidon kävisi, kun arabialaiset numerot poistettaisiin.

Kaiketikin pitäisi myös putsata pois kaikki ne innovaatiot ja keksinnöt, jotka käyttävät jotain poistettavaa keksintöä tai ovat sitä käyttämällä tehtyjä? Kuinka monta keksintöä on tehty käyttämättä paperia ja arabialaisia numeroita?

Kiinnostaisi myös matematiikka ja fysiikka ilman algebraa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 29, 2019, 18:20:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 29, 2019, 16:03:14
Ehkä älykkyys- ja kyvykkyyskysymystä voitaisiin arvioida muutenkin kuin rajoitettujen ja kiistanalaisten testien perusteella.

Miten olisi tällainen ajatusleikki:

Miten nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos maailmasta häviäisivät kaikki ns. valkoisten ihmisten ideat ja keksinnöt ja niihin perustuva tiede ja tekniikka ja kulttuuri? Huomaisimmeko muutosta?

--
Entä, miten aasialaisten ja alkuperäisamerikkalaisten saavutusten häviäminen vaikuttaisi?

Tai miten ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos mustien afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten keksinnöt ja aikaansaannokset häviäisivät?
Tuosta viimeisestä:

12 African Inventions That Changed the World (https://atlantablackstar.com/2014/10/01/12-african-inventions-that-changed-the-world/2/)

puhe (Saharan eteläpuoleinen Afrikka, kivikaudella)
matematiikka (Lebombo, Swzimaa)
arkkitehtuuri ja insinööritietämys rakentamisessa
lääketiede (Egypti - tästä en tiedä, mitä "rotua" ensimmäiset lääkärit olivat)
mineraalien louhinta (Swazimaa, maailman vanhin kaivos, Nuubiassa kullankaivuu)
saha, taltta ja monet muut työkalut, naula, liima, hiiliteräs, bronssiaseet (Tansaniassa, Ruandassa ja Ugandassa metallurgia ja työkalunvalmistus olivat edellä Eurooppa)
uskonto, laki (Etiopiassa ensimmäisenä)
astronomia (useat afrikkalaiskulttuurit, mm. Dogon kansa Malissa. Monet keksinnöistä yhä käytössä.)
ulkomaankauppa (ensimmäisenä Afrikan ja Aasian välillä)
maailman ensimmäiset korut (Etelä-Afrikan jostain luolasta löydetyt reiälliset näkinkenkäkorut)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 29, 2019, 21:25:55
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 29, 2019, 18:20:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 29, 2019, 16:03:14
Ehkä älykkyys- ja kyvykkyyskysymystä voitaisiin arvioida muutenkin kuin rajoitettujen ja kiistanalaisten testien perusteella.

Miten olisi tällainen ajatusleikki:

Miten nykyinen ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos maailmasta häviäisivät kaikki ns. valkoisten ihmisten ideat ja keksinnöt ja niihin perustuva tiede ja tekniikka ja kulttuuri? Huomaisimmeko muutosta?

--
Entä, miten aasialaisten ja alkuperäisamerikkalaisten saavutusten häviäminen vaikuttaisi?

Tai miten ympäristömme ja elämäntapamme muuttuisi, jos mustien afrikkalaisten ja afrikkalaistaustaisten keksinnöt ja aikaansaannokset häviäisivät?
Tuosta viimeisestä:

12 African Inventions That Changed the World (https://atlantablackstar.com/2014/10/01/12-african-inventions-that-changed-the-world/2/)

puhe (Saharan eteläpuoleinen Afrikka, kivikaudella)
matematiikka (Lebombo, Swzimaa)
arkkitehtuuri ja insinööritietämys rakentamisessa
lääketiede (Egypti - tästä en tiedä, mitä "rotua" ensimmäiset lääkärit olivat)
mineraalien louhinta (Swazimaa, maailman vanhin kaivos, Nuubiassa kullankaivuu)
saha, taltta ja monet muut työkalut, naula, liima, hiiliteräs, bronssiaseet (Tansaniassa, Ruandassa ja Ugandassa metallurgia ja työkalunvalmistus olivat edellä Eurooppa)
uskonto, laki (Etiopiassa ensimmäisenä)
astronomia (useat afrikkalaiskulttuurit, mm. Dogon kansa Malissa. Monet keksinnöistä yhä käytössä.)
ulkomaankauppa (ensimmäisenä Afrikan ja Aasian välillä)
maailman ensimmäiset korut (Etelä-Afrikan jostain luolasta löydetyt reiälliset näkinkenkäkorut)
Hieman kaukaahaettua mielestäni... ::)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 29, 2019, 21:30:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 28, 2019, 14:31:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43
USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)
Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 30, 2019, 07:17:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 29, 2019, 21:30:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 28, 2019, 14:31:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43
USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)
Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

Tota...koska eri valtiossa asuminen on ei ympäristö ja myös ri väestöryhmään kuuluminen on eri ympäristö ei Vanhasen ja Lynnin tutkimus asetelma pystynyt millään tavalla tuoman lisätietoa siitä, miten suurelta osin äo-erot ovat ympäristön ja miltä osin geenien tuottamaa. He eivät tutkineet millään tapaa geneettisiä eroja, vaan  on olemassa vain oletus, että niitä eri väestöryhmien välillä on - ja vieläpä juuri sellaisia, jotka tuottavat älykkyyseroja. Ainoa, mitä tutkittiin oli älykkyyserot valtioden väestöjen välillä. Tämä siis tuottaa korkeintaan tiedon valioiden väestön äo-eroista. Geenieroja ei tutkittu. Äo-tuloksia tutkimuksessa verrattiin bruttokansantuotteeseen. Täten siis pyrittiin todistamaan korrelaatio alhaisen bkt:n ja alhaisen äo-tason välillä. Geenejä ei tutkittu, eikä mahdollisia geneettisiä eroja. Ihan sellainen perusjuttu, jonka luulisi olevan itsestään selvää on, ettei tutkimus voi todistaa mitään sellaisista asioista, joita ei tutkimuksessa edes selvitetty. Kuten geeneistä ja geneettisistä eroista. Vanhanen ja Lynn eivät edes hyödyntäneet mitään aikaisempia geneettisiä eroja tutkivia tutkimuksia. Geneettisistä väitteistä tuo tutkimus on samaa tasoa kuin oletus, että korkeakoulutettujen vanhempien lasten hyvä koulumenestys johtuu hyvistä geeneistä. Siten oikeastaan lukioiden oppilasvalinnat olisi helppoa ja toimivaa tehdä ihan vain lasten vanhempien koulutustason perusteella. Korrelaatio on tutkitusti totta, mutta kausaliteetti ei ihan yhtä lailla. Onko sinusta kuitenkin syytä uskoa, että professorin lapselle olisi syytä antaa opiskelupaikka suoraan ilman pääsykoetta? Vai luuletko, että todetun korrelaation taustalla saattaa olla myös muita tekijöitä? Senhän me kyllä tiedämme, että sillä duunarin lapsella on satavarmasti erilaiset geenit kuin professorin lapsella - koska heillä on eri vanhemmat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa paremmin kuin kantaväestön lapset. Kun etsin tätä uutista, esille nousi Guardian lehden juttu vuodelta 2013, jossa kerrotaan, että monet maahanmuuttajataustaiset ryhmät menestyvät kouluissa paremmin kuin britit.

White British children are outperformed at school by a wide range of ethnic minority groups, including Chinese, Sri Lankan and Nigerian youngsters, according to a thinktank.

Taas nousee esille Nigeria eli maa, josta käsin huijataan meitä "älykkäämpiä" eurooppalaisia. Muistelen, että nimenomaan maan igbo-väestö on lahjakasta. Nigeriahan on suuri maa, jossa on paljon etnisiä ryhmiä. Osa Nigeriasta yritti itsenäistyä aikoinaan Biafra -nimiseksi maaksi, mikä täällä Euroopassa vielä hyvin muistetaan.

Biafra (Wikipedia): "Its inhabitants were mostly Igbo, who led the secession due to economic, ethnic, cultural and religious tensions among the various peoples of Nigeria."

Nigeriassa esiintyy huomattavaa älykkyyttä ja lahjakkuutta mutta myös brutaalia taantumusta islamin nimissä erityisesti maan pohjoisosassa.

Kaikki afrikkalaistaustaiset eivät Guardian -lehden mukaan pärjää paremmin kuin britit. Kongolaistaustaiset esimerkiksi jäävät jälkeen.

But the report adds that some groups, such as Portuguese, Congolese and Yemeni students, are underachieving.

Seuraava tieto löytyy vuonna 2013 julkistetusta tutkimuksesta:

However, it is possible now from locally collected data to unpick ethnic background by using language data. In terms of educational attainment, there are significant differences within ethnic categories, when the data is disaggregated by language spoken. For example, our data analysis of GCSE results indicates that the Black African ethnic group contains some of the highest achieving language groups, but also some of the lowest. Analysing by language (see Table 2) reveals that the lowest achieving students are Lingala speakers, whose attainment at GCSE (45%) is well below that of the LA and national averages. In contrast, Black African students speaking Igbo, Yoruba, Luganda and Ga, all achieved better than English‐only speaking White British students. Key findings from the data show that: Ga, Yoruba, Igbo, Twi‐Fante, Luganda, Krio, Igbo speaking students do better than White British and the national average.

Aina on ollut tiedossa, että tietyistä yhteisistä piirteistään, joista tumma ihonväri on silmiinpistävin, huolimatta kaikki afrikkalaiset eivät ole samanlaisia. Afrikka on suuri manner, ja sen eri osissa asuvat ovat hyvin kaukana toisistaan. Kenian Nairobista Nigerian Lagosiin on matkaa 3781 kilometriä eli sama etäisyys kuin Bagdadista Ruka-tunturille.

https://www.theguardian.com/uk/2013/mar/22/white-british-children-outperformed-by-minorities

https://www.lambeth.gov.uk/rsu/sites/lambeth.gov.uk.rsu/files/Raising_the_Achievement_of_Black_African_Pupils-Good_Practice_in_Schools_2013.pdf
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - syyskuu 30, 2019, 23:00:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

Kirjoituksestani oli jäänyt pois "paremmin". Muistin siis nähneeni uutisen, jossa kerrottiin, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset menestyvät koulussa paremmin kuin kantaväestön lapset. Korjasin virheen, mutta tuossa aikaisemmin otetussa lainauksessa "paremmin" -sana puuttuu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 29, 2019, 21:30:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 28, 2019, 14:31:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43
USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)
Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä. Pelkkä toteutuneen älykkyyden mittaaminen ei voi sitä asiaa todistaa, koska juuri tuossa mitatussa älykkyydessä on mukana myös ympäristötekijöiden vaikutus. On siten mahdotonta tietää, johtuuko äo:n keskimääräinen taso niistä väestöryhmälle yhteisistä ympäristötekijöistä vai onko taustalla yhteiset geneettiset piirteet. Nuo väestöjen älykkyyserot eivät ole suuruusluokaltaan niin isoja, että olisi mahdollista väittää, etteivät ne voisi syntyä jopa pelkästään ympäristön vaikutuksesta. Arvioidaan, että ympäristön ja geenien osuudet älykkyydessä ovat jotakuinkin 50- 50 %. Aika paljon siis ympäristötekijöillä on osuutta siihen toteutuneeseen älykkyyden tasoon.

LainaaVuonna 2001 Flynn ja ekonomi William T. Dickens esittivät mekanismin, jolla ympäristötekijöiden vaikutus älykkyysosamäärään voisi korostua takaisinkytkennän kautta artikkelissa "Heritability estimates versus large environmental effects: The IQ paradox resolved", joka julkaistiin Psychological Review -lehdessä.
Wikipedia

Jos tämä Flynnin ja Dickensin esittämä takaisinkytkentä pätee, on ympäristötekijöiden  vaikutus vieläpä takaisinkytkennän kautta voimistuvaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 01, 2019, 12:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Miksi joillakin kansanryhmillä on tapana viedä epäedullinen ympäristönsä mukanaan uusiin paikkoihin, niin että he jäävät muista jälkeen sielläkin. Toiset taas vievät edullisen ympäristön mukanaan epäedullisiin paikkoihin ja tuntuvat menestyvän olipa ympäristö mikä tahansa. Monenlaisia poikkeuksia tästä "säännöstä" on tietysti olemassa suuntaan jos toiseenkin. Suomesta Brasiliaan aikoinaan siirtolaisina muuttaneet eivät ole erityisemmin loistaneet uusilla asuinsijoillaan. Toisaalta lähtijät eivät tainneet olla Suomessakaan mitään yläkerroksen väkeä.

Epäilen, että älykkyys periytyy osittain siten, että eräät muut ominaisuudet kuin älykkyys periytyvät, ja nämä muut ominaisuudet ovat osatekijöitä siinä, että ihmiset eivät kykene luomaan ja ylläpitämään ympäristöä, joka auttaisi heitä älykkyyden kehittymisessä. Viittaan tällä esimerkiksi aasialaisten ja afrikkalaisten eroihin. Jälkimmäiset menestyvät yleensä paremmin, missä he asuvatkin. Heidän kulttuurinsa suosii ahkeruutta ja eteenpäin pyrkimistä ja kovaa yrittämistä. Miten perimä vaikuttaa tässä? Siten, että ihmisten perinnölliset tekijät ovat taustalla siinä, millaisen kulttuurin he luovat.

Jos esimerkiksi suomalaiset menestyvät huonosti siksi, että he pilaavat homman juopottelemalla ja vajoamalla sitä kautta kurjuuteen, juopottelun taustalla voidaan katsoa olevan "suomalainen juomakulttuuri" ja sen taustalla puolestaan voidaan ajatella olevan suomalaisten perinnöllinen taipumus humalajuomiseen.

Mustien kohdalla menestymisen kannalta epäedullinen vaikutus tulisi siitä, että mustat miehet luontaisten perimässä saatujen viettiensä johdattamana hylkäävät perheensä, jolloin mustat lapset (Yhdysvalloissa yli 70%) joutuvat elämään yksinhuoltajaäidin perheessä, millä on haitallinen vaikutus koulumenestykselle ja yleensä menestymiselle. Pienipalkkaisen työn uuvuttama äiti ei jaksa valvoa lastensa koulunkäyntiä, ja jossakin vaiheessa jengit houkuttelevat nuoria miehiä enemmän kuin koulun penkin kuluttaminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 01, 2019, 13:07:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 12:13:00
Jos esimerkiksi suomalaiset menestyvät huonosti siksi, että he pilaavat homman juopottelemalla ja vajoamalla sitä kautta kurjuuteen, juopottelun taustalla voidaan katsoa olevan "suomalainen juomakulttuuri" ja sen taustalla puolestaan voidaan ajatella olevan suomalaisten perinnöllinen taipumus humalajuomiseen.

Voidaan ajatella. Muistaa tosin ajatellessaan kannattaa, että mitään suomalaisten perinnöllistä taipumusta humalajuomiseen ei ole todennettu, vaan päinvastoin. On todennettu, että uskomus suomalaisten perinnöllisestä humalajuomistaipumuksesta on sangen tarkoin tehtailtu propagandan tarkoituksiin.


T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 01, 2019, 16:07:16
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 12:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Miksi joillakin kansanryhmillä on tapana viedä epäedullinen ympäristönsä mukanaan uusiin paikkoihin, niin että he jäävät muista jälkeen sielläkin. Toiset taas vievät edullisen ympäristön mukanaan epäedullisiin paikkoihin ja tuntuvat menestyvän olipa ympäristö mikä tahansa. Monenlaisia poikkeuksia tästä "säännöstä" on tietysti olemassa suuntaan jos toiseenkin. Suomesta Brasiliaan aikoinaan siirtolaisina muuttaneet eivät ole erityisemmin loistaneet uusilla asuinsijoillaan. Toisaalta lähtijät eivät tainneet olla Suomessakaan mitään yläkerroksen väkeä.

Epäilen, että älykkyys periytyy osittain siten, että eräät muut ominaisuudet kuin älykkyys periytyvät, ja nämä muut ominaisuudet ovat osatekijöitä siinä, että ihmiset eivät kykene luomaan ja ylläpitämään ympäristöä, joka auttaisi heitä älykkyyden kehittymisessä. Viittaan tällä esimerkiksi aasialaisten ja afrikkalaisten eroihin. Jälkimmäiset menestyvät yleensä paremmin, missä he asuvatkin. Heidän kulttuurinsa suosii ahkeruutta ja eteenpäin pyrkimistä ja kovaa yrittämistä. Miten perimä vaikuttaa tässä? Siten, että ihmisten perinnölliset tekijät ovat taustalla siinä, millaisen kulttuurin he luovat.

Jos esimerkiksi suomalaiset menestyvät huonosti siksi, että he pilaavat homman juopottelemalla ja vajoamalla sitä kautta kurjuuteen, juopottelun taustalla voidaan katsoa olevan "suomalainen juomakulttuuri" ja sen taustalla puolestaan voidaan ajatella olevan suomalaisten perinnöllinen taipumus humalajuomiseen.

Mustien kohdalla menestymisen kannalta epäedullinen vaikutus tulisi siitä, että mustat miehet luontaisten perimässä saatujen viettiensä johdattamana hylkäävät perheensä, jolloin mustat lapset (Yhdysvalloissa yli 70%) joutuvat elämään yksinhuoltajaäidin perheessä, millä on haitallinen vaikutus koulumenestykselle ja yleensä menestymiselle. Pienipalkkaisen työn uuvuttama äiti ei jaksa valvoa lastensa koulunkäyntiä, ja jossakin vaiheessa jengit houkuttelevat nuoria miehiä enemmän kuin koulun penkin kuluttaminen.

Noh - sopisi nyt kuitenkin ensin odotella sen geneettisestä perimästä juontuvan älykkyyden tason todistamista. Ennen kuin se ON tutkittu pätevällä tavalla ja tutkimustulokset todellakin pystyvät yhdistämään tietyn väestön tietynlaisen perimän heidän keskimäääraisen älykkyytensä syyksi, lienee syytä olla hiukan varovainen näissä erilaisissa pelkkään konditionaaliseen arveluun.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 01, 2019, 16:17:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 12:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Tieteessä ei todisteta vaan enempi osoitetaan todennäköisimpiä selityksiä luonnonilmiöille. Vain matematiikassa ja uskonnoissa todistetaan. Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi. Empiiristä olematonta kun ei voi loogisesti osoittaa olemattomaksi. Tämä on merkittävin syy sille, miksi tieteessä edellytetään näyttöä väitteiden puolesta. Oletusarvoisesti kaikki tieteessä on siis olematonta kunnes toisin osoitetaan.

Sitten kun väitteet mitattujen älykkyyserojen geneettisestä alkuperästä menee vertaisarvioiduissa genetiikan ja aivotutkimuksen mainstream-julkaisuissa läpi (siis niin, ettei niitä teilata huonon tieteen vuoksi asiantuntijoiden toimesta pystyyn), voimme myös me tavikset olla varmoja, että mitatut älykkyyserot johtuvat geeneistä. Siihen asti en julistaisi kovinkaan itsevarmana geenien nimeen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 01, 2019, 16:29:09
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 16:17:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 12:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Tieteessä ei todisteta vaan enempi osoitetaan todennäköisimpiä selityksiä luonnonilmiöille. Vain matematiikassa ja uskonnoissa todistetaan. Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi. Empiiristä olematonta kun ei voi loogisesti osoittaa olemattomaksi. Tämä on merkittävin syy sille, miksi tieteessä edellytetään näyttöä väitteiden puolesta. Oletusarvoisesti kaikki tieteessä on siis olematonta kunnes toisin osoitetaan.

Sitten kun väitteet mitatujen älykkyserojen geneettisestä alkuperästä menee vertaisarvioiduissa genetiikan ja aivotutkimuksen mainstream- julkaisuissa läpi, voimme myös me tavikset olla varmoja, että mitatut älykkyyserot johtuvat geeneistä. Siihen asti en julistaisi kovinkaan itsevarmana geenien nimeen.

Geneettinen perimä tietenkin vaikuttaa perimään, eli myös älykkyyteen, onhan se selvä asia, apinoille tuskin syntyy ainstainin kaltaisia "neroja"

Mitä sitten perimällä yleensä tarkoitetaan, sehän tuottaa olosuhteisiin soveliaita selviytyjiä ja ihmiskunnan kaikkilla ryhmillä on edellytykset muodostaa sitä älyä.

Yhtäselvää on ettei kaikkien taipumukset joka-hetki ole samanlaiset. Eroja on ja sehän on genetiikan monipuolisuuden perusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 01, 2019, 16:33:41
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 01, 2019, 16:29:09
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 16:17:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 12:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä.

Onko todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo EI johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä?

Tieteessä ei todisteta vaan enempi osoitetaan todennäköisimpiä selityksiä luonnonilmiöille. Vain matematiikassa ja uskonnoissa todistetaan. Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi. Empiiristä olematonta kun ei voi loogisesti osoittaa olemattomaksi. Tämä on merkittävin syy sille, miksi tieteessä edellytetään näyttöä väitteiden puolesta. Oletusarvoisesti kaikki tieteessä on siis olematonta kunnes toisin osoitetaan.

Sitten kun väitteet mitatujen älykkyserojen geneettisestä alkuperästä menee vertaisarvioiduissa genetiikan ja aivotutkimuksen mainstream- julkaisuissa läpi, voimme myös me tavikset olla varmoja, että mitatut älykkyyserot johtuvat geeneistä. Siihen asti en julistaisi kovinkaan itsevarmana geenien nimeen.

Geneettinen perimä tietenkin vaikuttaa perimään, eli myös älykkyyteen, onhan se selvä asia, apinoille tuskin syntyy ainstainin kaltaisia "neroja"

Mitä sitten perimällä yleensä tarkoitetaan, sehän tuottaa olosuhteisiin soveliaita selviytyjiä ja ihmiskunnan kaikkilla ryhmillä on edellytykset muodostaa sitä älyä.

Yhtäselvää on ettei kaikkien taipumukset joka-hetki ole samanlaiset. Eroja on ja sehän on genetiikan monipuolisuuden perusta.

Nyt keskustellaan mitatuista älykkyseroista ihmislajin sisällä. Mikään luonnonlaki ei edellytä, että nykyisillä mittareilla (esimerkiksi keksitään tulokset päästä, kuten miten Vanhanen ja Lynn mittauksiaan kaikkein koomisimmillaan suorittivat) mitattaessa pitäisi näkyä geneettisiä eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 01, 2019, 17:12:22
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 16:17:01
Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi.

En ole vaatinut mitään, joten vaatimukseni ei voi olla absurdi.

Aiheessa pysyäksemme, voiko yliopistojen fysiikan ja matematiikan opiskelijoiden etnisestä jakaumasta päätellä mitään etnisten ryhmien välisistä eroista? Yliopistoihin fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelemaan pääsemiseksi tarvitaan sen tyyppistä älykkyyttä, jollaista esimerkiksi minulla ei ole.

Harvardin opiskelijoita.. ai tämä kuva esittääkin Honorary Degrees kunnia-arvon (tai tunnustuksen tai miksi sitä kutsutaan) saaneita.

https://harvardmagazine.com/sites/default/files/img/article/0513/Com-Hon-Stu-4416sm.jpg

Kun mennään raakaan tieteeseen eli fysiikkaan, valmistuneiden ryhmäkuvat näyttävät tältä.

https://www.physics.harvard.edu/node/664
https://www.physics.harvard.edu/node/754

Amerikkalaisissa yliopistoissa opiskeleminen on erittäin kallista, joku ehkä huomauttaa, jos selityksiä etsitään.

Voiko siviilielämän korkean teknologian alojen etnisestä jakautumasta tehdä johtopäätöksiä, jotka antaisivat viitteitä enisten ryhmien kyvystä menestyä ja mahdollisesti viitteitä niiden älykkyydestäkin?

Nasan "Europa Mission" -tiimi.

https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/europateam_psg1.jpg
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 01, 2019, 18:01:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 17:12:22
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 16:17:01
Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi.

En ole vaatinut mitään, joten vaatimukseni ei voi olla absurdi.

Kyllä sinä vaadit ja selvästi vaadit myös tuon viestini jälkeenkin sillä ääni kellossasi ei ole muuttunut saamastasi kritiikistä huolimatta. Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 01, 2019, 18:17:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 17:12:22
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 16:17:01
Sen lisäksi vaatimuksesi on myös toisella tapaa absurdi.

En ole vaatinut mitään, joten vaatimukseni ei voi olla absurdi.

Aiheessa pysyäksemme, voiko yliopistojen fysiikan ja matematiikan opiskelijoiden etnisestä jakaumasta päätellä mitään etnisten ryhmien välisistä eroista? Yliopistoihin fysiikkaa ja matematiikkaa opiskelemaan pääsemiseksi tarvitaan sen tyyppistä älykkyyttä, jollaista esimerkiksi minulla ei ole.

Harvardin opiskelijoita.. ai tämä kuva esittääkin Honorary Degrees kunnia-arvon (tai tunnustuksen tai miksi sitä kutsutaan) saaneita.

https://harvardmagazine.com/sites/default/files/img/article/0513/Com-Hon-Stu-4416sm.jpg

Kun mennään raakaan tieteeseen eli fysiikkaan, valmistuneiden ryhmäkuvat näyttävät tältä.

https://www.physics.harvard.edu/node/664
https://www.physics.harvard.edu/node/754

Amerikkalaisissa yliopistoissa opiskeleminen on erittäin kallista, joku ehkä huomauttaa, jos selityksiä etsitään.

Voiko siviilielämän korkean teknologian alojen etnisestä jakautumasta tehdä johtopäätöksiä, jotka antaisivat viitteitä enisten ryhmien kyvystä menestyä ja mahdollisesti viitteitä niiden älykkyydestäkin?

Nasan "Europa Mission" -tiimi.

https://www.nasa.gov/sites/default/files/thumbnails/image/europateam_psg1.jpg

Tää on saman tason päättelyä kuin se, että jos minä en asu Vantaalla päättelisit, että minun on pakko asua Ruotsissa, perusteenasi se, että koska en ole Vantaalla kirjoilla ja Ruotsi ei sijaitse Vantaalla, oma logiikkasi kertoo, että minä asun Ruotsissa. Ja selvästi olet aika syvällä tuossa päättelyssäsi, koska vielä senkin jälkeen, kun sinulle on ehdotettu, että minä voisin tuolla perusteella asua muuallakin kuin Ruotsissa, sinä pitäydyt kiinni hypoteesissasi, että minä asun Ruotsissa. Eli vaikka sinulle on osoitettu, että näyttö viittaa siihen, että mitattuun älykkyyteen vaikuttaa todennäköisesti muut seikat enemmän kuin geenit, sinä junnaat paikallasi pelkissä geeneissä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 01, 2019, 18:49:38
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 18:01:39
Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

En lukenut aivan kaikkia rivejä. Nyt se on luettu.

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen. Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut. Missä tällainen ympäristö on? Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Kun lapsi adoptoidaan, ympäristö vaihtuu. Perimän merkityksestä saataisiin ehkä lisää näyttöä, jos olisi käytettävissä tilastoja eri etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten menestymisessä jotakuinkin samanlaisessa uudessa ympäristössä. Miten menestyvät Kiinasta adoptoidut? Miten hyvin menestyvät Afrikasta adoptoidut?

Ympäristöä ei voida tietenkään saada täysin samanlaiseksi, koska jopa samassa perheessä eri ikäiset lapset kasvavat hieman erilaisessa ympäristössä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka saattaa muuttua lapsiluvun lisääntyessä. Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 01, 2019, 19:40:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 18:49:38
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 18:01:39
Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

En lukenut aivan kaikkia rivejä. Nyt se on luettu.

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen.
Tai sitten meillä ei ole riittävästi dataa universaaleiden selitysten esittämiseksi.

LainaaJos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut.
Olettaen että mitatut älykkyyserot johtuisivat ympäristöstä, sellainen voisi hyvinkin olla olemassa, mutta ympäristön ominaisuuksia, joita sellainen älykkyyttä synnyttääkseen edellyttäisi, emme joitain yksityiskohtia lukuunottamatta tiedä. Emmekä täysin tiedä sitäkään, miten nuo yksityiskohdat toteutetaan.

LainaaMissä tällainen ympäristö on?
Pitäisi olla älykkyyttä ja optimismia stimuloiva kasvuympäristö. Ikävä kyllä sellaisesta pääsevät tällä hetkellä nauttimaan pääsääntöisesti vain maan valtaväestön rikkaimmat. Vaikka luonnollisesti, mitä etevämpi esim. koululaitos maassa, sitä suurempi osuus väestöstä pääsee nauttimaan niista.

LainaaEi kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.
Vaikka muuten ei syrjisikään, rasistit syrjivät sen puuttuvan osan verran. Varsinkin täällä Suomessa, jossa sitä esiintyy koko läntisellä Euroopan puoliskolla eniten niin kutsutun ongelmaryhmän kokoon nähden. Toisaalta voimme samalla tavoin harmitella sitä, miksi geenit sorsivat aina pelkästään yhtä ryhmää. Tällainen kärsimättömyys ei osoita suuntaan taikka toiseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 01, 2019, 21:56:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2019, 08:14:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 29, 2019, 21:30:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 28, 2019, 14:31:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 27, 2019, 22:45:43
USA:ssahan sallitaan tällaista tutkimusta, joissa valkoiset, mustat, latinot, aasialaiset, inkkarit jne. osin erotellaan ryhmiksi. Siten erilaisia tuloksiakin syntyy.
Pian tuollainen erottelu jopa tieteissä kielletään, koska political correctness ja rassismi, mutta toistaiseksi kyllä. Mutta kun ihmisryhmissä on eroja. Humanistinen käsitystapa ei tuota kumoa. Vanhasen, Lynnin, Murrayn tms. tutkimukset eivät keskittyneet BKT:hen, vaan älykkyystutkimusten tilastoihin.

Edelleen - tutkimalla ihmisten /väestöryhmien tai eri etnisten ryhmien älykkyysosamääriä ei vielä olla lähelläkään sen todistamista, että mahdolliset erot johtuvat nimenomaan geneettisistä eroista. Jos tutkitaan kehonrakennusta vakavasti harrastavien lihasmassan määrää, saadaan hyvin todennäköisesti tulos, jossa heidän lihasmassansa on suurempi kuin vaikkapa verrokkiryhmän, joka ei harrasta minkäänlaista liikuntaa ja voimaharjoittelua. Olisi kuitenkin todella omituista väittää, että havaittu ero johtuu tutkittujen geeneistä. Se olisi omituinen väite, vaikka on ihan totta, että perimällä on vaikutusta lihasmassaan. Älykkyyden suhteen ei ole mahdollista saada vakioitua ympäristötekijöitä siten, että geenien osuus toteutuneesta älykkyydestä eri väestöryhmillä voitaisiin erotella ympäristötekijöiden vaikutuksista. JOs nyt siis sivuutamme sen kritiikin, joka kohdistuu siihen, ovatko Vanhasen ja Lynnin käyttämät äo-tiedot keskenään vertailukelpoisia ja älykkyystestit siten tehtyjä, että niiden voidaan katsoa tuottavan validia tietoa väestön älykkyydestä, niin edelleenkään äo:n ja bkt:n korrelaatio ei todista, että geeniperimän ja älykkyyden välillä on kausaliteetti. Sen todistaminen vaatisi lisätutkimuksia, joilla saataisiin todistettua se, ettei kyse ole ympäristötekijöistä. Esim. siitä, että se alhainen bkt aiheuttaa väestölle sellaiset elinolosuhteet, ettei älykkyys pääse kehittymään geneettisen potentiaalinsa mukaiseksi. Tutkimuksessaan Vanhanen ja Lynn totesivat jonkinlaisen korrelaation bkt:n ja väestön keskimääräisen äo:n välillä. (Tosin poikkeuksiakin ilmeni, mutta he keksivät niille erilaisia selityksiä.) Sen sijaan kausaliteettia he eivät millään tapaa tutkineet tai todistaneet, vaan sen suhteen kyse on pelkästään heidän päätelmästään tuon korrelaation perusteella. Edes sitä he eivät pystyneet osoittamaan, etteikö kausaliteetti - jos sellainen on olemassa - voisi mennä myös päinvastoin eli alhainen bkt tuottaa väestölle heikomman älykkyyden. Jos tarkemmin lukee noita selityksiä, niin he kyllä nimenomaan ajattelevat yhteyden älykkyyden ja bkt:n välillä olevan riippuvainen muistakin tekijöistä. Heikkoa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittää huono talousjärjestelmä. (Kummallista, että älykkäät sellaiseen sortuvat.) Korkeaa bkt:ta suhteessa älykkyyteen selittääkin luonnonvararikkaudet. (Jännää, että ne älyssään vajaat kuitenkin osaa niillä tehdä tulosta.)
Kukaan ei väitä sitä (eivät vanhaset tms.), että perinnöllinen älykkyys olisi ainoa vaikuttava, vaan osatekijä ympäristön ohella. Vanhasen tms. väitteissä on kyse siitä, että perinnöllisyys osittain vaikuttaa. Kyse siitä, kuinka paljon ympäristötekijöiden ohella, on se kyseenalainen asia.

Ei Toope. Juuri sitä EI ole todistettu, että väestöjen ja valtioiden kansalaisten keskimääräinen äo johtuisi näiden väestöryhmien geneettisestä perimästä. Pelkkä toteutuneen älykkyyden mittaaminen ei voi sitä asiaa todistaa, koska juuri tuossa mitatussa älykkyydessä on mukana myös ympäristötekijöiden vaikutus. On siten mahdotonta tietää, johtuuko äo:n keskimääräinen taso niistä väestöryhmälle yhteisistä ympäristötekijöistä vai onko taustalla yhteiset geneettiset piirteet. Nuo väestöjen älykkyyserot eivät ole suuruusluokaltaan niin isoja, että olisi mahdollista väittää, etteivät ne voisi syntyä jopa pelkästään ympäristön vaikutuksesta. Arvioidaan, että ympäristön ja geenien osuudet älykkyydessä ovat jotakuinkin 50- 50 %. Aika paljon siis ympäristötekijöillä on osuutta siihen toteutuneeseen älykkyyden tasoon.

LainaaVuonna 2001 Flynn ja ekonomi William T. Dickens esittivät mekanismin, jolla ympäristötekijöiden vaikutus älykkyysosamäärään voisi korostua takaisinkytkennän kautta artikkelissa "Heritability estimates versus large environmental effects: The IQ paradox resolved", joka julkaistiin Psychological Review -lehdessä.
Wikipedia

Jos tämä Flynnin ja Dickensin esittämä takaisinkytkentä pätee, on ympäristötekijöiden  vaikutus vieläpä takaisinkytkennän kautta voimistuvaa.
Jotkut tutkimukset viittaavat älykkyysosamäärien ohella myös erilaisia taipumuksia aggressiivisuuteen ja impulsiivisuuteen. Ehkä myös introverttiyteen/extroverttiyteen. No, joka tapauksessa ihmisryhmien välisiin eroihin, jotka varmasti ovat osin kulttuurisia. Missä määrin, on se hyvä kysymys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 18:49:38

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen. Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut. Missä tällainen ympäristö on? Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Kun lapsi adoptoidaan, ympäristö vaihtuu. Perimän merkityksestä saataisiin ehkä lisää näyttöä, jos olisi käytettävissä tilastoja eri etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten menestymisessä jotakuinkin samanlaisessa uudessa ympäristössä. Miten menestyvät Kiinasta adoptoidut? Miten hyvin menestyvät Afrikasta adoptoidut?

Ympäristöä ei voida tietenkään saada täysin samanlaiseksi, koska jopa samassa perheessä eri ikäiset lapset kasvavat hieman erilaisessa ympäristössä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka saattaa muuttua lapsiluvun lisääntyessä. Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena.
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa.
Intia on vieläkin hämmentävämpi suurvaltana ja kehitysmaana (https://www.ulkopolitiikka.fi/lehti/4-2018/maailman-voimakkain-kehitysmaa/)

Evoluutio on geenien kopiointia ja muutosta muuttuvassa ympäristössä.
Ympäristön vaikutuksesta muutosta aiheuttaa mutaatio, rekombinaatio, geenivirta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Eli ihmisen kohdalla ympäristön resurssit, fysikaalinen, sosiaalinen, kulttuurinen ja teknologinen vaikutus ja muutos.
Ihminen geeneineen on kiinteä osa evolutiivista luontoa eli elävää ympäristöään.
Evoluutio on elävän ympäristön muutosta, geeneineen. Yksi kokonaisuus.

Ympäristön vaikutusta:
The European immigrant I.Q's then were virtually identical to black I.Q.'s now. What is encouraging is that the low‐I.Q. immigrant groups of the past now have I.Q.'s at or above U. S. average.
"These people cannot deal with abstractions." Similar results were found for white children in isolated mountain communities, among rural working‐class children in England and even among Chinese‐Americans during their early years in this country.
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34043.html#msg34043

Lisäksi voidaan kysyä, olivatko Neandertalilaiset nykyihmisiä älykkäämpiä ja kummat hyötyivät geneettisestä sekoittumisesta? Entä hyötyivätkö eniten afrikkalaiset nykyihmiset, jotka eivät sekoittuneet geneettisesti tähän nyt jo sukupuuttoon kuolleeseen ihmislajiin?
https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg37178.html#msg37178

Ympäristön vaikutusta:
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 14, 2019, 11:51:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 14, 2019, 07:44:15
Vaikka en esittänytkään suoraa väitettä menestymisestä, uskon Kiinasta adoptoitujen menestyvän paremmin. Tästä on olemassa epäsuoria todisteita, joista merkittävimpiä ovat Yhdysvalloissa julkaistut tilastot siitä, että aasialaistaustaiset menestyvät koulussa kaikilla luokkatasoilla muita etnisiä ryhmiä paremmin. Kiinasta adoptoidut ovat aasialaistaustaisia, joten he todennäköisesti menestyisivät premmin kuin Angolasta adoptoidut, jotka ovat afrikkalaistaustaisia. Viimeksi mainittu ryhmä menestyy tilastojen mukaan heikoimmin Yhdysvaltojen koulujärjestelmässä.
Chinese‐ and Japanese‐Americans also had lower‐thanaverage I.Q.'s in earlier surveys
For example, black orphans raised in white families have an average I.Q. of 106
https://kantapaikka.net/index.php/topic,34.msg34194.html#msg34194

Ympäristön vaikutusta:
Lainaus käyttäjältä: a4 - syyskuu 15, 2019, 12:58:00
Juutalaisillakin on valitettavan pitkä vaino-ja ghettohistoria länsimaissa.
The history of the Tulsa race massacre that destroyed America's wealthiest black neighborhood (https://timeline.com/history-tulsa-race-massacre-a92bb2356a69)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 02, 2019, 08:00:25
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 01, 2019, 18:49:38
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 01, 2019, 18:01:39
Joko et lukenut esimerkiksi tuota minun esittämääni kritiikkiäni tai et ymmärtänyt sitä.

En lukenut aivan kaikkia rivejä. Nyt se on luettu.

Mikä tahansa muukin selitys kuin geenit kelpaa minulle. Näissä muissa selityksissä on vain se ongelma, että ne sopivat ehkä yhteen paikkaan ja yhteen tilanteeseen, mutta niiden universaali selitysarvo on kyseenalainen. Jos ympäristö on syynä siihen, että jokin etninen ryhmä menestyy huonommin kuin muut etniset ryhmät, niin eikö tällöin jossakin ympäristössä tämän huonommin menestyvän pitäisi menestyä paremmin kuin muut. Missä tällainen ympäristö on? Ei kai ympäristö aina ja kaikkialla voi sorsia pelkästään yhtä etnistä ryhmää.

Kun lapsi adoptoidaan, ympäristö vaihtuu. Perimän merkityksestä saataisiin ehkä lisää näyttöä, jos olisi käytettävissä tilastoja eri etnisen taustan omaavien lasten ja nuorten menestymisessä jotakuinkin samanlaisessa uudessa ympäristössä. Miten menestyvät Kiinasta adoptoidut? Miten hyvin menestyvät Afrikasta adoptoidut?

Ympäristöä ei voida tietenkään saada täysin samanlaiseksi, koska jopa samassa perheessä eri ikäiset lapset kasvavat hieman erilaisessa ympäristössä. Perheen tulotaso ja asuinpaikka saattaa muuttua lapsiluvun lisääntyessä. Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena.

Ympäristöä on yleinen globaalisti levinnyt - kiitos mm. siirtomaa-ajan perinnön - valkoisuuden pitäminen arvokkaampana. Maailmassa ei ole tässä suhteessa mitään "erilaista" ympäristöä, jossa sitten voisi vertailla ei-valkoisten älykkyyttä tuossa erilaisessa ympäristössä. Samoin länsimainen kulttuuri on se pohja, jolle koko älykkyystestaus on rakennettu ja älykkyydeksi ajatellaan nimenomaan sellaisen kulttuurin ympäristössä älykkyydeksi mielletty kyvykkyys. Jos siis elää ja kasvaakin tästä poikkeavia vaatimuksia asettavassa ja siten erilaisia kykyjä kehittävässä ympäristössä (kulttuurissa), lienee selvää, ettei yhtä älykkäillä geeneilläkään välttämättä kehity täsmälleen samoissa kyvyissä. Ihan vain harjoituksen puutteen vuoksi.

Vaikka kuinka olisi optimaaliset geenit korkeushyppyyn, mutta harjoitteleekin sen sijaan viulunsoittoa, ei varmastikaan ja geeneistään huolimatta voita korkeushyppykisaa. Olisi kuitenkin aika tyhmää ajatella, että pelkkä huilunsoitto juoksemisen sijaan todistaa yhtään mitään geeniperimästä. Voi nimittäin olla, että jostain syystä (vanhempien kiinnostus, tarjolla olleet mahdollisuudet tms) vain ajautui musiikin pariin urheilun sijaan, eikä koskaan edes siten tullut testanneeksi, miten kovaksi hyppääjäksi hyvällä harjoittelulla kehittyisikään. Ehkä se sama kehon pitkäraajainen rakenne, joka olis ollut oiva korkeushyppyyn vain todettiin sopivaksi huilistille. (Huilua soittamaan valitaan yleensä mieluummin pitkiä kuin pätkiä, koska pitkä jaksaa paremmin kannatella standardimittaista poikkihuilua.) Ehkä toisaalta geneettiset ominaisuudet - tai joku muu tekijä - ei sitten ollut paras mahdollinen huilistinkaan uraa ajatellen, joten toteutuneiden saavutusten perusteella kyseinen henkilö arvioidaan aika lailla keskinkertaiseksi kyvyiltään. Ei tullut huilistia, mutta ei korkeushyppääjääkään. Silti hänellä saattaa olla erinomainen geeniperimä urheiluun. Sitä vain ei koskaan ole kehitetty "kukoistukseensa" eli haastettu sen potentiaalia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 02, 2019, 08:08:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 02, 2019, 11:23:48
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50

Evoluutio on geenien kopiointia ja muutosta muuttuvassa ympäristössä.
Ympäristön vaikutuksesta muutosta aiheuttaa mutaatio, rekombinaatio, geenivirta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutio
Eli ihmisen kohdalla ympäristön resurssit, sosiaalinen, kulttuurinen ja teknologinen vaikutus ja muutos.
Ihminen geeneineen on kiinteä osa evolutiivista luontoa eli elävää ympäristöään.
Evoluutio on elävän ympäristön muutosta, geeneineen. Yksi kokonaisuus.

Noin on ja ihmiskunta ei edes oleellisesti eroa luonnon muista olennoista.. No paitsi sen älyllisyytensä osalta, joka sekin on sopeutuma yhteistoimintaan ja muodostaa kulttuureita.

Geenien perusta on miljardien vuosien jatkuvuuksissa ja niiden lähtökohta on yhteinen maanelämän mudostama kokonaisuus.
Eli maan olosuhteet on niiden aikaansaama ja niiden muuttuessa on mahdollistunut myös ihmiskehon kaltaisen rakennelman syntyminen.
Maan alkuaikoina ei ollut esim, happea riittävästi solujen aineenvaihdunnan toimisen mahdollistamiseksi. (Elolliset (kasvit esim, levät) vapauttavat sen hapen omalla tuotannollaan (yhteyttäminen) 
Vanhimmissa mineraalikerrostumissa ei ole ruostetta (oksidia) eli sitä ei ole ollut maan kehityksen alussa vapaana, joka olisi voinut reakoida rautamineraalien kanssa.

Tuo vain sen vuoksi, että evoluutiolla on pitkä matka tähän päivään ja se jatkuu edelleen.

Ihmisten (ryhmien) keskeinen älyllisyys on jonkinlaisena varmaan olemassa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö se tasaantuisi olosuhteiden mukaisesti.

Yhtähyvin sitä älyeroa on jokaisen ryhmän sisälle, eikä niissäkään kaikilla ole samat mahdollisuuden lyhyellä ajanjaksolla-- mutta potentiaalit löytyvät jo sen vuoksi, että ollaan ihmisiä-.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 03, 2019, 21:25:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 02, 2019, 08:08:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?
Itse asiassa esitin edellä kysymyksen, en väitettä! On vain fakta, etteivät afrikkalaisperäiset ole menestyneet missään yhteiskunnissa valkoisia paremmin, vaikka mahdollisuuksia on ollut. Miksei Zimbabwesta ja Haitista tms. tullut menestystarinoita? Dominikaaninen tasavalta pärjää paljon paremmin kuin saaren länsipuolinen väestö! Tiedän, että tämä kuulostaa rasistiselta näkemykseltä, mutta millä asialla itse asiaa selität, ellet perinnöllisyydellä? Miksi Amerikan mantereilla afrikkalaisperäiset ovat aina alempaa yhteiskuntaluokkaa taloudellisilla mittareilla?

Minusta on mahdotonta kiistää täysin noita älykkyystutkimuksia, kun todistusaineisto nähdäkseni osoittaa niissä olevan perää. Tämä ei ole ihmisarvokysymys, vaan kysymys siitä, että ihmisryhmien perimässä on eroja, päinvastoin mitä esim. taantunut Osmo Soininvaara HS:ssä juuri esitti. Mielestäni hän on väärässä esittäen, että ihmisryhmät ovat hyvin samankaltaisia, kun samalla tiedämme nykyään senkin, että esim. eurooppalaisaasialaisissa on jopa muutaman prosentin verran neanderthalilaisten/denisovan ihmisten perimää, joita taas afrikkalaisilla ei ole. Geneettisiä eroja siis on, miksi niitä pitäisi kiistää, kuulostaa enemmän tiedettä ohittavalta poliittiselta näkemykseltä se, että eroja kiistetään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 04, 2019, 06:50:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 03, 2019, 21:25:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 02, 2019, 08:08:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?
Itse asiassa esitin edellä kysymyksen, en väitettä! On vain fakta, etteivät afrikkalaisperäiset ole menestyneet missään yhteiskunnissa valkoisia paremmin, vaikka mahdollisuuksia on ollut. Miksei Zimbabwesta ja Haitista tms. tullut menestystarinoita? Dominikaaninen tasavalta pärjää paljon paremmin kuin saaren länsipuolinen väestö! Tiedän, että tämä kuulostaa rasistiselta näkemykseltä, mutta millä asialla itse asiaa selität, ellet perinnöllisyydellä? Miksi Amerikan mantereilla afrikkalaisperäiset ovat aina alempaa yhteiskuntaluokkaa taloudellisilla mittareilla?

Minusta on mahdotonta kiistää täysin noita älykkyystutkimuksia, kun todistusaineisto nähdäkseni osoittaa niissä olevan perää. Tämä ei ole ihmisarvokysymys, vaan kysymys siitä, että ihmisryhmien perimässä on eroja, päinvastoin mitä esim. taantunut Osmo Soininvaara HS:ssä juuri esitti. Mielestäni hän on väärässä esittäen, että ihmisryhmät ovat hyvin samankaltaisia, kun samalla tiedämme nykyään senkin, että esim. eurooppalaisaasialaisissa on jopa muutaman prosentin verran neanderthalilaisten/denisovan ihmisten perimää, joita taas afrikkalaisilla ei ole. Geneettisiä eroja siis on, miksi niitä pitäisi kiistää, kuulostaa enemmän tiedettä ohittavalta poliittiselta näkemykseltä se, että eroja kiistetään.

Siis - jos ihminen ei menesty, on hän todistettavasti tyhmä? Ilmeisesti sinä et ole siis itse kovinkaan älykäs, koska et mitä ilmeisimmin ole erityisen menestynyt. Ihan turhahan olisi tutkia geenejäsi, sillä jo siitä, et et ole menestynyt, voimme päätellä asian johtuvan huonosta perimästäsi. Eroja on, mitä'pä niitä kiistämään. Koska ihmisten perimän tiedetään olevan erilainen, ei ole mitään syytä ajatella, että geenien tutkiminen olisi tärkeää. Kyllä sen perimän vaikutuksen voi nähdä ihan siitä, ettei sitä älyä näytä siunaantuneen - joten menestyminen on sitten heikkoa. On tietysti ihan kiva, että voit lohduttaa itseäsi sillä, että sentään kuulut väestöryhmään, jossa on monia sinua älykkäämpiä.

Tosiasiassa täytyy tutkia GEENEJÄ, jos aikoo esittää väitteitä geeneistä. Vähintäänkin pitäisi pystyä jollakin tapaa sulkemaan ympäristön vaikutus pois uskottavasti. Sitä on väestöryhmien kohdalla täysin mahdotonta tehdä. Meillä ei ole olemassa tarjolla vertailtavaksi sellaista mustien joukkoa, joka olisi sukupolvine ajan saanut elää oloissa, joissa mustien asema on parempi kuin valkoisten ja heitä olisi pidetty yleisesti valkoisia arvokkaampina ja parempina.

Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %. On siis jokseenkin idioottimaista ajatella, että nämä Vanhasen ja Lynnin tutkimuksessa löydetyt (osittain pelkästään keksityt) älykkyyserot olisivat nimenomaan geneettisiä eroja. Lisäksi tietenkin itse tutkimus on hutaistu sutaistu niin huonosti, ettei tuloksiin ole luottamista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 04, 2019, 11:04:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2019, 06:50:51
Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.
'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 04, 2019, 11:10:03
^ Mikä saa sinut kuvittelemaan, että eurooppalainen ympäristö on sama ympäristö esimerkiksi Kiinasta tai Nigeriasta tulleelle? Suhtautuminen maahantulijaan on erilainen...

Edes samassa perheessä kasvaneet lapset eivät asu samassa ympäristössä. On eri asia syntyä esikoiseksi kuin kuopukseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 04, 2019, 11:46:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2019, 06:50:51

Tosiasiassa täytyy tutkia GEENEJÄ, jos aikoo esittää väitteitä geeneistä. Vähintäänkin pitäisi pystyä jollakin tapaa sulkemaan ympäristön vaikutus pois uskottavasti. Sitä on väestöryhmien kohdalla täysin mahdotonta tehdä. Meillä ei ole olemassa tarjolla vertailtavaksi sellaista mustien joukkoa, joka olisi sukupolvine ajan saanut elää oloissa, joissa mustien asema on parempi kuin valkoisten ja heitä olisi pidetty yleisesti valkoisia arvokkaampina ja parempina.

Varmaan geenejä ja geenien aiheuttajia, eli luontoa kokonaisuudessaan.

Ihminen ei ole erillinen luonnosta, vaikka eri ihmisryhmissä voi olla pieniä eroavaisuuksia. Luonto on "luonut ihmiset kaiken elollisen, eikä ihmiskuntaa voi erottaa, miksikään luonnosta irralliseksi.
Älykkyysero ihmisryhmien kesken on enemmän kulttuurista, kuin geenien mahdollisuuksien puitteissa olevaa.

Silti on tietenkin eroa, kaikkista ei tule neroja, ei valkoisen tai muunväristen ihmisten eikä muidenkaan syntyperäisten ominaisuuksien tasolla.

Kannattaa muistaa myös autisteissa olevan usein matemaattisia "neroja" vaikka heitä ei ehkä pidetä varsinaisesti "älykkäinä".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 04, 2019, 17:15:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 04, 2019, 11:04:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2019, 06:50:51
Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.
'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

Edelleen - ymmärrät ympäristön liian kapeasti. Ei Eurooppaan tuotu afrikkalainen taida muuttua valkoiseksi, jolla on valkoisen lapsen historia ja sukutaustakin. Ympäristöä ovat tässä mm. yleiset käsitykset ja suhtautuminen, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan. Ympäristöä on jopa se, kun sinä kirjoittelet afrikkalaisista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 04, 2019, 21:17:12
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 04, 2019, 11:04:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2019, 06:50:51
Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.
'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 05, 2019, 01:29:35
Kirjastossa sattui eteeni ja lainasin kirjan jossa oli mielenkiintoisia kuuluja sos. kokeita ja tuloksia :

   /Vivien Burr: Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Vastapaino. 2004/
jossa s. 104:

Rosenthal ja Jacobson (1968a) tukeutuivat itsensä toteuttavaan ennustuksen käsitteeseen kuuluisassa tutkimuksessaan
odotuksista, joita opettajat kohdistivat opetustilanteeseen. Tutkimus julkaistiin myöhemmin
kirjana nimeltä Pygmalion in the classroom (Rosenthal ja Jacobson 1968b). Kaksikkoa kiinnosti joidenkin
lasten alisuoriutuminen pohjoisamerikkalaisissa kouluissa. Kuten Britanniassakin, nämä lapset olivat
todennäköisimmin köyhiä ja kuuluivat etnisiin vähemmistöihin. Heitä pidettiin vähäosaisina, ja tämä termi
kelpaa myös selitykseksi, sillä usein tällaisten lasten ajatellaan kärsivän kouluttautumismahdollisuuksien ja
rohkaisun puutteesta kotona. Rosenthal ja Jacobson kuitenkin kyseenalaistivat tämän kausaalisen yhteyden
ja väittivät että juuri opettajat asettavat alhaisia odotuksia näille lapsille tietäessään, että he tulevat
vähäosaisista kodeista. Kenttätutkimukseensa San Franciscossa Rosenthal ja Jacobson käyttivät peruskoulua,
jonka oppilaat tulivat enimmäkseen köyhistä oloista - joukossa oli sosiaaliturvan varassa elävien perheiden
lapsia ja amerikanmeksikolaisia - ja valitsivat umpimähkään viitisen lasta jokaiselta luokalta, Opettajille
kerrottiin (vastoin totuutta), että valitut lapset oli luokiteltu "älykkäiksi" uudessa älykkyystestissä, joka oli
tehty kaikille lapsille edellisen lukuvuoden päätteeksi. Opettajille kerrottiin, että valittujen saattoi odottaa
edistyvän keksimääräistä nopeampaa tahtia tulevana lukuvuonna. Useita kuukausia myöhemmin älykkyystestit osoittivat, että kyseiset lapset todella olivat edistyneet muita nopeammin. Opettajien mielestä nämä lapset olivat myös muita onnellisempia, uteliaampia, miellyttävämpiä ja sopeutuneempia, eivätkä kaivanneet yhtä paljon sosiaalista hyväksyntää kuin muut.

Tutkijat spekuloivat että opettajat kohdistaa odotuksiaan, erityistä huomiota, näille hienovaraisesti, lähes huomaamattomasti kasvojen ilmeillä, koskettamalla, asennoilla jne. He spekuloivat myös ns. Hawthorne-efektillä, jossa erityisen huomion keskipisteen kohteeksi joutuminen parantaisi tuloksia koska se kohottaisi heidän moraaliaan.

s. 105 kerrotaan Hartleyn(1986) tutkimuksesta joka siteerattu Salmonilla(1998):
Hän esittelee Hartleyn(1986) tutkimusta, jossa käytettiin 7-8-vuotiaita, opettajien lahjattomina pitämiä vähäosaisia lapsia. Hartley antoi lapsille Matching Familiar Figures Test-kokeen, jossa tehtävänä on
sovittaa kuvio identtiseen, kun se pannaan osaksi hiukan erilaisia kuvioita. Reaktiot tässä kokeessa nimitetään termein 'impulsiivisuus/refleksiivisyys', missä impulsiivisuus korreloi tilastollisesti alhaisen älykkyyden kanssa.
Hartley valvoi koetta ja pyysi lapsia sitten tekemään sen uudestaan, mutta niin, että kuvittelisivat olevansa hyvin älykkäitä. Hartley havaitsi, että tehdessään kokeen "omana itsenään", lapset toimivat impulsiivisesti ja tekivät paljon virheitä, mutta tehdessään kokeen "hyvin älykkäänä" he olivat paljon varovaisempia ja tarkempia, ja heidän pisteensä sijoittuivat lähemmäksi refleksiivisyyttä.

Lapset vaihtoi "identiteettiään" josta uusi tulos, "ylittivät itsensä".

Koko kirjan kirjoittajan Vivianin pointtina näytti olevan että psykologia (tai tarkemmin: psykologinen "koulukunta/suuntaus" sosiaalipsykologian sisällä) katsoo ihmistä liian individualistisesti, liikaa yksilönä, huomaamatta että hän on sosiaalisten vuorovaikutusten ja roolien altistama.  Ihminen on hyvin sosiaalinen vuorovaikutteinen olento ja stereotyypitykset jne vaikuttavat ihmisen käyttäytymiseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 04, 2019, 21:17:12
Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

Ihan aidosti vastaan, että en luulisi.

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/the-tallest-and-shortest-countries-in-the-world/

Kansanryhmän tai suvun kautta tuleva perimä ei ohjaa yksilön menestymistä niin vääjäämättömästi, että hänet olisi määrätty olemaan äärimmäisen huono tai hyvä jollakin alalla. Perimä voi näkyä siten, että yksilöllä on paremmat tai huonommat taipumukset joihinkin asioihin. Hän toisin sanoen oppii ja omaksuu jotkut asiat helpommin, ja joissakin asioissa hänen on tehtävä enemmän työtä. Motivaatiolla on myös suuri merkitys. Jos ihminen huomaa olevansa hyvä jossakin, se usein innostaa häntä harrastamaan asiaa ja panostamaan siihen, jolloin hänestä tulee vieläkin parempi. Ja sama toisin päin, eli jos ihminen huomaa, että jokin juttu ei sovi hänen taipumuksiinsa, hän menettää kiinnostuksensa siihen, ja harrastuksen puute johtaa siihen, että hän ei kehity vaan pysyy huonona suorittajana. Jossakin muussa hän voi olla hyvä tai ainakin keskinkertainen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 05, 2019, 12:50:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 04, 2019, 21:17:12
Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

Ihan aidosti vastaan, että en luulisi.

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/the-tallest-and-shortest-countries-in-the-world/

Kansanryhmän tai suvun kautta tuleva perimä ei ohjaa yksilön menestymistä niin vääjäämättömästi, että hänet olisi määrätty olemaan äärimmäisen huono tai hyvä jollakin alalla. Perimä voi näkyä siten, että yksilöllä on paremmat tai huonommat taipumukset joihinkin asioihin. Hän toisin sanoen oppii ja omaksuu jotkut asiat helpommin, ja joissakin asioissa hänen on tehtävä enemmän työtä. Motivaatiolla on myös suuri merkitys. Jos ihminen huomaa olevansa hyvä jossakin, se usein innostaa häntä harrastamaan asiaa ja panostamaan siihen, jolloin hänestä tulee vieläkin parempi. Ja sama toisin päin, eli jos ihminen huomaa, että jokin juttu ei sovi hänen taipumuksiinsa, hän menettää kiinnostuksensa siihen, ja harrastuksen puute johtaa siihen, että hän ei kehity vaan pysyy huonona suorittajana. Jossakin muussa hän voi olla hyvä tai ainakin keskinkertainen.

Harrastuneisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös se, onko harrastaminen ylipäätään mahdollista. Jos vaikkapa ugandalainen olisikin aivan ultimaattisen sopiva geneettisesti hiihtoon, niin on vaikeaa kuvitella hänen koskaan päätyvän huippuhiihtäjäksi, jos hän elää Ugandassa eikä ole koskaan edes nähnyt lunta, saat suksia. Myös sellainen ympäristö, joka jatkuvasti kertoo, ettei toiminta x ole sellaista, missä "sinunlaisesi" pärjäisivät ja olisivat hyviä, saa ihmisen sekä välttelemään kyseistä toimintaa että suoriutumaan siinä huonosti, vaikka yrittäisikin.

Kun jo etukäteen uskoo, että pärjää mitä todennäköisimmin huonosti, on suuri taipumus myös jättää panostamatta asiaan, yrittämättä. Se on suojamekanismi, sillä silloin voi todeta itselleen, ettei välitäkään olla hyvä, ei ole kiinnostunut asiasta, koko juttu on toisarvoista joten siihen panostaminen on turhaa. Ei siis tarvitse - muka - potea alemmuutta puutteellisen kyvykkyytensä takia, koska koko asia ei edes kiinnosta. Ei tätä edes tee välttämättä kovinkaan tietoisesti, vaan luovuttaminen ja yrittämisen lopettaminen tapahtuu usein ajattelematta ja sitä erityisemmin valitsematta. Ikäänkuin olisi erityisen noloa tosissaan yrittää ja sitten epäonnistua. "Mitä toikin itsestään oikein luulee" kaikuu korvissa ja pakottaa näyttämään, että itsekin tietää, ettei ole yritettävässä tehtävässä hyvä. On helpompaa turvallisen tuttuun tapaan epäonnistua odotettavalla tavalla kuin antaa kaikkensa, uskoa mahdollisuuksiinsa ja epäonnistua surkeasti. Se on ikäänkuin kaksinkertainen epäonnistuminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 19:49:43
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 04, 2019, 21:17:12
Miten tämä lähestymistapasi eroaa periaatteiltaan sellaisesta, että roudaisimme jostain Kreetalta 24 vuotiaan Kreikkalaisen Suomeen, koristelisimme hänet hokkareilla ja löisimme hänet Hartwall Arenalle lätkämailan jatkeeksi ja tavallasi pöyristyisimme jos joku kehtaisi luulla, että olisimme niin tyhmiä, että uskoisimme, että Kreetalaisista olisi jääkiekkoilijoiksi mukamas "joissain toisissa olosuhteissa"? Luuletko sinä Kopek siis ihan aidosti, että tuon randomin 24 vuotiaan Kreetalaisen kyvyttömyys pelata Liiga-, Mestis-, Divari-tasolla lätkää, johtuu ensisijaisesti hänen geeneistään?

Ihan aidosti vastaan, että en luulisi.

Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.

https://www.telegraph.co.uk/travel/maps-and-graphics/the-tallest-and-shortest-countries-in-the-world/

Kansanryhmän tai suvun kautta tuleva perimä ei ohjaa yksilön menestymistä niin vääjäämättömästi, että hänet olisi määrätty olemaan äärimmäisen huono tai hyvä jollakin alalla. Perimä voi näkyä siten, että yksilöllä on paremmat tai huonommat taipumukset joihinkin asioihin. Hän toisin sanoen oppii ja omaksuu jotkut asiat helpommin, ja joissakin asioissa hänen on tehtävä enemmän työtä. Motivaatiolla on myös suuri merkitys. Jos ihminen huomaa olevansa hyvä jossakin, se usein innostaa häntä harrastamaan asiaa ja panostamaan siihen, jolloin hänestä tulee vieläkin parempi. Ja sama toisin päin, eli jos ihminen huomaa, että jokin juttu ei sovi hänen taipumuksiinsa, hän menettää kiinnostuksensa siihen, ja harrastuksen puute johtaa siihen, että hän ei kehity vaan pysyy huonona suorittajana. Jossakin muussa hän voi olla hyvä tai ainakin keskinkertainen.

Kerro sitten, miksi 24 vuotiaan Kreetalaisen geneettinen materiaali eroaa 24 vuotiaan Angolalaisen geneettisestä materiaalista niin paljon, että päin vastoin kuin jälkimmäisellä, on edellisellä geneettiset edellytykset? Miten nämä geneettiset edellytykset ovat näkyneet parinvalinnassa viimeisten kymmenien tuhansien vuosien aikana?

Meillä on kreetalaisten geneettisistä jääkiekkotaipumuksista ihan yhtä vähän tietoa kuin meillä on angolalaisten geneettisistä älykkyystaipumuksista. Molemmat tiedot perustuvat edelle esittämäni esimerkin kaltaisiin tutkimustuloksiin. Evolutiivisesti ei ole löydetty mitään eroja parinvalinnan edellytämiin älyllisiin haateisiin angolalaisten, kreetalaisten tai vaikkapa ivalolaisten välillä. On roudattu testatavaksi ihmisiä eri ympäristöistä lainkaan vakioimatta ympäristötekijöitä ja sitten on lapsellisesti kuviteltu, että saadut erot ovat geneettisiä. Millä perusteella tällaisen tavan päätellä voi itselleen oikeuttaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 19:55:49
Geneettiset erot, joita voisi spekuloida löytyvän ihmisryhmien väliltä voivat perustua joko puhtaaseen sattumaan tai siihen, että parinvalinta edellyttää älyllisesti toisistaan poikkeavia ominaisuuksia onnistuakseen. Jostain syystä parinvalinnassa pätevät säännöt ovat ainakin olleet niin universaaleja ihmislajin sisällä, ettei oikein löydy materiaalia, josta kykenisi muodostamaan tieteellisesti valideja väitteitä siitä, kuinka parinvalinnan älyllisiin haasteisiin olisi syntynyt useiden kymmenien prosenttien eroja ihmisryhmien välille tosiaan viimeisten kymmenien taikka satojen tuhansien vuosien (aikaskaala, jossa ihon pigmentti on muuttunut) aikana.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 20:39:03
Yllä puhun parinvalinasta vaikka pitäisi puhua lisääntymisestä. Lisääntymistä tarkoitin ja vasta sitä kautta parinvalintaa, että sen onnistuminen lienee ollut merkittävin yksittäinen edellytys lisääntymiselle ihmislajin sisällä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 20:56:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...
Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 21:00:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 20:56:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...
Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.
Päinvastoin. Tuo on pikemminkin juuri erinomeinen esimerkki siitä, miksi mitatut älykkyyserot tai mitatut erot kehityksessä, joiden ympäristömuuttujia ei ole vakioitu, eivät kerro geneettisistä eroista välttämättä yhtään mitään. Aivan kuten a4 totesi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:03:14
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 02, 2019, 08:08:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?
Missä tutkimuksissa muuten on todettu tuollaisen "itseään toteuttavan ennusteen" toimivan? Onhan juutalaisiakin vainottu ja halveksittu aina, silti ovat liki joka paikassa menestyneet? Koska kulttuurinsa. Heillä on nobelpalkintoja tms. tiedesaavutuksia 100x enemmän kuin afrikkalaisperäisillä ihmisillä.

Safiiri menee vähän henkilökohtaisuuksiin argumenttiensa puutteessa, ei minulla mitään hätää ole. Ajoittaisia rahaongelmia ehkä on, mutta ei sen pahempaa. Ihan hyvin pärjään, kiitos kysymästä. ;)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:04:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 20:56:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...
Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

Miten siis tämä brutaali hallinto on päässyt pesiytymään maahan, jossa kuitenkin älykästä väkeä? Muistaakseni itse olet "selittänyt" toimimattomat yhteiskunnat toimimattomine järjestelmineen juuri väen älyn kehnoudella.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:06:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 04, 2019, 11:10:03
^ Mikä saa sinut kuvittelemaan, että eurooppalainen ympäristö on sama ympäristö esimerkiksi Kiinasta tai Nigeriasta tulleelle? Suhtautuminen maahantulijaan on erilainen...

Edes samassa perheessä kasvaneet lapset eivät asu samassa ympäristössä. On eri asia syntyä esikoiseksi kuin kuopukseksi.
Vähän kysymyksen ohittamista. Mahdollisuudet ovat samanveroiset, oma lahjakkuus myös ratkaisee menestystä. Se ei ole yhteiskunnan tehtävä. Yhteiskunnan tehtävä on vain antaa kaikille mahdollisimman samankaltaisia mahdollisuuksia. Menestyminen on sitten lopulta itsestä kiinni, vai mitä mieltä olet?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:12:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:03:14
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 02, 2019, 08:08:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2019, 21:28:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 30, 2019, 15:24:54
Muistelen, että olisin nähnyt jossakin tiedon, että Britanniassa afrikkalaistaustaiset lapset menestyvät kouluissa kuin kantaväestön lapset...
Miksi afrikkalaisperäiset ovat siis länsimaissakin yhteiskunnan alinta väestöryhmää?
Hyviä teorioita on, miksi käytäntö on aina se, että yhteiskunnissa tietyt ryhmät yleensä muodostavat alempia ja ylempiä ryhmiä?

No siksi, kun meillä on riittävä määrä Toopeja, jotka jatkuvasti pitävät kynsin hampain kiinni ajatuksesta, että musta iho tarkoittaa alempaa tasoa, viittaa heikompaan älyyn ja ennustaa kehnompaa pärjäämistä. Sitten nämä Toopet opettavat asenteensa muille ja myös mustille itselleen. Kun koko elämänsä ajan saa kuulla olevansa surkea ja muita huonompi, niin tämä ennuste toteuttaa itsensä. Ihan sama metodi toimii myös valkoisiin ihmisiin. Tutkimuksissa on todettu tällainen itsensä toteuttavan ennusteen olemassaolo.

Kun tuo sun "miksi kuitenkin yhteiskunnissa näin" -kysymyksesi siirrettäisiin vaikkapa pari vuosisataa aiempaan aikaan, voitaisiin ihan vastaavaa ihmettelyä käyttää silloisesta kurjalistosta. Intiassa vielä nykyäänkin vastaavan "päätelmän" voisi tehdä kastittomista.

Tällaisten kysymysten sijaan voisit joskus itse kysyä itseltäsi, miksi ihmeessä et itse pärjää elämässäsi paremmin ja ole saavuttanut korkeampaa yhteiskunnallista asemaa. Sinullahan pitäisi olla ihan kaikki valttikortit käsissäsi ja geeniperimä aivan loistava, kun satut olemaan valkoinen länsimainen mies. Mikä on sinun puolustuksesi sille, ettet ole rikas ja menestynyt?
Missä tutkimuksissa muuten on todettu tuollaisen "itseään toteuttavan ennusteen" toimivan? Onhan juutalaisiakin vainottu ja halveksittu aina, silti ovat liki joka paikassa menestyneet? Koska kulttuurinsa. Heillä on nobelpalkintoja tms. tiedesaavutuksia 100x enemmän kuin afrikkalaisperäisillä ihmisillä.

Safiiri menee vähän henkilökohtaisuuksiin argumenttiensa puutteessa, ei minulla mitään hätää ole. Ajoittaisia rahaongelmia ehkä on, mutta ei sen pahempaa. Ihan hyvin pärjään, kiitos kysymästä. ;)

LainaaLAPSIA KOSKEVAT ENNUSTEET voivat saada paljon aikaan. 1960-luvulla tehtiin Kaliforniassa kuuluisa koe, jolla mitattiin itsensä toteuttavia ennusteita koulumaailmassa.
Kokeen tekijät testasivat ensin oppilaiden älykkyysosamääriä. Sitten opettajille kerrottiin, että noin viidenneksellä heidän oppilaistaan on aivan erityisiä älyllisiä kykyjä. Opettajat saivat näiden lupaavien oppilaiden nimilistan.
Kun oppilaat kahdeksan kuukauden kuluttua testattiin uudelleen, menestyjiksi listatut olivat parantaneet tuloksiaan älykkyystesteissä muita enemmän. Erot olivat merkittäviä nimenomaan alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kohdalla.
Todellisuudessa opettajille ilmoitettujen menestyjäoppilaiden nimet oli arvottu. He eivät oikeasti olleet mitään lupauksia. Mutta opettajat olivat alkaneet kohdella lupaavia oppilaita eri tavalla.
https://www.hs.fi › tiede › art-2000002577866
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:22:52
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2019, 17:15:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 04, 2019, 11:04:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2019, 06:50:51
Yleinen käsitys geenien ja ympäristön vaikutuksen suhteesta älykkyyteen on sellainen 50 % - 50 %.
'

Tarkoittaako tämä sitä, että jos afrikkalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on 70 pistettä, se saadaan nousemaan 85:een pisteeseen, kun hedät tuodaan Eurooppaan, jossa asuvien keskimääräinen älykkyysosamäärä on noin sata pistettä. Eli puolet erosta (ympäristövaikutuksen osuus) poistuu, mutta geenien määrämä puolikas jää?

Edelleen - ymmärrät ympäristön liian kapeasti. Ei Eurooppaan tuotu afrikkalainen taida muuttua valkoiseksi, jolla on valkoisen lapsen historia ja sukutaustakin. Ympäristöä ovat tässä mm. yleiset käsitykset ja suhtautuminen, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen kohdataan. Ympäristöä on jopa se, kun sinä kirjoittelet afrikkalaisista.
Naali on ketun sukulainen, joka on vuosisatojen/tuhansien aikana sopeutunut pohjoiseen ympäristöön siten, että jälkeläisissä ovat yleistyneet tietyt geenit, jotka tukevat pohjoisen kylmässä selviytymistä.

Ihmisillä on vuosisatojen/tuhansien vuosien kautta yleistyneet tietyt geenit, jotka edesauttavat selviytymistä kyseisissä olosuhteissa. Siksi ihmisten genetiikassa on eroja eri ryhmien tasolla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:36:31
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:04:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 20:56:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...
Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

Miten siis tämä brutaali hallinto on päässyt pesiytymään maahan, jossa kuitenkin älykästä väkeä? Muistaakseni itse olet "selittänyt" toimimattomat yhteiskunnat toimimattomine järjestelmineen juuri väen älyn kehnoudella.
Onko aasialaisilla kulttuurimalleilla taipumusta brutaaliin keskushallintoon, tuollaisiahan ne yhteiskuntamallit ovat yleensä olleet? Etelä-Korean, Japanin ja Taiwanin demokratiat ovat USA:n tuomia, eivät noiden kulttuurien itse kehittämiä malleja! Äly ja kulttuuri molemmat vaikuttavat, en ole väheksynyt kumpaakaan tekijää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:40:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:12:43

LainaaLAPSIA KOSKEVAT ENNUSTEET voivat saada paljon aikaan. 1960-luvulla tehtiin Kaliforniassa kuuluisa koe, jolla mitattiin itsensä toteuttavia ennusteita koulumaailmassa.
Kokeen tekijät testasivat ensin oppilaiden älykkyysosamääriä. Sitten opettajille kerrottiin, että noin viidenneksellä heidän oppilaistaan on aivan erityisiä älyllisiä kykyjä. Opettajat saivat näiden lupaavien oppilaiden nimilistan.
Kun oppilaat kahdeksan kuukauden kuluttua testattiin uudelleen, menestyjiksi listatut olivat parantaneet tuloksiaan älykkyystesteissä muita enemmän. Erot olivat merkittäviä nimenomaan alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kohdalla.
Todellisuudessa opettajille ilmoitettujen menestyjäoppilaiden nimet oli arvottu. He eivät oikeasti olleet mitään lupauksia. Mutta opettajat olivat alkaneet kohdella lupaavia oppilaita eri tavalla.
https://www.hs.fi › tiede › art-2000002577866
Miten tuo sitten täsmää yhteiskuntatason vertailuihin, eri ihmisryhmien osalla? Tiettyjen vähemmistöryhmien (juutalaiset, mustalaiset, afrikkalaiset, lähi-itäläiset) ovat ryhmiä, joita on ollut jo pitkään erilaisissa yhteisöissä ja jokainen meistä näkee eroja ryhmien menestyksessä, vaikka kaikki olisivat olleet halveksuttuja ja sorrettuja. Toisten lahjakkuus nousee esiin, miksei toisten?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2019, 21:43:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 04, 2019, 11:10:03
^ Mikä saa sinut kuvittelemaan, että eurooppalainen ympäristö on sama ympäristö esimerkiksi Kiinasta tai Nigeriasta tulleelle? Suhtautuminen maahantulijaan on erilainen...

Edes samassa perheessä kasvaneet lapset eivät asu samassa ympäristössä. On eri asia syntyä esikoiseksi kuin kuopukseksi.

Sitähän minäkin (1.10.2019), vaikka taisinkin tehdä kirjoitusvirheen: "Ja lapsien lukumäärä itsessään on myös ympäristötekijä. On eri asia kasvaa perheen ainoana lapsena kuin kymmenlapsisen perheen kuopuksena."

Mitä otsikossa käsiteltävään aiheeseen kokonaisuudessaan tulee, niin näyttää siltä, että mitä enemmän luen eri tavalla ajattelevien todisteluja ja perusteluja ja linkkejä ja lähteitä, sitä enemmän vanhat piintyneet käsitykseni vahvistuvat. Mistähän se mahtaa johtua. 
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 21:45:39
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:40:18ja jokainen meistä näkee eroja ryhmien menestyksessä,

Puolestaan kuitenkin se marginaali, joka käyttää tieteellistä menetelmää johtopäätöstensä tukena ei näe. Miten selität tämän ristiriidan tieteellisen menetelmän käyttäjien ja viittamasi ryhmän "jokainen meistä" välillä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2019, 21:49:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 21:43:50Mitä otsikossa käsiteltävään aiheeseen kokonaisuudessaan tulee, niin näyttää siltä, että mitä enemmän luen eri tavalla ajattelevien todisteluja ja perusteluja ja linkkejä ja lähteitä, sitä enemmän vanhat piintyneet käsitykseni vahvistuvat. Mistähän se mahtaa johtua.

Miten olisi niin kutsuttu Backfire effect? https://rationalwiki.org/wiki/Backfire_effect
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2019, 22:10:31
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto link=topic=824.msg38063#msg38063

Miten olisi niin kutsuttu Backfire effect? https://rationalwiki.org/wiki/Backfire_effect

Ehkä se on sitä. Eihän yleensäkään nettikeskustelussa kukaan muuta mielipidettään.

Toopen viimeisimmistä kirjoituksista tulee mieleen, onkohan hän lukenut "kirjan". Tässä näyte:

Miten suuri vaikutus esimerkiksi maaperällä voi ihmiseen ollakin, sen vaikutuksen tulos on kuitenkin aina erilainen, kulloinkin kysymyksessä olevista roduista riippuen. Elintilan karuus ja hedelmättömyys voi kannustaa jonkin rodun mitä suurimpiin saavutuksiin, toisen rodun kysymyksessä ollen siitä sen sijaan sukeutuu mitä katkerimman köyhyyden ja lopulta vajaaravitsemuksen syy kaikkine tästä johtuvine seurauksineen. Aina ovat kansojen sisäiset taipumukset määräämässä, millaiseksi ulkonaisten syiden vaikutus niihin muodostuu. Mikä toisen johtaa nälkäkuolemaan, kasvattaa toisen kovaan työhön. Kaikki entisaikojen suuret kulttuurit tuhoutuivat ainoastaan siitä syystä, että alun alkuaan luova rotu kuoli vähitellen verenmyrkytykseen. Aina on ollut sellaisen tuhon perimmäisenä syynä se, että on unohdettu kaiken kulttuurin olevan ihmisen varassa eikä päinvastoin; että siis, jos mieli säilyttää jokin tietty kulttuuri, sitä luovan ihmisen täytyy säilyä.

Noinhan se ei tietenkään virallisen käsityksen mukaan ole. Se tiedettiin jo 1960-luvulla.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/mita-rasismi
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 06, 2019, 07:44:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:36:31
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:04:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 20:56:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...
Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

Miten siis tämä brutaali hallinto on päässyt pesiytymään maahan, jossa kuitenkin älykästä väkeä? Muistaakseni itse olet "selittänyt" toimimattomat yhteiskunnat toimimattomine järjestelmineen juuri väen älyn kehnoudella.
Onko aasialaisilla kulttuurimalleilla taipumusta brutaaliin keskushallintoon, tuollaisiahan ne yhteiskuntamallit ovat yleensä olleet? Etelä-Korean, Japanin ja Taiwanin demokratiat ovat USA:n tuomia, eivät noiden kulttuurien itse kehittämiä malleja! Äly ja kulttuuri molemmat vaikuttavat, en ole väheksynyt kumpaakaan tekijää.

Mutta ehdottelit huonon kulttuurin johtuvan älykkyyden puutteesta. Miksi muutoin älykäs kansa antaisi vallan brutaalille kulttuurille? Mikseivät he muuta sitä? Toisaalta -jos ongelma on älyn puutteessa, onko kulttuuri lopulta edes huono vai johtuuko menestymättömyys älyn vähäisyydestä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 06, 2019, 09:44:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 22:10:31
Toopen viimeisimmistä kirjoituksista tulee mieleen, onkohan hän lukenut "kirjan". Tässä näyte:

Miten suuri vaikutus esimerkiksi maaperällä voi ihmiseen ollakin, sen vaikutuksen tulos on kuitenkin aina erilainen, kulloinkin kysymyksessä olevista roduista riippuen. Elintilan karuus ja hedelmättömyys voi kannustaa jonkin rodun mitä suurimpiin saavutuksiin, toisen rodun kysymyksessä ollen siitä sen sijaan sukeutuu mitä katkerimman köyhyyden ja lopulta vajaaravitsemuksen syy kaikkine tästä johtuvine seurauksineen. Aina ovat kansojen sisäiset taipumukset määräämässä, millaiseksi ulkonaisten syiden vaikutus niihin muodostuu. Mikä toisen johtaa nälkäkuolemaan, kasvattaa toisen kovaan työhön. Kaikki entisaikojen suuret kulttuurit tuhoutuivat ainoastaan siitä syystä, että alun alkuaan luova rotu kuoli vähitellen verenmyrkytykseen. Aina on ollut sellaisen tuhon perimmäisenä syynä se, että on unohdettu kaiken kulttuurin olevan ihmisen varassa eikä päinvastoin; että siis, jos mieli säilyttää jokin tietty kulttuuri, sitä luovan ihmisen täytyy säilyä.

Noinhan se ei tietenkään virallisen käsityksen mukaan ole. Se tiedettiin jo 1960-luvulla.

Kuukkeli kertoi, että Hitlerin Taisteluni -kirjaa tuossa siteerasit. Olet aiemmin kertonut, että suvussasi on ollut natseja tai natsismiin viehättyneitä. Voisiko sukutaustasi selittää sementoituneita näkemyksiäsi roduista, älykkyydestä ja rotujen muista ominaisuuksista, jos kerran olet ikään kuin äidinmaidossa imenyt itseesi maailmankuvasi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 06, 2019, 09:57:28
Suvussani ei ole ollut natseja. "Viehättyneisyydestä" en tiedä, mutta luulen, ettei edes sitä ole suuremmassa määrin esiintynyt.

Eniten mielipiteitteni kehittymiseen on vaikuttanut lehti nimeltä Helsingin Sanomat. 30 vuotta sitten ajattelin asioista kuten kysyjä nyt. Maailmankuvani oli TV-sarjojen ja elokuvien muokkaama. Helsingin Sanomat kylvi epäilyksen siemenet ja johti ajatteluani uudelle uralle. Ehkä jokin media joskus kääntää sen taas uuteen suuntaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 06, 2019, 11:39:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 06, 2019, 07:44:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:36:31
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:04:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 20:56:43
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 02, 2019, 00:06:50
Ympäristö ja geenit ovat luonnontieteellisesti yhtä ja samaa kokonaisuutta ja universaalimpi selitys myös sille miksi mm. Pohjois-Korea on yhä kehitysmaa vaikka Etelä-Korea on jo kehittynyt maa...
Pohjois- ja Etelä-Korean vertailu tässä asiassa on harhaanjohtavaa, koska kaikki tiedämme pohjois-korean brutaalin hallinnon olevan se syy, miksi on niin p-läpivaltio.

Miten siis tämä brutaali hallinto on päässyt pesiytymään maahan, jossa kuitenkin älykästä väkeä? Muistaakseni itse olet "selittänyt" toimimattomat yhteiskunnat toimimattomine järjestelmineen juuri väen älyn kehnoudella.
Onko aasialaisilla kulttuurimalleilla taipumusta brutaaliin keskushallintoon, tuollaisiahan ne yhteiskuntamallit ovat yleensä olleet? Etelä-Korean, Japanin ja Taiwanin demokratiat ovat USA:n tuomia, eivät noiden kulttuurien itse kehittämiä malleja! Äly ja kulttuuri molemmat vaikuttavat, en ole väheksynyt kumpaakaan tekijää.

Mutta ehdottelit huonon kulttuurin johtuvan älykkyyden puutteesta. Miksi muutoin älykäs kansa antaisi vallan brutaalille kulttuurille? Mikseivät he muuta sitä? Toisaalta -jos ongelma on älyn puutteessa, onko kulttuuri lopulta edes huono vai johtuuko menestymättömyys älyn vähäisyydestä?

Kulttuurit ovat mitä ovat, mutta kulttuureilla on yhteinen pohja ihmisyydessä.
Ihminen tuskin voi toimia geeniensä vastaisesti, vaan se "sisään" rakentunut kirjoitus määrää hänet valtaa tavoittelevaksi olennoksi, joka korostaakseen omaa itseään "vähättelee" toista.

Itsetuntohan on oikeastaan sitä, että on "vähintään" yhtä hyvä, kuin toinen, mutta hieman parempi kuitenkin.

Eikä liene vaikea havaita sitä tapahtuvan kaikkialla yhteiskunnassa, jopa täällä fiksujen keskustelijoiden kesken.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 07, 2019, 20:37:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 06, 2019, 07:44:23
Mutta ehdottelit huonon kulttuurin johtuvan älykkyyden puutteesta. Miksi muutoin älykäs kansa antaisi vallan brutaalille kulttuurille? Mikseivät he muuta sitä? Toisaalta -jos ongelma on älyn puutteessa, onko kulttuuri lopulta edes huono vai johtuuko menestymättömyys älyn vähäisyydestä?
Olen tuota vihjaillut toki, esim. Afrikan suhteen. Sivistyksen ja koulutuksen puute ei voi johtaa hyvään hallintomalliin. Demokratiankin toimivuus vaatii tietynlaista tasoa ihmisten koulutukselta ja sivistystasolta. Jos riittävää tasoa ei ole, demokratia ei vaan toimi. Vrt. Irak, Syyria.

Mutta edelleen kysyisin sitä, olisiko itä-Aasian kehittyneimmissä valtioissa mitään demokratiaa, ellei länsimainen vaikutus olisi sitä tuonut sinne? Nuo yhteiskunnathan ovat historiallisesti hyvin keskushallinnoituja (=kansa pitää turpansa kiinni). Japanikin pakotettiin sodan jälkeen (1945) uudistamaan järjestelmäänsä, samaa tapahtui muuallakin alueen maissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 08, 2019, 07:17:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 05, 2019, 21:40:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 05, 2019, 21:12:43

LainaaLAPSIA KOSKEVAT ENNUSTEET voivat saada paljon aikaan. 1960-luvulla tehtiin Kaliforniassa kuuluisa koe, jolla mitattiin itsensä toteuttavia ennusteita koulumaailmassa.
Kokeen tekijät testasivat ensin oppilaiden älykkyysosamääriä. Sitten opettajille kerrottiin, että noin viidenneksellä heidän oppilaistaan on aivan erityisiä älyllisiä kykyjä. Opettajat saivat näiden lupaavien oppilaiden nimilistan.
Kun oppilaat kahdeksan kuukauden kuluttua testattiin uudelleen, menestyjiksi listatut olivat parantaneet tuloksiaan älykkyystesteissä muita enemmän. Erot olivat merkittäviä nimenomaan alakoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kohdalla.
Todellisuudessa opettajille ilmoitettujen menestyjäoppilaiden nimet oli arvottu. He eivät oikeasti olleet mitään lupauksia. Mutta opettajat olivat alkaneet kohdella lupaavia oppilaita eri tavalla.
https://www.hs.fi › tiede › art-2000002577866
Miten tuo sitten täsmää yhteiskuntatason vertailuihin, eri ihmisryhmien osalla? Tiettyjen vähemmistöryhmien (juutalaiset, mustalaiset, afrikkalaiset, lähi-itäläiset) ovat ryhmiä, joita on ollut jo pitkään erilaisissa yhteisöissä ja jokainen meistä näkee eroja ryhmien menestyksessä, vaikka kaikki olisivat olleet halveksuttuja ja sorrettuja. Toisten lahjakkuus nousee esiin, miksei toisten?

Maailmassa ei ole vallinnut mitään sellaista historiallista tilannetta, jossa kaikki ihmiset olisivat olleet tasaisen arvostettuja mutta sitten heidän kyvykkyytensä olisi johtanut toisten halveksimiseen ja toisten arvostamiseen. Tällaista laboratoriota ei pystytä järjestämään. Sen sijaan siis on tutkittu, että pelkkä opettajalle ilmoitettu (mutta arpomalla saatu) arvio oppilaan älykkyydestä riittää edistämään koulumenestystä. Miten selität, että arpomalla tosiaan voidaan löytää lahjakkaat oppilaat joukosta? Miksi heissä ilmenee lahjakkuutta, jonka mystisesti arpa tunnisti etukäteen ja täysin sattumanvaraisella valikoinnilla? Jos jopa näin yksinkertainen erottelu oppilaiden välillä vaikuttaa heidän suoriutumiseensa, niin on syytä suhtautua varovaisesti päätelmiin geenien vaikutuksesta tilanteessa, jossa oppilas kuuluu väheksyttyyn väestöryhmään, joka yleisesti mielletään huonosti menestyväksi, tyhmäksi ja lahjattomaksi. Vieläpä hänen vanhempansa ja isovanhempansakin ovat vastaavasti kasvaneet samoin ympäristössä, joka uskoo, ettei heillä ole älyä eikä kykyjä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 08, 2019, 07:21:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 07, 2019, 20:37:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 06, 2019, 07:44:23
Mutta ehdottelit huonon kulttuurin johtuvan älykkyyden puutteesta. Miksi muutoin älykäs kansa antaisi vallan brutaalille kulttuurille? Mikseivät he muuta sitä? Toisaalta -jos ongelma on älyn puutteessa, onko kulttuuri lopulta edes huono vai johtuuko menestymättömyys älyn vähäisyydestä?
Olen tuota vihjaillut toki, esim. Afrikan suhteen. Sivistyksen ja koulutuksen puute ei voi johtaa hyvään hallintomalliin. Demokratiankin toimivuus vaatii tietynlaista tasoa ihmisten koulutukselta ja sivistystasolta. Jos riittävää tasoa ei ole, demokratia ei vaan toimi. Vrt. Irak, Syyria.

Mutta edelleen kysyisin sitä, olisiko itä-Aasian kehittyneimmissä valtioissa mitään demokratiaa, ellei länsimainen vaikutus olisi sitä tuonut sinne? Nuo yhteiskunnathan ovat historiallisesti hyvin keskushallinnoituja (=kansa pitää turpansa kiinni). Japanikin pakotettiin sodan jälkeen (1945) uudistamaan järjestelmäänsä, samaa tapahtui muuallakin alueen maissa.

Miksi siellä pitäisi olla juuri demokratiaa, joka on länsimainen malli? Lopultakin taitaa tämä "huonous", jota näet muissa kulttuureissa olla lopulta sitä, etteivät ne ole länsimaisia. Jos ne ovat erilaisia, on se mielestäsi jo huonoa - ja siten osoitus huonommista kyvyistä ja geeneistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 08:44:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.


Miten sitten selitämme sen, että vaikka ovat kentällä kuin kotonaan, eivät menesty koripallokilpailuissa?

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 08, 2019, 09:35:44
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 08:44:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.


Miten sitten selitämme sen, että vaikka ovat kentällä kuin kotonaan, eivät menesty koripallokilpailuissa?

T: Xante

Hollantilaispalaajista vain muutama näyttää olevan vaaleita "kantahollantilaisia".

http://www.fiba.basketball/basketballworldcup/2019/european-qualifiers/team/Netherlands

Tarkoitin alkuperäisessä huonosti muotoillussa vastauksessani sitä, että pituudesta voi olla hyötyä koripallossa. Pelkästään pituudella ei tietenkään pärjätä, vaan tarvitaan myös taitoa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 09:46:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 08, 2019, 09:35:44
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 08:44:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.


Miten sitten selitämme sen, että vaikka ovat kentällä kuin kotonaan, eivät menesty koripallokilpailuissa?

T: Xante

Hollantilaispalaajista vain muutama näyttää olevan vaaleita "kantahollantilaisia".

http://www.fiba.basketball/basketballworldcup/2019/european-qualifiers/team/Netherlands

Tarkoitin alkuperäisessä huonosti muotoillussa vastauksessani sitä, että pituudesta voi olla hyötyä koripallossa. Pelkästään pituudella ei tietenkään pärjätä, vaan tarvitaan myös taitoa.

Ja taitoon tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa taidon harjoitteluun. Eli voimme todeta, että monessa tapauksessa geneettisistä ominaisuuksista ei ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan ympäristöllä on edes merkitystä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 08, 2019, 10:20:15
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 09:46:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 08, 2019, 09:35:44
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 08:44:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2019, 12:24:16
Jos olisi kyse koripallosta, voisin uskoa, että geeneillä saattaa olla jotain tekemistä sen mahdollisen havainnon kanssa, että indonesialainen pelaaja ei ole parhaimmillaan tässä lajissa, kun taas hollantilaiset sen sijaan tuntuvan olevan kentällä kuin kotonaan.


Miten sitten selitämme sen, että vaikka ovat kentällä kuin kotonaan, eivät menesty koripallokilpailuissa?

T: Xante

Hollantilaispalaajista vain muutama näyttää olevan vaaleita "kantahollantilaisia".

http://www.fiba.basketball/basketballworldcup/2019/european-qualifiers/team/Netherlands

Tarkoitin alkuperäisessä huonosti muotoillussa vastauksessani sitä, että pituudesta voi olla hyötyä koripallossa. Pelkästään pituudella ei tietenkään pärjätä, vaan tarvitaan myös taitoa.

Ja taitoon tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa taidon harjoitteluun. Eli voimme todeta, että monessa tapauksessa geneettisistä ominaisuuksista ei ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan ympäristöllä on edes merkitystä.

T: Xante

Genetiikka on ominaisuuksia, joten ehkä niistä sentään jotain hyötyä on. Muuten joutuu kysymään kenelle on hyötyä, kenelle ei ole. Eli olisiko ketään olemassakaan ilman geenejä jotka "olennon" mahdollistavat.

Toki ympäristö ja maaplaneetta, ynnä aurinko, koko maailmankaikkeus mahdollistavat yksilönkin.

Pelkkä aurinko lipumassa äärettömässä tyhjyydessä ei ilmeisesti voisi yksinään luoda mitään.


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 08, 2019, 11:33:46
Koripalloilijoista ja pituuden periytymisestä. Japanilaiset, jotka asuvat Japanissa ovat huomattavasti lyhyempiä kuin japanilaissyntyiset, jotka varttuvat USA:ssa. Samoilla geeneillä siis saadaan enemmän pituuskasvua toisessa ympäristössä, esimerkiksi toisenlaisella ravinnolla.

Samaten samoilla geeneillä mutta erilaisella ravinnolla saadaan aikaiseksi eritasoista älykkyyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Saares - lokakuu 08, 2019, 12:51:27
Miten yksilön älykkyys siirtyy tai vaikuttaa yhteiskunnan menestymiseen? Jos 1% väestöstä kaikissa yhteisöissä olisi keskimääräistä huomattavasti älykkäämpiä, he voivat vaikuttaa yhteiskuntansa hyvinvointiin vain jos tämä yhteisö olisi valmis vastaanottamaan tämän huippuälykkään tuottamat ajatukset ja jopa jalostamaan niitä. Paljon on niitä neroja jotka ovat syntyneet liian aikaisin tai väärään ympäristöön.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 08, 2019, 13:27:39
Viime päivinä mieleeni ovat muistuneet silloin tällöin MrKATin esittelemät tutkimukset, joista toisessa oppilaiden taso parani, kun heidän opettajilleen valehdeltiin, että oppilaat ovat älykkäämpiä kuin ovatkaan. Toisessa tutkimuksessa puolestaan oppilaita kehotettiin kuvittelemaan olevansa hyvin älykkäitä, jolloin testitulokset paranivat.

Olen miettinyt, miten tätä kommentoisi. Pitäisikö kirjoittaa, että valehtelun ja itsepetoksen menetelmää voisi käyttää laajemminkin oppimistulosten nostamiseen kaikilla tasoilla. Kuviteltaisiin, että olemme kaikki neroja, ja kuvitelma toteuttaisi itsensä.

Ikävä kyllä arkikokemukset eivät oikein istu yhteen noiden koetulosten kanssa. Kun aikoinaan ähersin koulussa matikan kokeen tai saksan kokeen kimpussa varsin huonolla menestyksellä, tuskin koenumeroni olisi noussut, vaikka olisin kuvitellut olevani matematiikan professori tai syntyperäinen saksalainen. Kielten kokeissa panin päin vastoin merkille sen, että mitä paremmin koe tuntui menevän, sitä huonomman numeron siitä sain. Se, että luulee osaavansa, ei tarkoita, että osaisi.

Sitä en kiistä, etteikö erilaisilla sparrausmenetelmillä voisi saada oppilaiden tuloksia nousemaan itse kunkin luontaisen potentiaalin rajoissa. Alisuoriutujia on mahdollista saada nousemaan normaalisuoriutujiksi, kunhan saadaan asennetta muuttumaan.

Minulla on epämukavia omia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu motivaatiolle, kun odotukset niin itsellä kuin muillakin ovat korkeammalla kuin mihin todellisuudessa pystyy. Kun karu totuus omasta kyvyttömyydestä paljastuu, sillä on itsetuntoa ja mielenterveyttä vahingoittava vaikutus. Omissa ja muiden silmissä epäonnistuneita on päätynyt jopa itsemurhaan. 

https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg37973.html#msg37973
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 08, 2019, 13:38:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 08, 2019, 13:27:39
Viime päivinä mieleeni ovat muistuneet silloin tällöin MrKATin esittelemät tutkimukset, joista toisessa oppilaiden taso parani, kun heidän opettajilleen valehdeltiin, että oppilaat ovat älykkäämpiä kuin ovatkaan. Toisessa tutkimuksessa puolestaan oppilaita kehotettiin kuvittelemaan olevansa hyvin älykkäitä, jolloin testitulokset paranivat.

Olen miettinyt, miten tätä kommentoisi. Pitäisikö kirjoittaa, että valehtelun ja itsepetoksen menetelmää voisi käyttää laajemminkin oppimistulosten nostamiseen kaikilla tasoilla. Kuviteltaisiin, että olemme kaikki neroja, ja kuvitelma toteuttaisi itsensä.

Ikävä kyllä arkikokemukset eivät oikein istu yhteen noiden koetulosten kanssa. Kun aikoinaan ähersin koulussa matikan kokeen tai saksan kokeen kimpussa varsin huonolla menestyksellä, tuskin koenumeroni olisi noussut, vaikka olisin kuvitellut olevani matematiikan professori tai syntyperäinen saksalainen. Kielten kokeissa panin päin vastoin merkille sen, että mitä paremmin koe tuntui menevän, sitä huonomman numeron siitä sain. Se, että luulee osaavansa, ei tarkoita, että osaisi.

Sitä en kiistä, etteikö erilaisilla sparrausmenetelmillä voisi saada oppilaiden tuloksia nousemaan itse kunkin luontaisen potentiaalin rajoissa. Alisuoriutujia on mahdollista saada nousemaan normaalisuoriutujiksi, kunhan saadaan asennetta muuttumaan.

Minulla on epämukavia omia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu motivaatiolle, kun odotukset niin itsellä kuin muillakin ovat korkeammalla kuin mihin todellisuudessa pystyy. Kun karu totuus omasta kyvyttömyydestä paljastuu, sillä on itsetuntoa ja mielenterveyttä vahingoittava vaikutus. Omissa ja muiden silmissä epäonnistuneita on päätynyt jopa itsemurhaan. 

https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg37973.html#msg37973

Jos siis motivaatiosi on kiinni siitä miten arvioit omat kykysi ja suoriutumisesi ihan yleisesti elämässä heikkenee, itsetunto romahtaa ja mielenterveys alkaa ontua, niin miten samaan aikaan ajattelet, ettei kuitenkaan ole mitään vaikutusta sillä, jos ympärillä olevat ihmiset - auktoriteetitkin - koko ajan kertovat eri tavoin jollekin, että ei hänestä mihinkään ole? Miten luulet tällaisen oppilaan motivaation, itsetunnon ja mielenterveyden kehittyvän? Luuletko hänen kybällä panostavan kouluopintoihin ja lisäksi nostavan omassa arvoasteikossaan nimenomaan opinnoissa menestymisen - ja sen kaltaisen kyvykkyyden - tärkeäksi ihmisen arvoa määrittäväksi tekijäksi? Vai voisiko tällainen oppilas olla taipuvainen heittämään hanskat tiskiin. Lyömään lekkeriksi ja pyrkimään pätemiseen jossain ihan toisessa asiassa? (Ja mitä tällöin tapahtuu koulusuorituksille?)

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 14:17:03
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 08, 2019, 13:27:39
Minulla on epämukavia omia kokemuksia siitä, mitä tapahtuu motivaatiolle, kun odotukset niin itsellä kuin muillakin ovat korkeammalla kuin mihin todellisuudessa pystyy. Kun karu totuus omasta kyvyttömyydestä paljastuu, sillä on itsetuntoa ja mielenterveyttä vahingoittava vaikutus. Omissa ja muiden silmissä epäonnistuneita on päätynyt jopa itsemurhaan. 


Nostit esiin uuden ympäristötekijän, motivaatio. Toistaiseksi oikeastaan kaikki, mitä olet kommentoinut, on kyllä voimakkaasti puhunut enemmän ympäristön vaikutuksen kuin genetiikan puolesta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 08, 2019, 14:35:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 08, 2019, 13:38:27
Jos siis motivaatiosi on kiinni siitä miten arvioit omat kykysi ja suoriutumisesi ihan yleisesti elämässä heikkenee, itsetunto romahtaa ja mielenterveys alkaa ontua, niin miten samaan aikaan ajattelet, ettei kuitenkaan ole mitään vaikutusta sillä, jos ympärillä olevat ihmiset - auktoriteetitkin - koko ajan kertovat eri tavoin jollekin, että ei hänestä mihinkään ole? Miten luulet tällaisen oppilaan motivaation, itsetunnon ja mielenterveyden kehittyvän? Luuletko hänen kybällä panostavan kouluopintoihin ja lisäksi nostavan omassa arvoasteikossaan nimenomaan opinnoissa menestymisen - ja sen kaltaisen kyvykkyyden - tärkeäksi ihmisen arvoa määrittäväksi tekijäksi? Vai voisiko tällainen oppilas olla taipuvainen heittämään hanskat tiskiin. Lyömään lekkeriksi ja pyrkimään pätemiseen jossain ihan toisessa asiassa? (Ja mitä tällöin tapahtuu koulusuorituksille?)

Ei tässä asiassa yleistystä taida pystyä tekemään. Joku sisuuntuu ulkopuolisten vähättelystä ja päättää näyttää, että hänestä on johonkin. Joku toinen lyö hanskat tiskiin ja toteaa, että no ei sitten.

En ole missään vaiheessa kiistänyt, etteikö ulkopuolisilla tekijöillä olisi vaikutusta ihmisten menestymiseen. Osoittavathan tilastot ja tutkimukset, että koulutustaso ja "yhteiskuntaluokka" jossakin määrin periytyvät. Ja tällaista tapahtuu yhteiskunnassa, jossa kansa on homogeenista, eikä merkittäviä etnisiä eroja ole.

Erilaiset näkemykset tässä asiassa koskevat sitä, onko etnisillä eroilla ylipäätään mitään tekemistä sen kanssa, että jotkut etniset ryhmät saavuttavat parempia tuloksia kuin toiset. Se, että jotkut etniset ryhmät menestyvät sukupolvesta toiseen huonommin tai paremmin kuin muut, pitää yllä keskustelua siitä, onko perinnöllisillä tekijöillä sittenkin merkitystä. Normalit tuloihin ja vaurallisuuteen perustuvat luokka-asemathan eivät ole samalla tavalla pysyviä. Alaluokasta noustaan silloin tällöin yläluokkaan, ja yläluokasta pudotaan alaluokkaan. Tietty hidastava vaikutus yhteiskuntaluokalla on, kuten tutkimukset osoittavat, mutta siirtymiä tapahtuu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 08, 2019, 14:49:58
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 08, 2019, 14:35:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 08, 2019, 13:38:27
Jos siis motivaatiosi on kiinni siitä miten arvioit omat kykysi ja suoriutumisesi ihan yleisesti elämässä heikkenee, itsetunto romahtaa ja mielenterveys alkaa ontua, niin miten samaan aikaan ajattelet, ettei kuitenkaan ole mitään vaikutusta sillä, jos ympärillä olevat ihmiset - auktoriteetitkin - koko ajan kertovat eri tavoin jollekin, että ei hänestä mihinkään ole? Miten luulet tällaisen oppilaan motivaation, itsetunnon ja mielenterveyden kehittyvän? Luuletko hänen kybällä panostavan kouluopintoihin ja lisäksi nostavan omassa arvoasteikossaan nimenomaan opinnoissa menestymisen - ja sen kaltaisen kyvykkyyden - tärkeäksi ihmisen arvoa määrittäväksi tekijäksi? Vai voisiko tällainen oppilas olla taipuvainen heittämään hanskat tiskiin. Lyömään lekkeriksi ja pyrkimään pätemiseen jossain ihan toisessa asiassa? (Ja mitä tällöin tapahtuu koulusuorituksille?)

Ei tässä asiassa yleistystä taida pystyä tekemään. Joku sisuuntuu ulkopuolisten vähättelystä ja päättää näyttää, että hänestä on johonkin. Joku toinen lyö hanskat tiskiin ja toteaa, että no ei sitten.

En ole missään vaiheessa kiistänyt, etteikö ulkopuolisilla tekijöillä olisi vaikutusta ihmisten menestymiseen. Osoittavathan tilastot ja tutkimukset, että koulutustaso ja "yhteiskuntaluokka" jossakin määrin periytyvät. Ja tällaista tapahtuu yhteiskunnassa, jossa kansa on homogeenista, eikä merkittäviä etnisiä eroja ole.

Erilaiset näkemykset tässä asiassa koskevat sitä, onko etnisillä eroilla ylipäätään mitään tekemistä sen kanssa, että jotkut etniset ryhmät saavuttavat parempia tuloksia kuin toiset. Se, että jotkut etniset ryhmät menestyvät sukupolvesta toiseen huonommin tai paremmin kuin muut, pitää yllä keskustelua siitä, onko perinnöllisillä tekijöillä sittenkin merkitystä. Normalit tuloihin ja vaurallisuuteen perustuvat luokka-asemathan eivät ole samalla tavalla pysyviä. Alaluokasta noustaan silloin tällöin yläluokkaan, ja yläluokasta pudotaan alaluokkaan. Tietty hidastava vaikutus yhteiskuntaluokalla on, kuten tutkimukset osoittavat, mutta siirtymiä tapahtuu.

JOS yhteiskuntaluokka ja perhetausta vaikuttavat homogeenisessa ryhmässä, niin mikä mahtaisi olla syy, miksi heterogeenisessa ryhmässä näin ei oletettavasti tapahtuisi? Vaikka varallisuus tai yhteiskuntaluokka ei olisikaan pysyvää, niin jostain kumman syystä se tietty rodullistettu asema on varsin pysyvää sorttia - siis yhteiskunnallisena asemana. Siten siinä siis EI tapahdu sellaista muutosta, joka paljastaisi mitä tapahtuisi, mikäli rodullistetut pääsisivät eroon tuosta rodullistetusta asemastaan ja heidät todella nähtäisiin samaan tapaan kuin valkoiset. Yhteiskuntaluokan saa häivytettyä "habituksesta" - vaikkakin usein ns. Vanha raha hiukan halveksuukin "nousukkaita". Mutta ehkä kuitenkaan ihan jokainen asiakaspalvelija ja vastaantulija ei heti näe, että tuon arvokkaan puvun sisällä kulkee "vain" hiilikaivostyöläisen pojanpoika. Puhekaan ei paljasta, jos on päässyt Etoniin ja oppinut pois työläisyyden paljastavasta aksentista. Mutta miten häivytät mustan ihon?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 15:26:15
Onhan siellä esim. jenkeissä nimenomaan aika paljon muuttunut niistä ajoista, kun mustat eivät päässeet edes samoihin ravintoloihin ja uran huippu oli puotipuksuna.

Tuskin nämä nykyiset asianajajat, tuomarit, lääkärit ovat genetiikkaansa tässä välissä vaihtaneet.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 08, 2019, 20:23:00
Luin viime päivien Hesareita, yksi juttu oli tutkimustulos:

Ruotsalaiset kansanedustajat ovat poikkeuksellisen älykkäitä ja kyvykkäitä tavan kansaan verraten.

Tämä on linjassa Soininvaaran joskus 70/80 -lukujen vaihteen "tutkimuksen" kanssa, hän armeijassa salaa katseli kansanedustajien älykkyystestituloksia ja yhtä vaille kaikki kuuluivat älyisimpään ylimpään 5%:iin. (Ulkomuistelen).
  Kun tämän kertoo tuttujen/sukulaisten kahvipöydässä sen jälkeen kun joku haukkunut kansanedustajat tyhmiksi niin hiljaisuus on taattu ( pientä kokemusta on ;) ).
 
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2019, 22:09:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 08, 2019, 20:23:00
Luin viime päivien Hesareita, yksi juttu oli tutkimustulos:

Ruotsalaiset kansanedustajat ovat poikkeuksellisen älykkäitä ja kyvykkäitä tavan kansaan verraten.

Tämä on linjassa Soininvaaran joskus 70/80 -lukujen vaihteen "tutkimuksen" kanssa, hän armeijassa salaa katseli kansanedustajien älykkyystestituloksia ja yhtä vaille kaikki kuuluivat älyisimpään ylimpään 5%:iin. (Ulkomuistelen).
  Kun tämän kertoo tuttujen/sukulaisten kahvipöydässä sen jälkeen kun joku haukkunut kansanedustajat tyhmiksi niin hiljaisuus on taattu ( pientä kokemusta on ;) ).

Mikael Jungnerin ja Saara Särmän kaltaiset saavat suuria arvoja älykkyystesteissä.
Silti ne vähemmän saaneet pitävät kadut puhtaina, viemärit toimivina, ilmanvaihdon terveellisenä heillekin. kun nuo kaksi suunnittelevat tuhoa yhteiskunnallemme... ;) Jotkut tyhmemmiksi luokitellut ylläpitävät yhteiskunnan toimintaa, kun em. kaltaiset hörhöt suunnittelevat vaikka mitä meitä varten.
Ketkä ovat tarpeellisia yhteiskunnallemme?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2019, 22:27:27
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 08, 2019, 07:21:41
Miksi siellä pitäisi olla juuri demokratiaa, joka on länsimainen malli? Lopultakin taitaa tämä "huonous", jota näet muissa kulttuureissa olla lopulta sitä, etteivät ne ole länsimaisia. Jos ne ovat erilaisia, on se mielestäsi jo huonoa - ja siten osoitus huonommista kyvyistä ja geeneistä.
En minäkään tavallasi ole täysin demokratiauskovainen, suosin sitä mallia, koska parhaiten toimii. Jos keksitään parempi malli, mikäs siinä. Länsimaista demokratiaa korvaavaa mallia en tosin ole itse havainnut, joten sitä parhaana pidän. Muut mallit vaan ovat huonompia ja vähemmän hyvinvointia jäsenilleen tuottavia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2019, 22:29:49
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 08, 2019, 09:46:10
Ja taitoon tarvitaan ympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa taidon harjoitteluun. Eli voimme todeta, että monessa tapauksessa geneettisistä ominaisuuksista ei ole mitään hyötyä, vaan ainoastaan ympäristöllä on edes merkitystä.
Tai sitten sekä geneettinen perimä että ympäristön vaikutus yhdessä vaikuttavat yksilön menestykseen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2019, 22:31:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 08, 2019, 11:33:46
Koripalloilijoista ja pituuden periytymisestä. Japanilaiset, jotka asuvat Japanissa ovat huomattavasti lyhyempiä kuin japanilaissyntyiset, jotka varttuvat USA:ssa. Samoilla geeneillä siis saadaan enemmän pituuskasvua toisessa ympäristössä, esimerkiksi toisenlaisella ravinnolla.

Samaten samoilla geeneillä mutta erilaisella ravinnolla saadaan aikaiseksi eritasoista älykkyyttä.
Kuinka nopeasti indonesialaisista kasvaa yhtä pitkiä kuin länsi-eurooppalaisista ilman geneettistä vaihduntaa, kun muuttavat Amerikkaan?
Luulen, että kestää aika kauan, koska ruumiinrakenne on osin geneettistä perimää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 08, 2019, 23:42:00
Japanilaisten pituuskasvu on "amerikanisoitunut" ei vain USA:ssa, vaan myös Japanissa, jossa ruokavalio on kokenut rajun muutoksen. Nykyään mäkkäri ja KFC yms. ketjut ovat suosittuja, ja keskivertojapanilainen syö paljon aiempia sukupolvia enemmän lihaa ja maitotuotteita.  Nykyajan 10-vuotiaat tulevat olemaan yhtä pitkiä kuin amerikkalaiset tai eurooppalaiset, kun aikuistuvat.
https://www.washingtonpost.com/archive/politics/1993/01/23/japanese-standing-taller/94ba4f2d-68f9-49ed-9617-0d3287f41a1f/

Länsimaisesta ruokavaliossa on toisaalta se huono puoli, että se lisää lihavuutta (lapsissakin), lyhentää elinikää, aiheuttaa kroonisia kansansairauksia kuten syöpää, diabetesta, sv-tauteja jne.. Perinteinen okinawalainen ruokavalio (johon muuten ei kuulu niinkään riisiä vaan bataattia) kyllä kasvatti lyhyenläntiä okinawalaisia, mutta aikaansai maailman mittakaavassa ennätyksellisen korkean eliniän. He olivat aiemmin erittäin terveitä vanhanakin. Yli 100-vuotiaita oli siellä ennätyspaljon - ja siis terveitä, aktiivisia yli 100-vuotiaita kaiken lisäksi. Nyt elinikä laskee kuin lehmän häntä. Intiassakin, missä ruokavalio on länsimaalaistunut liha- ja rasvapainotteisemmaksi, on muuten esim. diabetesepidemia räjähtänyt käsiin.

---
Seuraavaksi olisi sitten kiinnostavaa tietää, miten japanilainen ja länsimaalainen ruokavalio vaikuttaa älykkyyteen - ja älykkyysgeenien ekspressioon. Se tiedetään ennestään, että rasvainen ruokavalio (siinä määrin kuin USA:ssa) lisää merkittävästi dementian riskiä. Ja sekin tiedetään, että hyvälaatuiset rasvat ovat tärkeitä aivojen kehitykselle, varsinkin omega-3-rasvahapot. Perinteisessä japanilaisessa ruokavaliossa on ollut kaiketi riittävästi omega-3-rasvahappoja, kun taas länsimaisessa ei niinkään. Veikkaan, että sekä kokonaisrasvamäärän nousu että omega-3-rasvahappojen vajaus tulevat "tyhmentämään" länsimaiseen ruokakulttuuriin siirtyviä japanilaisia. Geenit eivät välttämättä muutu, mutta geenien epigeneettinen säätelyn voisin kuvitella muuttuvan.

Korjattu epäselvä lauserakenne ja typoja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 11, 2019, 00:08:55
En päässyt lukemaan tuota WP:n artikkelia, epäilen silti lainausta linkistä.
Ei japanilaisista tai indonesialaisista yhtäkkiä tule yhtä pitkiä kuin länsimaalaisista tai Afrikan kikujuista, koska geneettinen perimä vaikuttaa sen kulttuurisen ruokavalion ohella. Perimän vaikutus ei poistu, vaikka kulttuuri muuttuisi.

Kuinka pitkiä keskimäärin ovat kiinalaiset/japanilaiset/indonesialaiset siirtolaisryhmien nykyamerikkalaiset jälkeläiset? Minä veikkaan kovasti heidän olevan lyhyempiä pituuskasvultaan kuin eurooppalaisten jälkeläiset. Miksikö? Koska geneettinen perimä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 11, 2019, 07:05:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 11, 2019, 00:08:55
En päässyt lukemaan tuota WP:n artikkelia, epäilen silti lainausta linkistä.
Ei japanilaisista tai indonesialaisista yhtäkkiä tule yhtä pitkiä kuin länsimaalaisista tai Afrikan kikujuista, koska geneettinen perimä vaikuttaa sen kulttuurisen ruokavalion ohella. Perimän vaikutus ei poistu, vaikka kulttuuri muuttuisi.

Kuinka pitkiä keskimäärin ovat kiinalaiset/japanilaiset/indonesialaiset siirtolaisryhmien nykyamerikkalaiset jälkeläiset? Minä veikkaan kovasti heidän olevan lyhyempiä pituuskasvultaan kuin eurooppalaisten jälkeläiset. Miksikö? Koska geneettinen perimä.

Onhan pituus kasvanut myös eurooppalaisilla verrattuna entiseen. Genetiikka ei muutu sellaisella nopeudella kuin tuo muutos on tapahtunut. Ei vaikkapa aiempi keittiötasojen standardikorkeus ollut tulosta ajattelemattomuudesta ja epähuomiossa tai tyhmyydestä valittu hankalan matalaksi. Ihmiset vain olivat keskimäärin lyhyempiä, joten keskimäärin matalammat tasot olivat useimmille sopivia.

LainaaIhmisen pituuskasvuun vaikuttavat myös ympäristötekijöiden vaikutukset hänen terveyteensä. Ulkoiset rasitteet vähentävät kasvua. Tarpeellisen ravinnon saanti lisää kasvua.[4] Ympäristötekijöiden vaihtelun johdosta samojenkin populaatioiden keskipituudet ovat voineet vaihdella suuresti sukupolvesta toiseen. Huonoina aikoina kuten sodan aikana väestön keskipituus on usein väliaikaisesti laskenut. Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä. Muutoksen on arveltu johtuneen ruokavalion proteiinipitoisuuden äkillisestä vähenemisestä viljaan siirtymisen johdosta. Seuraavien seitsemän tuhannen vuoden aikana eurooppalaisten keskipituus ei suuresti kasvanut, joskin hyvin syönyt yläluokka oli selvästi tavallista kansaa pitempää. Amerikkaan siirtolaisiksi lähteneet englantilaismiehet tosin kasvoivat 12 senttimetriä Uuden maailman hyvien maatalousmahdollisuuksien ansiosta. Teollinen vallankumous ja kaupungistuminen heikensivät 1800-luvulla jälleen länsimaalaisten ravinnonsaantia ja suojautumista taudeilta, mikä lyhensi keskipituutta. Vasta 1870-luvulla, kun ravitsemus, hygienia ja terveydenhuolto paranivat, alkoivat myös eurooppalaiset jälleen pidentyä. Sen jälkeen eurooppalaiset ovat pidentyneet yli senttimetrin vuosikymmenessä aina 2000-luvulle asti. Myös muun maailman parantunut ravitsemus- ja terveydenhuoltotilanne on aiheuttanut sen, että esimerkiksi korealaiset ja iranilaiset ovat pidentyneet huomattavasti.
Wikipedia

Ihmisten keskimääräinen pituus voi siis ympäristötekijöiden vaikutuksesta myös lyhentyä - jopa huomattavan voimakkaasti lyhyehkössä ajassakin kuten tuo maanviljelyksen Eurooppaan tulo aiheutti 20 cm  lyhenemisen. Eurooppalaisissa taas pituuskasvua on tullut tasaisesti lisää 1870-luvulta 2000-luvulle saakka. Geenit eivät ole tuossa ajassa todellakaan ehtineet muuttua vaan sen täytyy olla muista tekijöistä juontuvaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 11, 2019, 20:57:10
Mutta esim. indonesialaiset eivät ole mitään nälkäänäkevää porukkaa, heitähän on siellä herranjumala yli 200 miljoonaa!
Ei heidän ruumiinrakenteensa riipu ravinnonmäärästä, vaan geneettisestä sopeutumasta paikallisiin oloihin, myös ravinnonsaannin suhteen. Siksi ovat lyhyempiä kuin me. Jos tulevat tänne syömään läskiä, lanttua ja hirvenlihaa, eivät noin vain kasva yhtä pitkiksi, kuin suomalaiset, koska heidän geneettinen perimänsä ratkaisee heidän fyysisten ominaisuuksiensa mallin. Ihmisryhmät eri alueilla ovat kehittyneet erilaisiksi, mikä tarkoittaa siis genetiikan erilaisuutta ryhmien välillä.

Seksuaalinen suosiminen, ympäristövaikutukset, ruokavalio kaikki muokkaavat myös ihmisten jatkuvuutta ja geneettistä perimää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2019, 21:14:16
Se, että jossain maassa on paljon väkeä, ei suinkaan tarkoita, etteikö siellä voitaisi nähdä nälkää. Pikemminkin voi jopa olla päinvastoin, usein väkirikkaimmissa maissa nimenomaan nähdään nälkää. Esimerkiksi Intiassa, Pohjois-Koreassa ja Afrikassa moni paikoin.

Juuri tällä hetkellä Indonesiassa on noin 20 miljoonaa ihmistä köyhyyrajan alapuolella ja näkee nälkää (https://www.google.com/search?q=hunger+indonesia&safe=active&sxsrf=ACYBGNRU0mEYbZFFY6fhJwSHH_dtRut31w:1570817220227&source=lnms&sa=X&ved=0ahUKEwjMtKyT5pTlAhVt7aYKHR_VCt0Q_AUICSgA&biw=1000&bih=541&dpr=1.25). Se ei kyllä selitä väestön lyhyyttä, sillä enemmän merkitystä on sillä, vallitsiko nälänhätä näiden nykyisten aikuisten lapsuudessa, jolloin nälkäänäkeviä käsittääkseni oli paljon enemmän.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 11, 2019, 22:53:49
Kasvavatko indonesialaiset pojat 175-185- senttisiksi, kuten eurooppalaiset, jos saavat enemmän ruokaa?
Tuskin ihan heti, koska geneettinen perimä estää sitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2019, 23:54:42
Japanilaispojat kasvavat tuon mittaisiksi, jos joutuvat lapsesta alkaen syömään länsimaista ruokaa. Olettaisin, että sama pätee indonesialaisiinkin poikiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 12, 2019, 00:47:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2019, 23:54:42
Japanilaispojat kasvavat tuon mittaisiksi, jos joutuvat lapsesta alkaen syömään länsimaista ruokaa. Olettaisin, että sama pätee indonesialaisiinkin poikiin.
Siksihän NBA:n koripalloilijoissa on japanilaisia ja indonesialaisia...
Puhutko roskaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 12, 2019, 07:57:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 00:47:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2019, 23:54:42
Japanilaispojat kasvavat tuon mittaisiksi, jos joutuvat lapsesta alkaen syömään länsimaista ruokaa. Olettaisin, että sama pätee indonesialaisiinkin poikiin.
Siksihän NBA:n koripalloilijoissa on japanilaisia ja indonesialaisia...
Puhutko roskaa?

Indonesialaiset ja japanilaiset eivät toistaiseksi ole siirtyneet syömään kattavasti länsimaista ruokaa. NBA-koripalloilijaksi päätymisen edellytyksiin kuuluu toisaalta muutamia muitakin juttuja kuin pelkkä riittävä pituus.  Koripallomestaruuksia kun ei ratkota vain vertailemalla joukkueen pelaajien pituuksia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2019, 10:36:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 00:47:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2019, 23:54:42
Japanilaispojat kasvavat tuon mittaisiksi, jos joutuvat lapsesta alkaen syömään länsimaista ruokaa. Olettaisin, että sama pätee indonesialaisiinkin poikiin.
Siksihän NBA:n koripalloilijoissa on japanilaisia ja indonesialaisia...
Puhutko roskaa?

Ovatko NBA-koripalloilijat muka 175-185 -senttisiä? Taas siirtelet maalitolppia. Se väitteesihän, mihin vastasin, oli:

LainaaKasvavatko indonesialaiset pojat 175-185- senttisiksi, kuten eurooppalaiset, jos saavat enemmän ruokaa?
Tuskin ihan heti, koska geneettinen perimä estää sitä.

Olettaisin, että jos keskimääräinen pituus on tuo mainitsemasi senttimääriä, tarkoittaa se, että mukana on sekä pitkiä että pätkiä, ehkä normaalihajonnan mukaan.

Olen lähteistänyt linkkamalla artikkelin, jota sinä väität, ettet voi lukea. Miksi et voi? Safiiri laittoi wikilinkin ja hyvän lainauksen. Sinä puolestasi heität pelkkää mutua ja mielipidettä vailla ensimmäistäkään lähdettä ja evidenssiä.

Oletko koskaan ollut sata vuotta vanhassa suomalaisessa töllissä? Katto on matalalla, kaikki huonekalut ovat matalia, oven kamanat ovat niin matalia, että 175-185 -senttinen kalauttaisi kallonsa niihin. Mistähän se mahtaa mielestäsi kertoa? En pidä sinua jännityksessä tämän enempää, vaan kerron vastauksen: suomalaiset olivat lyhyenläntiä sata vuotta sitten.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 12, 2019, 10:47:23
^

Suomalaisten miesten keskimitta on edelleen noin 177 sentin paikkeilla, ehkä sata vuotta sitten 170 sentin luokkaa, mutta tuskin sitä oli silloin yhtä hyvin dokumentoitu.
Asevelvollisethan nykyään mitataan kaikki ja siitä saa hyvän keskiarvon.

On siten syytä olettaa ravintotilantaan vaikutus keksipituuteen. Varmaa on myös geenien vaikutus ja mahdollistaminen pituuskasvussa, kun keskimääräistä pidemmän avioituvat- kuten saarisen perheen koripallotaustaiset vanhemmat on heidän lapsosensa geenien mahdollistama pituus selkeästi suurempi-- Lauri 213 eero taisi jäädä tynkäksi 196 ja komannen veljen nimi ei nyt muistu mieleen parin metrin päälle sekin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 10:36:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 00:47:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2019, 23:54:42
Japanilaispojat kasvavat tuon mittaisiksi, jos joutuvat lapsesta alkaen syömään länsimaista ruokaa. Olettaisin, että sama pätee indonesialaisiinkin poikiin.
Siksihän NBA:n koripalloilijoissa on japanilaisia ja indonesialaisia...
Puhutko roskaa?

Ovatko NBA-koripalloilijat muka 175-185 -senttisiä? Taas siirtelet maalitolppia. Se väitteesihän, mihin vastasin, oli:

LainaaKasvavatko indonesialaiset pojat 175-185- senttisiksi, kuten eurooppalaiset, jos saavat enemmän ruokaa?
Tuskin ihan heti, koska geneettinen perimä estää sitä.

Olettaisin, että jos keskimääräinen pituus on tuo mainitsemasi senttimääriä, tarkoittaa se, että mukana on sekä pitkiä että pätkiä, ehkä normaalihajonnan mukaan.

Olen lähteistänyt linkkamalla artikkelin, jota sinä väität, ettet voi lukea. Miksi et voi? Safiiri laittoi wikilinkin ja hyvän lainauksen. Sinä puolestasi heität pelkkää mutua ja mielipidettä vailla ensimmäistäkään lähdettä ja evidenssiä.

Oletko koskaan ollut sata vuotta vanhassa suomalaisessa töllissä? Katto on matalalla, kaikki huonekalut ovat matalia, oven kamanat ovat niin matalia, että 175-185 -senttinen kalauttaisi kallonsa niihin. Mistähän se mahtaa mielestäsi kertoa? En pidä sinua jännityksessä tämän enempää, vaan kerron vastauksen: suomalaiset olivat lyhyenläntiä sata vuotta sitten.

Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2019, 13:40:35
Eikä tarvitse kuin katsoa keski-ikäisiä ja nuoria rinnakkain. Teinit näyttävät teinimutanttihirviöiltä keski-ikäisten rinnalla, puhumattakaan vanhuksista. Vanhuksilla tosin esim. osteoporoosi, osteomalasia ja välilevyntyrät lyhentävät vartta, mutta jos otetaan näitä sairastamattomia ja verrataan teineihin, ero on huomattava. Pitää olla sokea, jotta ei tätä huomaisi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 12, 2019, 14:05:24
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 13:40:35
Eikä tarvitse kuin katsoa keski-ikäisiä ja nuoria rinnakkain. Teinit näyttävät teinimutanttihirviöiltä keski-ikäisten rinnalla, puhumattakaan vanhuksista. Vanhuksilla tosin esim. osteoporoosi, osteomalasia ja välilevyntyrät lyhentävät vartta, mutta jos otetaan näitä sairastamattomia ja verrataan teineihin, ero on huomattava. Pitää olla sokea, jotta ei tätä huomaisi.

Sokeakin voi myös turvautua tilastotietoihin, joita on tarjolla:
Lainaa
Suomalaiset lapset ovat nykyisin huomattavasti pidempiä kuin 1959–1971 syntyneet, ja lapset saavuttavat loppupituutensa aiempaa nopeammin.[34] Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.
Wikipedia

Jos siis nyt ajatellaan, että muutos pituudessa johtuu geeneistä, niin aika vinhaa vauhtia tuon geneettisen muutoksen olisi pitänyt tapahtua ja nykynuorten geenit olisivat jotain ihan muuta kuin heidän isovanhempiensa.

Lainaa
Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä ja nuorten naisten keskipituus 167,5 senttimetriä.
Wikipedia

Siis alle sadassa vuodessa keskipituuden muutos n. 10 cm. Kun sukupolven mitta on 30 vuotta, niin muutos on tapahtunut about kolmessa sukupolvessa eli liian nopeasti ollakseen geeniperimässä tapahtuneen muutoksen tuottamaa. Eikä 1922 ollut Suomessa nälänhätää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 14:09:37
^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 12, 2019, 15:41:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 12, 2019, 15:59:55
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 12, 2019, 15:41:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.

Mutta kun tarkastellaan keskimääräistä pituutta väestössä, on vanhemmissa sellainen tavanomainen jakauma pitkiä, pätkiä ja siltä väliltä mittaisia.

LainaaIhmisen pituus vaihtelee yleisesti ottaen vähän verrattuna muihin ihmisen anatomisiin ominaisuuksiin. Yleensä pituus noudattaa normaalijakaumaa.
Wikipedia

Nykyään pituuteen vaikuttavia geenejä voidaan tutkia muutoinkin kuin vain yrittämällä sulkea pois vaikuttavista tekijöistä ympäristövaikutukset tai perintötekijät (kuten kaksostutkimuksissa) ja tieto ei ole enää vain "johtuu perimästä / ympäristöstä" -tasoa.

LainaaKansainvälinen tutkijaryhmien konsortio Genetic Investigation of Anthropometric Traits (GIANT) on vuoteen 2017 mennessä tunnistanut lähes 800 geenimuunnosta, jotka vaikuttavat ihmisen pituuteen. Löytöjen myötä pituuden heritabiliteetista on nyt selvitetty 27,4 prosenttia. Ensimmäiset 700 geenimuunnosta löydettiin vuonna 2014 genominlaajuisen riippuvuustutkimuksen avulla, jossa skannataan suuri määrä genomeja. Näin löydetään yleisiä muunnoksia, joilla on kullakin kuitenkin korkeintaan vain yhden millimetrin vaikutus pituuteen. Vuonna 2017 ryhmä käytti ExomeChip-menetelmää, jolla se löysi 83 harvinaisempaa muunnosta, joita esiintyy korkeintaan viidellä prosentilla ihmisistä. Nämä muunnokset vaikuttavat proteiineja koodaaviin geeneihin, ja niistä 24:llä on yli yhden senttimetrin vaikutus pituuteen.
Wikipedia
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2019, 16:30:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 12, 2019, 15:41:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.
Jos masaiperhe tai vaikka hollantilaisperhe muuttaisi johonkin kaukoidän riisinsyöjäympäristöön (joka myös pysyisi sellaisena sen ajan kun lapset kasvavat aikuisiksi) omaksuen ympäristön ruokavalion, niin heidän siellä syntyneet geneettiset jälkeläisensä olisivat todennäköisesti vanhempiaan lyhyempiä. Ehkä 15-20 cm lyhyempiä, veikkaisin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 16:57:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 14:09:37
^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.savonsanomat.fi/savo/Maito-saattaa-selitt%C3%A4%C3%A4-pituuskasvua/496527Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

LainaaPerheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 12, 2019, 16:59:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 16:30:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 12, 2019, 15:41:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.
Jos masaiperhe tai vaikka hollantilaisperhe muuttaisi johonkin kaukoidän riisinsyöjäympäristöön (joka myös pysyisi sellaisena sen ajan kun lapset kasvavat aikuisiksi) omaksuen ympäristön ruokavalion, niin heidän siellä syntyneet geneettiset jälkeläisensä olisivat todennäköisesti vanhempiaan lyhyempiä. Ehkä 15-20 cm lyhyempiä, veikkaisin.

Toisaalta pelkästä lyhyestä mitasta ei voi suoraan päätellä, että geenit ovat sen takana, koska kyse voi myös olla ympäristötekijöiden vaikutuksesta, jotka ovat estäneet kasvun siihen pituuteen, jonka geenit mahdollistaisivat. Toisaalta:

LainaaLyhyiden ihmisten on useissa tutkimuksissa todettu elävän keskimäärin vanhemmiksi kuin pitkien. Pitkillä ihmisillä on esimerkiksi suurempi riski sairastua syöpään tai veritulppaan kuin lyhyiden, ja heillä myös loukkaantumisen riski on suurempi. Sardiniassa vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan lyhyen miehen elinkaari on keskimäärin noin kaksi vuotta pitempi kuin muiden miesten.
Wikipedia

Tulee mieleen Arvo Ylppö, joka ei vartensa pituudella voinut ylpeillä, mutta ikänsä pituudella kyllä (104 v.).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 12, 2019, 22:27:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 13, 2019, 07:32:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 22:27:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

Niin. Jostain syystä kuitenkin kiellät, että ympäristön vaihtaminen (Indonesiasta USAhan esim) ei vaikuttaisi indonesialaisten pituuteen. Väestön geeniperimä ei muutu ihan hetkessä, vaan siihen tarvitaan aikaa enemmän kuin pari kolme sukupolvea. Siten se muutos, joka väestön pituudessa on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana, on oletettavasti ympäristötekijöiden aikaansaamaa.

Itse asiassa geneettisen perimän hidas muutos on asia, johon itse jatkuvasti vetoat selittäessäsi perimällä sen, etteivät tietyt kansat edes voi menestyä. Jos muutos perimässä olisi mahdollinen lyhyessä ajassa, olisi tuo oma väitteesi täysin typerä. Lisäksi maahanmuuttajienkaan perimästä ei kannattaisi huolta kantaa, koska sekin tietenkin olisi nopeasti muuttuvaa. Varsinkin, jos se myös sekoittuisi toisten kansojen perimään. Suomalaisten geneettinen perimäkin olisi silloin oletettavasti nykyään ihan erilainen kuin se oli 1922. Jos sen taustalla oleva pituuteen vaikuttava genetiikka olisi muuttunut (joka oletuksena koska keskimääräinen pituus on), niin silloin vastaavia muutoksia voidaan olettaa muissakin erilaisia ominaisuuksia tuottavissa geeneissä.

Onko siis tosiaan niin, että keskimääräisen pituuden muutos on perimässä tapahtunut muutos - jolloin suomalainen geeniperimä on ihan toisenlainen kuin se oli 100 vuotta sitten ja 2020 syntyvä suomalainen on geneettisesti selvästi erilainen kuin 1920-luvulla? Vai onko geneettinen perimä paljon hitaammin muuttuvaa - jolloin tapahtunut nopea keskipituuden muutos (n. 100 vuotta / n. 10 cm) oletettavasti johtuu ympäristötekijöistä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:22:21
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 16:30:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 12, 2019, 15:41:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.

Aika selvää lienee, että pitkien ihmisten jälkeläiset ovat todennäköisemmin pitkiä, kuin lyhyiden.
Ihmispopulaatio on kyllä aikojen saatossa sekoittunut hyvin paljon ja varmaan sitä geneettistä vaihtelua voi olla paljonkin. Siitähän paljon riippuu kenen kanssa niitä jälkeläisiä on tuotettu.

Olosuhteet vaikuttavat perimään, kuten masai heimon miesten keskipituus lienee parin metrin luokkaa. Geenithän valikoituvat siitä joukosta, joka jatkaa sukuaan. Ihon pinta-ala suhteessa kehon tilavuuten suosii masai-heimon olosuhteissa eläviä ihmisiä (pitkiä ja hoikkia) ja heimon erikoisuudet ovat siitä seurauksena.

Varmaan ne ominaisuudet säilyisivät muuallekin muutettaessa, eikä kovin nopeasti muuttuisi, mutta sekoittuessaan toisten ryhmien geeneihin tapahtuisi tietenkin nopeaakin muutosta.
Jos masaiperhe tai vaikka hollantilaisperhe muuttaisi johonkin kaukoidän riisinsyöjäympäristöön (joka myös pysyisi sellaisena sen ajan kun lapset kasvavat aikuisiksi) omaksuen ympäristön ruokavalion, niin heidän siellä syntyneet geneettiset jälkeläisensä olisivat todennäköisesti vanhempiaan lyhyempiä. Ehkä 15-20 cm lyhyempiä, veikkaisin.

Mahdollisesti noin kävisi jollakin aikavälillä. Myös puolisonvalinnat varmaan monipuolistuisivat, joka sekin vaikuttaisi.- (se olisi ilmeisesti kuitenkin nopeampi tie.

Korjaan tässä samalla tuon koripalloijoiden nimen Markkasiksi, mistä mielen kätköistä sen Saarisen siihen kaivoinkaan, ehkä aino-kaisa, oli alitajunnassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:30:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 16:57:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 14:09:37
^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.savonsanomat.fi/savo/Maito-saattaa-selitt%C3%A4%C3%A4-pituuskasvua/496527Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

LainaaPerheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2019, 11:42:09
^^
Joo, kyllähän niitä hongankolistajaperheitä on, ja toisaalta lyhyenläntiäkin perheitä. Kullakin perheellä ympäristönä on kyllä se ominaisuus, että ruokailutottumukset tuppaavat olemaan hyvin hitaasti muuttuvia. Tätä on ihan tutkittukin, ensin muuttuu ulkonäkö (tukkatyyli, vaatteet), sitten kieli, ja vasta sitten ruokamieltymykset. Ne "äidin lihapullat", tai mikä ruokalaji nyt onkin kyseissä perheessä se rakastetuin, herättää hyviä fiilikisiä ihan vanhuksillakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 13, 2019, 12:24:38
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:30:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 16:57:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 14:09:37
^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.savonsanomat.fi/savo/Maito-saattaa-selitt%C3%A4%C3%A4-pituuskasvua/496527Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

LainaaPerheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

On kuitenkin eri asia puhua yksilöistä ja väestön keskimääräisestä pituudesta. Taitaa olla aikas vähän sellaisia väestöjä, joissa kaikki vaimot ovat "lyhyitä ja paksuja" ja miehet "pitkiä ja ohuita". Ainakaan nämä ominaisuudet eivät ole kaikilla vaimoilla ja miehillä keskimääräistä korostuneempia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2019, 12:54:45
^
Jahka odotetaan, saattaa se vielä sellainenkin henkevä keskustelunavaus tulla, jossa liitetään kansan pituus ja ohuus (miehillä) ja pätkyys ja paksuus (naisilla) vaikkapa juurikin älykyyteen. Eli todistetaan tälläkin yliälykkäällä tavalla, miksi tänne ei voi tulla sitä-ja-sitä ihmisryhmää, kun ovat niin pitkiä/pätkiä.

Ja sitten vaan odottaa seuraavaa vanhasta, joka mittaa pituuksia, ja niistä sitten estimoi eri rotujen älykkyyksiä ja geneettisiä eroja genomissa.

---
Jos pituus on (muka) 90 % geneettisesti määrittynyttä, ja muutokset ovat siltikin niinkin rajuja kuin 180 cm:sta 160 cm:iin lyhyen ajan kuluessa (kun siirryttiin metsästyskulttuurista maanviljelyyn), eikö tässä ole ristiriita, matemaatikot ahoi? 11-13 % vähennys pituudessa pelkästään ympäristöä muuttamalla (20/180 - 20/160).

Jos pituus on (muka) 90% geneettisesti määräytymistä, ja älykkyys (muka) 50% geneettisesti määräytynyttä, eikö ällikkyysmittauksissa sitten pitäisi olla huimasti enemmän hajontaa kuin pituusmittauksissa, esim. 50 ÄO-pistettä? Vai miten päin tuo nyt menee? (Viime yönä tuli nukuttua vain vähän, ja nyt lyö tyhjää.)
- pituus ehkä (M) 187 - 159 cm = 28 cm erotus, mikä on 15% 187 cm:sta ja 18% 159 cm:sta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 13, 2019, 17:40:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 12:24:38
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:30:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 16:57:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 14:09:37
^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.savonsanomat.fi/savo/Maito-saattaa-selitt%C3%A4%C3%A4-pituuskasvua/496527Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

LainaaPerheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

On kuitenkin eri asia puhua yksilöistä ja väestön keskimääräisestä pituudesta. Taitaa olla aikas vähän sellaisia väestöjä, joissa kaikki vaimot ovat "lyhyitä ja paksuja" ja miehet "pitkiä ja ohuita". Ainakaan nämä ominaisuudet eivät ole kaikilla vaimoilla ja miehillä keskimääräistä korostuneempia.

Aika jännä oletus, pätkistä ja pitkistä, mutta ei sinänsä yllätys, jos haluaa tulkita tuolla tapaa.

Kysymys oli ominaisuuksien periytyvyydestä.
On selvää, että masai-heimon olosuhteet ovat olleet melko vakiintuneita ilmeisen pitkiä aikakausia, eikä valintamahdollisuudet ole läheskään sellaiset, kuin nykymaailman glopaalissa ympäristössä.
Niin eiköhän täällä sivistyneessä pohjolassakin riittäne valinnanvaraa ja valintahan ratkaisee keskimäärin-  valinnoilla  on tapana tasata myös niitä vaihteluita.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 13, 2019, 18:44:30
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 13, 2019, 17:40:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 12:24:38
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:30:12
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 16:57:19
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 12, 2019, 14:09:37
^
Muistelisin lukeneeni tutkimuksesta jossa murojen säännöllinen syönti aamupalalla kasvattaa pitempiä nuoria.

^
Voi selitys tietenkin olla maito, jonka kanssa murot nautitaan.

Lainaus käyttäjältä: https://www.savonsanomat.fi/savo/Maito-saattaa-selitt%C3%A4%C3%A4-pituuskasvua/496527Maidon arvellaan stimuloivan pituuskasvua, mutta sitä ei ole todennettu tutkimuksilla.

LainaaPerheenjäsenten pituuserot selittyvät sillä, että pituuskasvuun vaikuttavia geenejä on todennäköisesti satoja. Niistä tunnetaan vasta kymmeniä, joista jokaisella on pieni vaikutus pituuteen.

Geenit sekoittuvat hyvin satunnaisesti, joten vaihtelu perheen sisälläkin voi olla hyvinkin suurta.

– Pituuden genetiikka on kompleksinen kokonaisuus, Silventoinen sanoo.
...
Käytännössä olosuhteet karsivat ihmiskunnasta ääripäitä: nälänhätätilanteissa pitkät kuolevat ensimmäisinä pois.

–Näin syntyy tasapaino, jossa keskimittaiset jäävät enemmistöksi, Nyman sanoo.

Hän korostaa, ettei evoluutio ehdi vaikuttaa lyhyissä aikajaksoissa tapahtuneisiin pituuskasvumuutoksiin.

No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.

On kuitenkin eri asia puhua yksilöistä ja väestön keskimääräisestä pituudesta. Taitaa olla aikas vähän sellaisia väestöjä, joissa kaikki vaimot ovat "lyhyitä ja paksuja" ja miehet "pitkiä ja ohuita". Ainakaan nämä ominaisuudet eivät ole kaikilla vaimoilla ja miehillä keskimääräistä korostuneempia.

Aika jännä oletus, pätkistä ja pitkistä, mutta ei sinänsä yllätys, jos haluaa tulkita tuolla tapaa.

Kysymys oli ominaisuuksien periytyvyydestä.
On selvää, että masai-heimon olosuhteet ovat olleet melko vakiintuneita ilmeisen pitkiä aikakausia, eikä valintamahdollisuudet ole läheskään sellaiset, kuin nykymaailman glopaalissa ympäristössä.
Niin eiköhän täällä sivistyneessä pohjolassakin riittäne valinnanvaraa ja valintahan ratkaisee keskimäärin-  valinnoilla  on tapana tasata myös niitä vaihteluita.

Kyse oli väestöryhmien geneettisestä perimästä ja sen muuttumisen nopeudesta. Liikkeellehän lähdettiin niistä iänikuisista Vanhasen ja Lynnin älykkyystutkimuksista, joissa esitettiin eri kansojen älykkyydestä väitteitä. On aika tyhjäpäistä selostaa yksilöiden välistä vaihtelua ja ominaisuuksien periytymistä vanhemmilta lapsille, kun puhutaan väestön keskimääräisestä pituudesta tai älykkyydestä ja niiden muuttumisesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 14, 2019, 08:53:33
^

Nykyään glopaalissa maailmanjärjestyksessä voitkin ottaa sitten koko maaplaneetan keskiarvon huomioon, ihan täysipäisesti.

Keskiarvoja etsiessäsi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 14, 2019, 10:13:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 08:53:33
^

Nykyään glopaalissa maailmanjärjestyksessä voitkin ottaa sitten koko maaplaneetan keskiarvon huomioon, ihan täysipäisesti.

Keskiarvoja etsiessäsi.

Minä niitä keskiarvoja ole etsinyt, vaan Vanhanen ja Lynn (ölykkyydestä). Tai se, joka on tehnyt tilaston ihmisten keskimääräisestä pituudesta ja sen muutoksista. Kyllä - on olemassa myös kaikkien ihmisten keskipituus:

LainaaAikuiset miehet ovat maailmanlaajuisesti keskimäärin 166 senttimetriä pitkiä ja naiset 154 senttimetriä.
Wikipedia

Tässä siis koko maaplaneetan miesten ja naisten (eli kaikkien maailman ihmisten) , sillä eipä taida ihmislajia muualla elellä) keskipituus. Kyse siis on siitä pituudesta, jonka he saavuttavat aiukuistuessaan ja pituuskasvun päättyessä. Jos tällaista keskimääräistä pituutta ei olisi, ei olisi myöskään mahdollista kutsua ihmisiä keskimääräistä lyhyemmiksi tai pidemmiksi. Eikä olisi mielekästä puhua geeneistä, jotka antavat potentiaalin keskimääräistä pidempään tai lyhyempään pituuteen.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:05:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 07:32:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 22:27:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

Niin. Jostain syystä kuitenkin kiellät, että ympäristön vaihtaminen (Indonesiasta USAhan esim) ei vaikuttaisi indonesialaisten pituuteen.
En sanonut noin, vaan sitä, että sekä ympäristö, että perimä vaikuttavat. Ihmisten perimä ei muutu yhtäkkiä, joten indonesialaisista ei tule samanlaisia kuin länsimaalaisista parissa sukupolvessakaan. Perimä estää äkillisiä muutoksia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 13, 2019, 11:30:12
No sanotaan esimerkkinä, jos vaimo on "lyhyt ja Paksu"  mies "pitkä ja ohut" Voi heidän lapsistaan tulla lyhyitä tai  pitkiä jomman-kumaan geenien dominoidessa pituuskasvua. Se voi ilmetä myös myöhemmin tulevissa sukupolvissa- sanoisin siis etteivät olosuhteet pelkästään määrää sitä kasvua, vaihtelua on geeneissä paljonkin, mutta olosuhteet kyllä edesauttavat sitä dominoivaa.
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 14, 2019, 21:17:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

Öh, ei. Geenit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Ominaisuudet ovat. Ja ehkä voi puhua myös dominoivista tai resessiivisistä alleelelista jossain lokuksessa, mutta siis semmoista kuin doimnoiva tai resessiivinen geeni ei ole olemassakaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:36:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 18:44:30
Kyse oli väestöryhmien geneettisestä perimästä ja sen muuttumisen nopeudesta. Liikkeellehän lähdettiin niistä iänikuisista Vanhasen ja Lynnin älykkyystutkimuksista, joissa esitettiin eri kansojen älykkyydestä väitteitä. On aika tyhjäpäistä selostaa yksilöiden välistä vaihtelua ja ominaisuuksien periytymistä vanhemmilta lapsille, kun puhutaan väestön keskimääräisestä pituudesta tai älykkyydestä ja niiden muuttumisesta.
Ihmiset eivät useinkaan kykene erottamaan yksittäistapauksia populaatioiden keskimääräisyydestä, siksi Vanhasta/Lynniä tms. ymmärretään usein niin väärin, hehän puhuvat keskimääräisyyksistä. Esim. Tatu Vanhanenhan puhui siitä, että populaatioiden sekoittuminen olisi pitkällä tähtäimellä hyvää, koska tasoittaisi myös lahjakkuus- ja älykkyyseroja ryhmien välillä, joita tutkimustensa mukaan havaitsi.

On olemassa teorioita siitä, että ihmisryhmien risteytyminen mahdollisimman kaukaisten ihmisten kanssa olisi positiivinen asia, koska geneettinen vaihdunta olisi silloin tehokkainta. On ymmärrettävää siinä mielessä, että liian läheinen lisääntyminen lähigeneettisten sukulaisten kanssa voi luoda ongelmia, mutta toki voi luoda yhtälailla hyödyllistäkin geneettistä perimää. Esim. juutalaisten kohdalla on puhuttu siitä, että geneettinen perimä on saattanut muotoutua älykkyyttä suosivaksi, kun juutalaisyhteisöt (ainakin askenazi-juutalaisten (Euroopassa) keskuudessa) ovat olleet jossain määrin sisäsiittoisia. Sisäsiittoisuus on yleistänyt tautejakin (Tay-Sachs- syndrooma tms.), joita esiintyy vain juutalaisilla. Mutta on niitä fyysikoita ja shakkimestareitakin aika monia...!? Juutalaisia nobelistejako...!

Jos ihmisten risteytyminen juuri erilaisten ryhmien kesken olisi ihmisiä kehittävää, etelä-Afrikan värilliset ja USA:n/etelä-Amerikan värilliset olisivat menestynyt ihmisryhmä. Mutta he eivät ole! Miksi siis? Hehän edustavat juuri sitä tilannetta, jossa valkoinen ja musta rotu ovat sekoittuneet, hyvin kaukaiset ja erilaiset geneettiset populaatiot. Luoko tuo parasta geeniperimää? Nuo sekaväestöt eivät ole menestyneet juuri mustia paremmin. Miksi? Ehkä sekoittuminen ei nostakaan geneettisiä valiogeenejä esille. Ehkä se taannuttaa?

Joo, vähän ajatusvirtaa edellisessä, mutta mitä oikeasti perimästämme ymmärrämme? Onko tietynasteinen sisäsiittoisuus hyväksi, jos nostaa esille hyviä taipumuksia (=geenejä). Onko sekoittuminen hyvä asia, jos taannuttaa toista ryhmää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:40:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 14, 2019, 21:17:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

Öh, ei. Geenit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Ominaisuudet ovat. Ja ehkä voi puhua myös dominoivista tai resessiivisistä alleelelista jossain lokuksessa, mutta siis semmoista kuin doimnoiva tai resessiivinen geeni ei ole olemassakaan.
Ok, siis dominoiva ominaisuus geenissä, en ole niin asiantuntija näissä asioissa. Mutta nuohan tulevat esille juuri vanhempien perimässä. Dominoiva ominaisuus helpommin, resessiivinen, jos molemmilla vanhemmilla on sama ominaisuus alleelien kautta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 14, 2019, 23:51:19
Ei mennyt vieläkään ihan nappiin. Kyse ei ole "dominoiva ominaisuus geenissä", vaan ihmisessä.  Esimerkiski ruskeasilmäisyys on yksilön ominaisuus. Voidaan myös puhua dominoivasta alleelista, eli ruskeasilmäisyysalleelista, eli geenimuodosta, joka aiheuttaa ruskeasilmäisyyttä.


Perinnöllisyystieteessä dominoiva eli vallitseva ominaisuus tarkoittaa ominaisuutta, joka tulee näkyviin sekä homotsygoottisena että heterotsygoottisena. Vaikka yksilöllä on aina kaksi alleelia samasta geenistä, jo yksi dominoiva alleeli riittää siihen, että ominaisuus tulee näkyviin yksilön fenotyypissä eli ilmiasussa. Samasta syystä dominoiva ominaisuus ei voi resessiivisen tavoin periytyä huomaamatta sukupolvien yli, vaan kaikki dominoivan alleelin kantajat ilmentävät ominaisuutta myös fenotyypissään.[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Dominoiva_ominaisuus


Perinnöllisyystieteessä resessiivinen eli väistyvä ominaisuus tulee näkyviin yksilön ilmiasussa eli fenotyypissä vain, mikäli ominaisuuden aiheuttava alleeli on periytynyt yksilölle homotsygoottina eli samaperintäisenä. Jos genotyyppi on lokuksen suhteen heterotsygootti eli eriperintäinen, dominoiva alleeli määrää ilmiasun ja resessiivisellä alleelilla ei ole vaikutusta. Tämän vuoksi resessiivinen alleeli voi periytyä monen sukupolven yli ilman, että se tulee näkyviin ilmiasussa.

Resessiiviseksi voidaan kutsua sekä resessiivisesti vaikuttavaa alleelia että sen määräämää ominaisuutta. Ainoastaan saman lokuksen dominoivien alleelien aiheuttamaa geneettinen peittyvyyttä kutsutaan resessiivisyydeksi: ominaisuus voi olla polygeeninen eli useiden geenien yhdessä ohjaama, tai olla epistaasissa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Resessiivinen_ominaisuus


Geenimuodot eli vastingeenit eli alleelit ovat saman geenin vaihtoehtoisia ilmentymiä, joilla on kromosomissa sama paikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Alleeli
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 15, 2019, 07:39:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:36:35

Ihmiset eivät useinkaan kykene erottamaan yksittäistapauksia populaatioiden keskimääräisyydestä, siksi Vanhasta/Lynniä tms. ymmärretään usein niin väärin, hehän puhuvat keskimääräisyyksistä.

Olen tavannut niin monta erittäin älykästä mustaihoista, että en voi tuohon rasistiseen argumenttiin uskoa. Koska älykkäitä mustaihoisia on, ajatus siitä, että sama geeni säätelisi pigmnenttiä ja älykkyyttä, on roskaa.

Osmo Soininvaara


Kukahan muuten tuollaisen "sama geeni" -väitteen on esittänyt? En muista nähneeni sellaista. Ihonväri on vain yksi monista ihmisten ominaisuuksista. Musta iho on yleinen afrikkalaisilla, mutta hyvin tummaa ihoa esiintyy muuallakin, esimerkiksi Intiassa ja Sri Lankassa.

Yhteinen ihonväri ei tarkoita sitä, että kaikki afrikkalaiset olisivat muilta osin samanlaisia. Jo Helsingin kaduilla kävellessään voi nähdä monenlaisia afrikkalaisia, joiden ulkonäkö eroaa huomattavasti toisistaan ilmeisesti siksi, että he ovat kotoisin eri osista Afrikkaa. Välimatkat Afrikan mantereen laidalta toiselle ovat samaa luokkaa kuin etäisyys Lapista Espanjaan, joten ihmiset eivät tietenkään ole täysin saman näköisiä.

Jotkut Helsingissä liikkuvat afrikkalaistaustaiset ovat hyvin eri näköisiä kuin tyypilliset eurooppalaiset. Joillakin on erittäin leveä iso pää ja ulkoneva "takapuoli" ja vanttera ruumiinrakenne ja hyvin musta iho. Nämä ihmiset, joita on nyt alkanut ilmestyä aikaisempaa enemmän katukuvaan, poikkeavat ulkonäöltään huomattavasti esimerkiksi somaleista, jotka ovat usein siroja ja pitkiä. En tiedä, mistä nämä vankkarakenteiset ihmiset ovat tulleet.

Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:36:35
Jos ihmisten risteytyminen juuri erilaisten ryhmien kesken olisi ihmisiä kehittävää, etelä-Afrikan värilliset ja USA:n/etelä-Amerikan värilliset olisivat menestynyt ihmisryhmä. Mutta he eivät ole! Miksi siis? Hehän edustavat juuri sitä tilannetta, jossa valkoinen ja musta rotu ovat sekoittuneet, hyvin kaukaiset ja erilaiset geneettiset populaatiot. Luoko tuo parasta geeniperimää? Nuo sekaväestöt eivät ole menestyneet juuri mustia paremmin. Miksi? Ehkä sekoittuminen ei nostakaan geneettisiä valiogeenejä esille. Ehkä se taannuttaa?

Etelä-Amerikkaan siirrettiin aikoinaan viisi miljoonaa mustaa afrikkalaista orjiksi. Pohjois-Amerikkaan heitä tuli vain 400000. Mustien ihmisten perimää on sekoittunut eteläafrikkalaisiin eri maissa erilaisia määriä. Venezuelaisissa esimerkiksi virtaa 16,3 prosenttia "afrikkalaista verta".

Wikipedia: The autosomal DNA genetic composition of population in Venezuela, is 60.60% of European contribution, 23% of indigenous contribution, and 16.30% of African contribution.

Jos nykyinen trendi jatkuu, Suomesta tulee ennen pitkää etnisesti Venezuela. Se jää kuitenkin välivaiheeksi ennen lopullista afrikkalaistumista.

https://www.japantimes.co.jp/news/2016/06/09/world/social-issues-world/dumpster-diving-hunger-venezuela-economy-tanks-76-people-poverty-line/#.XaVMnaBS-00
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:13:23
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Huoh. Tilastot siis ovat väärässä, koska jokaista ihmistä ei ole mitattu tätä keskimääräistä pituutta laskettaessa? Ok. Mietipä kuitenkin hetki, mitä TUO päätelmä tarkoittaa Vanhasen ja Lynnin tutkimukselle?

Taisit menettää hermosi, kun kasasit tuollaisen määrän olkiukkoilua viestiisi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:18:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:05:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 13, 2019, 07:32:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2019, 22:27:04
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 12, 2019, 13:36:14
Eikä edes tarvitse mennä sadan vuoden taakse, sillä jo rintamamiestalojen - siis niiden sotien jälkeen rakennettujen - mittakaava kertoo, että silloin oltiin keskimäärin lyhyempiä kuin nykyään.
Enkä ole kiistänyt sitä, etteikö parempi ravitsemus kasvattaisi myös pituuskasvua. Sanon vain sitä, että sekä ympäristötekijät, että geneettiset tekijät vaikuttavat. Perimäänhän on muotoutunut geneettisiä eroja aikojen mittaan. Ulkonäkö, pituuskasvu, fyysinen olemus jne. ovat kaikki noita, joihin perimä vaikuttaa.

Niin. Jostain syystä kuitenkin kiellät, että ympäristön vaihtaminen (Indonesiasta USAhan esim) ei vaikuttaisi indonesialaisten pituuteen.
En sanonut noin, vaan sitä, että sekä ympäristö, että perimä vaikuttavat. Ihmisten perimä ei muutu yhtäkkiä, joten indonesialaisista ei tule samanlaisia kuin länsimaalaisista parissa sukupolvessakaan. Perimä estää äkillisiä muutoksia.

Minkä sukupolven länsimaalaisia nyt tarkoitat? Niitä, 1922 syntyneitä vai niitä, jotka ovat nyt vauvoja? Keskipituuden ero näiden välillä on nimittäin merkittävä esim. suomalaisilla. Juuri siksi - koska perimä ei muutu äkillisesti vain muutamassa sukupolvessa - voimme päätellä, että suomalaisten keskipituudessa tapahtunut nopea muutos on todennäköisesti lähinnä ympäristötekijöiden tuottamaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:31:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:40:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 14, 2019, 21:17:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 14, 2019, 21:09:46
Kaikki tekijät vaikuttavat jälkeläisiin. Tietyt asiat nousevat esille, koska genetiikassa tietyt ilmiöt tulevat näkyville dominoivien/resessiivisten geenien kautta toisten jäädessä taustalle (mutta silti perimään).

Öh, ei. Geenit eivät ole dominoivia tai resessiivisiä. Ominaisuudet ovat. Ja ehkä voi puhua myös dominoivista tai resessiivisistä alleelelista jossain lokuksessa, mutta siis semmoista kuin doimnoiva tai resessiivinen geeni ei ole olemassakaan.
Ok, siis dominoiva ominaisuus geenissä, en ole niin asiantuntija näissä asioissa. Mutta nuohan tulevat esille juuri vanhempien perimässä. Dominoiva ominaisuus helpommin, resessiivinen, jos molemmilla vanhemmilla on sama ominaisuus alleelien kautta.

Siellä geeneissä ei kuitenkaan se toinen millään tapaa syrjäydy tai katoa. Ruskeasilmäisellä on geeneissään ihan yhtä lailla se geeni, joka tuottaa ruskeita silmiä kuin sekin, joka tuottaa sinisilmäisyytt- Mittän sinisilmäisyyttä tuottavavien geenien katoamista ei tapahdu, vaikka yksilö olisikin ruskeasilmäinen tuon ominaisuuden dominoivuuden takia. Eikä hänen jälkeläisilleen periydy ruskeasilmäisyyttä tuottavat geenit enemmän kuin sinisilmäisyyttä tuottavat, vaan on ihan yhtä todennäköistä periyttää kumpaa tahansa lapsilleen. Ei siis pidä sotkea ominaisuuden dominoivuutta siihen, miten todennäköisesti tai vahvasti geenit jälkeläisille periytyvät.

Pituuteen vaikuttavia geenejä kuitenkin on useita, jolloin sekä geenien että ominaisuuksien periytyminen on monimutkaisempi juttu kuin tuossa helpossa silmien värin periytymisessä.

LainaaIhmisen pituuskasvun taustalla on suuri joukko pieniä muutoksia perintöaineksessa. Tutkijat ovat nyt tunnistaneet nämä muutokset analysoimalla yli 250 000 ihmisen tietoja, kertoo Science Nordic.

Geenit määräävät 80 prosenttia pituuskasvusta. Pituuteen vaikuttaa 697 pientä muutosta ja muutosten yhdistelmää ihmisen genomissa eli perintöaineksessa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tutkijat-loysivat-ihmisen-pituuskasvuun-vaikuttavat-geenit-aineistona-yli-250-000-ihmisen-joukko/ac25ff68-0818-3977-b606-0fb20429a6c0
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 15, 2019, 12:01:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:13:23
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Huoh. Tilastot siis ovat väärässä, koska jokaista ihmistä ei ole mitattu tätä keskimääräistä pituutta laskettaessa? Ok. Mietipä kuitenkin hetki, mitä TUO päätelmä tarkoittaa Vanhasen ja Lynnin tutkimukselle?

Taisit menettää hermosi, kun kasasit tuollaisen määrän olkiukkoilua viestiisi.

Suotta huolestut, et takuulla saa minua hermostumaan.
Vastaa siis miten se keskiarvo on määritelty, olkiakkaillessasi ja muuttaessasi puheenaihetta asian viereen.
Vanhasen sekoilusta, en myöskään ole puhunut mitään, höperöhän hänen juttunsa ovat.

Geenit ovat taatusti "vastuussa ihmisen olemuksesta" joka sortilla, sitähän varten ne on "keksitty.

Eri asia sitten on miten se kaikki kyetään dokumentoimaan ja kertomaan mitkä geenit milloinkin osallistuvat mihinkin, kuten vaikka kasvuhormien aikaansaamaan kasvutekijöihin.

Muutostahan on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja vaihtelua kaikenlaista. Yhtälailla ympäristötekijät ja migrobit ovat osallisena moneen asiaan ihmiskehossakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 15, 2019, 12:27:37
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 15, 2019, 12:01:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:13:23
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2019, 16:30:28

^
Onko nyt varmasti jokainen mitattu ja laskettu keskiarvo, vai pelkkä otanta joistain väkimääristä.

Edelleen>> koska geenit eivät ymmärrä etteivät ole<> "pituuden" suhteen määräävässä asemassa, voidaan siis sanoa, olevan pelkkää arpapeliä minkä mittainen pikkujättiläinen kulloinkin kenellekin syntyy, vai mitä? Noo olihan Myllyrinne Noin 2,5 metrinen vaikka vanhemmat olivat ihan tavallisen kokoisia. Eli ellei ollut kasvutekijöissä häiriötä, niin jonkinlainen poikkeus Normista, vaikka ei keskipituutta kukaan määrittelisikään.

Jostain kumman syystä kuitenkin pitkähköille ihmisille, tuppaa syntymään myös enemmän niitä pitkäksi kasvavia lapsosia.  Mutta geenit eivät kuulemma tee mitään, uskokoon ken haluaa, toisaalta voitaisiin kyllä väittää geenien tekevät ihmisen ja eläimen sille "päälle" sattuessaan, mutta ei siis kokoon vaikuta mitään, vai miten se meni.

Oletuksien mukaisesti geenit kyllä määräävät paljon muutakin kuin pituuden, esim, mieltymysten on nykytutkimusten mukaisesti todettu olevan geeniriippuvaisia, ja on jopa löydetty niistä vastaavia geenejä. Jotkut eivät voi syödä, esim parsakaalia-öykkimättä.

Huoh. Tilastot siis ovat väärässä, koska jokaista ihmistä ei ole mitattu tätä keskimääräistä pituutta laskettaessa? Ok. Mietipä kuitenkin hetki, mitä TUO päätelmä tarkoittaa Vanhasen ja Lynnin tutkimukselle?

Taisit menettää hermosi, kun kasasit tuollaisen määrän olkiukkoilua viestiisi.

Suotta huolestut, et takuulla saa minua hermostumaan.
Vastaa siis miten se keskiarvo on määritelty, olkiakkaillessasi ja muuttaessasi puheenaihetta asian viereen.
Vanhasen sekoilusta, en myöskään ole puhunut mitään, höperöhän hänen juttunsa ovat.

Geenit ovat taatusti "vastuussa ihmisen olemuksesta" joka sortilla, sitähän varten ne on "keksitty.

Eri asia sitten on miten se kaikki kyetään dokumentoimaan ja kertomaan mitkä geenit milloinkin osallistuvat mihinkin, kuten vaikka kasvuhormien aikaansaamaan kasvutekijöihin.

Muutostahan on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja vaihtelua kaikenlaista. Yhtälailla ympäristötekijät ja migrobit ovat osallisena moneen asiaan ihmiskehossakin.

Joopa joo, Eihän sitä tosiaan mitenkään voida tietää, minkä mittaisia vaikkapa suomalaiset ovat keskimäärin. Ihan on arvailua moinen. Muuten vain on kerätty vuosikymmenten ajan tietoa suomalaisten pituudesta. Kukapa siitä osaisi mitään keskimittoja laskea. Muutoin vain mittaillaan vaikkapa kutsunnoissa nuorten miesten pituuksia, mutta olisihan aivan mahdotonta siitä mitään keskimittaa suomalaiselle miehelle laskea. Vaateteollisuuskin vain arvailee, minkä kokoisia vaatteita kannattaa valmistaa,  niillä mitään dataa ihmisten pituuksista ole olemassa.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 15, 2019, 12:29:45
^

Koetapa hieman tsempata ja puhua asiaakin.

Jorinoita riittää kyllä kaikenlaista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 15, 2019, 15:01:11
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 15, 2019, 12:29:45
^

Koetapa hieman tsempata ja puhua asiaakin.

Jorinoita riittää kyllä kaikenlaista.

https://www.laskurini.fi/matematiikka/keskiarvo-mediaani-moodi-laskuri
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 15, 2019, 16:08:20
^
Ei vaikuta tsempaamiselta....
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 15, 2019, 16:21:57
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 15, 2019, 16:08:20
^
Ei vaikuta tsempaamiselta....


https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&ved=2ahUKEwjHtc-1rJ7lAhUUfMAKHRg6C-sQFjAEegQIABAB&url=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Ftiede%2Fart-2000002912960.html&usg=AOvVaw0hCw21h9RXoQrmr8qivnPE

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=6&ved=2ahUKEwjHtc-1rJ7lAhUUfMAKHRg6C-sQFjAFegQIAhAB&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-9051313&usg=AOvVaw3cR6QYhAkqEWEUOTz7YCdU

https://www.is.fi/terveys/art-2000001228184.html

LainaaMISTÄ muutos sitten johtuu?

– Kolmannes pituuserojen selitystä voisi olla geeneissä, mutta se ei selitä muutosta tällä aikavälillä. Geenit eivät muutu niin nopeasti, eivätkä ne vaihtele niin paljon ympäri maailman, kertoi tutkimuksen johtava tutkija Majid Ezzati Imperial College Londonista BBC:lle.

– Siispä pitkän aikavälin muutokset ja erot ympäri maailman ovat pääosin ympäristötekijöistä johtuvia. Näin siis väestötasolla verrattuna yksilötasoon, jossa geenit selvästi vaikuttavat paljon.

Pituuteen merkittävästi vaikuttavia ympäristötekijöitä ovat ravinto ja sairaudet. Väestö kasvaa pituutta, kun ravinto paranee ja sairaudet vähenevät.

LainaaSUURIN KASVU aikuisten pituudessa viimeisen vuosisadan aikana on tapahtunut eteläkorealaisten naisten keskuudessa. He ovat nyt keskimäärin 20,2 senttiä pidempiä kuin vuosisata sitten. Miesten puolella vastaavasti iranilaiset ovat nyt 16,5 senttiä pidempiä.

Pisimpien ja lyhimpien populaatioiden ero oli 19–20 senttiä vuosisata sitten. Naisilla tämä on pysynyt ennallaan, mutta miesten pituusero on kasvanut, nyt pisimpien väestöjen miehet ovat jopa 24 cm lyhyempiä väestöjä pidempiä. Sukupuolten välillä ero ei ole muuttunut merkittävästi – ennen miehet olivat naisia 11 senttiä pidempiä, nyt ero on 12 senttiä.

Lainaa
Terveystietoja suomalaisista on kerätty järjestelmällisesti ja pitkään. Koska väestö on pieni ja elää syrjäisessä kolkassa, geenitiedolla on arvoa.
https://www.aamulehti.fi/a/201414906
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 15, 2019, 20:56:48
https://www.japantimes.co.jp/news/2018/02/12/national/science-health/average-height-japanese-born-1980-later-declining-study-finds/#.XaYHr2ZS-Uk (https://www.japantimes.co.jp/news/2018/02/12/national/science-health/average-height-japanese-born-1980-later-declining-study-finds/#.XaYHr2ZS-Uk)
Japanilaiset kasvoivat 1900-luvun aikana, mutteivät enää. Parempi ravitsemus on kohentanut pituuskasvua, mutta onko kyse siitä, että geneettinen vaikutus pysäyttää asiaa?

Esim. Japanilaisten, kiinalaisten, etelä-korealaisten kohdalla pituuskasvua voi helposti selittää ravitsemuksen paranemisella. Tuo ei silti tarkoita sitä, että pituuskasvu yltäisi samoihin mittoihin kuin joillakin toisilla rotu/kansallisilla ryhmillä. Erot pienentyvät, eivät välttämättä katoa. Näkisin tuon eron genetiikassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 15, 2019, 21:03:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 15, 2019, 08:31:47
Pituuteen vaikuttavia geenejä kuitenkin on useita, jolloin sekä geenien että ominaisuuksien periytyminen on monimutkaisempi juttu kuin tuossa helpossa silmien värin periytymisessä...
Ihmisryhmien eriytymisessä geenimuutoksia ja geneettisiä valintoja on tapahtunut moneen kertaan. Siksihän ihmiset ovat niin kovin erilaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 16, 2019, 08:56:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 15, 2019, 20:56:48
https://www.japantimes.co.jp/news/2018/02/12/national/science-health/average-height-japanese-born-1980-later-declining-study-finds/#.XaYHr2ZS-Uk (https://www.japantimes.co.jp/news/2018/02/12/national/science-health/average-height-japanese-born-1980-later-declining-study-finds/#.XaYHr2ZS-Uk)
Japanilaiset kasvoivat 1900-luvun aikana, mutteivät enää. Parempi ravitsemus on kohentanut pituuskasvua, mutta onko kyse siitä, että geneettinen vaikutus pysäyttää asiaa?

Esim. Japanilaisten, kiinalaisten, etelä-korealaisten kohdalla pituuskasvua voi helposti selittää ravitsemuksen paranemisella. Tuo ei silti tarkoita sitä, että pituuskasvu yltäisi samoihin mittoihin kuin joillakin toisilla rotu/kansallisilla ryhmillä. Erot pienentyvät, eivät välttämättä katoa. Näkisin tuon eron genetiikassa.

Tietenkin geenit luovat rajan pituuskasvulle. tai no - itse asiassa ihmisen rakenne ja silkka fysiikkakin luovat rajan sille. Ihan miten tahansa pitkäksi ihminen ei voi kasvaa, vaikka geenitkin muuttuisivat. Ei ainakaan maapallolla vallitsevassa painovoimassa ja näillä "rakennustarvikkeilla", joita ihmiseen käytetään.

Siitähän ei tässä ole ollut kyse, etteivätkö geenit vaikuttaisi pituuteen. Mutta - jos väestön keskipituudessa tapahtuu sellaisia nopeita muutoksia, joita on tapahtunut - eivät NUO muutokset voi johtua geeniperimän muutoksista. Perimä ei muutu tuossa määrin muutamassa sukupolvessa. Siten tuo pituuden muutos, on oletettavasti ympäristötekijöiden vaikutuksesta syntynyttä. Osa väestöryhmien pituuseroista johtuu todennäköisesti niiden erilaisesta ympäristöstä (kuten ravinnosta, jota he syövät). Siksi muuttamalla sitä, voidaan muuttaa väestön keskipituutta - ja yksilönkin. Kyllä hollantilaistenkin pituuskasvu saataisiin pienemmäksi, jos he kaikki siirtyisivät sellaiseen vähäproteiiniseen riisipainotteiseen ruokavalioon, jota monet aasialaisväestöt suosivat.

Toteutuneesta pituudesta on ennenaikaista esittää väitteitä geeniperimän muodostamasta rajasta, ellei pysty myös rajaamaan ympäristötekijöiden vaikutusta pois. Sama koskee mitä tahansa geneettistä ominaisuuutta, jonka ilmenemiseen ympäristötekijät vaikuttavat. (Ympäristö = kaikki geenien ulkopuoliset tekijät)

Kaiken kaikkiaan tällainen arvuuttelu geenien ja ympäristön vaikutuksen välillä on jo vanhanaikaistakin, koska nykyään pystytään tutkimaan ne perhanan geenit. Ei siis tarvitse enää turvautua pelkkiin tilastollisiin havaintoihin ja arvailla asioita niiden perusteella. Nykyajan vanhaset ja lynnit voivat tutkia väestöjen geenejä ja pyrkiä löytämään niistä sellaisia eroja, joiden pohjalle voi yrittää rakennella väitteitä väestöjen geeniperimän aiheuttamista rajoitteista. Ihan sama, onko kyse pituudesta vai älystä - tutkittakoon ne geenit suoraan, eikä fenotyyppiä, jonka TIEDETÄÄN syntyvän sekä geenien että ympäristön yhteisvaikutuksesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 16, 2019, 09:47:39
Geeneistä puheen ollen, onko kenelläkään käsitystä tai arvausta siitä, miksi (aikaisemmin) arvostettu Nobel-palkinnon saanut tutkija James Watson heittäytyi rasistiksi. Oliko kyse vanhuudenhöperyydestä vai vahingossa tapahtuneesta lipsahduksesta vai siitä, että Watsonin älykkyys on pakkautunut tieteen puolelle, ja "sosiaalinen älykkyys" on jäänyt lapsen asteelle. Viimeksi mainitulla tarkoitan sitä, että Watson esitti mielipiteensä tieteellisen rehellisesti eikä ymmärtänyt astuneensa tabujen miinakenttään, jossa muutama varomaton sana voi tuhota maineen ja uran lopullisesti.

Watson on nyt jo yli 90-vuotias eikä todennäköisesti enää terävimmillään, mutta luulen että hän vielä päihittäisi tiedoillaan tavallisen kadunmiehen näistä asioissa käytävässä keskustelussa. Ellei hän nyt ole aivan totaalisesti dementoitunut.

Watsonin rasistinen ajatus taitaa olla se, että kun kerran evoluution myötä on kehittynyt erilaisuutta toisistaan eristettynä erilaisessa ympäristössä eläneiden ihmisten ulkonäössä ja fyysissä ominaisuuksissa, miksi erilaisuutta ei olisi voinut kehittyä myös henkisellä puolella varsinkin, kun väestöryhmiä koskevat tilastot ja arkipäivän havainnot osoittavat, että sitä on.

https://en.wikipedia.org/wiki/James_Watson

Geeneistä puheen ollen lehdissä oli vuonna 2016 uutinen, jonka mukaan "ihmisen ja simpanssin geenit eroavat toisistaan vain 1,23 prosenttia".

Jos näin on, ja jos geenit ratkaisevat, niin simpanssienhan voisi olettaa menestyvän koulussa ja opiskeluissa lähes yhtä hyvin kuin ihmistenkin. Mitätön 1,23 prosentin tasoero häviäisi, kun simpansseille uskoteltaisiin, että he ovat ihmisiä, ja opettajille uskoteltaisiin, että simpanssioppilaat ovat älykkäämpiä kuin ihmiset. Viittaan tässä MrKATin esittämiin tutkimuksiin, joissa oppilaiden koetuloksia saatiin paranemaan näillä keinoilla.

Tämä on tietenkin vitsailua. Tarkoitin tällä lähinnä sitä, että pelkkä geeneihin ja niiden samanlaisuuteen tuijottaminen ei riitä, vaan havaintoja pitää tehdä myös mikroskooppien ulkopuolella. Jos jokin asia näyttää ja tuntuu joltakin, eikä havaintoa voida kumota osoittamalla se aistiharhaksi, ei sitä voida kumota myöskään geenisalatieteen ja filosofisen viisastetelun avulla.

Tavallinen kadunmies ei ymmärrä geeneistä tuon taivaallista, mutta silti hänelle on saatu istutettua vuorenvarmat käsitykset geeneihin liittyvistä asioista, vaikka hänen omat silmänsä kertoisivat, että ne ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä hän näkee ja kuulee ja tuntee.

Ihmisille saadaan syötettyä lähes mitä tahansa tietoa, joka ei pidä paikkaansa, ja joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä he asiasta aikaisemmin tietävät, ja miten he asian kokevat ja näkevät. Kun tieto lukee lehdessä, ihmiset alkavat toistaa sitä kuin kopiokoneet, vaikka heidän pitäisi omien kokemustensakin perusteella tietää, ettei se pidä paikkaansa.

Miesten unet ovat mustavalkosia ja naisten unet värillisiä... ja mutta tällaista.

https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/tutkimus-ihmisen-ja-simpanssin-geenit-liki-samanlaiset/452883/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 16, 2019, 10:19:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 16, 2019, 09:47:39
Ihmisille saadaan syötettyä lähes mitä tahansa tietoa, joka ei pidä paikkaansa, ja joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä he asiasta aikaisemmin tietävät, ja miten he asian kokevat ja näkevät. Kun tieto lukee lehdessä, ihmiset alkavat toistaa sitä kuin kopiokoneet, vaikka heidän pitäisi omien kokemustensakin perusteella tietää, ettei se pidä paikkaansa.

Ongelma onkin siinä, että ihminen näkee ja kokee (mukaan luettuna ne luetut lehtitiedot) loppupeleissä hemmetin vähän, mutta kuvittelee näkemänsä ja kokemansa olevan universaali totuus.


T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 16, 2019, 11:01:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 16, 2019, 09:47:39

Tavallinen kadunmies ei ymmärrä geeneistä tuon taivaallista, mutta silti hänelle on saatu istutettua vuorenvarmat käsitykset geeneihin liittyvistä asioista, vaikka hänen omat silmänsä kertoisivat, että ne ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä hän näkee ja kuulee ja tuntee.

Ihmisille saadaan syötettyä lähes mitä tahansa tietoa, joka ei pidä paikkaansa, ja joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä he asiasta aikaisemmin tietävät, ja miten he asian kokevat ja näkevät. Kun tieto lukee lehdessä, ihmiset alkavat toistaa sitä kuin kopiokoneet, vaikka heidän pitäisi omien kokemustensakin perusteella tietää, ettei se pidä paikkaansa.

Miesten unet ovat mustavalkosia ja naisten unet värillisiä... ja mutta tällaista.

https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/tutkimus-ihmisen-ja-simpanssin-geenit-liki-samanlaiset/452883/

On hyvä ymmärtää mitä geeneillä tarkoitetaan. Ne ovat se solujen tumassa sijaitseva dna nauha joka määrää koko organismin rakenteen. Aivoineen kaikkineen, kun ihmisestä puhutaan.

"Ohjekirja eliön tuottamiseen sen itseohjautumisessa,,. Geenit määräävät kaiken ihmisessäkin, mutta olosuhteet myös muokkaavat. On ihan ymmärrettävää, että puutteellisen ravinnon vaikutus ei mahdollista normaalia kehitystä, ja on monia muita tekijöitä, jotka kehitykseen vaikuttavat jo ennen syntymää sekä tietenkin sen jälkeen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 16, 2019, 11:36:40
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 16, 2019, 10:19:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 16, 2019, 09:47:39
Ihmisille saadaan syötettyä lähes mitä tahansa tietoa, joka ei pidä paikkaansa, ja joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä he asiasta aikaisemmin tietävät, ja miten he asian kokevat ja näkevät. Kun tieto lukee lehdessä, ihmiset alkavat toistaa sitä kuin kopiokoneet, vaikka heidän pitäisi omien kokemustensakin perusteella tietää, ettei se pidä paikkaansa.

Ongelma onkin siinä, että ihminen näkee ja kokee (mukaan luettuna ne luetut lehtitiedot) loppupeleissä hemmetin vähän, mutta kuvittelee näkemänsä ja kokemansa olevan universaali totuus.


T: Xante

Hyvin sanottu. Painottaisin kuitenkin vielä sitä, että sen lisäksi, että ihmiset näkevät ja kokevat hemmetin vähän, ihmiset eivät myöskään näe taikka koe samoja asiota, sillä näkeminen ja kokeminen ovat osittain subjektiivisia prosesseja, eivät täysin, mutta tietoisuuteen saapuessa, ne ovat jo osittain subjektiivisia. Sisältö riippuu osaksi siis eletystä elämänkokemuksesta, joka kaikilla ihmisillä on aina erilainen. Se muokkaa näkemystä ja kokemusta. Eli vaikka olisi nähnyt ja kokenut saman keskusteluun linkitetyn Vanhasen ja Lynnin älykkyystutkimuksen, kaikki eivät näe taikka koe sen ylittävän tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, vaikka kyseinen tutkimus onkin kaikille sen nähneille ja kokeneille sama.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 16, 2019, 11:37:37
Suurin eroavaisuus simpanssin ja ihmisen perimässä ei kai olekaan itse geeneissä, vaan pikemminkin geenien säätelyjaksoisssa - eli epigeneettisessä säätelyssä, joka kytkee geenejä päälle ja pois päältä.

"Ihmisen ja simpanssin aivoista - mutta ei muista kudoksista - löytyikin huomattavia eroja siinä, mitkä geenit olivat toiminnassa. Juuri aivoissa toimivien geenien säätely on siis muuttunut ihmisen evoluutiossa erityisen selvästi."

On geeneissäkin toki eroa. Vain yhden geenin erolla voi olla suuria vaikutuksia. Esimerkkinä Neu5Cg-geeni, joka tuottaa eläinsolujen erästä solun pintasokeria. Ihmisen kantamuodolla tämä geeni mutatoitui toimimattomaksi noin kolme miljoonaa vuotta sitten, ja tämä mahdollisti aivojen koon kasvun nelinkertaisesti muihin simpanssilajeihin verrattuna. Toinen tärkeä esimerkki on mutaatio FOXP2-geenissä (joka on säätelygeeni, muiden geenien päälle/pois päältä -kytkijä), jonka ansiosta ihmisellä on puhekyky. Nämä kaksi pientä muutosta aikaansaivat ihmisen kehityksen "viisaaksi" simpanssiksi. Mutta yhtä kaikki, olemme homo sapienseja kaikki tyynni, vaikka Kopek tai Toope mitä tuubaa väittäisivät.

https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/ihmisen_juuria_etsitaan_simpanssin_perimasta (Tiede, v. 2004)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 16, 2019, 11:52:29
^

Geenitutkimus etenee ja on toki erikoisalaa jonka yksityikohdista eivät edes tieteilijät ole läheskään perillä saati yksimielisiä.

Mutta paljon jo tiedetään, yhtenä esimerkkinä.:
Kohdussa solujen paikka sikiössä ilmeisesti määrää myös niiden tulevan tehtävän organismin kokonaisuudessa ja yleensä geeneillä on varaa valita millaiseksi se muoto "tehdään" vastaamaan sitä tehtävää.

Eli tarkennetaan Tieto on siinä ohjelmoidussa dna: ssa mutta vaihtelut ovat säädeltyjä, ellei jokin mutaatio ole muuttanut perimää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 16, 2019, 22:11:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 16, 2019, 08:56:07
...Kaiken kaikkiaan tällainen arvuuttelu geenien ja ympäristön vaikutuksen välillä on jo vanhanaikaistakin, koska nykyään pystytään tutkimaan ne perhanan geenit. Ei siis tarvitse enää turvautua pelkkiin tilastollisiin havaintoihin ja arvailla asioita niiden perusteella. Nykyajan vanhaset ja lynnit voivat tutkia väestöjen geenejä ja pyrkiä löytämään niistä sellaisia eroja, joiden pohjalle voi yrittää rakennella väitteitä väestöjen geeniperimän aiheuttamista rajoitteista. Ihan sama, onko kyse pituudesta vai älystä - tutkittakoon ne geenit suoraan, eikä fenotyyppiä, jonka TIEDETÄÄN syntyvän sekä geenien että ympäristön yhteisvaikutuksesta.
Itse luulen, että tuollainen geneettinen tutkimus nimenomaan tulee nostamaan merkitystään, en tiedä onko hyvä asia? Mutta eikö tämä ole juuri asia, jossa tieteelle pitäisi antaa vapaat kädet tutkia ilman moraalisia/yhteiskunnallisia esteitä, kuten itsekin toisessa ketjussa ilmaisit?

Miksi vanhasia, lynn:ä, murray:a tms. henkilöitä tulisi vähätellä, kun oikeasti ovat tiedettä tehneet asian suhteen. Eivät kaikkia miellyttävästi toki, mutta eihän tieteen tehtävä olekaan miellyttää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 16, 2019, 22:15:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 16, 2019, 09:47:39
(James Watsoniin viitaten) Geeneistä puheen ollen lehdissä oli vuonna 2016 uutinen, jonka mukaan "ihmisen ja simpanssin geenit eroavat toisistaan vain 1,23 prosenttia".
Mitä tuo muuten tarkoittaa siihen havaintoon, että eurooppalais-aasialaisilla on genomissaan 2-4% neanderthalin/denisovanihmisen perimää, joita taas afrikkalaisilla ei ole?! :-\

Juu, en minäkään täysin ymmärrä noita prosenttilukuja...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 16, 2019, 23:16:22
Neandertalilaiset olivat sisarlaji (homo neanderthalensis jolloin me olsimme homo sapiens), tai jopa saman ihmislajib variantti (homo sapiens neanderthalensis jolloin nykyihminen olisi homo sapiens sapiens). (Ja simpassit ja kääpiösimpanssit tietty ovat tyystin eri eläinlajeja.)

According to preliminary sequences from 2010, 99.7% of the nucleotide sequences of the modern human and Neanderthal genomes are identical, compared to humans sharing around 98.8% of sequences with the chimpanzee.

Nykyihminen ja neandertalin ihminen ovat risteytyneet aiemminkin, useaan otteeseen, EUroopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa, ei siis vain Euroopassa. Meillä oli yhteinen esi-isä 660,000 vuotta sitten (simpansseista erkanimme liki 6 miljoonaa vuotta sitten...). Lisäksi olemme risteytyneet arkaaisten ihmislajien kanssa, esim Homo Antecessorin kanssa. H.Antecessor oli ensimmäinen ihmislaji Euroopassa, noin miljoona, pari miljoona vuotta sitten. Se oli pieniaivoinen verrattuna nykyihmiseen ja luultavasti kannibaali (viiltomerkit "saaliseläinten" luissa).

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b8/Homo_sapiens_lineage.svg/800px-Homo_sapiens_lineage.svg.png)

Tuosta kuvasta ei kyllä olla täysin yksimielisiä: vaikka Neandertalilaisten esi-isiksi yleisesti hyväksytään Heidelbergin ihminen, ei viimemainittua kaikki hyväksy Homo sapiensin esi-isäksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_evolution#Neanderthal_and_Denisovan
https://en.wikipedia.org/wiki/Interbreeding_between_archaic_and_modern_humans
https://en.wikipedia.org/wiki/Archaic_humans
https://fi.wikipedia.org/wiki/Homo_antecessor
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 17, 2019, 00:16:55
Afrikkalaiset Homo Sapiensit eivät ilmeisesti ole risteytyneet neanderthalin tai denisovan ihmisten kanssa. Vain euraasialaiset roturyhmät.
Euraasialaisissa havaitaan geneettistä yhteenkuuluvuutta neanderthalien ja denisovan ihmisten kanssa, mutta samaa geneettistä perimää ei havaita afrikkalaisissa.
Ihmisryhmien genomeissa on eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 17, 2019, 00:24:00
Entä sitten, jos genomeissa on eroja? Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata? Oikeuttaako se mielestäsi esimerkiksi rasismin? Afrikkalaiset ovat sinulle ja minulle läheisempää geneettistä sukua kuin neandertalilaiset.

Ne 1-4 % DNA:sta, jotka euraasialaiset ovat perineet neandertalilaisilta, eivät ole samoja 1-4 %, vaan sieltä täältä neandertalilaisten perimästä. Poikkeuksen tekevät joidenkin täkäläisten patogeenien vastustuskykyyn liittyviä ja jokin masennukseen liittyvä geeni tai geeniryhmä, ja olikohan jokin autismiinkin liittyvä geeni sellainen, en muista.

Tekivätkö neandertalilaiset yhtään merkittävää keksintöä, jonka nykyihminen olisi omaksunut niiltä?

Ja sitä paitsi, jos katselet tuota aiemmin linkkaamaani kuvaa, niin kyllähän sitä risteytymistä on ollut useammankin kerran, esimerkiksi afrikkalaisten ja meidän yhteisten esi-isien (lilalla merkitty) ja neandertalilaisten kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 17, 2019, 07:55:28
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 16, 2019, 22:11:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 16, 2019, 08:56:07
...Kaiken kaikkiaan tällainen arvuuttelu geenien ja ympäristön vaikutuksen välillä on jo vanhanaikaistakin, koska nykyään pystytään tutkimaan ne perhanan geenit. Ei siis tarvitse enää turvautua pelkkiin tilastollisiin havaintoihin ja arvailla asioita niiden perusteella. Nykyajan vanhaset ja lynnit voivat tutkia väestöjen geenejä ja pyrkiä löytämään niistä sellaisia eroja, joiden pohjalle voi yrittää rakennella väitteitä väestöjen geeniperimän aiheuttamista rajoitteista. Ihan sama, onko kyse pituudesta vai älystä - tutkittakoon ne geenit suoraan, eikä fenotyyppiä, jonka TIEDETÄÄN syntyvän sekä geenien että ympäristön yhteisvaikutuksesta.
Itse luulen, että tuollainen geneettinen tutkimus nimenomaan tulee nostamaan merkitystään, en tiedä onko hyvä asia? Mutta eikö tämä ole juuri asia, jossa tieteelle pitäisi antaa vapaat kädet tutkia ilman moraalisia/yhteiskunnallisia esteitä, kuten itsekin toisessa ketjussa ilmaisit?

Miksi vanhasia, lynn:ä, murray:a tms. henkilöitä tulisi vähätellä, kun oikeasti ovat tiedettä tehneet asian suhteen. Eivät kaikkia miellyttävästi toki, mutta eihän tieteen tehtävä olekaan miellyttää.

Tietenkin pitää olla kriittinen siitä, onko tutkimus tehty pätevästi ja ovatko siten sen päätelmät valideja. Eikö sinusta tiedettä kohtaan pitäisi saada esittää kritiikikiä? Tekeekö tieteeksi kutsuminen ja tieteentekijän titteli pyhäksi ja koskemattomaksi? Esitätkö jonkinlaista sananvapauden rajoitusta tiedettä suojelemaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 17, 2019, 22:40:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 17, 2019, 00:24:00
Entä sitten, jos genomeissa on eroja? Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata? Oikeuttaako se mielestäsi esimerkiksi rasismin?
Olkinukkekommentti. En tehnyt mitään johtopäätöstä, totesin vain asian, että väitteet ihmisten perimän samankaltaisuudesta eivät pidä paikkaansa. En puhunut mitään rasismista, kun ei asiaan liity.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 18, 2019, 06:53:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 17, 2019, 22:40:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 17, 2019, 00:24:00
Entä sitten, jos genomeissa on eroja? Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata? Oikeuttaako se mielestäsi esimerkiksi rasismin?
Olkinukkekommentti. En tehnyt mitään johtopäätöstä, totesin vain asian, että väitteet ihmisten perimän samankaltaisuudesta eivät pidä paikkaansa. En puhunut mitään rasismista, kun ei asiaan liity.

Olkinukkekommentti, koska kukaan ei ole väittänyt, ettei ihmisten perimässä olisi eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:02:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 17, 2019, 22:40:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 17, 2019, 00:24:00
Entä sitten, jos genomeissa on eroja? Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata? Oikeuttaako se mielestäsi esimerkiksi rasismin?
Olkinukkekommentti. En tehnyt mitään johtopäätöstä, totesin vain asian, että väitteet ihmisten perimän samankaltaisuudesta eivät pidä paikkaansa. En puhunut mitään rasismista, kun ei asiaan liity.

Oikeuttaminen on poliittinen määritelmä.

Oikeampi sanonta olisi, ehkä mahdollistaako geeniperimä rasismiin ja siihen voi vastata- että kyllä se sen tekee, ihan riippumatta miten rasismi tarkkaan ottaen määritellään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 18, 2019, 12:11:06
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:02:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 17, 2019, 22:40:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 17, 2019, 00:24:00
Entä sitten, jos genomeissa on eroja? Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata? Oikeuttaako se mielestäsi esimerkiksi rasismin?
Olkinukkekommentti. En tehnyt mitään johtopäätöstä, totesin vain asian, että väitteet ihmisten perimän samankaltaisuudesta eivät pidä paikkaansa. En puhunut mitään rasismista, kun ei asiaan liity.

Oikeuttaminen on poliittinen määritelmä.

Oikeampi sanonta olisi, ehkä mahdollistaako geeniperimä rasismiin ja siihen voi vastata- että kyllä se sen tekee, ihan riippumatta miten rasismi tarkkaan ottaen määritellään.

Miksi asiassa ei oikeuttaminen poliittisena olisi varteenotettava kysymys rasismissa? Eikö rasismi ole hyvinkin ja nimenomaan poliittinen ideologia?

LainaaRasismi on oppi tai ideologia, jonka mukaan etniset erot ihmisryhmien välillä oikeuttavat ryhmien välisen epätasa-arvon.[|quote] Wikipedia

Rasismi on juuri sitä, että ihmisten välisten erojen - olivat ne sitten ulkonäössä, kansallisuudessa tai geeneissä - katsotaan oikeuttavan ryhmien välisen epätasa-arvon. Kysymys tässä siis kuului: Jos erojen todetaan olevan geneettisiä, onko rasismi silloin oikeutettua? (Esim. oikeutetumpaa kuin perustuessaan kansallisuuteen). Rasismi ei tarvitse geenieroja voidakseen olla olemassa. Se on vanhempi ilmiö kuin tietämys geeneistä, joten geenit eivät ole sen edellytys. Toisaalta tieto geeneistä ei ole rasismia myöskään poistanut, joten geenit ovat rasismin olemassaololle ja mahdollisuudelle merkityksetön asia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 18, 2019, 12:15:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 17, 2019, 22:40:54
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 17, 2019, 00:24:00
Entä sitten, jos genomeissa on eroja? Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata? Oikeuttaako se mielestäsi esimerkiksi rasismin?
Olkinukkekommentti. En tehnyt mitään johtopäätöstä, totesin vain asian, että väitteet ihmisten perimän samankaltaisuudesta eivät pidä paikkaansa. En puhunut mitään rasismista, kun ei asiaan liity.
Olkinukkekommentti ja trollaus, koska olet viestistäni muokannut eli alleviivannut osan ihan itse, etkä ole maininnut asiasta, eli olet valheellisesti vääristänyt viestiäni. Ja koska väität, että kommentissani esitettäisiin väitteitä. Ei esitetä, lainaamassasi osassa kommenttiani esitetään kysymyksiä, tarkalleen ottaeen kolme kysymystä, joihin yhteenkään et vastannut - tämäkin on olkiukkoilua. Haluaisin oikeasti tietää vastaukset kysymyksiini.

Toki sinun ja Kopekin motiivit tämän aihepiirin esilläpitoon näyttäisivät näin ulkopuolisen mielestä olevan rasistiset (Kopek on muistaakseni tämän itsekin jo on myöntänyt nimenomaan tässä keskustelussa), joten siinä mielessä kysymykseni lähtevät siitä olettamuksesta, että jos se näyttää rasistilta, jos se vaappuu tasatahtia hanhenmarssia rasistien perässä, jos se vaakkuu kuin rasisti, jos se viihtyy rasistien parvessa, jos se puolustaa rasisteja, jos se kaakattaa ja toisintaa rasistisia muka-"uutisia" ja hehkuttaa rasistisesti motivoitunutta heikkolaatuista muka-"tiedettä" (Vanhanen, Rushton), se lienee rasisti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:17:06
^^
Kysymys oli, geeneistä mitä ne mahdollistavat.

Oikeudenmukaisuus on asia erikseen. Kaippa geenit senkin mahdollistavat, mutta todennäköisemmin oikeudenmukaisuus on enemmän itsekkäistä lähtökohdista tehty määritelmä.
Sharia lakikin on joilekin oikeudenmukaista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 18, 2019, 12:21:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:17:06
^^
Kysymys oli, geeneistä mitä ne mahdollistavat.

Oikeudenmukaisuus on asia erikseen. Kaippa geenit senkin mahdollistavat, mutta todennäköisemmin oikeudenmukaisuus on enemmän itsekkäistä lähtökohdista tehty määritelmä.
Sharia lakikin on joilekin oikeudenmukaista.

Oli kysymys siitä, mitä geenieroista on pääteltävä ja millaisia asioita ne oikeuttavat. Juu ja kyllä - oikeutus on aina poliittinen kysymys. Tässä siis näkemys siitä, mitä nuo geenierot oikeuttavat, kertoo siitä, millainen on näkemyksen esittäjän poliittinen ideologia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:31:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 12:21:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:17:06
^^
Kysymys oli, geeneistä mitä ne mahdollistavat.

Oikeudenmukaisuus on asia erikseen. Kaippa geenit senkin mahdollistavat, mutta todennäköisemmin oikeudenmukaisuus on enemmän itsekkäistä lähtökohdista tehty määritelmä.
Sharia lakikin on joilekin oikeudenmukaista.

Oli kysymys siitä, mitä geenieroista on pääteltävä ja millaisia asioita ne oikeuttavat. Juu ja kyllä - oikeutus on aina poliittinen kysymys. Tässä siis näkemys siitä, mitä nuo geenierot oikeuttavat, kertoo siitä, millainen on näkemyksen esittäjän poliittinen ideologia.

Ei edelleenkään ole kysymys siitä mitä geenierot oikeuttavat, vaan mitä geenit yleensäkin mahdollistavat.

Toki monet katsovat oikeudekseen olla jotain mieltä, vaikka rasistista, mutta se lienee heidän asiansa, ilman oikeutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:31:18
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 12:21:18
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 18, 2019, 12:17:06
^^
Kysymys oli, geeneistä mitä ne mahdollistavat.

Oikeudenmukaisuus on asia erikseen. Kaippa geenit senkin mahdollistavat, mutta todennäköisemmin oikeudenmukaisuus on enemmän itsekkäistä lähtökohdista tehty määritelmä.
Sharia lakikin on joilekin oikeudenmukaista.

Oli kysymys siitä, mitä geenieroista on pääteltävä ja millaisia asioita ne oikeuttavat. Juu ja kyllä - oikeutus on aina poliittinen kysymys. Tässä siis näkemys siitä, mitä nuo geenierot oikeuttavat, kertoo siitä, millainen on näkemyksen esittäjän poliittinen ideologia.

Ei edelleenkään ole kysymys siitä mitä geenierot oikeuttavat, vaan mitä geenit yleensäkin mahdollistavat.

Toki monet katsovat oikeudekseen olla jotain mieltä, vaikka rasistista, mutta se lienee heidän asiansa, ilman oikeutta.

Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:08
Geenierojen tiedostaminen ja hyväksyminen eivät tarkoita ihmisten syrjintää tai sen hyväksymistä. Vain sitä tieteellistä näkemystä, että evoluutio luo ihmisille erilaisia piirteitä suvunjatkamisen ja sitä kautta yleistyvien geenien kautta. Ihmisryhmissä on eroja juuri siksi, että kulttuuriset, geneettiset, ympäristö jne. vaikutukset ovat muokanneet ihmisiä erilaisiksi eri alueilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 21, 2019, 07:03:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?

No mitä sinun mielestäsi niistä pitäisi päätellä? Muistelen, että sinusta niiden perusteella esim. voidaan perustella se, miksi tietyn väestön ihmisiä ei tule päästää Suomeen tai miksi ei ole syytä edes pohtia, miksi tiettyjen ryhmien ihmiset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa (koska selitys on geeneissä) tai eivät pääse kouluttautumaan (koska syy on geeneissä). Olemme mm keskustelleet siitä, että vauvaikäistä "vääränlaisen geeniprimän vauvaa ei pitäisi adoptoida suomalaisperheeseen, koska hänen mukaan Suomeen tulee tällaista geneettisesti heikompaa ainesta. Kaikki tämä on täsmälleen sitä, että eenien eroilla oikeutetaan jotakin - heikompi yhteiskunnallinen asema, maahanmuuton kieltäminen, adoption kieltäminen.

Vastaus siis näyttäisi olevan, että SINÄ oikeutat eenieroilla aika monenlaisia toimintatapoja. Vai eikö tästä oikeuttamisesta saa "sanoa kuten asia on"?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 22, 2019, 21:46:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 21, 2019, 07:03:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?

No mitä sinun mielestäsi niistä pitäisi päätellä? Muistelen, että sinusta niiden perusteella esim. voidaan perustella se, miksi tietyn väestön ihmisiä ei tule päästää Suomeen tai miksi ei ole syytä edes pohtia, miksi tiettyjen ryhmien ihmiset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa (koska selitys on geeneissä) tai eivät pääse kouluttautumaan (koska syy on geeneissä). Olemme mm keskustelleet siitä, että vauvaikäistä "vääränlaisen geeniprimän vauvaa ei pitäisi adoptoida suomalaisperheeseen, koska hänen mukaan Suomeen tulee tällaista geneettisesti heikompaa ainesta. Kaikki tämä on täsmälleen sitä, että eenien eroilla oikeutetaan jotakin - heikompi yhteiskunnallinen asema, maahanmuuton kieltäminen, adoption kieltäminen.

Vastaus siis näyttäisi olevan, että SINÄ oikeutat eenieroilla aika monenlaisia toimintatapoja. Vai eikö tästä oikeuttamisesta saa "sanoa kuten asia on"?
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kai olen enemmän perustellut taloudellisilla argumenteilla (kehitysmaalaiset heikentävät huoltosuhdetta, eivätkä tuo osaamista), mutta osin myös muilla argumenteilla, kuten kulttuurisilla. Jokainen kulttuuri toimii paremmin yhtenäiskulttuurina, ei hajanaisena. Sekakulttuuri johtaa ryhmien eriytymiseen, mikä tarkoittaa yhteiskunnan jakautumista erilaisiin yhteisöihin. Geneettiset, eli rodulliset erot myös kulttuurin jakolinjojen tavoin jakavat yhteiskuntaa, eivät yhdistä, koska ihmisillä on taipumusta hakeutua samankaltaistensa seuraan. Vain pieni vierasvaikutus voi sopeutua valtaväestöön, suurempi alkaa muodostamaan omaa enklaavia yhteisön sisälle, hajoittaen yhteisöä.

USA:ssa ja Kanadassa on ollut satoja vuosia jo mustia valkoisten rinnalla, silti eroja on paljon. Asuinalueet ovat usein erillisiä, sekoittumista tapahtuu, mutta lopulta yllättävän vähän. Ryhmät elävät erillään toisistaan.
Laitan tähän tuon saman interaktiivisen kartan USA:sta, jota olen aiemminkin näyttänyt. USA ei ole kansanryhmien sulatusuuni, se on tilkkutäkki:
http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau (http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau)
Roturyhmät usein elävät toisistaan erillään. Miksi meillä tilanne tulisi olemaan erilainen?
. . .
Mutta mitä pahaa itse näet siinä, että ihmisryhmät haluavat elää kaltaistensa kanssa, eivätkä halua sekoittua (poliittinen ideologia)?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 23, 2019, 12:06:18
^

Eiköhän ihmiset yleensä elä kaltaistensa kanssa, kun ihmisiä ollaan.

Geeniero, tai geeniperimä on aika nopeasti tasaantuva.

Lapsi perii vanhempansa puolet ja puolet, isovanhempansa neljäsosan ja seuraavat kadeksaosat, jne.. nopeasti se perimä katoaa historian hämärään ja sekään ei mene tasan joiltakin vanhemmilta peritään enemmän perintötekijöitä, kuin toisilta.

Oma äitikin voi olla verenperinnöltään niinsanottu kimarre, eli ei välttämättä löydy sitä "verenperintöä.
No verikokeesta ei siis voisi päätellä onko lapsiensa äiti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 22, 2019, 21:46:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 21, 2019, 07:03:47
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2019, 22:42:56
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 18, 2019, 13:07:56
Niin. Geenierot evät tosiaankaan minunkaan mielestäni oikeuta mitään. Mutta koska niillä yritetään oikeuttaa jotakin, niin kysymys on tarpeen esittää.
Kuka esittää geenierojen oikeuttavan "jotakin"?

No mitä sinun mielestäsi niistä pitäisi päätellä? Muistelen, että sinusta niiden perusteella esim. voidaan perustella se, miksi tietyn väestön ihmisiä ei tule päästää Suomeen tai miksi ei ole syytä edes pohtia, miksi tiettyjen ryhmien ihmiset ovat taloudellisesti heikommassa asemassa (koska selitys on geeneissä) tai eivät pääse kouluttautumaan (koska syy on geeneissä). Olemme mm keskustelleet siitä, että vauvaikäistä "vääränlaisen geeniprimän vauvaa ei pitäisi adoptoida suomalaisperheeseen, koska hänen mukaan Suomeen tulee tällaista geneettisesti heikompaa ainesta. Kaikki tämä on täsmälleen sitä, että eenien eroilla oikeutetaan jotakin - heikompi yhteiskunnallinen asema, maahanmuuton kieltäminen, adoption kieltäminen.

Vastaus siis näyttäisi olevan, että SINÄ oikeutat eenieroilla aika monenlaisia toimintatapoja. Vai eikö tästä oikeuttamisesta saa "sanoa kuten asia on"?
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa kai olen enemmän perustellut taloudellisilla argumenteilla (kehitysmaalaiset heikentävät huoltosuhdetta, eivätkä tuo osaamista),

Mutta - sekä on Vanhasen tutkimuksesta tehtävät päätelmä, että siinä vähemmän älykkäiksi todettujen kansojen ihmisiä ei kannata Suomeen päästää, koska tämä tutkimustulos jo kertoo, ettei heistä ole "
. . .
LainaaMutta mitä pahaa itse näet siinä, että ihmisryhmät haluavat elää kaltaistensa kanssa, eivätkä halua sekoittua (poliittinen ideologia)?

No ihan aluksi näen pahana sen, että yrität väittää tuon olevan ainoa järkevä suhtautumisen tapa ja lisäksi kaikkien "kunnon" suomalaisten näkemys. Menet tässä niin pitkälle, että tapanasi on esittää väitteitä muiden toiminnasta ja ajatuksista, joiden väität olevan totuus heistä. Kuten esim. väite, että en vuokraisi romanille asuntoa.

Toiseksi - tuollainen homogeenisuus on yhteiskunnallisesti haitallista. Segregaatio ei tuota hyvää yhteiskuntaa, eikä lopulta edes tuo turvallisuutta. Päinvastoin samanlaisuusvaatimuksesta tulee helposti myös muutakin erilaisuutta karsastavaa, jolloin kenen tahansa on hyvin helppoa joutua sen erilaisen ja joukkoon kuulumattoman osaan.

KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella. Onko siis ihan ok, että suomenruotsalaiset sulkevat sinut suomenkielisenä ulkopuolelle jostakin heidän keskinäisestä porukastaan ja siihen liittyvistä etuoikeuksista? Ihan vain, koska samanlaisten, samaa kulttuuria edustavien ja samaa kieltä puhuvien kesken nyt vain homma sujuu niin paljon mukavammin? Halu välttää sekoittumista noiden erilaisten suomenkielisten kanssa on vain luonnollista ja ymmärrettävää? (Muistelen, että nousi aika kohu, kun taannoin ehdotettiin jotain ruotsinkielistä asuinaluetta perustettavaksi tms.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 23, 2019, 21:07:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella.

Tätähän koko maailmanmeno on. Jokainen meistä on suljettu pois jostakin asiasta ominaisuuksiensa perusteella. Kovin moni meistä ei kelpaisi esimerkiksi astronautiksi tai hävittäjälentäjäksi.

Luin lapsena paljon meriaiheisia seikkailukirjoja ja haaveilin ammatista ja urasta merillä.

Mutta...

https://cdn.betakit.com/wp-content/uploads/2019/10/Peter3.jpg

Suomen rasistinen valtio on sulkenut suuren osan likinäköisistä silmälasien käyttäjistä meriammattien ulkopuolelle, ja minä valitettavasti kuulun tähän syrjittyjen joukkoon. En saisi toimia edes lipunmyyjänä Korkeasaaren vesibussissa. Mitä tämä on jos ei syrjintää. Englannissa, Australiassa, Kanadassa, Uudessa Seelannissa sekä eräissä muissa maissa asia ei olisi ongelma, koska niistä hyväksytään silmälasien käyttäminen.

Tsaarin aikaisessa Suomen lainsäädännössä ei ole mitään vaatimusta siitä, miten hyvin ihmisen pitää nähdä lähelle, vaikka laivoja ajetaan nykyisin enemmän näyttöruutujen kuin ikkunanäkymien perusteella. Kippariksi kelpaa, vaikka ei näkisi mitään, mikä on viisi metriä lähempänä, kunhan näkee riittävän hyvin jonnekin kauas ilman silmälaseja.

Seuraavassa on otteita onnettomuustutkintakeskuksen raportista, joka kertoo karille ajamisesta vuonna 1997.   

"Samoihin aikoihin luotsi oli todennut, että Kallat ovat linjassa ja mittasi etäisyyksiä tutkalta käyttäen hyväkseen tutkan kiinteitä etäisyysrenkaita. Pian hän totesi, että hänen tekemänsä etäisyysarviot eivät pitäneet paikkaansa. Hän oli laskenut yhden etäisyysrengasvälin olleen kaksi (2) mailia, koska hän uskoi tutkansa olleen 12 mailin näyttöalueella. Todellisuudessa tutka oli ollut jo jonkin aikaa 6 mailin näyttöalueella, mistä seurasi se, että etäisyysrengasväli oli yksi (1) maili."

"Luotsi alkoi kääntää alusta vasemmalle, mutta alus ajoi karikon päälle. Alus alkoi vapista voimakkaasti, vauhti hidastui ja alus pysähtyi. Karilleajo tapahtui klo 04.00."

" Konepäällikkö tuli komentosillalle välittömästi karilleajon jälkeen. Meri hakkasi kovasti alusta ja oli nähtävissä, että siitä vuotaa öljyä mereen. Päällikkö vaati luotsia hälyttämään apua. Kun tämän silmälasit ja puhelin oli löydetty, luotsi soitti Raahen luotsiasemalle klo 04.10."


Tuossa taitaa olla todiste siitä, mistä oli kyse. Jos luotsin täytyi etsiä silmälasit soittaakseen onnettomuudesta, miten hän on nähnyt tutkassa olevat skaalamerkinnät. Karille ajamisesta ehti kulua kymmenen minuuttia ennen kuin luotsi sai soitettua puhelun.

Likinäköiselle (joka ei kelpaa merelle huonon näkönsä takia) tutkan ruudun pientenkin merkintöjen näkeminen ei olisi ongelma.

Nyt meni vähän sivupoluille tai vesille. Halusin vain esimerkin avulla osoittaa, että ominaisuuksiin perustuva syrjintä elää ja voi hyvin. Ne, joiden ominaisuudet ovat täydelliset, muodostavat eliitin ja käyttävät valtaa (esimerkiksi poliisin roolissa) meitä vajavaisia maan matosia kohtaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 23, 2019, 23:59:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 23, 2019, 12:06:18
Eiköhän ihmiset yleensä elä kaltaistensa kanssa, kun ihmisiä ollaan.

Geeniero, tai geeniperimä on aika nopeasti tasaantuva.
Ei ole. Roturyhmät eivät sekoitu toisiinsa niin tehokkaasti, mitä on kuviteltu, koska ihmiset eivät usein suosi toisrotuisia perheisiinsä. Valkoiset ja mustat eivät risteydy keskenään järin suuresti, latinot USA:ssa ovat ryhmä, joka sekoittuu valkoisiin enemmän kuin mustat, koska kynnys on alhaisempi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 24, 2019, 00:09:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
...No ihan aluksi näen pahana sen, että yrität väittää tuon olevan ainoa järkevä suhtautumisen tapa ja lisäksi kaikkien "kunnon" suomalaisten näkemys. Menet tässä niin pitkälle, että tapanasi on esittää väitteitä muiden toiminnasta ja ajatuksista, joiden väität olevan totuus heistä. Kuten esim. väite, että en vuokraisi romanille asuntoa. Vuokraisitko muuten itse (hypoteettinen kysymys)?

Toiseksi - tuollainen homogeenisuus on yhteiskunnallisesti haitallista. Segregaatio ei tuota hyvää yhteiskuntaa, eikä lopulta edes tuo turvallisuutta. Päinvastoin samanlaisuusvaatimuksesta tulee helposti myös muutakin erilaisuutta karsastavaa, jolloin kenen tahansa on hyvin helppoa joutua sen erilaisen ja joukkoon kuulumattoman osaan.

KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella. Onko siis ihan ok, että suomenruotsalaiset sulkevat sinut suomenkielisenä ulkopuolelle jostakin heidän keskinäisestä porukastaan ja siihen liittyvistä etuoikeuksista? Ihan vain, koska samanlaisten, samaa kulttuuria edustavien ja samaa kieltä puhuvien kesken nyt vain homma sujuu niin paljon mukavammin? Halu välttää sekoittumista noiden erilaisten suomenkielisten kanssa on vain luonnollista ja ymmärrettävää? (Muistelen, että nousi aika kohu, kun taannoin ehdotettiin jotain ruotsinkielistä asuinaluetta perustettavaksi tms.)
Olkinukkeilua, en puhunut siitä, että näkemykseni on ainoa oikea. Se on vain näkemykseni, jota mielestäni vääristelet. Mustalaisista en puhunut, tuo on sinun vertauksesi.

Missä mielessä yhteiskunnan homogeenisyys on haitallista? Pohjoismaiset yhteiskunnathan luotiin sen perustalle? Yhteinen arvomaailma, maailmankäsitys, loivat pohjan sille hyvinvointiyhteiskunnallemme, jota ruotsalaiset sittemmin lähtivät tuhoamaan.

Mikä on etuoikeuttu asema? Sekö, että luomme parempia yhteiskuntia kuin aasialaiset tai afrikkalaiset? Eikö se ongelma/vika ole heissä, jos eivät kykene luomaan yhtä toimivia yhteiskuntamalleja, mitä me olemme luoneet? "Valkoisen miehen taakkaako" tarkoitat...? Ei ole meidän velvollisuutemme sivistää muita.

Samat lait ja mahdollisuudet kaikille, se on tasa-arvoa. Toiset menestyvät, jotkut huonommin. Yhteiskunnassa aina käy näin, on ylä- ja alaluokkia. Onko se lopulta ongelma, että jotkut yhteiskunnassa pärjäävät heikommin tai paremmin? Ongelma on vain, jos yhteiskunnassa on rakenteita, jotka toisia estävät menestymästä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2019, 06:55:05
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2019, 00:09:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2019, 18:17:40
...No ihan aluksi näen pahana sen, että yrität väittää tuon olevan ainoa järkevä suhtautumisen tapa ja lisäksi kaikkien "kunnon" suomalaisten näkemys. Menet tässä niin pitkälle, että tapanasi on esittää väitteitä muiden toiminnasta ja ajatuksista, joiden väität olevan totuus heistä. Kuten esim. väite, että en vuokraisi romanille asuntoa. Vuokraisitko muuten itse (hypoteettinen kysymys)?

Toiseksi - tuollainen homogeenisuus on yhteiskunnallisesti haitallista. Segregaatio ei tuota hyvää yhteiskuntaa, eikä lopulta edes tuo turvallisuutta. Päinvastoin samanlaisuusvaatimuksesta tulee helposti myös muutakin erilaisuutta karsastavaa, jolloin kenen tahansa on hyvin helppoa joutua sen erilaisen ja joukkoon kuulumattoman osaan.

KOlmanneksi - on vähän liian helppoa puolustaa omaa etuoikeutettua asemaansa tuollaiseen vedoten. Olisi uskottavampaa, jos tuon saman periaatteen mukaan itse olisi valmis hyväksymään ulossulkemisen jostakin etuoikeutetusta porukasta jonkin oman ominaisuutensa perusteella. Onko siis ihan ok, että suomenruotsalaiset sulkevat sinut suomenkielisenä ulkopuolelle jostakin heidän keskinäisestä porukastaan ja siihen liittyvistä etuoikeuksista? Ihan vain, koska samanlaisten, samaa kulttuuria edustavien ja samaa kieltä puhuvien kesken nyt vain homma sujuu niin paljon mukavammin? Halu välttää sekoittumista noiden erilaisten suomenkielisten kanssa on vain luonnollista ja ymmärrettävää? (Muistelen, että nousi aika kohu, kun taannoin ehdotettiin jotain ruotsinkielistä asuinaluetta perustettavaksi tms.)
Olkinukkeilua, en puhunut siitä, että näkemykseni on ainoa oikea. Se on vain näkemykseni, jota mielestäni vääristelet. Mustalaisista en puhunut, tuo on sinun vertauksesi.

Olet kyllä moneen kertaan luonnehtinut omaa näkemystäsi nimenomaan ainoaksi järkeväksi. Se toinen näkemys on vaikkapa "alapääajattelua". Romaneista olet aiemmin nimenomaan esittänyt väitteen, että (vaikka muutoin heidän tasaveroisen kohtelunsa puolesta puhuisikin), ei kukaan kuitenkaan uskaltaisi asuntoaan romanille vuokrata. Eli esitit väitteen, että suhtautuminen, jota muissa moittii, on kuitenkin tapa, jolla itsekin tosipaikan tullen (kun oma omaisuus on pelissä) suhtautuu romaneihin. Eli - kaikesta kirjoittelustasi (ei vian nyt tässä keskustelussa lähiaikoina) syntyy kuva, että uskot oikeastaan kaikkien ainakaan vähääkään järkevien ihmisten tosiasiassa etsivän vain samanlaisten seuraa, luottavan vain samanlaisiin jne. Esität sen jonkinlaisena luonnonlakina, normaalina ja käyttäytymisen perustilana, josta sitten jotkut hörhöt alapääajattelijat (siis ei-rationaaliset tunteilijat) ja harhautuneet sielut haluaisivat poiketa (mutta eivät edes itse oikein tosissaan siihen pysty).

LainaaMissä mielessä yhteiskunnan homogeenisyys on haitallista? Pohjoismaiset yhteiskunnathan luotiin sen perustalle? Yhteinen arvomaailma, maailmankäsitys, loivat pohjan sille hyvinvointiyhteiskunnallemme, jota ruotsalaiset sittemmin lähtivät tuhoamaan.

Homogeenisuus tarkoittaa vähempiä innovaatioita, koska kaikki ajattelevat samanlaisina samalla tavalla. Maailma ei kuitenkaan lakkaa muuttumasta, joten homogeenisuus helposti tarkoittaa oputoamista tuon muutoksen kärryiltä. Nokian romahduksen syyksi esim. on esitetty vähintäänkin yhtenä tekijänä stä, että siellä ei ollut tilaa ajatella toisin. Homogeenisuus on myös luonnoton tilanne, koska jos jotakin niin luonto perustuu variaatioihin ja erilaisuuteen. Yksipuolisuus on aina riski, koska se on heikkoutta muutoksen kohtaamiseen.

LainaaMikä on etuoikeuttu asema? Sekö, että luomme parempia yhteiskuntia kuin aasialaiset tai afrikkalaiset? Eikö se ongelma/vika ole heissä, jos eivät kykene luomaan yhtä toimivia yhteiskuntamalleja, mitä me olemme luoneet? "Valkoisen miehen taakkaako" tarkoitat...? Ei ole meidän velvollisuutemme sivistää muita.

Olet siis tässä asiassa vasta ensimmäisellä portaalla eli kieltämisen tilassa. taustalla virheargumentti, että asioiden nykyinen tila todistaa, että niin pitääkin olla. Olet monella tapaa erittäin etuoikeutettu, mutta sokea sille, että nuo etuoikeudet ovat ensinnäkin jotakin toisten kustannuksella saamiasi sekä niiden ansiosta olet siinä asemassa ja tilanteessa, jossa olet. Valkoisen miehen taakka on syntynyt siitä, miten asema ei ole todellakaan syntynyt vain meidän ansiostamme, vaan todellakin muiden kustannuksella. Hyvin konkreettisesti.

LainaaSamat lait ja mahdollisuudet kaikille, se on tasa-arvoa. Toiset menestyvät, jotkut huonommin. Yhteiskunnassa aina käy näin, on ylä- ja alaluokkia. Onko se lopulta ongelma, että jotkut yhteiskunnassa pärjäävät heikommin tai paremmin? Ongelma on vain, jos yhteiskunnassa on rakenteita, jotka toisia estävät menestymästä.

Entäs, jos päättäisimme sellaisen lain, joka ei olisi sinulle suosiollinen? Näinhän on vaikkapa peruskoulussa, jonka epäreiluudesta pojlle jaksat muistuttaa. Kuitenkin se on nimenomaan oman tässä esittämäsi määritelmän mukaisesti samat säännöt ja mahdollisuudet kaikille tarjoava. Ei ole mitään opetussuunnitelmallista tai muutakaan säännöstä, jossa pojat asetettaisiin erilaisten vaatimusten alle. Miksi siis valitat?

Yhteiskunnassa - ja maailmassa - nimenomaan ON rakenteita, jotka estävät toisia menestymästä. Nääs kun koko yhteiskuntamme historia on rakenteiden rakentamista aivan tietynlaiselle ihmiselle ottamatta huomioon  toisenlaisia. Joko itse unohdit vähän aikaa sitten käymämme keskustelun, jossa itse VAADIT (ainoana järkevänä) rakentamiselle periaatetta, jossa johtotähtenä pitää olla keskimääräinen ihminen kykyineen ja  tarpeineen? Jos siis rakennetaan (ja on rakennettu) yhteiskuntaa vain sopivaksi keskimääräiselle, on selvää, että kaikki siitä jollain tapaa poikkeavat joutuvat joko selviämään heille vähemmän sopivissa rakenteissa (epätasa-arvoinen lähtökohta) tai anomaan poikkeusjärjestelyjä ja erityistä apua pystyäkseen toimimaan kuten muut (epätasa-arvoinen lähtökohta). Eli - sen sijaan, että edes haluaist tästedes pyrkiä rakenteisiin, jotka eivät estäisi osaa ihmisistä menestymästä, vaadit että jatkossakin pitää rakentaa siten, ettei tilanne muutu.

Aika arroganttia siis väittää, että omanlaistesi menestys on vain paremmuutta, jota ei ole mitenkään erityisesti tuettu ja edistetty samalla, kun toisenlaisille todellisuus on ollut esteellisempää. Ennemminkin voidaan kysyä, mikä sinussa on vikana, ettet tässä etuoikeutetussa tilanteessasi olekaan menestynyt sen kummemmin, vaan moni paljon hankalammista lähtökohdista ponnistanut on menestynyt paljon sinua paremmin. Voidaan kysyä, onko tässä oikeastaan "oikeus toteutunut" ja sinulla nyt ainakaan ei ole oikeutta vaatia enempää, koska - on vain oman kyvyttömyytesi tulosta, ettet enempään ole pystynyt. Ne menestyneemmät ovat omilla kyvyillään ansainneet täysimääräisesti enemmän kuin sinä. Jopa ne "apurahataiteilijat", jotka yhteiskuntamme nyt vain on järjestelmänä todennut ansioituneiksi ja kyvykkäiksi ja siten rahallisen kompensaation näistä ansioistaan ansaitseviksi. Koska sinulle ei ole tällaisia kykyjä, on vain oikein, ettet saa apurahaa. Kukaan ei ole estänyt sinua sellaista hakemasta. Kukaan ei ole kieltänyt sinua hakeutumista taideopintoihin ja taiteilijaksi. Yhteiskuntamme on tässä täysin tasa.arvoisesti antanut kaikille mahdollisuuden - jonka sitten ansioituneet taiteilijat (ansioituneiden taiteilijoiden valitsemina) saavat opiskelupaikkojen ja apurahojen muodossa. Valtakunnassa siis kaikki hyvin ja oikein. Mitä valitat?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 24, 2019, 07:32:49
Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Jos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

https://www.nytimes.com/2015/10/11/opinion/sunday/the-asian-advantage.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2019, 07:47:59
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2019, 07:32:49
Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Ööö...koska vaikkapa ympäristö, joka tarkoittaa lapsuudenkotia, jossa ei tuettu lukuharrastusta ei muutu millään tapaa siitä, että aikuisena muuttaa yliopistokaupunkiin. Edelleen - ympäristö ei tarkoita katuosoitetta, vaan ihan kaikkea kulttuuria, yhteiskuntaa, kasvatusta, asenteita jne. Mikä olisi se asuinpaikka, minne muuttamalla musta ihminen pääsisi eroon ympäristöstä, jossa musta ei sisältäisi ajatusta alemmasta arvosta ja vaikkapa epäilyksiä siitä, ettei mustan älykkyys ole ihan valkoisen ihmisen veroinen?

LainaaJos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

Tarkoitatko, että oikeastaan uskot perineesi geeneissäsi oman heikommuutesi (sen jota olet itse irjoituksissasi kuvannut)? Olisi ollut se ja sama, vaikka perheesi ei koskaan olisi menettänyt omaisuuttaan, koska oikeastaan se kaikki, mistä olet valittanut ja jonka itse ajattelet muokanneen elämääsi merkittävällä tavalla, ei olekaan ympäristöä, vaan geneettistä perimää. Onhan se seurannut sinua muuttaessasi ja matkustaessasi eli ympäristön vaihtuminen ei ole muuttanut tätä taustaasi. Siten sen täytyy olla geeneissäsi - jolloin perheesi historia olisi voinut olla täysin toinen, mutta siltikään sinusta ei olisi voinut kuoriutua itsevarmaa menestyjää. Oikeastaan olet tulkinnut asiat täysin väärin. Se, että syytät ympäristöä (omaisuuden menetyksen perhehistoriaa) siitä, millainen nyt olet ja millaiseksi elämäsi tarina on muokkaantunut, on vain valheellinen kuvitelma. Tai - muuta asumaan muualle, vaihda ympäristöä ja voit menestyä?? Jos et siihen usko, kyse on geeniperimästäsi, ei rahallisesta ja kokemuksellisesta perhehistoriastasi. Geenit olisivat olleet samat, vaikka suvullasi edelleen olisi talonsa ja omaisuutensa. Ehkä jopa itse olisit hassannut ne menemään - koska geenisi nyt vain ovat sellaiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 09:43:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2019, 07:32:49
Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Jos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

https://www.nytimes.com/2015/10/11/opinion/sunday/the-asian-advantage.html
Näet ympäristön käsitteen liian kapeana käsitteenä.

Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut". Eli vaikka geenit olisivatkin samat muutettaessa ympäristöstä toiseen, geenit tai alleelit on voitu aktivoida tai vaimentaa joko yksilön elinaikana tai jopa edellisten sukupolvien aikana. Tätä on tutkittu muistaakseni Ruotsissa, jossa isovanhempien (vai oliko se isoäitien?) kohtaama nälänhätä on aikaansaanut epigeneettisiä muutoksia, jotka ovat periytyneet lastenlapsille, ja jotka ovat sitten näissä aiheuttaneet muistaakseni liikalihavuutta ja diabetesta. (Näistä epigeneettisistä muutoksista olisi hyötyä, jos ympäristö pysyisi samanlaisena, mutta nykyisissä yltäkylläisissä oloissa eli toisenlaisessa elinympäristössä niistä on paljon haittaa.)

Suomessa menestyminen yleensä edellyttää suomalaista nimeä - aika karua luettavaa:
Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät (https://yle.fi/uutiset/3-11023468?fbclid=IwAR2zGAI_UMvGa65cC1U3VWSfR3huSGOxVLOMyZMy0cx0qJkorKeUg_5EioA)
--- Suomi ei tosiaankaan ole sama ympäristö Abdille tai Hassanille kuin Ainolle. Sinun kaikista ihmisistä täällä Kantiksella pitäisi se tietää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 24, 2019, 10:35:17
Ja toisaalta kantasuomalaiselle ympäristö on aika sama ja kapea. Tarkoitan, että jos vaihdat vaikka samalla alalla toiseen firmaan, harvemmin siinä koko ympäristö vaihtuu. Ja toki jos niin käy = uudessa firmassa on aivan erilaiset käytännöt, arvot, arvostukset jne. niin ei välttämättä menestys seuraa itsestään. Itse olen todistanut useankin "uran" kääntymistä menestyksestä tappioksi, kun toimintaympäristö muuttuu.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 10:57:58
^
Toimintaympäristö muuttuu firmasta toiseen liikuttaessa myös sillä lailla, että on eri asia olla uutena talossa, jos vertaa kukkulan kunkkuna vanhassa firmassa oloon. Status voi romahtaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 24, 2019, 11:46:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2019, 23:59:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 23, 2019, 12:06:18
Eiköhän ihmiset yleensä elä kaltaistensa kanssa, kun ihmisiä ollaan.

Geeniero, tai geeniperimä on aika nopeasti tasaantuva.
Ei ole. Roturyhmät eivät sekoitu toisiinsa niin tehokkaasti, mitä on kuviteltu, koska ihmiset eivät usein suosi toisrotuisia perheisiinsä. Valkoiset ja mustat eivät risteydy keskenään järin suuresti, latinot USA:ssa ovat ryhmä, joka sekoittuu valkoisiin enemmän kuin mustat, koska kynnys on alhaisempi.


Joskus kannattaisi lukea loputkin ja sitten voisi kertoa, miten sitä tasaantumista ei muka tapahdu, jos ollaan keskinäisissä suhteissa.>>

Lapsi perii vanhempansa puolet ja puolet, isovanhempansa neljäsosan ja seuraavat kadeksaosat, jne.. nopeasti se perimä katoaa historian hämärään ja sekään ei mene tasan joiltakin vanhemmilta peritään enemmän perintötekijöitä, kuin toisilta.

Maailman nykytilassa ne kanssakäymiset ovat rutkasti lisääntyneet ja monipuolistuneet, vaikka kuinka asian kiistäisit.

Eristäytyneenä ei tietenkään tapahdu "tervettä monipuolistumista ja sisarnaimiset tunnetusti aiheuttavat kaikenlaisia terveydellisiä ongelmia, kuten kuninkaalisten ja keisareiden verenvuototautia, ja suomalaiskansallista omaperäistä tautikirjoa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 24, 2019, 14:37:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2019, 09:43:15

Näet ympäristön käsitteen liian kapeana käsitteenä.

Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut". Eli vaikka geenit olisivatkin samat muutettaessa ympäristöstä toiseen, geenit tai alleelit on voitu aktivoida tai vaimentaa joko yksilön elinaikana tai jopa edellisten sukupolvien aikana.

Miten pitkälle tulevaisuuteen menneiden sukupolvien nälänhädästä ja kärsimyksistä kumpuavan rasitteen voidaan odottaa vaikuttavan?

Filosofian ja valtiotieteiden tohtori Jukka Hankamäki (halla-aholaisia, mutta mitä sitten) on kirjoittanut näistä asioista mielenkiintoisen blogimerkinnän pari vuotta sitten otsikolla "Miksi länsimaalaisten älykkyys laskee?" Hän on sitä mieltä, että ilmiön syy on heikkoman älykkyystason omaavien ihmisten muuttoliike länsimaihin. Kulttuurin vaikutuksesta selittävänä tekijänä Hankamäki kirjoittaa seuraavasti:

"Yksilöiden älykkyydellä ei ole tällöin paljoa merkitystä, sillä kulttuurien kokonaisuudet ovat seurauksia väestön keskimääräisestä älykkyydestä. Kulttuurien normit ovat syntyneet väestöjen kokonaisälykkyyden perusteella ja edustavat niitä.

Kulttuureissa vallitsevat normit ja käytännöt, kuten alttius selittää asioita joko taikauskoisesti tai tieteellisesti, perustuvat kansanryhmien kykyyn ymmärtää asioita ja käsitellä kognitiivista moniselitteisyyttä. Niinpä kulttuuriteoreettiset selitykset palautuvat aina biologisiin selitysperusteisiin ja ovat johdeltavissa viime kädessä kansanryhmien välisistä biologisperäisistä eroista, joista yhden muodostavat älykkyydessä vallitsevat erot."


Tämän suuntaista näkemystä minäkin olen yrittänyt tuoda esille lukuisissa kirjoituksissani vaikkakin paljon arkisemmin. Olen samaa mieltä Hankamäen kanssa siitä, että kulttuuri ei selitä ihmisten älykkyyttä ja kyvykkyyttä ja luonnetta ja tapoja, ja vaan kunkin kulttuurin ominaispiirteet ovat seurausta sen piirissä asuvien ihmisten älykkyydestä ja kyvykkyydestä ja kansanluonteesta ja tavoista. Kukin kansa luo näköisensä kulttuurin. Ja jos kansaa muuttaa jonkin toisen erilaisen kansan keskuuteen, se alkaa sinnekin luoda kopioita aikaisemmasta kulttuuristaan. Kopio ei ole tietenkään täydellinen vaan ympäristön reunaehtojen sanelema ja niistä elementeistä tehty, joita uudessa ympäristössä on käytettävissä.

Hankamäki arvelee, että jopa Lähi-idän pitkään jatkuneiden levottomuuksien ja väkivaltaisuusien taustalla on paikallisen väestön alhaisempi älykkyystaso. 

"Eräs ilmeinen syy tällaiseen laajaan poliittiseen käyttäytymiseen ja jatkuvaan aseiden kalisteluun on tutkimusten perusteella keskimääräistä muita heikompi älykkyystaso", Hankamäki kirjoittaa.

Tuon tyyppisiä ajatuksia minullekin on tullut mieleeni erityisesti Israelin ja arabikansojen vuosikymmeniä jatkunutta epätasapainoista konfliktia seuratessa.

Hankamäki olettaa, että myöskin Afrikan maiden ja Kiinan välinen ero selittyy älykkyystekijöillä:

"Afrikan mailla on ollut itsenäistymisensä jälkeen viitisenkymmentä vuotta aikaa luoda länsimainen teollinen kulttuuri, mutta nämä maat eivät ole onnistuneet pyrkimyksissään lukuun ottamatta Egyptin ja Etelä-Afrikan tapaisia valtioita, joissa länsimaiden vaikutus on ollut runsainta. Sen sijaan Kiina on noussut alkeellisesta kehitysmaasta noin kahdessakymmenessäviidessä vuodessa nykyaikaiseksi teollisuusvaltioksi lunastaen paikan USA:n ja Japanin välissä bruttokansantuotteessa mitattuna."

Loppukommenttina Hankamäki tekee yhteenvedon siitä, mitä on esittänyt ja tiivistää viestinsä seuraavasti:

"Vaikka historiallisilla ja kulttuurisilla taustoilla voikin olla supportiivista tai preventiivistä merkitystä valtioiden kehitykseen, pitkällä aikavälillä erottuvat trendit eivät voi selittyä pelkillä kannustavilla olosuhteilla tai jarrutustekijöillä. Ne eivät nimittäin ole kokoaikaisia ja jatkuvakestoisia niin kuin eivät koulutusolotkaan, mutta ihmisten geneettiset ominaisuudet ovat. Niinpä biologisperäiset erot älykkyydessä ovat vahvoja ehdokkaita, kun pohditaan syitä Afrikan maiden muita kurjempaan tilaan. Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestön täydentyminen Afrikasta ja Lähi-idän arabimaista voi selittää myös sen, miksi keskimääräinen älykkyys länsimaissa nyt laskee."

http://jukkahankamaki.blogspot.com/2017/09/miksi-lansimaalaisten-alykkyys-laskee.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2019, 16:11:16
^ Tämän artikkelin mukaan epigeneettinen periytyminen voi hyvinkin kantaa vaikkapa sadan vuoden taakse. Siten esim. Voi olla kyse isovanhempien aikaisten tilanteiden vaikutuksesta. Itselläni se esim. tarkoittaisi aikaa ennen Suomen itsenäistymistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 17:56:50
Hankamäki kierrättää samaa haisevaa Vanhas-keitosta, joka on ässehtinyt netin viemäreissä vaikka kuinka kauan. Mitään uutta tuossa jaarittelussa ei tainnut olla (sen mitä siitä viitsin lukea).

Länsimaiden keskimääräiset älykkyydet voivat muuttua monesta muustakin syystä, kuin tuosta Hankamäen esittämästä ja Kopekin innokkaasti kannustamasta, eli maahanmuutosta Afrikasta. Itse veikkaisin, että taustalla voisi olla esimerkiksi sama kuin mikä on taustalla siihen, että pitkään Länsimaissa elinikä nousi elintason nousun myötä, mutta viime vuosikymmeninä se on alkanutkin laskea, kun elintasosta on tullut nyt yltäkylläisyyttä. Syyksi eliniän laskulle on esitetty esimerkiksi lihavuusepidemiaa, mikä tuo mukanaan esimerkiksi diabetesta, sv-tauteja, verisuonten kalkkeutumisia aivoissa, dementiaa jne.. Yhä nuoremmat sairastuvat esimerkiksi ateroskleroosiin ja 2. tyypin diabetekseen, lapsetkin. Varhaislapsuuden lihavuus (siinä missä ravinnon puutekin) ennustaa kognitiivisia häiriöitä myöhemmin elämässä.

Early-life obesity impacts children's learning and memory, study suggests (https://www.sciencedaily.com/releases/2018/05/180523145950.htm) (Science Daily, pieni tutkimus)

Suomessakin PISA-tulosten heikkeneminen voisi selittyä vaikkapa tuolla, tai monilla muillakin tavoin varmaan. Suomessahan lapsillakin on alkanut esiintyä huolestuttavan paljon lihavuutta ja sen aiheuttamaa sairastuvuutta.

Toinen selitysvaihtoehto voisi olla masennusepidemia, lastenkin masennusta esiintyy. Masennushan vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin. Masennuksella ja lihavuudella voi myös olla yhteinen alkusyy. Jokin ympäristössämme luultavasti aikaansaa matala-asteista tulehdusta, mikä liitetään sekä masennukseen että lihavuuteen. Esimerkiksi palonestoaineet, muovinpehmentimet, ympäristömyrkyt, bisfenoli-A:n tyyppiset hormonihäiritsijät. Männävuosina bensiinin lisäaine lyijy muistaakseni aikaansai lasten tyhmistymistä, kunnes lyijy kiellettiin bensassa. Sokerin (ja rasvan) saatavuus ja mättäminen voi myös olla yksi selittävä tekijä, joka aikaansaa sekä suoliston flooran ja faunan muutoksia (vaikuttaa aivoterveyteen esim. autismin oireiden rajuuteen), ja joka ylläpitää tulehdusta kehossa. Ihan vaan joitakin syitä mainitakseni.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 24, 2019, 18:15:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2019, 14:37:50
Miten pitkälle tulevaisuuteen menneiden sukupolvien nälänhädästä ja kärsimyksistä kumpuavan rasitteen voidaan odottaa vaikuttavan?

En tiedä. Epigeneettiset muutokset voivat olla joko vaikeasti tai helposti muutettavissa. Ainakin se tiedetään, että jotkut muutokset voivat säilyä useita sukupolvia, kuten mainitsemani nälänhädän ja jälkeläisten metabolisten häiriöiden yhteys. Ja tässä esimerkki eläinkunnasta (rotat) ja sienitorjunta-aineesta, joka toimii hormonihäiritsijänä, aikaansaaden hedelmättömyyttä uroksilla ja tuumoreita naarailla:

https://sv.wikipedia.org/wiki/Epigenetik
Vinklozolin är ett hormonstörande (endokrinstörande) ämne som används som fungicid. Hos råttor har det visats att exponering för vinklozolin i en generation får effekter i form av lägre fertilitet hos hanar och graviditetstörningar samt ökad risk för tumörer hos honor. Dessa effekter är synliga efter flera generationer, trots att exponeringen upphört.[13][14]

On muuten esitetty ylisukupolvisista traumoista, että nekin voisivat "periytyä" nimenomaan epigeneesin kautta, vaikka muitakin välittymistapoja on esitetty. Ylisukupolvisten traumojen siirtymisen tutkimuskenttä on vielä aika nuorta, joten varmempia tuloksia saanee vielä odottaa. https://en.wikipedia.org/wiki/Transgenerational_trauma#Transmission
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 24, 2019, 23:42:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2019, 06:55:05
Olet kyllä moneen kertaan luonnehtinut omaa näkemystäsi nimenomaan ainoaksi järkeväksi. Se toinen näkemys on vaikkapa "alapääajattelua". Romaneista olet aiemmin nimenomaan esittänyt väitteen, että (vaikka muutoin heidän tasaveroisen kohtelunsa puolesta puhuisikin), ei kukaan kuitenkaan uskaltaisi asuntoaan romanille vuokrata.
En ole puhunut siitä, että vain minä oikeassa olisin. Ilmaisen joskus ehkä aika voimakkaasti mielipiteitäni, mutta minä juuri kannatan sellaista "politicallycorrectfree" yhteiskunnallista keskustelua, jossa ei säästellä mielipiteitä. Vuokraisitko muuten itse mieluummin asuntoasi tai autoasi romaneille vai tavissuomalaisille? Juuri tätä tarkoitan.

LainaaHomogeenisuus tarkoittaa vähempiä innovaatioita, koska kaikki ajattelevat samanlaisina samalla tavalla.
Miksi tieteen johtovaltioiksi nousivat länsimaat (jotka ovat varsin homogeenisiä)? Länsimaalaiset (lähinnä) miehet loivat nykyaikaisen tieteen. Olet väitteessäsi totaalisen väärässä. Yhteiskunnalle homogeenisyys tarkoittaa juuri pysyvyyttä, rauhanomaisuutta ja vähempiä sisäisiä ristiriitoja. Silloin tiedekin ja kulttuuri kukoistavat, kun ei pidä tapella etniskulttuuristen vähemmistöjen kanssa.

LainaaOlet monella tapaa erittäin etuoikeutettu, mutta sokea sille, että nuo etuoikeudet ovat ensinnäkin jotakin toisten kustannuksella saamiasi...
En ole saanut mitään etuoikeuksia, enkä kenenkään kustannuksella. Minä ja sinä vain olemme sattuneet syntymään yhteiskuntaan, joka toimii hyvin. Ei ole meidän syytämme, että joidenkin toisten yhteiskunnat eivät toimi, kuten meidän.

LainaaEntäs, jos päättäisimme sellaisen lain, joka ei olisi sinulle suosiollinen? Näinhän on vaikkapa peruskoulussa, jonka epäreiluudesta pojlle jaksat muistuttaa. Kuitenkin se on nimenomaan oman tässä esittämäsi määritelmän mukaisesti samat säännöt ja mahdollisuudet kaikille tarjoava. Ei ole mitään opetussuunnitelmallista tai muutakaan säännöstä, jossa pojat asetettaisiin erilaisten vaatimusten alle. Miksi siis valitat?
En minä halua eri lakeja tai sääntöjä eri ihmisille tai ryhmille. Miksi itse kannatat syrjintää?

LainaaYhteiskunnassa - ja maailmassa - nimenomaan ON rakenteita, jotka estävät toisia menestymästä.
Monissa maissa on, mutta onko Suomessa jotain rakenteita, jotka vähemmistöryhmiä estäisi menestymästä? Asiahan on päinvastainen, meillä on rakenteita, joilla suositaan tiettyjä vähemmistöjä. Mamut saavat helpommin Helsingistä asuntoja, saavat enemmän sosiaalitukia, ruotsinkieliset pääsevät helpommin korkeakouluihin jne... ;)

LainaaAika arroganttia siis väittää, että omanlaistesi menestys on vain paremmuutta, jota ei ole mitenkään erityisesti tuettu ja edistetty samalla, kun toisenlaisille todellisuus on ollut esteellisempää.
Tyhjä väite, koska et kykene esittämään mitään rakenteellisia sortomekanismeja. Hyväksy se, että jotkut ihmiset menestyvät toisia paremmin. Hyväksy se, että ihmisryhmien tasolla tilanne on sama, toiset menestyvät, toiset huonommin. Näin on aina ollut, se on ihan luonnollista, koska jotkut kulttuurit toimivat toisia paremmin.

LainaaEnnemminkin voidaan kysyä, mikä sinussa on vikana, ettet tässä etuoikeutetussa tilanteessasi olekaan menestynyt sen kummemmin, vaan moni paljon hankalammista lähtökohdista ponnistanut on menestynyt paljon sinua paremmin.
En ole katkeroitunut ämmä netin ääressä... Pahoittelen tuota, mutta älä itse vie keskustelua henkilökohtaisuuksiin, koska vastaan samalla tavalla. Pidetään keskustelumme poissa henkilökohtaisuuksista, jookos?

En ole puhunut omista taiteilija-apurahoistani, koska en ole taiteilija. Olen puhunut siitä, että yhteiskunnallamme ei mielestäni ole enää varaan kaiken kivan rahoittamiseen. Siksi taiteilijoiden rahoitus tulisi olla ensimmäisiä karsinnankohteita, koska Maslowin tarvehierarkiankin kautta tuollaiset menoerät ovat vähemmän tarpeellisia, kuin yhteiskunnan perustoimintojen rahoitus.



Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 24, 2019, 23:44:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2019, 07:32:49
Jos ympäristö - eikä perimä - vaikuttaa menestymiseen älykkyystesteissä ja koulussa ja työelämässä, miksi erilaisilla ryhmillä on tapana viedä ympäristö mukanaan, kun ne muuttavat uusiin paikkoihin. Toisin sanoen, jos ne ovat menestyneet hyvin entisessä asuinpaikassaan, ne yleensä menestyvät hyvin myös uudessa. Ja sama kääntäen, eli huono menestyminen seuraa muutossa mukana.

Jos sen sijaan menestyminen olisi seurausta perimästä, menestyminen tai ei menestyminen uudessa paikassa samalla tavalla kuin entisessä kävisi järkeen, koska perimää ei saa karsitettua pois, vaikka kuinka monta kertaa muuttaisi.

https://www.nytimes.com/2015/10/11/opinion/sunday/the-asian-advantage.html
Miksi juutalaiset pärjäävät, miksi mustat ovat aina alinta yhteiskuntaluokkaa, osin muslimien tavoin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 24, 2019, 23:46:28
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 24, 2019, 11:46:38
Eristäytyneenä ei tietenkään tapahdu "tervettä monipuolistumista ja sisarnaimiset tunnetusti aiheuttavat kaikenlaisia terveydellisiä ongelmia, kuten kuninkaalisten ja keisareiden verenvuototautia, ja suomalaiskansallista omaperäistä tautikirjoa.
Homogeeninen kulttuuri ja sisarten naiminen ovat muuten aika lailla eri asioita! 8)
Nyt hieman arvostelukykyä asiaan!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 25, 2019, 00:03:01
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 24, 2019, 11:46:38
Eristäytyneenä ei tietenkään tapahdu "tervettä monipuolistumista ja sisarnaimiset tunnetusti aiheuttavat kaikenlaisia terveydellisiä ongelmia, kuten kuninkaalisten ja keisareiden verenvuototautia, ja suomalaiskansallista omaperäistä tautikirjoa.
Esim. suomalaisethan eivät ole likimainkaan niin sisäsiittoisia, kuin kuvitellaan. Jokaisella kansanryhmällä on oma hieman erilainen perimänsä. Joskus hyvä, toisinaan huono.

Biologiassa on sellainen kyseenalainen käsite (en nyt nimeä muista), jonka mukaan pariutumisella olisi parhaat mahdollisuudet luoda hyviä jälkeläisiä, mitä kauempana sukulaisuussuhteet vanhemmilla ovat, pätee ehkä koiriin!

Päteekö ihmisiin? Etelä-Afrikassa valkoisten ja mustien kautta syntyi värillistä väestöä. Miksi he eivät ole niitä menestyneitä ihmisiä, vaikka heillä on geenejä hyvin kaukaa?
He pärjäävät valkoisia huonommin, kuten mustatkin, aivan kuten USA:n värilliset. Valkoiset ja itä-aasialaiset pärjäävät paremmin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 25, 2019, 00:11:16
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2019, 07:47:59

Tarkoitatko, että oikeastaan uskot perineesi geeneissäsi oman heikommuutesi (sen jota olet itse irjoituksissasi kuvannut)? Olisi ollut se ja sama, vaikka perheesi ei koskaan olisi menettänyt omaisuuttaan, koska oikeastaan se kaikki, mistä olet valittanut ja jonka itse ajattelet muokanneen elämääsi merkittävällä tavalla, ei olekaan ympäristöä, vaan geneettistä perimää. Onhan se seurannut sinua muuttaessasi ja matkustaessasi eli ympäristön vaihtuminen ei ole muuttanut tätä taustaasi. Siten sen täytyy olla geeneissäsi - jolloin perheesi historia olisi voinut olla täysin toinen, mutta siltikään sinusta ei olisi voinut kuoriutua itsevarmaa menestyjää. Oikeastaan olet tulkinnut asiat täysin väärin. Se, että syytät ympäristöä (omaisuuden menetyksen perhehistoriaa) siitä, millainen nyt olet ja millaiseksi elämäsi tarina on muokkaantunut, on vain valheellinen kuvitelma. Tai - muuta asumaan muualle, vaihda ympäristöä ja voit menestyä?? Jos et siihen usko, kyse on geeniperimästäsi, ei rahallisesta ja kokemuksellisesta perhehistoriastasi. Geenit olisivat olleet samat, vaikka suvullasi edelleen olisi talonsa ja omaisuutensa. Ehkä jopa itse olisit hassannut ne menemään - koska geenisi nyt vain ovat sellaiset.

Safiiri pyörittää asiaa niin, että hitaat aivoni ja yhden asian lyhytmuistini/työmuistini ei enää pysty käsittelemään ja ymmärtämään sitä. Tuota kappaletta pitäisi opiskella kuukausi, jotta voisin vastata siihen kattavasti.

Sen verran vastaan, että yksilöiden menestymisestä tai menestymättömyydestä ei voi tehdä kansanryhmiä koskevia johtopäätöksiä, eikä kansanryhmien ominaisuuksista voi tehdä yksilöä koskevia sääntöjä.

Ihmisten menestymiseen vaikuttaa moni muukin asia kuin älykkyys. Mensa-tason tyyppejä löytyy puliukosta ja elämänsä ryssineistä luusereista. Älystä on hyötyä vain, jos sitä käytetään rakentavasti, ja jos sen seurana on muita hyviä ominaisuuksia. Hyvällä tuurilla ja sinnikkyydellä ja ahkeruudella ja kunnianhimolla voi tyhmempikin menestyä.

Olen kertonut jonkin verran taustoistani, koska ne selittävät 1990-luvun radiosarjan "Miten minusta tuli minä" hengessä aika paljon sitä, mikä olen nykyisin. Olen pahoillani, jos "valitteluni" on loukannut joitakin.

Menestyneissä sukukronikoissa tulee usein jossakin vaiheessa vastaan ns. heikko lenkki, joka pettää ja tuhoaa edellisten sukupolvien saavutukset. Monesti menestymisen taustalla varsinkin yrityselämässä on onnistunut avioliitto. Kun kaksi ihmistä puhaltaa yhteen hiileen, siitä on hyötyä. Valitettavasti usein tahtoo vain olla niin, että puoliso kyllä puhaltaa, mutta hän puhaltaa liekin sammuksiin, ja menestystarina loppuu siihen.

Jokaisessa kansanryhmässä on älykkäitä ja vähemmän älykkäitä. Suurten massojen keskiarvo ratkaisee sen, millaiset edellytykset massoilla on menestyä ympäristötekijät huomioon ottaen. Miten menestyminen jakaantuu, se on toinen asia. Korkean elintason rinnallla voi olla yllättävää köyhyyttä.

https://www.theguardian.com/inequality/2017/aug/02/south-koreas-inequality-paradox-long-life-good-health-and-poverty
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 25, 2019, 04:01:24
Miten nämä hankamäet ja vanhaset selittävät sen, että länsimaalainen älykkyys laskee nyt, kun pelätty muuttoliike Afrikasta on vasta alkamassa? Vaikuttaako jo ajatus siitä, että naapuriini muuttaa afrikkalainen perhe minun perheeni älykkyyteen?

T: Xante


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 25, 2019, 07:17:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2019, 23:42:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2019, 06:55:05
Olet kyllä moneen kertaan luonnehtinut omaa näkemystäsi nimenomaan ainoaksi järkeväksi. Se toinen näkemys on vaikkapa "alapääajattelua". Romaneista olet aiemmin nimenomaan esittänyt väitteen, että (vaikka muutoin heidän tasaveroisen kohtelunsa puolesta puhuisikin), ei kukaan kuitenkaan uskaltaisi asuntoaan romanille vuokrata.
En ole puhunut siitä, että vain minä oikeassa olisin. Ilmaisen joskus ehkä aika voimakkaasti mielipiteitäni, mutta minä juuri kannatan sellaista "politicallycorrectfree" yhteiskunnallista keskustelua, jossa ei säästellä mielipiteitä. Vuokraisitko muuten itse mieluummin asuntoasi tai autoasi romaneille vai tavissuomalaisille? Juuri tätä tarkoitan.

Etpä tietenkään muista, että tuolloin tähän vihjailuusi jo sait vastauksen, että sattumalta olen kuin olenkin vuokrannut asunnon romanille. Lisäksi kysymyksesi muotoilu on jo kovasti olettava, sillä JOS ei ole eroa sillä, onko ihminen "tavissuomalainen" vai romani (naurettava erottelu, koska romanit ovat tavallisia suomalaisia), niin on mahdotonta valita se "mieluummin". Nääs kun silloin juuri tuo asia ei ole sen kummemmin positiivinen kuin negatiivinenkaan tekijä.

Miksi siis jatkuvasti kerrot näitä "juuri tätä tarkoitan" -juttujasi, vaikka olet saanut oletuksesi KUMOAVAN vastauksen? Miksi vihjailet edelleen, etä ehkäpä sittenkin kuitenkin salaa ajattelen toisin?

Lainaa
Miksi tieteen johtovaltioiksi nousivat länsimaat (jotka ovat varsin homogeenisiä)? Länsimaalaiset (lähinnä) miehet loivat nykyaikaisen tieteen. Olet väitteessäsi totaalisen väärässä. Yhteiskunnalle homogeenisyys tarkoittaa juuri pysyvyyttä, rauhanomaisuutta ja vähempiä sisäisiä ristiriitoja. Silloin tiedekin ja kulttuuri kukoistavat, kun ei pidä tapella etniskulttuuristen vähemmistöjen kanssa.

Miten niin homogeenisia? USA, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni on käsittääkseni pärjäillyt asiassa vallan mukavasti. Suomestakin eri alojen huiput tuntuu löytävän usein tiensä sinne - lisäämään heterogeenisuutta. Tietenkin heterogeenisuus pitää myös sillä tapaa hyväksyä, että se ei johda loputtomiin konflikteihin, mutta onhan USA:ssa ihan riittävästi myös ollut vaikkapa rotukiistoja. Sieltä ovat lähtöisin myös monet eri vähemmistöjen oikeuksia puolustavat ja tasa-arvoa vaativat poliittiset liikkeet. Valjastatkin tässä kärryt hevosten eteen ja toteat "homogeenisiksi" ne valtiot, joissa näet vakautta. Sisäisiä ristiriitojakin voi olla, jos ne pystytään käsittelemään ilman liian väkivaltaisia selvittelyjä. Piilaakso lienee jokseenkin tunnettu esimerkki alueesta, joka on heterogeeninen ja menestyvä juuri sen ansiosta.

Lainaa
En ole saanut mitään etuoikeuksia, enkä kenenkään kustannuksella. Minä ja sinä vain olemme sattuneet syntymään yhteiskuntaan, joka toimii hyvin. Ei ole meidän syytämme, että joidenkin toisten yhteiskunnat eivät toimi, kuten meidän.

Eli. Olet etuoikeutettu. Sinulla on monia muita paremmat lähtökohdat - mikä ei millään tapaa ole sinun omaa ansiotasi, vaan se kultalusikka suussasi syntyessäsi. Myös riippumatta siitä, onko kyse "toisten kustannuksella" saamisesta, niin tosiasia - jonka siis myönnät - on, että lähdit paremmista asemista kuin moni muu. Jos toinen juoksee 100 m ja toinen vain 50 m, niin onko mielestäsi validi päätelmä todeta se 50 m juossut ja ensin maaliin tullut paremmaksi juoksijaksi?

Toisaalta olet kyllä monellakin tapaa myös saanut kultalusikkasi muiden kustannuksella. Jopa vain Suomen sisällä asiaa tarkastelemalla, mutta vielä enemmän globaalisti ajatellen. Juuri siksi nyt niin hanakasti haluaisit pitää etuoikeuksistasi kiinni, etkä haluaisi niille jakajia.

LainaaEntäs, jos päättäisimme sellaisen lain, joka ei olisi sinulle suosiollinen? Näinhän on vaikkapa peruskoulussa, jonka epäreiluudesta pojlle jaksat muistuttaa. Kuitenkin se on nimenomaan oman tässä esittämäsi määritelmän mukaisesti samat säännöt ja mahdollisuudet kaikille tarjoava. Ei ole mitään opetussuunnitelmallista tai muutakaan säännöstä, jossa pojat asetettaisiin erilaisten vaatimusten alle. Miksi siis valitat?
En minä halua eri lakeja tai sääntöjä eri ihmisille tai ryhmille. Miksi itse kannatat syrjintää?[/quote]

No miksi siis valitat poikien tilannetta peruskoulussa? Ei heille ole eri sääntöjä, vaan he vain eivät pärjää yhtä hyvin kuin tytöt (oma väitteesi). Miksi heitä -  ilmeisesti lahjattomampia - pitäisi tässä pyrkiä jotenkin tukemaan? Tasa-arvohan on toteutunut (?), koska samat säännöt kaikille.

LainaaYhteiskunnassa - ja maailmassa - nimenomaan ON rakenteita, jotka estävät toisia menestymästä.
Monissa maissa on, mutta onko Suomessa jotain rakenteita, jotka vähemmistöryhmiä estäisi menestymästä? Asiahan on päinvastainen, meillä on rakenteita, joilla suositaan tiettyjä vähemmistöjä. Mamut saavat helpommin Helsingistä asuntoja, saavat enemmän sosiaalitukia, ruotsinkieliset pääsevät helpommin korkeakouluihin jne... ;)[/quote]

On rakenteita, jotka estävät menestymistä. Jos vamman takia ei pysty liikkumaan julkisilla - koska ne ovat rakenteellisesti sellaisia, ettei se onnistu - joutuu tyytymään vähäiseen määrään tuettuja kelakyytejä - joiden toimivuuskin ilmeisesti on epävarmaa. JOs kadulla kulkeminen on hankalaa siksi, että jalkakäytävien reunakiveykset on muotoiltu kynnyksiksi, niin kyse on syrjivästä rakenteesta. Jos tavanomaisia kanslaisille tarkoitettuja palveluita viedään nettiin (ja poistetaan vaihtoehdot), mutta ei huolehdita siitä, että ne toimivat myös sujuvasti myös ilman näköaistia, on kyse syrjivästä rakenteesta. Yhteiskuntamme on täynnä tällaisia pieniä ja suurempia syrjiviä rakenteita, jotka koko ajan asettavat jollan tapaa oletusarvosta (joka usein on edelleen heteromies) huonompaan asemaan. Hyvät hyssykät - jopa lääkkeet on usein testattu vain miehillä.

LainaaAika arroganttia siis väittää, että omanlaistesi menestys on vain paremmuutta, jota ei ole mitenkään erityisesti tuettu ja edistetty samalla, kun toisenlaisille todellisuus on ollut esteellisempää.
Tyhjä väite, koska et kykene esittämään mitään rakenteellisia sortomekanismeja. Hyväksy se, että jotkut ihmiset menestyvät toisia paremmin. Hyväksy se, että ihmisryhmien tasolla tilanne on sama, toiset menestyvät, toiset huonommin. Näin on aina ollut, se on ihan luonnollista, koska jotkut kulttuurit toimivat toisia paremmin.[/quote]

Hmm - entäs ne pojat peruskoulussa? Mikset hyväksy, että jotkut ihmiset (tytöt) nyt vain menestyvät paremmin? Tai syrjäytyvät nuoret miehet - mikset vain totea, että he nyt vain ovat sellainen "heikompi astia"? Jotkut ihmisryhmät nyt vain ovat tässä suhteessa kehnompia. Maailman muuttuessa saattaa hyvinkin käydä niin, että menestymiseen tarvittavat ominaisuudet eivät pysy samoina. Siten - on vain luonnollista, että pojilla ja miehillä ei nyt tässä ajassa ja kulttuurissa vain ole tarvittavia ominaisuuksia. Miksei tässä asiassa saarnasi ole hyväksyminen?

LainaaEnnemminkin voidaan kysyä, mikä sinussa on vikana, ettet tässä etuoikeutetussa tilanteessasi olekaan menestynyt sen kummemmin, vaan moni paljon hankalammista lähtökohdista ponnistanut on menestynyt paljon sinua paremmin.
En ole katkeroitunut ämmä netin ääressä... Pahoittelen tuota, mutta älä itse vie keskustelua henkilökohtaisuuksiin, koska vastaan samalla tavalla. Pidetään keskustelumme poissa henkilökohtaisuuksista, jookos?[/quote]

Lue asia sinä-passiivina. Ei siinä ole mitään henkilökohtaista, vaan yritin vain kertoa, että et sinä ole tässä mikään ulkopuolinen tarkastelija, vaan ihan samat periaatteet sitten koskevat myös itseäsi. Ei tää silleen mee, että sun vaikeudet selittyy sillä, että yhteiskunta syrjii, mutta muiden menestymättömyys selittyy sillä, että he ovat tyhmiä ja huonoja.

Muuten - meistä kahdesta se katkeroituminen taitaa olla oma ongelmasi. Minulla on asiat hyvin ja olen menestynyt ihan mukavasti. Vakityö ja lisäksi vielä opiskelenkin tällä hetkellä - ihan vain huvikseni toisenkin maisteritutkinnon. Taloudellinen tilanteeni on vakaa ja mahdollistaa mukavan elämän. Olen terve. MInulla on toimiva parisuhde. Elämä on varsin mukavasti mallillaan. Mistä olisin katkera?

LainaaEn ole puhunut omista taiteilija-apurahoistani, koska en ole taiteilija. Olen puhunut siitä, että yhteiskunnallamme ei mielestäni ole enää varaan kaiken kivan rahoittamiseen. Siksi taiteilijoiden rahoitus tulisi olla ensimmäisiä karsinnankohteita, koska Maslowin tarvehierarkiankin kautta tuollaiset menoerät ovat vähemmän tarpeellisia, kuin yhteiskunnan perustoimintojen rahoitus.

No ilmeisesti kovasti olet kateellinen näistä pienistä rahoista, joista yhteiskunta saa vastineena huomattavaa hyötyä. Kuten siis Savonlinna saa 350 000 euron tuesta 43 miljoonan tuotot. Taide ON yhteiskunnan perustoiminto. Jos väität muuta, niin kerro, missä yhteiskunnassa ikinä tunnetun historian aikana on eletty ilman taidetta. Taide on ihmisen perustoiminto - vai kuinka moni lapsi ei koskaan ikinä sen kummemmin piirrä, tanssi kuin laulakaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 25, 2019, 11:57:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2019, 16:11:16
^ Tämän artikkelin mukaan epigeneettinen periytyminen voi hyvinkin kantaa vaikkapa sadan vuoden taakse. Siten esim. Voi olla kyse isovanhempien aikaisten tilanteiden vaikutuksesta. Itselläni se esim. tarkoittaisi aikaa ennen Suomen itsenäistymistä.

Epigeneettisellä perimällä yleensä tarkoitetaan kokemusperäisten tapahtumien periintymistä.. kuten esim masennuksen periytymistä.

Tai muiden senkaltaisten voimakkaiden tunnetilojen tuottamien tapahtumien siirtymistä perintötekijöihin.

Toistaiseksi siitä ei ole kovin perusteellisia näyttöjä olemassa, vaikka kasvikunnasta tiedetään kriittisten olosuhteiden vaikuttavan seuraaviin kasvisoluihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 25, 2019, 12:09:50
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 25, 2019, 04:01:24
Miten nämä hankamäet ja vanhaset selittävät sen, että länsimaalainen älykkyys laskee nyt, kun pelätty muuttoliike Afrikasta on vasta alkamassa? Vaikuttaako jo ajatus siitä, että naapuriini muuttaa afrikkalainen perhe minun perheeni älykkyyteen?

T: Xante

Vaikka Hankamäki teke joissakin asioissa hieman liian yksioikoisia johtopäätöksiä, se ei mitätöi sitä tosiasiaa, että eri puolilta maailmaa tulevat siirtolaiset menestyvät keskimäärin eri tavalla uusissa kotimaissaan. Aasialaisia esimerkiksi nousee todennäköisemmin tiedemaailman ja talouselämän huipulle kuin afrikkalaisia.

Syitä sille, miksi keskimääräinen testiälykkyys länsimaissa on ollut laskusuunnassa, ei ole pystytty osoittamaan. Kyse on kuitenkin todellisesta ilmiöstä.

Theweek -julkaisun mukaan brittiläinen tutkija Michael Shayer on arvellut, että syynä voivat olla sosiaaliset tekijät kuten pelikonsolit ja älypuhelimet. Ne ovat muuttaneet lasten ajattelutapaa.

"Take 14-year-olds in Britain. What 25% could do back in 1994, now only 5% can do," Shayer added, citing maths and science tests.

https://www.theweek.co.uk/94224/why-iq-levels-are-falling

Haluaisin tietää taustan ja selityksen sille ajatukselle, että länsimaiden asukkaiden keskimääräisen älykkyystason lasku ei kiihdy (vaan mahdollisesti jopa pysähtyy), kun länsimaihin muuttaa ihmisiä maista, joiden asukaiden mitattu keskimääräinen älykkystaso on alhaisempi kuin länsimaissa. Jos älykkyyden lasku halutaan saada pysähtymään, eikö muuttajien pitäisi tulla niistä maista, joissa asukkaiden älykkyysosamäärä on keskimäärin korkeampi kuin länsimaissa.

Seuraava menee jo melkein salaliittoteorioden kategoriaan, mutta nostan silti esille seuraavan ajatuksen. Onko afrikkalaisten ja arabien suosimisessa ja aasialaisten syrjimisessä kyse siitä, että länsimaiden kantaväestö pelkää aasialaissiirtolaisten muodostavan vähitellen lahjakkaiden ihmisten yläluokan ja ottavan vallan käsiinsä. Heitä siis pelätään. Heidät koetaan uhkaksi. Afrikkalaiset ja arabit koetaan turvallisemmiksi, koska he todennäköisesti jäävät alhaisemmalle tasolle eivätkä nouse määräävään asemaan kuin korkeintaan suuren lukumääränsä avulla, ja siihen on vielä aikaa.

Halla-aho esitti vanhoissa kirjoituksissaan hieman tuon suuntaisia ajatuksia. Hänen mielestään todennäköiseltä menestymiseltään heikkoa ainesta suositaan siksi, että suvaitsevaisilla olisi mitä suvaita. Aasialaisia, kuten "thai-vaimoja" ja "thai-hierojia" paheksutaan, koska he eivät täytä oikeanlaisen maahanmuuttajan ideaalia.

Yhdysvalloissa lahjakkaiden aasialaisten syrjiminen ilmenee mm. seuraavasti:

"There are studies that suggest Asian-American applicants need to have higher grades and test scores than other applicants (including white applicants) to gain admission to top colleges."

"Affirmation Action" -sääntöjen vuoksi mustaihoiset pääsevät alimmilla pistemäärillä korkean tason koulutukseen ja silti heitä on siellä lukumääräänsä nähden vähemmän kuin aasialaisia.

https://www.insidehighered.com/admissions/article/2017/08/07/look-data-and-arguments-about-asian-americans-and-admissions-elite

Halla-ahon käsitys hyvistä ja huonoista maahanmuuttajista.

https://www.halla-aho.com/scripta/virheellista_toiseutta.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 25, 2019, 12:20:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 25, 2019, 12:09:50

Haluaisin tietää taustan ja selityksen sille ajatukselle, että länsimaiden asukkaiden keskimääräisen älykkyystason lasku ei kiihdy (vaan mahdollisesti jopa pysähtyy), kun länsimaihin muuttaa ihmisiä maista, joiden asukaiden mitattu keskimääräinen älykkystaso on alhaisempi kuin länsimaissa. Jos älykkyyden lasku halutaan saada pysähtymään, eikö muuttajien pitäisi tulla niistä maista, joissa asukkaiden älykkyysosamäärä on keskimäärin korkeampi kuin länsimaissa.


Teko-äly, tegnolostuminen yleensäkin erillistää ihmisen ymmärrystä (rajoittaa) lapset vain rämpläävät laitteita miettimättä muuta kuin viihdettä.

Vain jotkut perehtyvät (asioiden taustalla oleviin perus-lainalaisuuksiin)  ja käytännössäkin vain tegnolokian vaatimiin asioihin.  Moni tietää mitä vivulla voi tehdä, mutta harva, miksi ja mihin se perustuu,- vaikka vipu onkin äärimmäisen helppo esimerkki.

Muuttajat tuovat oman kulttuurinsa mukanaan ja kestää aikansa, että pääsevät omista ennakkoluuloistaan ja uskonnoistaan eroon, monet tuskin koskaan.

Älykkyyden keskimääräisyys ei ole mikään älyn mitta, yleensä älykkyyttä pitää rakentaa uteiliaisuuden siivellä ja sen seurauksena voidaan sanoa hankittua tietoa älykkyydeksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 25, 2019, 12:46:59
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 25, 2019, 12:09:50
Vaikka Hankamäki teke joissakin asioissa hieman liian yksioikoisia johtopäätöksiä, se ei mitätöi sitä tosiasiaa, että eri puolilta maailmaa tulevat siirtolaiset menestyvät keskimäärin eri tavalla uusissa kotimaissaan. Aasialaisia esimerkiksi nousee todennäköisemmin tiedemaailman ja talouselämän huipulle kuin afrikkalaisia.

Ehkäpä, jos, miksei. Kuka tietää. Aika hatara peruste väitteelle, spekulaatio.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 25, 2019, 12:09:50
Haluaisin tietää taustan ja selityksen sille ajatukselle, että länsimaiden asukkaiden keskimääräisen älykkyystason lasku ei kiihdy (vaan mahdollisesti jopa pysähtyy), kun länsimaihin muuttaa ihmisiä maista, joiden asukaiden mitattu keskimääräinen älykkystaso on alhaisempi kuin länsimaissa.

Kuka tälläisen ajatuksen on esittänyt? Kenties sitä kautta voimme päästä myös ajatuksen perusteluihin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 25, 2019, 18:32:29
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 25, 2019, 12:46:59

Kuka tälläisen ajatuksen on esittänyt? Kenties sitä kautta voimme päästä myös ajatuksen perusteluihin.

T: Xante

Osmo Soininvaara on kirjoittanut vuosien varrella paljon "roduista" ja älykkyydestä. Hänen kirjoitustensa sanoma on se, että afrikkalaisten keskimääräinen älykkyystaso ei johdu "rodusta" vaan ulkoisista tekijöistä, ja se nousee ennen pitkää samalle tasolle kuin eurooppalaistenkin älykkyystaso. Joten tässä mielessä afrikkalaisten massamuutto Eurooppaan ei ole ongelma. Päin vastoin lopputuloksena on asukkailtaan nykyistä terveempi ja kyvykkäämpi Eurooppa.

Soininvaara (3.8.2019): Maailman tulevaisuus on "sekarotuinen", jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri "rotujen" edustajina. 

Kuten arvata saattaa, Soininvaaran kirjoitus terveemmistä ja kyvykkäämmistä ihmisistä herätti huomiota (https://www.google.com/search?safe=off&rlz=1C1LDJZ_enFI498FI499&ei=xQSzXcuGBMPWkwXaxoCAAw&q=Maailman+tulevaisuus+on+%E2%80%9Dsekarotuinen%E2%80%9D%2C+Osmo+Soininvaara+&oq=Maailman+tulevaisuus+on+%E2%80%9Dsekarotuinen%E2%80%9D%2C+Osmo+Soininvaara+&gs_l=psy-ab.3...12973.12973..13783...0.0..0.160.160.0j1......0....2j1..gws-wiz.Q7yKdGPa5qs&ved=0ahUKEwiL_Z_czbflAhVD66QKHVojADAQ4dUDCAs&uact=5). Isoksi uutiseksi se nousi  syyskuun alussa, kun Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta ja mainitsi Soininvaaran esittämän mielipiteen.

Soininvaara (25.10.2007):

"Emme ole pystyneet paikallistamaan kuin pienen osan lahjakkuuteen liittyvistä geeneistä, mutta olisin kovin yllättynyt, jos aivoja säätelisivät samat geenit kuin pigmenttiä. Pidän hyvin todennäköisenä, että joidenkin Afrikan maiden kovin huonoon jakaumaan ovat vaikuttaneet samanlaiset ympäristösyyt, jotka laskivat älykkyyttä Suomessa vielä sata vuotta sitten."

Jos mennään vähän ajassa taaksepäin, niin Soininvaara kahlasi selittelyn pohjamudissa vastatessaan 26.10.2007 kommentteihin, joita hänen edellisenä päivänä julkaisemansa kirjoitus oli saanut aikaan. Hän oli kirjoittanut näin:

On aivan selvää, että älykkyystestit mittaavat jotain merkittävää, koska testitulos ennustaa menestystä myöhemmässä elämässä hyvin. Testissä on puutteita, mikä tilastollisesti tarkoittaa, että mittari on epätarkka, mutta tämä vain vahvistaa "älykkyyden" merkitystä.

Kriitikot näkivät tuon tyyppisessä kommentissa rasistisia vivahteita, koska sehän tuntui vahvistavan Vanhasen ja Lynnin kirjassa esitettyä näkemystä, että älykkyys ja menestys (asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso ja bruttokansantuote) korreloivat. Soininvaaralla oli täysi työ selitellä, ettei hän mitään rasistista tarkoittanut, ja kyse oli vain menestymisestä länsimaisissa ammateissa:

"Kun sanoin, että ÄO ennustaa hämmästyttävän hyvin (tilastotieteilijää hämmästyttää, että teknisesti noin huono mittari voi ennustaa noin hyvin) menestystä elämässä, tarkoitin nimenomaan menestystä länsimaisissa ammateissa."

Rasismin miinakentässä rämpivällä Soininvaaralla oli kova työ selittää, ettei hänen mielipidettään pidä tulkita niin, että afrikkalaisten kannattaisi pysyä Afrikassa, kun heillä kerran on matalammasta älykkyystasostaan johtuen heikommat edellytykset menestyä Euroopassa länsimaisissa ammateissa. Älykkyyden merkitystä edellisenä päivänä korostanut Soininvaara vähättelikin nyt yhtäkkiä sen merkitystä ja selitti, että on muitakin teitä menestykseen kuin älykkyys: "En myöskään sanonut, että tämä olisi ainoa menestykseen vaikuttava seikka enkä, ettei menestykseen olisi muitakin teitä."

Soininvaara päätti "en ole rasisti" -vakuuttelunsa tavalla, josta mietin aikoinaan, sisälsikö se jonkinlaisen piiloviestin, vai oliko Soininvaara tosissaan:

"Olen tavannut niin monta erittäin älykästä mustaihoista, että en voi tuohon rasistiseen argumenttiin uskoa. Koska älykkäitä mustaihoisia on, ajatus siitä, että sama geeni säätelisi pigmnenttiä ja älykkyyttä, on roskaa."

Kuka on puhunut samasta geenistä?

Kun tohtoritason tilastotieteilijä esittää yli miljardia ihmistä koskevan yleistävän väitteen muutaman (mahdollisesti tiedemiespiireissä tapaamansa) ihmisen perusteella, väite menee alle kaiken tieteen ja logiikan. Yhtä hyvin minä voisin sanoa, että olen tavannut niin monta raitista suomalaista, ettei suomalaisilla voi olla mitään alkoholiongelmaa*.

P.S. Soininvaaran blogista paljastui mielenkiintoinen tieto, joka ei sinänsä ole yllätys, koska olen arvellut, näin asia onkin. En vain löytänyt mistään vahvistusta arviolleni. Mutta nyt löytyi (26.10.2007):

"Suomessa on kielletty tekemästä tilastollisia tutkimuksia, joissa mitä tahansa ominaisuutta taulukoitaisiin etnisen alkuperän mukaan. Tämä kielto vaikeuttaa esimerkiksi kouluolojen järjestämistä Helsingissä. Jos jollakin etnisellä ryhmällä on jokin spesifi ongelma, miten siihen voi vastata, kun asiaa ei saa edes tietää?"

Ilmiötä ei ole, kun sen olemassaolo kielletään?

* Soininvaaraa mukaillen:

Olen tavannut niin monta raitista suomalaista, etteivät rasistiset geenihöpinät alkoholiväkivallasta voi pitää paikkaansa. Ne ovat roskaa ja joutavat romukoppaan.

Yle Uutiset:

Tutkijat ovat sittemmin löytäneet "vodkavyöhykkeelle" biologisia ja perinnöllisiä selityksiä. Suomessa henkirikoksia on tehty perinteisesti eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, joka eroaa geneettisesti muusta maasta selkeästi.

– Valtaosa ihmisistä pystyy käyttämään alkoholia tulematta millään tavalla aggressiiviseksi. Mutta sitten on olemassa ihmisiä, jotka ovat osin geneettisten ja aineenvaihdunnallisten syiden vuoksi tavattoman onnekkaita saamaan Alkon arvonnassa rähinäviinapullon, Lauerma sanoo.

https://yle.fi/uutiset/3-11030885

P.S. Soininvaaran kirjoitukset eivät mielestäni vahvista rasisminvastaisuutta, koska ylevistä vakuutteluistaan huolimatta hän kirjoituksissaan kuitenkin tarjoaa aineksia myös rasistisina pidettäville näkemyksille. Hänen kirjoituksensa voi lukea niin monella tavalla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 26, 2019, 00:05:50
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 25, 2019, 04:01:24
Miten nämä hankamäet ja vanhaset selittävät sen, että länsimaalainen älykkyys laskee nyt, kun pelätty muuttoliike Afrikasta on vasta alkamassa? Vaikuttaako jo ajatus siitä, että naapuriini muuttaa afrikkalainen perhe minun perheeni älykkyyteen?
Laskeeko älykkyytemme vaiko koulutuksemme taso? PISA-tutkimuksissa Suomi menettää asemiaan, mutta ehkä siksi, että taas vasureilla on liikaa sananvaltaa koulutuspolitiikkaaan?
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612062200036715 (https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201612062200036715)
Vähemmän hömppää kouluihin ja enemmän painopistettä luonnontieteisiin ja matemaattisiin aineisiin! Sama juttu kuin yliopistoissa, pois nuo lesbofeminismirunoudet ja muu roska ja keskitetään rahoitus oikeisiin tieteisiin.

Jos Vanhaset tms. ovat oikeassa, kehitysmaalainen siirtolaisuus tulee laskemaan ÄO-tasoamme. Kuinka nostaisi kehitystasoamme yleisesti, kun lähtökohdat noilla siirtolaisilla ovat alhaisemmat kuin omassa yhteiskunnassamme? Tuleeko sieltä vain niitä parhaiten oppineita ja viksuimpia (joita nuo maat itse tarvitsisivat), vai tuleeko noista maista ns. "ylijäämäväestöä", joka ei pärjää kotimaissaan väestön liikakasvun vuoksi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 26, 2019, 00:22:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2019, 07:17:26
Miten niin homogeenisia? USA, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni on käsittääkseni pärjäillyt asiassa vallan mukavasti. Suomestakin eri alojen huiput tuntuu löytävän usein tiensä sinne - lisäämään heterogeenisuutta.
USA ei ole kansojen sulatusuuni, se on tilkkutäkki. Laitan tähän useaan kertaan esittämäni kartan USA:sta, jossa näkyy selvästi, miten eri alueilla eri väestöryhmät elävät toisistaan:
http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau (http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau)
Voit zoomailla karttaa koko maanlaajuisesti, sama ilmiö näkyy. Eri ryhmät elävät erillään toisistaan, eivät sekaisin!

LainaaEli. Olet etuoikeutettu. Sinulla on monia muita paremmat lähtökohdat - mikä ei millään tapaa ole sinun omaa ansiotasi, vaan se kultalusikka suussasi syntyessäsi.
Koska vanhempamme ja isovanhempamme ovat onnistuneet luomaan parempaa yhteiskuntaa, kuin jotkut afrikkalaiset/aasialaiset yhteiskunnat. Miksi pitäisi tuosta tuntea jotain syyllisyyttä, kun olemme toimineet paremmin?
LainaaJuuri siksi nyt niin hanakasti haluaisit pitää etuoikeuksistasi kiinni, etkä haluaisi niille jakajia.
En halua estää ketään toista menestymästä, mutta kehitysmaaväestön ylijäämän tänneottaminen ei ole pätevää auttamista, se rikkoo omaa yhteiskuntaamme. Me voimme auttaa, mutta järkeä päähän.

LainaaNo miksi siis valitat poikien tilannetta peruskoulussa? Ei heille ole eri sääntöjä, vaan he vain eivät pärjää yhtä hyvin kuin tytöt (oma väitteesi).
Tuossa asiassa on kyse siitä, toimiiko tasa-arvo, vai suosiiko koulutusjärjestelmä paremmin tyttöjä. Olen osin sitä mieltä, että nykyinen malli väheksyy poikia.

LainaaNo ilmeisesti kovasti olet kateellinen näistä pienistä rahoista, joista yhteiskunta saa vastineena huomattavaa hyötyä.
En tietenkään ole katkera apurahoista, jollaisia en ole itse koskaan hakenutkaan. Puhun vain siitä, että me yksityisinä henkilöinä voisimme ajatella tuota yhteiskunnan toimivuuttta vähän laajemmin kuin sen oman pikkukuplan sisältä. Siksi kiinnittäisin huomiota suuremmin näihin "hyvinvointiyhteiskuntamme" pieniin puroihin, eli menoeriin, joista koostuu miljardiluokan menoja yhteiskunnalle. Ei tämä keskustelu minulle ole henkilökohtaista, pyrin ajattelemaan asiaa laajemmalta kannalta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 26, 2019, 00:29:57
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 25, 2019, 12:09:50
"Affirmation Action" -sääntöjen vuoksi mustaihoiset pääsevät alimmilla pistemäärillä korkean tason koulutukseen ja silti heitä on siellä lukumääräänsä nähden vähemmän kuin aasialaisia...
On muuten ihan totta. Testeissä yliopistoihin aasialaisilta ja valkoisilta vaaditaan suurempaa pistemäärää kuin mustilta.

"Kopek":lta edellä hyviä kommentteja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 26, 2019, 08:27:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 00:29:57
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 25, 2019, 12:09:50
"Affirmation Action" -sääntöjen vuoksi mustaihoiset pääsevät alimmilla pistemäärillä korkean tason koulutukseen ja silti heitä on siellä lukumääräänsä nähden vähemmän kuin aasialaisia...
On muuten ihan totta. Testeissä yliopistoihin aasialaisilta ja valkoisilta vaaditaan suurempaa pistemäärää kuin mustilta.

"Kopek":lta edellä hyviä kommentteja.

No kerropas lisää siitä, miksi pojilta pitäisi Suomessa peruskoulussa vaatia vähän vähemmän kuin tytöiltä. Vai mikä olikaan se tapa, jolla heidän kehnompaan suoriutumiseensa pitäisi suhtautua?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 26, 2019, 08:47:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 00:22:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2019, 07:17:26
Miten niin homogeenisia? USA, joka on varsinainen kansojen sulatusuuni on käsittääkseni pärjäillyt asiassa vallan mukavasti. Suomestakin eri alojen huiput tuntuu löytävän usein tiensä sinne - lisäämään heterogeenisuutta.
USA ei ole kansojen sulatusuuni, se on tilkkutäkki. Laitan tähän useaan kertaan esittämäni kartan USA:sta, jossa näkyy selvästi, miten eri alueilla eri väestöryhmät elävät toisistaan:
http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau (http://www.nytimes.com/projects/census/2010/explorer.html?ref=censusbureau)
Voit zoomailla karttaa koko maanlaajuisesti, sama ilmiö näkyy. Eri ryhmät elävät erillään toisistaan, eivät sekaisin!


Tarkoitatko, että jos vain mekin Suomessa toteuttaisimme tällaista erillisyyttä asuinalueissa, saisimme saman hyödyllisen edun taloudellemme ja yhteiskuntamme edistymiselle ja innovaatioille kuin USA:ssa näytetään saadun?

Lainaa
Tuossa asiassa on kyse siitä, toimiiko tasa-arvo, vai suosiiko koulutusjärjestelmä paremmin tyttöjä. Olen osin sitä mieltä, että nykyinen malli väheksyy poikia.

Vai niin. Silti juuri kielsit sen mahdollisuuden, että länismainen yhteiskunnallinen järjestelmä suosisi valkoisia ja väheksyisi muita etnisyyksiä ja ihonvärejä ja siten tuottaisi heille epäedullisen aseman. Sinusta heidän heikompi menestyksensä jo sinänsä todistaa, että he geneettisesti (tai jostain muusta heissä lähteämättömästi olevasta ominaisuudesta johtuen) nyt vain ovat huonompia. MIksei sama voisi koskea poikia? Miksi heidän kohdallaan lähdet tutkimaan järjestelmää, mutta mustien kohdalla järjestelmän tutkiminen on turhaa? Samat säännöt siellä peruskoulussa on pojille. Eikö siis tämä "tutkiminen" riitä? Miten ne samat säännöt voivat ollakin tyttöjä suosivia ja poikia syrjiviä? Miten samaan aikaan kiellät, että näin ei missään tapauksessa voi olla mustalla väestöllä tai muilla heikommin pärjäävillä väestöryhmillä?

Tooope sun logiikkasi ontuu. Jälleen kerran periaatteesi muuttuvat päinvastaisiksi sen mukaan, mikä on tavoittelemasi päätelmä. Periaatteesi näytät valitsevan sen mukaan, mikä kulloisenkin ennalta valitsemasi tavoitteen mukaan parhaiten sinua palvelee. Siksi nyt peruskoulussa ja pojista puhuttaessa periaate "samat säännöt kaikille on tasa-arvoa" ei pädekään. Nyt ryhdytkin tarkastelemaan sitä, että säännöt suosivat tyttöjä ja syrjivät poikia. Haloo! Juuri näin minä sanoin yhteiskunnan nykyisistä rakenteista ja säännöistä. Ne suosivat tiettyjä väestöryhmiä, joten näiden ryhmien on HELPOMPAA menestyä. Kuinka ollakaan nämä etua saavat väestöryhmät ovat myös niitä, jotka nuo säännöt ovat laatineet.

Vastaavastihan usein peruskoulun sääntöjen ja käytäntöjen takana nähdään olevan opettajakunnan naisvaltaisuus. Se kelpaa jo sinänsä herättämään epäilyksen poikien epäedullisesta asemasta suhteessa systeemiin. Miksi tässä epäileminen on perusteltua, mutta yhteiskunnassa ja maailmassa, jossa valtaa pitävät väestöryhmät ovat luoneet pelisäännöt ei olekaan syytä epäillä niiden olevan säännöt laatineita ryhmiä suosivia?

Lainaa
En tietenkään ole katkera apurahoista, jollaisia en ole itse koskaan hakenutkaan. Puhun vain siitä, että me yksityisinä henkilöinä voisimme ajatella tuota yhteiskunnan toimivuuttta vähän laajemmin kuin sen oman pikkukuplan sisältä. Siksi kiinnittäisin huomiota suuremmin näihin "hyvinvointiyhteiskuntamme" pieniin puroihin, eli menoeriin, joista koostuu miljardiluokan menoja yhteiskunnalle. Ei tämä keskustelu minulle ole henkilökohtaista, pyrin ajattelemaan asiaa laajemmalta kannalta.

Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esiin: Taideapurahoista ei nyt vain voida saada miljardisäästöjä, koska niihin ei miljardeja rahaa kulutetakaan.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2018&lang=fi&maindoc=/2018/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&id=/2018/tae/hallituksenEsitys/YksityiskohtaisetPerustelut/29/80/51/51.html

Vuoden 2018 budjetti taiteilijoiden apurahoihin oli 14 615 000, eikä siihen ole sen jälkeen mitään superkorotuksia tehty. Vähän on paha tuosta summasta saada miljardiluokan säästöt. Kuten esimerkkini Savonlinnan kaupungin tilanteesta osoittaa, taiteessa useinkin saadaan  hyvinkin maltillisella tuella suuret tuotot: 350 000 euroa kaupungin tukea > 43 miljoonan tuotto kaupungille. Kannattaako säästää 350 000 ja menettää 43 miljoonaa? Olisiko se kaupungin talouden kannalta järkevä päätös?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 26, 2019, 08:27:25
No kerropas lisää siitä, miksi pojilta pitäisi Suomessa peruskoulussa vaatia vähän vähemmän kuin tytöiltä. Vai mikä olikaan se tapa, jolla heidän kehnompaan suoriutumiseensa pitäisi suhtautua?
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:54:41
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 26, 2019, 08:47:32
Tarkoitatko, että jos vain mekin Suomessa toteuttaisimme tällaista erillisyyttä asuinalueissa, saisimme saman hyödyllisen edun taloudellemme ja yhteiskuntamme edistymiselle ja innovaatioille kuin USA:ssa näytetään saadun?
No en tietenkään tarkoita, esität aivan älykääpiökommentin.
Puhuin siitä, ettei monikulttuurimalli toimi, koska se johtaa tuollaiseen yhteiskuntaryhmien/roturyhmien/kulttuurien/kansallisuuksien eriytymiseen omille alueilleen. Etkö ymmärrä ihan selvää suomenkieltä? Ei se, että totean USA:ssa tapahtuneen näin, tarkoita sitä, että pitäisin sitä ihanteena. Pidän sitä vain loogisena seurauksena siitä, jos yhteiskuntaan pesiytyy monia eri etnisyyksiä/kulttuureja, se hajoittaa yhteiskuntaa, ei luo sitä yhteen. Eri ryhmät eriytyvät toisistaan. Siksi homogeeninen yhteiskunta on niin paljon parempi. Se luo yhteistä kulttuuri/arvokäsitystä yhteiskuntaan ja sitä kautta luottamusta, jota monikulttuuri nimenomaan erilaisine arvokäsityksineen rikkoo.

LainaaVai niin. Silti juuri kielsit sen mahdollisuuden, että länismainen yhteiskunnallinen järjestelmä suosisi valkoisia ja väheksyisi muita etnisyyksiä ja ihonvärejä ja siten tuottaisi heille epäedullisen aseman. Sinusta heidän heikompi menestyksensä jo sinänsä todistaa, että he geneettisesti (tai jostain muusta heissä lähteämättömästi olevasta ominaisuudesta johtuen) nyt vain ovat huonompia.
Jokainen siirtolaisia vastaanottava yhteiskunta jossain määrin suosii enemmän kantiksia kuin tulokkaita. Onko tässä jotain yllätystä, tai edes epäreilua. Tulokkaan pitää oppia sopeutumaan, se on perusvaatimus. Älä tule tänne esittämään mitään saatanan sharioitasi, sopeudu Suomeen! Onko liikaa vaadittu, ei tietenkään ole.

LainaaVastaavastihan usein peruskoulun sääntöjen ja käytäntöjen takana nähdään olevan opettajakunnan naisvaltaisuus.
Ehkä enemmän opettajien samankaltainen poliittinen vihervasemmistolaisuus kuin toimittajienkin kohdalla. Mädätys on syvällä. Toivoisin toki enemmän miesopettajia, mutta ala ei houkuttele. Pojat tarvitsisivat sellaista äijäopettajaa, joka meidän koulussamme oli tarkkiksille. Bodari, joka pisti maahan jokaisen häirikön, nöyryyttämättä. Oli reilu kaikille, kohteli kaikkia kunnioituksella, mutta selkeällä auktoriteetilla. MIES.

LainaaKuten olen jo useaan kertaan tuonut esiin: Taideapurahoista ei nyt vain voida saada miljardisäästöjä, koska niihin ei miljardeja rahaa kulutetakaan.
Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esille, pienet purot ovat ne ongelmien lähteet. Kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla olisi säästöjä toteutettavissa, jos niitä pieniä menoja osattaisiin karsia. Elinkeinotuista tms. varmasti säästöjä enemmän löytyisi kuin kulttuurituista, mutta säästämistä tarvitsee jokainen sektori.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 27, 2019, 02:27:13
https://www.iltalehti.fi/mieli/a/7c888152-caa9-4d4e-8294-079507ec3adb (https://www.iltalehti.fi/mieli/a/7c888152-caa9-4d4e-8294-079507ec3adb)
Vahingonilon ilosta puhutaan.

En nyt linkkaa tähän hätään pitkää kirjoitusta, joka on varsin mielenkiintoinen. Koen itseni hieman keskimääräistä erilaisemmaksi siinä, etten koe hauskuutta tuttavien mokailuista tai epäonnistumisista, enkä pidä viihdeohjelmia, joissa joku saa potkun nivusiin, hauskoina. Joillekin nämä ovat hauskoja. Itse en koe mielihyvää toisten epäonnistumisista. En tarkoita tällä mitään ylevää asennetta, ainoastaan sitä, että enhän minä hyödy siitä, jos joku toinen mokailee. Mitä se minulle kuuluu?

Vahingonilo on ehkä aika primitiivinen ilonlähde. Itse vaan en koe sitä ilona itselleni, enkä aina ymmärrä sitä. Minulla on ollut kavereita, joiden hymy on noussut, kun olen joskus vuodattanut ongelmista naisten tai työelämän suhteen, en vain itse ymmärrä tuota reaktiota. Miksi joidenkin toisten epäonni parantaisi sinua? "Ex-kaverin" hymy levisi aikoinaan, kun kerroin, että menetän asuntoni, pientä vit....a tuli, melkein kaverityyliin. Kun sitten kerroin, että sain paremman asunnon, hänen hymynsä hyytyi saman tien. Ei ollutkaan enää vahingoniloinen, oli kateellinen!

Miksi ihmiset käyttäytyvät noin? Miksi toisten onni tai epäonni on tärkeää? Onko omaa tilannetta/asemaa/onnea niin tärkeä vertailla toisiin?

(Olen usein haukkunut iltapäivälehtien journalismia, mutta Noora Vilen esittää poikkeuksen hyvästä sellaisesta)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 27, 2019, 07:57:49
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 26, 2019, 08:27:25
No kerropas lisää siitä, miksi pojilta pitäisi Suomessa peruskoulussa vaatia vähän vähemmän kuin tytöiltä. Vai mikä olikaan se tapa, jolla heidän kehnompaan suoriutumiseensa pitäisi suhtautua?
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

Yritä nyt erottaa toisistaan minun mielipiteeni siitä, kun osoitan kohti sinun ajattelusi ristiriitaisuutta. Miksi peruskoulun sopivuus vain tytöille on tasa-arvo-ongelma, mutta yhteiskunnan sopivuus vain valkoiselle länsimaiselle heterolle ei ole? Mikä näissä kahdessa tapauksessa on se ero, joka saa sinut toteamaan toisen tilanteen tasa-arvo-ongelmaksi (vaikka samat säännöt -teesi toteutuu), mutta toisessa niiden huonosti sopivassa yhteiskunnassa elävien nyt vain pitäisi kyetä muuttumaan sopivammiksi? Jos olet tasa-arvon kannattaja (oletko?), niin oletko eri mieltä?

LainaaEn ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

Miten niin on vikaa? Mikset tässä tapauksessa totea, että vikahan on niissä pojissa? Miksi kuitenkin on täysin sopivaa mielestäsi todeta, että väestöryhmissä on vikaa? Ero suhtautumisessasi on entistä kummallisempaa, kun jaksat pyrkiä ososittamaan, että tuo ero on myös pysyvä ja muuttumaton. Mahdollisesti geneettinen, mutta vähintäänkin niin tiukasti ihmisessä, ettei muttumista voi mitenkään järkevästi odottaa (ei edes vauvaiässä adoptoidulla lapsella, joka kasvaa suomalaisessa perheessä keskellä suomalaista yhteiskuntaa).

Ikävä kyllä näyttää vahvasti siltä, että sinulle tasa-arvo-ongelma on ongelma vain, mikäli se heikentää sinun oman viiteryhmäsi mahdollisuutta menestyä. Eli käyttäydyt täsmälleen kuten tätä etuoikeutetun valkoisen miehen käyttäytymistä kuvataan ja lähdet ajattelussasi siitä oletuksesta, että valkoinen länsimainen heteromies on normi, jonka mukaan kaikki yhteiskunnassa ja maailmassa pitää järjestää. Se on sinulle "neutraaliutta". Tosiasiassa tietenkään ei ole yhtään neutraalimpaa olla mies kuin olla nainen. Ei ole neutraalimpaa olla valkoinen kuin musta. Ei ole neutraalimpaa olla länsimainen kuin itämainen tai afrikkalainen. Ei ole neutraalimpaa olla kristitty kuin muslimi, hindu, buddhalainen, ateisti. Jos valkoinen länsimainen heteromies joutuu epäedulliseen asemaan järjestelmässä, joka on rakennettu sopimaan mustille afrikkalaisille naisille, ei kyse ole yhtään epätasa-arvoisemmasta tilanteesta kuin siinä, jos järjestelmä soveltuu "sattumalta" paremmin valkoiselle länsimaiselle miehelle. Samoin siinä, että peruskoulu soveltuu paremmin tytöille kuin pojille, ei ole mitään suurempaa epätasa-arvoa kuin siinä, että jokin muu miljöö, jossa kaikkien täytyy toimia, soveltuu paremmin pojille kuin tytöille. Kyse on tietenkin huonosta tlanteesta, mutta - sori vaan - jos et vastaavasti itse suostu pitämään niitä paremmin pojille / miehille tai valkoisille länsimaalaisille tai heteroille cis-sukupuolisille soveltuvia systeemejä epätasa-arvona, niin solidaarisuuteni valitustasi kohtaan jää niukaksi. (Siis keskustelussamme. Todellisuudesta ja ajatuksistani peruskoulusta en nyt puhu mitään.) Kai sinäkin ymmärrät, että jos ITSE et ole pätkääkään kiinnostunut siitä, jos joku toinen viiteryhmä on VASTAAVASTI epäedullisessa asemassa, kun systeemi ei sovellu heille, vaan toisenlaisille, ei motiivi kuunnella surkutteluasi peruskoulun poikien puolesta ole kovin suuri. Saat silloin vain sitä samaa suhtautumista osaksesi, jonka katsot muille omalta puoleltasi riittävän. Miksi joku sellainen, joka ei itse ole valkoinen, ei mies, ei länsimainen haluaisi ryhtyä puolustamaan tämän ryhmä etuuksia? Ethän sinäkään viitsi edes vaivautua kuuntelemaan muiden viiteryhmien mahdollisia kokemuksia huonosti soveltuvista järjestelmistä. Sinä ja viiteryhmäksi kokemasi poppoo kun olette mielestäsi normi, keskiarvo ja mittari sille, millainen ihminen on - noh - ihminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 27, 2019, 10:45:04
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:54:41
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 26, 2019, 08:47:32
Tarkoitatko, että jos vain mekin Suomessa toteuttaisimme tällaista erillisyyttä asuinalueissa, saisimme saman hyödyllisen edun taloudellemme ja yhteiskuntamme edistymiselle ja innovaatioille kuin USA:ssa näytetään saadun?
No en tietenkään tarkoita, esität aivan älykääpiökommentin.
Puhuin siitä, ettei monikulttuurimalli toimi, koska se johtaa tuollaiseen

USA siis mielestäsi ei ole esimerkki menestyneestä, vaan huonosti menestyneestä valtiosta??


Lainaa
Jokainen siirtolaisia vastaanottava yhteiskunta jossain määrin suosii enemmän kantiksia kuin tulokkaita. Onko tässä jotain yllätystä, tai edes epäreilua. Tulokkaan pitää oppia sopeutumaan, se on perusvaatimus. Älä tule tänne esittämään mitään saatanan sharioitasi, sopeudu Suomeen! Onko liikaa vaadittu, ei tietenkään ole.

No peruskoulukin nyt vain suosii enemmän tyttöjä, jotka ovat mukavan sopeutuvaisia ja kiltisti tottelevia. Ja ilmeisen lahjakkaitakin,  mikä näkyy oppimistuloksissa. Älä sinä tule esittämään mitään saatanan sharioitasi sinne, vaan sopeudu. Onko liikaa vaadittu?

Lainaa
Ehkä enemmän opettajien samankaltainen poliittinen vihervasemmistolaisuus kuin toimittajienkin kohdalla. Mädätys on syvällä. Toivoisin toki enemmän miesopettajia, mutta ala ei houkuttele. Pojat tarvitsisivat sellaista äijäopettajaa, joka meidän koulussamme oli tarkkiksille. Bodari, joka pisti maahan jokaisen häirikön, nöyryyttämättä. Oli reilu kaikille, kohteli kaikkia kunnioituksella, mutta selkeällä auktoriteetilla. MIES.

No mikset vaadi pojilta sopeutumista niihin vihervasemmistolaisiin naisopettajiin? Miksi koulun pitäisi mukautua (poika)oppilaisiin, kun itse jatkuvasti vaadit muilta ja muissa yhteyksissä sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin?

Lainaa
Kuten olen jo useaan kertaan tuonut esille, pienet purot ovat ne ongelmien lähteet. Kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla olisi säästöjä toteutettavissa, jos niitä pieniä menoja osattaisiin karsia. Elinkeinotuista tms. varmasti säästöjä enemmän löytyisi kuin kulttuurituista, mutta säästämistä tarvitsee jokainen sektori.

Mutta - kuten Savonlinna-esimerkkini kertoo - näennäisellä 350 000 euron säästöllä kaupunki on vaarassa menettää 43 miljoonan tulot. Onko järkevä "säästö"?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 27, 2019, 11:17:23
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

Aika moni poika (nuori mies) pano staa tyttötöihin,, se on vähän niin-kuin luonnon laki, vaikka homotkin tuntuvat kovasti yleistyvän tässä luojan ajassa.

Vähä-pätöisiä töitä ei varmaan kukaan isommin halua, mutta ehkä "tuotetaan siihen ulkomailta, uusia panostajia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 27, 2019, 11:17:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2019, 09:43:15
Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut".

Allekirjoittaisiko kertsi seuraavan näkemyksen, jossa painotetaan ympäröivän kulttuurin merkitystä sopeutumisen ja menestymisen kannalta?

"Yleinen kulttuuritaso tarjoaa yksityiselle ihmiselle, hänen itsensä useimmissa tapauksissa edes kiinnittämättä siihen huomiota, niin suuren määrän pohjatietoja, että hän siten varustautuneena helposti kykenee omin neuvoin astumaan seuraavat askelet eteenpäin.

Esimerkiksi nykyajan poika näkee kasvaessaan ja varttuessaan ympärillään niin suunnattomat määrät viimeksi kuluneiden vuosisatojen teknillisiä aikaansaannoksia, ettei hän tule moniinkaan seikkoihin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat arvoituksia kaikkein suurimmille hengille, aivan itsestään selvinä asioina edes kiinnittäneeksi huomiota, vaikka niillä on ratkaiseva merkitys, jos hänen mieli voida seurata ja ymmärtää meidän aikamme kyseessä olevalla alalla saavuttamaa edistystä. Jos vaikka kuinkakin nerokas viime vuosisadan kaksikymmenluvulla elänyt ihminen voisi nyt yks'kaks' nousta haudastaan, hänen olisi vaikeampi edes henkisestikään mukautua ja sopeutua nykyiseen aikaan kuin tavallisen, lahjojensa puolesta keskinkertaisen nykyajan viisitoistavuotiaan pojan. Sillä häneltä puuttuisi kaikki se suunnaton pohjatietojen määrä, jonka nykyajan kansalainen kasvaessaan ja varttuessaan nykyisen yleisen kulttuurin ilmiöiden keskuudessa niin sanoaksemme itsetiedottomasti imee itseensä."


Tämä kirjotukseni (jossa on kokonaisuutta ajatellen valitettavan pitkä lainaus) jatkuisi vielä, mutta se meni niin paljon sivuun itse aiheesta, että leikkaan jutun lopun pois ja liitän sen keskusteluun maahanmuutosta. En tiedä, onko sekään oikea osoite.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 27, 2019, 12:16:56
^
Mitä on tuo mainittu yleinen kulttuuritaso? Mitkä ovat sen kriteerit ja miten sitä mitataan, ja miten se kuvataan, numeerisestiko, kouluarvosanoin? Pistetäänkö sen avulla kulttuureita jnoon, huonoimmasta parhaimpaan? Kuka on sen arvotuksen kykenevä tekemään?  Joku kulttuurin ulkopuolinen, vaiko  kulttuurissa kasvanut ja sille sokeutunut?

Siinä mielessä (idolisi?)  Aatu oli oikeassa, että kulttuuri sisältää tietoa, "teknillistäkin" tietoa. Toisaalta myös kieli sisältää tietoa, ja kielen oppiminen on samalla eräänlaista kulttuurin oppimistakin.  Epigeneettiset säätelyjaksot siinä missä DNA:kin sisältävät tietoa. Entä sitten?

Kun minä menen maalle mökille, olen ikuinen ulkopaikkakuntalainen, ja tunnen silloin tällöin itseni hölmöksi, kun en tiedä esim. maanviljelystä tai mökin kunnossapidosta paljoakaan. Vaikka ihmiset ovatkin paikkakunnalla ystävällisiä. Kun mökkinaapurini tulee kaupunkiin, hän tuntee itsensä hölmöksi. Kun itse matkustan turistina johonkin toiseen maahan, tunnen itseni hölmöksi, kun tietämättömyyttäni mokailen. Ei tietämättömyyteni turistimaan tai mökkipaikkakuntani yleistä kulttuuritasoa mitenkään kohota. Eikä mökkinaapurini sen tyhmempi oikeasti ole, vaikka onkin joskus kaupungissa. Itsekin olet kertonut törttöilyistäsi kaupungin vilskeessä - silti olet se sama ihminen sekä kaupungissa että maalla, ei ÄO:si muutu ympäristösi mukana. Jos asuisit muutamia vuosia (tai vuosikymmeniä) jossain kaupungissa tai jossain toisessa maassa, varmaankin sopeutuisit enemmän tai vähemmän paikallisiin oloihin, ja omaksuisit paikalliset "teknilliset" tiedot.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 27, 2019, 14:00:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 27, 2019, 11:17:23
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

Aika moni poika (nuori mies) pano staa tyttötöihin,, se on vähän niin-kuin luonnon laki, vaikka homotkin tuntuvat kovasti yleistyvän tässä luojan ajassa.

Vähä-pätöisiä töitä ei varmaan kukaan isommin halua, mutta ehkä "tuotetaan siihen ulkomailta, uusia panostajia.

No nyt kuitenkin puhuttiin yhteiskunnan panostuksesta ja peruskoulun muokkaamisesta tytöille tai pojille sopivaksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 27, 2019, 14:02:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 27, 2019, 11:17:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 24, 2019, 09:43:15
Itse asiassa ihminen nimittäin tosiaankin vie ympäristön mukanaan ainakin siinä mielessä, että se ympäristö, joka on ihmistä muokannut aina lähtien sikiöajasta, lapsuudesta jne., ei muutu miksikään vaan tosiaankin pysyy ihan samana, ihmisen henkilöhistoriana. Ihminen vie mukanaan henkilöhistoriansa. Lisäksi ihminen myös vie mukanaan kaikki ne epigeneettiset muutokset genomissaan, joita on elämänsä aikana "hankkinut".

Allekirjoittaisiko kertsi seuraavan näkemyksen, jossa painotetaan ympäröivän kulttuurin merkitystä sopeutumisen ja menestymisen kannalta?

"Yleinen kulttuuritaso tarjoaa yksityiselle ihmiselle, hänen itsensä useimmissa tapauksissa edes kiinnittämättä siihen huomiota, niin suuren määrän pohjatietoja, että hän siten varustautuneena helposti kykenee omin neuvoin astumaan seuraavat askelet eteenpäin.

Esimerkiksi nykyajan poika näkee kasvaessaan ja varttuessaan ympärillään niin suunnattomat määrät viimeksi kuluneiden vuosisatojen teknillisiä aikaansaannoksia, ettei hän tule moniinkaan seikkoihin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat arvoituksia kaikkein suurimmille hengille, aivan itsestään selvinä asioina edes kiinnittäneeksi huomiota, vaikka niillä on ratkaiseva merkitys, jos hänen mieli voida seurata ja ymmärtää meidän aikamme kyseessä olevalla alalla saavuttamaa edistystä. Jos vaikka kuinkakin nerokas viime vuosisadan kaksikymmenluvulla elänyt ihminen voisi nyt yks'kaks' nousta haudastaan, hänen olisi vaikeampi edes henkisestikään mukautua ja sopeutua nykyiseen aikaan kuin tavallisen, lahjojensa puolesta keskinkertaisen nykyajan viisitoistavuotiaan pojan. Sillä häneltä puuttuisi kaikki se suunnaton pohjatietojen määrä, jonka nykyajan kansalainen kasvaessaan ja varttuessaan nykyisen yleisen kulttuurin ilmiöiden keskuudessa niin sanoaksemme itsetiedottomasti imee itseensä."


Tämä kirjotukseni (jossa on kokonaisuutta ajatellen valitettavan pitkä lainaus) jatkuisi vielä, mutta se meni niin paljon sivuun itse aiheesta, että leikkaan jutun lopun pois ja liitän sen keskusteluun maahanmuutosta. En tiedä, onko sekään oikea osoite.

^ Jaa että nykyajan poika näkee tätä teknologiaa? Eikö tyttö näe vai mikä oli kirjoituksessa pointtina puhua nimenomaan pojasta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 27, 2019, 14:15:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 27, 2019, 11:17:28"Yleinen kulttuuritaso tarjoaa yksityiselle ihmiselle, hänen itsensä useimmissa tapauksissa edes kiinnittämättä siihen huomiota, niin suuren määrän pohjatietoja, että hän siten varustautuneena helposti kykenee omin neuvoin astumaan seuraavat askelet eteenpäin.

Esimerkiksi nykyajan poika näkee kasvaessaan ja varttuessaan ympärillään niin suunnattomat määrät viimeksi kuluneiden vuosisatojen teknillisiä aikaansaannoksia, ettei hän tule moniinkaan seikkoihin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat arvoituksia kaikkein suurimmille hengille, aivan itsestään selvinä asioina edes kiinnittäneeksi huomiota, vaikka niillä on ratkaiseva merkitys, jos hänen mieli voida seurata ja ymmärtää meidän aikamme kyseessä olevalla alalla saavuttamaa edistystä. Jos vaikka kuinkakin nerokas viime vuosisadan kaksikymmenluvulla elänyt ihminen voisi nyt yks'kaks' nousta haudastaan, hänen olisi vaikeampi edes henkisestikään mukautua ja sopeutua nykyiseen aikaan kuin tavallisen, lahjojensa puolesta keskinkertaisen nykyajan viisitoistavuotiaan pojan. Sillä häneltä puuttuisi kaikki se suunnaton pohjatietojen määrä, jonka nykyajan kansalainen kasvaessaan ja varttuessaan nykyisen yleisen kulttuurin ilmiöiden keskuudessa niin sanoaksemme itsetiedottomasti imee itseensä."


Ihan yhtä paljon sitä pohjatietoa imettiin 1900-luvun alussa kuin nytkin. Sen sisältö tietysti on joiltain osin muuttunut, mutta ei niin paljoa, että tämän päivän 15 vuotias kersa tietäisi yhtään sen enempää sähköstä kuin tiesi 1900-luvun 15 vuotias kersa. Suurin ero lienee siinä, että tänä päivänä 15-vuotiaalta kersalta edellytetään laadukkaampaa aivotyötä kuin 1900-luvun alussa edellytettiin. Mikä lisää tämän päivän 15-vuotiaan älykkyyttä suhteessa 1900-luvun 15-vuotiaaseen nähden, mutta ei se lisää tietoa esimerkiksi teknologiasta kuin vain nimellisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 27, 2019, 14:18:47
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 27, 2019, 12:16:56
Siinä mielessä (idolisi?)  Aatu oli oikeassa, että kulttuuri sisältää tietoa, "teknillistäkin" tietoa. Toisaalta myös kieli sisältää tietoa, ja kielen oppiminen on samalla eräänlaista kulttuurin oppimistakin.  Epigeneettiset säätelyjaksot siinä missä DNA:kin sisältävät tietoa. Entä sitten?

Entä sitten - entä sitten? Tätä voisi jatkaa.

Atte ei ole idolini. Lainasin pätkän hänen tekstiään (jonka kömpelyydestään tunnistaa, vaikka ei tekijää kerrottaisikaan) osoittaakseni, että vaikka natsit painottivat perimän merkitystä, he kuitenkin tunnustivat myös ympäristön merkityksen.

Päädyin selaamaan "radioislam" - nimisellä sivulla olevaa Hitlerin kirjaa luettuani Ylen uutisista etnonationalismia kannattavasta äärioikeistolaispariskunnasta. Uutisessa oli nimittäin yksi kohta, josta tuli mieleeni Hitlerin käsitys kansalaisuudesta, joka oli hyvin samanlainen. En kuitenkaan löytänyt sitä, koska edellä mainitulla sivulla on vain kirjan ensimmäinen osa, ja Hitler esittää kansalaisuuskäsityksensä kirjan toisessa osassa. Mietin, eikö tätä toista osaa todellakaan löydy netistä. Kirjoitin tärpiksi joitakin kohtia, joita muistin, ja tällä kerralla löytyi. Kakkososan on joku epämääräinen "Führer" -järjestö pannut nettiin PDF-tiedostona. Se on ilmeisesti skannattu kirjasta, mutta sitä on jokin verran muokattu. Teksti joka tapauksessa on nähtävissä. Ja tästä toisesta osasta löysin sen, mitä etsin eli Hitlerin käsityksen kansalaisuudesta ja sen saamisesta.

Yle Uutiset:

Suomessa passi riittää suomalaisuuden määritelmäksi. Miskasta se on väärin ajateltu. Hänestä suomalaisuuden määrittää perimä: kulttuurisesti, kielellisesti ja biologisesti.

– Tämän voi vetää helposti överiksi ja päätyä älyttömään rotutohtorointiin. Vastustan kuitenkin amerikkalais- ja ranskalaistyyppistä kulttuurinationalistista ajattelua, jossa uskollisuus perustuslaille riittää kansalaisuuden perusteeksi.

Taisteluni osa II:

Koko kansalaisoikeuksien hankkimishomma tapahtuu kutakuinkin samaan tapaan kuin hyväksyminen jäseneksi esimerkiksi johonkin autokerhoon. Mies antaa itsestään halutut tiedot, näitä tutkitaan ja niistä annetaan lausunto, ja sitten jonakin päivänä hänelle tuodaan käteen kirjallinen ilmoitus, että hänet on hyväksytty maan kansalaiseksi, joka ilmoitus vielä puetaan sukkelan lystilliseen muotoon. Kysymyksessä olevalle tähänastiselle zulukafferille ilmoitetaan näet: »Teistä on täten tullut saksalainen!»

Tuon taikatempun suorittaa valtion presidentti. Mihin ei mikään taivaan mahti pystyisi, sellaisen muutoksen tekee tuollainen virallinenTheophrastus Paracelsus käden käänteessä. Yksinkertainen kynänpyörähdys vain, niin mistä tahansa mongolilaisesta tollosta on yks'kaks' tullut aito »saksalainen».


Hitler tietenkin vastusti tuollaista menettelyä ja vaati, että kansalaiseksi pääsemisen ehtoja on kiristettävä. Tässä asiassa (ja monessa muussakin) etnonationalistit ovat siis Hitlerin linjoilla.

Enemmän tästä asiasta sivulla 61. kappaleessa "Alamaiset ja kansalaiset"

http://der-fuehrer.org/meinkampf/finnisch/Mein%20Kampf%20-%20Teil%20II%20(Finnish).pdf

Lisäys: Koska lainaus oli 1920-luvulla kirjoitetusta kirjasta, siinä tarkoitettiin sadan vuoden takaisilla asioilla tietenkin 1800-lukua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - lokakuu 27, 2019, 15:18:21
Kansa on sen verran epämääräinen käsite muuten kuin kansalaisuuden perusteella, että sen määrittelyyn pitää keksiä sitten kaiken maailman keinotekoisia määreitä.

      Yksi näkemys nationalismista. (https://images.app.goo.gl/Yog7STGCenbtMLYQ9)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 27, 2019, 15:49:11
Lainaus käyttäjältä: Vihervasemmisto - lokakuu 27, 2019, 14:15:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 27, 2019, 14:02:48"Yleinen kulttuuritaso tarjoaa yksityiselle ihmiselle, hänen itsensä useimmissa tapauksissa edes kiinnittämättä siihen huomiota, niin suuren määrän pohjatietoja, että hän siten varustautuneena helposti kykenee omin neuvoin astumaan seuraavat askelet eteenpäin.

Esimerkiksi nykyajan poika näkee kasvaessaan ja varttuessaan ympärillään niin suunnattomat määrät viimeksi kuluneiden vuosisatojen teknillisiä aikaansaannoksia, ettei hän tule moniinkaan seikkoihin, jotka vielä sata vuotta sitten olivat arvoituksia kaikkein suurimmille hengille, aivan itsestään selvinä asioina edes kiinnittäneeksi huomiota, vaikka niillä on ratkaiseva merkitys, jos hänen mieli voida seurata ja ymmärtää meidän aikamme kyseessä olevalla alalla saavuttamaa edistystä. Jos vaikka kuinkakin nerokas viime vuosisadan kaksikymmenluvulla elänyt ihminen voisi nyt yks'kaks' nousta haudastaan, hänen olisi vaikeampi edes henkisestikään mukautua ja sopeutua nykyiseen aikaan kuin tavallisen, lahjojensa puolesta keskinkertaisen nykyajan viisitoistavuotiaan pojan. Sillä häneltä puuttuisi kaikki se suunnaton pohjatietojen määrä, jonka nykyajan kansalainen kasvaessaan ja varttuessaan nykyisen yleisen kulttuurin ilmiöiden keskuudessa niin sanoaksemme itsetiedottomasti imee itseensä."


Ihan yhtä paljon sitä pohjatietoa imettiin 1900-luvun alussa kuin nytkin. Sen sisältö tietysti on joiltain osin muuttunut, mutta ei niin paljoa, että tämän päivän 15 vuotias kersa tietäisi yhtään sen enempää sähköstä kuin tiesi 1900-luvun 15 vuotias kersa. Suurin ero lienee siinä, että tänä päivänä 15-vuotiaalta kersalta edellytetään laadukkaampaa aivotyötä kuin 1900-luvun alussa edellytettiin. Mikä lisää tämän päivän 15-vuotiaan älykkyyttä suhteessa 1900-luvun 15-vuotiaaseen nähden, mutta ei se lisää tietoa esimerkiksi teknologiasta kuin vain nimellisesti.

Lainaamasi teksti ei ole minun kirjoittamaani, vaikka se lainauksena on nimelläni viestissäsi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 27, 2019, 15:52:31
^Kiitos korjauksesta. Korjasin lainaukseni.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 28, 2019, 10:43:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 27, 2019, 14:00:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 27, 2019, 11:17:23
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

Aika moni poika (nuori mies) pano staa tyttötöihin,, se on vähän niin-kuin luonnon laki, vaikka homotkin tuntuvat kovasti yleistyvän tässä luojan ajassa.

Vähä-pätöisiä töitä ei varmaan kukaan isommin halua, mutta ehkä "tuotetaan siihen ulkomailta, uusia panostajia.

No nyt kuitenkin puhuttiin yhteiskunnan panostuksesta ja peruskoulun muokkaamisesta tytöille tai pojille sopivaksi.

Vastausta tai sen kohdetta tavoitellessa kysymys oli varmaankin myös pojista ja tytöistä, joita ei kuulemma saa erikseen nykyaikana olla, mutta xante kuitenkin näkee kovin suuren eron heissä, älykkäästi...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 29, 2019, 13:58:44
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 28, 2019, 10:43:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 27, 2019, 14:00:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 27, 2019, 11:17:23
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.

T: Xante

Aika moni poika (nuori mies) pano staa tyttötöihin,, se on vähän niin-kuin luonnon laki, vaikka homotkin tuntuvat kovasti yleistyvän tässä luojan ajassa.

Vähä-pätöisiä töitä ei varmaan kukaan isommin halua, mutta ehkä "tuotetaan siihen ulkomailta, uusia panostajia.

No nyt kuitenkin puhuttiin yhteiskunnan panostuksesta ja peruskoulun muokkaamisesta tytöille tai pojille sopivaksi.

Vastausta tai sen kohdetta tavoitellessa kysymys oli varmaankin myös pojista ja tytöistä, joita ei kuulemma saa erikseen nykyaikana olla, mutta xante kuitenkin näkee kovin suuren eron heissä, älykkäästi...

Karikoille sen sijaan on äärimmäisen vaikeaa erottaa safiireja xanteista. Säkenöivän älykkäästi...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 29, 2019, 18:34:37
Lainaus käyttäjältä: mikainen - lokakuu 27, 2019, 15:18:21
Kansa on sen verran epämääräinen käsite muuten kuin kansalaisuuden perusteella, että sen määrittelyyn pitää keksiä sitten kaiken maailman keinotekoisia määreitä.
Kansa on jossain määrin epämääräinen käsite, kuten muutkin ideologiset termit. Ei se kumoa silti kansan käsitettä. Kyllähän jokaisella meillä on jonkinlainen, hieman toisistaan eroava, käsitys Suomen kansasta ja sen kulttuurista. Nuo ovat olemassa, vaikkemme täysin selkeitä rajoja loisimmekaan niille. Jokainen tietää, ettei Husu Hussein ole suomalainen, koska etnisyys ja vihamielinen ASENNE. Ayaan Hirsi Ali Husun kanssasomalina taas voisi sopeutua Suomeen, koska ei ole fanaatikko.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 29, 2019, 18:39:14
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.
Aika mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun ottaa huomioon valkoisten miesten merkityksen tieteissä, jotka hyödyttävät kaikenvärisiä ihmisiä, jopa molempia sukupuolia. Mietitkö oikeasti, mitä kirjoitat?

USA siis mielestäsi ei ole esimerkki menestyneestä, vaan huonosti menestyneestä valtiosta?? (//http://??)
Sanon, että USA menestyisi paremmin, jos olisi 1950-luvun yhteiskunnan mallisempi väestökoostumukseltaan.
Siirtolaisuudessa itä-aasialaiset tulevat tekemään plussaa, latinot ja mustat miinusta USA:lle. Ei kai tästä ole mitään epäselvyyttä? Ihan oikeasti?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 30, 2019, 07:48:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 29, 2019, 18:39:14
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 27, 2019, 08:03:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2019, 23:33:24
Pidän ihan mahdollisena sitä, että nykyinen peruskoulujärjestelmämme sopii paremmin tyttöjen oppimiseen, mm. siksi, että tytöt ja pojat kypsyvät eri tahtiin. Feministien ja muiden tasa-arvoihmisten pitäisi ehkä kiinnittää huomiota siihen, että oppimisjärjestelmiä sovitetaan myös poikia varten. Vai oletko tasa-arvon kannattajana eri mieltä?

En ole sellaisen politiikan kannattaja, jossa väestöryhmiä sinänsä suosittaisiin koulutuspolitiikassa (affirmative action), mutta ehkä kahden sukupuolen kohdalla tulee tarkemmin miettiä, miten koulu sopii molemmille sukupuolille. Ehkä nykyinen koulutyyppi on tyttöjä suosiva malliltaan? Silloinhan siinä on vikaa, kuten ymmärrät.

No mutta, hyväksi luomamme yhteiskunta siis toimii juuri kuten se on (totta kai tietoisesti) luotu. Eli parhaimmisto pärjää. Koska pojat siis ovat geneettisesti ja biologisesti lahjattomampia kuin tytöt, heihin ei pidäkään yhteiskunnan panostaa enemmän, vaan taloudellisesti panostaa tyttöihin.

Pojat tehkööt yhteiskunnassa niitä vähäpätöisempiä töitä, niitä tekijöitä juuri tarvitaankin.
Aika mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun ottaa huomioon valkoisten miesten merkityksen tieteissä, jotka hyödyttävät kaikenvärisiä ihmisiä, jopa molempia sukupuolia. Mietitkö oikeasti, mitä kirjoitat?

USA siis mielestäsi ei ole esimerkki menestyneestä, vaan huonosti menestyneestä valtiosta?? (//http://??)
Sanon, että USA menestyisi paremmin, jos olisi 1950-luvun yhteiskunnan mallisempi väestökoostumukseltaan.
Siirtolaisuudessa itä-aasialaiset tulevat tekemään plussaa, latinot ja mustat miinusta USA:lle. Ei kai tästä ole mitään epäselvyyttä? Ihan oikeasti?

Toope ei taaskaan ymmärrä, että tässä "väitteessä" sovellettiin täsmälleen Toopen omaa logiikkaa. On ihan liian vaikeaa tajuta, että JOS menestymättömyydestä voidaan suoraan päätellä yksilön lahjattomuus ja kyvyttömyys (geneettinen heikkolaautuisuus), niin sovellettaessa tätä ajattelua peruskoulun syrjäytyviin poikiin, päädytään tuohon päätelmään, jossa menetykseltään heikot pojat juuri tämän menestymättömyyden perusteella ovat heikkolahjaisia ja on vain "luonnollista" ja oikein, että he syrjäytyvät. Juuri tällä logiikalla Toope itse perustelee sitä, miksi naisten asema on jo Suomessa riittävän hyvä ja ei-länismaisten ihmisten tai muutoin yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien tilanne johtuu heidän (geneettisistä) heikkouksistaan. Onhan "samat säännöt kaikille", joten tasa-arvo on jo toteutunut. Muu pohdinta on tähysin turhaa.

Vasta, kun hä itse identifioituu jostain syystä heikommin menestyvien ryhmän kanssa (miespuoliset suomalaiset), hän ryhtyy etsimään kiivaasti syytä JÄRJESTELMÄSTÄ yksilön heikkoon menestykseen. Jos kyse on "muista" - olivat nuo muut sitten naisia, maahanmuuttajia, sukupuolivähemmistöjä tai millä tahansa tavalla ei-toopeja - kyse ei koskaan voi lähtökohtaisesti olla järjestelmän aiheuttama.

Toope itse asiassa onnistuu suorastaan demonstroimaan täsmälleen tämän valkoisen miehen etuoikeutetun aseman ytimen: Järjestelmä, joka on rakennettu sopimaan kaikkein parhaiten valkoisille miehille on katsottava lähtökohtaisesti neutraaliksi ihmisyyden perusmallin mukaan rakennetuksi. Ihminen ON valkoinen mies. Sitten on niitä (melkein) ihmisiä, jotka omasta syystään poikkeavat tästä ihmisen perusolemuksesta (olemalla naisia, ei-valkoisia). Poikkeavuus on heidän omaa heikkouttaan, joten heidän luonnollinen ja ansaittu tehtävänsä on yrittää olla enemmän ihmismäisiä. Jos he onnistuvat tässä, he palkkioksi saavat mahdollisuuden pärjäillä. Mutta eihän hyvät hyssykät sentään järjestelmää nyt naisille, mustille tai homoille voida rakentaa. Friikeille. Epänormaaleille. Muille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 30, 2019, 08:18:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 29, 2019, 18:39:14
Aika mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun ottaa huomioon valkoisten miesten merkityksen tieteissä, jotka hyödyttävät kaikenvärisiä ihmisiä, jopa molempia sukupuolia. Mietitkö oikeasti, mitä kirjoitat?

Eihän se auta suomalaista poikaa yhtään, mitä joku valkoinen mies ennen häntä on keksaissut. Päinvastoin, sehän vain todistaa juuri sitä, että geneettisesti heikompilahjaiseen suomalaiseen poikaan ei yhteiskunnan kannata taloudellisesti panostaa.

Ei pärjää edes koulussa yhtä hyvin kuin tytöt, joten ei mitään sijaa valkoisten miesten keksijöiden piiriin. Sinne menee meiltä likat.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 30, 2019, 11:07:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 29, 2019, 13:58:44

Karikoille sen sijaan on äärimmäisen vaikeaa erottaa safiireja xanteista. Säkenöivän älykkäästi...

Lainausketjuissa voit kokea joutuvasi nutturasta vedetyksi, vaikka et olisi varsinainen syntinenkään.

Mistäpä (yksinkertain mieshenkilö) vois jokaista "sutturaa" tunnistaa heidän puheistaan, kun ideaalisesti ajavat omaa asiaansa parhaansa mukaan,,> minähän vain "taivastelen" tätä ihmisten maailmaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 30, 2019, 18:08:26
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - lokakuu 30, 2019, 08:18:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 29, 2019, 18:39:14
Aika mielenkiintoinen näkemys, varsinkin kun ottaa huomioon valkoisten miesten merkityksen tieteissä, jotka hyödyttävät kaikenvärisiä ihmisiä, jopa molempia sukupuolia. Mietitkö oikeasti, mitä kirjoitat?

Eihän se auta suomalaista poikaa yhtään, mitä joku valkoinen mies ennen häntä on keksaissut. Päinvastoin, sehän vain todistaa juuri sitä, että geneettisesti heikompilahjaiseen suomalaiseen poikaan ei yhteiskunnan kannata taloudellisesti panostaa.

Ei pärjää edes koulussa yhtä hyvin kuin tytöt, joten ei mitään sijaa valkoisten miesten keksijöiden piiriin. Sinne menee meiltä likat.
Wau mikä kommentti. Kyllä tytöt pärjäävät, ainakin europiditytöt ja aasialaiset.
Huolissani olisin noista afrikkalaisista ja länsi-aasialaisista, jotka eivät tunnu menestyvän mitenkään tieteellistä tuntemusta vaativilla aloilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 30, 2019, 18:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 30, 2019, 07:48:20
Toope itse asiassa onnistuu suorastaan demonstroimaan täsmälleen tämän valkoisen miehen etuoikeutetun aseman ytimen: Järjestelmä, joka on rakennettu sopimaan kaikkein parhaiten valkoisille miehille on katsottava lähtökohtaisesti neutraaliksi ihmisyyden perusmallin mukaan rakennetuksi. Ihminen ON valkoinen mies. Sitten on niitä (melkein) ihmisiä, jotka omasta syystään poikkeavat tästä ihmisen perusolemuksesta (olemalla naisia, ei-valkoisia). Poikkeavuus on heidän omaa heikkouttaan, joten heidän luonnollinen ja ansaittu tehtävänsä on yrittää olla enemmän ihmismäisiä. Jos he onnistuvat tässä, he palkkioksi saavat mahdollisuuden pärjäillä. Mutta eihän hyvät hyssykät sentään järjestelmää nyt naisille, mustille tai homoille voida rakentaa. Friikeille. Epänormaaleille. Muille.
Toope ei tässä demonstroi mitään etuoikeuksia, vain sitä, että jotkut ryhmät ovat menestyneempiä kuin toiset (kulttuuri, uskonto, genetiikka?). Näinhän on, toiset ryhmät ovat hyödyllisiä rakentaessaan yhteiskuntia, toiset lähinnä rikkovat kuin örkit. Örkkien pitäisi ottaa mallia ja opetella rakentamaan rikkomisen sijaan, terveisiä Lähi-itään ja Afrikkaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 30, 2019, 20:09:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2019, 18:13:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 30, 2019, 07:48:20
Toope itse asiassa onnistuu suorastaan demonstroimaan täsmälleen tämän valkoisen miehen etuoikeutetun aseman ytimen: Järjestelmä, joka on rakennettu sopimaan kaikkein parhaiten valkoisille miehille on katsottava lähtökohtaisesti neutraaliksi ihmisyyden perusmallin mukaan rakennetuksi. Ihminen ON valkoinen mies. Sitten on niitä (melkein) ihmisiä, jotka omasta syystään poikkeavat tästä ihmisen perusolemuksesta (olemalla naisia, ei-valkoisia). Poikkeavuus on heidän omaa heikkouttaan, joten heidän luonnollinen ja ansaittu tehtävänsä on yrittää olla enemmän ihmismäisiä. Jos he onnistuvat tässä, he palkkioksi saavat mahdollisuuden pärjäillä. Mutta eihän hyvät hyssykät sentään järjestelmää nyt naisille, mustille tai homoille voida rakentaa. Friikeille. Epänormaaleille. Muille.
Toope ei tässä demonstroi mitään etuoikeuksia, vain sitä, että jotkut ryhmät ovat menestyneempiä kuin toiset (kulttuuri, uskonto, genetiikka?). Näinhän on, toiset ryhmät ovat hyödyllisiä rakentaessaan yhteiskuntia, toiset lähinnä rikkovat kuin örkit. Örkkien pitäisi ottaa mallia ja opetella rakentamaan rikkomisen sijaan, terveisiä Lähi-itään ja Afrikkaan.

Eli ne menestymättömät pojat peruskoulussa nyt vain on kehnoja. Mistä muusta se voisi johtua? Ottaisivat mallia ja opettelisivat rakentamaan. Terveisiä kympin tytöiltä!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 31, 2019, 21:41:15
Terveisiä valkoisilta miespuolisilta tiedemiehiltä, jotka ovat Safiirinkin yhteiskuntaa rakentaneet enemmän kuin mikään toinen ryhmä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 01, 2019, 08:13:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 31, 2019, 21:41:15
Terveisiä valkoisilta miespuolisilta tiedemiehiltä, jotka ovat Safiirinkin yhteiskuntaa rakentaneet enemmän kuin mikään toinen ryhmä.

Ja miten kävi? Vaikkapa naisille ja muille "poikkeaville"? Ei hirveen hyvin. En jumankekka suostu nyt ainakaan naisasialiikkeen saavutuksista kiittämään valkoisen miehen establismenttia, joka on lähinnä kynsin hampain vastustanut muutosta. Nytkö pitäisi olla kiitollinen siitä, etteivät nämä uljaat valkoiset miehet olleetkaan ihan niin rautaisia, että olisivat pystyneet pitämään asemansa? Kiittää heitä heidän "heikkoudestaan", mutta ohittaa kaikkien niiden naisten ansiot, jotka ovat naisten asian puolesta toimineet?

Sen olemme jo kyllä kuulleet Toopelta, että tässäkin naisille olisi tarjolla täsmälleen se kiitollisen puolestapuhutun ja suojelua saaneen osa, jossa saa vain osoittaa kiitollisuutta ja kuuliaisuutta siitä, että Viisaat vahvat miehet armollisesti antoivat naisten taistella oikeuksiensa puolesta. Jopas onkin jaloa.

Toope on hyvä ja esittelee lukumääräisesti ylivoimaisen naisasiaMIESTEN joukon, joka historian aikana on vaivojaan säästämättä naisten asian puolesta aktiivisesti toiminut. Ihan vain, jotta saisimme kasvot tälle miesten joukolle, joille kiitollisuutemme naisina voimme osoittaa oikein henkilökohtaisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 01, 2019, 09:15:00
Koen hieman häiritsevänä, että juuri Toope ottaa valkoisen miespuolisen tiedemiehen mielipidetorven käsiinsä.

Kenen antamilla valtuuksilla?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 01, 2019, 10:40:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 01, 2019, 08:13:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 31, 2019, 21:41:15
Terveisiä valkoisilta miespuolisilta tiedemiehiltä, jotka ovat Safiirinkin yhteiskuntaa rakentaneet enemmän kuin mikään toinen ryhmä.

Ja miten kävi? Vaikkapa naisille ja muille "poikkeaville"? Ei hirveen hyvin.

Voivat naiset olla ihan yhtähyviä tiedemiehiä, öh naisia, kuin miehetkin, eikä sitäpaitsi miehiä "saa" nykyajan valistuneessa ilmapiirissä edes kutsua mieheksi, tai naista naiseksi, eli kutsutaan ihmeessä ihmiseksi heitä noita, öh tiedeihmisiä siis tieteen työläisiksi, eli tekijöiksi.

Ei "naiset" jos nyt puhuttelussa on kuitenkin pakko ero tehdä ole muuten paljoakaan poikeava intohimoisena tutkijana, joita aina joskus ilmaantuu maailmaan mahdollisuuksien mukaan, onhan siitä paljon esimerkkejä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 01, 2019, 21:59:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 01, 2019, 08:13:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 31, 2019, 21:41:15
Terveisiä valkoisilta miespuolisilta tiedemiehiltä, jotka ovat Safiirinkin yhteiskuntaa rakentaneet enemmän kuin mikään toinen ryhmä.

Ja miten kävi? Vaikkapa naisille ja muille "poikkeaville"? Ei hirveen hyvin. En jumankekka suostu nyt ainakaan naisasialiikkeen saavutuksista kiittämään valkoisen miehen establismenttia, joka on lähinnä kynsin hampain vastustanut muutosta...
Tällaista soopaa päästää suustaan nainen, joka on vapaampi ehkä kuin yksikään esiäitinsä. Kiitos länsimaisen tieteen (ne miehet!) ja kulttuurin.
Mistä tulee tuollainen kriittisyys länsimaista sivistystä kohtaan, joka on luonut niin miehille kuin naisillekin sellaisia mahdollisuuksia, joita ei koskaan yhteiskunnissamme ole ollut, eikä monissa kehitysmaakulttuureissa ole vieläkään? Mikään ei telaketjufeministille tunnu kelpaavan, täytyy vaan ruikuttaa ja valittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 02, 2019, 11:41:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 01, 2019, 21:59:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 01, 2019, 08:13:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 31, 2019, 21:41:15
Terveisiä valkoisilta miespuolisilta tiedemiehiltä, jotka ovat Safiirinkin yhteiskuntaa rakentaneet enemmän kuin mikään toinen ryhmä.

Ja miten kävi? Vaikkapa naisille ja muille "poikkeaville"? Ei hirveen hyvin. En jumankekka suostu nyt ainakaan naisasialiikkeen saavutuksista kiittämään valkoisen miehen establismenttia, joka on lähinnä kynsin hampain vastustanut muutosta...
Tällaista soopaa päästää suustaan nainen, joka on vapaampi ehkä kuin yksikään esiäitinsä. Kiitos länsimaisen tieteen (ne miehet!) ja kulttuurin.
Mistä tulee tuollainen kriittisyys länsimaista sivistystä kohtaan, joka on luonut niin miehille kuin naisillekin sellaisia mahdollisuuksia, joita ei koskaan yhteiskunnissamme ole ollut, eikä monissa kehitysmaakulttuureissa ole vieläkään? Mikään ei telaketjufeministille tunnu kelpaavan, täytyy vaan ruikuttaa ja valittaa.

Miksi minun pitäisi verrata vapauttani juuri naisiin muualla ja muina aikoina? Miksi vertailu suomalaiseen mieheen ei ole se oikea vertailukohta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 02, 2019, 22:44:34
Kerro sitten, miten kauhiasti sinua muka sorretaan, jos noin valitat? Kuka/mikä sortaa? Miten?

Itse väitän tasa-arvomme toimivan varsin hyvin. Tietyissä asioissa naisilla on ongelmia, toisissa asioissa miehillä on ongelmia. Mitään sortorakenteita meillä silti ei ole.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 03, 2019, 13:20:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 02, 2019, 22:44:34
Kerro sitten, miten kauhiasti sinua muka sorretaan, jos noin valitat? Kuka/mikä sortaa? Miten?

Itse väitän tasa-arvomme toimivan varsin hyvin. Tietyissä asioissa naisilla on ongelmia, toisissa asioissa miehillä on ongelmia. Mitään sortorakenteita meillä silti ei ole.

Olenko väittänyt olevani kauhean sorrettu? Mutta kiva kuulla, että meillä ei ole mitään sortorakenteita. Siten mitä ilmeisimmin niitä ei ole myöskään peruskoulussa, joten voit lopettaakin sen poikine syrjimisestä valittamisen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 04, 2019, 20:44:33
Suuria sortotakenteita ei ole, feministiradikaalit ovat siis väärässä.
Yksittäisiä ongelmakohteita tasa-arvossa ehkä on, mutta eivät yhteiskunnallisesti järin merkittäviä.
https://www.facebook.com/reijo.tossavainen/posts/10215681282529916 (https://www.facebook.com/reijo.tossavainen/posts/10215681282529916)

Tuosta olen puhunut. Yliopisto täyttyy tuollaisesta roskasta. Miksi se ei keskity tieteisiin, vaan pseudotieteisiin?
Matti Viren:
https://beta.oikeamedia.com/o1-124206 (https://beta.oikeamedia.com/o1-124206)
LainaaSuomessa aiheesta ei tietenkään keskustella, koska täällä on aina vain yksi totuus, mutta maailmalla (esimeriksi Japanissa) mielipiteiden vaihto on välillä jopa kiivasta. Täytyy tietysti muistaa korkeakoulumaailma on yksi vaikutusvaltaisimmista ja äänekkäimmistä etujärjestöistä, joka on tottunut saamaan haluamansa rahat veronmaksajilta ilman sen suurempaa näyttöä tuloksistaan. Kuvaan kuuluu, että kun puhutaan koulutuksen suurista ansioista, ollaan yleensä hiiren hiljaa siitä, että niin Suomessa kuin muuallakin koulutuksesta on tullut itse asiassa tärkein tuloeroja selittävä tekijä. Väestö jakautuu tulokehityksen suhteen entistä selvemmin hyvin ja huonosti koulutettuihin. Se, että "koulutetut" ansaitsevat "enemmän" ei tietenkään takaa sitä, että koulutus olisi vastaavalla tavalla "hyödyllistä".
Korkeakoulutuksen kyseenalaistaminen on vaikeaa, koska korkeakoulutusta yliarvostetaan niin suuresti. Mediavaikuttajat itse ovat maistereita tai kandeja, lukevat itsensä noihin korkeakoulutettuihin kykenemättä kyseenalaistamaan oman koulutusalansa arvoa. Onko se lopulta järin hyödyllistä Suomelle, onko edes pätevää?

Itse olen puhunut paljon siitä, että yhteiskunnan ylikoulutus ei ole järkevää, tehokkaampi ammattikoulutus yliopistojen ja korkeakoulujen sijaan olisi toimivampaa yhteiskunnan kannalta, koska korkeakoulutus hukkaa paljon tehoja koulutuksessaan. Opintojärjestelmät tulisi korjata mm. hyläten ns. akateeminen vapaus- käsite. Pitäisi vaatia selkeitä opintosuoritusnäytteitä kuten keskiasteen opinnoissa. Pitäisi päästää vain tehokkaimmat oppilaat etenemään kanditason jälkeisiin maisteri- tai tohtoriopintoihin. Kaikkien siihen yltämättömien tulisi jäädä kanditasolle (=virkamiestutkinto). Vaikka vaatimuksia onkin onneksi kiristetty, vieläkin liikaa pyritään ylikouluttamaan ihmisiä pseudotieteellisiin korkeatutkintoihin, joille ei ole mitään kysyntää markkinoilla. Suomi tarvitsisi vähemmän koulutettuja eritoten humanististen/yhteiskuntatiet. taholta, ehkä enemmän matemaattis-luonnontieteellisten suunnalta. Mat-luonnont. taso Suomessahan on laskenut jo pitkään. Turhamaisterien määrä (joita itsekin edustan) on lisääntynyt. Se on tuhlausta ja hukkaanheitettyä rahaa.


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 05, 2019, 07:42:44
Toki naisilla on Suomessa kaikenlaisia oikeuksia. Mutta - ei ne nyt niin tasa-arvoisia ole, etteikö heidän alati tulisi muistaa olla kiitollisia siitä, että ovat nuo oikeudet armollisilta miehiltä saaneet. Joku roti! Toope antaa naisille ihan samanlaisen aseman kuin on vaikkapa maahanmuuttajilla perinteisesti: pitää olla kiitollinen siitä, mitä on saanut. Valittaa ei saa, tyytymätön mihinkää ei saa olla  - se kun on kiittämättömyyttä, joka on miehiä (niitä armollisia suojelijoitamme) loukkaavaa. Voi vaikka tulla mustelma itsetuntoon heille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 05, 2019, 19:43:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 05, 2019, 07:42:44
Toki naisilla on Suomessa kaikenlaisia oikeuksia. Mutta - ei ne nyt niin tasa-arvoisia ole, etteikö heidän alati tulisi muistaa olla kiitollisia siitä, että ovat nuo oikeudet armollisilta miehiltä saaneet. Joku roti! Toope antaa naisille ihan samanlaisen aseman kuin on vaikkapa maahanmuuttajilla perinteisesti: pitää olla kiitollinen siitä, mitä on saanut. Valittaa ei saa, tyytymätön mihinkää ei saa olla  - se kun on kiittämättömyyttä, joka on miehiä (niitä armollisia suojelijoitamme) loukkaavaa. Voi vaikka tulla mustelma itsetuntoon heille.
Tasa-arvoahan on se, ettei ole väliä sukupuolella tai syntyperällä, pätevyys ratkaisee. Miksi sinä tätä ajatusta pidät vääränä?
Kerro meille, miten suomalainen yhteiskunta sortaa naisia? Tiedän toki sen, että keskimäärin naisten tulot ovat hieman pienempiä (96 penniä miesten sataa kohtaan), mutta tuo on selitettävissä ammatinvalinnoilla. En ole puhunut siitä, etteikö valittaa saisi, vaatisin vain perusteluja valituksille. Uhriutuminen on vähän niin luuserismia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 06, 2019, 07:38:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 05, 2019, 19:43:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 05, 2019, 07:42:44
Toki naisilla on Suomessa kaikenlaisia oikeuksia. Mutta - ei ne nyt niin tasa-arvoisia ole, etteikö heidän alati tulisi muistaa olla kiitollisia siitä, että ovat nuo oikeudet armollisilta miehiltä saaneet. Joku roti! Toope antaa naisille ihan samanlaisen aseman kuin on vaikkapa maahanmuuttajilla perinteisesti: pitää olla kiitollinen siitä, mitä on saanut. Valittaa ei saa, tyytymätön mihinkää ei saa olla  - se kun on kiittämättömyyttä, joka on miehiä (niitä armollisia suojelijoitamme) loukkaavaa. Voi vaikka tulla mustelma itsetuntoon heille.
Tasa-arvoahan on se, ettei ole väliä sukupuolella tai syntyperällä, pätevyys ratkaisee. Miksi sinä tätä ajatusta pidät vääränä?

Sinähän se olet pitänyt tätä ajatusta vääränä, koska valitat poikien tilanteesta peruskoulussa, vaikka siellä on samat säännöt ja samat tavoitteet kaikille. Pelkkä pätevyys myös voitaisiin valita esim. rekrytoinneissa todellakin perusteeksi ja tehdä työnhaku anonyymiksi. Mutta sekään ei tunnu oikein kelpaavan, kun pitää saada karsia ne maahanmuuttajat ja romanit heti kättelyssä pois joukosta.

Lainaa
Kerro meille, miten suomalainen yhteiskunta sortaa naisia? Tiedän toki sen, että keskimäärin naisten tulot ovat hieman pienempiä (96 penniä miesten sataa kohtaan), mutta tuo on selitettävissä ammatinvalinnoilla. En ole puhunut siitä, etteikö valittaa saisi, vaatisin vain perusteluja valituksille. Uhriutuminen on vähän niin luuserismia.

Toki uhriutumisen voi nähdä luuserismina. Ei niitä peruskoulun syrjäytyviä poikia ihan turhaan luusereiksi tosiaan tituleerata. Sinäkin kovasti kallistut sinne luuserismin puolelle, kun valitat "mokkakikkeleitä himoavista suomalaisnaisista", etkä tunne kisassa oikein pärjääväsi. Hei - eiks tämä mennytkään niin, ettei syntyperällä ole väliä, kun pätevyys ratkaisee? Joskus käy niin, että valitsija nyt vain toteaa sen valkoisen suomalaismiehen pätevyyden huonoksi ja valitsee toisin. Ihme uhriutumista on siitä vinkua. Epäpätevät parisuhde-ehdokkaat jää ilman ja se siitä. Silloin kannattaa kilauttaa kaverille (Laasanen) ja ehdottaa synkkää baari-iltaa lähikuppilassa tuopin ääressä, jotta saa hiukan vertaistukea. Anna kyynelten virrata vapaasti kaljan voimalla. Sitten vain pää painuksissa kohti uusia pettymyksiä, kuten on tapana asia ilmaista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 06, 2019, 21:06:10
Safiirilla on joskus ollut fiksuja kommentteja, nyt ei ole.
En viitsi tuollaisiin oksennuksiin vastata.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 06, 2019, 21:29:36
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 06, 2019, 07:38:51
Hei - eiks tämä mennytkään niin, ettei syntyperällä ole väliä, kun pätevyys ratkaisee? Joskus käy niin, että valitsija nyt vain toteaa sen valkoisen suomalaismiehen pätevyyden huonoksi ja valitsee toisin.

Jos Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset menevät jonojen kärkeen työpaikkoja täytettäessä, mitä tehdään niille suomalaisille työttömille ja työhön kelpaamattomille, jotka on joka tapauksessa jollakin tavalla elätettävä?

Hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen nykyistä korkeammaksi. Kummalla tavalla se onnistuu paremmin, palkkaamalla nykyiset työttömät töihin millä hinnalla ja millä ehdoilla tahansa, vai tuomalla Suomeen ulkomaalaisia työntekijöitä perheineen ja jättämällä kotimaiset työttömät omiin oloihinsa? Varmaan joku osaa laskea, kummassa tapauksessa työtä tekemättömien osuus työikäisistä kasvaa enemmän tai vähenee vähemmän, mihin suuntaan nyt ollaan menossa.

Äkkiä miettimällä tuntuisi siltä, että maahanmuuton työvoimapoliittinen hyötysuhde jää ainakin lyhyellä aikavälillä huonoksi, jos sataa vapaille markkinoille työhön päätyvää kohti pitää tuoda maahan kaksituhatta ihmistä, joista nuo sata saadaan poimittua. Maahanmuuttohan sinänsä lisää työllisyyttä aivan väistämättä, mutta kyseessä ei ehkä ole julkisen sektorin nettoverotuloja kasvattava työnteko vaan valtion ja kuntien varoilla tapahtuva työnteko, jonka syy ovat juuri nuo samat ihmiset, joiden saapuminen "työllistää". Jos palkataan joka toinen maahanmuuttaja auttamaan ja tulkkaamaan joka toista maahanmuuttajaa, saadaan aikaan sataprosenttinen työllistyminen. Se tulee vain aika kalliiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 06, 2019, 21:29:36
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 06, 2019, 07:38:51
Hei - eiks tämä mennytkään niin, ettei syntyperällä ole väliä, kun pätevyys ratkaisee? Joskus käy niin, että valitsija nyt vain toteaa sen valkoisen suomalaismiehen pätevyyden huonoksi ja valitsee toisin.

Jos Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset menevät jonojen kärkeen työpaikkoja täytettäessä, mitä tehdään niille suomalaisille työttömille ja työhön kelpaamattomille, jotka on joka tapauksessa jollakin tavalla elätettävä?

MIten niin menevät jonon kärkeen? Tarkoitatko, että jos työnhaku tehdään anonyymisti, ovat ulkomaalaiset papereiden perusteella aina pätevämpiä kuin suomalaiset?

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 07, 2019, 08:45:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Bussit ja taksit kulkivat Suomessa jo silloin, kun täällä ei ollut afrikkalaisia. 

"Sellainen tekijä, jollainen haluttais" taitaa olla halpatyöntekijä.

Anarkistit vastustavat nykyisen kaltaista maahanmuuttajien toimimista ruuankuljettajina, koska he katsovat, että kyse on halpatyöstä. Systeemihän perustuu jonkinlaiseen yrityskuvioon, eivätkä kuljettajat ole työntekijöitä  vaan "lähettikumppaneita".

Takku.net:

Freelancer-sopimuksen ansiosta Foodora ja Wolt kykenevät kiertämään työnantajalle palkkatyösuhteessa kuuluvat velvoitteet. Koska "lähettikumppaneilla" ei ole työntekijän asemaa, Foodoran ja Woltin ei tarvitse huolehtia työntekijöille kuuluvista oikeuksista, kuten esimerkiksi vuosilomasta, sairausajan palkasta, työterveyshuollosta, tapaturmavakuutuksesta tai henkilöstötiloista.

Vaikka Foodora ja Wolt haluavat epäilemättä antaa itsestään kuvan moderneina tulevaisuuden toimijoina, kuuluu yritysten henkilöstöpolitiikka ennemmin 1800-luvulle kuin nykyaikaan.


Työntekijöille kuuluvat oikeudet on kirjattu useisiin eri lakeihin, jotka on säätänyt valtio, ja joiden noudattamista valvoo valtio. Anarkistit haluaisivat lakkauttaa valtion. Miten työntekijöiden oikeudet sen jälkeen määriteltäisiin ja taattaisiin?

https://takku.net/article.php/20181007192607257
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 07, 2019, 10:08:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Suomalaiset teollisuusfirmat ovat jo lähteneet pois. Ne joilla on ollut sellaista tuetteistusta jota kannattaa tehdä paikan päällä, tai tarvitaan halpatyövoimaa.
Esimerkkejä on paljon.
Tuskin taxit kaupan kassat ja monet täällä tehtävät työpaikat sentään ovat uhattuina.

Pelottelu työpaikkojen lähtemisestä näyttää kyllä onnistuvan hyvin.

Tosin moni suomalainen on perustanut "virossa" henkilötyöyhtiön" myydäkseen omaa työtään, kun suomessa ei muuten pääse töihin, esim, rakennuksille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - marraskuu 07, 2019, 15:22:58
Off topic:

Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2019, 08:45:55
Työntekijöille kuuluvat oikeudet on kirjattu useisiin eri lakeihin, jotka on säätänyt valtio, ja joiden noudattamista valvoo valtio. Anarkistit haluaisivat lakkauttaa valtion. Miten työntekijöiden oikeudet sen jälkeen määriteltäisiin ja taattaisiin?

Enpä osaa sanoa mitä suomalaiset anarkistit haluavat, kun en itseni lisäksi tunne yhtäkään. Omasta puolestani voin ainoastaan todeta, että anarkokapitalistit kannattaisi erottaa vasemmistoanarkisteiksi kutsuttujen ryhmästä, koska suuntaukset ovat poliittisesti niin erillään toisistaan. Muuten päädytään helposti tekemään kategoriaan perustuvia päätelmiä, joissa ei ole päätä eikä häntää. Ennen muuta ihmisten kannattaisi luopua käsityksestä, jonka mukaan anarkistit vastustavat kaikenlaista organisoitumista. Se on eräänlainen vulgaaritulkinta anarkismista poliittisena filosofiana. Anarkismi ja autoritarismi voidaan nähdä yhden akselin ääripäinä. Kysymys tuotantovälineiden omistuksesta on ikään kuin toinen, joskin kytkeytyy läheisesti kysymykseen vallasta.

Valtio on instrumentti, jonka kautta voidaan tuottaa organisoidusti mitä hyvänsä. Anarkisti tai ei, järkevä ihminen ymmärtää, ettei sellaista instrumenttia voi luovuttaa mihin hyvänsä käsiin ja uskotella sen jälkeen vapauden koittavan köyhille ja kurjille kuin automaatista. Anarkokapitalistien idealismissa valtio jätetään ajelehtimaan, sillä heille markkinatalous perustuu yhteiseen uskontunnustukseen. Minun on vaikea kuvitella vasemmistoanarkisteja niin naiiveiksi (tai ainakin heidän naivisminsa on luonteeltaan toisenlaista), etteivät he tajuaisi käytännössä tämän tarkoittavan valtion luovuttamista suurpääoman välineeksi. Omistustensa intresseistä kiinnostuneella luokalla kun ei ole ideologisia esteitä käyttää valtiota omien tarkoitusperiensä edistämiseksi ja tarvittaessa ostaa poliittinen järjestelmä kokonaan ja tehdä siitä plutokratia.

Joskus euroopassa, Suomessakin, on puhuttu unionin sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kyllä työehtojen polkemiseen voitaisiin puuttua, jos jäsenmaat yhdessä niin sopisivat. Tällöin unioni eli valtio on nimenomaan instrumentti, joka työväestön oikeudet takaa. Eri asia on, ajaisiko unionin keskustaoikeistolainen establismentti ikinä tällaisia hankkeita. Se vaatisi aivan toisen tason konsensusta, mihin nykyunionin poliittisessa todellisuudessa riittää rahkeita. Sitä paitsi moinen ajattelu ei kelpaa kenellekään, joka uskoo markkinoiden vapauden ratkaisevan myös työmarkkinakysymykset. Siinäpä teille anarkismia!

Kapteeni ei vie ruoria hyttiinsä mukaan nukkumaan mennessään. Joku siellä ruorissa aina seisoo, oli päässä kapteenin hattua tai ei.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 07, 2019, 15:40:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2019, 08:45:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Bussit ja taksit kulkivat Suomessa jo silloin, kun täällä ei ollut afrikkalaisia. 

Paitsi, että niitä kulki paljon harvemmin. Eikä Suomi taida oikein pärjätä sillä kuuluisalla toistemme paitojen pesemisellä, mitä myös bussien ja taksien palvelu on. Kovin on vähän bussilla ajelijoita, jos suomalainen tuotanto supistuu pelkkiin palvelualoihin ja julkisiin palveluihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 07, 2019, 16:51:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 15:40:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2019, 08:45:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Bussit ja taksit kulkivat Suomessa jo silloin, kun täällä ei ollut afrikkalaisia. 

Paitsi, että niitä kulki paljon harvemmin. Eikä Suomi taida oikein pärjätä sillä kuuluisalla toistemme paitojen pesemisellä, mitä myös bussien ja taksien palvelu on. Kovin on vähän bussilla ajelijoita, jos suomalainen tuotanto supistuu pelkkiin palvelualoihin ja julkisiin palveluihin.

Maaseudulla kulki kyllä bussit useammin kuin nykyään.

Mikä on syy siihen, että kuskit ovat erinäköisiä aiemmin? Saman rahan saa sossusta kuin työstäkin? Ja afrikkalaiset ym. eivät ole tätä vielä tajunneet?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 08, 2019, 07:02:07
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 07, 2019, 10:08:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Suomalaiset teollisuusfirmat ovat jo lähteneet pois. Ne joilla on ollut sellaista tuetteistusta jota kannattaa tehdä paikan päällä, tai tarvitaan halpatyövoimaa.
Esimerkkejä on paljon.
Tuskin taxit kaupan kassat ja monet täällä tehtävät työpaikat sentään ovat uhattuina.

Pelottelu työpaikkojen lähtemisestä näyttää kyllä onnistuvan hyvin.

Tosin moni suomalainen on perustanut "virossa" henkilötyöyhtiön" myydäkseen omaa työtään, kun suomessa ei muuten pääse töihin, esim, rakennuksille.

Tota...mä nyt nimenomaan siis kirjoitin, että ne palvelut tietenkään eivät muuta muualle, koska niissä (paitsi palveluissa, jotka muuttavat nettiin) sijainti on tärkeä tekijä. Sen sijaan mikään ei estä niiden siirtymistä ulkomaalaisten yhtiöiden hoidettavaksi. Aika paljon kyllä myös ne kaupan kassat alkavat vaihtaa maisemaa, koska itse kauppa sijaitsee netissä, ei fyysisesti kivijalassa tai pellolla ostoskeskushelvetissä. Fyysisissä kaupoissa taas kaupan kassan hommaa hoitelee asiakas itse. Nykyään itsepalvelukassa on jo pikkuisessa lähialepassakin, eikä henkilökuntaa tarvita kuin oluen ja tupakan ostamiseen (siinäkin vain lain vaatimuksesta, ei teknisen syyn takia.)

En niinkään ajattele, että ne työpaikat katoaisivat vain muuttamalla ulkomaille, vaan työ muuttuu. Ihan kuten maailmasta ovat kadonneet konekirjoittajien ja apupoikien ammatit, muuttuvat ne työt, joista nyt ajatellaan kisattavan suomalaisten ja ulkomailta tulevien kesken. Kiistellessämme siitä, millaisen hankalan prosessin läpi yrityksen pitää todistaa tarvitsevansa sen ulkomaisen työntekijän, koko työtehtävä katoaa. On helpompaa ja halvempaa hoitaa se toisella tapaa. Tai koko tuotannon tai palvelun malli muuttuu ihan toiseksi. Sääntelyllä ohjataan tyypillisesti menneisyyden toimintaa. Sen sijaan se uusi ja tulevaisuudessa vallitsevaksi muuttuva on vaikeasti säännöksillä hallittavaa, koska se on vasta syntymässä. Mitä suppeammaksi ja yksipuolisemmaksi väestö Suomessa muuttuu (syntyvyyden lasku ja mahdollinen maahanmuuton estäminen), sitä vähemmän täällä syntyy sitä uudenlaista ja tulevaisuudessa vallitsevaksi muuttuvaa. Väestöpohja ei siihen riitä ja markkina-alueemme on uuden kehittelyyn auttamatta liian pieni.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 08, 2019, 07:13:56
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 07, 2019, 16:51:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 15:40:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2019, 08:45:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Bussit ja taksit kulkivat Suomessa jo silloin, kun täällä ei ollut afrikkalaisia. 

Paitsi, että niitä kulki paljon harvemmin. Eikä Suomi taida oikein pärjätä sillä kuuluisalla toistemme paitojen pesemisellä, mitä myös bussien ja taksien palvelu on. Kovin on vähän bussilla ajelijoita, jos suomalainen tuotanto supistuu pelkkiin palvelualoihin ja julkisiin palveluihin.

Maaseudulla kulki kyllä bussit useammin kuin nykyään.

Juu - silloin, kun siellä vielä asuttiin. Nyt maaseutu on tyhjentynyt ja koulut lakkautettu, kun väestö keskittyy yhä enemmän suurimpiin kaupunkeihin. Helsingissä bussit huristellee alvariinsa, eikä niiden vuorojen tihentymisellä enää voida oikein edes ratkaista kuljetuskapasiteetin lisäämisen tarvetta.

Lainaa
Mikä on syy siihen, että kuskit ovat erinäköisiä aiemmin? Saman rahan saa sossusta kuin työstäkin? Ja afrikkalaiset ym. eivät ole tätä vielä tajunneet?

Kun itse muistan elävästi ajan ENNEN tätä maahanmuuttajakuljettajien aikaa, niin enpä voi sanoa ikävöiväni näitä suomalaiskuljettajia, joille matkustaja oli selvästi se työtä eniten häiritsevä tekijä. Heillä tuntui pääsääntöisesti olevan mielessään märkä päiväuni, jossa he vapautuisivat "päätyöhönsä" bussin kuljettamiseen päätepysäkiltä päätepysäkille ilman ikäviä matkustajia ja ajon sujuvuutta häiritseviä pysähdyksiä välipysäkeille. Tietenkin kulttuuri olisi voinut tässä suhteessa muuttua muutoinkin, mutta se bussinkuljettajan kultainen aika ennen maahanmuuuttajia oli myös aivan erilaisen palvelukulttuurin aikaa. Niin dedikoituneesti osa silloisista kuljettajista käytti mielikuvitustaan ilmaistakseen mielipiteensä matkustajistaan, että uumoilen osan poistuneen alalta lähinnä siksi, että heistä ei saatu millään väännettyä matkustajien kuljettamisesta välittävää ja nauttivaa työntekijää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:33:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18
MIten niin menevät jonon kärkeen? Tarkoitatko, että jos työnhaku tehdään anonyymisti, ovat ulkomaalaiset papereiden perusteella aina pätevämpiä kuin suomalaiset?
Eivät tietenkään teoriassakaan mene edelle, koska kielitaidon puute.
Käytännön tasolla Suomeen tulevilla on pulaa kielitaidon lisäksi oman äidinkielensä kielitaidosta, ammattiosaamisesta ja sopeutumiskyvyistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:35:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 07, 2019, 10:08:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Suomalaiset teollisuusfirmat ovat jo lähteneet pois. Ne joilla on ollut sellaista tuetteistusta jota kannattaa tehdä paikan päällä, tai tarvitaan halpatyövoimaa.
Esimerkkejä on paljon.
Tuskin taxit kaupan kassat ja monet täällä tehtävät työpaikat sentään ovat uhattuina.

Pelottelu työpaikkojen lähtemisestä näyttää kyllä onnistuvan hyvin.

Tosin moni suomalainen on perustanut "virossa" henkilötyöyhtiön" myydäkseen omaa työtään, kun suomessa ei muuten pääse töihin, esim, rakennuksille.
Tiedättekö, miksi Trump voitti USA:ssa? Siksi, että halusi neuvotella noita taloussopimuksia uusiksi siten, etteivät firmat siirrä toimintojaan Mehikon kaltaisiin maihin!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:37:39
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 07, 2019, 16:51:13
Maaseudulla kulki kyllä bussit useammin kuin nykyään.

Mikä on syy siihen, että kuskit ovat erinäköisiä aiemmin? Saman rahan saa sossusta kuin työstäkin? Ja afrikkalaiset ym. eivät ole tätä vielä tajunneet?
Mikseivät vihreät halua haja-asutusalueille samoja julkisen liikenteen palveluja kuin kotikortteleihinsa?

ps. Nyt keskustelu taas eksyy aiheestaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 08, 2019, 23:21:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:37:39
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 07, 2019, 16:51:13
Maaseudulla kulki kyllä bussit useammin kuin nykyään.

Mikä on syy siihen, että kuskit ovat erinäköisiä aiemmin? Saman rahan saa sossusta kuin työstäkin? Ja afrikkalaiset ym. eivät ole tätä vielä tajunneet?
Mikseivät vihreät halua haja-asutusalueille samoja julkisen liikenteen palveluja kuin kotikortteleihinsa?

ps. Nyt keskustelu taas eksyy aiheestaan.

Ei oikeastaan. Älykkäät ymmärtävät, että samoja palveluja ei voi saada kaikkialle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 09, 2019, 00:53:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:37:39
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 07, 2019, 16:51:13
Maaseudulla kulki kyllä bussit useammin kuin nykyään.

Mikä on syy siihen, että kuskit ovat erinäköisiä aiemmin? Saman rahan saa sossusta kuin työstäkin? Ja afrikkalaiset ym. eivät ole tätä vielä tajunneet?
Mikseivät vihreät halua haja-asutusalueille samoja julkisen liikenteen palveluja kuin kotikortteleihinsa?

ps. Nyt keskustelu taas eksyy aiheestaan.

Näin se taitaa tehdä.  Ja vielä vihreiden syytä ettei haja-asutusalueilla bussit kulje useammin eikä kuskit ole kantasuomalaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 09, 2019, 07:48:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:33:49
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18
MIten niin menevät jonon kärkeen? Tarkoitatko, että jos työnhaku tehdään anonyymisti, ovat ulkomaalaiset papereiden perusteella aina pätevämpiä kuin suomalaiset?
Eivät tietenkään teoriassakaan mene edelle, koska kielitaidon puute.
Käytännön tasolla Suomeen tulevilla on pulaa kielitaidon lisäksi oman äidinkielensä kielitaidosta, ammattiosaamisesta ja sopeutumiskyvyistä.

Väitteesi vain tökkii, koska juuri siis tehtiin tutkimus, jossa sellainen hakemus, jonka tiedoista olisi kaiken järjen mukaan pitänyt selvitä, että hakijan kielitaito todellakin ON riittävä, eivät kuitenkaan hakemukset tuoneet kutsua haastatteluun. Pelkän nimen perusteella siis arvioitiin hakijan kielitaito? Kyse ei ole kielitaidon toteamisesta heikoksi, vaan ennakkoluulosta, jonka mukaan suomenkieltä ei voi oppiakaan, ellei ole vuosisataiset juuret Suomessa. Ilmeisesti jälleen jokin hämärä kansallisromanttinen uskomus jyllää, jonka mukaan suomi on niin vaikea kieli, ettei sitä voi oppiakaan. Tai jotakin.

Ammattiosaaminenkaan ei tuossa tutkimuksessa voinut olla syynä, koska kaikki tiedot siitä olivat suomalaiseen nimeen yhdistettynä vallan riittävä peruste kutsua haastatteluun. Sopeutumiskykyvynkin luulisi tulevan todistetuksi (siinä missä suomalaisnimisenkin hakijan kohdalla) sillä, että on suorittanut tutkintonsa Suomessa ja hankkinut sen kokemuksen ja pätevyytensä meidän kulttuurissamme. Miten se voisi onnistua, ellei pysty mitenkään sopeutumaan? Miksi työelämässä vastaavasti sopeutumiskyky ei riittäisi, jos se opiskelussa ja työkokemuksen hankkimisessa kuitenkin riittää  - tai ainakin tiedot sen riiittävyydestä ovat täsmälleen samat kuin suomalaisen nimen omaavalla? Ennakkoluulo sekin on, että suomalaisella nimellä on taianomainen vaikutus siihen, miten sopeutuu. Kuten tutkimuksen mukaan siis näyttävät työnantajat olettavan.

Sen oman äidinkielenkään puutteellisuudesta ei voi olla kyse, jos kielellinen osaaminen on täysin riittävää opiskeluun ja työkokemuksen hankkimiseen. Eli täsmälleen samoihin "todisteisiin" kykyjen riittävyydestä kuin suomalaisnimisillä. Koko tutkimuksen pointti on nimenomaan se, että koska suomalaisnimiseltäkään ei odoteta muita todisteita kielitaidostaan, sopeutumiskyvystään tai ammattiosaamisestaan, kuin mitä hakemuksessa annetuista tiedoista selviää (jotta pääsee haastatteluun ja jatkoon hakuprosessissa), niin ei niitä ole mitään syytä odottaa muiltakaan hakijoilta. Jos odottaa, on kyse ENNAKKOLUULOSTA ja SYRJINNÄSTÄ. Vai miten ajattelet, että nämä vääränlaisella nimellä varustetut tässä systeemissä todistavat oman kielitaitonsa, ammattiosaamisensa ja sopeutumiskykynsä riittävyyden? Miten se tehdään työnhakuprosessissa, kun hakemus ei siihen pysty - sisällöstään huolimatta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 09, 2019, 11:22:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 08, 2019, 22:35:58
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 07, 2019, 10:08:25
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 07, 2019, 06:51:18

Ei tää mene niin, että jos ulkomaalaista ei saa palkata, firma aina palkkaa suomalaisen. Ennemminkin käy niin, että koko työpaikka lähtee Suomesta jonnekin muualle, jos tänne ei voi palkata sellaista tekijää, jollainen haluttais. Vaikka kuinka toivoisimme, on ani harva tuottavista yrityksistämme sellainen, että se ei voisi muuttaa muualle.

Suomalaiset teollisuusfirmat ovat jo lähteneet pois. Ne joilla on ollut sellaista tuetteistusta jota kannattaa tehdä paikan päällä, tai tarvitaan halpatyövoimaa.
Esimerkkejä on paljon.
Tuskin taxit kaupan kassat ja monet täällä tehtävät työpaikat sentään ovat uhattuina.

Pelottelu työpaikkojen lähtemisestä näyttää kyllä onnistuvan hyvin.

Tosin moni suomalainen on perustanut "virossa" henkilötyöyhtiön" myydäkseen omaa työtään, kun suomessa ei muuten pääse töihin, esim, rakennuksille.
Tiedättekö, miksi Trump voitti USA:ssa? Siksi, että halusi neuvotella noita taloussopimuksia uusiksi siten, etteivät firmat siirrä toimintojaan Mehikon kaltaisiin maihin!

Mexhiko itseasiassa on usalle hyvin tärkeä naapuri ja liikennettä maiden välillä riittää. Halpa työvoima myös mahdollistaa monien tuottajien pärjäävän maailman markkinoilla.

Ongelmiakin luonnollisesti on, kun sitä väestöpainetta riittää liiaksikin etelästä eikä pelkästään mexikosta.

Niin miksi trump sitten voitti se kertoo ilmeisesti maan fiksujen äänestäjien tasosta ja heidän ongelmistaan löytää uskolleen vahvistusta monista "hyvistä" ehdokkaista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 09, 2019, 23:11:56
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2019, 11:22:17
Niin miksi trump sitten voitti se kertoo ilmeisesti maan fiksujen äänestäjien tasosta ja heidän ongelmistaan löytää uskolleen vahvistusta monista "hyvistä" ehdokkaista.
Vastaan, vaikka mennään aiheesta sivuun.
Ovat fiksumpia kuin ne, jotka haluavat tuotantoa siirtää halpatyömaihin. Trump puuttui noihin epäreiluihin sopimuksiin. Ei Suomenkaan kannata tuotantoa siirtää banaanialtioihin, miksi USA:n kannattaisi, hyvinvointia ajatellen. Jopa luontoa ajatellen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 09, 2019, 23:26:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 09, 2019, 23:11:56
Ei Suomenkaan kannata tuotantoa siirtää banaanialtioihin, miksi USA:n kannattaisi, hyvinvointia ajatellen.

Jos vaihdetaan Suomen tilalle, Suomihan ei tuota tuotteita, suomalaiset yritykset, niin onhan se usein aivan helvetin kannattavaa. Otetaan suomalainen brändi ja teetetään sille tuotteet halvalla keharimaissa tai muualla ja myydään kalliilla vauraille markkinoille.

Suomi vaan ei ole monenkaan merkkibrändin koti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 10, 2019, 01:06:19
Osmo Soininvaara on kirjoittanut blogissaan että kahdensadan vuoden päästä olemme sekarotuisia ja siten nykyistä terveempiä ja kyvykkäämpiä. Lukija joutuu päättelemään, keitä hän tarkoittaa "meillä". Suomalaisia, eurooppalaisia vai koko maailman asukkaita?

Vihreiden uusi kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius arveli muutama viikko sitten Helsingin Sanomien haastattelussa, että ihminen keksii keinot ympäristön pelastamiseen. Hän viittasi kahteen kirjaan, Hans Roslingin "Faktojen maailmaan" ja Rune Westergårdin kirjaan "One Planet is Enough", joiden viesti on se, että huipputekniikan avulla kehityksen suunta on käännettävissä, jolloin ympäristö pelastuu. Pirkka-Pekka Petelius viittaa myös tiedetoimittaja Marcus Rosenlundin­ kirjaan "Sää joka muutti maailmaa".

"Marcus on luottavainen siihen, että viimeistään meidän lapsemme keksivät teknologiset ratkaisut. Saattaa olla, että osa meistä ihmisistä häviää, mutta ne loput keksivät ratkaisun", Petelius sanoo.

"Että ei tämä välttämättä ole ratkaisematon ongelma."


Kahden eri vihreän näkemykset yhdistämällä voidaan ennustaa, että tulevaisuuden sekarotuinen nykyistä kyvykkäämpi ihminen kehittää teknologiat, joilla ympäristö pelastetaan. Eli no problem. Kahdensadan vuoden päästä kaikki on paremmin.

Millaisia Soininvaaran kyvykkäämmät tulevaisuuden ihmiset ovat? Onko heitä jo täällä?

"Sekarotuisen" arvioinnissa pitää tietenkin lähteä siitä, keitä sekoitetaan ja miten paljon.

Vuonna 2100 eli noin kahdeksankymmenen vuoden kuluttua, 40% maailman asukkaista on afrikkalaisia, kun osuus nyt on noin 17 prosenttia. Aasialaisten suhteellinen osuus puolestaan laskee. Missään ei ole ennustettu, että Afrikan väestönkasvu pysähtyisi vuonna 2100. Ennusteiden mukainen kasvukäyrä on tuolloin jo hieman tasaantunut, mutta jatkuu vielä yläviistoon. Ellei mitään ihmeitä tapahdu, Afrikan asukasluku voi hyvinkin vielä kaksinkertaistua vuoden 2100 tasosta, jolloin vastaavasti afrikkalaisten osuus maailman väestöstä edelleenkin kasvaa. En esitä tarkkaa arviota, mutta se tulee olemaan joka tapauksessa huomattavasti yli 50 prosenttia.

Here we see that today Africa has just over 17% of the global population; by 2100 this is projected to rise to 40%. Asia will see a significant fall from almost 60% today to just over 40% in 2100.

Täydellisesti sekaroituinen maailmankansalainen vuonna 2100 olisi sellainen, jonka perimästä 40 % olisi Afrikasta, 40 prosenttia Aasiasta ja 20 prosenttia muualta. Eurooppalaisten perimä kuuluisi tähän "muualta" osioon.

Maantieteellisistä, etnografisista, kulttuurillisista ja uskonnollisista seikoista johtuen ihmiskunnan sekoittuminen tuskin tulee olemaan täydellistä vielä satoihin vuosiin. Ne väestöt sekoittuvat tehokkaimmin, joiden välillä on eniten kontakteja ja muuttoliikettä, eikä toisaalta mitään merkittäviä kulttuurillisia tai uskonnollisia esteitä ole.

Eurooppaa lähin suuri väestökeskittymä on tietysti Afrikassa. Kun kymmeniä miljoonia Afrikan asukkaita saapuu Eurooppaan (kuten Soininvaara on ennustanut) ja tätä jatkuu ja jatkuu, sekoitussuhde - jos tällaista sanaa voi käyttää - tulee olemaan aina vain afrikkalaispainotteisempi. On otettava vielä huomioon Afrikassa tuevina vuosikymmeninä ja vuosisatoina todennäköisesti yhä jatkuva väestönkasvu ja Euroopassa samaan aikaan tapahtuva/ tapahtunut syntyvyyden romahtaminen.

Kun kahdeksan miljardia afrikkalaista sekoitetaan muutamaan sataan miljoonaan eurooppalaiseen, uusi uljas kyvykkäämpi ja terveempi eurooppalainen on afrikkalaisempi ja mustempi kuin Yhdysvaltojen mustat, joissa on keskimäärin 73.2 prosenttia afrikkalaista, 24 prosenttia eurooppalaista ja 0,8 prosenttia alkuperäisamerikkalaista perimää.

Soininvaaran mainitsemia nykyistä kyvykkäämpiä ja terveempiä sekarotuisia ihmisiä on jo siis olemassa. Näitä ovat Yhdysvaltojen ja Etelä-Amerikan mustat.

Herää kysymys, miksi nämä kyvykkäämmät ja terveemmät ihmiset eivät ole johdossa. Miksi heillä menee yleisesti ottaen huonommin kuin vähemmän kyvykkäillä valkoisilla ja aasialaisilla? Eikö näiden ihmisten olisi jo aika julkaista se huipputeknologia, jolla maailma pelastetaan?

https://www.nytimes.com/2014/12/25/science/23andme-genetic-ethnicity-study.html
https://www.cell.com/ajhg/fulltext/S0002-9297(14)00476-5
https://ourworldindata.org/region-population-2100
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006277535.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 10, 2019, 01:25:08
Afrikkalaiset ja eurooppalaiset sekoittuivat muuten Etelä-Afrikassa. Ei värillisistä tullut menestyvää ryhmää/rotua.
Pärjäävät tosin mustia paremmin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 10, 2019, 07:51:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 10, 2019, 01:25:08
Afrikkalaiset ja eurooppalaiset sekoittuivat muuten Etelä-Afrikassa. Ei värillisistä tullut menestyvää ryhmää/rotua.
Pärjäävät tosin mustia paremmin.

Tosin mitään ihmisrotuja ei ole olemassakaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 10, 2019, 11:40:53
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2019, 07:51:59

Tosin mitään ihmisrotuja ei ole olemassakaan.

Mitä sanaa pitää käyttää entisen "rotu" -sanan tilalla kuvaamaan erilaisen taustan ja perimän omaavia eri näköisiä ihmisryhmiä?

Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltion väestön jakautumista kuvataan seuraavasti. Tyynenmeren rannalla sijaitseva osavaltio on saanut nimensä orjanomistaja George Washingtonin mukaan:

According to the most recent ACS, the racial composition of Washington was:

White: 76.72%
Asian: 8.07%
Two or more races: 5.51%
Other race: 4.09%
Black or African American: 3.65%
Native American: 1.32%
Native Hawaiian or Pacific Islander: 0.64%

Jos "rotu" on epäsopiva sana, ja "etninen" puolestaan voi kuvata muutakin kuin geneettisesti periytyvää ominaisuutta, mitä kiertoilmaisua pitää käyttää rodun tilalla. Ai niin, Suomessahan on kielletty tilastoimasta ihmisiä (paitsi romaneja) tällä perusteella, mutta mitä sanaa käytetään, kun viitataan Yhdysvaltojen tilastoihin.

Tilastoimisen kieltämisestä ja tietyn sanan välttämisestä voi tehdä sen johtopäätöksen, että kielto ja välttäminen johtuvat siitä, että halutaan peitellä jotain epämukavaa. Miksi muuten tarvitsisi kieltää. Ajatus on, että kun asiasta ei puhuta, sitä ei ole. Näinhän luonnonkansat uskoivat.

Suomessa saa todennäköisesti tilastoida ihmisiä eri ominaisuuksien perusteella silloin, kun kyseessä ovat suomenruotsalaiset, suomenvenäläiset, saamelaiset ja romanit. Miksikö? Siksi, että näiden ryhmien edustajat eivät merkittävästi poikkea toisistaan ulkonäöltään. Kaikki ovat enemmän tai vähemmän valkoihoisia. Mutta heti, kun mustaihoisista on kyse, mennään kieltojen ja rajoitusten alueelle. Mistä tämä kertoo?

Se, että antirasistiuskonnon kannattajilla on pakonomainen tarve kieltää tiettyjen asioiden tutkiminen ja tilastoiminen ja tiettyjen sanojen käyttäminen, kertoo siitä, että nämä ihmiset sisimmässään tietävät ja uskovat, että ihmisrotuja on sittenkin olemassa ja rotujen välillä on mitattavissa olevia eroja. Jos ei olisi, miksi tästä asiasta pitäisi edes keskustella. Pyhä viha ja syvä halveksinta rasisteja kohtaan antaa näille ihmisille uskonvahvistusta aivan kuten äärimuslimeille tai ristiretkeläisille aikoinaan.

Jos joku yrittää olla objektiivinen - se on rasismia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 10, 2019, 12:00:14
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?

Kokonaisuuden kannalta tuskin on. Jotkut yksilöt voivat pitää tärkeinä.

Luultavasti ihminen on rakentunut sellaiseksi, että kaikkea pitää arvottaa - onko tuo parempi kuin tämä jne. Voisihan ihmisiä alkaa jaotella kiltti-tuhma tai tyhmä-viisas asteikoilla. Se vaan vaatii enemmän aikaa ja perehtymistä ja on yleistä vasta kun tutustumista on vilkaisua enemmän. Silloin alkaa ihonväri menettää merkitystään.

Siitä päästäänkin nelikenttään. Kiltti ja tyhmä on sopiva palvelijaksi mutta tuhma ja viisas kelpaa jo pääjohtajaksi. Parhaat kaverit saa kiltti ja viisas osastosta. Tuhma ja tyhmä istuu todennäköisesti vankilassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 10, 2019, 12:02:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 09, 2019, 23:11:56
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2019, 11:22:17
Niin miksi trump sitten voitti se kertoo ilmeisesti maan fiksujen äänestäjien tasosta ja heidän ongelmistaan löytää uskolleen vahvistusta monista "hyvistä" ehdokkaista.
Vastaan, vaikka mennään aiheesta sivuun.
Ovat fiksumpia kuin ne, jotka haluavat tuotantoa siirtää halpatyömaihin. Trump puuttui noihin epäreiluihin sopimuksiin. Ei Suomenkaan kannata tuotantoa siirtää banaanialtioihin, miksi USA:n kannattaisi, hyvinvointia ajatellen. Jopa luontoa ajatellen.

Tuskin herra trump varsinaisesti on ajamassa suuria yrityksiä köyhyysloukkuun, vaan pikemminkin ihan päinvastoin, vaikka uhoaakin amerikan puolesta kovasti.
Häntä epäillään pikemminkin suuryritysten "kätyriksi"

<<  HS:
KANADALAINEN filosofi John Ralston Saul toteaa, että suuryritykset jo pitkälti hallitsevat maailmaa. Hänen ajatuksilleen perustuu Fred Peabodyn dokumentti Corporate Coup d'État (Kanada 2018).

Saul juontaa maailman nykytilanteen Italian il Duceen Benito Mussoliniin, jonka korporatismissa suurten eturyhmien haluttiin ohjaavan valtiota. Hän myöntää, ettei tiedä, kuinka aate eteni kukistetusta fasismista horjuttamaan demokratiaa.

Toinen uusliberalismin kriitikko Noam Chomsky katsoo kapitalismin suitsien alkaneen höllentyä vasta 1960–1970-luvuilla. Hänet mainitaan dokumentissa vain ohimennen. Nykytilanteesta Chomsky ja Saul ovat samaa mieltä.

Dokumentti katsoo etenkin Yhdysvaltoja, mutta globalisaa­tion siivittämänä uusliberalismi on laukannut ympäri maailmaa. Vaikka sen seuraukset saattavat näyttäytyä rumimmillaan Yhdysvaltain eriarvoistumisessa, ne vaikuttavat tutuilta kaikkialla.

Riistokapitalismin seurauksia käydään katsomassa kahdessa entisessä teollisuuskaupungissa. Camden New Jerseyssä ja Youngstown Ohiossa ovat suistuneet kansakunnan ylpeyksistä slummeiksi, kun työt ja tuotanto on viety halpojen kustannusten maihin.

Pari vuotta sitten Docpoint-festivaalillakin vieraillut Peabody on erikoistunut selvittämään isoja yhteiskunnallisia aiheita. Tällä kertaa erityisen mielenkiintoinen – ja kylmäävä – on vilkaisu Yhdysvaltain presidenttien saavutuksiin. Trump suuryritysten kätyrinä ei yllätä, mutta paljon paremmin eivät pärjää Clinton ja Obamakaan.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 11, 2019, 20:58:02
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?

Ei kai sillä ole mitään väliä.

Onko millään mitään väliä - onko edes sillä, että tulevaisuudessa kenelläkään ei ole vaaleaa tukkaa eikä harmaita silmiä. Kaikilla on kihara musta tukka, tummanruskeat silmät, leveä nenä ja paksut huulet.

Minun mielestäni erilaisuus on - kulunutta maahanmuuttofraasia lainatakseni - rikkautta. Kahdensadan vuoden päästä toteutuneessa Soininvaaran "sekarotuisessa" maailmassa ei ole enää erilaisuutta.

Perimmäinen syy sille, että en koe nykyistä kyvykkäämpien ja terveempien sekarotuisten ihmisten tulevaisuuden maailmaa miellyttävänä tulevaisuuden visiona (vaikka en olekaan sitä näkemässä), ei liity ihonväriin, vaikka tätä asiaa jatkuvasti nostetaankin esille niin kuin se olisi ainoa ero nykyisyyteen. Tärkein syy epäluuloisuudelleni on se, että soininvaaralainen tulevaisuus hävittää aikaisemman vision siitä, millainen tulevaisuuden kuviteltiin ja uskottiin olevan.

Varoitus: Seuraavaksi antamani linkit ovat ehkä joidenkin mielestä provosoivia. Niitä ei kannata ottaa aivan tosissaan.

Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni maailmassa, jossa meille uskoteltiin, että ihmiskunnan tulevaisuus on enemmän tämän näköinen...

https://www.viedegeek.fr/media/2015/06/tomorrow.jpg

https://studybreaks.com/wp-content/uploads/2018/06/the_cloverfield_paradox_ship_interior_3840.0.jpg

https://assets.newatlas.com/dims4/default/01345e9/2147483647/strip/true/crop/1310x874+305+0/resize/1160x774!/quality/90/?url=https%3A%2F%2Fassets.newatlas.com%2Farchive%2Fscience-fiction-cities-14.jpg

... kuin tämän näköinen...

https://media.voltron.voanews.com/Drupal/01live-166/styles/sourced/s3/2019-06/6BA9BFDC-4068-4442-B3BA-51122DE17E40.jpg?itok=vGKwSIVb

https://media.pri.org/s3fs-public/styles/story_main/public/liberia_run_off_election_violence_11_07_2011.jpg

https://i.pinimg.com/originals/bd/4c/2b/bd4c2b11d7566f95c770c214af952f45.jpg

Pelkään pahoin, että jälkimmäinen näistä vaihtoehdoista toteutuu.

Jos tulevaisuuden sekarotuiset nykyistä kyvykkäämmät ja terveemmät ihmiset (Homo Soininvaara) pystyvät jatkamaan kehitystä huipputekniikan ja avaruustutkimuksen ja lääketieteen ja robotiikan ja keinoälyn ym. aloilla vähintäään samaa vauhtia, miten kehitys on mennyt eteenpäin tähänkin asti, näiden superihmisten pitäisi vähitellen antaa jonkinlainen näyttö kyvyistään. Niin kauan kuin uskottava näyttö - tai ylipäätään minkäänlainen näyttö - puuttuu, Pidän Soininvaaran kuvitelmia aikuisten satuina.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 11, 2019, 22:48:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.

Tämä on kyllä huono uutinen kaikille tummatukkaisille suomalaisille. Eivät olekaan suomalaisia. Häh, olisivat kysyneet Tauno Palo ja Simo Häyhäkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 12, 2019, 07:20:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 09, 2019, 23:11:56
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 09, 2019, 11:22:17
Niin miksi trump sitten voitti se kertoo ilmeisesti maan fiksujen äänestäjien tasosta ja heidän ongelmistaan löytää uskolleen vahvistusta monista "hyvistä" ehdokkaista.
Vastaan, vaikka mennään aiheesta sivuun.
Ovat fiksumpia kuin ne, jotka haluavat tuotantoa siirtää halpatyömaihin. Trump puuttui noihin epäreiluihin sopimuksiin. Ei Suomenkaan kannata tuotantoa siirtää banaanialtioihin, miksi USA:n kannattaisi, hyvinvointia ajatellen. Jopa luontoa ajatellen.

Entäs RUotsin? Eipä ole H&M:n tuotanto tai Ikean tuotanto Ruotsissa, mutta jostain syystä niiden yritysten toiminta on Ruotsille eduksi. Noinkohan olisi, jos Ikea tuottaisi rakennussarjansa Ruotsissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 13, 2019, 21:08:28
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 11, 2019, 22:48:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.

Tämä on kyllä huono uutinen kaikille tummatukkaisille suomalaisille. Eivät olekaan suomalaisia. Häh, olisivat kysyneet Tauno Palo ja Simo Häyhäkin.
Mikseivät tummatukkaiset olisi suomalaisia, iso prosentti meistä sellaisia on.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 14, 2019, 11:30:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 13, 2019, 21:08:28
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 11, 2019, 22:48:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.

Tämä on kyllä huono uutinen kaikille tummatukkaisille suomalaisille. Eivät olekaan suomalaisia. Häh, olisivat kysyneet Tauno Palo ja Simo Häyhäkin.
Mikseivät tummatukkaiset olisi suomalaisia, iso prosentti meistä sellaisia on.

Varmaan mustaisten vaikutus nykyään ja aiemmin saamelaisten sekoittuminen. Muitakin etelästä kotoisin olevia voi epäillä tuosta korpin värisävystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 14, 2019, 12:59:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 13, 2019, 21:08:28
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 11, 2019, 22:48:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.

Tämä on kyllä huono uutinen kaikille tummatukkaisille suomalaisille. Eivät olekaan suomalaisia. Häh, olisivat kysyneet Tauno Palo ja Simo Häyhäkin.
Mikseivät tummatukkaiset olisi suomalaisia, iso prosentti meistä sellaisia on.

Miten iso prosentti pitää olla, että tummaihoiset on suomalaisia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 14, 2019, 14:10:24
Älykkyys, geenit ja menestyminen?

Näyttää, että menestys periytyy, mutta vain samalla alalla. Tarkoitan siis, että näyttelijöiden lapsista tulee näyttelijöitä, poliitikkojen lapsista poliitikkoja, liikemiesten lapsista liikemiehiä, lääkärien lapsista lääkäreitä jne. Tämä menestys tuskin johtuu perimästä, mitään lääkärigeeniä tai poliitikkogeeniä tuskin on, vaan kotona imetyistä virikkeistä ja ohjeista.

Sellaiset suvut, joissa ihmiset menestyvät eri aloilla, eri sukupolvina, voi pitää periytyvänä menestyksenä mutta siinäkin saattaa olla enemmän kysymys suvun traditioista tukea kehitystä, kuin älykkyydestä tai geeneistä.

Tarkempaa tarkastelua varten, mikähän olisi esimerkkisuku jossa nämä erilajiset menestymiset seuraavat toisiaan sukupolvesta toiseen? Esim poliitikko-lääkäri-upseeri-insinöörikeksijä-näyttelijä jne.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 14, 2019, 14:44:17
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 14, 2019, 14:10:24
Älykkyys, geenit ja menestyminen?

Näyttää, että menestys periytyy, mutta vain samalla alalla. Tarkoitan siis, että näyttelijöiden lapsista tulee näyttelijöitä, poliitikkojen lapsista poliitikkoja, liikemiesten lapsista liikemiehiä, lääkärien lapsista lääkäreitä jne. Tämä menestys tuskin johtuu perimästä, mitään lääkärigeeniä tai poliitikkogeeniä tuskin on, vaan kotona imetyistä virikkeistä ja ohjeista.

Sellaiset suvut, joissa ihmiset menestyvät eri aloilla, eri sukupolvina, voi pitää periytyvänä menestyksenä mutta siinäkin saattaa olla enemmän kysymys suvun traditioista tukea kehitystä, kuin älykkyydestä tai geeneistä.

Tarkempaa tarkastelua varten, mikähän olisi esimerkkisuku jossa nämä erilajiset menestymiset seuraavat toisiaan sukupolvesta toiseen? Esim poliitikko-lääkäri-upseeri-insinöörikeksijä-näyttelijä jne.

No tämä nyt hiukan riippuu siitä, miten tässä menestyminen määritellään. Mutta siitä kaiketi on ihan tilastollistakin tietoa, että vaikkapa korkeakoulutukseen - ja sen myötä varsin hyvän yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman elämään - on suurempi todennäköisyys päätyä, jos vanhemmatkin ovat kouluttautuneet pitkälle. Sitten taas alhainen koulutustaso ja työttömyys näyttää myös "periytyvän". Kaikissa tapauksissa täytyy muistaa, että kyse on tilastollisesta ilmiöstä, mutta yksittäisen ihmisen kohdalla on täysin mahdollista, että homma menee ihan päinvastoin. Jopa aika useinkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 14, 2019, 15:21:23
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 11, 2019, 22:48:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.

Tämä on kyllä huono uutinen kaikille tummatukkaisille suomalaisille. Eivät olekaan suomalaisia. Häh, olisivat kysyneet Tauno Palo ja Simo Häyhäkin.

Minusta se, mitä Toope toivoo tai ei toivo, ei ole mikään uutinen, ja nyt kyllä alkoi tympimään blondimielipiteensä niin paljon, että joutaa ignoreen taas vaihteeksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 15, 2019, 11:34:47
Nyt on löytynyt melko fiksu lapsi Amsterdamista.

Lainaus käyttäjältä: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006308282.htmlIhmelapsi Laurent, 9, saa pian ensimmäisen yli­opisto­tutkintonsa – lukio-opinnoissa yksi asia tuotti vaikeuksia

Ymmärtämisvaikeuksia on vain romanttisessa kirjallisuudessa.Lääkärivanhempien lapsen oppimiskyvyn juuriselitykseksi äiti tarjoaa raskaudenaikaista runsasta kalansyöntiä.

Tämän vuoksi siis lähes kaikki nerot ovat kalastajien lapsia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 15, 2019, 22:57:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 14, 2019, 15:21:23
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 11, 2019, 22:48:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 11, 2019, 21:25:40
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 10, 2019, 11:50:42
Ensimmäinen ajatus on, että mitä väliä? Onko sillä väliä onko tumma vai vaalea tukka? Siniset vai harmaat vai ruskeat silmät?
Miksei suomalaisille olisi väliä asialla, minkänäköisiä lapsia ja lapsenlapsia syntyy?
Totta kai on väliä sillä, että suomalaisuus jatkuu. Jokainen populaatio ajattelee noin.

Minä toivon elovenalapsia.
https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg (https://i.postimg.cc/g2PJgLWq/elovena1.jpg)
Mitä pahaa siinä on? Ei mitään.

Tämä on kyllä huono uutinen kaikille tummatukkaisille suomalaisille. Eivät olekaan suomalaisia. Häh, olisivat kysyneet Tauno Palo ja Simo Häyhäkin.

Minusta se, mitä Toope toivoo tai ei toivo, ei ole mikään uutinen, ja nyt kyllä alkoi tympimään blondimielipiteensä niin paljon, että joutaa ignoreen taas vaihteeksi.
Jokainen ajatteleva ihminen taas tajuaa, että "elovena-esimerkki" on vain symbolinen, en itsekään niin hiuksiltani vaalea ole. En sinulle ignoreen mene, koska taas pian lausut jotain älywapaata kommenteistani. Puhun siitä, että etninen homogeenisyys on ihmisille aika luonnollinen samaistumisen kohde, turva...? Ihmisten keskeinen luottamus toimii parhaiten samankaltaisten ihmisten keskuudessa, luottamus vähenee, jos yhteiskunta on heterogeeninen, erilainen. Tuo asia on minusta aika itsestäänselvä.

Siksi monikulttuurinen yhteiskunta on huono idea, koska se luo yhteiskuntaan enklaaveja, jotka haluavat erottautua toisistaan. Monikulttuuri rikkoo yhteiskuntaa, ei rakenna.

Toisaalta voi johtaa tiettyjen ryhmien menestykseenkin, kuten esim. Yhdysvalloissa, jossa itä-aasialaiset pärjäävät valtavasti paremmin kuin mustat. Ehkä jopa älyllisistä syistä? Ainakin kulttuurisista syistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 15, 2019, 23:56:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 15, 2019, 22:57:13

Jokainen ajatteleva ihminen taas tajuaa, että "elovena-esimerkki" on vain symbolinen, en itsekään niin hiuksiltani vaalea ole.

Hienoa. Tukan värillä ei ole väliä. Miten iho? Onko sinulla joku värikartta jonka perusteella nähdään "aidot suomalaiset"?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 16, 2019, 01:15:08
Tuleeko joku suomalaiseksi vain muuttamalla tänne (väärillä passeilla, kuten Husu!)?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 16, 2019, 07:33:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 16, 2019, 01:15:08
Tuleeko joku suomalaiseksi vain muuttamalla tänne (väärillä passeilla, kuten Husu!)?

No tuleeko joku suomalaiseksi vain saamalla tietynlaiset geenit?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 16, 2019, 11:09:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 16, 2019, 01:15:08
Tuleeko joku suomalaiseksi vain muuttamalla tänne (väärillä passeilla, kuten Husu!)?

Kyllä siinä näin käy. Näin esivanhempammekin tekivät.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 16, 2019, 15:11:16
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 11:09:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 16, 2019, 01:15:08
Tuleeko joku suomalaiseksi vain muuttamalla tänne (väärillä passeilla, kuten Husu!)?

Kyllä siinä näin käy. Näin esivanhempammekin tekivät.

Melkein noin, mutta on niitäkin jotka eivät halua "suomalaistua" kulttuurillisista, tai uskonnollisista syistä ja he jäävät maahan koettaen säilyttää oman kansallis-identeettinsä. Mustalaiset tietenkin ovat siihen pyrkineet ja Juutalaiset paljolti myös >pakotettu, vaikka heillä lienee myös siihen pyrkimystä.

Ruotsiss noita kansallilahkoja syntyy yhteisöjen paineissa ja rajoissa ja he kisailevat leikkisästi keskenään ilotulitteiden keralla, portikongeja ja autoja, ynnä muuta pientä pamauttelemalla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt

Tottahan toki sitä syntymämaansa tapoja tykkää ylläpitää, tuttua ja turvallista. Näin varmaan itsekin toimisin jossain määrin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 16, 2019, 17:44:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 16, 2019, 01:15:08
Tuleeko joku suomalaiseksi vain muuttamalla tänne (väärillä passeilla, kuten Husu!)?

Auttaisiko jos tehtäisiin rajalla älykkyys- ja musteläikkätesti ja sen perusteella onnistuneista arvottaisiin joka kolmas ja lopuista viidennes valittaisiin kauneuskilpailussa? Muut joko ammuttaisiin heti tai lähetettäisiin ammuttavaksi takaisin sinne mistä lähtivätkin.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 17, 2019, 11:43:10
Seuraavassa on muutamia netistä poimittuja selityksiä sille, miksi tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvat oppilaat menestyvät koulussa keskimäärin paremmin kuin eräisiin toisiin ryhmiin kuuluvat oppilaat. Teksti on osittain kökköä käännöstä alkuperäisestä englanninkielisestä tekstistä. Tarkoilla linkeillä en viitsi kiusata lukijoita. Kaikki materiaali löytyy netistä, kun vähän etsii. Löytämäni materiaali on käytännössä ensimmäiseltä Googlen hakusivulta. Tämän kirjoitukseni lopussa esitän muutamia omia pohdintoja. Tässä on siis syitä, miksi Yhdysvalloissa eri rotuihin kuuluvat menestyvät eri tavalla.


1. Epätasaiset mahdollisuudet.

Päinvastoin kuin Euroopan ja Aasian maat, jotka rahoittavat koulujaan tasaisesti, Yhdysvallat käyttää varakkaimpaan kymmeneen prosenttiin koulupiireistä lähes kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin köyhimpään kymmeneen prosenttiin koulupiireistä. Köyhien perheiden lapset, joihin kuuluu paljon mustaihoisia oppilaita, saavat siten huonompaa opetusta huonommissa koulutiloissa kuin rikkaiden perheiden pääasiassa valkoihoiset lapset.  (Brookings instituutti)


2. Opettajien ennakkoasenne

Jos joku ei ole uskonut, että mustaihoisia oppilaita käsiteltäisi epätasa-arvoisesti koulussa, uusi tutkimus kumoaa tämän harhaluulon. Tutkimus nimittäin osoittaa, että opettajien ennakkoluulot mustia oppilaita kohtaan alkavat jo esikoulussa. Opettajien huomion kiinnittyminen läheisesti mustaihoisiin poikiin silloin, kun haastavaa käyttäytymistä on odotettavissa, liittyy heidän alitajuiseen rotuennakkoluulonsa. Mustat oppilaat joutuvat lähes neljä kertaa useammin tilapäisesti erotetuksi koulusta kuin valkoihoiset oppilaat, ja kaksi kertaa todennäköisemmin pysyvästi erotetuiksi. (The Guardian)

Kun arvioidaan samaa mustaa oppilasta, valkoihoiset opettajat odottavat oppilaalta, erityisesti pojalta, huonompaa menestystä opinnoissa kuin mustaihoiset opettajat. Kun valkoinen opettaja ja musta opettaja arvioivat samaa mustaa oppilasta, valkoinen opettaja arvioi 30 prosenttia pienemmällä todennäköisyydellä, että oppilas saisi suoritettua nelivuotisen college-tutkinnon. Valkoiset opettajat myös arvioivat mustiin opettajiin verrattuna 40 prosenttia todennäköisemmin, että musta oppilas ei valmistu "high-schoolista".  (Johns Hopkins University)


3. Oppilaan rotutaustan vaikutus opettajien tekemään arviointiin.

Tutkimuksissa on havaittu merkittäviä rodullisia eroja opettajien tekemissä arvioissa. Vaikka opettajien on todettu lievästi suosivan arvioinnissaan vähemmistöön kuuluvia, kun puhutaan aivan alimman osaamistason oppilaista, yleisesti ottaen heidän arviointinsa valkoihoisia oppilaita kohtaan on kuitenkin positiivisempaa kuin rodullisia vähemmistöjä kohtaan. "Latinotaustaistaisten" valkoihoisten oppilaiden arvioinnissa ei-latinotaustaisten valkoihoisten oppilaiden arviointiin verrattuna ei todettu merkittäviä eroja.

(results showed no significant differences in teachers' ratings of White Latino students compared to their White, non-Latino peers)

Ihonväri on ilmeisesti merkittävämpi tekijä kuin kieli, koska tutkimuksen mukaan valkoihoiset, valkoihoiset latinot ja aasialaiset saavat keskimääräistä parempia arvosanoja useammin kuin (tummaihoiset) latinot ja mustat.

(White, Asian, and White Latino students receive above average ratings which much greater frequency than do non-White Latino and Black students.)

Arvosanajakautuman yläpäässä ja alapäässä on havaittavissa selvä rotujen välinen ero.

(significant racial gaps in teachers' ratings of students at the lower and upper ends of the test score distribution) (US National Library of Medicine National Institutes of Health)

Seuraavaksi muutama oma miete tästä asiasta.

Kuten tiedetään, suomalainen koulujärjestelmä on tasa-arvoinen, vaikka täälläkin puhutaan, että kehitys on viemässä jakautumiseen huonoihin kouluihin ja hyviin kouluihin. Suomalaisen hyvinvointivaltion tukijärjestelmä on myös niin hyvä, ettei täällä ole köyhiä alueita. Köyhien ja rikkaiden ero arkielämässä ei ole kovin näkyvä. Täällä siis vaatimattomistakin oloista voi tulla koulumenestyjiä ja yhteiskunnan johtoportaaseen kuuluvia. Ja rotujahan täällä ei ole. Kaiken lisäksi tilastointi rotujen perusteella – joita ei siis ole – on kielletty.

On mielenkiintoista nähdä... tai voiko sitä nähdä, kun tilastoakaan ei saa tehdä... miten suomalaisissa tasa-arvoisissa kouluissa huippulukioihin päässeitä (korkea keskiarvoraja) ja pitkän matematiikan lukijoita ja matematiikan ja fysiikan professoreita on täysin tasaisesti ihonväristä ja taustasta riippumatta sen mukaan, miten paljon eri ryhmiin kuuluvia Suomessa asuu.

Jos alkaakin ilmetä, että edellä mainituilla korkeaa matemaattista älykkyyttä (jota minulla ei ole) edellyttävillä tasoilla on suhteellisesti enemmän aasialaisia ja valkoihoisia kuin suomalais-afrikkalaisia ja suomalais-arabeja, kyllä tähänkin jokin selitys keksitään. Se alkaa luultavasti kirjaimilla R (rasismi) ja S (syrjintä). Aakkosten toiseksi viimeisen kirjaimen esille nostaminen on tässä yhteydessä tietenkin R ja K (kielletty).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 17, 2019, 12:05:31
No ainakin meillä on Suomesta useita tapauksia, joissa opinto-ohjaaja koulussa suosittelee kympin keskiarvoja hipovia tuloksia opinnoissaan saavalle mustaihoiselle oppilaalle vaikkapa lähihoitajakoulutusta lääkäriksi pyrkimisen sijaan. Tiedä sitten, mikä muu tässä olisi vaikuttimena kuin jonkinlainen ennakkoasenne, jonka mukaan se mustaihoinen tyttö nyt vain todennäköisemmin päätyy vaatimattoman koulutustason työhön kuin tukevan keskiluokkaisen ja korkeakoulutettujen vanhempien "elovena-tyttö" (Toopen luonnehdintaa lainaten). Vai onko opinto-ohjaajia ohjeistettu ohjaamaan oppilaita katkomaan unelmiltaan siivet ja muuttamaan haaveensa "realistisemmiksi"?

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwj1joe7_vDlAhVPYlAKHYUDDFwQFjAAegQIAxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkaupunki%2Fart-2000002833234.html&usg=AOvVaw3nu3MxGfmOnBxwKw4FRdOJ

Kuinka ollakaan Opetusvirastossa ei uskota, että opinto-ohjauksessa voi olla mitään syrjintään viittaavaa...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:05:04
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt...
Mutta onko tuo suomalasuuden ja yhteiskunnan kehitystä, vaiko rappeutumista?
Rakentaako tuollainen siirtolaisuus suomalaista identiteettiä ja kansallisuutta, vai turmeleeko sitä?
Tuo on tärkeä kysymys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:06:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 17, 2019, 12:05:31
No ainakin meillä on Suomesta useita tapauksia, joissa opinto-ohjaaja koulussa suosittelee kympin keskiarvoja hipovia tuloksia opinnoissaan saavalle mustaihoiselle oppilaalle vaikkapa lähihoitajakoulutusta lääkäriksi pyrkimisen sijaan. Tiedä sitten, mikä muu tässä olisi vaikuttimena kuin jonkinlainen ennakkoasenne, jonka mukaan se mustaihoinen tyttö nyt vain todennäköisemmin päätyy vaatimattoman koulutustason työhön kuin tukevan keskiluokkaisen ja korkeakoulutettujen vanhempien "elovena-tyttö" (Toopen luonnehdintaa lainaten). Vai onko opinto-ohjaajia ohjeistettu ohjaamaan oppilaita katkomaan unelmiltaan siivet ja muuttamaan haaveensa "realistisemmiksi"?

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwj1joe7_vDlAhVPYlAKHYUDDFwQFjAAegQIAxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkaupunki%2Fart-2000002833234.html&usg=AOvVaw3nu3MxGfmOnBxwKw4FRdOJ

Kuinka ollakaan Opetusvirastossa ei uskota, että opinto-ohjauksessa voi olla mitään syrjintään viittaavaa...
Tytöt ovat taipuvaisempia jo biologisista syistä enemmän hakeutumaan hoiva-ammatteihin kuin pojat. Miksi näet asiassa ongelmaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 18, 2019, 21:20:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:06:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 17, 2019, 12:05:31
No ainakin meillä on Suomesta useita tapauksia, joissa opinto-ohjaaja koulussa suosittelee kympin keskiarvoja hipovia tuloksia opinnoissaan saavalle mustaihoiselle oppilaalle vaikkapa lähihoitajakoulutusta lääkäriksi pyrkimisen sijaan. Tiedä sitten, mikä muu tässä olisi vaikuttimena kuin jonkinlainen ennakkoasenne, jonka mukaan se mustaihoinen tyttö nyt vain todennäköisemmin päätyy vaatimattoman koulutustason työhön kuin tukevan keskiluokkaisen ja korkeakoulutettujen vanhempien "elovena-tyttö" (Toopen luonnehdintaa lainaten). Vai onko opinto-ohjaajia ohjeistettu ohjaamaan oppilaita katkomaan unelmiltaan siivet ja muuttamaan haaveensa "realistisemmiksi"?

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwj1joe7_vDlAhVPYlAKHYUDDFwQFjAAegQIAxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkaupunki%2Fart-2000002833234.html&usg=AOvVaw3nu3MxGfmOnBxwKw4FRdOJ

Kuinka ollakaan Opetusvirastossa ei uskota, että opinto-ohjauksessa voi olla mitään syrjintään viittaavaa...
Tytöt ovat taipuvaisempia jo biologisista syistä enemmän hakeutumaan hoiva-ammatteihin kuin pojat. Miksi näet asiassa ongelmaa?

Lääkärin ammatti ei sitten lukeudu hoiva-aloihin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Amore - marraskuu 18, 2019, 21:42:01
^Minusta vaikuttaa siltä, että monilla miehillä on niin läheinen suhde autoihin, veneisiin tms. että näitä vekottimia korjaavat ja huoltavat ammatit pitänee sisällyttää hoiva-aloihin. Ehkä myös raviohjastajat?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:05:04
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt...
Mutta onko tuo suomalasuuden ja yhteiskunnan kehitystä, vaiko rappeutumista?
Rakentaako tuollainen siirtolaisuus suomalaista identiteettiä ja kansallisuutta, vai turmeleeko sitä?
Tuo on tärkeä kysymys.

Minusta se on täysin epäolennainen kysymys. Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:25:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:06:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 17, 2019, 12:05:31
No ainakin meillä on Suomesta useita tapauksia, joissa opinto-ohjaaja koulussa suosittelee kympin keskiarvoja hipovia tuloksia opinnoissaan saavalle mustaihoiselle oppilaalle vaikkapa lähihoitajakoulutusta lääkäriksi pyrkimisen sijaan. Tiedä sitten, mikä muu tässä olisi vaikuttimena kuin jonkinlainen ennakkoasenne, jonka mukaan se mustaihoinen tyttö nyt vain todennäköisemmin päätyy vaatimattoman koulutustason työhön kuin tukevan keskiluokkaisen ja korkeakoulutettujen vanhempien "elovena-tyttö" (Toopen luonnehdintaa lainaten). Vai onko opinto-ohjaajia ohjeistettu ohjaamaan oppilaita katkomaan unelmiltaan siivet ja muuttamaan haaveensa "realistisemmiksi"?

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=2ahUKEwj1joe7_vDlAhVPYlAKHYUDDFwQFjAAegQIAxAB&url=https%3A%2F%2Fwww.hs.fi%2Fkaupunki%2Fart-2000002833234.html&usg=AOvVaw3nu3MxGfmOnBxwKw4FRdOJ

Kuinka ollakaan Opetusvirastossa ei uskota, että opinto-ohjauksessa voi olla mitään syrjintään viittaavaa...
Tytöt ovat taipuvaisempia jo biologisista syistä enemmän hakeutumaan hoiva-ammatteihin kuin pojat. Miksi näet asiassa ongelmaa?

Kyse ei ollut tytöistä, vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisista tytöistä. Hoiva-ammatteihin kai luetaan myös lääkärin ammatti - jota siis EI opinto-ohjaaja suositellut maahanmuuttajatytöille. Suomalaistaustaisille kyllä se ajateltiin oikein sopivaksi. Selitähän lisää SIITÄ biologiasta, joka tekee maahanmuuttajatytöistä sopivia lähihoitajiksi, mutta suomalaistaustaisista tytöistä paremminkin lääkäreiksi. Käsittääkseni suomalaistytöt ovat kuitenkin biologisesti tyttöjä ihan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tapaan. Vai näetkö näiden kahden ryhmän biologisen sukupuolen olevan eri??
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 19, 2019, 11:54:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:05:04
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt...
Mutta onko tuo suomalasuuden ja yhteiskunnan kehitystä, vaiko rappeutumista?
Rakentaako tuollainen siirtolaisuus suomalaista identiteettiä ja kansallisuutta, vai turmeleeko sitä?
Tuo on tärkeä kysymys.

Minusta se on täysin epäolennainen kysymys. Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?

Kansallisuus-aattena johtui paljolti siitä, että kansalaiset olivat suomen heimolaisia pääosin, mutta johtajiksi tuppasi ruotsalaisia ja venäläisiä vaihtoehtoisesti.
Joten vois olettaa edelleen, sinunkin mielipiteisi heijastavan jonkinlaista kansallista alkuperää olevia asioita.

Kansainvälisetkin kansallisuudet tuppaavat säilyttämään kansallista identiteettiään, vaikka eivät itse sitä huomaisikaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 19, 2019, 14:20:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 19, 2019, 11:54:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:05:04
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt...
Mutta onko tuo suomalasuuden ja yhteiskunnan kehitystä, vaiko rappeutumista?
Rakentaako tuollainen siirtolaisuus suomalaista identiteettiä ja kansallisuutta, vai turmeleeko sitä?
Tuo on tärkeä kysymys.

Minusta se on täysin epäolennainen kysymys. Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?

Kansallisuus-aattena johtui paljolti siitä, että kansalaiset olivat suomen heimolaisia pääosin, mutta johtajiksi tuppasi ruotsalaisia ja venäläisiä vaihtoehtoisesti.
Joten vois olettaa edelleen, sinunkin mielipiteisi heijastavan jonkinlaista kansallista alkuperää olevia asioita.

Kansainvälisetkin kansallisuudet tuppaavat säilyttämään kansallista identiteettiään, vaikka eivät itse sitä huomaisikaan.

Kansallisuus keksittiin valtion perustaksi huomattavasti myöhemmin kuin keksittiin valtio - saati yhteiskunta. Ei se ole missään mikään taivaasta tipahtanut asia, vaan ihmisten jossain vaiheessa kehittämä idea, jolla valtioksi järjestäytymisen voi perustella. Kansallinen identiteetti jo Suomen ylipäätään muuttuessa Suomen valtioksi oli jollain tapaa olemassa, mutta myös tehtiin valikointia siinä, mikä siihen haluttiin silloin lukea, mikä ajateltiin ei-suomalaiseksi. Suomalaisuuden sisältö ei ole millään muotoa säilynyt muuttumattomana, vaikka toki ajattelemme sen jollain tavalla pysyneen tunnistettavana. On kuitenkin erittäin vaikeaa esittää mitään piirrettä tai omalaatuisuutta, joka määrittäisi kaikkia suomalaisia tai suomalaisuutta kaikille suomalaisille — miten sitten suomalaiset kukin taas määrittelee. Tyypillistä on, että jollain tapaa "oikeaksi" koettu suomalainen voi olla melkeinpä mitä tahansa mieltä tai käyttäytyä miten tahansa, mutta häntä ei sen takia mielletä liian vähän tai huonosti suomalaiseksi. Sen sijaan ei-suomalaiseksi koetut ihmiset eivät oikeastaan millään käyttäytymisellä tai mielipiteillä pysty muuttumaan "oikeaksi" suomalaiseksi joidenkin silmissä. Tämä kummallinen epäsymmetria vaatimuksissa ja odotuksissa on silmiinpistävää. Suomalaisuus onkin jotakin, jossa ei tunnu koskaan olevan mitään ehdottomasti vaadittua (suomalainen onkin myös ikänsä USA:ssa asunut, joka ei puhu sanaakaan suomea, mutta jonka isoäiti muutti sinne Suomesta), mutta toisaalta Suomessa syntynyt, suomenkielellä koulunsa käynyt ja kaikin tavoin suomalaistunut mustaihoinen — jopa adotiolapsi suomalaisperheessä — ei ole koskaan ihan "oikea" suomalainen, vaan häneltä vaaditaan jatkuvasti todisteita siitä.

Suomalaisuus on jotakin, josta ei saa mitään otetta, mutta silti sillä muka voi lyödä niitä, jotka eivät ole suomalaisia "oikealla" tavalla. Väitän myös, että vaikka Toope täällä palstalla varmasti minua pitää jotenkin epäsuomalaisena mielipiteiltäni ja syyttää jopa jonkinlaisesta kansallisuuspetturuudesta, hän silmäänsä räpäyttämättä kadulla vastaantullessaan heti luokittelisi minut ns. oikeaksi suomalaiseksi. Epäilyksettä ja epäröimättä sekuntiakaan. On se jänskää toi suomalaisuus ja varsinkin se, mitä se ei saisi olla joidenkin mielestä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:24:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:25:36
Kyse ei ollut tytöistä, vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisista tytöistä. Hoiva-ammatteihin kai luetaan myös lääkärin ammatti - jota siis EI opinto-ohjaaja suositellut maahanmuuttajatytöille. Suomalaistaustaisille kyllä se ajateltiin oikein sopivaksi. Selitähän lisää SIITÄ biologiasta, joka tekee maahanmuuttajatytöistä sopivia lähihoitajiksi, mutta suomalaistaustaisista tytöistä paremminkin lääkäreiksi. Käsittääkseni suomalaistytöt ovat kuitenkin biologisesti tyttöjä ihan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tapaan. Vai näetkö näiden kahden ryhmän biologisen sukupuolen olevan eri??
Luuletko, että koulutus/sivistystaso riittää lääkärinammattiin, kun tullaan maista, joissa "opiskelijatkin" saattavat olla puolilukutaidottomia? Voi olla ostettu diplomi Bagdadin tms. yliopistosta, mutta onko riittäviä, todellisia taitoja...? Noiden maiden oppitodistuksiin ei vaan välttämättä voida luottaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:27:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?
Eikö se ole se ajatus, jolla Suomea yhteisesti rakennettiin viimeiset 100 vuotta?
Miksi sitä vähättelet, vaikka on sinullekin tuonut hyvää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 19, 2019, 21:10:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:24:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:25:36
Kyse ei ollut tytöistä, vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisista tytöistä. Hoiva-ammatteihin kai luetaan myös lääkärin ammatti - jota siis EI opinto-ohjaaja suositellut maahanmuuttajatytöille. Suomalaistaustaisille kyllä se ajateltiin oikein sopivaksi. Selitähän lisää SIITÄ biologiasta, joka tekee maahanmuuttajatytöistä sopivia lähihoitajiksi, mutta suomalaistaustaisista tytöistä paremminkin lääkäreiksi. Käsittääkseni suomalaistytöt ovat kuitenkin biologisesti tyttöjä ihan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tapaan. Vai näetkö näiden kahden ryhmän biologisen sukupuolen olevan eri??
Luuletko, että koulutus/sivistystaso riittää lääkärinammattiin, kun tullaan maista, joissa "opiskelijatkin" saattavat olla puolilukutaidottomia? Voi olla ostettu diplomi Bagdadin tms. yliopistosta, mutta onko riittäviä, todellisia taitoja...? Noiden maiden oppitodistuksiin ei vaan välttämättä voida luottaa.

Suomessa peruskoulun ja lukion käynyt tuskin lääkäriksi tähdätessn ostaa ensin Bagdadista diplomin ennen suomalaisen lääkiksen pääsykokeita.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 19, 2019, 21:39:33
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 19, 2019, 21:10:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:24:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:25:36
Kyse ei ollut tytöistä, vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisista tytöistä. Hoiva-ammatteihin kai luetaan myös lääkärin ammatti - jota siis EI opinto-ohjaaja suositellut maahanmuuttajatytöille. Suomalaistaustaisille kyllä se ajateltiin oikein sopivaksi. Selitähän lisää SIITÄ biologiasta, joka tekee maahanmuuttajatytöistä sopivia lähihoitajiksi, mutta suomalaistaustaisista tytöistä paremminkin lääkäreiksi. Käsittääkseni suomalaistytöt ovat kuitenkin biologisesti tyttöjä ihan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tapaan. Vai näetkö näiden kahden ryhmän biologisen sukupuolen olevan eri??
Luuletko, että koulutus/sivistystaso riittää lääkärinammattiin, kun tullaan maista, joissa "opiskelijatkin" saattavat olla puolilukutaidottomia? Voi olla ostettu diplomi Bagdadin tms. yliopistosta, mutta onko riittäviä, todellisia taitoja...? Noiden maiden oppitodistuksiin ei vaan välttämättä voida luottaa.

Suomessa peruskoulun ja lukion käynyt tuskin lääkäriksi tähdätessn ostaa ensin Bagdadista diplomin ennen suomalaisen lääkiksen pääsykokeita.
Kysyn vain sitä, aiheestakin, että onko peruskoulutus noissa maissa sellaista, että sillä pätee suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Joskus asiaa epäilen!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 19, 2019, 22:42:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 21:39:33
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 19, 2019, 21:10:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:24:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:25:36
Kyse ei ollut tytöistä, vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisista tytöistä. Hoiva-ammatteihin kai luetaan myös lääkärin ammatti - jota siis EI opinto-ohjaaja suositellut maahanmuuttajatytöille. Suomalaistaustaisille kyllä se ajateltiin oikein sopivaksi. Selitähän lisää SIITÄ biologiasta, joka tekee maahanmuuttajatytöistä sopivia lähihoitajiksi, mutta suomalaistaustaisista tytöistä paremminkin lääkäreiksi. Käsittääkseni suomalaistytöt ovat kuitenkin biologisesti tyttöjä ihan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tapaan. Vai näetkö näiden kahden ryhmän biologisen sukupuolen olevan eri??
Luuletko, että koulutus/sivistystaso riittää lääkärinammattiin, kun tullaan maista, joissa "opiskelijatkin" saattavat olla puolilukutaidottomia? Voi olla ostettu diplomi Bagdadin tms. yliopistosta, mutta onko riittäviä, todellisia taitoja...? Noiden maiden oppitodistuksiin ei vaan välttämättä voida luottaa.

Suomessa peruskoulun ja lukion käynyt tuskin lääkäriksi tähdätessn ostaa ensin Bagdadista diplomin ennen suomalaisen lääkiksen pääsykokeita.
Kysyn vain sitä, aiheestakin, että onko peruskoulutus noissa maissa sellaista, että sillä pätee suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Niinhän sinä kysyt kun on vaikeuksia ymmärtää mistä on puhe.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 20, 2019, 06:39:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:24:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:25:36
Kyse ei ollut tytöistä, vaan nimenomaan maahanmuuttajataustaisista tytöistä. Hoiva-ammatteihin kai luetaan myös lääkärin ammatti - jota siis EI opinto-ohjaaja suositellut maahanmuuttajatytöille. Suomalaistaustaisille kyllä se ajateltiin oikein sopivaksi. Selitähän lisää SIITÄ biologiasta, joka tekee maahanmuuttajatytöistä sopivia lähihoitajiksi, mutta suomalaistaustaisista tytöistä paremminkin lääkäreiksi. Käsittääkseni suomalaistytöt ovat kuitenkin biologisesti tyttöjä ihan maahanmuuttajataustaisten tyttöjen tapaan. Vai näetkö näiden kahden ryhmän biologisen sukupuolen olevan eri??
Luuletko, että koulutus/sivistystaso riittää lääkärinammattiin, kun tullaan maista, joissa "opiskelijatkin" saattavat olla puolilukutaidottomia? Voi olla ostettu diplomi Bagdadin tms. yliopistosta, mutta onko riittäviä, todellisia taitoja...? Noiden maiden oppitodistuksiin ei vaan välttämättä voida luottaa.

Kyse oli suomalaisessa koulussa opiskelleista tytöitsä, joiden opiskelumenestys koulussa oli loistavaa - ja kielitaito hyvä. Kannattaisko ensin lukea se veisti, johon näitä älynväläyksiään kommentoi? Suomalaisessa peruskoulussa opiskelevien tyttöjen opinto-ohjaajista puhuttiin. Etkö luota suomalaisen peruskoulun antamaan opetukseen? Tai todistuksiin? Milläs perusteella sitten suomalaistaustaisten tyttöjen koulumenestyksestä voi päätellä, että heistä on lääkärin ammattiin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 20, 2019, 06:46:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 18:27:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?
Eikö se ole se ajatus, jolla Suomea yhteisesti rakennettiin viimeiset 100 vuotta?
Miksi sitä vähättelet, vaikka on sinullekin tuonut hyvää?

En mä sitä vähättele, vaan sitä, mitä sinä kuvittelet tuoksi suomalaisuudeksi, joka on rakennettu. Sinun kuvitelmiesi ja haaveidesi sijaan näen ihan erilaisen suomalaisuuden. En elovenatyttöjä pellon laidalla ja tukkijätkiä koskessa. Se elokuvien koski on valjastettu jo vuosikymmeniä sitten. Siinä on voimala.

Näen mm. peruskoulun, joka pystyy kouluttamaan myös maahanmuuttajatytöistä kympin tyttöjä. Sinä taas ilmeisesti pystyt samaan aikaan sekä valittamaan siitä, että kouluissa on liikaa maahanmuuttajia että uskomaan heidän käyvän koulunsa jossain muualla. Näen Suomen, jossa lääkäriksi opiskelee myös maahanmuuttajataustaisia tyttöjä - kuten muuten siinä lehtijutussa kerrottiin siitä tytöstä, jota opinto-ohjaaja tuuppi lähihoitajaksi. Kaiketi myös se suomalainen yliopisto mielestäsi oli tehnyt pääsykoearviot persiiilleen, kun tämä puolilukutaidoton ja suomalaisen peruskoulutodistuksensa Bagdadin yliopistosta ostanut tyttö sinne otettiin opiskelijaksi.

Kertoo todellakin aika selkeää viestiä ajattelustasi nuo viestisi, joissa esittelet ajatuksiasi siiitä, ettei maahanmuuttajasta ole lääkäriksi - sen jälkeen, kun tämä sama maahanmuuttaja jo on hyvää vauhtia yliopistossa lääkäriksi kouluttautumassa. Yrität siis jälkikäteen todistella, että opinto-ohjaaja oli ihan oikeassa, vaikka kaikki faktat ovat tätä päätelmää vastaan ja ainoa puute, joka tässä lääketieteen opiskelijassa on, on väärä etninen tausta. KOulumenestys oli hyvää ja suomalaisen peruskoulun todistuksissa todettua, kielitaito ilmeisen riittävää sekä koulussa menestymiseen että opiskelupaikan saamiseen varsin kilpaillulta alalta. Mutta silti silmissäsi mahdollisuuksia epäillyt opinto-ohjaaja on ollut asiassa ihan oikeassa, eikä tämä lääketieteen opiskelija mitenkään pysty saamaan opiskelupaikkaa. Vaikka sellaisen on jo saanut. Voin vain kuvitella, että joutuessasi hänen  vastaanotolleen, et edelleenkään uskoisi hänen ammattitaitoonsa lääkärinä. Tämän suhtautumisesi tietenkin itse nimeät ihan muuksi, mutta aika selkeää rasisimiahan se on. Todistat vakuuttavasti, että maahanmuuttajan mikään saavutus ei todista, että hän voi osata mitään. Tohtorinväitöstilaisuudessakin näet vain sen puolilukutaidottoman ja todistuksensa Bagdadin yliopistosta ostaneen toivottaman tyypin, joka hädin tuskin voi pärjätä lähihoitajana. Tämä mielikuvasi ei muutu, eikä sinulle mikään todista sitä vääräksi. Siinä kohdassa on sinulla pelkkä sokea piste.

PS. Opinto-ohjaajien kai samalla logiikalla pitäisi ohjata kaikkia poikaoppilaita vain ammattikouluihin, koska eihän syrjäytyneet suomalaispojat peruskoulussa pysty hankkimaan itselleen sellaista osaamista, jolla pärjäisi lääkiksen pääsykokeissa. Varsinkin lukutaito on heillä tyttöihin verraten heikko.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 20, 2019, 11:00:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 14:20:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 19, 2019, 11:54:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:05:04
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt...
Mutta onko tuo suomalasuuden ja yhteiskunnan kehitystä, vaiko rappeutumista?
Rakentaako tuollainen siirtolaisuus suomalaista identiteettiä ja kansallisuutta, vai turmeleeko sitä?
Tuo on tärkeä kysymys.

Minusta se on täysin epäolennainen kysymys. Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?

Kansallisuus-aattena johtui paljolti siitä, että kansalaiset olivat suomen heimolaisia pääosin, mutta johtajiksi tuppasi ruotsalaisia ja venäläisiä vaihtoehtoisesti.
Joten vois olettaa edelleen, sinunkin mielipiteisi heijastavan jonkinlaista kansallista alkuperää olevia asioita.

Kansainvälisetkin kansallisuudet tuppaavat säilyttämään kansallista identiteettiään, vaikka eivät itse sitä huomaisikaan.

Kansallisuus keksittiin valtion perustaksi huomattavasti myöhemmin kuin keksittiin valtio - saati yhteiskunta. Ei se ole missään mikään taivaasta tipahtanut asia, vaan ihmisten jossain vaiheessa kehittämä idea, jolla valtioksi järjestäytymisen voi perustella. Kansallinen identiteetti jo Suomen ylipäätään muuttuessa Suomen valtioksi oli jollain tapaa olemassa, mutta myös tehtiin valikointia siinä, mikä siihen haluttiin silloin lukea, mikä ajateltiin ei-suomalaiseksi. Suomalaisuuden sisältö ei ole millään muotoa säilynyt muuttumattomana, vaikka toki ajattelemme sen jollain tavalla pysyneen tunnistettavana. On kuitenkin erittäin vaikeaa esittää mitään piirrettä tai omalaatuisuutta, joka määrittäisi kaikkia suomalaisia tai suomalaisuutta kaikille suomalaisille — miten sitten suomalaiset kukin taas määrittelee. Tyypillistä on, että jollain tapaa "oikeaksi" koettu suomalainen voi olla melkeinpä mitä tahansa mieltä tai käyttäytyä miten tahansa, mutta häntä ei sen takia mielletä liian vähän tai huonosti suomalaiseksi. Sen sijaan ei-suomalaiseksi koetut ihmiset eivät oikeastaan millään käyttäytymisellä tai mielipiteillä pysty muuttumaan "oikeaksi" suomalaiseksi joidenkin silmissä. Tämä kummallinen epäsymmetria vaatimuksissa ja odotuksissa on silmiinpistävää. Suomalaisuus onkin jotakin, jossa ei tunnu koskaan olevan mitään ehdottomasti vaadittua (suomalainen onkin myös ikänsä USA:ssa asunut, joka ei puhu sanaakaan suomea, mutta jonka isoäiti muutti sinne Suomesta), mutta toisaalta Suomessa syntynyt, suomenkielellä koulunsa käynyt ja kaikin tavoin suomalaistunut mustaihoinen — jopa adotiolapsi suomalaisperheessä — ei ole koskaan ihan "oikea" suomalainen, vaan häneltä vaaditaan jatkuvasti todisteita siitä.

Suomalaisuus on jotakin, josta ei saa mitään otetta, mutta silti sillä muka voi lyödä niitä, jotka eivät ole suomalaisia "oikealla" tavalla. Väitän myös, että vaikka Toope täällä palstalla varmasti minua pitää jotenkin epäsuomalaisena mielipiteiltäni ja syyttää jopa jonkinlaisesta kansallisuuspetturuudesta, hän silmäänsä räpäyttämättä kadulla vastaantullessaan heti luokittelisi minut ns. oikeaksi suomalaiseksi. Epäilyksettä ja epäröimättä sekuntiakaan. On se jänskää toi suomalaisuus ja varsinkin se, mitä se ei saisi olla joidenkin mielestä.

Ihminen ilman identiteettiä on melko hukassa, sillä identiteettinsä kautta hän kokee olevansa olemassa ja siinä yhteisössä kelvollinen ihminen.

Jos vastustaa kansallisidentiteettejä pitää varmaan silloin vastustaa kaikkien kansojen ja kansalaisten identiteettejä. Varmaan myös muita identiteettejä joita ihmisolento on itselleen omaksunut.


Ihanteena se tietenkin on mahdollista, mutta ei käytännössä, tuskin kenellekkään kannattaa mennä kertomaan ettet saa olla se mikä olet.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 20, 2019, 16:42:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 20, 2019, 11:00:02
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 14:20:17
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 19, 2019, 11:54:37
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 19, 2019, 09:21:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 18, 2019, 19:05:04
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 16, 2019, 17:31:17
Suomalaiseksi tullaan kun saa Suomen kansalaisuuden. Suomalaisuus kulttuurisena käsitteenä muuttuu kuitenkin koko ajan. Suomalaisuus 100 vuotta sitten oli hieman eri asia kuin nyt...
Mutta onko tuo suomalasuuden ja yhteiskunnan kehitystä, vaiko rappeutumista?
Rakentaako tuollainen siirtolaisuus suomalaista identiteettiä ja kansallisuutta, vai turmeleeko sitä?
Tuo on tärkeä kysymys.

Minusta se on täysin epäolennainen kysymys. Myös irrationaalinen kysymys, koska mikä se "suomalaisuus" muka on, joka "säilyy" tai "tuhoutuu"? Se 100 vuotta sitten vallinnutko? Jokin fennomaanien kuvitteellinen ja täsyin keinotekoisesti rakennettu kansallisuusaatehurmioko?

Kansallisuus-aattena johtui paljolti siitä, että kansalaiset olivat suomen heimolaisia pääosin, mutta johtajiksi tuppasi ruotsalaisia ja venäläisiä vaihtoehtoisesti.
Joten vois olettaa edelleen, sinunkin mielipiteisi heijastavan jonkinlaista kansallista alkuperää olevia asioita.

Kansainvälisetkin kansallisuudet tuppaavat säilyttämään kansallista identiteettiään, vaikka eivät itse sitä huomaisikaan.

Kansallisuus keksittiin valtion perustaksi huomattavasti myöhemmin kuin keksittiin valtio - saati yhteiskunta. Ei se ole missään mikään taivaasta tipahtanut asia, vaan ihmisten jossain vaiheessa kehittämä idea, jolla valtioksi järjestäytymisen voi perustella. Kansallinen identiteetti jo Suomen ylipäätään muuttuessa Suomen valtioksi oli jollain tapaa olemassa, mutta myös tehtiin valikointia siinä, mikä siihen haluttiin silloin lukea, mikä ajateltiin ei-suomalaiseksi. Suomalaisuuden sisältö ei ole millään muotoa säilynyt muuttumattomana, vaikka toki ajattelemme sen jollain tavalla pysyneen tunnistettavana. On kuitenkin erittäin vaikeaa esittää mitään piirrettä tai omalaatuisuutta, joka määrittäisi kaikkia suomalaisia tai suomalaisuutta kaikille suomalaisille — miten sitten suomalaiset kukin taas määrittelee. Tyypillistä on, että jollain tapaa "oikeaksi" koettu suomalainen voi olla melkeinpä mitä tahansa mieltä tai käyttäytyä miten tahansa, mutta häntä ei sen takia mielletä liian vähän tai huonosti suomalaiseksi. Sen sijaan ei-suomalaiseksi koetut ihmiset eivät oikeastaan millään käyttäytymisellä tai mielipiteillä pysty muuttumaan "oikeaksi" suomalaiseksi joidenkin silmissä. Tämä kummallinen epäsymmetria vaatimuksissa ja odotuksissa on silmiinpistävää. Suomalaisuus onkin jotakin, jossa ei tunnu koskaan olevan mitään ehdottomasti vaadittua (suomalainen onkin myös ikänsä USA:ssa asunut, joka ei puhu sanaakaan suomea, mutta jonka isoäiti muutti sinne Suomesta), mutta toisaalta Suomessa syntynyt, suomenkielellä koulunsa käynyt ja kaikin tavoin suomalaistunut mustaihoinen — jopa adotiolapsi suomalaisperheessä — ei ole koskaan ihan "oikea" suomalainen, vaan häneltä vaaditaan jatkuvasti todisteita siitä.

Suomalaisuus on jotakin, josta ei saa mitään otetta, mutta silti sillä muka voi lyödä niitä, jotka eivät ole suomalaisia "oikealla" tavalla. Väitän myös, että vaikka Toope täällä palstalla varmasti minua pitää jotenkin epäsuomalaisena mielipiteiltäni ja syyttää jopa jonkinlaisesta kansallisuuspetturuudesta, hän silmäänsä räpäyttämättä kadulla vastaantullessaan heti luokittelisi minut ns. oikeaksi suomalaiseksi. Epäilyksettä ja epäröimättä sekuntiakaan. On se jänskää toi suomalaisuus ja varsinkin se, mitä se ei saisi olla joidenkin mielestä.

Ihminen ilman identiteettiä on melko hukassa, sillä identiteettinsä kautta hän kokee olevansa olemassa ja siinä yhteisössä kelvollinen ihminen.

Jos vastustaa kansallisidentiteettejä pitää varmaan silloin vastustaa kaikkien kansojen ja kansalaisten identiteettejä. Varmaan myös muita identiteettejä joita ihmisolento on itselleen omaksunut.


Ihanteena se tietenkin on mahdollista, mutta ei käytännössä, tuskin kenellekkään kannattaa mennä kertomaan ettet saa olla se mikä olet.

Sitä on ihan mahdollista olla identiteetiltään suomalainen - tai omata jokin identiteetti - vaikka ei olisikaan sellainen kuin millaiseksi Toope suomalaisuuden mielessään piirtää. TOisaalta jokin ihan muiden rakentama identiteetti, jonka sitten sanotaan olevan suomalaisuutta tuskin muuttuu sormia napsauttamalla jokaisen Suomen kansalaisen identiteetiksi, vaikka kuinka olisi ns. suomalaisuutta.

Äläpäs nyt viitsi edes yrittää selittää, että Toope on sellainen suomalaisuuden auktoriteetti, että jokainen suomalainen joko on kuten hän suomalaisuuden kuvaa  tai hukassa identiteetittömänä ja orpona.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 20, 2019, 17:07:09
^
No toopella lienee omat näkemyksensä. Monesti enemmän ongelmaksi voi muodostua se etteivät maahanmuuttajat halua sopeutua vallitseviin oloihin, kuten se isä joka yritti ajaa oman tyttärensä ja hänen poikakaverinsa päälle, kun tytär halusi seurustella suomalaisen poikaystävänsä kanssa.
Lapsiahan he vielä 15 vuotiaita ja se isä ilmeisesti eronnut aiemmin vaimostaan.

Toope varmaan panostaa tälläisiin tosiseikkoihin ja lienee niissä oikeassa, mutta eihän tuo tietenkään ole koko kuva maahanmuuttajista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 20, 2019, 17:35:19
Lainaus käyttäjältä: Karikko - marraskuu 20, 2019, 17:07:09
^
No toopella lienee omat näkemyksensä. Monesti enemmän ongelmaksi voi muodostua se etteivät maahanmuuttajat halua sopeutua vallitseviin oloihin, kuten se isä joka yritti ajaa oman tyttärensä ja hänen poikakaverinsa päälle, kun tytär halusi seurustella suomalaisen poikaystävänsä kanssa.
Lapsiahan he vielä 15 vuotiaita ja se isä ilmeisesti eronnut aiemmin vaimostaan.

Toope varmaan panostaa tälläisiin tosiseikkoihin ja lienee niissä oikeassa, mutta eihän tuo tietenkään ole koko kuva maahanmuuttajista.

Toopelle ei nyt tainnut oikein kelvata se, millä tavalla minä olen suomalainen. Minä taas en ole maahanmuuttaja - ainakaan tiedossani olevien sukupolvien ajalta tarkastellen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:24:08
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 19, 2019, 22:42:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 21:39:33
Kysyn vain sitä, aiheestakin, että onko peruskoulutus noissa maissa sellaista, että sillä pätee suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Niinhän sinä kysyt kun on vaikeuksia ymmärtää mistä on puhe.
Tarkoittaako tuo sitä, että pidät Bagdadin tai Teheranin yliopistoja verrannollisina?
Itse hieman epäilen, kun tiedämme, että tuolta päin maailmaa on mahdollista ostaa yliopistotutkintojakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 20, 2019, 19:28:05
En ole "suomalaisuusjutusta" kauhean tohkeissani suuntaan enkä toiseen. En muista, että olisin koskaan ollut erityisen isänmaallinen. Tähän on osittain syynä sen tosiasian ymmärtäminen, että arvostukset muuttuvat, kun aika kuluu. Se, mikä olevinaan pyhää ja hienoa ja sankarivainajien ihmishengillä puolustamisen arvoista, voi olla tulevaisuudessa yhtä tyhjän kanssa.

Aina, kun on sodittu, ihmiset on huijattu vaarantamaan ja uhraamaan itsensä mukamas jonkun mystisen kansan puolesta. Mikä ihmeen "kansa" joku Yhdysvallat esimerkiksi on? Siellähän asuu eri puolilta maailmaa tullutta porukkaa, joilla on omat kulttuurilliset juurensa millä minnekin. Tuleeko sekalaisesta joukosta ihmisiä kansa pelkästään sillä, että ihmiset manipuloidaan kunnioittamaan jotain keinotekoisesti luotua lippua ja laulua. Patrioottisilla rituaaleilla ja koreudella luodaan arvokas tunnelma, ja tässä kaikessa on samalla kyseessä erittäin tehokas mieltenmuokkaus ja ihmisten yhteen liittäminen.

Suomen lippu ei ollut kuin reilut parikymmentä vuotta vanha, kun sitä jo palvottiin ikiaikaisena siniristilippuna, jonka puolesta sukupolvet olivat eläneet ja kuolleet. Ei sitä ehkä näin sanottu, koska se ei pitänyt paikkaansa, mutta ääneen lausumaton idea oli tuo.

Arvostan siinä mielessä suomalaisuutta, että se on keino pitää elinvoimaisena tiettyä melko pientä kieltä, jota minäkin kohtalon oikusta satun puhumaan ja kirjoittamaan äidinkielenäni. Jos Suomi ei olisi itsenäinen valtio vaan esimerkiksi osa Venäjää, suomen kieli olisi pitkän päälle vaarassa hävitä, kun ihmiset sulautuisivat venäjänkielisiin. Suomenkielisistä tulisi vähitellen vähemmistö omassa maassaan, ja lopulta heitä ei enää olisi.

Kielen häviäminen olisi siinä mielessä epämukavaa, että sillä on kuitenkin aikojen kuluessa kirjoitettu kirja jos toinenkin, ja ilman lukijoiden kielitaitoa, kirjoilla ei olisi enää arvoa kuin kuriositeettina. Ja onhan muitakin suomeksi kirjoitettuja papereita. Kun kieli katoaa, katoavat siteet historiaan.

Voi olla muitakin tekijöitä kuin puhekieli sille, että itsenäinen valtio on kannatettava ajatus.

Aikoinaan kylmän sodan vallitessa ja Neuvostoliiton ollessa voimissaan mietin sitä, mille puolelle mieluummin menisin mahdollisessa idän ja lännen välisessä sodassa tai konfliktissa, jos Suomi olisi osa Neuvostoliittoa, ja vastapuolella olisi Yhdysvallat Nato-liittolaisineen. Pysyisinkö isänmaallisessa hengessä Neuvosto-Suomea puolustamassa vai loikkaisinko demokratiaa ja vapautta puolustavan vihollisen puolelle. Tietenkään käytännössä tällaista valintatilannetta ei olisi luultavasti koskaan voinut edes tulla. Ja näissä asioissa pitää huomioida myös perhe ja suku muut tällaiset asiat. Mutta ilman näitä henkilökohtaisia rajoitteita olisin päätynyt loikkaamaan Yhdysvaltojen ja Nato-maiden puolelle niiden sotiessa kommunistista Suomea vastaan. Eli olisin mieluummin elänyt vapaana demokraattisessa lännessä kuin kommunismin alaisuudessa Venäjään Neuvostoliittoon liitetyssä Suomessa. Poliittinen järjestelmä meni siis arvostuksessani isänmaallisuuden edelle.

Tietenkään en olisi halunnut joutua ampumaan suomalaisia tai joutua heidän ammuttavakseen. Jos mahdollista, olisin toiminut muulla tavalla vihollisen hyväksi eli tekemällä vaikka suomenkielistä propagandaohjelmaa suomalaisjoukoille lähetettäväksi. Tässä olisi ollut se riski, että jos Neuvostoliitto olisi voittanut, minut olisi hirtetty. Näinhän vihollisen puolella radiolähetyksissä propagandaa puhuneille on tahtonut käydä.

Tuo kaikki on tietenkin pelkkää spekulatiivista fantasiaa. En olisi saanut tilaisuutta loikata, ja vaikka olisin saanutkin, en olisi raskinut hylätä omaisiani, ja jos olisin raskinutkin, ei minusta mitään radiotoimittajaa olisi tullut.

Perussuomalaisten alatasolla itävä etnonationalismi ei saa minua lämpenemään, koska se on nykymaailmassa jo lähtökohdiltaan tuomittu epäonnistumaan. Sehän on käytännössä sitä samaa, mitä natsit harjoittivat Saksassa aikoinaan. Ajatus oli, että Saksan kansalaiseksi kelpaa vain tietyt edellytykset täyttävä ihminen. Muut Saksassa asuvat saisivat tyytyä alamaisen osaan. Tämän tyyppinenhän taisi Rooman valtakunnan systeemikin olla aikoinaan. Rooman kansalaisuus oli etuoikeus, ja tähän saksalaisetkin tähtäsivät Saksan kansalaisuuden kohdalla.

Suomalaiset etnonationalistit hiihtelevät siis Hitlerin viitoittamaa latua. He eivät kuitenkaan koskaan tule pääsemään valtaan kuten heidän esikuvansa, joten mitä merkitystä heidän puuhailullaan on. Totta kai he voivat omissa kokouksissaan sanoa, että Jussi Halla-aho ja Antti Rinne ovat suomalaisia, koska heillä on geneettiset ja kulttuurilliset juuret Suomessa, mutta Bella Forsgrén ei ole, koska hänen sukujuurensa vievät väärälle mantereelle, eikä myöskään Hussein al-Taee, koska hän ei ole edes syntynyt Suomessa. Mutta entä sitten? Eivät etnonationalistit voi riistää Suomen kansalaisuutta keneltäkään, vaikka mieli tekisi. Tietenkin he voivat perustaa jonkinlaisen salaisen "varjo-Suomen", jonne kelpaavat vain "oikeat" suomalaiset, mutta eipä tuohonkaan porukkaan taida olla tunkua. Ja mitä se tekisi? Järjestäisi salaisia olutiltoja?

Jos alkuperäinen teksti kiinnostaa, niin katsokaa sivulta 62 kohdasta "Kansallinen valtio jakaa asukkaansa kolmeen luokkaan: kansalaiset, alamaiset ja ulkomaalaiset." alkaen jatkaen seuraavalle sivulle, mitä Atte H. kirjoitti kansalaisuudesta ja siitä, miten tullaan kansalaiseksi. Suomen etnonationalistit eivät aivan näin tuumaa, kun ajatkin ovat niin erilaiset, mutta idea on saman tyyppinen. Etnonationalistien mielestä kansalaisuus ei ole jokamiehen eikä naisen oikeus.

http://der-fuehrer.org/meinkampf/finnisch/Mein%20Kampf%20-%20Teil%20II%20(Finnish).pdf
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 20, 2019, 21:48:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:24:08
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 19, 2019, 22:42:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 21:39:33
Kysyn vain sitä, aiheestakin, että onko peruskoulutus noissa maissa sellaista, että sillä pätee suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Niinhän sinä kysyt kun on vaikeuksia ymmärtää mistä on puhe.
Tarkoittaako tuo sitä, että pidät Bagdadin tai Teheranin yliopistoja verrannollisina?
Itse hieman epäilen, kun tiedämme, että tuolta päin maailmaa on mahdollista ostaa yliopistotutkintojakin.

En. Tarkoitan niitä joista oli puhe. Suomalaisessa koulussa mainiosti pärjäävistä tytöistä joille ehdotetaan sairaanhoitajan ammattia lääkärin sijaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 21, 2019, 13:33:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:24:08
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 19, 2019, 22:42:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 19, 2019, 21:39:33
Kysyn vain sitä, aiheestakin, että onko peruskoulutus noissa maissa sellaista, että sillä pätee suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Niinhän sinä kysyt kun on vaikeuksia ymmärtää mistä on puhe.
Tarkoittaako tuo sitä, että pidät Bagdadin tai Teheranin yliopistoja verrannollisina?
Itse hieman epäilen, kun tiedämme, että tuolta päin maailmaa on mahdollista ostaa yliopistotutkintojakin.

Miten kysymyksesi liittyy tyttöön, joka on käynyt suomalaista peruskoulua Suomessa suomenkielellä ja jolle suomalainen opinto-ohjaaja tuossa koulussa saavutetusta koulumenestyksestä huolimatta suosittelee lähihoitajakoulutusta suomalaisen lääkiksen sijaan? Samainen tyttö sittemmin on päässyt opiskelemaan lääketiedettä suomalaisessa yliopistossa. En ymmärrä, millä tavalla Bagdadin yliopiston koulutuksen taso liittyy asiaan - oli sen tasosta ihan mitä tahansa mieltä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 21, 2019, 13:36:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Tämä tyttö nyt kuitenkin oli saanut opiskelupaikan suomalaisesta lääkiksestä. Oliko siis sisäänpääsy liian helppoa? Mitä siinä tapauksessa pitäisi ajatella suomalaisen lääkärikoulutuksen tasosta?

PS. Mitä mahtaa kertoa Toopen kyvystä tehdä havaintoja ja ottaa vastaan tietoa, kun hän ei kykene yksinkertaiseen sisälukutaitoon edes autettuna tässä tapauksessa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 22, 2019, 22:26:32
Joku tyttö siis menestyy, hyvä niin.
Kysehän on suurista ryhmistä, jotka eivät niinkään menesty.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc4aed88-a5e9-4031-aca1-3a0c80029e52 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc4aed88-a5e9-4031-aca1-3a0c80029e52)
https://yle.fi/uutiset/3-11041744 (https://yle.fi/uutiset/3-11041744)
https://selkosanomat.fi/ulkomaat/vakivalta-huolestuttaa-ruotsissa/ (https://selkosanomat.fi/ulkomaat/vakivalta-huolestuttaa-ruotsissa/)
Eivät yksittäiset positiiviset esimerkit kumoa sitä, että maahanmuuttopolitiikka yleisellä tasolla kusee rajusti.

Jos siirtolaiset ovat niin "voimavaroja", mikseivät siirtolaisten kotimaat ole "voimavaroja", vaan "paskastaneita?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 22, 2019, 22:30:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 22, 2019, 22:26:32
Jos siirtolaiset ovat niin "voimavaroja", mikseivät siirtolaisten kotimaat ole "voimavaroja", vaan "paskastaneita?

Olosuhteilla ei siis ole mitään merkitystä? Yhtä helppo nousta raketti-insinööriksi Nigerian slummista kuin San Diegon alueelta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 23, 2019, 00:14:34
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 22, 2019, 22:30:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 22, 2019, 22:26:32
Jos siirtolaiset ovat niin "voimavaroja", mikseivät siirtolaisten kotimaat ole "voimavaroja", vaan "paskastaneita?

Olosuhteilla ei siis ole mitään merkitystä? Yhtä helppo nousta raketti-insinööriksi Nigerian slummista kuin San Diegon alueelta?
En sanonut, etteikö olosuhteilla olisi merkitystä. Puhun toki siitä, että ihmisillä ja heidän kyvyillään on merkitystä myös.
Meille vaan mainostetaan sitä, että tänne tulevat kehitysmaalaiset ovat niin kovin potentiaalisia. No, miksi eivät ole kotimaissaan? Jos olisivat niin hienoja, miten täällä ylistetään, eivätkös heidän kotimaansa olisi El-Doradoja?

Kiinnitän nyt huomiota tuohon ajatusharhaan. Jos me tarvitsemme noita "niin potentiaalisia" kehitysmaalaisia tänne, miksei heidän potentiaalinsa näy heidän kotimaissaan? Olisiko syynä se, ettei todellista potentiaalia ole olemassakaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 23, 2019, 08:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Kultaseni, yritä nyt keskittyä. Kyse oli suomalaisessa peruskoulussa hankitusta koulutuksesta ja suomalaiseen lääketieteelliseen sisään päässeestä opiskelijasta. Bagdadilla tai teheranilla ei ole tässä nyt mitään tekemistä. (Ellet sitten yritä vihjata, että se opinto-ohjaaja suomalaisessa peruskoulussa oli saanut oppinsa Bagdadissa ja siksi homma oli vähän sitäsuntätä.)

Vai sitäkö nyt tarkoitat, että tämä esimerkkitapaus sai suomalaisessa peruskoulussa osaamistasonsa hulppeasti ylittäneitä arvosanoja ja pääsykokeessa suomalaiseen yliopistoon sai osaamistasoaan paremmat pisteet? Mutta oikeasti hän ei mitään osannut - jonka tiedämme hän etnisestä taustastaan. Siinä tapauksessa voisit kertoa, MILLÄ TAVALLA näiden vääränväristen pitäisi osaamisensa todistaa?  Koulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet. Millä tavalla se todistaminen mielestäsi tapahtuu? Tämä alkaa nyt kuulostaa siltä, että mitään todellista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mikään suoritus tai saavutus ei (sinulle) todisteeksi riitä. Kuinka ollakaan — tämä oli täsmälleen se asia, josta sitä opinto-ohjaajaa syytettiin: oppilaan mahdollisuudet määriteltiin hänen etnisen taustansa ja sukupuolensa perusteella, ei koulussa osoitetun osaamisen perusteella.

Toki olisi näppärää, jos voisimme tosiaan arvioida vaikkapa potentiaalin opiskeluun pelkästään henkilötietojen perusteella tyyliin: vanhemmat korkeakoulutettuja, etninen tausta suomalainen , äänestää kokoomusta, perhe asuu hyvällä asuinalueella omistusasunnossa, mies, puhuu äidinkielenään ruotsia (!). Selvää lääkäriainesta. Tai juristi- tai ekonomiainesta. Jos nainen: opettajakoulutukseen, sairaanhoitajaksi. Säästyisi pitkä penni pääsykokeissa ja jäis väliin hankalat välivuodet. Mutta — tuskinpa sittenkään voitais olla varmoja siitä, että varmasti parhaat tyypit otettiin yliopistoon opiskelemaan. Itse en olisi näillä kriteereillä tullut valituksi lähes kympin keskiarvosta ja kuudesta ällästä huolimatta. En, vaikka olen pääsykokeissa jo kahteen kertaan todistanut olevani hakijoiden joukosta riittävän potentiaalinen opiskelija ja opinnoissa myös hyvin sittemmin suoriutunut. Joku muu olisi kyllä mennyt edelleni, sillä taustastani puuttuu muutama pojo.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 23, 2019, 22:41:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2019, 08:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Kultaseni, yritä nyt keskittyä. Kyse oli suomalaisessa peruskoulussa hankitusta koulutuksesta ja suomalaiseen lääketieteelliseen sisään päässeestä opiskelijasta. Bagdadilla tai teheranilla ei ole tässä nyt mitään tekemistä. (Ellet sitten yritä vihjata, että se opinto-ohjaaja suomalaisessa peruskoulussa oli saanut oppinsa Bagdadissa ja siksi homma oli vähän sitäsuntätä.)

Vai sitäkö nyt tarkoitat, että tämä esimerkkitapaus sai suomalaisessa peruskoulussa osaamistasonsa hulppeasti ylittäneitä arvosanoja ja pääsykokeessa suomalaiseen yliopistoon sai osaamistasoaan paremmat pisteet? Mutta oikeasti hän ei mitään osannut - jonka tiedämme hän etnisestä taustastaan. Siinä tapauksessa voisit kertoa, MILLÄ TAVALLA näiden vääränväristen pitäisi osaamisensa todistaa?  Koulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet. Millä tavalla se todistaminen mielestäsi tapahtuu? Tämä alkaa nyt kuulostaa siltä, että mitään todellista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mikään suoritus tai saavutus ei (sinulle) todisteeksi riitä. Kuinka ollakaan — tämä oli täsmälleen se asia, josta sitä opinto-ohjaajaa syytettiin: oppilaan mahdollisuudet määriteltiin hänen etnisen taustansa ja sukupuolensa perusteella, ei koulussa osoitetun osaamisen perusteella.

Toki olisi näppärää, jos voisimme tosiaan arvioida vaikkapa potentiaalin opiskeluun pelkästään henkilötietojen perusteella tyyliin: vanhemmat korkeakoulutettuja, etninen tausta suomalainen , äänestää kokoomusta, perhe asuu hyvällä asuinalueella omistusasunnossa, mies, puhuu äidinkielenään ruotsia (!). Selvää lääkäriainesta. Tai juristi- tai ekonomiainesta. Jos nainen: opettajakoulutukseen, sairaanhoitajaksi. Säästyisi pitkä penni pääsykokeissa ja jäis väliin hankalat välivuodet. Mutta — tuskinpa sittenkään voitais olla varmoja siitä, että varmasti parhaat tyypit otettiin yliopistoon opiskelemaan. Itse en olisi näillä kriteereillä tullut valituksi lähes kympin keskiarvosta ja kuudesta ällästä huolimatta. En, vaikka olen pääsykokeissa jo kahteen kertaan todistanut olevani hakijoiden joukosta riittävän potentiaalinen opiskelija ja opinnoissa myös hyvin sittemmin suoriutunut. Joku muu olisi kyllä mennyt edelleni, sillä taustastani puuttuu muutama pojo.
Ei minusta ole niin kamalaa, jos yhteiskunnassa on jonkinlaista luokkajakoa, kaikissa yhteiskunnissa on aina sitä ollut, enemmän tai vähemmän. Ei tuo minusta itsearvoisesti ole suuri ongelma, kunhan tuloerot eivät paisu liian suuriksi (tasa-arvoisimmassa maassamme).
LainaaKoulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet.
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa, väitätkö, että ulkomaalaisia jotenkin sorretaan? Tuollainen vaatii perusteluja, kuulostaa aivan huuhaa-näkemykseltä.

En tavallasi ole itsekään työurallani ollut maailman menestynein mies (toki pärjännyt), vaikka L:n paperit lukiosta sain ja maisterin tutkinnonkin hankin. Mutta ei se yhteiskunnan vika ole. Ei mamujenkaan kohdalla aina tarvitse yhteiskuntaa syyttää, jos omassa potentiaalissa on puutetta.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:44:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 00:14:34
Kiinnitän nyt huomiota tuohon ajatusharhaan.

Näet harhoja toisissa mutta et pöljyyttä itsessäsi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 24, 2019, 01:07:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:44:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 00:14:34
Kiinnitän nyt huomiota tuohon ajatusharhaan.

Näet harhoja toisissa mutta et pöljyyttä itsessäsi?
Katkaisit kommenttini tarkoituksella. Kysyin sitä, miksi tarvitsemme tänne lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia muka rakentamaan yhteiskuntaamme, kun kusevat niitä omissa maissaan? Mitä hyvää ja miten tuovat tänne kulttuureillaan, jos kotimaansa ovat rakentaneet sellaisiksi, joista pitää paeta pois?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 24, 2019, 01:12:49
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 24, 2019, 01:07:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - marraskuu 23, 2019, 22:44:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 00:14:34
Kiinnitän nyt huomiota tuohon ajatusharhaan.

Näet harhoja toisissa mutta et pöljyyttä itsessäsi?
Katkaisit kommenttini tarkoituksella. Kysyin sitä, miksi tarvitsemme tänne lähi-itäläisiä ja afrikkalaisia muka rakentamaan yhteiskuntaamme, kun kusevat niitä omissa maissaan? Mitä hyvää ja miten tuovat tänne kulttuureillaan, jos kotimaansa ovat rakentaneet sellaisiksi, joista pitää paeta pois?

kiinnitin huomiota olennaiseen, ajattelussasi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 24, 2019, 09:34:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 22, 2019, 22:26:32
Joku tyttö siis menestyy, hyvä niin.
Kysehän on suurista ryhmistä, jotka eivät niinkään menesty.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc4aed88-a5e9-4031-aca1-3a0c80029e52 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc4aed88-a5e9-4031-aca1-3a0c80029e52)
https://yle.fi/uutiset/3-11041744 (https://yle.fi/uutiset/3-11041744)
https://selkosanomat.fi/ulkomaat/vakivalta-huolestuttaa-ruotsissa/ (https://selkosanomat.fi/ulkomaat/vakivalta-huolestuttaa-ruotsissa/)
Eivät yksittäiset positiiviset esimerkit kumoa sitä, että maahanmuuttopolitiikka yleisellä tasolla kusee rajusti.

Jos siirtolaiset ovat niin "voimavaroja", mikseivät siirtolaisten kotimaat ole "voimavaroja", vaan "paskastaneita?

Sinä nyt kuitenkin yritit kumota tämän yksittäisen esimerkin täysin älyvapailla vihjauksilla Bagdadin yliopiston tasoon, kielitaidon ja lukutaidon puutteeseen ym. Millä helvatun tavalla nuo liittyvät kyseiseen asiaan? Se siis oli: epäilys siitä, että suomalaisen peruskoulun opinto-ohjaajat kohtelevat maahanmuuttajataustaisia tyttöjä syrjivästi ja ennakkoluuloisesti. Yritä pysyä asiassa, jos kommentoit muiden kirjoituksia. Jos taas haluat kirjoitella ihan muista asioista — älä lainaa niitä kuin kirjoituksesi olisi vastaus niihin.

Onnistuit vain ja ainoastaan esittelemään omia ennakkoluulojasi, joiden olemassaolo lähinnä tekee tuon esitetyn epäilyn uskottavammaksi. Jos sinulla on noin vahvoja ennakkoluuloja, niin mikä ettei niillä opinto-ohjaajillakin. Sekä tytöistä yleensä, että maahanmuuttajista. Kun ne kaksi yhdistetään syntyy tietenkin opinto-ohjausta, jossa kympin tytölle, joka haaveilee lääkärin urasta, suositellaan koulussa lähihoitajaopintoja. Tällä tavalla ei todellakaan saada maahanmuuttajien hyötyä yhteiskunnallemme nousemaan. Lyöt siis yhteistyössä sen opinto-ohjaajan kanssa suomalaista yhteiskuntaa hajalle minkä kerkiät. Olet "haittasuomalainen".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 24, 2019, 09:47:05
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 22:41:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2019, 08:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Kultaseni, yritä nyt keskittyä. Kyse oli suomalaisessa peruskoulussa hankitusta koulutuksesta ja suomalaiseen lääketieteelliseen sisään päässeestä opiskelijasta. Bagdadilla tai teheranilla ei ole tässä nyt mitään tekemistä. (Ellet sitten yritä vihjata, että se opinto-ohjaaja suomalaisessa peruskoulussa oli saanut oppinsa Bagdadissa ja siksi homma oli vähän sitäsuntätä.)

Vai sitäkö nyt tarkoitat, että tämä esimerkkitapaus sai suomalaisessa peruskoulussa osaamistasonsa hulppeasti ylittäneitä arvosanoja ja pääsykokeessa suomalaiseen yliopistoon sai osaamistasoaan paremmat pisteet? Mutta oikeasti hän ei mitään osannut - jonka tiedämme hän etnisestä taustastaan. Siinä tapauksessa voisit kertoa, MILLÄ TAVALLA näiden vääränväristen pitäisi osaamisensa todistaa?  Koulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet. Millä tavalla se todistaminen mielestäsi tapahtuu? Tämä alkaa nyt kuulostaa siltä, että mitään todellista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mikään suoritus tai saavutus ei (sinulle) todisteeksi riitä. Kuinka ollakaan — tämä oli täsmälleen se asia, josta sitä opinto-ohjaajaa syytettiin: oppilaan mahdollisuudet määriteltiin hänen etnisen taustansa ja sukupuolensa perusteella, ei koulussa osoitetun osaamisen perusteella.

Toki olisi näppärää, jos voisimme tosiaan arvioida vaikkapa potentiaalin opiskeluun pelkästään henkilötietojen perusteella tyyliin: vanhemmat korkeakoulutettuja, etninen tausta suomalainen , äänestää kokoomusta, perhe asuu hyvällä asuinalueella omistusasunnossa, mies, puhuu äidinkielenään ruotsia (!). Selvää lääkäriainesta. Tai juristi- tai ekonomiainesta. Jos nainen: opettajakoulutukseen, sairaanhoitajaksi. Säästyisi pitkä penni pääsykokeissa ja jäis väliin hankalat välivuodet. Mutta — tuskinpa sittenkään voitais olla varmoja siitä, että varmasti parhaat tyypit otettiin yliopistoon opiskelemaan. Itse en olisi näillä kriteereillä tullut valituksi lähes kympin keskiarvosta ja kuudesta ällästä huolimatta. En, vaikka olen pääsykokeissa jo kahteen kertaan todistanut olevani hakijoiden joukosta riittävän potentiaalinen opiskelija ja opinnoissa myös hyvin sittemmin suoriutunut. Joku muu olisi kyllä mennyt edelleni, sillä taustastani puuttuu muutama pojo.
Ei minusta ole niin kamalaa, jos yhteiskunnassa on jonkinlaista luokkajakoa, kaikissa yhteiskunnissa on aina sitä ollut, enemmän tai vähemmän. Ei tuo minusta itsearvoisesti ole suuri ongelma, kunhan tuloerot eivät paisu liian suuriksi (tasa-arvoisimmassa maassamme).
LainaaKoulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet.
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa, väitätkö, että ulkomaalaisia jotenkin sorretaan? Tuollainen vaatii perusteluja, kuulostaa aivan huuhaa-näkemykseltä.

En tavallasi ole itsekään työurallani ollut maailman menestynein mies (toki pärjännyt), vaikka L:n paperit lukiosta sain ja maisterin tutkinnonkin hankin. Mutta ei se yhteiskunnan vika ole. Ei mamujenkaan kohdalla aina tarvitse yhteiskuntaa syyttää, jos omassa potentiaalissa on puutetta.

No juuri niitä todisteitahan oli kyseinen juttu näistä koulussa erinomaisesti menestyneistä mamaahanmuuttajataustaisista tytöistä, joille suositeltiin opinto-ohjauksessa lähihoitajaopintoja, mutta rahkeet todistettavasti riittivät sinne, minne omat toiveet suuntautuivat eli lääkikseen. Suositus opinnoista oli siis pahasti alakanttiin verrattuna siihen, mihin tyttö todistettavasti pystyi. Mutta - sinä jankutat jostain Bagdadin yliopistosta, jolla ei ole tämän tapauksen ja esimerkin kanssa minkään valtakunnan tekemistä. Opinto-ohjaajan tehtävänä ei ole käydä läpi bagdadilaisten opiskelumenetystä, kun tehtävänä on auttaa suomalaisessa peruskoulussa (tai lukiossa) koululaisia suunnittelemaan jatko-opintojaan.

Katson todistetun, että sinua eivät todisteet kiinnosta. Päinvastoin yrität olla niitä näkemättä silloinkin, kun ne levitetään silmiesi eteen. Kädet vain viuhuu ja suu suoltaa, kun yrität selittää, että pitää katsella ihan muualle - jonnekin bagdadiin. Melkein voisi kuvitella, että äidinkielesi on ehkä persia, kun et suomenkielistä tekstiä näköjään kykene ymmärtämään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 25, 2019, 20:53:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 24, 2019, 09:34:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 22, 2019, 22:26:32
Joku tyttö siis menestyy, hyvä niin.
Kysehän on suurista ryhmistä, jotka eivät niinkään menesty.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc4aed88-a5e9-4031-aca1-3a0c80029e52 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cc4aed88-a5e9-4031-aca1-3a0c80029e52)
https://yle.fi/uutiset/3-11041744 (https://yle.fi/uutiset/3-11041744)
https://selkosanomat.fi/ulkomaat/vakivalta-huolestuttaa-ruotsissa/ (https://selkosanomat.fi/ulkomaat/vakivalta-huolestuttaa-ruotsissa/)
Eivät yksittäiset positiiviset esimerkit kumoa sitä, että maahanmuuttopolitiikka yleisellä tasolla kusee rajusti.

Jos siirtolaiset ovat niin "voimavaroja", mikseivät siirtolaisten kotimaat ole "voimavaroja", vaan "paskastaneita?

Sinä nyt kuitenkin yritit kumota tämän yksittäisen esimerkin täysin älyvapailla vihjauksilla Bagdadin yliopiston tasoon, kielitaidon ja lukutaidon puutteeseen ym. Millä helvatun tavalla nuo liittyvät kyseiseen asiaan? Se siis oli: epäilys siitä, että suomalaisen peruskoulun opinto-ohjaajat kohtelevat maahanmuuttajataustaisia tyttöjä syrjivästi ja ennakkoluuloisesti. Yritä pysyä asiassa, jos kommentoit muiden kirjoituksia. Jos taas haluat kirjoitella ihan muista asioista — älä lainaa niitä kuin kirjoituksesi olisi vastaus niihin.

Onnistuit vain ja ainoastaan esittelemään omia ennakkoluulojasi, joiden olemassaolo lähinnä tekee tuon esitetyn epäilyn uskottavammaksi. Jos sinulla on noin vahvoja ennakkoluuloja, niin mikä ettei niillä opinto-ohjaajillakin. Sekä tytöistä yleensä, että maahanmuuttajista. Kun ne kaksi yhdistetään syntyy tietenkin opinto-ohjausta, jossa kympin tytölle, joka haaveilee lääkärin urasta, suositellaan koulussa lähihoitajaopintoja. Tällä tavalla ei todellakaan saada maahanmuuttajien hyötyä yhteiskunnallemme nousemaan. Lyöt siis yhteistyössä sen opinto-ohjaajan kanssa suomalaista yhteiskuntaa hajalle minkä kerkiät. Olet "haittasuomalainen".
Onko kyse ennakkoluuloista vaiko rationaalisista kokemuksista? Jos tuollaisista maista peräisin oleva maahanmuutto olisi hyvää, miksei ollut hyvää, kun nämä ihmiset olivat kotimaissaan? Parantavatko sivistystä täällä, jos tulevat kulttuureista, joiden sivistystaso on alhaisempi?
Rationaalinen vastaus on, etteivät paranna, koska edustavat alempaa sivistys/tiedetasoa meihin verrattuna.

Meitä ei hyödytä välttämättä tuollainen siirtolaisuus, mutta se voi kehitysmaita haitata, aivovuodon vuoksi. Ei kantsisi tänne ottaa kehitysmaiden osaajia, koska HE tarvitsevat heitä paljon enemmän kuin me. HE voisivat maitaan luoda sellaisiksi, joista ei pidä enää häipyä... :-*
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 26, 2019, 06:57:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 22:41:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2019, 08:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Kultaseni, yritä nyt keskittyä. Kyse oli suomalaisessa peruskoulussa hankitusta koulutuksesta ja suomalaiseen lääketieteelliseen sisään päässeestä opiskelijasta. Bagdadilla tai teheranilla ei ole tässä nyt mitään tekemistä. (Ellet sitten yritä vihjata, että se opinto-ohjaaja suomalaisessa peruskoulussa oli saanut oppinsa Bagdadissa ja siksi homma oli vähän sitäsuntätä.)

Vai sitäkö nyt tarkoitat, että tämä esimerkkitapaus sai suomalaisessa peruskoulussa osaamistasonsa hulppeasti ylittäneitä arvosanoja ja pääsykokeessa suomalaiseen yliopistoon sai osaamistasoaan paremmat pisteet? Mutta oikeasti hän ei mitään osannut - jonka tiedämme hän etnisestä taustastaan. Siinä tapauksessa voisit kertoa, MILLÄ TAVALLA näiden vääränväristen pitäisi osaamisensa todistaa?  Koulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet. Millä tavalla se todistaminen mielestäsi tapahtuu? Tämä alkaa nyt kuulostaa siltä, että mitään todellista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mikään suoritus tai saavutus ei (sinulle) todisteeksi riitä. Kuinka ollakaan — tämä oli täsmälleen se asia, josta sitä opinto-ohjaajaa syytettiin: oppilaan mahdollisuudet määriteltiin hänen etnisen taustansa ja sukupuolensa perusteella, ei koulussa osoitetun osaamisen perusteella.

Toki olisi näppärää, jos voisimme tosiaan arvioida vaikkapa potentiaalin opiskeluun pelkästään henkilötietojen perusteella tyyliin: vanhemmat korkeakoulutettuja, etninen tausta suomalainen , äänestää kokoomusta, perhe asuu hyvällä asuinalueella omistusasunnossa, mies, puhuu äidinkielenään ruotsia (!). Selvää lääkäriainesta. Tai juristi- tai ekonomiainesta. Jos nainen: opettajakoulutukseen, sairaanhoitajaksi. Säästyisi pitkä penni pääsykokeissa ja jäis väliin hankalat välivuodet. Mutta — tuskinpa sittenkään voitais olla varmoja siitä, että varmasti parhaat tyypit otettiin yliopistoon opiskelemaan. Itse en olisi näillä kriteereillä tullut valituksi lähes kympin keskiarvosta ja kuudesta ällästä huolimatta. En, vaikka olen pääsykokeissa jo kahteen kertaan todistanut olevani hakijoiden joukosta riittävän potentiaalinen opiskelija ja opinnoissa myös hyvin sittemmin suoriutunut. Joku muu olisi kyllä mennyt edelleni, sillä taustastani puuttuu muutama pojo.
Ei minusta ole niin kamalaa, jos yhteiskunnassa on jonkinlaista luokkajakoa, kaikissa yhteiskunnissa on aina sitä ollut, enemmän tai vähemmän. Ei tuo minusta itsearvoisesti ole suuri ongelma, kunhan tuloerot eivät paisu liian suuriksi (tasa-arvoisimmassa maassamme).
LainaaKoulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet.
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa, väitätkö, että ulkomaalaisia jotenkin sorretaan? Tuollainen vaatii perusteluja, kuulostaa aivan huuhaa-näkemykseltä.

En tavallasi ole itsekään työurallani ollut maailman menestynein mies (toki pärjännyt), vaikka L:n paperit lukiosta sain ja maisterin tutkinnonkin hankin. Mutta ei se yhteiskunnan vika ole. Ei mamujenkaan kohdalla aina tarvitse yhteiskuntaa syyttää, jos omassa potentiaalissa on puutetta.

No SIINÄ ARTIKKELISSA, josta tässä on keskusteltu nyt oli tällainen maahanmuuttajataustainen tyttö, joka koulussa oli kiitettävän tason oppilas (suomalaisessa peruskoulussa suomenkielellä), mutta jolle opinto-ohjaaja lääkikseen pyrkimisen sijaan suositteli lähihoitajaksi kouluttautumista. Miksi ihmeessä? Miksi matalapalkka-ala varsin alhaisella koulutuksella, jos oma kiinnostus on yliopistotasoiseen koulutukseen? Todisteena kyvyistä siihen pystyä lienee riittävää se, että lääkikseen tämä sama tyttö sittemmin myös pääsi opiskelemaan.

Kyllä - on syrjivää ja asenteellista, jos maahanmuuttajuus saa opinto-ohjaajan antamaan ihan erilaista ohjausta kuin suomalaistaustaiselle annettais asiassa, jossa siihen ei ole mitään perusteita. Tässä tapauksessa ei mitä ilmeisimmin ole, jos sinne lääkikseen opiskelemaan on myös kyennyt pääsemään. Omassa potentiaalissa ei mitä ilmeisimmin ole puutteita tällä tytöllä. Hän on sen omilla saavutuksillaan jo todistanut. Sen sijaan opinto-ohjaajan kyvyissä ja taidoissa sen sijaan lienee parantamisen varaa.

Anteeksi, mistä päättelet, etten ole työurallani ollut menestyksekäs? Mistäs tällaisen päätelmän teit? Yritä nyt ymmärtää, että jos kirjoitan jostain maahanmuuttajasta, en kirjoita itsestäni. Minä kun en ole maahanmuuttaja. Minähän olen itse asiassa pärjännyt työurallani paljon ennusteita paremmin ja vakituisen työpaikankin sain aikoinaan heti suoraan opiskelujeni päätyttyä. Tämä alalla, jossa vakituisia työpaikkoja on todella vähän ja kokonaismäärä lasketaan Suomessa kymmenissä (silloin kauan sitten niitä oli vielä vähemmän kuin nykyään). Yritäs nyt keskittyä!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 26, 2019, 21:15:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 26, 2019, 06:57:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 22:41:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2019, 08:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Kultaseni, yritä nyt keskittyä. Kyse oli suomalaisessa peruskoulussa hankitusta koulutuksesta ja suomalaiseen lääketieteelliseen sisään päässeestä opiskelijasta. Bagdadilla tai teheranilla ei ole tässä nyt mitään tekemistä. (Ellet sitten yritä vihjata, että se opinto-ohjaaja suomalaisessa peruskoulussa oli saanut oppinsa Bagdadissa ja siksi homma oli vähän sitäsuntätä.)

Vai sitäkö nyt tarkoitat, että tämä esimerkkitapaus sai suomalaisessa peruskoulussa osaamistasonsa hulppeasti ylittäneitä arvosanoja ja pääsykokeessa suomalaiseen yliopistoon sai osaamistasoaan paremmat pisteet? Mutta oikeasti hän ei mitään osannut - jonka tiedämme hän etnisestä taustastaan. Siinä tapauksessa voisit kertoa, MILLÄ TAVALLA näiden vääränväristen pitäisi osaamisensa todistaa?  Koulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet. Millä tavalla se todistaminen mielestäsi tapahtuu? Tämä alkaa nyt kuulostaa siltä, että mitään todellista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mikään suoritus tai saavutus ei (sinulle) todisteeksi riitä. Kuinka ollakaan — tämä oli täsmälleen se asia, josta sitä opinto-ohjaajaa syytettiin: oppilaan mahdollisuudet määriteltiin hänen etnisen taustansa ja sukupuolensa perusteella, ei koulussa osoitetun osaamisen perusteella.

Toki olisi näppärää, jos voisimme tosiaan arvioida vaikkapa potentiaalin opiskeluun pelkästään henkilötietojen perusteella tyyliin: vanhemmat korkeakoulutettuja, etninen tausta suomalainen , äänestää kokoomusta, perhe asuu hyvällä asuinalueella omistusasunnossa, mies, puhuu äidinkielenään ruotsia (!). Selvää lääkäriainesta. Tai juristi- tai ekonomiainesta. Jos nainen: opettajakoulutukseen, sairaanhoitajaksi. Säästyisi pitkä penni pääsykokeissa ja jäis väliin hankalat välivuodet. Mutta — tuskinpa sittenkään voitais olla varmoja siitä, että varmasti parhaat tyypit otettiin yliopistoon opiskelemaan. Itse en olisi näillä kriteereillä tullut valituksi lähes kympin keskiarvosta ja kuudesta ällästä huolimatta. En, vaikka olen pääsykokeissa jo kahteen kertaan todistanut olevani hakijoiden joukosta riittävän potentiaalinen opiskelija ja opinnoissa myös hyvin sittemmin suoriutunut. Joku muu olisi kyllä mennyt edelleni, sillä taustastani puuttuu muutama pojo.
Ei minusta ole niin kamalaa, jos yhteiskunnassa on jonkinlaista luokkajakoa, kaikissa yhteiskunnissa on aina sitä ollut, enemmän tai vähemmän. Ei tuo minusta itsearvoisesti ole suuri ongelma, kunhan tuloerot eivät paisu liian suuriksi (tasa-arvoisimmassa maassamme).
LainaaKoulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet.
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa, väitätkö, että ulkomaalaisia jotenkin sorretaan? Tuollainen vaatii perusteluja, kuulostaa aivan huuhaa-näkemykseltä.

En tavallasi ole itsekään työurallani ollut maailman menestynein mies (toki pärjännyt), vaikka L:n paperit lukiosta sain ja maisterin tutkinnonkin hankin. Mutta ei se yhteiskunnan vika ole. Ei mamujenkaan kohdalla aina tarvitse yhteiskuntaa syyttää, jos omassa potentiaalissa on puutetta.

No SIINÄ ARTIKKELISSA, josta tässä on keskusteltu nyt oli tällainen maahanmuuttajataustainen tyttö, joka koulussa oli kiitettävän tason oppilas (suomalaisessa peruskoulussa suomenkielellä), mutta jolle opinto-ohjaaja lääkikseen pyrkimisen sijaan suositteli lähihoitajaksi kouluttautumista. Miksi ihmeessä? Miksi matalapalkka-ala varsin alhaisella koulutuksella, jos oma kiinnostus on yliopistotasoiseen koulutukseen? Todisteena kyvyistä siihen pystyä lienee riittävää se, että lääkikseen tämä sama tyttö sittemmin myös pääsi opiskelemaan.

Kyllä - on syrjivää ja asenteellista, jos maahanmuuttajuus saa opinto-ohjaajan antamaan ihan erilaista ohjausta kuin suomalaistaustaiselle annettais asiassa, jossa siihen ei ole mitään perusteita. Tässä tapauksessa ei mitä ilmeisimmin ole, jos sinne lääkikseen opiskelemaan on myös kyennyt pääsemään. Omassa potentiaalissa ei mitä ilmeisimmin ole puutteita tällä tytöllä. Hän on sen omilla saavutuksillaan jo todistanut. Sen sijaan opinto-ohjaajan kyvyissä ja taidoissa sen sijaan lienee parantamisen varaa.

Anteeksi, mistä päättelet, etten ole työurallani ollut menestyksekäs? Mistäs tällaisen päätelmän teit? Yritä nyt ymmärtää, että jos kirjoitan jostain maahanmuuttajasta, en kirjoita itsestäni. Minä kun en ole maahanmuuttaja. Minähän olen itse asiassa pärjännyt työurallani paljon ennusteita paremmin ja vakituisen työpaikankin sain aikoinaan heti suoraan opiskelujeni päätyttyä. Tämä alalla, jossa vakituisia työpaikkoja on todella vähän ja kokonaismäärä lasketaan Suomessa kymmenissä (silloin kauan sitten niitä oli vielä vähemmän kuin nykyään). Yritäs nyt keskittyä!
En minä oikein usko siihen, että mamuopiskelijoita rajoitettaisiin opiskeluissaan. Meillähän heitä tuetaan. Uskaltaisin sanoa, että jopa enemmän kuin kantiksia. Hehän saavat tukea kieliopinnoissa, monikulttuurihelvetinsopeutumiskoulutuksissa tms.

Mutta silti mielestäni on fakta, etteivät useimmat kehitysmaista tänne tulevat edusta yhtä hyvää oppilasmateriaalia, mitä meillä jo on. Useimpien varhaiskoulutustaso on heikompi. Useimpien ammatillinen/yliopistotaso on kyseenalainen, eikä noin vain verrattavissa meikäläiseen tasoon. On hyvin tunnettua, että monissa maissa kandin tai maisterintutkinnonkin voi osin ostaa. Siksi noihin Lähi-idän ja Afrikan "koulutettuihin" suhtautuisin hieman varauksella. Emme voi heidän osaamisestaan olla varmoja, koska heidän kotimaidensa koulutusjärjestelmät eivät vastaa omaa tasoamme.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 27, 2019, 07:39:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2019, 21:15:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 26, 2019, 06:57:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 23, 2019, 22:41:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 23, 2019, 08:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 20, 2019, 18:32:10
Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa.

Kultaseni, yritä nyt keskittyä. Kyse oli suomalaisessa peruskoulussa hankitusta koulutuksesta ja suomalaiseen lääketieteelliseen sisään päässeestä opiskelijasta. Bagdadilla tai teheranilla ei ole tässä nyt mitään tekemistä. (Ellet sitten yritä vihjata, että se opinto-ohjaaja suomalaisessa peruskoulussa oli saanut oppinsa Bagdadissa ja siksi homma oli vähän sitäsuntätä.)

Vai sitäkö nyt tarkoitat, että tämä esimerkkitapaus sai suomalaisessa peruskoulussa osaamistasonsa hulppeasti ylittäneitä arvosanoja ja pääsykokeessa suomalaiseen yliopistoon sai osaamistasoaan paremmat pisteet? Mutta oikeasti hän ei mitään osannut - jonka tiedämme hän etnisestä taustastaan. Siinä tapauksessa voisit kertoa, MILLÄ TAVALLA näiden vääränväristen pitäisi osaamisensa todistaa?  Koulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet. Millä tavalla se todistaminen mielestäsi tapahtuu? Tämä alkaa nyt kuulostaa siltä, että mitään todellista vaihtoehtoa ei ole olemassakaan. Mikään suoritus tai saavutus ei (sinulle) todisteeksi riitä. Kuinka ollakaan — tämä oli täsmälleen se asia, josta sitä opinto-ohjaajaa syytettiin: oppilaan mahdollisuudet määriteltiin hänen etnisen taustansa ja sukupuolensa perusteella, ei koulussa osoitetun osaamisen perusteella.

Toki olisi näppärää, jos voisimme tosiaan arvioida vaikkapa potentiaalin opiskeluun pelkästään henkilötietojen perusteella tyyliin: vanhemmat korkeakoulutettuja, etninen tausta suomalainen , äänestää kokoomusta, perhe asuu hyvällä asuinalueella omistusasunnossa, mies, puhuu äidinkielenään ruotsia (!). Selvää lääkäriainesta. Tai juristi- tai ekonomiainesta. Jos nainen: opettajakoulutukseen, sairaanhoitajaksi. Säästyisi pitkä penni pääsykokeissa ja jäis väliin hankalat välivuodet. Mutta — tuskinpa sittenkään voitais olla varmoja siitä, että varmasti parhaat tyypit otettiin yliopistoon opiskelemaan. Itse en olisi näillä kriteereillä tullut valituksi lähes kympin keskiarvosta ja kuudesta ällästä huolimatta. En, vaikka olen pääsykokeissa jo kahteen kertaan todistanut olevani hakijoiden joukosta riittävän potentiaalinen opiskelija ja opinnoissa myös hyvin sittemmin suoriutunut. Joku muu olisi kyllä mennyt edelleni, sillä taustastani puuttuu muutama pojo.
Ei minusta ole niin kamalaa, jos yhteiskunnassa on jonkinlaista luokkajakoa, kaikissa yhteiskunnissa on aina sitä ollut, enemmän tai vähemmän. Ei tuo minusta itsearvoisesti ole suuri ongelma, kunhan tuloerot eivät paisu liian suuriksi (tasa-arvoisimmassa maassamme).
LainaaKoulussa siis ei riitä se, että todistuksessa on kiitettäviä. Pääsykokeissa ei riitä, että saa hyvät pisteet.
Mitä ihmettä tuo tarkoittaa, väitätkö, että ulkomaalaisia jotenkin sorretaan? Tuollainen vaatii perusteluja, kuulostaa aivan huuhaa-näkemykseltä.

En tavallasi ole itsekään työurallani ollut maailman menestynein mies (toki pärjännyt), vaikka L:n paperit lukiosta sain ja maisterin tutkinnonkin hankin. Mutta ei se yhteiskunnan vika ole. Ei mamujenkaan kohdalla aina tarvitse yhteiskuntaa syyttää, jos omassa potentiaalissa on puutetta.

No SIINÄ ARTIKKELISSA, josta tässä on keskusteltu nyt oli tällainen maahanmuuttajataustainen tyttö, joka koulussa oli kiitettävän tason oppilas (suomalaisessa peruskoulussa suomenkielellä), mutta jolle opinto-ohjaaja lääkikseen pyrkimisen sijaan suositteli lähihoitajaksi kouluttautumista. Miksi ihmeessä? Miksi matalapalkka-ala varsin alhaisella koulutuksella, jos oma kiinnostus on yliopistotasoiseen koulutukseen? Todisteena kyvyistä siihen pystyä lienee riittävää se, että lääkikseen tämä sama tyttö sittemmin myös pääsi opiskelemaan.

Kyllä - on syrjivää ja asenteellista, jos maahanmuuttajuus saa opinto-ohjaajan antamaan ihan erilaista ohjausta kuin suomalaistaustaiselle annettais asiassa, jossa siihen ei ole mitään perusteita. Tässä tapauksessa ei mitä ilmeisimmin ole, jos sinne lääkikseen opiskelemaan on myös kyennyt pääsemään. Omassa potentiaalissa ei mitä ilmeisimmin ole puutteita tällä tytöllä. Hän on sen omilla saavutuksillaan jo todistanut. Sen sijaan opinto-ohjaajan kyvyissä ja taidoissa sen sijaan lienee parantamisen varaa.

Anteeksi, mistä päättelet, etten ole työurallani ollut menestyksekäs? Mistäs tällaisen päätelmän teit? Yritä nyt ymmärtää, että jos kirjoitan jostain maahanmuuttajasta, en kirjoita itsestäni. Minä kun en ole maahanmuuttaja. Minähän olen itse asiassa pärjännyt työurallani paljon ennusteita paremmin ja vakituisen työpaikankin sain aikoinaan heti suoraan opiskelujeni päätyttyä. Tämä alalla, jossa vakituisia työpaikkoja on todella vähän ja kokonaismäärä lasketaan Suomessa kymmenissä (silloin kauan sitten niitä oli vielä vähemmän kuin nykyään). Yritäs nyt keskittyä!
En minä oikein usko siihen, että mamuopiskelijoita rajoitettaisiin opiskeluissaan. Meillähän heitä tuetaan. Uskaltaisin sanoa, että jopa enemmän kuin kantiksia. Hehän saavat tukea kieliopinnoissa, monikulttuurihelvetinsopeutumiskoulutuksissa tms.

Kyllä me kaikki se tiedetään, ette usko. Mutta se ei tarjkoita, että tuo uskomattomuutesi on meille muille uskottava tulkinta asiasta. Varsinkin, kun et näköjään edes pysty KESKUSTELEMAAN siitä esimerkkitapauksesta, josta oli kyse, vaan höpöttelet ihan omiasi ihan muista asioista. Lähinnä onnistut todistamaan, että näet vain valikoitua todellisuutta - joten uskomistesi pohjalla on pelkkä oma miellikuvitustodellisuutesi, johon valikoita vain sellaiset havainnot, jotka sopivat ennalta luomiisi oletuksiin.

LainaaMutta silti mielestäni on fakta, etteivät useimmat kehitysmaista tänne tulevat edusta yhtä hyvää oppilasmateriaalia, mitä meillä jo on.

Esimerkkitapauksessa oli kyse oppilaista, joiden koulumenestys oli hyvä. Miksi heidän pitäisi kärsiä siitä, että joku muu onnistuu heikommin?

LainaaUseimpien varhaiskoulutustaso on heikompi.

Nämä esimerkkitapauksen oppilaat olivat sen koulunkäyntinsä tehneet Suomessa. Hyvin tuloksin.

Lainaa
Useimpien ammatillinen/yliopistotaso on kyseenalainen, eikä noin vain verrattavissa meikäläiseen tasoon.

Puheena olleen esimerkin tytöt olivat opiskelleet Suomessa ja tämä yksi haastateltu oli jo saanut opiskelupaikan suomalaisessa lääkiksessä. Eikö tämä suopmalainen lääketiteellinen edusta meikäläistä tasoa mielestäsi?

Lainaa
On hyvin tunnettua, että monissa maissa kandin tai maisterintutkinnonkin voi osin ostaa. Siksi noihin Lähi-idän ja Afrikan "koulutettuihin" suhtautuisin hieman varauksella. Emme voi heidän osaamisestaan olla varmoja, koska heidän kotimaidensa koulutusjärjestelmät eivät vastaa omaa tasoamme.

Mutta nyt ei puheena ollut jossain muualla opiskellut, vaan suomalaisessa peruskoulussa ja lukiossa opiskellut ja sen jälkeen suomalaiseen yliopistoon pääsykokeiden kautta päässyt opiskelija. Millä tapaa sinusta suomalaisen koulutusjärjestelmän Sisällä tapahtunut menestys kumoutuu tällä kommentillasi toisen valtion kolutusjärjestelmän tason epäilyttävyydellä? tarkoitatko, että koska opiskelijan / opsikelijan vanhempien aiemman kotimaan koulutusjärjestelmään ei voi luottaa, ei myöskään voi pitää luotettavana sellaisten opiskelijoiden menestystä suomalaisessa järjestelmässä, joilla on sukujuuret tuossa toisessa maassa? Kerro nyt ihmeessä, millä logiikalla ajattelet muiden valtioiden yliopistojen tason epäilyttävyyden vaikuttavan suomalaisen yliopiston opsikelijavalintoihin tai suomalaisten koulujen myöntämien todistusten pätevyyteen ja uskottavuuteen? Onko meillä tapana antaa arvosanoja ja myöntää opiskelupaikkoja alkuperämaan mukaan? Mitä SE kertoisi suomalaisen järjestelmän luotettavuudesta ja uskottavuudesta? (Jota niin kovasti mainostat näitä muita paremmaksi)?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 27, 2019, 20:49:03
Olen itse törmännyt moniin mamuopiskelijoihin. Useimmat ok tyyppejä, mutta havaitsen myös tietynlaista sivistyspuutetta. Taso ei ole samaa kuin meillä. Tämä on subjektiivinen näkemykseni toki, mutta monien muidenkin hyväksymä. On täysin selvää, että kehitysmaiden peruskoulutustaso ei ole samaa kuin meillä, josta seuraa se, ettei jatkokouluksen tasokaan voi olla yhtä hyvää.

Voiko siirtolaisuus nykymallillamme silloin olla rakentavaa, vai onko heikentävää? Jos siirtolaisuus tuo keskimääräistä alempaa koulutustasoa Suomeen, rakentaako se Suomea?
Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan yleisyydestä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 27, 2019, 21:01:46
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2019, 20:49:03
Olen itse törmännyt moniin mamuopiskelijoihin. Useimmat ok tyyppejä, mutta havaitsen myös tietynlaista sivistyspuutetta. Taso ei ole samaa kuin meillä. Tämä on subjektiivinen näkemykseni toki, mutta monien muidenkin hyväksymä. On täysin selvää, että kehitysmaiden peruskoulutustaso ei ole samaa kuin meillä, josta seuraa se, ettei jatkokouluksen tasokaan voi olla yhtä hyvää.

Voiko siirtolaisuus nykymallillamme silloin olla rakentavaa, vai onko heikentävää? Jos siirtolaisuus tuo keskimääräistä alempaa koulutustasoa Suomeen, rakentaako se Suomea?
Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan yleisyydestä.

Esimerkissä peruskoulutus oli siis hankittu Suomessa. Eihän olisi muuten järkeä miettiä sitä, miten suomalainen opinto-ohjaus toimii, kun esimerkkitapaus ei olisi sen piiristäkään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 27, 2019, 21:43:54
En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 27, 2019, 22:18:33
Kun luin artikkelin (kuvineen), jossa kerrottiin ulkomaalaistaustaisten naisten valmistumisesta lääkäreiksi Suomessa... en keksi tähän jatkoa.

Kokeilin monenlaista, mutta mikään ei tuntunut sopivalta.

"arvasin että uutinen nousee keskustelun aiheeksi täällä" - ei tuntunut hyvältä, koska en oikeastaan arvannut tai ajatellut asiaa tältä kannalta.

Mikään niistä vaihtoehdoista, joita kirjoitin ja pyyhin pois, ei tuntunut hyvältä.

Lääkäriopiskelijat ovat älykkäämpiä kuin minä. En ensinnäkään olisi päässyt opiskelemaan lääkäriksi (en tosin olisi halunnutkaan), ja vaikka olisin päässytkin, en olisi pärjännyt opinnoissa, koska niihin ilmeisesti kuuluu ainakin jonkin verran myös kemian opiskelemista. Vaikka istuinkin koulussa kemian tunneilla, en ymmärrä siitä mitään eikä rajallinen aivokapasiteettini riitä siihen, että koskaan ymmärtäisinkään.

Jos afrikkalaiset ovat hyviä lääketieteessä ja kemiassa ja tästä päätellen älykkäitä (ainakin älykkäämpiä kuin minä), miksi he eivät isona joukkona menesty kovin hyvin? Yksittäisiä menestyjiä on, mutta väestötasolla heillä menee huonommin kuin muihin ryhmiin kuuluvilla.

Ei kannata vastata että syynä ovat ympäristö ja sorto. Nuo selitykset olen jo lukenut. Jälkimmäinen ei sitä paitsi ole juurisyy vaan seuraus. Heikompi joutuu yleensä vahvemman sortamaksi ja alistamaksi. Miksi esimerkiksi Etelä-Afrikkaan saapuneet valkoiset onnistuivat perustamaan sinne mustia syrjivän rotusortovaltion? Miksei toisin päin? Mustathan olisivat voineet rakentaa menestyvän teollistuneen modernin vauraan maan (millainen on valkoisten Etelä-Afrikka) ja antaa valkoisten elää slummeissa kuten mustat nykyisin. Jostakin syystä se vain meni toisin päin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 27, 2019, 22:37:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 27, 2019, 22:18:33
Kun luin artikkelin (kuvineen), jossa kerrottiin ulkomaalaistaustaisten naisten valmistumisesta lääkäreiksi Suomessa... en keksi tähän jatkoa.

Kokeilin monenlaista, mutta mikään ei tuntunut sopivalta.

"arvasin että uutinen nousee keskustelun aiheeksi täällä" - ei tuntunut hyvältä, koska en oikeastaan arvannut tai ajatellut asiaa tältä kannalta.

Mikään niistä vaihtoehdoista, joita kirjoitin ja pyyhin pois, ei tuntunut hyvältä.

Lääkäriopiskelijat ovat älykkäämpiä kuin minä. En ensinnäkään olisi päässyt opiskelemaan lääkäriksi (en tosin olisi halunnutkaan), ja vaikka olisin päässytkin, en olisi pärjännyt opinnoissa, koska niihin ilmeisesti kuuluu ainakin jonkin verran myös kemian opiskelemista. Vaikka istuinkin koulussa kemian tunneilla, en ymmärrä siitä mitään eikä rajallinen aivokapasiteettini riitä siihen, että koskaan ymmärtäisinkään.

Jos afrikkalaiset ovat hyviä lääketieteessä ja kemiassa ja tästä päätellen älykkäitä (ainakin älykkäämpiä kuin minä), miksi he eivät isona joukkona menesty kovin hyvin? Yksittäisiä menestyjiä on, mutta väestötasolla heillä menee huonommin kuin muihin ryhmiin kuuluvilla.

Ei kannata vastata että syynä ovat ympäristö ja sorto. Nuo selitykset olen jo lukenut. Jälkimmäinen ei sitä paitsi ole juurisyy vaan seuraus. Heikompi joutuu yleensä vahvemman sortamaksi ja alistamaksi. Miksi esimerkiksi Etelä-Afrikkaan saapuneet valkoiset onnistuivat perustamaan sinne mustia syrjivän rotusortovaltion? Miksei toisin päin? Mustathan olisivat voineet rakentaa menestyvän teollistuneen modernin vauraan maan (millainen on valkoisten Etelä-Afrikka) ja antaa valkoisten elää slummeissa kuten mustat nykyisin. Jostakin syystä se vain meni toisin päin.
Joskus on esitetty ajatusta siitä, että kaukaisien väestöryhmien sekoittuminen olisi hyvää luova ajatus. Miksi sitten Etelä-Afrikan värilliset (valkoisten ja mustien sekoitukset) eivät ole sitä johtavaa porukkaa maassa? Miksi eivät loista lahjakkuudellaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 28, 2019, 00:37:08
Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 28, 2019, 06:35:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2019, 21:43:54
En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.

No "yleisellä tasolla" siis esitettiin kysymys, onko opinto-ohjaajilla syrjiviä asenteita, kun näitä lahjakkaita maahanmuuttajatyttöjä sysitään lähihoitajiksi sen sijaan, että heitä kannustettaisiin lääkikseen. Tämä on kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä Bagdadin yliopiston tason kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 28, 2019, 07:33:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 28, 2019, 00:37:08
Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 28, 2019, 09:27:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 28, 2019, 07:33:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 28, 2019, 00:37:08
Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.

Kopek miksi ajattelet, että valkoihoiset lääkisläiset todistavat jotakin valkoihoisen väestön älykkyydestä, mutta ne kaikki valkoihoiset, jotka eivät ole koskaan päässeet lääkikseen, eivät todista mitään valkoihoisten älykkyyden vähäisyydestä? Miksi kuitenkin sinusta ne kaikki mustaihoiset, jotka eivät ole päässeet lääkikseen, todistavat mustaihoisen väestön älyllisestä kehnoudesta, mutta lääkikseen päässeet mustaihoiset eivät kuitenkaan todista mitään mustaihoisen väestön älykkyydestä?

Et kai nyt sentään niin älytöntä ajatusvirhettä tee, että oletat suomalaisen lääkiksen valkoihoisten opiskelijoiden mustaihoisia suuremman määrän todistavan jotakin siitä, että afrikkalaiset eivät ole riittävän älykkäitä päästäkseen lääkikseen???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 29, 2019, 22:02:43
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 28, 2019, 00:37:08
Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?
Miksi ei, jos veriryhmä sopii? Mutta on myös totta, että joillakin ryhmillä on enemmän taipumuksia tiettyihin tauteihin syntyperänsä mukaan, koska geneettinen perimä on erilaista eri ihmisryhmien kesken.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 29, 2019, 22:16:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2019, 06:35:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2019, 21:43:54
En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.

No "yleisellä tasolla" siis esitettiin kysymys, onko opinto-ohjaajilla syrjiviä asenteita, kun näitä lahjakkaita maahanmuuttajatyttöjä sysitään lähihoitajiksi sen sijaan, että heitä kannustettaisiin lääkikseen. Tämä on kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä Bagdadin yliopiston tason kanssa.
Ketä nyt sitten on syrjitty, jos kehitysmaiden tutkintoja on kyseenalaistettu? Ovatko yhtä päteviä? Tuota kysyn.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 29, 2019, 22:21:37
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 28, 2019, 07:33:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 28, 2019, 00:37:08
Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.
Riski on siinä, ovatko kehitysmaiden tutkinnot yhtä todellisia!
Me tiedämme sen, että monissa kehitysmaiden kouluissa voidaan ostaa tutkintoja.
Kuinka luotettavia nuo tutkinnot ovat?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 30, 2019, 07:19:10
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 29, 2019, 22:16:05
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2019, 06:35:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2019, 21:43:54
En kiistä sitä, etteikö olisi hyviä esimerkkejä, olen sellaisiin itsekin törmännyt. Puhun toki myös siitä, että yleisellä tasolla esimerkit eivät usein ole keskimääräisen hyviä.

No "yleisellä tasolla" siis esitettiin kysymys, onko opinto-ohjaajilla syrjiviä asenteita, kun näitä lahjakkaita maahanmuuttajatyttöjä sysitään lähihoitajiksi sen sijaan, että heitä kannustettaisiin lääkikseen. Tämä on kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä Bagdadin yliopiston tason kanssa.
Ketä nyt sitten on syrjitty, jos kehitysmaiden tutkintoja on kyseenalaistettu? Ovatko yhtä päteviä? Tuota kysyn.

Ei ole kehitysmaiden tutkintoja kyseenalaistettu tuossa tapauksessa ja kysymyksessä. Suomalaisessa peruskoulussa kolutetuilla maahanmuuttajatytöillä ei ole tutkintoa kehitysmaan oppiahjoista. Siksihän he nimenomaan saavat opinto-ohjausta suomalaiselta opinto-ohjaajalta osana kouluopintojaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 30, 2019, 07:26:09
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 29, 2019, 22:21:37
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 28, 2019, 07:33:57
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 28, 2019, 00:37:08
Minua enemmän mietityttää onko Kopekilla ja Toopella älykkyyttä ylittää tietty typäerä tunne eli aversio ja ottaa tyynesti vastaan hengenpelastavaa tummaihoisen verta tai huivipäiseltä lääkäriltä ohjeita?

Minulle riittää se, että lääkäri osaa hommansa. Huivi ja luminanssi ovat merkityksettömiä.
Riski on siinä, ovatko kehitysmaiden tutkinnot yhtä todellisia!
Me tiedämme sen, että monissa kehitysmaiden kouluissa voidaan ostaa tutkintoja.
Kuinka luotettavia nuo tutkinnot ovat?

Ei tarvitse tietää, kun kyse nyt tässä oli niistä uosmalaisen koulujärjestelmän kouluttamista tytöistä, jotka sitten suomalaisessa yliopistossa opiskelevat lääkäreiksi.

Mutta - jos et luota muissa maissa hankittuihin tutklintoihin, niin kandee varoa ihan uosmalaislta näyttäviä ja suomea äidinkielenään puhuviakin lääkäreitä. Aika moni suomalaisperheen nuori hakeutuu ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi. Vaikkapa Venäjälle lähdetään ja tietenkin Britanniaan. Tosin brexit saattaa muuttaa valintoja ja ohjata hakeutumaan jonnekin muualle.

LainaaVuonna 2017 lääketieteen opinnot aloitti Suomessa 722 opiskelijaa. Kelan opintotukitietojen mukaan lukuvuonna 2016–2017 ulkomailla lääketiedettä opiskeli 956 suomalaista, mikä osaltaan kertoo ulkomailla opiskelun suosiosta. Se on alati kasvava mahdollisuus, jota suomalaiset eivät vielä osaa täysin hyödyntää.
https://www.laakisvalmennus.fi/laakis-blogi/kannattaako-laakarin-tutkinto-suorittaa-ulkomailla/

Kuten huomaat, suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla suurempi joukko kuin Suomessa ulkomaalaisia. On siis todennäköisempää törmätä vastaanotolla lääkäriin, joka on suomalainen, mutta opiskellut jossain muualla, kuin lääkäriin, joka on opiskellut Suomessa, mutta hankkinut sitä edeltävän koulutuksensa jossain muualla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juuli - marraskuu 30, 2019, 13:09:19
Vuosia siiten tuli tv.stä ohjelma jossa käsiteltiin mm. turvanhakijoiden rahankäyttöä. Haastateltiin ensin pariskuntaa siellä Somaliassa tai missä nyt sattui sielläpäin olemaan. Kertoivat tyttärensä lähettävän rahaa tämä kun oli Suomessa eikä kuulemma niin paljon tarvitse kun saa. Isä kertoi myös tulevansa Suomeen avaamaan hammaslääkärin vastaanoton hän kun hoitaa kyläläisten ynnä muidenkin hampaat. Hyvähän se olisi mutta pieni epäilys heräsi kun isällä eikä vaimollaankaan ollut kuin pari hamasta suussa . Leveä oli hymy kuitenkin kun tyttöä majansa edessä kehuivat. Vuohikin siinä mäkätti jotta hyvin pyyhkii. .
Siirryttiin Suomeen haastattelemaan tytärtä. Sanoi lähettävänsä rahaa kun jää avustuksista. Tytöllä ei ollut huntua mutta jollain tumpuilla tai käsineillä peitti kasvonsa.   ::)
.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 30, 2019, 23:27:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 07:26:09
Kuten huomaat, suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla suurempi joukko kuin Suomessa ulkomaalaisia. On siis todennäköisempää törmätä vastaanotolla lääkäriin, joka on suomalainen, mutta opiskellut jossain muualla, kuin lääkäriin, joka on opiskellut Suomessa, mutta hankkinut sitä edeltävän koulutuksensa jossain muualla.
Tiedän tuon hyvin, kun sukulaispoikani opiskelee lääkäriksi toisessa maassa. Lääkäritutkinnothan ovat niitä, joille on universaalit periaatteet.

Mitä tulee humanistisiin/yhteiskuntatieteellisiin aineisiin, en olisi täysin luottavainen kehitysmaiden koulutusjärjestelmää kohtaan, epäilenhän sitä suomalaistakin! En ole myöskään täysin luottavainen siihen, millaisia insinööritutkintoja siirtolaiset tarjoavat. Onko matematiikan taso koettu yhtä hyväksi, mitä meillä vaaditaan?

Äitini kuollessa muuten valvomassa oli afrikkalainen lääkäri, jonka kielitaito oli heikko...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 01, 2019, 08:16:10
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 30, 2019, 23:27:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 30, 2019, 07:26:09
Kuten huomaat, suomalaisia opiskelee lääkäriksi ulkomailla suurempi joukko kuin Suomessa ulkomaalaisia. On siis todennäköisempää törmätä vastaanotolla lääkäriin, joka on suomalainen, mutta opiskellut jossain muualla, kuin lääkäriin, joka on opiskellut Suomessa, mutta hankkinut sitä edeltävän koulutuksensa jossain muualla.
Tiedän tuon hyvin, kun sukulaispoikani opiskelee lääkäriksi toisessa maassa. Lääkäritutkinnothan ovat niitä, joille on universaalit periaatteet.

Mitä tulee humanistisiin/yhteiskuntatieteellisiin aineisiin, en olisi täysin luottavainen kehitysmaiden koulutusjärjestelmää kohtaan, epäilenhän sitä suomalaistakin! En ole myöskään täysin luottavainen siihen, millaisia insinööritutkintoja siirtolaiset tarjoavat. Onko matematiikan taso koettu yhtä hyväksi, mitä meillä vaaditaan?

Äitini kuollessa muuten valvomassa oli afrikkalainen lääkäri, jonka kielitaito oli heikko...

Mutta edelleen sinulta jää täysin selittämättä, millä tavalla ulkomaisten tutkintojen epäilysi liittyy suomalaisten opinto-ohjaajien mahdollisiin asenneongelmiin, jotka saavat heidät suosittelemaan maahanmuuttajataustaisille alemman koulutustason opintoja kuin suomalaistaustaisille. Riippumatta siis arvosanoista todistuksissa, näytöistä koulutyössä ja oppilaan omasta kiinnostuksesta korkeakoulutukseen. Riippumatta todistettavasti riittävästä kyvystä korkeakoulupaikkaan, joka sellaisen saamisella voidaan jälkikäteen todeta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juuli - joulukuu 01, 2019, 10:56:45
 (https://www.cosgan.de/images/smilie/boese/g020.gif)

Minulle nuori virolainen juippi hommasi ikuisen invaliditeetin. Oli tiedossaan allergiani metalleille joten titaani olisi ollut ainoa vaihtoehto murtuneeseen jalkaan. Laittoi kaikenmaaliman kromit ja nikkelit. Jouduin koomassa kotona, poika huomasi, takaisin sairaalaan. Tulehdusarvo kun piti olla alle 5 ja 5 oli 940. Koomassa aikani ja neliraajahalvaantunut kun teholla heräsin,. Mikään paikka ei liikkunut. Siellä meni 7 kk liikkumatta, silmät  vain pyöri.
Aloitin sodan potilasvakuutuksen turvin. Eipä tullut latin latia kun allergiat ei ihon sisällä kuuemma kuki. Tuli MRSA. Sen oli kuulemma saanut maasta kun siihen kaatua jysähdin. Allergiat oli siis tiedossa mutta ei välitetty kun ei ne tule ihon sisään.. MRSA tuli jäisestä maasta, Lisänä tuli tappava ripuli, pissarakkoon joku . Kun vietiin leikkaukseen oli kysytty lomakkeella kaikki vaivat joten olisi luullut ne allergiat huomaavan. Ei huomattu ei. Nyt on jalka, 3 v oli kipsissä,  lyhyempi. Pissavaiva jäi . Ripuli jos vielä tulee on ainut keino ulosteensiirto.
Kuljin 10 v MRSAn kantajana. Kun tuli tämä ruusu kysyttiin myös MRSA. Kokeissa huomattiin jotta en olekkaan MRSAn kantaja. vasta sitten löytyi vasta tieto,  se oli 10 v turhaa kun löytyi paperi jossa ilmoitettiin ettei sairaalasta lähdettyäni ei ole MRSAta,,, mutta   aina laitettiin  erilliseen  huoneeseen. Muutama kerta tuli maattua yksityishuoneessa sen olemattoman MRSAn takia. Vaan väärin sekin. Olisi ollut edes joku kohta oikein. Täytyy todeta että luottamukseni ainakin muumalaisiin lääkäreihin on nolla.
Eikä se kotimaisillekaan hurraata hihku.
.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 02, 2019, 17:50:23
Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 03, 2019, 08:57:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 02, 2019, 17:50:23
Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

Juu ei. Mutta siis - tässä kyseisessä tapauksessa tämä epäilysi tarkoittaa, että pitää epäillä suomalaisen yliopiston opiskelijavalinnan osuvuutta sekä sen kykyä opettaa lääketiedettä pätevästi. Sitäkö halusit sanoa, että meidän on syytä epäillä suomalaisen yliopistokoulutuksen tuloksia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 03, 2019, 19:06:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 03, 2019, 08:57:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 02, 2019, 17:50:23
Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

Juu ei. Mutta siis - tässä kyseisessä tapauksessa tämä epäilysi tarkoittaa, että pitää epäillä suomalaisen yliopiston opiskelijavalinnan osuvuutta sekä sen kykyä opettaa lääketiedettä pätevästi. Sitäkö halusit sanoa, että meidän on syytä epäillä suomalaisen yliopistokoulutuksen tuloksia?
Yliopiston itse käyneenä epäilen hieman koulutustasoamme, ainakin humanistisilla/yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joita olemme paisuttaneet liikaa. Saatan olla vähän toisinajattelija yliopistojen/korkeakoulujen suhteen, mutta itse pidän huonona ajatuksena sitä mallia, että yliopistokoulutusta pitäisi tarjota useammille. Se johtaa tason laskuun, väistämättä!

Yliopistojen/korkeakoulujen tulisi mielestäni ottaa vain maksimissaan 20% hakijoista, joista myös suuri osa vain kanditutkintoihin. Varsinaisiin tiedekoulutuksiin (Maisteri, Tohtori) vain parhaat. En puhu tässä itsestäni, en itsekään läpäisisi tuota rajaa, vaikka nykymuotoisessa suoritin maisterin tutkinnon. En omasta mielestänikään oikein sitä ansainnut. Yliopisto/korkeakoulu- tasojen laajentaminen ei ole hyvä asia, koska infloittaa tutkintoa. Yhteiskunnalla ei ole tarvetta korkeakouluttaa liikaa ihmisiä, koska kuitenkaan heille ei löydy riittävästi sen kaltaisia työtehtäviä (maistereista tulee perusvirkamiehiä, paperinkäsittelijöitä, tietokonelorveja). Hyvä kandidaattitutkinto (=alin yliopistotutkinto 5 v), ammattikoulu/ammattikorkeakoulututkinto (4-5 vuotta) riittää. Ylikoulutus on tuhlausta yhteiskunnalta. Vain harva maistereistakin päätyy asiantuntijatehtäviin tai koulutukseen tohtoritasolle. Koulutamme heitä liikaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 03, 2019, 19:15:35
Lainaus käyttäjältä: Juuli - joulukuu 01, 2019, 10:56:45
(https://www.cosgan.de/images/smilie/boese/g020.gif)

Minulle nuori virolainen juippi hommasi ikuisen invaliditeetin. Oli tiedossaan allergiani metalleille joten titaani olisi ollut ainoa vaihtoehto murtuneeseen jalkaan. Laittoi kaikenmaaliman kromit ja nikkelit. Jouduin koomassa kotona, poika huomasi, takaisin sairaalaan. Tulehdusarvo kun piti olla alle 5 ja 5 oli 940. Koomassa aikani ja neliraajahalvaantunut kun teholla heräsin,. Mikään paikka ei liikkunut. Siellä meni 7 kk liikkumatta, silmät  vain pyöri.
Aloitin sodan potilasvakuutuksen turvin. Eipä tullut latin latia kun allergiat ei ihon sisällä kuuemma kuki. Tuli MRSA. Sen oli kuulemma saanut maasta kun siihen kaatua jysähdin. Allergiat oli siis tiedossa mutta ei välitetty kun ei ne tule ihon sisään.. MRSA tuli jäisestä maasta, Lisänä tuli tappava ripuli, pissarakkoon joku . Kun vietiin leikkaukseen oli kysytty lomakkeella kaikki vaivat joten olisi luullut ne allergiat huomaavan. Ei huomattu ei. Nyt on jalka, 3 v oli kipsissä,  lyhyempi. Pissavaiva jäi . Ripuli jos vielä tulee on ainut keino ulosteensiirto.
Kuljin 10 v MRSAn kantajana. Kun tuli tämä ruusu kysyttiin myös MRSA. Kokeissa huomattiin jotta en olekkaan MRSAn kantaja. vasta sitten löytyi vasta tieto,  se oli 10 v turhaa kun löytyi paperi jossa ilmoitettiin ettei sairaalasta lähdettyäni ei ole MRSAta,,, mutta   aina laitettiin  erilliseen  huoneeseen. Muutama kerta tuli maattua yksityishuoneessa sen olemattoman MRSAn takia. Vaan väärin sekin. Olisi ollut edes joku kohta oikein. Täytyy todeta että luottamukseni ainakin muumalaisiin lääkäreihin on nolla.
Eikä se kotimaisillekaan hurraata hihku.
Paskan möivät... Joo. Ikävä lukea tuollaisia juttuja.
Clostridium mikälienee bakteeritartunta vei isäni vanhainkodissa.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00806 (https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00806)
Vie niin heikkoon kuntoon, ettei siitä vanhus enää toivu. Terve ihminen vielä toipuu...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 04, 2019, 07:15:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 03, 2019, 19:06:47
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 03, 2019, 08:57:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 02, 2019, 17:50:23
Korkea koulutus ei aina takaa pätevyyttä.

Juu ei. Mutta siis - tässä kyseisessä tapauksessa tämä epäilysi tarkoittaa, että pitää epäillä suomalaisen yliopiston opiskelijavalinnan osuvuutta sekä sen kykyä opettaa lääketiedettä pätevästi. Sitäkö halusit sanoa, että meidän on syytä epäillä suomalaisen yliopistokoulutuksen tuloksia?
Yliopiston itse käyneenä epäilen hieman koulutustasoamme, ainakin humanistisilla/yhteiskuntatieteellisillä aloilla, joita olemme paisuttaneet liikaa. Saatan olla vähän toisinajattelija yliopistojen/korkeakoulujen suhteen, mutta itse pidän huonona ajatuksena sitä mallia, että yliopistokoulutusta pitäisi tarjota useammille. Se johtaa tason laskuun, väistämättä!

No mutta - sittenhän ei todellakaan ole niillä opinto-ohjaajilla senkään vertaa perusteita ehdotella lääkäriksi haluaville lähihoitajaopintoja, kun ylliopistojemme taso on vähän heikommankin opiskelija-aineksen ulottuvilla ja siten täysin realistinen tavoite vähän kaikille. Kyse on siis vain arpapelistä, kuka satutaan ottamaan sisään, ei siitä, että opiskelupaikan saaminen vaatii tavattoman korkeaa tasoa. (Ei kukaan ole ehdottanut tässä keskustelussa, että niitä opiskelupaikkoja pitäisi lisätä, jotta maahanmuuttajatkin mahtuisivat mukaan, vaan kyllä ajatus oli, että he pyrkivät ihan samaan tapaan ja samoilla kriteereillä kuin muutkin.)

Lainaa
Yliopistojen/korkeakoulujen tulisi mielestäni ottaa vain maksimissaan 20% hakijoista, joista myös suuri osa vain kanditutkintoihin. Varsinaisiin tiedekoulutuksiin (Maisteri, Tohtori) vain parhaat. En puhu tässä itsestäni, en itsekään läpäisisi tuota rajaa, vaikka nykymuotoisessa suoritin maisterin tutkinnon. En omasta mielestänikään oikein sitä ansainnut. Yliopisto/korkeakoulu- tasojen laajentaminen ei ole hyvä asia, koska infloittaa tutkintoa. Yhteiskunnalla ei ole tarvetta korkeakouluttaa liikaa ihmisiä, koska kuitenkaan heille ei löydy riittävästi sen kaltaisia työtehtäviä (maistereista tulee perusvirkamiehiä, paperinkäsittelijöitä, tietokonelorveja). Hyvä kandidaattitutkinto (=alin yliopistotutkinto 5 v), ammattikoulu/ammattikorkeakoulututkinto (4-5 vuotta) riittää. Ylikoulutus on tuhlausta yhteiskunnalta. Vain harva maistereistakin päätyy asiantuntijatehtäviin tai koulutukseen tohtoritasolle. Koulutamme heitä liikaa.

No tuohan nyt on todella pönttöpäinen ajatus, että hakijoiden määrä määrittäisi sisäänpääsijöiden määrän.

Mutta tästähän me emme nyt olleet ollenkaan keskustelemassa. Taisit vain vaihtaa puheenaihetta, kun et pysty myöntämään puhuneesi täysin puuta heinää. Ei kestä mies näköjään tuollaista, vaan ryhtyy pontevasti osoittelemaan sormella ihan muualle toivoen, että muut unohtavat, mistä oikeastaan puhuttiin ja miten hölmöjä tulikaan sopotettua hetki sitten.

Juu ja ei todellakaan kaikilla aloilla ja kaikkiin koulutusohjelmiin ole erityisen korkea kynnys päästä. Se nyt ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että lääkikseen ON aika vaikeaa päästä. Eikä se poista sitäkään tosiasiaa, että jos sinne pääsee, on todistanut kyvykkyytensä lääkärin ammattia tavoitella. JOs sinä olet puolestasi joskus päässyt valtsikaan (jonne ainakin aikoinaan oli aika helppo päästä sisäänpääsyprosentin mukaan katsoen), niin tällä asialla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millaista ohjausta opinto-ohjaajien koulussa pitäisi antaa maahanmuuttajaoppilaille. Eikä suomalaisen koulutuksen tasokaan varsinaisesti sillä paljastu, että kohdallasi tehtiin kaiketi vähän hutivalinta (tämä on oma arvioisi asiasta). Sellaista pääsykoetta ei taida olla olemassa, jossa ei joskus niin kävisi. On ehkä hieman harhaanjohtavaa arvioida koulutuksen tasoa tuon hutilyönnin kautta.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 04, 2019, 20:35:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 28, 2019, 09:27:23
Kopek miksi ajattelet, että valkoihoiset lääkisläiset todistavat jotakin valkoihoisen väestön älykkyydestä, mutta ne kaikki valkoihoiset, jotka eivät ole koskaan päässeet lääkikseen, eivät todista mitään valkoihoisten älykkyyden vähäisyydestä? Miksi kuitenkin sinusta ne kaikki mustaihoiset, jotka eivät ole päässeet lääkikseen, todistavat mustaihoisen väestön älyllisestä kehnoudesta, mutta lääkikseen päässeet mustaihoiset eivät kuitenkaan todista mitään mustaihoisen väestön älykkyydestä?

Et kai nyt sentään niin älytöntä ajatusvirhettä tee, että oletat suomalaisen lääkiksen valkoihoisten opiskelijoiden mustaihoisia suuremman määrän todistavan jotakin siitä, että afrikkalaiset eivät ole riittävän älykkäitä päästäkseen lääkikseen???

Safiirin kommentti perustuu hänen omiin kuvitelmiinsa siitä, mitä ajattelen. Siihen on näin ollen vaikea vastata. En ajattele siten kuin Safiiri esittää minun ajattelevan, joten en voi vastata myöskään kysymykseen "miksi" ajattelen noin.

Isolle joukolle ihmisiä tehtyjen älykkyystestien tulosten keskiarvot kenties todistavat jotain väestöryhmien älykkyydestä, ja näihin vertailuihin perustuvat tiedot tai väitteet (minä niitä itse kukin pitää) siitä, että väestöryhmien välillä olisi eroja. Puhutaan siis isojen joukkojen älykkyyden keskiarvoista eikä yksilöistä. Yksilö voi olla älykäs tai tyhmä riippumatta siitä, mihin ryhmään hän kuuluu.

https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=13
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 05, 2019, 07:53:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Puhut siitä, koska haluat siirtää keskustelun pois asiasta, jossa olet kykenemätön myöntämään olleesi täysin pihalla. Vai - kykenetkö toteamaan, että et kommenttisi opinto-ohjausasiassa olivat perusteettomia, koska et hahmottanut, mistä puhuttiin?

PS. Yliopistotaso on korkeakoulutaso. Mm. teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Ei ole mitään korkeakoulutasoa ylempää yliopistollista tasoa. Taidat nyt sotkea ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 05, 2019, 23:32:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 05, 2019, 07:53:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Puhut siitä, koska haluat siirtää keskustelun pois asiasta, jossa olet kykenemätön myöntämään olleesi täysin pihalla. Vai - kykenetkö toteamaan, että et kommenttisi opinto-ohjausasiassa olivat perusteettomia, koska et hahmottanut, mistä puhuttiin?

PS. Yliopistotaso on korkeakoulutaso. Mm. teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Ei ole mitään korkeakoulutasoa ylempää yliopistollista tasoa. Taidat nyt sotkea ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut.
Kyllä hyvin tiedän, että ammattikorkeakouluista on yritetty tehdä yliopisto/korkeakoulutasoista järjestelmää. Ei ole.
Kuten sanoin, en yliopistoa itse juuri arvosta, sen paisumisen vuoksi. Mielestäni teknillinen korkeakoulutaso ansaitsee enemmän arvostusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 06, 2019, 06:55:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 05, 2019, 23:32:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 05, 2019, 07:53:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 04, 2019, 19:38:04
Puhun nyt siitä, että mielestämme ylikoulutamme väestöämme, panostamme turhuuksiin ja liikakoulutukseen. Koulutus ei itsearvoisesti tuota menestystä, se pitää ymmärtää. Koulutuksen ja työvoimapoliittisen kysynnän tulee olla tasapainossa.

Suomessa on esitetty ajatuksia siitä, että jopa puolet väestöstä tulisi olla korkeakoulutettuja. Mutta miksi? Ei ole työpaikkoja kaikille. Duunareita, asentajia, kokkeja, mekaanikkoja tarvitaan, usein enemmän kuin niitä "lesbofeminismirunouden maistereita". Koulutustarpeiden tulisi noudattaa kysyntää, siksi sanon itse, että yliopistotasolla on liikaa opiskelijoita, korkeakouluissa ei ehkä niinkään. Joka tapauksessa yliopisto/korkeakoulutasoakin pitäisi kyetä supistamaan, jos heidän koulutuksensa ei enää vastaa työmarkkinoiden tarvetta. Tiedän sen, että korkeakoulutustasolla työttömyysprosentti on alhainen, mutta johtuuko osin siitä, että heitä valuu alempiin virkoihin ylikoulutuksen vuoksi?

Puhut siitä, koska haluat siirtää keskustelun pois asiasta, jossa olet kykenemätön myöntämään olleesi täysin pihalla. Vai - kykenetkö toteamaan, että et kommenttisi opinto-ohjausasiassa olivat perusteettomia, koska et hahmottanut, mistä puhuttiin?

PS. Yliopistotaso on korkeakoulutaso. Mm. teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Ei ole mitään korkeakoulutasoa ylempää yliopistollista tasoa. Taidat nyt sotkea ammattikorkeakoulut ja korkeakoulut.
Kyllä hyvin tiedän, että ammattikorkeakouluista on yritetty tehdä yliopisto/korkeakoulutasoista järjestelmää. Ei ole.
Kuten sanoin, en yliopistoa itse juuri arvosta, sen paisumisen vuoksi. Mielestäni teknillinen korkeakoulutaso ansaitsee enemmän arvostusta.
Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Siis yliopistotasoa. Pitäisikö siis sen tasoa madaltaa ja vaatia opiskelijoilta vähän vaatimattomamman tasoisia suorituksia??
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 06, 2019, 21:24:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 06:55:17
Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Siis yliopistotasoa. Pitäisikö siis sen tasoa madaltaa ja vaatia opiskelijoilta vähän vaatimattomamman tasoisia suorituksia??
Mikä ihmeen kommentti taas sinulta?! Miksi pitäisi madaltaa jotain tasoa?
Puhuin siitä, että opiskelijamäärien kasvattaminen itsessään madaltaa tasoa, koska heikomman opiskelijamäärän lisääminen ei kehitä opiskelun tasoa. Aivan kuten kehitysmaalaisten tuominen tänne ei kehitä suomalaisen osaamisen tasoa. Kossusta ei tule vahvempaa, jos lisätään laimeampaa nestettä...!

Olen sitä mieltä, että yliopistojen ja korkeakoulujen oppilasmääriä pitäisi vähentää, eli pääsyvaatimuksia tiukentaa. Se parantaisi tasoa. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 06, 2019, 22:34:02
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2019, 21:24:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 06:55:17
Teknillinen korkeakoulu on osa Aalto-yliopistoa. Siis yliopistotasoa. Pitäisikö siis sen tasoa madaltaa ja vaatia opiskelijoilta vähän vaatimattomamman tasoisia suorituksia??
Mikä ihmeen kommentti taas sinulta?! Miksi pitäisi madaltaa jotain tasoa?
Puhuin siitä, että opiskelijamäärien kasvattaminen itsessään madaltaa tasoa, koska heikomman opiskelijamäärän lisääminen ei kehitä opiskelun tasoa. Aivan kuten kehitysmaalaisten tuominen tänne ei kehitä suomalaisen osaamisen tasoa. Kossusta ei tule vahvempaa, jos lisätään laimeampaa nestettä...!

Olen sitä mieltä, että yliopistojen ja korkeakoulujen oppilasmääriä pitäisi vähentää, eli pääsyvaatimuksia tiukentaa. Se parantaisi tasoa. Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä.

Miten tämä liittyy siihen, että opinto-ohjaajat eivät suosittele maahanmuuttajille korkeakoulutusta, vaikka he idän koulumenestyksensä antaisi siihen edellytykset? tarkoitatko, että korkeakouluihin pitää valita heikomman tason suomalaisia mieluummin kuin maahanmuuttajia?

Kuka tässä on kasvattamassa opiskelijamääriä? Mistä sä vetelet näitä uhkakuvia, joita vastaan "rohkeasti" ryhdyt taistelemaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 06, 2019, 22:52:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 22:34:02
Miten tämä liittyy siihen, että opinto-ohjaajat eivät suosittele maahanmuuttajille korkeakoulutusta, vaikka he idän koulumenestyksensä antaisi siihen edellytykset? tarkoitatko, että korkeakouluihin pitää valita heikomman tason suomalaisia mieluummin kuin maahanmuuttajia?

Kuka tässä on kasvattamassa opiskelijamääriä? Mistä sä vetelet näitä uhkakuvia, joita vastaan "rohkeasti" ryhdyt taistelemaan?
Ketkä oikeasti esittävät maahanmuuttajille yleisesti jotain alempaa koulutusta? Eikö kyse heidän kohdallaan ole siitä, että heidän aiempi koulutuksensa on niin heikkoa kehitysmaatasoa, että sillä ei pärjää Suomessa? Vedät johonkin tyhmään rasismikysymykseen ihan normaaliasiantilan, eli sen, että kehitysmaiden ihmisillä on heikompi peruskoulutus kuin suomalaisilla.

Älä muuten noin vaan usko inssejä, joilla on Bagdadin tai Mogadishun yliopistoista/korkeakouluista hienot paperit. Ihan oikeasti, älä usko!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 07, 2019, 10:12:03
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 06, 2019, 22:52:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 06, 2019, 22:34:02
Miten tämä liittyy siihen, että opinto-ohjaajat eivät suosittele maahanmuuttajille korkeakoulutusta, vaikka he idän koulumenestyksensä antaisi siihen edellytykset? tarkoitatko, että korkeakouluihin pitää valita heikomman tason suomalaisia mieluummin kuin maahanmuuttajia?

Kuka tässä on kasvattamassa opiskelijamääriä? Mistä sä vetelet näitä uhkakuvia, joita vastaan "rohkeasti" ryhdyt taistelemaan?
Ketkä oikeasti esittävät maahanmuuttajille yleisesti jotain alempaa koulutusta? Eikö kyse heidän kohdallaan ole siitä, että heidän aiempi koulutuksensa on niin heikkoa kehitysmaatasoa, että sillä ei pärjää Suomessa? Vedät johonkin tyhmään rasismikysymykseen ihan normaaliasiantilan, eli sen, että kehitysmaiden ihmisillä on heikompi peruskoulutus kuin suomalaisilla.

Älä muuten noin vaan usko inssejä, joilla on Bagdadin tai Mogadishun yliopistoista/korkeakouluista hienot paperit. Ihan oikeasti, älä usko!

No sen tässä keskustelussa esillä olleen jutun mukaan opinto-ohjaajat tekevät niin. Kuten siinä esimerkkitapauksessa, jossa maahanmuuttajataustainen tyttö — koulussa kiitettävästi menestynyt — joka haaveilee lääkärin ammatista sai opinto-ohjaajalta neuvon hakeutua lähihoitajaoppiin. Samainen tyttö sittemmin sai paikan suomalaisesta lääkiksestä ja opiskelee siis lääkäriksi.

SINÄ vedät tähän keskusteluun omat typerät ennakkoluulosi, etkä pysty edes huomaamaan — autettunakaan — että keskustelu koski tosiaan jotakin ihan toisenlaista kysymystä. Sinulle on siksi täysin mahdotonta käsittää, että ne kommentit, joita vaikkapa minä kirjoitan, eivät koske sellaisia tapauksia, joihin yrität niitä soveltaa. Puhut ohi ja liität kommenttini täysin väärään kontekstiin. Kai nyt sinunkin aivoillasi pystyy ymmärtämään, että se, mitä sanon yhdestä tietystä tilanteesta ja tapauksesta, ei voi olla vapaasti siirrettävissä väitteeksi ihan toisesta tilanteesta ja tapauksesta. Tapasi keskustella on rasittava ja vaikutat harhaiselta, kun et pitkänkään ajatustenvaihdon jälkeen pysty myöntämään, että olet koko ajan missannut pointin totaalisesti, seikkaillut omassa mielikuvitusmaailmassasi sen sijaan, että olisit osannut lukea viestit ja ymmärtänyt MISTÄ niissä on puhe.

Mutta voi tietenkin olla niinkin, että olet tietoisesti valinnut keskustelutavaksesi tällaisen mallin, jossa pontevasti väärinlukien ja muiden viestejä väärinlukien haluat käyttää valtaa ja valita kesksutelun aiheen ja alueen aina itse. Sellaista kesksutelutapaa voisi kutsua pyrkimykseksi vähentää muiden sananvapautta. Nimittäin otat omiin käsiisi vallan valita sen, mistä puhutaan. Muiden keskusteluun tuomat asiat pyrit kadottamaan tuon ns. väärinymmärtämisesi alle, pois keskustelusta ja tuomaan esiin vain ne aiheet, joista haluat puhuttavan. Toivot, että keskusteluosapuolet päätyvät juttelemaan niistä ja heidän ailkuperäinen aiheensa unohtuu. Näin niistä ei keskustellakaan, vaan jäleen kerran niistä aiheista, joista sinä haluat keskustella ja kertoa mielipiteesi.

Tässä on siis kaksi vaihtoehtoa, joilla käyttäytymisesi voi selittää. Joko olet todella typerä ja kykenemätön ymmärtämään lukemaasi. Tai olet hieman fiksumpi, mutta hyvin vallanhimoinen ja manipuloiva. En oikein osaa päättää, kumpi näistä olisi kannaltasi edullisempi tulkinta.

Vielä kerran: Keskustelu ALKOI lehtijutusta, jossa oli kysymys suomalaisen koulun suomalaisten opinto-ohjaajien epäillystä taipumuksesta suositella maahanmuuttajataustaisille oppilaille alhaisen tason koulutukseen hakeutumista, vaikka heidän opintomenestyksensä viittaisi kykyyn hakea korkeakoulutasolle ja oma kiinnostuskin olisi siihen. Miksi ihmeessä kyselet, "kuka", kun se oli jo heti keskustelun alkaessa selvästi ilmaistua: suomalaisen koulun opinto-ohjaajat? Miksi kysyt, "eikö kyse ole heikosta pärjäämisestä Suomessa", kun jo alunperin asiassa kerrottiin olevan kyse oppilaista, joilla on suomalaisesta koulusta saatu hyvä todistuksessa näkyvä opiskelumenestys näkyvä opiskelumenestys — ja sittemmin todiste kyvystä päästä korkeakouluun jo toteutuneesta opiskelupaikasta? Miksi kysyt, kun vastaukset kysymyksiisi olivat jo keskustelun aluksi annettu?? Oletko tyhmä, lukutaidoton vai haluatko tahallasi hämärtää, manipuloida ja tahallasi ohjata keskustelun ihan toiseen asiaan? Miksi haluat sabotoida TÄSTÄ asiasta keskustelemisen jatkuvasti suoltamalla diipadaapaa, jolla ei ole mitään tekemistä puheena olevan asian kanssa? Etkö uskalla puhua TÄSTÄ? Mikä sinua siinä pelottaa noin kovasti? Miksi välttelet aihetta? Miksi haluat ohjata koko ajan sivuraiteelle? Noinko vaikeaa sinulle on käsitellä tätä asiaa, josta siis oikeasti oli puhe nyt? Onko se sinulle jokin tabu vai mikä mättää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 07, 2019, 22:23:48
Olen puhunut siitä, että keskimäärin ja yleistäen millään kehitysmaaperäisellä (Lähi-itä, Aasia, Afrkka) ryhmällä koulutustaso yllä samalle tasolle kuin suomalaisilla. Tämä on itsestäänselvyys. Meillä on myös aihetta epäillä joidenkin maiden tutkintatodistuksia, koska on hyvin tiedossa, että monissa maissa inssin tms. tutkinnon voi ostaa.

Älä lähde tuollaiseen henkilökohtaiseen keskustelumalliin, se pilaa foorumia. Tekstin floodaus ei myöskään ole hyvää keskustelua. Asian voi kiteyttää vähemmilläkin kirjaimilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 08, 2019, 06:35:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 07, 2019, 22:23:48
Olen puhunut siitä, että keskimäärin ja yleistäen millään kehitysmaaperäisellä (Lähi-itä, Aasia, Afrkka) ryhmällä koulutustaso yllä samalle tasolle kuin suomalaisilla. Tämä on itsestäänselvyys. Meillä on myös aihetta epäillä joidenkin maiden tutkintatodistuksia, koska on hyvin tiedossa, että monissa maissa inssin tms. tutkinnon voi ostaa.

Älä lähde tuollaiseen henkilökohtaiseen keskustelumalliin, se pilaa foorumia. Tekstin floodaus ei myöskään ole hyvää keskustelua. Asian voi kiteyttää vähemmilläkin kirjaimilla.

Mites olis, jos myös antaisit muiden kirjoittaa siitä aiheesta, josta he kirjoittavat? Nythän ryhdyit pontevasti vastailemaan niihin kirjoituksiin, joissa aiheena oli tosiaan suomalaisten opinto-ohjaajine toiminta. vastauksesi luulottelivat, että esiin nostetussa kysymyksessä nuo sinun lempiaiheesi olisivat olleet relevantteja. Jatkoit jankutusta pitkään ja hartaasti — ja jatkuvasti ikäänkuin muiden kirjoittajine kommentteihin vastaillen. Heitit muille kysymyksiä, joilla vihjailit, että he eivät ymmärrä näiden sinun esiin nostamisesi tekijöiden olevan tapahtumien takana, vaikka niillä ei ollut mitään tekemistä puheena olevan asian kanssa.

On ihan turha väittää nyt, että muka olet ihan erillään puheeksi n ostetusta tässä vain jutskaillut omista aihelmistasi. "Kyllä minä ymmärrän "Safiirin" hyväätarkoittavan ajatuksen koulutuksen hyvyydestä, mutta miksi esimerkit sitten ovat niin onnettomia? Afrikkalaisten ja lähi-itäläisten menestys koulutuksessa ja työelämässä on heikkoa. Menestystä on lähinnä rikollisuudessa. Eivät nuo kohota Suomen sivistystasoa." Kuten tässä lainauksessakin teet suoria väitteitä minun ajatuksistani, vaikka en ole ollut keskustelemassa siitä, mistä väität minun keskustelleen, vaan suomalaisten opinto-ohjaajien toiminnasta. Oikeesti Toope, älä yritä selittää, ettet muka tahallasi (tai tyhmyyttäsi) koko ajan ole ymmärtänyt väärin, mistä oli kyse. Että muka olisit itse vain kirjoitellut ihan toisesta aiheesta sattumalta tässä samassa juonteessa, kun tuli mieleesi.

Käyttäytymisesi ei ole hyvän keskustelumallin mukaista. Vielä nolompaa on se, ettet edes myönnä omaa toimintatapaasi, vaan yrität selitellä, että homma olis mennyt jotenkin ihan toiseen tapaan. Kuten olen sanonut — on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko olet tyhmä kuin saapas tai yrität manipuloida keskustelua tietoisesti. Eikä kumpikaan vaihtoehto ole kovin mairitteleva sinulle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 08, 2019, 11:01:14
Muutama päivä sitten julkaistiin uudet Pisa-tulokset. Suomalaisten sijoitus oli hieman laskenut. Opetusministeri Li Andersson oli Yle Uutisten mukaan huolestunut heikosti menestyvien määrän kasvusta:

Opetusministeri huolestunut heikosti menestyvien määrän kasvusta

Anderssonin mukaan koulujen väliset pienet erot viestivät vanhemmille, että Suomessa kaikki voivat luottaa oman lähikoulun kuuluvan maailman parhaiden koulujen joukkoon.

– On myös onnistuttu rakentamaan sellainen koulutusjärjestelmä, jossa opiskelijat voivat hyvin ja ovat tyytyväisiä elämäänsä, Andersson sanoi.

Huolenaiheita on kuitenkin näkyvissä näiden Pisa-tulosten perusteella. Koulutusjärjestelmää pitää kehittää, sillä oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet.

Anderssonia huolestuttaa myös heikosti menestyvien oppilaiden osuuden kasvu. Tämä näkyy erityisesti lukutaidon heikkenemisenä, jonka syynä pidetään lukuharrastuksen vähenemistä ja kiinnostuksen puutetta lukemista kohtaan.

– Erityisesti tässä painottuvat sukupuolten väliset ja sosioekonomisen taustan vaikutuksen erot, opetusministeri Li Andersson murehti.


https://yle.fi/uutiset/3-11092248

Kun puhutaan sosioekonomisesta taustasta, ei voida sivuuttaa perheinstituution merkitystä. Korkeatasoisesta sosiaaliturvasta ja kansalaisista huolen pitävästä tukijärjestelmästä johtuen Suomessa yksinhuoltajuus ei kenties näy yhtä radikaalisti lasten koulumenestyksessä ja yleensä menestymisessä elämässä kuin jossakin muualla maailmassa. Yleisesti yksinhuoltajuudella on katsottu olevan negatiivisia vaikutuksia lasten koulumenestyksen kannalta. Tästä löytyy paljon tutkimustietoa.

Yksinhuoltajuuden yleisyydessä eri etnisten ryhmien keskuudessa on eroa.

Wikipedia:

In 2017 the U.S Census Bureau published a report breaking down the number of children living in single parent households by the race of the family. The report found dramatic disparities in the rates of single parent families among the races examined

https://www.pewresearch.org/wp-content/uploads/2018/04/FT_18.04.11_UnmarriedParents_race.png
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 09, 2019, 19:26:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 08, 2019, 06:35:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 07, 2019, 22:23:48
Olen puhunut siitä, että keskimäärin ja yleistäen millään kehitysmaaperäisellä (Lähi-itä, Aasia, Afrkka) ryhmällä koulutustaso yllä samalle tasolle kuin suomalaisilla. Tämä on itsestäänselvyys. Meillä on myös aihetta epäillä joidenkin maiden tutkintatodistuksia, koska on hyvin tiedossa, että monissa maissa inssin tms. tutkinnon voi ostaa.

Älä lähde tuollaiseen henkilökohtaiseen keskustelumalliin, se pilaa foorumia. Tekstin floodaus ei myöskään ole hyvää keskustelua. Asian voi kiteyttää vähemmilläkin kirjaimilla.

Mites olis, jos myös antaisit muiden kirjoittaa siitä aiheesta, josta he kirjoittavat?...
En ole esittämässä kenenkään kirjoittamista. Kritiikki ei tarkoita toisten ilmaisun kieltämistä, koska en ole vihervasemmistolainen. Ei minulla ole halua estää kenenkään toisen sananvapautta, mutta minulla on useinkin paljon halua kritisoida toisten näkemyksiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 09, 2019, 19:27:42
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 08, 2019, 06:35:31
Kuten olen sanonut — on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko olet tyhmä kuin saapas tai yrität manipuloida keskustelua tietoisesti. Eikä kumpikaan vaihtoehto ole kovin mairitteleva sinulle.
Älä vie keskustelua tuolla tavoin halveksuvalle henkilökohtaiselle tasolle. Asiat keskustelevat, eivät persoonat. Sopiiko näin?

ps. Pisanäkemyksiin muuten vaikuttavat nuo maahanmuuttajatkin. Eivät positiivisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 10, 2019, 08:44:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 09, 2019, 19:27:42
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 08, 2019, 06:35:31
Kuten olen sanonut — on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko olet tyhmä kuin saapas tai yrität manipuloida keskustelua tietoisesti. Eikä kumpikaan vaihtoehto ole kovin mairitteleva sinulle.
Älä vie keskustelua tuolla tavoin halveksuvalle henkilökohtaiselle tasolle. Asiat keskustelevat, eivät persoonat. Sopiiko näin?

Tuo ei ollut henkilökohtaista, vaan vain keskustelutapasi luonnehdinta. Tämä luonnehdintani ei ollutu millään tapaa henkilökohtaisuuksiin menevämpää kuin vaikkapa oma viestisi vastikään: "Rautioilla ja Safiireilla on yhtäläistä se, etteivät ymmärrä mahdollisuutta torjua ongelmia ennalta." Ymmärryksen puutteesta moittiminen on jotakuinkin synonyymi ilmaukselle: tyhmä kuin saapas.

Lainaaps. Pisanäkemyksiin muuten vaikuttavat nuo maahanmuuttajatkin. Eivät positiivisesti.

Pisanäkemyksiin? Maahanmuuttajatko siis muuttavat yleistä suhtautumista pisatestauksiin kielteisesti vai mitä mahdat tarkoittaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 10, 2019, 19:28:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2019, 08:44:40
Tuo ei ollut henkilökohtaista, vaan vain keskustelutapasi luonnehdinta. Tämä luonnehdintani ei ollutu millään tapaa henkilökohtaisuuksiin menevämpää kuin vaikkapa oma viestisi vastikään: "Rautioilla ja Safiireilla on yhtäläistä se, etteivät ymmärrä mahdollisuutta torjua ongelmia ennalta." Ymmärryksen puutteesta moittiminen on jotakuinkin synonyymi ilmaukselle: tyhmä kuin saapas.
Tuo on sinun tulkintasi, jota itse en tarjonnut. Minä puhuin siitä, ettette osaa ennakoida poliittisten/yhteiskunnallisten päätösten toimivuutta tulevaisuuteen. Hyvänä esimerkkinä se, ettette ymmärrä, miten paljon yhteiskuntaan tulee vaikuttamaan se, että suuria määriä siirtolaisia otetaan yhteiskuntaan tajuamatta sitä, miten ilmiö muuttaa sitä hyvää yhteiskuntaamme Lähi-idän ja Afrikan kaltaiseksi. Tällaisia ajatuksia tarvitsisitte, vastuullisia, tulevaisuutta-ajattelevia.

Älä tuhoa hyvää yhteiskuntaa ottamalla mallia huonommin toimivista yhteiskunnista. Laita tämä lause seinällesi!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 11, 2019, 08:02:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 10, 2019, 19:28:50
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 10, 2019, 08:44:40
Tuo ei ollut henkilökohtaista, vaan vain keskustelutapasi luonnehdinta. Tämä luonnehdintani ei ollutu millään tapaa henkilökohtaisuuksiin menevämpää kuin vaikkapa oma viestisi vastikään: "Rautioilla ja Safiireilla on yhtäläistä se, etteivät ymmärrä mahdollisuutta torjua ongelmia ennalta." Ymmärryksen puutteesta moittiminen on jotakuinkin synonyymi ilmaukselle: tyhmä kuin saapas.
Tuo on sinun tulkintasi, jota itse en tarjonnut. Minä puhuin siitä, ettette osaa ennakoida poliittisten/yhteiskunnallisten päätösten toimivuutta tulevaisuuteen. Hyvänä esimerkkinä se, ettette ymmärrä, miten paljon yhteiskuntaan tulee vaikuttamaan se, että suuria määriä siirtolaisia otetaan yhteiskuntaan tajuamatta sitä, miten ilmiö muuttaa sitä hyvää yhteiskuntaamme Lähi-idän ja Afrikan kaltaiseksi. Tällaisia ajatuksia tarvitsisitte, vastuullisia, tulevaisuutta-ajattelevia.

Älä tuhoa hyvää yhteiskuntaa ottamalla mallia huonommin toimivista yhteiskunnista. Laita tämä lause seinällesi!

No ei tuo ole yhtään henkilökohtaisuudessaan erilaista kuin se mitä minä kirjoitin. Sinä kyseenalaistat minun ymmärrykseni ihan kuten minä kyselin sinun ymmärryksesi perään. Pohdin jopa vaihtoehtoa, että tekeydyt tyhmäksi tahallasi. Tässä ei ole mitään eroa henkilökohtaisuudessa, joten ihan turha valittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 11, 2019, 19:40:44
Mallia otetaan toisista yhteiskunnista. Pitää aina ottaa mallia yhteiskunnista, jotka toimivat paremmin tai ainakin yhtä hyvin, kuin oma yhteiskunta.
Siksi meidän ei pitäisi ottaa mallia Lähi-idästä tai Afrikasta, koska siellä ei ole juurikaan opittavaa meille. Lähinnä varoitusmerkkejä siitä, mitä huonosti toimiva kulttuuri ja yhteiskuntarakenne tuottaa yhteiskunnalle. Rationalismi on nykyisin aliarvostettu hyve.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - joulukuu 12, 2019, 10:03:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 11, 2019, 19:40:44
Mallia otetaan toisista yhteiskunnista. Pitää aina ottaa mallia yhteiskunnista, jotka toimivat paremmin tai ainakin yhtä hyvin, kuin oma yhteiskunta.
Siksi meidän ei pitäisi ottaa mallia Lähi-idästä tai Afrikasta, koska siellä ei ole juurikaan opittavaa meille. Lähinnä varoitusmerkkejä siitä, mitä huonosti toimiva kulttuuri ja yhteiskuntarakenne tuottaa yhteiskunnalle. Rationalismi on nykyisin aliarvostettu hyve.

Mitähän mallia sieltä on nyt sitten otettu?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 12, 2019, 11:41:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 11, 2019, 19:40:44
Mallia otetaan toisista yhteiskunnista. Pitää aina ottaa mallia yhteiskunnista, jotka toimivat paremmin tai ainakin yhtä hyvin, kuin oma yhteiskunta.
Siksi meidän ei pitäisi ottaa mallia Lähi-idästä tai Afrikasta, koska siellä ei ole juurikaan opittavaa meille. Lähinnä varoitusmerkkejä siitä, mitä huonosti toimiva kulttuuri ja yhteiskuntarakenne tuottaa yhteiskunnalle. Rationalismi on nykyisin aliarvostettu hyve.


Jos yhteiskunnat "alkavat toimia hyvin"  mutta ihmiset yhteiskunnissa  voivat huonosti- tarkoittaako se sitä yhteistä hyvinvointia?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 12, 2019, 20:17:02
Tiedätte hyvin mitä tarkoitan. Vihervasemmisto katsoo, että Suomelle on hyväksi heidän maahanmuuttonsa ja kulttuurivaikutuksensa, vaikke he itse ovat syyllisiä siihen, miksi niin monet Lähi-idän ja Afrikan maat ovat epätoimivia. Ihmisethän sen yhteiskunnan luovat. Mutta tuoko tuollainen siirtolaisuus kehitystä tai parannusta suomalaiseen tai länsimaiseen yhteiskuntaan, kun tiedämme, että länsimaiset vankilatkin ovat suhteellisen täynnä noita mainittujen alueiden epäsopeutuneita siirtolaisia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 13, 2019, 10:18:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 12, 2019, 20:17:02
Tiedätte hyvin mitä tarkoitan. Vihervasemmisto katsoo, että Suomelle on hyväksi heidän maahanmuuttonsa ja kulttuurivaikutuksensa, vaikke he itse ovat syyllisiä siihen, miksi niin monet Lähi-idän ja Afrikan maat ovat epätoimivia. Ihmisethän sen yhteiskunnan luovat. Mutta tuoko tuollainen siirtolaisuus kehitystä tai parannusta suomalaiseen tai länsimaiseen yhteiskuntaan, kun tiedämme, että länsimaiset vankilatkin ovat suhteellisen täynnä noita mainittujen alueiden epäsopeutuneita siirtolaisia?

Joo tarkoitat, että länsimaat(rikkaat maat) saavat kyllä ryöstää vähemmän kehittyneiden resurssit ja luonnovarat halvalla.

Mutta perskuta, jos alkavat muuten oireileen ja valittamaan osaansa glopaalissa järjestyksessä.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 13, 2019, 22:15:00
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 13, 2019, 10:18:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 12, 2019, 20:17:02
Tiedätte hyvin mitä tarkoitan. Vihervasemmisto katsoo, että Suomelle on hyväksi heidän maahanmuuttonsa ja kulttuurivaikutuksensa, vaikke he itse ovat syyllisiä siihen, miksi niin monet Lähi-idän ja Afrikan maat ovat epätoimivia. Ihmisethän sen yhteiskunnan luovat. Mutta tuoko tuollainen siirtolaisuus kehitystä tai parannusta suomalaiseen tai länsimaiseen yhteiskuntaan, kun tiedämme, että länsimaiset vankilatkin ovat suhteellisen täynnä noita mainittujen alueiden epäsopeutuneita siirtolaisia?

Joo tarkoitat, että länsimaat(rikkaat maat) saavat kyllä ryöstää vähemmän kehittyneiden resurssit ja luonnovarat halvalla.

Mutta perskuta, jos alkavat muuten oireileen ja valittamaan osaansa glopaalissa järjestyksessä.
En tarkoittanut, enkä puhunut mistään ryöstöistä. Minä puhuin siitä, että kehitysmaalainen maahanmuutto on meille haitallista, koska luo meistä heidän kaltaisiaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 14, 2019, 12:15:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 13, 2019, 22:15:00
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 13, 2019, 10:18:34
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 12, 2019, 20:17:02
Tiedätte hyvin mitä tarkoitan. Vihervasemmisto katsoo, että Suomelle on hyväksi heidän maahanmuuttonsa ja kulttuurivaikutuksensa, vaikke he itse ovat syyllisiä siihen, miksi niin monet Lähi-idän ja Afrikan maat ovat epätoimivia. Ihmisethän sen yhteiskunnan luovat. Mutta tuoko tuollainen siirtolaisuus kehitystä tai parannusta suomalaiseen tai länsimaiseen yhteiskuntaan, kun tiedämme, että länsimaiset vankilatkin ovat suhteellisen täynnä noita mainittujen alueiden epäsopeutuneita siirtolaisia?

Joo tarkoitat, että länsimaat(rikkaat maat) saavat kyllä ryöstää vähemmän kehittyneiden resurssit ja luonnovarat halvalla.

Mutta perskuta, jos alkavat muuten oireileen ja valittamaan osaansa glopaalissa järjestyksessä.
En tarkoittanut, enkä puhunut mistään ryöstöistä. Minä puhuin siitä, että kehitysmaalainen maahanmuutto on meille haitallista, koska luo meistä heidän kaltaisiaan.


Taitaa tapahtua päinvastoin, eli kehitysmaiden valtaa pitävät omaksuvat rikkaimpien tavat rosvota ja kahmia kaiken mahdollisen.
Siinä läntiset ja nykyään itäisetkin suurvallat näyttävät hyvää esimerkkiä.

Aikoinaan maahanmuuttajia oikein haettiin kehitysmaista kahleisiin sidottuina, kumma nyt vastustaa, kun tulevat vapaaehtoisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 14, 2019, 21:50:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 14, 2019, 12:15:56
Aikoinaan maahanmuuttajia oikein haettiin kehitysmaista kahleisiin sidottuina, kumma nyt vastustaa, kun tulevat vapaaehtoisesti.
Ei ole koskaan haettu maahanmuuttajia väkisin. Orjia haettiin! Ymmärrä historiaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 14, 2019, 23:36:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 14, 2019, 21:50:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 14, 2019, 12:15:56
Aikoinaan maahanmuuttajia oikein haettiin kehitysmaista kahleisiin sidottuina, kumma nyt vastustaa, kun tulevat vapaaehtoisesti.
Ei ole koskaan haettu maahanmuuttajia väkisin. Orjia haettiin! Ymmärrä historiaa.

Niin. Jos oikein taantumukselliseksi heittäytyy niin orjakaupan kieltäminen oli suuri virhe ja hankaloitti tarpeettomasti mm. maatalousyritysten ja parempien perheiden elämää. Varmaan verotustakin oli sen takia kiristettävä.

Eihän meillä ole puutetta tekemättömistä töistä, vaan halvasta työvoimasta. Koska maahanmuuttajatkaan eivät tule halvoiksi, meidän varmaankin pitäisi ottaa orjia. Mutta kun tuo prkleen EU on taas esteenä rajoituksineen ja direktiiveineen.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 15, 2019, 00:07:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 14, 2019, 23:36:27
Eihän meillä ole puutetta tekemättömistä töistä, vaan halvasta työvoimasta. Koska maahanmuuttajatkaan eivät tule halvoiksi, meidän varmaankin pitäisi ottaa orjia. Mutta kun tuo prkleen EU on taas esteenä rajoituksineen ja direktiiveineen.
Itse en halua halpatyövoimaa, koska Suomi elää paremmin ilman heitä. Kokoomus ja vihervasemmisto ehkä haluavat, mutta heissä onkin jotain vialla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 15, 2019, 09:06:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 14, 2019, 21:50:54
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 14, 2019, 12:15:56
Aikoinaan maahanmuuttajia oikein haettiin kehitysmaista kahleisiin sidottuina, kumma nyt vastustaa, kun tulevat vapaaehtoisesti.
Ei ole koskaan haettu maahanmuuttajia väkisin. Orjia haettiin! Ymmärrä historiaa.

Tarkoitatko, että nuo haetut olivat orjia jo haettaessa, vai millainen se orjuuksien historia mahtaakaan olla?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 16, 2019, 20:26:00
Omat myivät vierasheimoisia orjia, jotkut ostivat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 17, 2019, 11:15:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 16, 2019, 20:26:00
Omat myivät vierasheimoisia orjia, jotkut ostivat.

Elikkä länsimainen hyvä kapitalismi toimi odotusten mukaan, kysyntä luo tarjontaa.

Ihan erilainen homma, kuin sipilän hallituksen aktiivimalli, ne "pöljät" luulivat, että tarjonta luo kysyntää. eivät ymmärrä kapitalismin lainalaisuuksista yhtään mitään.

Ylitarjontahan romahduttaa markkinat eikä kukaan pärjää, ilman tukea, tai sitten menee konkurssiin ja ihmisistä puhuttaessa se tarkoittaa keltaliivit päälle ja katukiviä irrottelemaan, ellei ole varaa narunpätkää hankkia kaupasta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 17, 2019, 22:17:36
Asukkaiden keskimääräisen älykkyyden merkitystä kansakunnan yleisen menestymisen kannalta voisi havainnollistaa seuraavan kuvan avulla, jossa olettamuksena on sadan pisteen keskiarvo.

Olettakaamme, että maassa asuu viisi miljoonaa ihmistä. Tällöin 680.000 (13,6%) heistä kuuluu ryhmään "superior", 110.000 ryhmään "very superior to gifted" ja 5.000 ryhmään "aivan huiput". Yhteensä näitä tehoihmisiä on 15,9 prosenttia kansasta eli 795.000. 

(https://blacklabellogic.files.wordpress.com/2016/12/iq-levels.jpg)

Jokainen älykkyytensä puolesta potentiaalisesti menestyvä ei tietenkään oikeasti menesty, koska kaikki eivät edes pyri menestymään. Joidenkin menestymisen tien katkaisee alkoholismi, joidenkin masennus, joidenkin onnettomuus, joidenkin laiskuus tai pelkkä huono tuuri. Lähes 800.000 ihmistä on kuitenkin niin suuri joukko, että siitä riittää ihmisiä vetämään kansakuntaa eteenpäin tieteen ja teknologian ja talouden saralla, jos olosuhteet sen muuten sallivat. Voihan kansakunnan kehitys mennä vinksalleen, vaikka kansalaiset olisivatkin älykkäitä. Pohjois-Korea lienee yksi tunnetuimmista esimerkeistä nykyaikana.

Jos kansakunnan älykkyystaso alenee keskimäärin viidellätoista pisteellä väestönvaihdon ansiosta, seuraukset ovat radikaalit. Edellä mainittuja älynsä puolesta potentiaalisesti hyvin menestyviä ei olekaan kuin 2,3 prosenttia väestöstä eli 115.000. "Very superior to gifted" -luokassa on vain 5.000 ihmistä, ja aivan huippuja on vain kourallinen.

Edellä mainitut luvutkin ovat tietysti vielä kohtalaisen suuria pelkkinä lukuina tarkasteltuina, mutta kun otetaan huomioon, että näistä ihmisistä vain osa valikoituu merkittäviin kansakuntaa eteenpäin vieviin tehtäviin, tieteen ja tekniikan ja talouden huippuyksilöistä alkaakin olla pula.

On lisäksi otettava huomioon se, että edellä mainituilla huippuyksilöillä on taakkanaan miljoonia älykkyystasoltaan heikohkoja ihmisiä. Maasta ei voi tulla menestystarinaa tällaisella väestöpohjalla. Todetessaan, että eivät onnistu nostamaan maataan onneen ja rikkauteen, johdossa olevat huippuyksilöt alkavatkin usein täyttää omia taskujaan kansakunnan kustannuksella. Alussa heillä ehkä vielä on kuvitelmia ja uskoa paremmasta, mutta he kyynistyvät ennen pitkää huomatessaan korkeat tavoitteet mahdottomiksi saavuttaa.

Se, että Afrikan maat laahaavat kehityksessä Euroopan maita jäljessä, johtuu mielestäni osittain edellä mainitusta. Muitakin syitä voi tietysti olla. 

(https://pvanlenth.files.wordpress.com/2018/09/african-iq-of-70-2707-black-and-white-iq-distribution-in-america.jpg)

J.P.Roos: Älykkyyden poikkeamilla varsinkin korkeamman älykkyyden suuntaan on ollut ja on iso merkitys ihmiskunnan kehityksessä. Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa. Juuri siksi on niin omituista että yliopistoissa älykkyys on tabu, ja Ylikoskenkin täytyy nähdä paljon (turhaa) vaivaa älykkyyden vähättelemiseksi. Älykkyys on takuulla merkittävä selittäjä, jota vain ei uskalleta käyttää (tai puhua siitä oikealla nimellä).

https://www.mv.helsinki.fi/home/jproos/AikalainenYlikoski.htm
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 17, 2019, 23:25:41
Minä tunnen monta älykästä ihmistä jotka ovat täysiä idiootteja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - joulukuu 18, 2019, 07:37:27
Tuottaako älykkyys elintasoa vai elintaso älykkyyttä?
Veikkaisin molempia, jos kerran itä-ja länsi-saksalaisilla on ollut jopa 17 pisteen ÄO-eroja.
https://reason.com/2012/08/07/nations-smart-rich-wealth-creation/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 18, 2019, 07:53:37
a4:n mainitsemassa artikkelissa ehdotetaan taloudellista vapautta yhdeksi tekijäksi, joka on omiaan nostamaan älykkystasoa ja varallisuutta. Tämä selittäisi itä- ja länsisaksalaisten eroakin. Ensiksi mainituthan elivät kymmeniä vuosia sosialismin ikeen alla. Vaikutukset kenties näkyvät vielä. Olisiko myös elinkeinorakenteella ja asuinpaikoilla (maaseutu/kaupunki) ja työllisyystilanteella merkitystä. Kenties itä on kärsinyt myös aivovuodosta, kun fiksuimmat ovat lähteneet parempien tulojen toivossa länteen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - joulukuu 18, 2019, 08:13:30
^ Vai olisiko kyse geneettisistä  eroista, jotka eivät muutu vaikka muu maailma muuttuisi?
Homo Sovieticus?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Tai miten tuo humanismilta haiskahtava itä-saksalaisten kommunismin uhrien ymmärtäminen sopisi yönmustien afrikkalaisten arvioimiseen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 18, 2019, 16:21:12
Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 18, 2019, 18:07:33
^
Taitaa äly kokea inflaation keskustellessa, viisaiden kansalaisten kanssa.

Väittely ja kinaaminen saa enemmän huomiota, mutta ei se mitään, jos sen itse tietää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 18, 2019, 20:02:10
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 17, 2019, 11:15:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 16, 2019, 20:26:00
Omat myivät vierasheimoisia orjia, jotkut ostivat.

Elikkä länsimainen hyvä kapitalismi toimi odotusten mukaan, kysyntä luo tarjontaa.

Ihan erilainen homma, kuin sipilän hallituksen aktiivimalli, ne "pöljät" luulivat, että tarjonta luo kysyntää. eivät ymmärrä kapitalismin lainalaisuuksista yhtään mitään.
Orjuus on monisyinen asia. Länsimaat ovat ottaneet orjia, suomalaisia ja Välimeren ihmisiä on viety orjiksi mm. arabi-berberimaihin ja ottomaaneille. Ikävää, mutta historiaa puolin ja toisin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 18, 2019, 20:10:13
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - joulukuu 17, 2019, 23:25:41
Minä tunnen monta älykästä ihmistä jotka ovat täysiä idiootteja.
Niin tunnen minäkin. Mutta Kopekin ed. kommentissa (älykkyystilastot) on asiaa, jota ei pitäisi väistää, vaan ymmärtää. Eivät Vanhasen, Lynn:n tai Hernnsteinin ja Murrayn tutkimukset mihinkään mutuihin perustu, vaan varsin laajoihin analyyseihin. Ne täyttävät tieteellisten tutkimusten kriteerejä. En sano, että olisivat välttämättä oikeassa, mutta osaltaan selittävät älykkyyskysymyksiä. Jokainen asiallinen tutkimushan vie teoriota lähemmäs faktoja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 18, 2019, 20:11:59
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 18, 2019, 08:13:30
^ Vai olisiko kyse geneettisistä  eroista, jotka eivät muutu vaikka muu maailma muuttuisi?
Homo Sovieticus?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Tai miten tuo humanismilta haiskahtava itä-saksalaisten kommunismin uhrien ymmärtäminen sopisi yönmustien afrikkalaisten arvioimiseen?
Jokainen sosialistinen ja totalitaarinen yhteiskunta on toki aina tehnyt parhaansa kitkeäkseen älyä yhteiskunnasta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 18, 2019, 20:46:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 18, 2019, 16:21:12
Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - joulukuu 18, 2019, 21:38:03
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2019, 20:46:12
Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä ...

Tuohon kun yhdistetään hyvä viinapää, kyky järjestää mahtavia bileitä ja sujuva kännykameran käyttö, ollaan menestysreseptin äärellä  ansainta- ja urakehitysasteikolla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 18, 2019, 22:09:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2019, 20:46:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 18, 2019, 16:21:12
Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..
Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - joulukuu 19, 2019, 00:56:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 18, 2019, 20:11:59
Jokainen sosialistinen ja totalitaarinen yhteiskunta on toki aina tehnyt parhaansa kitkeäkseen älyä yhteiskunnasta.
Ja vieläpä onnistunut siinä 17 ÄO-pisteen verran Itä-saksassa.

Mutta miten ihonväri liitty tähän Flynnin ilmiöön (https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6)?:
IQs in developing countries also rise as they modernise and will eventually catch up those in developed countries. Best of all, rising IQs led to better moral reasoning, putting racism and sexism on the defensive.

In the late 1970s, an experiment took 46 black adoptees and gave half to black professional families and half to white professionals with all the mothers having 16 years of education. When their IQs were tested at eight-and-a-half, the white-raised kids were 13.5 IQ points ahead. The mothers were asked to do problem-solving with their children. Universally, the blacks were impatient, the whites encouraging. Immediate achievement is rewarded in black subculture but not long-term achievement where you have to forgo immediate gratification."
He tells me of research showing that "when American troops occupied Germany at the end of the second world war, black soldiers left behind half-black children and white soldiers left behind all-white. By 11, the two groups had identical average IQs. In Germany, there was no black subculture."

Lähde (https://www.theguardian.com/education/2016/sep/27/james-flynn-race-iq-myths-does-your-family-make-you-smarter)
Mustienkin alakulttuuri lienee valtakulttuurin sanelemaa kotoutumattomuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 19, 2019, 07:56:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 18, 2019, 22:09:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2019, 20:46:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 18, 2019, 16:21:12
Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..
Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.

Tuskinpa kovinkaan merkittävä, kun miettii sitäkin, miten se suomalaisten älykkyys vaikutti Suomen menestykseen ennen itsenäistymistämme. Se nyt kuitenkin on vaikkapa aikaa, jolloin omat isovanhempani syntyivät eli todelakin vain kädenojennuksen päässä. Väitän edelleen, että itsenäistymisemme jälkeinen kehitys on johtunut kyllä pääsääntöisesti ihan muista tekijöistä kuin "älykkyysgeeneistämme" (ja siihen periytyvään älykkyyteenhän nyt sinäkin viittaat, eikö, et vaikkapa koulutuksen, ruuan ja muiden ympäristötekijöiden avulla nousevaan). Kun meillä näin, on näin luultavasti muissakin maissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 19, 2019, 12:35:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 18, 2019, 20:11:59
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 18, 2019, 08:13:30
^ Vai olisiko kyse geneettisistä  eroista, jotka eivät muutu vaikka muu maailma muuttuisi?
Homo Sovieticus?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Homo_sovieticus

Tai miten tuo humanismilta haiskahtava itä-saksalaisten kommunismin uhrien ymmärtäminen sopisi yönmustien afrikkalaisten arvioimiseen?
Jokainen sosialistinen ja totalitaarinen yhteiskunta on toki aina tehnyt parhaansa kitkeäkseen älyä yhteiskunnasta.

Niin, nykyään se hoidetaan erilaisilla älylaitteilla ja alustataloudella, jonka orjaksi joutunee aika moni, ellei itse pääse rakentelemaan alko-rytmejä, < koodikieltä, jos viina loppuu.

Koululaiset kuulemma (luin jostakin) eivät nykyään osaa oikein lukea ja kirjoittaakaan, mutta löytävät kyllä netistä "luotettavia" tietoja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 25, 2019, 22:58:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 19, 2019, 07:56:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 18, 2019, 22:09:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2019, 20:46:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 18, 2019, 16:21:12
Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..
Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.

Tuskinpa kovinkaan merkittävä, kun miettii sitäkin, miten se suomalaisten älykkyys vaikutti Suomen menestykseen ennen itsenäistymistämme. Se nyt kuitenkin on vaikkapa aikaa, jolloin omat isovanhempani syntyivät eli todelakin vain kädenojennuksen päässä. Väitän edelleen, että itsenäistymisemme jälkeinen kehitys on johtunut kyllä pääsääntöisesti ihan muista tekijöistä kuin "älykkyysgeeneistämme" (ja siihen periytyvään älykkyyteenhän nyt sinäkin viittaat, eikö, et vaikkapa koulutuksen, ruuan ja muiden ympäristötekijöiden avulla nousevaan). Kun meillä näin, on näin luultavasti muissakin maissa.
Kyllä minä veikkaan, että älymme on kehittynyt sotalapsien tasolta nykyiselle, mm. parempien kehitysolosuhteiden vuoksi. Lapset ovat vanhempiaan viksumpia.
Osin kertoo siitä, että ruoka on ravitsevampaa ja lapset saavat enemmän ravintoa, kuin edeltävät sukupolvet. Osin myös sitä tarkoitan, että yhteiskuntamme on monipuolisempi, kuin 50-60-lukujen mallit. En liberaalisuutta hylkää, se on paljon hyvää tuonut. Nykymaailmassa vaan näen hieman syytä/tarvetta sille konservatiiviselle vastareaktiolle, kun liberalismi vetää övereitä.

Kuten olen sanonut, mikä tahansa aate tekee itsestään hirviön, kun vetää aatettaan liikaa äärimmäisyyksiinsä. Nyt liberalismi on sitä tehnyt, kun vastustaa "liberalismin nimessä" jopa avioliittoja ja terveitä perheitä tms.. Äärireaktio saa aikaan konservatiivisen vastareaktion, mikä on terve ilmiö. Järkeä takaisin! Trump, Brexit jne. ovat vain esimerkkejä siitä, että vastareaktio toimii. Halutaan takaisin sitä arvomaailmaa yhteiskuntaan, jota liberalismi ylireagoidessaan hukkasi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 26, 2019, 07:18:21
^Tosin edelleenkään kukaan ei vastusta avioliittoja, vaan se on pelkkä oma olkiukkosi. Sinäkö olisit menossa naimisiin lesbonaisen kanssa, mutta kun hankalasti hänelle on tarjottu mahdollisuus naispuoliseenkin siippaan, on projektisi saanut vakavan kilpailijan? Oikeesti Toope - jonkun ihan TOISEN IHMISEN avioituminen ja parisuhdepreferenssit eivät ole esteenä sille, että sinä saat pyrkiä solmimaan sellaisen parisuhteen, jota kaipaat itse. Homoliitot eivät millään tavalla estä sinua löytämästä itsellesi uutta naista. Eikä homoliittojen kieltäminen auta sinua siinä onnistumisessa millään tapaa. Miksi kuvittelet, että erilaisuuden salliminen kaventaa sinun mahdollisuuksiasi olla omanlaisesi omassa elämässäsi? Mistä kehität jatkuvasti tämän perusteettoman väitteen, että erilaisuuden salliminen on vaatimus sen sun "perinteisen tavallisuuden" kieltämiseksi?

Tälläkin palstalla näitä liberaaleja näkemyksiä tuovat esiin tyypillisesti kirjoittajat, jotka ovat itse juuri niitä ihan "tavallisia" (siis valkoisia, heteroita, kantasuomalaisia jne). Hekö sinusta siis kiivaasti vastustavat ja ovat kieltämässä - sen mitä he itse ovat?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 26, 2019, 12:31:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 19, 2019, 07:56:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 18, 2019, 22:09:08
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2019, 20:46:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 18, 2019, 16:21:12
Ma luulen, että älykkyyden määrä kansakunnalla ei ole ollenkaan niin olennainen tekijä sen menestymisen kannalta kuin se, miten tuota älyään pääsevät kansalaiset käyttämään siten, että siitä voi koitua jotain hyötyä. On huomattavasti yleisempää, että juttu kompastuu mahdollisuuksien puutteeseen kuin lopulta älyn puutteeseen. Systeemin vain pitää olla sellainen, että ne, joilla olisi annettavaa pääsevät antamaan. Vieläpä ilman, että joku paljon pöljempi ensin on ovimiehenä päättämässä, saako tehdä ja saako resurssejakin.

Niin, eihän siitä ole kovin pitkä aika, kun esimerkiksi naisten panos yhteiskunnan menestymisen edistäminen kiellettiin, kun naiset eivät saaneet koulutusta, eivät päässet yliopistoon, eivät saaneet työpaikkoja tai päässeet virkoihin jne.. Sama päti alempiin säätyihin, ja jopa muihin kuin aatelisiin.

---
Ylipäätänsä tuo yhtäläisyysmerkin laittaminen älykkyyden ja menestymisen välille on vähän kyseenalainen väite. Tietääkseni ainakin Mensan jäsenillä on laidasta laitaan ammatteja, ihan duunariammattejakin. Henkilö voi olla mensalainen, ja samanaikaisesti esimerkiksi sosiaalisesti kömpelö, huonoitsetuntoinen tai muuten toistaitoinen. Toki älykkäät pärjäävät usein älykkyyttä vaativissa tehtävissä paremmin kuin tyhmät, mutta esimerkiksi keskinkertainen ja ahkera voi pärjätä yhtä hyvin joissakin tehtävissä kuin älykäs mutta laiska.

Se keskinkertainen ehkei tosin niitä huippukeksintöjä tee, mutta voi viedä silti tiedettä eteenpäin omalla vähän vaatimattomammalla tavallaan. Mikähän on yliopistotutkijoiden älykkyysprofiili? Olen tavannut joitakin varsinaisia pässinpäitä yliopistolla, joten veikkaan, että voi olla aika laidasta laitaan, vaikka ehkä normaalijakauman vähän paremmalla puolella enemmistö olisikin.

Voi olla, että yritysjohtajalle on etua älykkyydestä, mutta toisaalta etua voi olla vaikka psykopaattisesta tunnekylmyydestä (voi tehdä henkilöstön vähennyksiä helpommin ja vähemmin tunnintuskin).

Mitä tule valtioiden menestymiseen, niin siihen varmaan vaikuttavat niin miljuunat muutkin asiat kuin vain kansan keskimääräinen älykkyys. Esim. geografia, historia, kulttuuri, sotaisuus, härskys ryövätä naapuri- tai siirtomaiden resurssit (materiaaliset, orjat) jne..
Monia tekijöitä on, siitä olen varma. Väestön keskimääräinen älykkyys saattaa silti olla yksi niistä tekijöistä.

Tuskinpa kovinkaan merkittävä, kun miettii sitäkin, miten se suomalaisten älykkyys vaikutti Suomen menestykseen ennen itsenäistymistämme. Se nyt kuitenkin on vaikkapa aikaa, jolloin omat isovanhempani syntyivät eli todelakin vain kädenojennuksen päässä. Väitän edelleen, että itsenäistymisemme jälkeinen kehitys on johtunut kyllä pääsääntöisesti ihan muista tekijöistä kuin "älykkyysgeeneistämme" (ja siihen periytyvään älykkyyteenhän nyt sinäkin viittaat, eikö, et vaikkapa koulutuksen, ruuan ja muiden ympäristötekijöiden avulla nousevaan). Kun meillä näin, on näin luultavasti muissakin maissa.

Suomella on kai mennyt sitä paremmin taloudellisesti, mitä enemmän tänne on tullut ulkomaalaisia? Meillä nimittäin kaiketi menee nyt paremmin kuin vaikka 1970-luvulla. Siitä minulla ei ole mitään aavistusta, miksi meillä menee taloudellisesti nyt paremmin, kun en paljoa taloustieteestä ymmärrä. Jos kuitenkin oletetaan, että rasistien perusteesit ulkomaalaisten (Afrikan ja Lähi-idän) tyhmyydestä ja populaation keskimääräisen älykkyyden aikaansaamasta taloudellisesta menestyksestä pitäisivät muka paikkansa, eikö Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulta 2020-luvulle pikemminkin todista aivan päinvastaiseen suuntaan, siis että rasistien perusteesit eivät pidä paikkansa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 26, 2019, 12:37:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 12:31:55

Suomella on kai mennyt sitä paremmin taloudellisesti, mitä enemmän tänne on tullut ulkomaalaisia? Meillä nimittäin kaiketi menee nyt paremmin kuin vaikka 1970-luvulla. Siitä minulla ei ole mitään aavistusta, miksi meillä menee taloudellisesti nyt paremmin, kun en paljoa taloustieteestä ymmärrä. Jos kuitenkin oletetaan, että rasistien perusteesit ulkomaalaisten (Afrikan ja Lähi-idän) tyhmyydestä ja populaation keskimääräisen älykkyyden aikaansaamasta taloudellisesta menestyksestä pitäisivät muka paikkansa, eikö Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulta 2020-luvulle pikemminkin todista aivan päinvastaiseen suuntaan?

Tai sitten siitä huolimatta.

Yleinen maailmantalouden nousu on ilmeisen iso vaikuttaja "suomalaisuus" tai afrikkalaisuus ei taida olla syy-seurausyhteydessä kovin oleellinen tekijä.

Mutta glopaalinen afrikkalaisten raaka-aineiden edullinen hyväksikäyttö on varmaan auttanut muuta maailmaa, kuten suomeakin siinä sivussa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:06:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:11:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 12:31:55
Suomella on kai mennyt sitä paremmin taloudellisesti, mitä enemmän tänne on tullut ulkomaalaisia? Meillä nimittäin kaiketi menee nyt paremmin kuin vaikka 1970-luvulla. Siitä minulla ei ole mitään aavistusta, miksi meillä menee taloudellisesti nyt paremmin, kun en paljoa taloustieteestä ymmärrä. Jos kuitenkin oletetaan, että rasistien perusteesit ulkomaalaisten (Afrikan ja Lähi-idän) tyhmyydestä ja populaation keskimääräisen älykkyyden aikaansaamasta taloudellisesta menestyksestä pitäisivät muka paikkansa, eikö Suomen taloudellinen kehitys 1970-luvulta 2020-luvulle pikemminkin todista aivan päinvastaiseen suuntaan, siis että rasistien perusteesit eivät pidä paikkansa?
2017 tilanne:
https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/neljannesmiljoona-kavijaa-ruojajonossa-myllypurossa-uuden-ruoka-apumallin-kehittaminen-jatkuu?fb_comment_id=1845750082213630_1856289854492986#389ec5a4 (https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/neljannesmiljoona-kavijaa-ruojajonossa-myllypurossa-uuden-ruoka-apumallin-kehittaminen-jatkuu?fb_comment_id=1845750082213630_1856289854492986#389ec5a4)
Ennätysmäärä ruoka-apua hakevissa. Hyvä vaiko huono ilmiö?

Totta kai talous on kehittynyt 1970-luvulta 2010-luvulle. Maahanmuutto kehitysmaista on vaan haitannut kehitystä, koska heikentää huoltosuhdetta, nostaa sosiaaliriippuvaisten määrää ja kasvattaa rikollisuutta.

https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/ (https://www.talentia-lehti.fi/ruokajonot-poistuvat-helsingista-2019/)
Noin sitä ajatellaan ja suunnitellaan.
1500 ihmistä jonossa... :o
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Saares - joulukuu 27, 2019, 03:55:25
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2019, 11:13:22
safiirin aiemmin linkkamasta wiki-linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihmisen_pituus:

Vuonna 2011 julkaistujen uusien kasvukäyrien mukaan suomalaisten nuorten miesten keskipituus on 180,7 senttimetriä.

Vuonna 1922 suomalaisen 25-45-vuotiaan miehen keskipituus oli 171 senttimetriä.


Kivikautisen Gravetten kulttuurin aikaiset eurooppalaiset metsästäjä-keräilijämiehet olivat keskimäärin 183 senttimetriä pitkiä. Kun maanviljelys tuli Eurooppaan noin 8000 vuotta sitten, miesten keskipituus aleni lyhyessä ajassa 20 senttimetriä.

Olettaisin, että kaksostutkimuksia, joista väite, että pituudesta 90% johtuu geeneistä, on peräisin, ei liene tehty sillä lailla, että kaksoset ovat eläneet tyystin toisenlaisissa ruokakulttuureissa, esim. riisikulttuurissa ja toisaalta länsimaisessa lihanmättökulttuurissa.
Perheen sisäiset pituuserot voivat olla huomattavasti suuremmat kuin 15-20 sm. Tämä samoista geeneistä tai ruoasta huolimatta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:06:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 28, 2019, 22:16:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:06:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.
Jos on kasvettu vähäisellä ravinnolla, lapsista ei ehkä tule viksuimpia? Jos eletään kulttuureissa, joissa koraani on sallittu kirja, lapsista ei tule sivistyneitä.
Kasvatus ja kulttuuri ratkaisevat. Jos vanhemmat opettavat lapsiaan ja panostavat heihin, lapsista tulee sivistyneitä, jopa tiedemiehiä, ei vain imaameja.

Hyvä bloggaus "Jaskalta":
http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2019/12/uusinta-geneettisia-ominaispiirteita.html (http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2019/12/uusinta-geneettisia-ominaispiirteita.html)
Lainaa1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

3) Yhteisö, joka elää ankarissa luonnonoloissa harvaan asutulla seudulla. Seutu, jossa tuntemattoman kohtaaminen ilman todistajia mahdollistaisi helpon ryöstömurhan. Mutta kuten antropologit ovat laskeneet, tällaisten tiheä esiintyminen tuhoaisi yhteisön ja voimakkaampi naapuriyhteisö kykenisi asuttamaan alueen. Niinpä yhteisössä kehittyy luottamus tuntemattomiin, ehkä hieman kyräilevä ja juro asenne, mutta kuitenkin usko siihen, että ihmisiin voi luottaa. Geneettisesti tätä voisi kutsua sinisilmäisyydeksi, kuvaannollisessa mielessä.

4) Yhteisö, joka on edelliselle esimerkille tietyssä mielessä vastakkainen eli sitoutunut omaan kyläänsä tai perheeseensä asutuksen ollessa tiheää. Tällöin on ymmärrettävää, että luotetaan vain lähimpiin ja koska muut koetaan kilpailijoiksi, heiltä yritetään hankkia resursseja väkivallalla tai varkauksilla. Jos on olemassa geneettinen ominaisuus, joka altistaa huijaamiseen ja epärehellisyyteen (aivan kuten edellisessä esimerkissä, jossa piti kuvitella tälle vastakkainen geneettinen ominaisuus), se varmasti yleistyy yhteisössä jossa sen esiintyminen on hyödyllistä.

Ja ratkaisut tehtäviin:

1) Itäaasialainen, esimerkiksi japanilainen yhteisö on paikka, jossa kasvojen säilyttäminen on kaikkein tärkeintä eikä normista poikkeamista sallita. Ja kyllä, Japanissa ADHD:tä on vähiten maailmassa ainakin joidenkin tutkimusten mukaan.

2) Juutalaisessa kulttuurissa isän velvollisuus on opettaa poikiaan (jotkut opettavat myös tyttäriään) ja seuraukset näkyvät. Nobelisteissa juutalaisia on niin että päät yhteen kolisevat. Muistelen lukeneeni jostakin, että muinaisina aikoina fiksuimmat laitettiin rabbeiksi ja olivat eniten moniavioisia, jolloin kyseiset geenit olisivat yleistyneet entisestään.

3) Nyt olemme Suomessa. Jos suomalaiset jostain luonteenpiirteestään maailmalla tunnetaan, niin se on sinisilmäisyys. Meitä pidetään helposti huijattavina, jos kohta myös luotettavina. Tähän voidaan tietysti todeta, että sama piirre on muillakin skandinaaveilla ja tuntemattoman auttaminen on kenties voimakkainta inuiteilla. Vastaväitteitä esiintyy venäläisten suhteen, jotka ovat eläneet samoissa olosuhteissa mutta tunnetaan huijaamisesta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa tuntemattomien suhteen; venäläiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä tuntemattomille. Huijaaminen on suunnitelmallista toimintaa, ei satunnaista. Lisäksi venäläinen yhteiskunta turpeeseen sidottuine maaorjineen on ollut hyvin erilainen muihin pohjoisiin alueisiin nähden, mikä on aiheuttanut toisenlaista valintapainetta.

4) Arabeilla on sanonta: minä veljeäni vastaan, minä veljeni kanssa serkkuani vastaan, minä serkkuni kanssa heimoani vastaan, minä heimoni kanssa kansaani vastaan. Merkitystä ei ole oikealla ja väärällä, vaan sillä kuka on läheisempi eli tribaalisuudella. Seurauksena on valehtelevien selkäänpuukottajien yhteiskunta, joka pysyy jotenkuten kasassa vain heimosidonnaisuuden takia tuottamatta mitään edistystä.

Edellisistä esimerkeistä kaksi ensimmäistä eli individialistisuuteen ja älykkyyteen liittyvien periytyminen ovat helpompia hyväksyä. Johan tähän riittää eläinmaailman tarkastelu; on olemassa sekä laumassa että yksin eläviä lajeja ja tämä on varmasti geeneissä. Samoin älykkyyden periytyminen on ilmeistä, sillä muussa tapauksessa sirkuksessa voisivat esiintyä vaikka sammakot koirien sijaan. On itsestään selvää, että ihmispopulaatioiden välillä on näissä seikoissa eroja.

Loput artikkelista.
Mutta kyllähän kulttuureissa on eroja, kuten viineissä...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 28, 2019, 22:21:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:06:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.
Eikö Afrikassa ole resursseja? Hyviä maatalousalueita? Tehokkaita karjatalousalueita? Metalli- ja raakatalousalueita?
Resursseja on. Kykenevätkö ihmiset hyödyntämään niitä yhteiseksi hyväkseen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - joulukuu 29, 2019, 06:58:46
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 28, 2019, 22:16:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:06:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.
Jos on kasvettu vähäisellä ravinnolla, lapsista ei ehkä tule viksuimpia? Jos eletään kulttuureissa, joissa koraani on sallittu kirja, lapsista ei tule sivistyneitä.
Kasvatus ja kulttuuri ratkaisevat. Jos vanhemmat opettavat lapsiaan ja panostavat heihin, lapsista tulee sivistyneitä, jopa tiedemiehiä, ei vain imaameja.

Olemme käyneet pitkän keskustelun siitä, miten mielestäsi ulkomailta vauvana Suomeen adoptoidut ovat sellaista huonoa ainesta, jota maahamme et halua. Näin, vaikka ei pientä vauvaa ole vielä siihen mennessä ehditty kasvattaa, ravintoon ehditään hyvin vielä tehdä parannuksia eivätkä vauvat yleensä Koraania lueskele. Miksi siis vastusta näitä adoptioita? Miksi näissä tapauksissa uskosi vanhempien opetuksen ja panostuksen vaikutukseen loppuu? Etkö luota siihen, että suomalaiset adoptiovanhemmat ovat hyviä vanhempia?

LainaaHyvä bloggaus "Jaskalta":
...
1) Kuvitellaan yhteisö, jossa tärkeää on normin noudattaminen. Sooloilijoita katsotaan karsaasti ja heidät karkoitetaan yhteisön ulkopuolelle tai poistetaan geenipoolista teloittamalla. Esiintyisikö tällaisessa yhteisössä runsaasti ADHD:tä? Aika ilmeistä on se, että yhteisön jäsenet kehittyisivät laumasieluiseen suuntaan, niin hyvässä kuin pahassakin.

Sinä itse olet jatkuvasti hehkuttanut homogeenisen yhteisön toimivuutta. Olet itse todennut kannattavasi kristinuskoa, vaikka et uskokaan sen Jumalaan, ihan vain kulttuurisen yhtenäisyyden tuojana. Normien noudattamista pidät erittäin tärkeänä ja yhteiskunnan menestyksen avaimena. Erilaisuutta karsastat ja haluaisit estää erilaisten pääsyn maahamme.

Lainaa2) Otetaan yhteisö, joka arvostaa suuresti opillista sivistystä tai ylipäätään opiskelua, vaikka se olisikin yhteisön teknisen tai henkisen kehityksen kannalta hyödytöntä. Siinä vanhempien velvollisuus on opettaa lapsensa lukemaan ja kouluttaa heitä säännöllisesti. Ne, jotka eivät tässä menesty, karsiutuvat varmasti enenevissä määrin geenipoolista ja yhteisön jäsenet kehittyisivät keskimääräistä opinhaluisemmiksi.

Etkös juuri vastikään kertonut, että Suomessa ihmisiä ylikoulutetaan? Sinusta ylipopistotasoinen koulutus on meillä aivan liian laajaa, koska oikeastaan yhteiskuntamme tarvitsisi sellaista alemman tason ammatillista osaamista. Insinöörejä varsinkin.

Näin ollen siis itse toteat, että meidän ei kannata pyrkiä sellaiseen menestykseen, jota nuo lahjakkaat juutalaiset pystyvät saamaan aikaan, mutta laumasieluisuus on toivottavaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 29, 2019, 13:07:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 28, 2019, 22:21:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 26, 2019, 23:06:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 26, 2019, 13:48:23
Niin, kausaalisuhteita populaation keskimääräisen väitetyn älykkyyden ja populaation taloudellisen menestymisen välillä saattaa tosiaankin olla todella vaikea osoittaa, kun talouteen varmaankin vaikuttavat perin monet syyt. Mutta siis jos mitä, niin Suomen talous- ja maahanmuuttohistoria esim. vuosikymmeninä 1900, 1970 ja 2020 ei ainakaan anna tukea rasistien teeseille ks. edellinen viestini.
Toki sinunkaan ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista leimata erilaisia mielipiteitä "rasismiksi".

No kerro sitten, jos kerran kyse ei ole rasisimista, miksi ne samat tekijät, jotka ovat auttaneet suomalaisten älykkyyden nousemisessa, eivät voisi toimia muilla kansoilla. Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Aiemminhan olet liputtanut sen puolesta, että juuri älykkyydestä on johtunut se, miksi jotkut kansat ovat saaneet valtionsa kukoistamaan ja kehittymään verrattuna toisiin. Minulle jää hämäräksi, miten se on voinut tapahtua, jos tuo älykkyys on saavuttanut tämän korkean tasonsa vasta sen jälkeen, kun tuo menestys on jo saatu aikaan.
Eikö Afrikassa ole resursseja? Hyviä maatalousalueita? Tehokkaita karjatalousalueita? Metalli- ja raakatalousalueita?
Resursseja on. Kykenevätkö ihmiset hyödyntämään niitä yhteiseksi hyväkseen?

Onhan noita hyvin hyödynnetty,, mutta ei niitä nyt sentään afrikkalaisille riitä, kunhan rikkaat länsimaat edes saavat halpoja tuotteita ja edullisia raaka-aineita.

Voit kyllä  juoda kahvisi, kaakaosi ja syödä hedelmiä hyvällä omallatunnolla, onhan tuottajakin saanut siitä jonkun roposen, vaikka suurin osa maksamastasi summasta "valuukin" rikkaille monikansallisille firmoille ja heidän omistajilleen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - joulukuu 29, 2019, 20:57:10
Eikö Itä-Saksassa ollut resursseja pysytellä rikkaan Länsi-Saksan tasolla, myös ÄO-luvuissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 29, 2019, 21:42:07
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 29, 2019, 20:57:10
Eikö Itä-Saksassa ollut resursseja pysytellä rikkaan Länsi-Saksan tasolla, myös ÄO-luvuissa?
Se kulttuuri, se ideologia. Kaikki yhteiskuntamallit eivät älyä hyödynnä, sosialismi jopa tuhoaa älyä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 29, 2019, 21:44:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 29, 2019, 13:07:43
Onhan noita hyvin hyödynnetty,, mutta ei niitä nyt sentään afrikkalaisille riitä, kunhan rikkaat länsimaat edes saavat halpoja tuotteita ja edullisia raaka-aineita.

Voit kyllä  juoda kahvisi, kaakaosi ja syödä hedelmiä hyvällä omallatunnolla, onhan tuottajakin saanut siitä jonkun roposen, vaikka suurin osa maksamastasi summasta "valuukin" rikkaille monikansallisille firmoille ja heidän omistajilleen.
Mikseivät itse hyödynnä omaksi edukseen tehokkaammin? Niinhän mekin resursseillamme pyrimme tekemään?
Mikseivät luo yhteiskuntia, jotka ajavat yhteisiä etuja?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - joulukuu 30, 2019, 00:45:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 29, 2019, 21:42:07
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 29, 2019, 20:57:10
Eikö Itä-Saksassa ollut resursseja pysytellä rikkaan Länsi-Saksan tasolla, myös ÄO-luvuissa?
Se kulttuuri, se ideologia. Kaikki yhteiskuntamallit eivät älyä hyödynnä, sosialismi jopa tuhoaa älyä.
Jääkö Itä-Saksa pysyvästi huonompaan tilaan taloudellisesti ja ÄO-luvuissa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_jälleenyhdistyminen#Yhdistymisen_vaikutukset (https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_j%C3%A4lleenyhdistyminen#Yhdistymisen_vaikutukset)

Neljännesvuosisata myöhemmin Saksassa on jo paljon kansalaisia, jotka ovat syntyneet kahtiajaon päätyttyä. Kokemus idän ja lännen erilaisuudesta onkin paljolti sukupolvikysymys, kertoo lehdistöneuvos Merja Sundström Suomen Berliinin-suurlähetystöstä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000001003512.html

Varsinkin Saksan teollisuuden vahvimmalla seudulla eli Ruhrin teollisuusalueella pohditaan vakavasti sitä, onko enää sopivaa puhua siitä, että länsi auttaa itää. Saksan talous- ja sosiaalipolitiikan rakenne on yhdistymisen jälkeen kehittynyt.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001746830.html

Yhdysvaltalaisen Berliinissä opettavan ekonomistin Michaela Burdan mielestä idän menestysaskeleita ei enää voida ylenkatsoa. Yhdistyminen on menestystarina, vaikka sen yhteenlasketut kustannukset nousevat kahteen biljoonaan eli 2000 miljardiin euroon.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/saksojen-yhdistyminen-on-taloudellinen-menestystarina/4504318#gs.ohp47y

Entä Afrikka, sen kehitysmaiden väestönkasvun hillitseminen? Tarvitseeko sekin taloudellista kasvua tuekseen?
Onko se saanut sitä riittävästi länsimailta, noustakseen kehittyneiden valtioiden mantereeksi?
Vai onko länsi sosialisoinut Afrikan resursseja itselleen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 30, 2019, 01:08:33
Itä-Saksahan voi tulevaisuudessa olla terveempi, kun siellä ei ole niitä turkkilaisia ja libanonilaisia klaaneja, mitä Berliinissä on. Tsekatkaa joskus Pertti Rönkön uutisia Berliinistä FB:stä! Hurjaa luettavaa siitä, miten Berliinin alamaailma on monikulttuuristunut! Mamuklaanit hallitsevat huumekauppaa ja kiristystoimintaa. Ulkkareita joka jengi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 30, 2019, 01:11:00
Etelä-Afrikka on oma tapauksensa. Onko musta hallinto onnistunut, jos liki miljoona valkoista on lähtenyt?
Uusi Zimbabveko?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 30, 2019, 11:17:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 29, 2019, 21:44:27
Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 29, 2019, 13:07:43
Onhan noita hyvin hyödynnetty,, mutta ei niitä nyt sentään afrikkalaisille riitä, kunhan rikkaat länsimaat edes saavat halpoja tuotteita ja edullisia raaka-aineita.

Voit kyllä  juoda kahvisi, kaakaosi ja syödä hedelmiä hyvällä omallatunnolla, onhan tuottajakin saanut siitä jonkun roposen, vaikka suurin osa maksamastasi summasta "valuukin" rikkaille monikansallisille firmoille ja heidän omistajilleen.
Mikseivät itse hyödynnä omaksi edukseen tehokkaammin? Niinhän mekin resursseillamme pyrimme tekemään?
Mikseivät luo yhteiskuntia, jotka ajavat yhteisiä etuja?

Eihän sellaisia yhteiskuntia ole olemassakaan jotka ajaisivat pelkästään yhteisön etuja- tarkoitat ilmeisesti kommunismia-- se on jo kuollut aate.

Mitä me teemme resusseillamme, tuskin sen kummempaa kuin muutkaan sijoittajalla on vain yksi tavoite >voitto, ja sen mukanaan tuoma muu hyöty, kuten valta.

Jokainen ajaa omaa etuaan ja sikisihän on helppoa johtaa muualta paikallista afrikkalaista pyrkyriä tuottamaan sellaisia tuotteita joille on markkinat valmiina rikkaissa maissa.

Myös lainaustoiminta tukee sitä maailmanpankki rahoittaa sellaita toimintaa, mikä menee rikkaissa maissa kaupaksi, muuhun tuskin saa rahoitusta, no ehkä kiina omine intresseineen hieman vaikuttaa, mutta samat tavoitteet heilläkin, eli oma etu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 31, 2019, 21:06:33
Kykenivät suomalaiset toimimaan yhteisen etunsa eteen itsenäistymisen jälkeen ja 1944 jälkeen. Mikseivät afrikkalaiset voisi/kykenisi?
Ei tarvita gepardihattuja, vaan vastuullisia johtajia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 18, 2020, 15:47:26
Tahtomattani tulin innostuneeksi tapahtumasta (https://kantapaikka.net/index.php/topic,299.msg48443.html#msg48443), joka nyt pienen pohdinnan jälkeen on osoittautunut mielestäni oikein kultakaivokseksi. Se nimittäin ainakin näyttää osoitavan, että määräkin tuottaa pitkällä tähtäimellä laatua.

Esimerkki siis osoittaa, että täysin ummikkokin voi keksiä tieteellisesti mullistavan idean ja täysin siitä riippumatta, ettei hänen älykkyysosamääränsä riitä ymmärtämään ideansa hyödyllisyyttä. Kunhan siis aikaa idiooteille annetaan riittävästi.

Okei, tässä tapauksessa ummikko keksii pyörän uudelleen, mutta keksiipähän jotain helvetin hyödyllistä. En kuitenkaan näe mitään luonnonlakia, joka estäisi joitain ummikoita esittämästä tälläkin hetkellä jossain ja jotain yhtä mullistavia idoeita, mutta edellisestä poiketen sellaisia, joiden toimivuutta älykkäät ihmiset eivät vain ole vielä päässeet testaamaan, kun eivät ole kyseisistä ideoista tietoisia.

Menestymisemme yksi mahdollistajista - jos kohta ei kuitenkaan ainut tai välttämätön- on näin ollen se, kuinka hyvin altistamme älykkäät yksilömme toisistaan poikkeaville (myös hyvillekin) idoille, joita - kuten tässä esimerkissä huomaamme - voivat esittää myös täydelliset idiootitkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 18, 2020, 16:26:15
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Jos ravinnon määrä parantaa älykkyyttä, fiksuimpia amerikkalaisia ovat mustaihoiset naiset.

U.S. Department of Health and Human Service:

African American women have the highest rates of being overweight or obese compared to other groups in the U.S. About four out of five African American women are overweight or obese.

https://minorityhealth.hhs.gov/omh/browse.aspx?lvl=4&lvlid=25

Vai olisiko ravintoa tullut nautittua jo vähän liikaakin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2020, 16:33:21
Liika ravinto tosiaan tyhmentää eli heikentää kognitiivista kapasiteettia jollain tietyllä tilastollisella todennäköisyydellä, ja liikalihavuuskin, ja sen seurannaissairaudet, puhumattakaan vääränlaisesta ravinnosta, jossa ei esim. ole omega-3-rasvahappoja, proteiinia, vitamiineja, mineraaleja, ja muita tarpeellisia ravintoaineita riittävästi, tai jossa on joitakin ravintoaineita liikaa. Ravinnonpuute, varsinkin esimerkiksi proteiinien ja välttämättömien rasvahappojen puute tyhmistää sekin.

"Parempi ravinto" siis tarkoittaa terveydelle optimaalista ravintoa optimaalisissa määrin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 18, 2020, 16:38:07
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 18, 2020, 16:26:15
Lainaus käyttäjältä: safiiri - joulukuu 27, 2019, 07:24:56
Miten voit tietää, että afrikkalaisilla parempi arvinto, parempi koulutus, parempi taloudellinen tilanne jne. ei auttaisi älykkyyden nousemiseen seuraavissa sukupolvissa?

Jos ravinnon määrä parantaa älykkyyttä, fiksuimpia amerikkalaisia ovat mustaihoiset naiset.

U.S. Department of Health and Human Service:

African American women have the highest rates of being overweight or obese compared to other groups in the U.S. About four out of five African American women are overweight or obese.

https://minorityhealth.hhs.gov/omh/browse.aspx?lvl=4&lvlid=25

Vai olisiko ravintoa tullut nautittua jo vähän liikaakin?

Mä en nyt täysin seuraa päättelyketjuasi, kuinka tuo, mitä Safiiri tuossa listaa älykkyyden todennäköisiksi syiksi, typistyy omassa viestisäsi pelkästään nautitun ravinnon määräksi. Vai mitä minä en tässä nyt hiffaa (kaiken muun lisäksi)?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 18, 2020, 21:51:44
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 18, 2020, 16:38:07

Mä en nyt täysin seuraa päättelyketjuasi, kuinka tuo, mitä Safiiri tuossa listaa älykkyyden todennäköisiksi syiksi, typistyy omassa viestisäsi pelkästään nautitun ravinnon määräksi. Vai mitä minä en tässä nyt hiffaa (kaiken muun lisäksi)?
Lainaus Safiirin kirjoituksesta oli kommentissani ainoastaan johdatuksena aiheeseen. Varsinaisesti otin kantaa siihen usein esitettyyn väitteeseen, että mustaihoisten heikommat tulokset älykkyystesteissä johtuisivat ravinnon puutteesta.

Jos älykkyysosamääränsä saa nousemaan parillakymmenellä pisteellä siirtymällä "parempaan ravintoon", voisiko joku neuvoa, millainen tämä älyruokavalio tarkalleen ottaen olisi. Minuakin voisi kiinnostaa hieman petrata henkistä suorituskykyäni, jos se pelkällä ruualla onnistuu. "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä" ei taida olla kovin tieteellinen neuvo.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2020, 22:30:53
Suurimmat vaikutukset älykkyyteen varmaan ovat nimenomaan sikiö- ja lapsuusaikaisella ravinnolla, sillä tuolloin aivot kasvavat voimmakkaimmin. Neuronien rakentamiseen tarvitaan oikeanlaisia rasva-happoja, joita pitää saada ravinnosta, muuten eivät aivot kehity optimaalisesti.

Jonkin verran voi aikuinenkin suojata aivojaan esim. aivohalvaukselta (voi laskea älykkyyttä) syömällä terveellistä ravintoa. Täällä joitakin Aivoliiton vinkkejä: https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/ruoka/aivot-rakastavat-varikasta-ruokaa
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 18, 2020, 22:55:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 18, 2020, 21:51:44
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 18, 2020, 16:38:07

Mä en nyt täysin seuraa päättelyketjuasi, kuinka tuo, mitä Safiiri tuossa listaa älykkyyden todennäköisiksi syiksi, typistyy omassa viestisäsi pelkästään nautitun ravinnon määräksi. Vai mitä minä en tässä nyt hiffaa (kaiken muun lisäksi)?
Lainaus Safiirin kirjoituksesta oli kommentissani ainoastaan johdatuksena aiheeseen. Varsinaisesti otin kantaa siihen usein esitettyyn väitteeseen, että mustaihoisten heikommat tulokset älykkyystesteissä johtuisivat ravinnon puutteesta.

Jos älykkyysosamääränsä saa nousemaan parillakymmenellä pisteellä siirtymällä "parempaan ravintoon", voisiko joku neuvoa, millainen tämä älyruokavalio tarkalleen ottaen olisi. Minuakin voisi kiinnostaa hieman petrata henkistä suorituskykyäni, jos se pelkällä ruualla onnistuu. "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä" ei taida olla kovin tieteellinen neuvo.

Safiiri esitti listan asioita, joiden tulisi olla kunnossa. Ei pelkästään ravinnon, josta kertsi laittoikin jo sen oleellisen. Ja muutenkin jos olet elänyt länsimaisella ruokavaliolla, en usko, että sinä voisit älykkyyttäsi enää paljoakaan petrata ravintoasi tarkkailemalla.

EDIT: Muistelisin kuitenkin, että Kiinalaisilla olisi Vanhanen & co -mielipidekirjoitusten mukaan pinna pari länsimaalaisia korkeampi äo. Ehkäpä siirtyminen kiinalaiselle ruokavaliolle olisi vastaus kysymykseesi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 18, 2020, 23:46:04
Joissakin tutkimuksissa soijaravinnon (muistaakseni nimenomaan Kiinassa) on havaittu suojaavan rintasyövältä. Suoja on kuitenkin vahvin niillä, jotka ovat soijaa syöneet lapsesta alkaen, joten myöhäisherännäisyys keski-iässä ehkei ole kovin suuri vaikutuksiltaan. Saattaa olla, että jonkin ruokavalion suotuisat - tai haitalliset - vaikutukset kasaantuvat vuosien tai vuosikymmenien kuluessa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - tammikuu 19, 2020, 00:53:57
^Joo. Luulen kanssa, että Kopekin etsikkoaika älykkyytensä mahdolliseksi kohentamiseksi kulinaristisin keinoin on jo takana päin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 19, 2020, 11:45:40
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 18, 2020, 21:51:44
Lainaus käyttäjältä: Kansan syvät rivit - tammikuu 18, 2020, 16:38:07

Mä en nyt täysin seuraa päättelyketjuasi, kuinka tuo, mitä Safiiri tuossa listaa älykkyyden todennäköisiksi syiksi, typistyy omassa viestisäsi pelkästään nautitun ravinnon määräksi. Vai mitä minä en tässä nyt hiffaa (kaiken muun lisäksi)?
Lainaus Safiirin kirjoituksesta oli kommentissani ainoastaan johdatuksena aiheeseen. Varsinaisesti otin kantaa siihen usein esitettyyn väitteeseen, että mustaihoisten heikommat tulokset älykkyystesteissä johtuisivat ravinnon puutteesta.

Jos älykkyysosamääränsä saa nousemaan parillakymmenellä pisteellä siirtymällä "parempaan ravintoon", voisiko joku neuvoa, millainen tämä älyruokavalio tarkalleen ottaen olisi. Minuakin voisi kiinnostaa hieman petrata henkistä suorituskykyäni, jos se pelkällä ruualla onnistuu. "Syö särkeä, se kasvattaa järkeä" ei taida olla kovin tieteellinen neuvo.

Jos nyt jatketaan samanlaisella otteella, niin selitä, miten voisi hankkia sellaiset älykkäät geenit itselleen. Ihan vain siitä tämä kysymys kumpuaa, kun sehän on tässä vastakkain asetettu ympäristötekijöiden kanssa, jotta onkohan tuo äly niiden sijaan peräisin perimästä eli geeneistä. Miten siis pitäisi toimia, jotta sellaiset huippuälyn tuottavat geenit sais omakseen? Minua voisi myös kiinnostaa hieman petrata henkistä suorituskykyäni, sillä ei kai sitä koskaan liikaa voi olla...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 19, 2020, 12:10:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 18, 2020, 21:51:44"Syö särkeä, se kasvattaa järkeä" ei taida olla kovin tieteellinen neuvo.

En nyt tähän hätään (ei hätää, vaan laiskuus) löytänyt muuta lähdettä kalansyönnin puolustamiselle kuin Suomen ehkä tunnetuimman lääkärin ja pillerikauppiaan, Tohtori Tolosen, artikkelin jossa viitattiin ruotsalaiseen tutkimukseen.

Lainaus käyttäjältä: http://www.tritolonen.fi/uutiset/1291-kalan-syonti-lisaa-poikien-alykkyyttaTutkimuksen julkaisi maaliskuun Acta Pediatrica –lehti.

Lohen, makrillin ja muiden rasvaisten kalojen – ja vähemmässä määrin myös vähärasvaisemman tonnikalan – sisältämät omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä kehittyville aivoille; omega-3:t auttavat aivoja toimimaan normaalisti läpi koko elämän, korostavat ruotsalaistutkijat. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että lapset, joiden äidit ovat syöneet raskauden aikana runsaasti rasvaista kalaa, ovat älykkäämpiä kuin muut lapset. Vanhemmatkin kalansyöjät säilyttävät muita paremmin kognitiiviset taitonsa.
...
kävi ilmeiseksi, että säännöllisillä kalansyöjillä oli keskimäärin korkeampi älykkyysosamäärä (ÄO) kuin pojilla, jotka söivät kalaa harvemmin kuin kerran viikossa. Kalaa syöneet pojat olivat nmyös verbaalisesti ja spatiaalisesti lahjakkaampia kuin muut. Ero säilyi kaikissa kolmessa testissä, vaikka tutkijat kontrolloivat sekoittavat tekijät, kuten perheen sosioekonomisen aseman ja vanhempien koulutustason.

Eli kyllä sillä on jonkun tutkimustuloksen mukaan vaikutusta. Toisaalta, älykkäimmät pojat pitäisi löytyä lohenkasvattajien perheistä. Jossain Kustavin ja Ahvenanmaan huiteilla taitaa olla kehittymässä Suomelle oma keksijänero. Jos sitten viljellyssä pullakalassa on likikään samoja ominaisuuksia kuin vapaana uivissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 21, 2020, 19:40:12
Jotkut ovat teoretisoineet niin (kuten koirarotujen kanssa), että ihmisilläkin äärimmäisten ryhmien risteytyminen loisi hyvää geeniperimää, koska ei ainakaan loisi sisäsiittoisuutta. Mutta eikös tällaista "koetta" ole tehtykin aikoinaan! Etelä-Afrikkaan muodostui aikoinaan värillisten ryhmä, joka oli sekoitusta valkoisten ja mustien risteymästä, samoin kuin Pohjois-Amerikassa orja-aikana. Teoriassahan noiden tulisi olla aika menestyviä ryhmiä, mutta ovatko?

Etelä-Afrikan värilliset eivät ole menestyneempiä kuin valkoiset, ehkä menestyneempiä kuin mustat. Eivät USA:n sekarotuiset ole mikään menestyksekäs ryhmä. Jos valkoiset ja mustat risteytyvät, tulos ei olekaan menestystarina. He sijoittuvat menestyksessään mustien ja valkoisten välialueelle. Saan nyt taas pian rasismisyytöksiä, mutta ehkä älykkyysjakauma kertoo jotain asiasta, olettaen Tatu Vanhasen tms. olevan oikeassa? Värilliset muodostavat välimuodon, eivät superryhmää. Jos mustien älykkyys on alhaisempi ja valkoisten korkeampi, risteymät muodostavat välimuodon, eivät erityislahjakasta ryhmää. Ryhmä A (ÄO=80) ja Ryhmä B (ÄO=100) = tuloksena ryhmä (ÄO=90). Tatu Vanhanen puhui siitä, että risteytyminen eri roturyhmien välillä olisi hyödyllistä mustille.
Mutta onko se sitä meille?

Vähän ajatusvirtaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 22, 2020, 08:34:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 21, 2020, 19:40:12
Jotkut ovat teoretisoineet niin (kuten koirarotujen kanssa), että ihmisilläkin äärimmäisten ryhmien risteytyminen loisi hyvää geeniperimää, koska ei ainakaan loisi sisäsiittoisuutta.

Äärimmäisten? Mikä on "äärimmäinen" ryhmä? Kuka on ehdottanut jotain "äärimmäisten" risteyttämistä - edes koirissa? Hyvin äärimmäisten koirarotujen risteyttämisessä ei ole mitään hyvää, eikä kukaan järkevä koirankasvattaja halua yrittää risteyttää chihuahuaa tanskandoggin kanssa. Syytkin ovat aivan ilmeisiä. Joitakin koirarotuja ehdotetaan tervehdytettäväksi risteyttämällä niitä erittäin harkitusti jonkun toisen rodun kanssa, mutta ennemminkin jonkun sellaisen, joka ei ole kovin kaukana piirteiltään ja käyttötarkoitukseltaan.

Ihmisissä ei ole mitään "äärimmäisiä", vaan kaikki maailman ihmiset ovat geneettisesti erittäin lähellä toisiaan. Koko "tajunnanvirtasi" lähtee heti liikkeelle niin virheellisesti, ettei se voi johtaa mihinkään.

Lainaa
Mutta eikös tällaista "koetta" ole tehtykin aikoinaan! Etelä-Afrikkaan muodostui aikoinaan värillisten ryhmä, joka oli sekoitusta valkoisten ja mustien risteymästä, samoin kuin Pohjois-Amerikassa orja-aikana. Teoriassahan noiden tulisi olla aika menestyviä ryhmiä, mutta ovatko?

Ei pitäisi, koska sisäsiittoisuuden ongelma ei ole menestymisen heikkoudessa, vaan perinnöllisten sairauksien yleisyydessä. Eri väestöryhmien menestymiseen vaikuttaa paljon geenejä enemmän se yhteiskunnallinen asema, joka niillä on. Se myös "periytyy", vaikkakaan ei geneettisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 22, 2020, 09:56:26
Hesarissa oli pari päivää sitten laaja artikkeli koiraroduista. Siinä kerrottiin mm. seuraavaa:

ERI koiraroduilla on tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, ja niihin vaikuttavat geenit näyttävät sisältyneen koirien perimään.

"Persoonallisuuspiirteet samoin kuin käyttäytymisongelmat ovat aika rotutyypillisiä. Eri roduilla on vähän erilaisia taipumuksia. Se viittaa siihen, että perimällä on ihan merkittävä rooli", sanoo molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.

"Persoonallisuuspiirteet samoin kuin käyttäytymisongelmat ovat aika rotutyypillisiä. Eri roduilla on vähän erilaisia taipumuksia. Se viittaa siihen, että perimällä on ihan merkittävä rooli", sanoo molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.


---

Rotu tarkoittaa koirien kohdalla samaan lajii kuuluvaa erilaista ryhmää, joka kuitenkin on risteytymiskelpoinen muiden roduiksi kutsuttujen ryhmien kanssa.

Onko olemassa muita kuin poliittisia syitä sille, että ihmislajiin kuuluvia ulkonäöltään ja fyysiseltä rakenteeltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä ei saa sanoa roduiksi, vaikka tällainen näkemys aikaisemmin hyväksyttiin?

Johtuuko pelkästään poliittisista syistä, että "ihmisrotujen" - joita ei siis myönnetä olevan olemassa - välillä ei tunnusteta olevan käyttäytymiseroja ja luonne-eroja eikä muitakaan henkisiin ominaisuuksiin liittyviä eroja?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - tammikuu 22, 2020, 15:23:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 22, 2020, 09:56:26
Onko olemassa muita kuin poliittisia syitä sille, että ihmislajiin kuuluvia ulkonäöltään ja fyysiseltä rakenteeltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä ei saa sanoa roduiksi, vaikka tällainen näkemys aikaisemmin hyväksyttiin?

Johtuuko pelkästään poliittisista syistä, että "ihmisrotujen" - joita ei siis myönnetä olevan olemassa - välillä ei tunnusteta olevan käyttäytymiseroja ja luonne-eroja eikä muitakaan henkisiin ominaisuuksiin liittyviä eroja?

Syyt ovat poliittisia ja periytymistieteellisiä, en tiedä sanoa missä suhteessa, tai miten sellaista suhdelukua pitäisi mitata. Toisin kuin puhdasrotuisilla koirilla, ihmisten pariutumista verilinjansa kanssa ei valvota tarkalla kasvattajatyöllä ja rotuyhdistysten kautta. Näin ollen puhdasrotuisista ihmisistä on pulaa. Itse asiassa koirien kanssa tilanne on tavallaan sama, sillä rotumääritelmät kaventavat varsinaista kasvatustyötä. Analogiaa voisi seurata pidemmällekin, sillä se kuvaa sekä rodunjalostuksen käytännön ongelmia että kasvatustyötä tekevien uskomusten ja olemuksellisen biologian yhteenkietoutunutta luonnetta. Nimenomaan rotuajattelu on luonut terveysongelmia, joita alkukoirilla joko ei ollut tai jotka ainakin olivat siten dilutoituneet koko populaatioon, ettei niitä olisi voinut kuvailla epidemian kaltaisina. Näiden roturajojen puhtauden varjelemiseksi kasvattajat tappelevat keskenään, vaikka koirien kannalta juuri niiden hämärtäminen olisi todennäköisesti parempi. Rotulinjojen olemassaolon syy on varsin poliittinen itsessään, so. instrumentaalinen ajattelu (https://en.wikipedia.org/wiki/Instrumental_and_value_rationality)*.

'Poliittiset syyt' on tässä niin epäselvä määre, että sitä pitäisi avata: se ei tarkoita pelkästään näiden eroavaisuuksien tunnustamatta jättämistä -jos toki sitäkin- vaan samaa ongelmaa, johon törmää koirien kanssa työskentelevien ihmisten kanssa. Kun ymmärrys yksilöä kohtaan jää vajaaksi, on helppo vetäytyä rotukategorian vaatimusten taakse koiran käytöksen selittämiseksi. Minua on kiehtonut monta vuotta kysymys siitä, mikä kotikoiran käytöksessä on opittua ja mikä sisäsyntyistä. Koira näet on joustava olento siinä missä ihminen, ja kumpikin joutuu sopeutumaan kasvattajiensa uskomuksiin. Uskomukset puolestaan voivat, niin kuin tiedetään, olla sekä epätosia että seurauksiltaan myrkyllisiä.

*En kovin paljoa perusta Nozickin tai Rawlsin hypotetisoinneista, kai ne silti toimivat esileikkinä niiden kritiikille. Esimerkiksi samassa artikkelissa kappale James Gouinlockin kritiikistä ja siitä eteenpäin on jo parempaa antia. Omat tuntosarveni nousivat tietenkin heti, kun Dewey mainitsee virheellisen dualismin, sillä olen kritisoinut etenkin virheellisiä dualismeja varmaan viimeiset parikymmentä vuotta.

Dewey wrote of "intelligence" rather than "rationality" because he considered reasoning to be a two-step way of thinking, not two distinct structural capacities. It involves endless linking of available means to proposed ends. Gouinlock wrote: "Realization of the good life [a contextual end for Dewey, not Nozick's universal want satisfaction] depends ... on the exercise of intelligence. Indeed, his instrumentalism ... is a theory concerning the nature of intelligent conduct."[6]:ix

Gouinlock criticized Rawls and Nozick for contaminating conditional instrumental reasoning by isolating value rational principles of truth and justice from experienced conditions.[9]:xxx, xxxv-vi
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 22, 2020, 15:30:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 22, 2020, 09:56:26
Hesarissa oli pari päivää sitten laaja artikkeli koiraroduista. Siinä kerrottiin mm. seuraavaa:

ERI koiraroduilla on tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, ja niihin vaikuttavat geenit näyttävät sisältyneen koirien perimään.

"Persoonallisuuspiirteet samoin kuin käyttäytymisongelmat ovat aika rotutyypillisiä. Eri roduilla on vähän erilaisia taipumuksia. Se viittaa siihen, että perimällä on ihan merkittävä rooli", sanoo molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.

"Persoonallisuuspiirteet samoin kuin käyttäytymisongelmat ovat aika rotutyypillisiä. Eri roduilla on vähän erilaisia taipumuksia. Se viittaa siihen, että perimällä on ihan merkittävä rooli", sanoo molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.


---

Rotu tarkoittaa koirien kohdalla samaan lajii kuuluvaa erilaista ryhmää, joka kuitenkin on risteytymiskelpoinen muiden roduiksi kutsuttujen ryhmien kanssa.

Onko olemassa muita kuin poliittisia syitä sille, että ihmislajiin kuuluvia ulkonäöltään ja fyysiseltä rakenteeltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä ei saa sanoa roduiksi, vaikka tällainen näkemys aikaisemmin hyväksyttiin?

Johtuuko pelkästään poliittisista syistä, että "ihmisrotujen" - joita ei siis myönnetä olevan olemassa - välillä ei tunnusteta olevan käyttäytymiseroja ja luonne-eroja eikä muitakaan henkisiin ominaisuuksiin liittyviä eroja?

On syitä. Rodut syntyvät jalostuksen tuloksena. Ihmisten jalostamista toki on ajoittain yritetty harjoittaa, mutta ei sitä kuitenkaan missään ole lopulta saatu toteutettua sellaisessa mittakaavassa, että tosiaan olisi pystytty saamaan aikaan rotu. Rotuhan myös katoaa heti, kun jalostus loppuu. Rotukoirien ei todellakaan anneta lisääntyä vapaasti, vaan sopivat yhdistelmät valtaan huolella ja tarkasti niiden ominaisuuksia ja haluttua lopputulosta pohtien.

KOirarotujen luonne-erot ovat jokseenkin vähän mikään uutinen, jos edes jotain koirista teiteeä. Koirarotujeni jalostamisessa se syy on ollut tuottaa johonkin tiettyyn työhön tai tehtävään erityisen sopivia koiria. Nimenomaan siis on etsitty vaikkapa erityisen hyvin paimentamiseen, saaliin ajamiseen tai vartioimiseen sopivaa LUONNETTA. Ulkonäköerojenkin taustalla on tyypillisesti jokin työtehtävään liittyvä tarve. Esim. Mäyräkoira on lyhytjalkainen, jotta se mahtuu mäyränkoloon, mutta myös peloton ja ärhäkkä luonteeltaan, jotta se sinne mäyrän perään uskaltautuu. Kyseisessä uutisessa siis ei ole mitään uutta siinä, että eri koiraroduilla on erilainen luonne. Se on itsestäänselvyys. Jos vaikkapa luet kuvauksia koiraroduista, niin nehän ovat kaikki myös selkeästi kuvauksia rodun luonteesta. Jalostuksella tätä luonnetta vaalitaan, eikä haluta sotkea paimenviettisen bordercollien toimivuutta antamalla sille vaikkapa riistaviettiä tuovia geenejä.

Luulitko, että koiraroduissa ainoa juju on siinä, minkä näköinen koira on? Tässä vaikkapa esimerkkinä kuvaus  mäyräkoirasta:

LainaaPersoonallisuus:
Koostaan huolimatta mäyräkoira tunnetaan rohkeasta luonteestaan, ja se voi haastaakin paljon itseään suurempia eläimiä. Osa mäyräkoirista suhtautuu vieraisiin ja toisiin koiriin aggressiivisesti.

Perhekoirana mäyräkoira on uskollinen seuralainen ja hyvä vahtikoira. Se tulee hyvin toimeen lasten kanssa kunhan saa hyvää kohtelua. Mäyräkoira voi olla hieman haastava koulutettava.

Jotkut kasvattajat uskovat, että eri mäyräkoiratyypeillä on erilaiset luonteet. Esimerkiksi pitkäkarvaisen mäyräkoiran sanotaan olevan rauhallisempi kuin lyhytkarvaisen, ja karkeakarvaisen sanotaan olevan muita ekstrovertimpi ja esiintymishaluisempi.

Mäyräkoirat on jalostettu pyytämään saalista luolissa, joten ei ole ihme, että niistä monet pitävät kaivamisesta. Osa on myös kovia haukkumaan, ja erään tutkimuksen mukaan ne tuhoavat paikkoja muita koiria enemmän.
https://www.hillspet.fi/dog-care/dog-breeds/dachshund

Vastaavasti kaikista muistakin roduista aina kerrotaan niiden luonteesta tai persoonallisuudesta - joka tietenkin sitten ilmenee käyttäytymisessä. Tuo Hesarin artikkeli ei siis todellakaan kertonut mitään uutta "paljastaessaan", että rotukoirien luonne on niiden geeneissä. Nääs sen tietää jo siitä, että se on tuotettu jalostuksen keinoilla. Se on alunperin paljon olennaisempi asia, johon koirilla on jalostuksen avulla pyritty vaikuttamaan kuin ulkonäkö, koska koirien jalostamisen alkuidea on muokata niistä toimivia työvälineitä.

Jos siis ihmisrotuja halutaan, niin pitäisi olla jokin tarve ja tehtävä, johon sopivia sitten pyrittäis sopivia yhdistelmiä vanhemmiksi valikoimaan. Nykyajattelun mukaan vain saattaa olla vähän hankalaa perustella, miksi olisi ok etukäteen valita tehtävä, johon sitten tilaustyönä ryhdyttäis sukupolvi sukupolvelta kasvattamaan sopivia ominaisuuksia omaavia ihmisiä. Ikävästi ihmisellä projekti myös kestää aika kauan, kun sukukypsyyttä ei saavuteta puolivuotiaana koirien tavoin. KOirasukupolven pituus on ehkä 4 vuotta, kun ihmisellä sellaiset 30 vuotta. Jalostustyön tulokset siis saadaan aikas paljon hitaammin. Se tekee myös ihmisen jalostamisen vähän typeräksi, kun eihän me osata edes ennustaa, millaisille aloille pitäis kouluttaa näitä jo syntyneitä, saati että osaisimme sukupolvien päähän ennustaa, millaisia taipumuksia tulevaisuudessa sukupolvien päästä tarvittais. Ei koiriakaan osata jalostaa mihin tahansa sopiviksi, vaan jalostus tarvitsee näkemyksen siitä, millaisia ominaisuuksia sillä yritetään vahvistaa. Se niinkuin on se idea koirien jalostuksessa ::) - ja roduissa.


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - tammikuu 22, 2020, 15:33:25
(Englanniksi rotu ihmisillä 'race', koirilla 'breed'.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 22, 2020, 15:48:38
Niin ja sekin vielä, että susissa ei puhuta eri roduista, vaan sudella on alalajeja. Yksi suden alalaji on kesykoira eli Canis lupus familiaris.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - tammikuu 22, 2020, 15:58:29
Analogia roduista on ja olisi kyllä hyödyllinen, kunhan sitä käytetään oikein ja huomataan myös sen muut implikaatiot ja niiden tärkeys. Näin on usein laita analogioiden kanssa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 22, 2020, 16:27:07
Myös sen voisi sitten nuista koiraroduista ottaa soviteltavaksi ihmisiin, miten nopeasti rotuominaisuudet muuttuvat, jos jalostussysteemistä luovutaan. Vapaasti keskenään lisääntyvissä koirissa se voidaan havaita ns. katukoirissa, joilla kyllä kaikki äärimmäiset ominaisuudet tasoittuvat erittäin nopeasti. Siten koirista voisi oppia sen, ettei taatusti ihmisissäkään vapaasti keskenään lisääntyvät säilytä mitään geneettisiä ominaispiirteitä aina vain, vaan jos olisikin jokin geneettisesti periytyvä piirre x, niin eipä aikaakaan kun se silmiinpistävänä katoaisi ja sekoittuisi muihin ilmetäkseen satunnaisesti ja eri vahvuuksilla. Rodullisten ominaisuuksien säilyminen sukupolvesta toiseen nimenomaan edellyttää jalostusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 22, 2020, 22:42:34
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 22, 2020, 08:34:42
Ihmisissä ei ole mitään "äärimmäisiä", vaan kaikki maailman ihmiset ovat geneettisesti erittäin lähellä toisiaan. Koko "tajunnanvirtasi" lähtee heti liikkeelle niin virheellisesti, ettei se voi johtaa mihinkään.
Itse asiassa ihmisryhmien genomeissa on eroja. Esim. siinä, että eurooppalaisperäisillä ihmisillä on n. 2% neanderthalilaisten geeniperimää, samoin kuten aasialaisilla on "denisovanihmisen" perimää, jotka taas puuttuvat afrikkalaisilta. Geenipoolissa siten on eroja, vaikkei toki niin paljon, etteikö risteytyminen onnistuisi. Silti, genomeissa on eroja.

LainaaEri väestöryhmien menestymiseen vaikuttaa paljon geenejä enemmän se yhteiskunnallinen asema, joka niillä on. Se myös "periytyy", vaikkakaan ei geneettisesti.
Miksi Haiti on luonut liki-afrikkalaista yhteiskuntaa Karibialla, kun Dominikaaninen tasavalta on kehittynyt enemmän? Kulttuurit ja geenit, molemmat vaikuttavat.

Itse vähän luulen, että esim. kiinalaisilla on projekteja geenimuunteluun ihmistenkin kohdalla... :o :o
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 23, 2020, 07:22:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 22, 2020, 22:42:34
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 22, 2020, 08:34:42
Ihmisissä ei ole mitään "äärimmäisiä", vaan kaikki maailman ihmiset ovat geneettisesti erittäin lähellä toisiaan. Koko "tajunnanvirtasi" lähtee heti liikkeelle niin virheellisesti, ettei se voi johtaa mihinkään.
Itse asiassa ihmisryhmien genomeissa on eroja. Esim. siinä, että eurooppalaisperäisillä ihmisillä on n. 2% neanderthalilaisten geeniperimää, samoin kuten aasialaisilla on "denisovanihmisen" perimää, jotka taas puuttuvat afrikkalaisilta. Geenipoolissa siten on eroja, vaikkei toki niin paljon, etteikö risteytyminen onnistuisi. Silti, genomeissa on eroja.

Tietenkin on eroja. Kukaan ei ole sit kiistänyt. Ei vain ole rodunomaisia eroja, eikä etenkään sellaisia, jotka voisi rinnastaa koirarotuihin tai muihin jalostuksella tuotettuihin rotuihin. Jos jotakin, voimme koirista oppia sen, että jalostuksen tulokset katoavat erittäin nopeasti ja rotupiirteet häviävät, mikäli lisääntymisen annetaan tapahtua vapaasti. Ihmiset ovat lisääntyneet vapaasti ja ainoa "jalostaja" on aikoinaan ollut vain etäisyys, joka on rajoittanut sekoittumista. Nykyään ei sellaista maailmankolkkaa olekaan, josta ei pääsisi muualle matkustamaan. Koirarodut erottaa helposti tutkimatta genomia. Ihmisestä ei paljaalla silmällä sitä neanderthal-perimää pysty näkemään. Se nimenomaan siis todistaa ennemminkin siitä, että se on sekoittunut muuhun perimään siten, ettei voida mistään roduista sen pohjalta puhua. Ihan kuten sekarotuisen koirankin genomista voidaan varmasti löytää esivanhemmilta tullutta perimää, mutta se ei enää tuota sellaista ulkonäköä ja luonnetta, jotka puhdasrotuisella on. Löytyy sieltä sudenkin perimää, mutta silti kesykoira on eri näköinen ja eri luonteinen kuin sudet. Risteytyä ne voivat keskenään, mutta harvoin sellaista ilman ihmisen myötävaikutusta tapahtuu.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 24, 2020, 00:17:39
Niin, genomeissa ja periytymisissä on eroja. Se ei tarkoita eriarvoisuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 24, 2020, 07:03:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 00:17:39
Niin, genomeissa ja periytymisissä on eroja. Se ei tarkoita eriarvoisuutta.

Mutta rotuja syntyy vain jalostamalla. Ihmistä ei kukaan ole jalostanut roduiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 24, 2020, 22:07:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 24, 2020, 07:03:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 00:17:39
Niin, genomeissa ja periytymisissä on eroja. Se ei tarkoita eriarvoisuutta.

Mutta rotuja syntyy vain jalostamalla. Ihmistä ei kukaan ole jalostanut roduiksi.
Luonto on luonut erilaisia rotuja ihmisistä. Kun laitat riviin eskimon, tansanialaisen, suomalaisen ja filippiiniläisen, näet eroja.
Ihan normitouhua, luonto sopeuttaa ihmisiä, joten heistä kehittyy erilaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 25, 2020, 07:38:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 22:07:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 24, 2020, 07:03:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 00:17:39
Niin, genomeissa ja periytymisissä on eroja. Se ei tarkoita eriarvoisuutta.

Mutta rotuja syntyy vain jalostamalla. Ihmistä ei kukaan ole jalostanut roduiksi.
Luonto on luonut erilaisia rotuja ihmisistä. Kun laitat riviin eskimon, tansanialaisen, suomalaisen ja filippiiniläisen, näet eroja.
Ihan normitouhua, luonto sopeuttaa ihmisiä, joten heistä kehittyy erilaisia.

Eivät ole rotuja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 25, 2020, 22:10:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 25, 2020, 07:38:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 22:07:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 24, 2020, 07:03:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 00:17:39
Niin, genomeissa ja periytymisissä on eroja. Se ei tarkoita eriarvoisuutta.

Mutta rotuja syntyy vain jalostamalla. Ihmistä ei kukaan ole jalostanut roduiksi.
Luonto on luonut erilaisia rotuja ihmisistä. Kun laitat riviin eskimon, tansanialaisen, suomalaisen ja filippiiniläisen, näet eroja.
Ihan normitouhua, luonto sopeuttaa ihmisiä, joten heistä kehittyy erilaisia.

Eivät ole rotuja.
Geneettisesti ja kulttuurisesti eroavia ihmisryhmiä?
Miksi koirissa on rotuja, jos ihmisissä ei?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 26, 2020, 07:12:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 25, 2020, 22:10:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 25, 2020, 07:38:24
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 22:07:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 24, 2020, 07:03:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 24, 2020, 00:17:39
Niin, genomeissa ja periytymisissä on eroja. Se ei tarkoita eriarvoisuutta.

Mutta rotuja syntyy vain jalostamalla. Ihmistä ei kukaan ole jalostanut roduiksi.
Luonto on luonut erilaisia rotuja ihmisistä. Kun laitat riviin eskimon, tansanialaisen, suomalaisen ja filippiiniläisen, näet eroja.
Ihan normitouhua, luonto sopeuttaa ihmisiä, joten heistä kehittyy erilaisia.

Eivät ole rotuja.
Geneettisesti ja kulttuurisesti eroavia ihmisryhmiä?
Miksi koirissa on rotuja, jos ihmisissä ei?

Koska koiria on jalostettu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 26, 2020, 10:30:11
Onko ihmisiäkin jalostettu, vai mistä erot ihonvärissä ja kasvonpiirteissä ja luuston rakenteessa ja erinäisissä muissa ominaisuuksissa johtuvat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Saares - tammikuu 26, 2020, 10:37:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 22, 2020, 09:56:26
Hesarissa oli pari päivää sitten laaja artikkeli koiraroduista. Siinä kerrottiin mm. seuraavaa:

ERI koiraroduilla on tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, ja niihin vaikuttavat geenit näyttävät sisältyneen koirien perimään.

"Persoonallisuuspiirteet samoin kuin käyttäytymisongelmat ovat aika rotutyypillisiä. Eri roduilla on vähän erilaisia taipumuksia. Se viittaa siihen, että perimällä on ihan merkittävä rooli", sanoo molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.

"Persoonallisuuspiirteet samoin kuin käyttäytymisongelmat ovat aika rotutyypillisiä. Eri roduilla on vähän erilaisia taipumuksia. Se viittaa siihen, että perimällä on ihan merkittävä rooli", sanoo molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta.


---

Rotu tarkoittaa koirien kohdalla samaan lajii kuuluvaa erilaista ryhmää, joka kuitenkin on risteytymiskelpoinen muiden roduiksi kutsuttujen ryhmien kanssa.

Onko olemassa muita kuin poliittisia syitä sille, että ihmislajiin kuuluvia ulkonäöltään ja fyysiseltä rakenteeltaan toisistaan poikkeavia ryhmiä ei saa sanoa roduiksi, vaikka tällainen näkemys aikaisemmin hyväksyttiin?

Johtuuko pelkästään poliittisista syistä, että "ihmisrotujen" - joita ei siis myönnetä olevan olemassa - välillä ei tunnusteta olevan käyttäytymiseroja ja luonne-eroja eikä muitakaan henkisiin ominaisuuksiin liittyviä eroja?
Kyseinen artikkeli: https://yle.fi/uutiset/3-10070767
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 27, 2020, 07:51:33
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 26, 2020, 10:30:11
Onko ihmisiäkin jalostettu, vai mistä erot ihonvärissä ja kasvonpiirteissä ja luuston rakenteessa ja erinäisissä muissa ominaisuuksissa johtuvat.

Ei ole jalostettu - ainakaan sellaisessa mittakaavassa, jolla olisi voitu tuottaa rotuja. Erot ihmisissä ovat syntyneet muiden vaikuttavien tekijöiden kautta. Myös eläinlajien sisällä syntyy eroja erilaisissa ominaisuuksissa ihan jalostamatta. Mutta silloin kyse ei ole roduista. Se merkityksellinen ero on, että jalostamalla tuotetaan ennalta suunniteltuja ja ennalta määritellyn tavoitteen mukaisia eroja. Koirat tai kasvit jalostetaan tarkoituksellisesti sopimaan johonkin tehtävään tai käyttötarkoitukseen. Tämä tarkoittaa usein sitä, että samalla jokin toinen tehtävä tai tarkoitus sulkeutuu pois. Ajokoirasta ei ole paimentamaan lampaita,  seurakoirasta ei ole vahdiksi. Ei millään koulutuksella. Kasveista taas jalostetaan lajikkeita, jota saattavat tuottaa mehukkaita hedelmiä, mutta ne tarvitsevat puutarhurin hoivaa, että menestyisivät. Ilman sitä ne eivät pysty kilpailemaan luonnonkasvien kanssa. Eikä parhainkaan metsästyskoira pärjää sudelle.

"Ihmisrodut" eivät myöskään toimi millään tapaa samoin kuin koirarodut. Nimittäin koira menettää rotunsa ja muuttuu sekarotuiseksi heti, kun sen tiedoista puuttuu tarkka selvitys puhdasrotuisista esivanhemmista. Ennustettavuus ominaisuuksista katoaa, kun rotukoira saa sekarotuisia jälkeläisiä. Ihmiset olisivat kaikki tällä mittapuulla sekarotuisia, sillä meidän puhdasrotuisuuttamme ei voida todeta jostain kantakirjasta. Koirarotuja myös ohjataan jatkuvasti valikoimalla ne yksilöt, joilla teetetään pentuja. Kennel pitää huolta maineestaan ja tasostaan sillä, ettei niitä koiria pennuteta, joilla rotuominaisuudet eivät ole riittävän osuvasti rotumääritelmän mukaisia. Ollenkaan kaikki jalostustyössä syntyvät pennut eivät ole ominaisuuksiltaan oikeanlaisia. Pielessä on koko, väritys, luonne. Sellaiset koirat saattavat olla erinomaisen ihania lemmikkejä, mutta ei kennel niitä päästä mukaan sukulinjaa sotkemaan. Koirien geeniperimää tutkimalla myös huomataan, että roturyhmäjaottelut (jotka on tehty ulkonäkö- ja käyttöperusteisesti) noudatakaan geeniperimän jaotteluja. Tästä siis voimme koiristakin päätellä, että ulkonäköön pohjautuvat luokittelut eivät ole varma keino arvioida geeniperimän samanlaisuutta. Mm. saksanpaimenkoira, joka ominaisuuksiltaan ja pystykorvaisen ulkonäkönsä perusteella "kuuluu" samaan ryhmään kuin colliet, ei geneettisen tutkimuksen mukaan olekaan samasta esi-isästä lähtevän sukulinjan tuotos. Se onkin geneettisesti lähempänä englanninbulldoggia tai labradorinnoutajaa.

JOS siis halutaan rinnastaa ihmisten erilaisuus koirarotujen väliseen erilaisuuteen, pitää itse asiassa selittää se, miten ihmeessä ihmislajille voisi kehittyä rotuja (jalostamatta), kun koirarotujen (tai tuotantoeläinrotujen, kasvilajikkeiden) kehittämistyö ja ylläpito vaatii noin tarkkaa ja huolellista jalostustyötä, jonka tulokset katoavat todella nopeasti, mikäli se lopetetaan. Jos rotuja voisi tosiaan syntyä jalostamatta, niin miten selitetään katukoirien ulkomuodon (koko, väritys, käyttäytyminen) erittäin nopea samankaltaistuminen / rotupiirteiden katoaminen? Toisaalta pitäisi selittää, miksi ihmisissä olisi merkityksellistä luokitella väestöjä niiden ulkonäköpiirteiden tai taipumusten mukaan, jos nämä piirteet eivät edes rotukoirilla ole luotettava tapa tunnistaa geeniperimä. Onneksi sentään kukaan ei ehdota, että saksanpaimenkoiria ei saa kouluttaa poliisikoiriksi, vain siksi, että niiden geneettinen esi-isä on sama kuin bulldogilla ja mastiffilla - joiden ominaisuudet eivät poliisikoiralle ole otolliset. 



Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 27, 2020, 09:51:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 27, 2020, 07:51:33
Toisaalta pitäisi selittää, miksi ihmisissä olisi merkityksellistä luokitella väestöjä niiden ulkonäköpiirteiden tai taipumusten mukaan, jos nämä piirteet eivät edes rotukoirilla ole luotettava tapa tunnistaa geeniperimä.

Jos ihmisrotuja ei katsota olevan, miten suomennetaan oikeaoppisesti Yhdysvalloissa käytössä oleva sana "race", jota käytetään vertailtaessa eri ryhmiä? Miksi Yhdysvalloissa ylipäätään tehdään tällaisia vertailuja?

https://www.brookings.edu/research/race-gaps-in-sat-scores-highlight-inequality-and-hinder-upward-mobility/

Safiirin pitkähkö selostus edustaa käsitystä, että kun asiasta vaietaan, sitä ei ole.

Suomen tapauksessa vaikeneminen tehdään siten, että kielletään esimerkiksi vertailemasta koulujen oppilaita "rodun" perusteella, jota sitäkään ei siis katsota olevan olemassa.

Amerikkalaisten havaintojen perusteella - ja kun muutakaan ei todistettu - esitän arvion, että sama ilmiö, mikä näkyy Yhdysvalloissa, näkyisi myös Suomessa, jos asiaa selvitettäisiin.

Miksihän tutkiminen ja vertaileminen on kielletty, koska jos olettamus on, että ihmisrotuja ei ole, eikä ihmisrotujen välisiä erojakaan ole, tutkimuksethan vain vahvistaisivat tämän tosiasian. Kielto viittaa siihen, että kieltäjät sisimmässään tietävät, että jos asiaa tutkittaisiin ja tulokset tilastoitaisiin, paljastuisi sama asia kuin Yhdysvalloissa. Aasialaistaustaiset menestyisivät parhaiten, eurooppalaistaustaiset valkoihoiset seuraavaksi parhaiten ja tämän jälkeen tulisivat arabit ja pakistaanit ja mitä kaikkia niitä on. Ja hännänhuippuna olisivat mustat. Uskon, että koulujen opettajat jo tietävät tämän, mutta kukaan ei uskalla asiasta puhua, koska työpaikka ja maine ovat vaakalaudalla. Asia peitellään puhumalla eriarvoistumisesta ja "perhetaustan" vaikutuksesta oppimistuloksiin.

Li Andersson:

– Koulutuksellisen tasa-arvon kehitykseen paneutuneet kasvatustieteilijät ovat nähdäkseni vahvassa yhteisymmärryksessä siitä, että oppimistulosten eriytymisen taustalla on yhteiskunnallista eriarvoistumista, jota ei voi kokonaan paikantaa pelkästään koulurakennuksen sisälle.

Perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut ja huono-osaisuutta kasautuu.


....

Totta kai perhetausta vaikuttaa. Sitä tuskin kiistää kukaan. Mutta mikä on perhetaustan taustalla? Siellähän se varsinainen syy lymyää.

Ainahan perhetaustalla on ollut merkitystä. Minkä vuoksi perhetaustan vaikutus oppimistuloksiin nyt erityisesti on kasvanut?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 27, 2020, 10:33:44
Kopek - koirarotu ei ole race, vaan breed. Joten jos ajattelit vedota englannin kielen sanoihin, niin juuri niistä voimme siis todeta, ettei koirarotujen kautta päästä mihinkään tässä ihmisrotujen kysymyksessä. Sanat päinvastoin ohjaavat pitämään niitä ihan eri käsitteinä. Kuten kirjoitin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - tammikuu 27, 2020, 13:33:20
Mitä merkitystä sillä on jos jokin ihmisryhmä onkin erilainen  kuin toinen? Se on kuitenkin vain keskiarvo. Vai pitäisikö vaikka koripallojoukkueeseen ottaa ensin kaikki tummaihoiset ja jos paikkoja jää niin sitten voisi Lauri Markkasella olla mahdollisuus?

Pitäisikö yliopistot täyttää aasialaistaustasilla ja muut menkööt vaikka ammattikouluun?

Jokainen on yksilö ja vaikka ryhmissä on eroja niin mitä sitten? En nyt keksi muuta syytä kuin rasismin, typerän uskomuksen, jossa tämmöisellä on merkitystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 27, 2020, 14:16:44
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 13:33:20
Mitä merkitystä sillä on jos jokin ihmisryhmä onkin erilainen  kuin toinen?

Yksi ihmisryhmä (taiwanilaiset) saavuttaa tällaista:

http://img2.chinadaily.com.cn/images/201908/03/5d44e240a310cf3e97952655.jpeg

Ja toinen (haitilaiset) tällaista:

https://dynaimage.cdn.cnn.com/cnn/c_fill,g_auto,w_1200,h_675,ar_16:9/https%3A%2F%2Fcdn.cnn.com%2Fcnnnext%2Fdam%2Fassets%2F191230155032-haiti-port-au-prince-1220.jpg

Johtuisiko ero kenties tästä:

Taiwan News: "Taiwan ranked as 3rd smartest country in world by Alltime10s"

https://www.taiwannews.com.tw/en/news/3363176

Entä Haiti?

https://brainstats.com/average-iq-in-haiti.html

Kunhan tässä höpötän. Virallinen totuus on tietysti se, että ihmisryhmien väliset älykkyyserot - mikäli niitä edes on olemassa - ovat vain tilapäisiä ja johtuvat pelkästään ympäristöstä, eivätkä ne sitä paitsi merkitse mitään eivätkä myöskään näy mitenkään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - tammikuu 27, 2020, 14:17:42
En ole tätä Wikipedia-artikkelia lukenut, mutta...

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/IhmisrotuTaloustieteilijä Steven Levittin ja toimittaja Stephen Dubnerin mukaan sosioekonomisen aseman vakioimisen jälkeen afroamerikkalaisten ja valkoisten lasten oppimistulosten ero ei ole havaittavaissa viisivuotiailla lapsilla, mutta ero ilmenee jo kaksi vuotta myöhemmin. Syynä tähän voivat olla erot koulujen opetuksen tasossa: afroamerikkalaiset lapset käyvät yleensä kouluja, jotka ovat 60 %:sti "mustia" ja valtaosa näistä kouluista on tasoltaan huonoja."Mustia" kouluja käyvät valkoiset lapset eivät menesty kokeissa yhtään paremmin kuin heidän afroamerikkalaiset koulutoverinsa.

Tästä olisi kylläkin ihan hyvä kuulla lisää. Pärjäävätkö mustat, jotka käyvät "valkoisissa" kouluissa yhtä hyvin kuin valkoiset? Entä millaisissa kouluissa aasialaiset käyvät, mitä tulee oppilaitten rodulliseen koostumukseen? 

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 27, 2020, 09:51:38
Jos ihmisrotuja ei katsota olevan, miten suomennetaan oikeaoppisesti Yhdysvalloissa käytössä oleva sana "race", jota käytetään vertailtaessa eri ryhmiä? Miksi Yhdysvalloissa ylipäätään tehdään tällaisia vertailuja?

https://www.brookings.edu/research/race-gaps-in-sat-scores-highlight-inequality-and-hinder-upward-mobility/

Safiirin pitkähkö selostus edustaa käsitystä, että kun asiasta vaietaan, sitä ei ole.

Suomen tapauksessa vaikeneminen tehdään siten, että kielletään esimerkiksi vertailemasta koulujen oppilaita "rodun" perusteella, jota sitäkään ei siis katsota olevan olemassa.

Amerikkalaisten havaintojen perusteella - ja kun muutakaan ei todistettu - esitän arvion, että sama ilmiö, mikä näkyy Yhdysvalloissa, näkyisi myös Suomessa, jos asiaa selvitettäisiin.

Miksihän tutkiminen ja vertaileminen on kielletty, koska jos olettamus on, että ihmisrotuja ei ole, eikä ihmisrotujen välisiä erojakaan ole, tutkimuksethan vain vahvistaisivat tämän tosiasian. Kielto viittaa siihen, että kieltäjät sisimmässään tietävät, että jos asiaa tutkittaisiin ja tulokset tilastoitaisiin, paljastuisi sama asia kuin Yhdysvalloissa.

Rotututkimus on jenkkisosiologiassa todella iso traditio. Rodun käsitteeseen sidottua tutkimusta on siellä tehty aina. Muu sanomasi on omia salaliittoteorioita siitä, mitä erilaisten asioitten kieltäjien mielissä liikkuu.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 27, 2020, 09:51:38Aasialaistaustaiset menestyisivät parhaiten, eurooppalaistaustaiset valkoihoiset seuraavaksi parhaiten ja tämän jälkeen tulisivat arabit ja pakistaanit ja mitä kaikkia niitä on. Ja hännänhuippuna olisivat mustat. Uskon, että koulujen opettajat jo tietävät tämän, mutta kukaan ei uskalla asiasta puhua, koska työpaikka ja maine ovat vaakalaudalla. Asia peitellään puhumalla eriarvoistumisesta ja "perhetaustan" vaikutuksesta oppimistuloksiin.

Lihavoitu kohta lainauksessa: Voihan se olla, mutta rationaalisessa keskustelussa olisi kuitenkin kiva olla vähän paremmat perustelut kuin "Uskon, että..." Vaikka olisikin noin, että "opettajat jo tietävät", on vähintäänkin todennäköistä, että kuva on paljon vivahteikkaampi kuin mitä annat ymmärtää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 27, 2020, 14:24:06
Kopekin rasistisista sanomaansa tukevista kuvavalinnoista.

Valkoihoiset(?) saavat aikaan tällaisia slummeja (Venäjä):
https://www.pinterest.fr/pin/290552613439529038/ (rähjääntynyt talo)

Mustaihoiset(?) saavat aikaan tällaista (Nairobi)
https://suitcasemag.com/travel/city-guides/city-guide-to-nairobi/ (kaupunkinäkymä)

Vaikuttaisivatko tällaiset kuvavalinnat rehellisiltä vaiko valheellisilta? 
(Onko oikein verrata esimerkiksi valtiota, jossa perustamisestaan asti on esimerkiksi pidetty mustia orjia, ja jossa on järjestetty USA:n tukemia kymmeniä verisiä sotilaskaappauksia toisensa perään, sellaiseen maahan, jossa on ollut rauha ties kuinka kauan?)

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 27, 2020, 15:06:40
Perun aikaisemmat rasistiset mielipiteeni tässä ketjussa ja muuallakin.

Löytyi nimittäin todisteita, että ihonvärillä ei ole väliä, kun päästään huippulukioon. Vain pisteraja ratkaisee.

Etelä-Tapiolan lukio...

http://www.etela-tapiola.fi/uploads/images/international/IB%20graduants%202014%20(web).jpg

Ressun lukio...

https://hel.fi/wps/wcm/connect/b481bdf4-e4b0-4f3a-8177-a6c5637228bd/Papp.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=ROOTWORKSPACE-b481bdf4-e4b0-4f3a-8177-a6c5637228bd-lbLaNNB

Minä en olisi aikoinaan päässyt mihinkään tuon tyyppiseen lukioon surkeine todistuksineni... ellei sitten käsittämättömän hyvällä tuurilla (ai niin, sitähän minulla ei ole)...

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/778376-huippulukion-paasyraja-romahti-alimmalle-mahdolliselle-tasolle-lisahakuun-tulossa

P.S. Se, että perun rasistiset mielipiteeni, ei tarkoita, ettenkö voisi taas alkaa esittää niitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 27, 2020, 15:43:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 27, 2020, 14:24:06
Vaikuttaisivatko tällaiset kuvavalinnat rehellisiltä vaiko valheellisilta? 
(Onko oikein verrata esimerkiksi valtiota, jossa perustamisestaan asti on esimerkiksi pidetty mustia orjia, ja jossa on järjestetty USA:n tukemia kymmeniä verisiä sotilaskaappauksia toisensa perään, sellaiseen maahan, jossa on ollut rauha ties kuinka kauan?)

Ei Taiwanin historia kerro tarinaa, jonka mukaan maassa on vallinnut rauha ties miten kauan. Päinvastoin se kertoo pitkästä miehityksestä, sodista ja kapinoista ja pakolaisuudesta. Taiwan oli Japanin miehittämä vuodesta 1895 vuoteen 1945. Amerikkalaiset pommittivat sitä vuonna 1944, ja seuraavalla vuosikymmenellä Taiwanilla ja Manner-Kiinalla oli sotilaallisia yhteenottoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_Taiwanese_history#20th_century

Haitista historiantiedot kertovat, että se on ollut itsenäinen valtio kymmeniä vuosia kauemmin kuin Suomi, eikä maa ole kokenut merkittäviä sotia viime aikoina. Siitä, ovatko kymmenet vallankaappaukset olleet USA:n tuella järjestettyjä vai sisäsyntyisiä, voidaan olla monta mieltä. Samoin siitä, onko USA todellakin tukenut kymmeniä vallankaappauksia, ja ovatko ne olleet verisiä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Timeline_of_Haitian_history
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 27, 2020, 18:12:52
Sanoin "esimerkiksi", en siis väittänyt juuta tai jaata noista sinun kahdesta spesifisestä kahdesta esimerkistäsi. Mutta pidän sinun rotupropagandaasi ja rotukiihotustasi Kopek perustaltaan ja keinoiltaan epärehellisenä, se oli kommenttini pointti. Voi valkata sellaisia kuvia, joissa valkoihoiset tai heidän yhteiskuntansa näyttävät hyviltä tai huonoilta, ja sama pätee mustaihoisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:45:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 27, 2020, 15:06:40
Perun aikaisemmat rasistiset mielipiteeni tässä ketjussa ja muuallakin.

Löytyi nimittäin todisteita, että ihonvärillä ei ole väliä, kun päästään huippulukioon. Vain pisteraja ratkaisee.

Etelä-Tapiolan lukio...

http://www.etela-tapiola.fi/uploads/images/international/IB%20graduants%202014%20(web).jpg

Ressun lukio...

https://hel.fi/wps/wcm/connect/b481bdf4-e4b0-4f3a-8177-a6c5637228bd/Papp.jpg?MOD=AJPERES&CACHEID=ROOTWORKSPACE-b481bdf4-e4b0-4f3a-8177-a6c5637228bd-lbLaNNB

Minä en olisi aikoinaan päässyt mihinkään tuon tyyppiseen lukioon surkeine todistuksineni... ellei sitten käsittämättömän hyvällä tuurilla (ai niin, sitähän minulla ei ole)...

https://www.lansivayla.fi/artikkeli/778376-huippulukion-paasyraja-romahti-alimmalle-mahdolliselle-tasolle-lisahakuun-tulossa

P.S. Se, että perun rasistiset mielipiteeni, ei tarkoita, ettenkö voisi taas alkaa esittää niitä.
Onko siis ongelma, että jotkut pääsevät pätevyydellään parempiin lukioihin (kouluihin)?
Eikö yhteiskunnan pitäisi sallia lahjakkaampien menestystä, eikä tasapäistää lapsia ja nuoria?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - tammikuu 27, 2020, 21:10:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 27, 2020, 14:16:44
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 13:33:20
Mitä merkitystä sillä on jos jokin ihmisryhmä onkin erilainen  kuin toinen?

Yksi ihmisryhmä (taiwanilaiset) saavuttaa tällaista:

http://img2.chinadaily.com.cn/images/201908/03/5d44e240a310cf3e97952655.jpeg

Ja toinen (haitilaiset) tällaista:

https://dynaimage.cdn.cnn.com/cnn/c_fill,g_auto,w_1200,h_675,ar_16:9/https%3A%2F%2Fcdn.cnn.com%2Fcnnnext%2Fdam%2Fassets%2F191230155032-haiti-port-au-prince-1220.jpg

Johtuisiko ero kenties tästä:

Taiwan News: "Taiwan ranked as 3rd smartest country in world by Alltime10s"

https://www.taiwannews.com.tw/en/news/3363176

Entä Haiti?

https://brainstats.com/average-iq-in-haiti.html

Kunhan tässä höpötän. Virallinen totuus on tietysti se, että ihmisryhmien väliset älykkyyserot - mikäli niitä edes on olemassa - ovat vain tilapäisiä ja johtuvat pelkästään ympäristöstä, eivätkä ne sitä paitsi merkitse mitään eivätkä myöskään näy mitenkään.

Mitä niillä ihmisryhmien välisillä eroilla on merkitystä? Miksi se on niin tärkeää ja pitääkö yksilöitä ottaa huomioon?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - tammikuu 27, 2020, 21:11:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.

Samat kysymykset kuin Kopekille:
Mitä niillä ihmisryhmien välisillä eroilla on merkitystä? Miksi se on niin tärkeää ja pitääkö yksilöitä ottaa huomioon?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 28, 2020, 07:13:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.

Voiko tällainen ihmisryhmä olla pojat / miehet? Muistelen sinun valittaneen siitä, että pojat eivät näytä pärjäävän koulussa ja opinnoissa tyttöjen tapaan. Miksi näet tämän väestöryhmän koulumenestyksen heikkouden ongelmana? Syy voi olla geneettinen tai kulttuurinen. Eroja on. Ei kai meidän pidä tasapäistää tyttöjä ja poikia, vaan antaa heidän olla erilaisia? Mitä väliä, jos se tarkoittaa erilaista koulumenestystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - tammikuu 28, 2020, 08:00:13
Taiwanin ja Haitin vertailusta sen verran että Haiti on ollut ulkomaalaisten kauppasaartojen, hyökkäysten ja vallankaappausten näyttämönä. Hajota ja hallitse.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Haiti
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 28, 2020, 11:18:59
^

Haitissa on ollut 32 vallankaappausta 200 vuoden aikana. Kun maa itsenäistyi, se oli alusta alkaen kyykytetty entisen siirtomaaisäntänsä Ranskaan vaatiessa huimia vahingonkorvauksia menetetyistä orjista. Jo ennen itsenäisyyttä lähes koko metsä oli maasta kaadettu 1600-luvulta alkaen, mistä aiheutuu eroosiota ja maanvyörymiä.  Maa oli 1915-1934 Yhdysvaltojen miehittämä. Sen jälkeen 30 vuotta Yhdysvaltojen tukemat *) diktaattorit isä ja poika Duvalier hallitsivat maata järkyttävin seurauksin. Maassa on ollut lukuisia luonnonkatastrofeja, viimeisimpänä vuoden 2004 hurrikaani Jeanne (tulvia ja mutavyöryjä) ja vuoden 2010 tuhoisa maanjäristys, joka tuhosi maan talouden. Ilmasto on sietämättömän kuuma ja trooppinen, ajoittain keskilämpötila on 31 astetta.

Wikipedian mukaan "Useammin kuin kerran ranskalaiset, yhdysvaltalaiset, saksalaiset ja englantilaiset kaappasivat Haitin valtionpankin omaisuuden".

Haitin itsenäistyminen rohkaisi orjia kapinaan muuallakin. Rankaisutoimena kaikki orjuutta ylläpitäneet Euroopan suurvallat (muun muassa Ranska, Englanti ja Itävalta-Unkari) ja Yhdysvallat asettivat Haitin täydelliseen saartoon, joka jatkui useita kymmeniä vuosia. Haiti pakotettiin vuonna 1833 maksamaan entiselle siirtomaaisännälleen Ranskalle jättikorvaukset Ranskan menettämästä omaisuudesta, orjista. Korvausten maksaminen saattoi Haitin pysyvän velkataakan alle ja lamautti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen. Tämä loi pohjan Haitia itsenäistymisestä alkaen vaivanneille köyhyydelle, siitä johtuneille levottomuuksille, hallinnon pohjautumiselle sotilaskomennolle ja väkivallalle.

*) Yhdysvallat tuki Haitia taloudellisesti Duvalier'n kaudella, koska halusi pysäyttää kommunismin. (Wikipedia)
**) https://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_in_Haiti (Wikipedia)

Eli ensin espanjalaiset suorittivat kansanmurhan ja tappoivat alkuperäisväestön lähes sukupuuttoon (osan heistä tappoivat eurooppalaiset sairaudet, ja pakkotyö), 2 miljoonaa alkuasukasta kuoli 10 vuodessa espanjalaisten tulon jälkeen **). Sitten espanjalaiset - katolisen kirkon siunauksella - toivat orjia Afrikasta.

En tiedä sen tarkemmin espanjalaisten ja ranskalaisten siirtomaaisännän tavasta pitää orjia, mutta jos oli yhtään samantapaista kuin USA:ssa, niin orjien kohtelu tuhosi ihmisten omanarvontunnon, turvallisuudentunteen, perhe- ja suku- ja muut sosiaaliset rakenteet (ihminenhän on sosiaalinen eläin, huom.!), terveyden, ja tällä lienee ollut vaikutusta ties kuinka monen sukupolven ajan.

Edellä mainituista syistä pidän Haitin esittämisen esimerkkinä mustan rodun huonoudesta suoraan sanottuna kusipäisenä ja alhaisena ja perin epärehellisenä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 28, 2020, 11:44:19
^
During the French colonial period beginning in 1625, the economy of Haiti (then known as Saint-Domingue) was based on slavery, and the practice there was regarded as the most brutal in the world.
https://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_in_Haiti
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 28, 2020, 20:40:54
Lainaus käyttäjältä: a4 - tammikuu 28, 2020, 08:00:13
Taiwanin ja Haitin vertailusta sen verran että Haiti on ollut ulkomaalaisten kauppasaartojen, hyökkäysten ja vallankaappausten näyttämönä. Hajota ja hallitse.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Haiti
Vai onko ongelma, että Haiti on "Afrikkaa" ja Taiwan "kaukoitää"?
Noissa nimittäin on vähän (oikeasti aika paljonkin) eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 28, 2020, 20:42:38
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 21:11:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.

Samat kysymykset kuin Kopekille:
Mitä niillä ihmisryhmien välisillä eroilla on merkitystä? Miksi se on niin tärkeää ja pitääkö yksilöitä ottaa huomioon?
Eikö maahanmuuttopolitiikassa sitten voitaisi huomioida eri ryhmien menestystä? Otetaan tänne sellaisia, jotka sopeutuvat. Ei oteta sellaisia ryhmiä, jotka tuottavat ongelmia!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 28, 2020, 21:36:54
Jos elintaso määrää älykkyyden, miksi Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvan Moldovan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on niinkin korkea kuin 96. Eikö sen pitäisi olla alhaisempi?

Korea oli maailman köyhimpiä maita ennen kuin se 1950-luvulta alkaen vaurastui ja kehittyi nykyisen kaltaiseksi korkean teknologian ja korkean elintason maaksi - ja Pohjois-Korea raketteja laukovaksi ydinasevallaksi. Eihän tällaisen pitäisi olla mahdollista, koska jos elintaso määrittää älykkyyden, millä voimalla köyhät ja (siitä syystä) tyhmät korealaiset pystyivät kehittymään ja nostamaan älykkyysosamääränsä yhdeksi maailman korkeimmista. Ja pohjoisessa rakentamaan ydinaseen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 28, 2020, 21:36:54
Jos elintaso määrää älykkyyden, miksi Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvan Moldovan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on niinkin korkea kuin 96. Eikö sen pitäisi olla alhaisempi?

Kopek -kiltti, tämä ketju on 42 sivua pitkä. Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty. Muistan, että jossain kohtaa (muistaakseni Safiirin esiin nostamana) oli esillä tutkimus, joka koski jotain... saksalaiseen sotilaskoulutukseen osaa ottavien älykkysosamäärien kehitystä aikana, jolloin elintaso tms. kasvoi. Oli myös jotain muuta. Ei tämmöisistä asioista, että mikä vaikuttaa älykkyytteen, ole mitään varmaa tietoa. Itse asiassa varmin tieto saattaa hyvinkin olla, että älykkysmittareita ei ole tarkoitettu väestötason tarkasteluun ollenkaan. Psykologit ovat ne kehittäneet, ja melkein varmuudella eivät ole kehittäneet väestöjen tai rotujen vertailua ajatellen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - tammikuu 28, 2020, 22:55:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 28, 2020, 20:42:38
Lainaus käyttäjältä: mikainen - tammikuu 27, 2020, 21:11:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.

Samat kysymykset kuin Kopekille:
Mitä niillä ihmisryhmien välisillä eroilla on merkitystä? Miksi se on niin tärkeää ja pitääkö yksilöitä ottaa huomioon?
Eikö maahanmuuttopolitiikassa sitten voitaisi huomioida eri ryhmien menestystä? Otetaan tänne sellaisia, jotka sopeutuvat. Ei oteta sellaisia ryhmiä, jotka tuottavat ongelmia!

Ryhmiäkö tänne otetaan? Vai yksilöitä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - tammikuu 29, 2020, 02:30:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 28, 2020, 21:36:54
Jos elintaso määrää älykkyyden, miksi Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvan Moldovan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on niinkin korkea kuin 96. Eikö sen pitäisi olla alhaisempi?

Korea oli maailman köyhimpiä maita ennen kuin se 1950-luvulta alkaen vaurastui ja kehittyi nykyisen kaltaiseksi korkean teknologian ja korkean elintason maaksi - ja Pohjois-Korea raketteja laukovaksi ydinasevallaksi. Eihän tällaisen pitäisi olla mahdollista, koska jos elintaso määrittää älykkyyden, millä voimalla köyhät ja (siitä syystä) tyhmät korealaiset pystyivät kehittymään ja nostamaan älykkyysosamääränsä yhdeksi maailman korkeimmista. Ja pohjoisessa rakentamaan ydinaseen?

Voihan jotain niinkin abstrakteja tekijöitä etsiä selitykseksi kuin älykkyysosamäärä. Korea oli kuitenkin kymmeniä vuosia Japanin keisarikunnan miehittämä. Korealaiset rimpuilivat vapauteen oikeastaan vasta kun Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain sotilaallinen paine pakotti japanilaiset vetäytymään maailmansodan lopulla. Yhtymäkohta Haitin historiaan on sikäli olemassa.

Muutamalla pisteellä älykkyysosamäärää suuntaan tai toiseen tekee kovin vähän, jos lukutaidottoman orjan lähtökohtana on isännän töiden hoitaminen puuvillapelloilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:27:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 28, 2020, 07:13:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.

Voiko tällainen ihmisryhmä olla pojat / miehet? Muistelen sinun valittaneen siitä, että pojat eivät näytä pärjäävän koulussa ja opinnoissa tyttöjen tapaan. Miksi näet tämän väestöryhmän koulumenestyksen heikkouden ongelmana? Syy voi olla geneettinen tai kulttuurinen. Eroja on. Ei kai meidän pidä tasapäistää tyttöjä ja poikia, vaan antaa heidän olla erilaisia? Mitä väliä, jos se tarkoittaa erilaista koulumenestystä.
Ei sukupuolia pitäisi tasapäistää. Toiset tykkäävät teknisistä aloista, toisen humanistisista.
Lesbofeminismirunoilijatutkijan toki aina olisi hyvä muistaa, kuka raivaa tiet, hoitaa viemärit kuntoon ja laittaa sähköt päälle..., kun itse on lataamassa miesvihaansa Tulva- julkaisuun. ???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:32:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 28, 2020, 21:36:54
Jos elintaso määrää älykkyyden, miksi Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvan Moldovan asukkaiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on niinkin korkea kuin 96. Eikö sen pitäisi olla alhaisempi?

Korea oli maailman köyhimpiä maita ennen kuin se 1950-luvulta alkaen vaurastui ja kehittyi nykyisen kaltaiseksi korkean teknologian ja korkean elintason maaksi - ja Pohjois-Korea raketteja laukovaksi ydinasevallaksi. Eihän tällaisen pitäisi olla mahdollista, koska jos elintaso määrittää älykkyyden, millä voimalla köyhät ja (siitä syystä) tyhmät korealaiset pystyivät kehittymään ja nostamaan älykkyysosamääränsä yhdeksi maailman korkeimmista. Ja pohjoisessa rakentamaan ydinaseen?
Ei ydinaseen rakentaminen suurta älyä nykypäivänä tarvitse. Roistomaisuutta toki. Pohjois-Korea toki on jo Orwellinkin tai Huxleyn ennustuksia ylittävä dystopia.
Älykkyydestä puheenollen, älykkyysteoriathan nostavat pohjoista kauko-itää hyvin korkealle teorioissaan. Kulttuuri voi olla usein aika totalitaarinen toki, kuten onkin. Edes Japani ei alistunut suht-demokratiaan, kuin parin ydinpommin jälkeen. Kiina halveksuu koko ajatusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - tammikuu 30, 2020, 07:55:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Niin, siis ihan varmasti väestön keskiarvon yläpuolelle testeissä sijoittuvilla on paremmat edellytykset voida hyvin kuin väestön keskiarvon alle sijoittuvilla. Väestön keskiarvo "vaeltaa" ajassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6). Käsittääkseni tällä palstalla on Kopekin ym. kriitikkojen taholta tuotu esille, että on olemassa jonkinverran tutkimusnäyttöä (jota en edelleenkään jaksa 42 sivua pitkästä ketjusta etsiä), että elintason kasvaessa väestön keskiarvo vaeltaa oikealle, eli väestön äo -testikeskiarvo kasvaa. (Muistaakseni saatettiin jopa esittää jotain tutkimustuloksia, että elintason laskiessa keskiarvo vaeltaa vasemmalle.) Mistä voi halutessaan vetää johtopäätöksen, että elintaso vaikuttaa väestötasolla älykkyyteen positiivisesti.

Mikäli tämmöinen johtopäätös tuntuu epäintuitiiviselta, voi toki pohtia sitäkin, että entä jos älykkyysmittareita ei olekaan laadittu väestöjen ja rotujen vertailuun, vaan yksilöitten?  (On empiirinen fakta, että näin alunperin oli.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 30, 2020, 07:58:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:27:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 28, 2020, 07:13:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 27, 2020, 20:49:42
Miksi on niin väärin, jos tietyt ihmisryhmät kouluttautuvat paremmin kuin toiset? Syy voi olla geneettinen tai sitten kulttuurinen, silti eroja on.

Voiko tällainen ihmisryhmä olla pojat / miehet? Muistelen sinun valittaneen siitä, että pojat eivät näytä pärjäävän koulussa ja opinnoissa tyttöjen tapaan. Miksi näet tämän väestöryhmän koulumenestyksen heikkouden ongelmana? Syy voi olla geneettinen tai kulttuurinen. Eroja on. Ei kai meidän pidä tasapäistää tyttöjä ja poikia, vaan antaa heidän olla erilaisia? Mitä väliä, jos se tarkoittaa erilaista koulumenestystä.
Ei sukupuolia pitäisi tasapäistää. Toiset tykkäävät teknisistä aloista, toisen humanistisista.
Lesbofeminismirunoilijatutkijan toki aina olisi hyvä muistaa, kuka raivaa tiet, hoitaa viemärit kuntoon ja laittaa sähköt päälle..., kun itse on lataamassa miesvihaansa Tulva- julkaisuun. ???

Niin tosiaan - toiset tykkää satsata opiskeluun koulussa, toiset ei. Mitäpä siihen puuttumaan, vaikka se johtaakin siihen, ettei koulumenestys sitten ole heillä kaikilla samaa tasoa. On siis sinustakin ihan turhaa pitää poikien heikkoa koulumenestystä ongelmana. Ehkä niistä niistä sentään saa ojankaivajan, jos nyt ei lääkäriä tulekaan. Tämä olisi persuhihhulinatsinkin hyvä muistaa, kun lataa naisvihaansa someen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 01, 2020, 00:20:19
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 30, 2020, 07:55:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Niin, siis ihan varmasti väestön keskiarvon yläpuolelle testeissä sijoittuvilla on paremmat edellytykset voida hyvin kuin väestön keskiarvon alle sijoittuvilla. Väestön keskiarvo "vaeltaa" ajassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6). Käsittääkseni tällä palstalla on Kopekin ym. kriitikkojen taholta tuotu esille, että on olemassa jonkinverran tutkimusnäyttöä (jota en edelleenkään jaksa 42 sivua pitkästä ketjusta etsiä), että elintason kasvaessa väestön keskiarvo vaeltaa oikealle, eli väestön äo -testikeskiarvo kasvaa. (Muistaakseni saatettiin jopa esittää jotain tutkimustuloksia, että elintason laskiessa keskiarvo vaeltaa vasemmalle.) Mistä voi halutessaan vetää johtopäätöksen, että elintaso vaikuttaa väestötasolla älykkyyteen positiivisesti.

Mikäli tämmöinen johtopäätös tuntuu epäintuitiiviselta, voi toki pohtia sitäkin, että entä jos älykkyysmittareita ei olekaan laadittu väestöjen ja rotujen vertailuun, vaan yksilöitten?  (On empiirinen fakta, että näin alunperin oli.)
Eikö ihmisten äly siten kuitenkin kuvaa yhteiskunnan älyn tasoa? Olettaen Vanhasen, Lynn:n ja Murray:n olevan väitteissään oikeasssa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 01, 2020, 08:28:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 01, 2020, 00:20:19
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 30, 2020, 07:55:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Niin, siis ihan varmasti väestön keskiarvon yläpuolelle testeissä sijoittuvilla on paremmat edellytykset voida hyvin kuin väestön keskiarvon alle sijoittuvilla. Väestön keskiarvo "vaeltaa" ajassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Flynnin_ilmi%C3%B6). Käsittääkseni tällä palstalla on Kopekin ym. kriitikkojen taholta tuotu esille, että on olemassa jonkinverran tutkimusnäyttöä (jota en edelleenkään jaksa 42 sivua pitkästä ketjusta etsiä), että elintason kasvaessa väestön keskiarvo vaeltaa oikealle, eli väestön äo -testikeskiarvo kasvaa. (Muistaakseni saatettiin jopa esittää jotain tutkimustuloksia, että elintason laskiessa keskiarvo vaeltaa vasemmalle.) Mistä voi halutessaan vetää johtopäätöksen, että elintaso vaikuttaa väestötasolla älykkyyteen positiivisesti.

Mikäli tämmöinen johtopäätös tuntuu epäintuitiiviselta, voi toki pohtia sitäkin, että entä jos älykkyysmittareita ei olekaan laadittu väestöjen ja rotujen vertailuun, vaan yksilöitten?  (On empiirinen fakta, että näin alunperin oli.)
Eikö ihmisten äly siten kuitenkin kuvaa yhteiskunnan älyn tasoa? Olettaen Vanhasen, Lynn:n ja Murray:n olevan väitteissään oikeasssa?

Juuri siitähän ei vallitse mitään konsensusta, että he ovat väitteissään oikeassa. Päinvastoin monet heidän päätelmistään - myös käyttämistään tutkimusmenetelmistä - on vakavasti kyseenalaistettu. Jo itse ÄO-taso, joka älykkääksi ymmärretään on aina suhteessa keskimääräiseen tulokseen, jonka yksilöt siinä saavat. Lisäksi älykkyydessä on havaittavissa väestötason muutostrendi eli ns. Flynn-ilmiö. Se pitäisi selittää, jollain tapaa yhteensopivasti älykkyyden geneettisperäisyyden kanssa, jos väestön älykkyyden katsotaan olevan vahvasti perimän aiheuttamaa.

Flynnin ilmiö tarkoittaa älykkyyttä mitattaessa esiintyvää pitkän aikavälin kehitystä, jossa tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Havainto on nimetty uusiseelantilaisen filosofin ja älykkyystutkijan James R. Flynnin mukaan.

LainaaIlmiön selitysyrityksiä ovat olleet muun muassa pienempi perhekoko, tehokkaampi koulutus, ravinnon kehittyminen, elinympäristön monimutkaistuminen ja heteroosi eli alleelien sekoittumisen tuomat hyödyt yksilönkehityksessä. Havainto saattaa ihmetyttää varsinkin ihmisiä, jotka uskovat älykkyystestien mittaavan ihmisyksilön absoluuttista, muuttumatonta älykkyyttä, koska se tarkoittaisi, että uudet sukupolvet ovat aina aiempia älykkäämpiä. Flynn itse ei usko tähän.
Wikipedia

Samoin pitäisi pystyä selittämään ne havainnot, joissa saman yksilön testiälykkyys muuttuu sen mukaan, mikä on hänen testihetken taloudellinen tilanteensa.

Kaiken kaikkiaan voi tosiaankin olla, että väestötason äo-arvioihin pitäisi suhtautua suurin varauksin juuri siksi, että äo käsitteenä on luotu työkaluksi, jolla voidaan löytää kehitysvammaisuutta. Se saattaa olla täysin sopimaton mihinkään muihin arvioihin. Muutoinkin älykkyys on kulttuurissamme ehkä nostettu ominaisuutena (vieläpä käsitettynä nimenomaan äo-testauksessa tutkittavana älykkyytenä) täysin suhteettoman tärkeäksi ja arvostetuksi ominaisuudeksi. Onko sen selitysvoima erilaiselle elämässä menestymiselle oletetun vahva? Vai onko sen ohella myös muita erittäin vahvoja tekijöitä, jotka voivat kompensoida älykkyyden keskinkertaisuutta / estää älykkäänkin menestystä? Varmaa on se, että niitä on. En tiedä, onko pohdittu kuinka systemaattisesti sitä, kuinka suuri suhteellinen merkitys näillä muilla tekijöillä on, jotta älykkyyden osuudesta osattaisiin sanoa jotakin. Edes yksilötasolla, saati väestötasolla, jossa esim. sillä lienee suuri merkitys, miten yhteiskunta pystyy hyödyntämään yksilön älykkyyttä ja muuntamaan sen tehokkaasti yhteiseksi hyväksi.

Yksilötasolla voidaan sekä havaita korrelaatiota älykkyyden ja jonkinlaisen menestyksen välillä, mutta samalla havaitaan jatkuvasti poikkeuksia. Mensan jäsenet eivät ole kokoelma yhteiskunnallista kermaa. Jos tämä sama tarkastelu siirretään valtioihin, meillä on itse asiassa erittäin pieni tutkittavien määrä verrattuna yksilöihin. Valtioita maailmassa kun ei ole lopulta kovin montaa. Millaisen tilastollisen merkittävyyden voimme saada, kun tutkittavien määrä on alle 200 (= valtioiden määrä)? Tilastollinen tarkastelu vielä suurempina yksiköinä eli mantereina on vielä huterampaa, mutta sinulla on taipumusta tehdä tarkastelu vielä vähäisemmällä tarkasteltavien joukolla eli länsimaat vs. Afrikka ja lähi-itä - ehkä Aasia kolmantena. "Tilasto" siis on tässä saatu kahdella kolmella tutkittavalla. Kukkaan täysjärkinen ei esittäisi, että ottamalla kolme satunnaista ihmistä tutkittavaksi, voidaan tuottaa vakavasti otettava tilasto yhtään mistään. Eikä tätä muuta se, vaikka kerättäisiin heiltä miten suuri määrä tahansa havaintoja jostain tutkittavasta asiasta (vaikkapa kuinka moni heidän käyttämistään sanoista on kirosana). Se olisi verrannollinen siihen, että valtion yksilöiden älykkyyttä olisi tutkittu kattavasti. Silti kaikkiin valtion / mantereen / alueen yksilöihin voi erittäin perustellusti olettaa vaikuttaneen kaikille yhteisiä vaikuttavia tekijöitä. Muitakin kun geenit.

Korrelaatiolla ei voi todistaa syy-seuraus-suhdetta. Vanhasen & kumppanien tutkimuksista kuitenkin juuri sitä jatkuvasti yrität tehdä. Suhde voi erittäin hyvin myös olla täysin päinvastoin eli heikko elintaso ja kehittymätön yhteiskunta johtaa älykkyyden alempaan tasoon. Siihen myös viittaa Flynn-ilmiö.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 01, 2020, 22:10:13
Selittääkö Flynn-ajatus mustien heikompaa menestystä? Sukupolviahan on aikaa ollut?
Safiiri, se että puhuu paljon, ei tarkoita, että asiaa on enemmän.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - helmikuu 01, 2020, 22:52:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 01, 2020, 00:20:19
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 30, 2020, 07:55:35
Eikö ihmisten äly siten kuitenkin kuvaa yhteiskunnan älyn tasoa? Olettaen Vanhasen, Lynn:n ja Murray:n olevan väitteissään oikeasssa?

Kysyit minulta, tarkoitanko, että älykkyys vaikuttaa elintasoon positiivisesti. Vastasin, että minusta toki yksilötasolla, mutta väestö- ja rotutason tarkasteluissa (joista lähinnä lienet kiinnostunut) vaikutussuunta saattaa olla vastakkainen:

Lainaus käyttäjältä: https://kantapaikka.net/index.php/topic,77.msg47232.html#msg47232
Lynn and Vanhanen (2012) have convincingly established that national IQs correlate positively with GDP, education, and many other social and economic factors. The direction of causality remains debatable.
The present study re-examines data from military psychological assessments of the German federal army that show strong IQ gains of 0.5 IQ point per annum for East German conscripts in the 1990s, after the reunification of the country. An analysis of IQ, GDP, and educational gains in 16 German federal states between 1990 and 1998 shows that IQ gains had a .89 correlation with GDP gains and a .78 correlation with educational gains. The short time frame excludes significant effects of biological or genetic factors on IQ gains. These observations suggest a causal direction from GDP and education to IQ.
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0160289612000864

Lynn ja Vanhanen ovat osoittaneet positiivisen korrelaation älykkyyden ja kansantulon välillä. Vaikutussuunta on yllä lainatun tutkimuksen perusteella kuitenkin kansantulosta älykkyyteen päin, ei päinvastoin. Jos ajatus tuntuu epäintuitiiviselta, voi (ainakin minusta) miettiä sitä, että onko virhe käyttää älykkysmittareita muuhun kuin siihen, mihin ne on tarkoitettu (paikantamaan yksilöitä suhteessa väestön keskiarvoon).

Se, että väestön vaurastuessa se suoriutuu älykkystesteissä paremmin, voisi minusta kertoa siitä, että älykkystestit eivät kykene mittaamaan yksilön yleisälykkyyttä suoraan. Niitten toimivuus saattaa perustua ainoastaan niitten kykyyn paikantaa yksilö suhteessa kaltaisiinsa aikalaisiinsa. Kun vertaillaan aikalaisia keskenään, hyvin paljon vertailtavien kesken on vakiota.

Käsittääkseni ilmailussa mitataan nopeutta sekä suhteessa maan pintaan että suhteessa ympäröivään ilmamassaan. Jos verrataan kahden vierekkäin samaan suuntaan lentävän koneen nopeutta mittareilla, jotka kertovat koneitten nopeudet suhteessa ympäröivään ilmamassaan, mittareitten perusteella tehty vertailu antaa mielekkään kuvan koneitten nopeuksista. Jos verrataan kahden eri aikaan eri paikassa lentävän koneen nopeuksia samoilla mittareilla, tulokset ovat sutta ja sekundaa, ja kelpaavat enintään propagandaan tms. hömppään.  Tässä voisi olla syy epäintuitiiviselta vaikuttavaan (mutta ilmeisesti toteen) tutkimustulokseen, että kansantulo vaikuttaa väestötasolla älykkyyteen. Mittari toimii ainoastaan paikannettaessa "suorituskykyä" suhteessa kaltaisiin aikalaisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 02, 2020, 01:11:51
Itse uskon kokemuksiin. Jos eurooppalaiset, yhdysvaltalaiset, itä-aasialaiset luovat toimivia yhteiskuntia, teollisilla ja humaanisillakin mittareilla (no, Kiina joo, totalitaarinen) pääosin hyviä malleja, miksei noihin voisi uskoa.

Luottaisinko Lähi-idän ja Afrikan malleihin, jotka suoltavat paskaa?

Valinta on vapaa. Kulttuureissa on eroja, jopa aika helvetin paljon.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 18, 2020, 11:54:53
Toisessa keskustelussa Kopek vähän irvaili, mutta pilkka osui vahingossa omaan nilkkaan:

Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 18, 2020, 11:30:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 18, 2020, 10:58:56
Minunkin älykkyysosamääräni taisi nousta, kun keväällä 2016 oleskelin kymmenisen tuntia Hong Kongissa lentomatkojen välilaskun aikana. Kun tarkemmin muistelen, päässäni taisi tuntua omituista kuhinaa, kun aivosolut aktivoituivat uutta korkeampaa älykkyysosamäärääni varten. Toivottavasti ympäristönvaihdoksesta johtunut muutos on säilynyt. En ole käynyt testeissä.

https://www.quora.com/Why-does-Hong-Kong-have-the-highest-IQ-on-average
Mahdoitkohan lukea oman linkkisi?

10 tuntia ei taitaisi riittää, mutta jos sikiöaikanasi ja 0-2-vuotiaana olisit asunut nykyisessä Hong Kongissa, olisit todennäköisesti parempi matematiikassa ja olisit älykkäämpi kuin jos olisit asunut maassa silloin, kun ravinto siellä oli heikkoa (eli huonoa aivojen kehityksen kannalta), ja syntyvyys ja lapsikuolleisuus suurta.

"Basically any country that achieves a birth rate and infant mortality rate as low as Hong Kong's should have a high average IQ and test scores for the age 15–19 group (the group that usually takes most tests).
[/UPDATE]

It's obviously because of diet.

Most brain development occurs from age 0–2 with humans reaching 80% of their adult brain size by age 2 so diet during that time-period is going to have a big effect on IQ."

Ei sillä, että esim. Hong Kongissa asuvan populaation geenit niinkään muuttuisivat sukupolvesta toiseen, mutta geenien säätelyjaksot kyllä voivat muuttua ympäristön vaikutuksesta, mm. sikiöaikaisen ravinnon vuoksi. Ja nämä epigeneettiset muutokset voivat periaatteessa periytyäkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 18, 2020, 18:27:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - helmikuu 18, 2020, 18:43:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 18, 2020, 18:27:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Mutta mun mielestä toi ajatus on ristiriidassa semmoisen ehkä perustavamman ajatuksen kanssa, että älykkyys on jotenkin yksilön suhteellisen pysyvä ominaisuus. Koska jos se ei ole sitä, niin mitä se sitten on? Niin sen takia mun mielestä helpompi tapa tulkita semmoisia tutkimustuloksia, joista puhut (muistan, että tuollainen on ollut tällä palstalla jossain esillä), on tulkita niin, että älykkyysmittarit eivät kykene kyseistä ihmisen (oletettua) suhteellisen pysyvää ominaisuutta mittaamaan suoraan. Vaan ne mittaavat sitä välillisesti ja mittaustulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin oletettu "raaka älykkyys". Kuten mahdollisesti vaikka asenne, hyvä mieli, joku aivojen tuntematon virittymistaipumus johon taloudellinen tilanne vaikuttaa, tai jotain muuta. (Erityisesti tietty se kulttuuriympäristö jossa on kasvanut, eli onko harjoitellut sellaisia haasteita, joita älykkystesteissä testin välineinä käytetään, vai onko ne esim. irrelevantteja testattavalle.)

Näin, koska muuten koko älykkyden käsitteessä ei ole mun mielestä kunnolla mieltä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 18, 2020, 21:25:17
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 18, 2020, 11:54:53
Toisessa keskustelussa Kopek vähän irvaili, mutta pilkka osui vahingossa omaan nilkkaan:

Ei osunut.

Jos huono ja riittämätön ravinto sikiöajasta 2-vuotiaaksi asti on merkittävä tekijä ihmisen älykkyyden kannalta, kuten kertsin esittämissä tiedoissa sanotaan, millainen ihmedietti takaa älykkyyden maksimaalisen kehittymisen?

Yhdysvalloissa mustat saavat keskimäärin alempia pisteitä älykkyystesteistä kuin valkoiset, joten voisiko ruoka olla selitys. Tällaistakin on joskus esitetty.

Mitä älykkyyttä lisäävää ruokaa valkoiset lapset ja heidän äitinsä odotusaikana nauttivat - joka mustilta lapsilta ja heidän äideiltään jää saamatta. Ainakaan ruuan vähyyden ei pitäisi olla syy mustien jäämisen kakkoseksi älykkyystesteissä, koska esimerkiksi mustien lasten ja mustien naisten keskuudessa esiintyy enemmän ylipainoa kuin valkoisten lasten ja lasten keskuudessa.

The U.S. Department of Health and Human Services / Office of Minority Health:

African American women have the highest rates of being overweight or obese compared to other groups in the U.S. About four out of five African American women are overweight or obese.
In 2015, African Americans were 1.4 times as likely to be obese as non- Hispanic whites.
In 2015, African American women were 60 percent more likely to be obese than non-Hispanic white women.
In 2011-2014, African American girls were 50% more likely to be overweight than non-Hispanic white girls.


Department of Biostatistics and Epidemiology, Perelman School of Medicine, University of Pennsylvania, Philadelphia, PA, USA:

Obesity prevalence in black/African American children and adults of both sexes is high overall and compared with US whites.

Jokin muu asia "dietissä" ratkaisee kuin pelkkä ruuan määrä.

Tässä jotain taustoja:

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1467-9566.2007.01049.x
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 18, 2020, 22:50:10
Ainakin jotkut välttämättömät rasvahapot ovat olennaisia sikiön aivojen kehittymiselle. Veikkaisin, että myös riittävä määrä proteiineja ja suojaravinteita on tärkeää mm. immuunipuolustuksen takia. Siinä Kopen aiemmin tänään linkkaamassa quora-linkissähän puhuttiin imeväiskuolleisuudesta, ja immuunipuolustushan liittyy saumattomasti siihen. Jos ravinnossa on heikosti suojaravinteita ja proteiineja, iskevät mm. vauvaiän ripulit herkemmin ja vakavimmin seurauksin. Jo ihan tavalliset tartuntatauditkin kuten malarian tiedetään alentavan lapsen älykkyyttä, ja tartuntataudit iskevät herkemmin niihin, jotka joko näkevät nälkää tai syövät liian yksipuolista ravintoa. Tämän lisäksi sellainen yleisterveellinen ravinto, mikä ehkäisee esim. diabetesta, lihavuutta ja syöpiä lienee sikiön ja vauvan kaikinpuolisen kehityksen kannalta tärkeää. Liikaravinto ja liian yksipuolinen ravinto heikentävät sekä äidin että lapsen terveyttä. Tuossa Kopekin viimeisessä linkissä yleisterveelliseen ravintoon liittyy mm. tämä:

In sum, there is general agreement between medical and health researchers that increased
consumption of fruits, vegetables, grains, fibre‐rich foods, beans, and dairy products, and decreased consumption of dietary fat, substantially reduce the risk of many of the most common chronic diseases, including cardiovascular disease, cancer, stroke, and diabetes (Eyre et al. 2004, Foerster et al. 1999, Willett 1994).


Veikkaisin, että köyhillä ei ole varaa ostella esim. kasviksia ja hedelmiä tai kokojyväviljaa, vaan pääpaino on mahantäyttämisellä halvimmalla mahdollisella tavalla esim. riisillä tai perunalla tai maissileivällä.

USA:ssa on valkoisiakin köyhiä esim. Appalakkien vuoristoseuduilla, ja myös varsinkin alkuperäisamerikkalaiset ovat köyhiä eritoten reservaateissa. Ihan yhtä lailla käsittääkseni se köyhyys vaikuttaa kaikilla väestöryhmillä syntyvien lasten aivojen kehitykseen. Köyhyyteen liittyy usein vielä esim. yksinhuoltajuus tai päihdeongelmat, vanhempien ja lasten heikko koulutus, ja vanhempien ja jälkeläistensä (aikanaan) vaikeus työllistyä, jos kuuluu johonkin syrjittyyn vähemmistöön, ja vanhempien terveysongelmatkin (jotka liittyvät sekä huonoon ravintoon että siihen, ettei ole varaa hoidattaa itseään tai lastaan).
---
Vaikka sikiö- ja vauva-ajan ravinto olisikin täydellinen optimaalista, ei se silti tietystikään mikään tae älykkyydestä ole, sillä älykkyydessä on tietty osuus perittyäkin. Mikä osuus, siitä kyllä kiistellään. (Ihan lonkalta heittäisin yli puolet, mutta en viitsi tarkistaa tätä.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 19, 2020, 08:09:09
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 18, 2020, 18:43:21
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 18, 2020, 18:27:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 29, 2020, 23:35:39
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - tammikuu 28, 2020, 21:51:40
...Olisi kauhean paljon helpompi vastata tähän kysymykseen, jos osoittaisit viestiin, jossa tuo väite, että elintaso vaikuttaa älykyyteen, on esitetty...
Kyse oli kai siitä, että älykkyys vaikuttaa elintasoon, positiivisella tavalla?

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Mutta mun mielestä toi ajatus on ristiriidassa semmoisen ehkä perustavamman ajatuksen kanssa, että älykkyys on jotenkin yksilön suhteellisen pysyvä ominaisuus. Koska jos se ei ole sitä, niin mitä se sitten on? Niin sen takia mun mielestä helpompi tapa tulkita semmoisia tutkimustuloksia, joista puhut (muistan, että tuollainen on ollut tällä palstalla jossain esillä), on tulkita niin, että älykkyysmittarit eivät kykene kyseistä ihmisen (oletettua) suhteellisen pysyvää ominaisuutta mittaamaan suoraan. Vaan ne mittaavat sitä välillisesti ja mittaustulokseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin oletettu "raaka älykkyys". Kuten mahdollisesti vaikka asenne, hyvä mieli, joku aivojen tuntematon virittymistaipumus johon taloudellinen tilanne vaikuttaa, tai jotain muuta. (Erityisesti tietty se kulttuuriympäristö jossa on kasvanut, eli onko harjoitellut sellaisia haasteita, joita älykkystesteissä testin välineinä käytetään, vai onko ne esim. irrelevantteja testattavalle.)

Näin, koska muuten koko älykkyden käsitteessä ei ole mun mielestä kunnolla mieltä.

Tämähän siis on olemassaoleva tutkimustulos. Muistaakseni tutkittiin joukkoa, joka koostui jollain tapaa maanviljelystä / maataloutta harjoittavista, joiden vuodenkrieto oli tyypillisesti sellainen, että sadonkorjuun jälkeen oli taloudellinen tilanne hyvä, mutta juuri ennen sitä varsin heikko. Älykkyyden havaittiin vaihtelevan sen mukaisesti siten, että saman yksilön älykkyys testissä oli heikompi silloin, kun mieltä rasitti samaan aikaan huoli taloudellisesta selviytymisestä.

Tässähän ei sikäli ole mitään kummallista, että kyllä kai jokainen jopa itsessään tunnistaa sen, ettei omaa ihan samanalaista kykyä suoriutua haasteista (jollainen on myös älykkyystesti), mikäli mieltä kaihertaa huoli, pelko, väsymys, masennus - you name it. Jopa se vaikuttaa suoriutumiseen, jos epäilee omia kykyjään tai on kuullut muilta arvioita, ettei varmaankaan tule pärjäämään. Olisi minusta hyvin omituista ajatella, että koulun matikankokeessa kyllä voi epäonnistua siksi, että nukkui huonosti tai ettei oikein osannut keskittyä, kun mielessä on huoli asiasta x, mutta älykkyystesti - joka on muodoltaan ihan samanlainen koe - olisi suojassa moisilta "ulkopuolisilta" vaikutuksilta ja kertoisi aina pysyvän totuuden yksilön älystä.

Voimme tietysti kuvitella testiälykkyyden taakse jonkin muuttumattoman ja yksilöllä pysyvän älyllisen kyvyn tason, mutta se on sitten sellainen, ettei sitä ole mahdollista mitenkään ja millään tavalla mitata - ainakaan nykyisillä menetelmillä. Silti juuri noihin nykymenetelmillä saatuihin tuloksiin jatkuvasti vedotaan, kun pyritään selittämään ihmisten tai kansojen menestystä elämässään. Siten väitän, että tässä mielessä älykkyys onkin täysin kuvitteellinen ominaisuus, jonka tasoa me emme pysty yksilöltä arvioimaan. Me saamme vain suuntaa antavia ja hetkellisestä aikaan ja paikkaan sidotusta älykkyydeksi oletetun ominaisuuden ilmentymisestä. Sitä me emme pysty arvioimaan, mikä tuon ilmentymisen suhde on niihin kaikkiin tekijöihin, jotka yksilöön tuona hetkenä vaikuttavat. Kyse voi olla siis siitä, että hän on juuri lääketokkurassa tai kovassa kuumeessa tai trauman aiheuttamassa tilassa tai nälkäinen, jolloin hän jaksa tai pysty pitämään tärkeänä sitä, millainen kuvio mahtaa olla annetun kuviojonon seuraavana loogisena jatkona.  Kättä pystyyn, jos joku uskoo saavansa ihan saman tuloksen Mensan testissä valvottuaan kolme yötä / juuri puolison kuoltua / kuumeisena kuin levänneenä, terveenä, tyytyväisenä ja huolettomana.

Tietysti sitten myös se on hyvä muistaa, että älykkyyshän ei ole absoluuttista, vaan kertoo vain yksilön kyvyistä suhteessa väestön keskimääräisiin kykyihin. Siten minusta on jo kyseenalaista, onko mahdollista suoraan vertailla kansojen älykkyyttä toisiinsa. Äo ei ole sellainen vastaavalla tavalla mitattava ominaisuus kuin vaikkapa pituus, vaan älykkääksi ymmärretään jo itse mittarissa keskimääräistä paremmin testissä menestyneet. Siten tavallaan väite älykkyyden osuudesta kansan menestymiseen on väite, että kansa menestyy heikosti, koska sen piirissä ei ole riittävästi keskimääräistä pidempiä yksilöitä (pitkien on todettu menestyvän pätkiä paremmin ja saavan mm. helpommin johtajan aseman).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - helmikuu 19, 2020, 09:19:52
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 19, 2020, 08:09:09
Voimme tietysti kuvitella testiälykkyyden taakse jonkin muuttumattoman ja yksilöllä pysyvän älyllisen kyvyn tason, mutta se on sitten sellainen, ettei sitä ole mahdollista mitenkään ja millään tavalla mitata - ainakaan nykyisillä menetelmillä. Silti juuri noihin nykymenetelmillä saatuihin tuloksiin jatkuvasti vedotaan, kun pyritään selittämään ihmisten tai kansojen menestystä elämässään. Siten väitän, että tässä mielessä älykkyys onkin täysin kuvitteellinen ominaisuus, jonka tasoa me emme pysty yksilöltä arvioimaan. Me saamme vain suuntaa antavia ja hetkellisestä aikaan ja paikkaan sidotusta älykkyydeksi oletetun ominaisuuden ilmentymisestä. Sitä me emme pysty arvioimaan, mikä tuon ilmentymisen suhde on niihin kaikkiin tekijöihin, jotka yksilöön tuona hetkenä vaikuttavat.

Suuri osa tieteestä kai perustuu epäsuoriin mittauksiin kohteista, joita ei suoraan voida havainnoida? Yksi paremmista aivotutkimuksen menetelmistä on kai fMRI, jossa tehdään päätelmiä aivotoiminnasta veren happipitoisuuden nopeita muutoksia mittaamalla. Joka on kumminkin sentään pikkasen epäsuoraa, ja jättää huomiotta suuria osia aivojen toiminnasta.* Tutkittaessa abstrakteja asioita kuten älykkyys, päätelmien teon vaikeuskertoimet voi olla jopa korkeammalla tasolla kuin tutkittaeesa konkreettista aivotoimintaa.

Mä uskon, että asianmukaisen alan koulutuksen saaneilla ihmisillä on kyllä edellytykset ymmärtää tällaiset tieteellisen tiedon rajoitukset. Eri asia ovat sitten ihmiset, jotka eivät asianmukaista koulutusta ole saaneet, tai jotka omista sisäisistä syistään (provoilu, super-ennakkoluuloisuus?) eivät ymmärrystään halua käytäntöön soveltaa. Nykypäivänä tietty kanssa fake news media ja somessa julistajat, jotka tavoittelevat tartuttaa omaa viisauttaan muihin. 

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 19, 2020, 08:09:09Tietysti sitten myös se on hyvä muistaa, että älykkyyshän ei ole absoluuttista, vaan kertoo vain yksilön kyvyistä suhteessa väestön keskimääräisiin kykyihin.

Niin, siis vois kuvitella, että se epämääräinen mittari, joka älykkyystesti on, on nimenomaan saatu toimimaan kohtuullisen hyvin sillä, että tuloksena mittauksesta annetaankin numero, joka kertoo suoriutumisen suhteessa populaation keskiarvoon.  Eli on siis päädytty olemaan edes yrittämättä estimoida oletettua mutta tavoittamatonta "g-faktoria". Varmaankin siksi, että "g-faktorin" estimointi olisi vaatinut testiin liittyvien virhelähteiden mallintamista, mikä olisi avannut aiḱamoisen matopurkin huomioiden kaiken sen, mitä nykyisin tiedetään testitulokseen vaikuttavista tekijöistä. Niin joo, eikä mittaria edes voi kalibroida jos ei ole suoraa mittausta siitä, mitä se mittaa (eli se oletettu mutta tavoittamaton "g-faktori").

* Niin kuin se keskellä oleva valkoinen aine, jonka läpi "signaalit" kuitenkin kulkevat. Ja jonka roolista ollaan siis käytettyjen menetelmien vuoksi paitsiossa, paitsi entisen Näkökulman RK, joka oli innostunut kirjasta The other Brain (https://rdouglasfields.com/books/the-other-brain/). Ja mun järkeen käy tosi hyvin, että on ollut tosi iso virhe aivotutkimukselta ohittaa valkoinen aine, kun miettii että sillä ja sen muutoksilla täytyy olla aika iso rooli eri aivonosien keskinäisessä synkronoinnissa, mikä on sentään aika iso juttu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 19, 2020, 17:57:35
^Miksi siis ihmettelet sitä, että yksilön äo-testeissä vaikuttaa vaihtelevan sen mukaan, mikä on hänen sen hetkinen taloudellinen tilanteensa? Vai oliko kyse siitä, että pidät hieman harhaanjohtavana puhetta, jossa yksilön älykkyyden ja äo-testituloksen välille laitetaan yhtäläisyysmerkit?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - helmikuu 19, 2020, 18:42:01
^ Joo, toi jälkimmäinen. Ajattelen, että oikea tapa tulkita tutkimustulokset, että hetken taloudellinen tilanne vaikuttaa äo-testitulokseen, on että älykkyys ja äo-testitulos eivät ole yksi yhteen. Äo -testitulokseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin (oletettu) g-faktori tms. Jota ei voi suoraan mitata.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 20, 2020, 08:46:43
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 19, 2020, 18:42:01
^ Joo, toi jälkimmäinen. Ajattelen, että oikea tapa tulkita tutkimustulokset, että hetken taloudellinen tilanne vaikuttaa äo-testitulokseen, on että älykkyys ja äo-testitulos eivät ole yksi yhteen. Äo -testitulokseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin (oletettu) g-faktori tms. Jota ei voi suoraan mitata.

Mutta juuri äo-tuloksiin perustuvat nämä erilaiset väitteet älykkyyden vaihtelusta kansojen välillä tai miesten neroudesta ja naisten keskimääräisyydestä. Meillä ei ole käsittääkseni olemassa mitään muuta mittaria älykkyyden tason arvioimiseen. Vaatisi kaiketi sitten ihan oman tutkimuksensa, jos haluttais selvittää tarkemmin, millainen vaihteluväli yksilön älykkyydellä on suhteessa erilaisiin testitulokseen vaikuttaviin tekijöihin. En siis ihan hiffaa, mikä on se merkittävä ero, jonka näet näiden kahden väitteen välillä:

- henkilön testattu äo riippuu älykkyyden lisäksi häneen testin aikaan vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta (mm. sairaus ja elämäntilanne)

-henkilön älykkyystaso riippuu häneen sillä hetkellä vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta

Millä tapaa kuvaukset älykkyydestä mielestäsi eroavat toisistaan siten, että päätelmät niiden pohjalta ovat selvästi ja merkittävästi erilaisia? Mikä on se ratkaiseva ero siinä, että sanoo yksilön älykkyyden vaihtelevan hänen tilanteensa mukaan, verrattuna siihen, että sanoo hänen äo-testituloksensa vaihtelevan sen mukaan, mikä hänen tilanteensa sattuu testin hetkellä olemaan? Onko hänen älyllinen kyvykkyytensä alentunut mielestäsi kenties vain testissä, mutta ei muutoin  - mikä jo sinänsä vaatisi hieman perusteluja ja myös asettaa kyseenalaiseksi koko testiälykkyyden tutkimisen mielekkyyden.

"Ei minulla ole korkea verenpaine, vaan se on vain nyt testattaessa korkea, koska olen lihonut, stressaantunut ja syön liikaa suolaa."
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 20, 2020, 08:53:08
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 18, 2020, 18:27:15

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Kuinka suuresta erosta on kyse?

Yksi mahdollinen älykkyystestin tulokseen vaikuttava tekijä voi olla motivaatio, johon puolestaan voivat vaikuttaa monet tekijät. Kun on tarpeeksi masentunut, älykkyystestin tyyppisen "palapelin" miettiminen ei ehkä erityisemmin huvita, ja tällöin koko testin voi lyödä ns. läskiksi, tai ainakaan siinä ei yritä täysillä. Ei jaksa, kun masennus painaa päälle ja ahdistus jyskyttää mielessä ja mitä kaikkia ongelmia ihmisillä onkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 20, 2020, 09:07:45
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 20, 2020, 08:53:08
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 18, 2020, 18:27:15

Ei ollut, vaan siitä, että jopa saman yksilön älykkyys on huonompi, mikäli hänen taloudellinen tilanteensa on heikolla tolalla vs. hyvällä mallilla.

Kuinka suuresta erosta on kyse?

Yksi mahdollinen älykkyystestin tulokseen vaikuttava tekijä voi olla motivaatio, johon puolestaan voivat vaikuttaa monet tekijät. Kun on tarpeeksi masentunut, älykkyystestin tyyppisen "palapelin" miettiminen ei ehkä erityisemmin huvita, ja tällöin koko testin voi lyödä ns. läskiksi, tai ainakaan siinä ei yritä täysillä. Ei jaksa, kun masennus painaa päälle ja ahdistus jyskyttää mielessä ja mitä kaikkia ongelmia ihmisillä onkin.

Kyllä. Monet erilaiset tilannekohtaiset ja ajallisesti vaihtelevat syyt voivat vaikuttaa älykkyystestissä saavutettuun tulokseen. Se ikäänkuin oli tässä koko pointti. Äo-testi ei tässä eroa muistakaan erilaisista testeistä ja kokeista, joihin me joudumme.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - helmikuu 20, 2020, 14:55:42
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 20, 2020, 08:46:43
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 19, 2020, 18:42:01
^ Joo, toi jälkimmäinen. Ajattelen, että oikea tapa tulkita tutkimustulokset, että hetken taloudellinen tilanne vaikuttaa äo-testitulokseen, on että älykkyys ja äo-testitulos eivät ole yksi yhteen. Äo -testitulokseen vaikuttavat myös muut tekijät kuin (oletettu) g-faktori tms. Jota ei voi suoraan mitata.

Mutta juuri äo-tuloksiin perustuvat nämä erilaiset väitteet älykkyyden vaihtelusta kansojen välillä tai miesten neroudesta ja naisten keskimääräisyydestä.

Niin, mun epäilys on, että ne tutkimustulokset koskien kansojen eroja on nimenomaan hömppää. Ne on luultavasti useimmat sellaisten ihmisten tekemiä, jotka eivät ole älykkyystutkijoita, vaan yhteiskuntatieteilijöitä tms. Tietenkin sellaisten tutkimusten asema on pikkaisen vahvempi, joissa verrattavat ihmiset kuuluu samaan laajempaan populaatioon, niin kuin vaikka "Yhdysvaltain kansalaiset" tms. Mutta siinäkin tapauksessa on kuitenkin huomattava, että esim. siinä, millaisia kouluja keskimääräinen musta ja valkoinen amerikkalainen on käynyt, on suuria eroja, joitten vaikutusta on hyvin, hyvin vaikea erottaa rodun vaikutuksesta. Ylipäätään toodella monet tutkimukset, joissa vaikka väitetään, että... jonkun tietyn ruoka-aineen syöminen vaikuttaa jollain tietyllä tavalla terveyteen... on sillä tavalla hirveän ongelmallisia, että usein tuppaa olemaan niin, että eri ruoka-aineita syödään eri ryhmissä eri tavalla, ja sitä, mikä on sen ruoka-aineen vaikutus on hyvin vaikea erottaa siitä, että ko. ruoka-aineen käyttäjät ja sitä käyttämättömät eroaa keskimäärin monin muinkin tavoin toisistaan. Hyvin paljon hömppää on liikenteessä tieteellisenä totuutena minun mielestäni.

Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 20, 2020, 08:46:43Vaatisi kaiketi sitten ihan oman tutkimuksensa, jos haluttais selvittää tarkemmin, millainen vaihteluväli yksilön älykkyydellä on suhteessa erilaisiin testitulokseen vaikuttaviin tekijöihin. En siis ihan hiffaa, mikä on se merkittävä ero, jonka näet näiden kahden väitteen välillä:

- henkilön testattu äo riippuu älykkyyden lisäksi häneen testin aikaan vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta (mm. sairaus ja elämäntilanne)

-henkilön älykkyystaso riippuu häneen sillä hetkellä vaikuttavista ympäristötekijöistä ja henkilökohtaisesta tilasta

Niin, toi "henkilön testattu äo riippuu älykkyyden lisäksi..." on mun mielestä tosiaan ok, ja toi toinen taas oikein ei. Mun mielestä tossa jälkimmäisessä ilmaisussa älykkyyden idea on irronnut arkikielen merkityksestään. Tämmöiselle linjalle lähtemisestä seuraa meidän nettikeskustelijoiden kannalta esim. semmoinen hankaluus, että ihmiset herkästi torjuu hyvinkin perustellut väitteet, jotka tuntuu niitten maalaisjärjen kanssa selvästi ristiriitaisilta. Niin siksi olisi parempi tyytyä epäilemään vaikka sitten Lynnin ja Vanhasen mentelmiä, sen sijaan että väittää, että älykkyyteen vaikuttaa sellaiset mittaamatta jääneet tekijät, jotka on eri puolilla maailmaa ja eri maissa erilaisia. (Ja vastakkaisesti väittää, että äo- testituloksiin vaikuttaa mittaamatta jääneet tekijät, joitten vaikusta ei tutkimuksessa huomioitu.)

Voi hyvin olla (mun puolesta) että koko idea älykkyydestä jonain edes jollain tavalla selkeänä yksilön pysyvänä ominaisuutena on pikkaisen ongelmallinen. Mutta sitten taas toisaalta, niin kuin on tälläkin palstalla jo aiemmin todettu, älykkystestit alunperin kehitettiin "erityisopetusta tarvitsevien koululaisten seulomiseen ja kehitysvammaisten luokittamiseen (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyysosam%C3%A4%C3%A4r%C3%A4#%C3%84lykkyyden_mittaamisen_historiaa)". Siihen ne kaikesta huolimatta sopinevat varsin hyvin, ja varmasti paljon hienosyisempienkin erojen tekoon ihmisten älyllisissä kyvyissä. Mutta että sitten kun tämmöiseen alun perin luotu mittari viedään kansojen varallisuuden selittämiseen, ja samalla käytännössä vedetään yhtäläisyysmerkit mittauksella saadun tuloksen ja taustalla oletetun ilmiön ("yleisälykkyys" tms.) välille, minusta on perustellut syyt epäillä ymmärtämättömyyttä ja hömppää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 20, 2020, 15:21:10
^Ehkä se epätarkkuus, joka tässä on olemassa, onkin se, että äo-testituloksen ja älykkyyden välille on vedetty yhtäläisyysmerkit. Olisi aina pitänyt puhua siitä, että äo-tasoon vaikuttaa taloudellinen tilanne - tai mikä nyt milloinkin on se tekijä, jonka huomataan testituloksiin vaikuttavan. Älykkyydestä tai älyyn vaikuttamisesta ei pitäisi puhua yhtään mitään.  ;) Tosin siinä tapauksessa itse älyä me emme siis keneltäkään varsinaisesti tiedä, koska meillä on käytettävissä vain niitä äo-testien tuloksia (ja tietenkin subjektiivisia omia arvioitamme tai muita havaintoja, joiden uskomme kertovan älykkyydestä jotakin).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 20, 2020, 21:31:25
Lainaus käyttäjältä: Vaaraton Norsu - helmikuu 20, 2020, 14:55:42
Niin, mun epäilys on, että ne tutkimustulokset koskien kansojen eroja on nimenomaan hömppää. Ne on luultavasti useimmat sellaisten ihmisten tekemiä, jotka eivät ole älykkyystutkijoita, vaan yhteiskuntatieteilijöitä tms...
Mutta älykkyystutkijat eivät ole olleet vain yhteiskuntatieteilijöitä, vastaväittäjät ovat enimmäkseen niitä.
Älykkyystutkijoissa on myös luonnontieteilijöitä, biologeja ja matemaatikkoja tms.. Teesejä ei siis voida kumota siten, että humanistiset ja yht.k.tieteet ovat vähän teatteria joskus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 20, 2020, 21:32:57
Lainaus käyttäjältä: safiiri - helmikuu 20, 2020, 09:07:45
Kyllä. Monet erilaiset tilannekohtaiset ja ajallisesti vaihtelevat syyt voivat vaikuttaa älykkyystestissä saavutettuun tulokseen. Se ikäänkuin oli tässä koko pointti. Äo-testi ei tässä eroa muistakaan erilaisista testeistä ja kokeista, joihin me joudumme.
Nämä asiat ovat huomioitu älykkyystesteissä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Vaaraton Norsu - helmikuu 20, 2020, 23:17:45
^ Niin siis mittareiden kohdallahan voidaan varmaan puhua monenlaisistakin virheistä. Virheet, jotka ovat aidosti satunnaisia, eivät pitkässä juoksussa tee mittarista kelvotonta, koska ajan mittaan niitten vaikutukset kumoavat toisensa. Suuri kuva säilyy kuitenkin oikeana. Toisaalta mittari voi tehdä virheitä myös systemaattisesti, ja olla siitä huolimatta käyttökelpoinen jonkin tosimaailman ilmiön estimoinnissa, kunhan sen antamilta tuloksilta ei vaadita liikoja. Aiemmin oli esillä jotain sen tapaista, että lentokoneen nopeudesta suhteessa sitä ympäröivään ilmamassaan voi joskus estimoida ihan kohtuullisen hyvin sen nopeutta suhteessa maahan, mutta että tuulen ym. vaikutukset kuitenkin tekevät sen, että saatu estimaatti ei ole riittävän luotettava tärkeitten päätösten tekoon tms.

Mun mielestä älykkysmittareiden suhteen tilanne on vastaava. Tätä on perusteltu tässä ketjussa viime aikaisen keskustelun mittaan jonkin verran. Yksi laajasti tunnettu ja tiedostettu ilmiö on Flynnin ilmiö, joka viittaa älykkyyden mittauksiin liittyvään pitkän aikavälin trendiin, että tulosten keskiarvo väestötasolla nousee ajan myötä. Esim. brittilapsi, joka 2008 sai äo:kseen 100, olisi 1942 saanut äo:kseen 114 (https://en.wikipedia.org/wiki/Flynn_effect). Tämmöisestä voi minusta päätellä, että mittarin tuottamaan "yleisälykkyyden" estimaattiin sisältyy virhettä joka ei ole ajassa vakio, ja jota satunnaisuuden lait eivät pysty kumoamaan.

Samaten on nostettu esiin muita arkijärjelle epäintuitiivisilta tuntuvia tuloksia. Henkilön taloudellinen tilanne, oli siinä järkeä tai ei, vaikuttaa systemaattisesti siihen, millaisen estimaatin hänen "yleisälykkydelleen" mittari antaa. Eli tässäkään kohtaa mittarin antamat virheet eivät sitten ole samansuuruisia riippumatta siitä, millainen on mitattavan henkilön sen hetkinen tilanne (olettaen että ko. henkilön "yleisälykkyys" kuitenkin on hänen suhteellisen muuttumaton ominaisuutensa). Jotain muutakin esimerkkiä on tässä ketjussa ollut. Minä ainakin vedän näistä kaikista sen johtopäätöksen, että älykkyysmittarit eivät ole niin luotettavia mittareita, että niitten perusteella voitaisiin vetää johtopäätöksiä esim. siitä, johtuuko se, että toiset kansakunnat ovat vauraampia kuin toiset, siitä, että ne ovat älykkäämpiä. Mikä on käsittääkseni ollut Richard Flynnin ja Tatu Vanhasen positio. Mikä minun epäilykseni mukaan on siis humbuugia.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 20, 2020, 23:35:01
Ruoasta puheenollen. Läski ja lihava - tyhmä?
Jossain on ollut uutisia että lihavia syrjitään työhönotossa korkeammille paikoille, ja heidän ÄO:nsa olisi laihoja pienempi.
   Ranskan Pariisi on erittäin läskirasistinen. (Heikkilä teki sen selväksi YLE Puheessa kerran). Jos huomaatte Helena Petäistön ja Annastiina Heikkilän ulkomuotoja niin he ovat solakoita. He eivät pärjäisi jos olisivat lihavia. Lihavat on Pariisissa "ilmaa", ohitetaan.  Lihavia (ja tyhmiä) ei kannata Pariisiin kirjeenvaihtajiksi lähettää. Pariisin (keskus)alueella ei näy lihavia naisia, kuulemma. Laihuus on menestymisen elinehto sielläpäin.
   Toista on maalla tai syrjemmällä laitakaupungissa. Koska kaupunki kerää älyisämmät ja koulutetuimmat* niin voiko paikalliset kopekit päätellä että laihat on älykäs lajike koska se on menestynein rikkaassa Pariisissa (keskustassa), toisin kuin kauempana jossa ihmiset on läskempiä?
   Ei välttämättä. Ero lienee myytti**. Pääsyy on läskirasismi joka seuloo. Esim. itsekuria omaavat pystyvät kontrolloimaan syömistään - ja opiskelemaan tms siirtämään nautintoja tulevaisuuteen toisinkuin itseänsä huonommin kontrolloimaan pystyvät. Pelkästään itsekontrollimisen kyvyt (ja sen taidon oppiminen, motivaation löytyminen jne jota slummialueen ympäristö ei tue) voi tuoda menestyserot.

*Kaupunki kerää myös nuoremmat ja maaseudulle jää vanhempaa väkeä ja koska läski usein kerääntyy, ja vaatii aikaa,  vanhemmalle vyötärölle niin nuoremmat tuppaa olemaan luonnostaan laihempia. Toki läskirasismi voisi olla myös alitajuista tai piilotettua ikärasismia.
**Siis että läskit olisi tyhmempiä, lienee kiistanalaista tieteellisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 20, 2020, 23:50:41
Haiti ja Dominikaaninen Tasavalta vertailussa:
https://www.indexmundi.com/factbook/compare/dominican-republic.haiti (https://www.indexmundi.com/factbook/compare/dominican-republic.haiti)
Toinen on latinalaista amerikkaa, toinen afrikkaa...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - maaliskuu 10, 2020, 02:16:08
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - syyskuu 03, 2019, 15:52:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - syyskuu 03, 2019, 14:45:19
Neljä suomalaista taloustieteilijää tutki tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessaan tulojen periytyvyyttä tarkastelemalla identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia. Heidän tutkimustuloksensa oli hätkähdyttävä: kasvatuksen tai muiden tekijöiden sijaan tuloerot selittyvät ainakin Suomessa pääosin geeneillä.

Taloustieteilijät ovat tunnettuja pseudotieteilystään. Ainakin "geeneistä" löytyvän älykkyyden kohdalla metsään on menty. Esitetään rohkeasti väite kaksostutkimuksiin vedoten, että älykkyydestä mahdollisesti peräti 60% selittyy geeneillä. 1900-vuosiadalla älykkyys nousi länsimaissa parhaimmillaan 7 pinnaa vuosikymmenessä. Olimme ennen 1900-vuosisataa kaikein heikoimmin pärjäävien afrikkalaisten tasoisia älyllisesti. Länsimaalaisten geenit eivät ole 100 vuodessa muuttuneet tippaakaan.

Eli ne "geneettiset" älykkyyserot, joita taloustieteilijät mittaavat, ovat kulttuuriälykkyyttä, eivätkä ne kerro geenien älykkyydestä yhtään mitään. Lyön tuopista olutta vetoa, että sama muuttujien vakionti on mennyt taloustieteilijöillä tälläkin kertaa pahasti metsään.

Pahoitteluni Kopekille ja hänen keskustelukumppanilleen, mutta vika löytynee väärästä kysymyksestä. Älykkyyden ymmärtäminen vaatii myös tarkoitusperien ottamista lukuun. Se kysyy, millainen on ihmisen luonto. Näinkin ilmiselvän seikan luulisi olevan taloustieteilijöiden heiniä, vaan perinteisesti se ei ole ollut. Perinteisesti se ei ollut sosiologien heiniäkään:

When this classic work was first published in 1975, it created a new discipline and started a tumultuous round in the age-old nature versus nurture debate. Although voted by officers and fellows of the international Animal Behavior Society the most important book on animal behavior of all time, Sociobiology is probably more widely known as the object of bitter attacks by social scientists and other scholars who opposed its claim that human social behavior, indeed human nature, has a biological foundation. The controversy surrounding the publication of the book reverberates to the present day.

https://www.hup.harvard.edu/catalog.php?isbn=9780674002357

Mitä Wilsoniin tulee, niin hän ymmärsi perusidean ihmisestä paljon paremmin kuin älykkyystutkijat keskenään. Sitä vain pitäisi verrata (kulttuuri-)ympäristöllisiin oletuksiin useammin. Oletus kilpailevista kansakunnista on vähintään kyseenalainen, koska lause sisältää tulevaisuutta koskevia ehtoja. Sen Wilson olisi tunnistanut käytävästä keskustelusta nykyisiä ekonomisteja paremmin.

Käyttäytymistaloustieteen tulokset voisivat muuttaa tieteitä paradigmaattisesti. Omasta puolestani ihmettelen, miten kilpailumallien laatimisen ajatellaan enää tarkentavan taloudellista ymmärrystä, kun ne sulkevat ulos strategiset tasapainot kuten yhteistyöhalun eri muodot. Jos motivaatiomalli puuttuu kokonaan tai sen oletetaan perustuvan pelkästään rahalliseen palkkioon, puuttuu ihmisen toiminnan kokonaiskuvasta paljon.

Joku voisi jopa väittää fysiologisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen motivaatiomallin ja älykkyyden olevan sidoksissa toisiinsa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - maaliskuu 11, 2020, 13:41:38
Laitan linkin tänne, se on Stanfordin yliopiston luentosarja käyttäytymisen evoluutiosta:

https://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA

En ole ehtinyt katsoa kaikkia osia. Täällä kun on puhuttu abstraktisti älykkyydestä, selittää luentosarja teoreettisesti, miten ulkoryhmät ja sisäryhmät syntyvät populaatioissa, ja miksi yksi populaation osa voi menestyä paremmin kuin toinen pelkästään jo seksuaalisen valikoitumisen kautta. Kannattaa katsella ajan kanssa, mukana on paljon muutakin käyttäytymistieteellistä asiaa ja ylipäätään syventävää ymmärrystä genetiikasta ja periytyvyydestä.

Robert Sapolsky aloittaa luentosarjan varoittamalla kategorisen ajattelun riskeistä -seikka, josta olen kirjoittanut vuosikaudet.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 22, 2020, 21:58:33
Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 11, 2020, 13:41:38
Laitan linkin tänne, se on Stanfordin yliopiston luentosarja käyttäytymisen evoluutiosta:

https://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA

En ole ehtinyt katsoa kaikkia osia. Täällä kun on puhuttu abstraktisti älykkyydestä, selittää luentosarja teoreettisesti, miten ulkoryhmät ja sisäryhmät syntyvät populaatioissa, ja miksi yksi populaation osa voi menestyä paremmin kuin toinen pelkästään jo seksuaalisen valikoitumisen kautta. Kannattaa katsella ajan kanssa, mukana on paljon muutakin käyttäytymistieteellistä asiaa ja ylipäätään syventävää ymmärrystä genetiikasta ja periytyvyydestä.

Robert Sapolsky aloittaa luentosarjan varoittamalla kategorisen ajattelun riskeistä -seikka, josta olen kirjoittanut vuosikaudet.
Kategorinen ajattelutapa estää omaksumasta faktoja, koska ideologia määrää liikaa ajatusmalleja. Luonnontieteet evoluutiota määrittelevät, eivät postmodernit humanistiset käsitykset. Jälkimmäiset lähinnä häiritsevät tieteellisiä näkemyksiä uusteorioillaan, jotka eivät perustu useinkaan tieteisiin. Sukupuoli/queer tms- keskustelu on täynnä tätä harhaanjohtavaa humanistinäkemystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: urogallus - maaliskuu 22, 2020, 22:00:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 22, 2020, 21:58:33
Luonnontieteet evoluutiota määrittelevät, eivät postmodernit humanistiset käsitykset.

Joo. Ja kartta määrittää maaston... ::)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 22, 2020, 22:52:12
Lainaus käyttäjältä: urogallus - maaliskuu 22, 2020, 22:00:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - maaliskuu 22, 2020, 21:58:33
Luonnontieteet evoluutiota määrittelevät, eivät postmodernit humanistiset käsitykset.

Joo. Ja kartta määrittää maaston... ::)
Oliko tuo kritiikkiä vai puolustusta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 22, 2020, 23:12:23
Lainaus käyttäjältä: Laika - maaliskuu 10, 2020, 02:16:08

Mitä Wilsoniin tulee, niin hän ymmärsi perusidean ihmisestä paljon paremmin kuin älykkyystutkijat keskenään. Sitä vain pitäisi verrata (kulttuuri-)ympäristöllisiin oletuksiin useammin. Oletus kilpailevista kansakunnista on vähintään kyseenalainen, koska lause sisältää tulevaisuutta koskevia ehtoja. Sen Wilson olisi tunnistanut käytävästä keskustelusta nykyisiä ekonomisteja paremmin.

Käyttäytymistaloustieteen tulokset voisivat muuttaa tieteitä paradigmaattisesti. Omasta puolestani ihmettelen, miten kilpailumallien laatimisen ajatellaan enää tarkentavan taloudellista ymmärrystä, kun ne sulkevat ulos strategiset tasapainot kuten yhteistyöhalun eri muodot. Jos motivaatiomalli puuttuu kokonaan tai sen oletetaan perustuvan pelkästään rahalliseen palkkioon, puuttuu ihmisen toiminnan kokonaiskuvasta paljon.

Joku voisi jopa väittää fysiologisten perustarpeiden tyydyttämisen jälkeen motivaatiomallin ja älykkyyden olevan sidoksissa toisiinsa.

En esitä tätä moite- tai arvostelumielessä. Toteanpahan vain omana pohdiskelunani, että Laikan monimutkaisten tekstien kommentoiminen on minunlaiselleni tyhmälle tavikselle vaikeaa. Siksi vastaan monesti asian vierestä. Kärsivällisyyteni ei riitä pitkien virkkeiden tutkimiseen ja päättelemiseen mitä niissä oikein sanotaan. Monesti tekstissä viitataan asiantilaan, mistä minulla mitään käsitystä. Poimin esimerkin edellä olevasta tekstistä, vaikka parempiakin esimerkkejä olisi.

miten kilpailumallien laatimisen ajatellaan enää tarkentavan taloudellista ymmärrystä, kun ne sulkevat ulos strategiset tasapainot kuten yhteistyöhalun eri muodot

Mielessäni herää seuraavanlaisia kysymyksiä.

Minkä kilpailumallien laatimisen?
Mitä taloudellista ymmärrystä?
Mitkä strategiset tasapainot?
Millaiset yhteistyöhalun eri muodot?

Viimeistä kohtaa voin yrittää miettiä pohjautuen siihen mitä Laika kirjoittaa. Yksi yhteistyöhalun muoto voisi olla raha ja taloudellinen etu. Toinen voisi olla jotain muuta. Mutta miten tämä liittyy älykkyyteen ja geeneihin ja menestymiseen?

Jos mennään taviksien yksinkertaiselle tasolle, niin en tiedä, kilpailevatko maat varsinaisesti keskenään, vai kilpailevatko jotkut tahot eri maissa, jolloin näyttää, että maat kilpailisivat.

Kyllä jonkin verran tapahtuu myös maiden välistä kilpailemista. Muistelkaamme vaikka kilpailua siitä, valloittaako kuun ensimmäiseksi Neuvostoliitto vai Yhdysvallat. Myös aseteknologiassa ja asevoimien suuruudessa mitä ilmeisimmin kilpaillaan. Ainakin siltä se näyttää. Eivätkö monet urheilulajitkin ole maiden välistä kilpailua, vaikka yksilöt niihin osallistuvatkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 24, 2020, 22:17:16
Mars-hanke tulee varmaankin olevan kansainvälinen (USA, EU, Kiina, Japani tms. muita). ISS on jo kv. hanke.
Yhdenkään maan voimavarat eivät luultavasti riitä edes pysyvän Kuu-tukikohdan rakentamiseen, sekin tulee olemaan yhteistyötä. Mars-projekti on myös niin suuri, että se vaatii globaalia yhteistyötä. Toisaalta, mikäs sen hienompaa, kun ainakin tuollainen hanke saa maailman toimimaan yhteistyössä? 8)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Saares - maaliskuu 26, 2020, 12:03:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 20, 2020, 23:35:01
Ruoasta puheenollen. Läski ja lihava - tyhmä?
Jossain on ollut uutisia että lihavia syrjitään työhönotossa korkeammille paikoille, ja heidän ÄO:nsa olisi laihoja pienempi.
   Ranskan Pariisi on erittäin läskirasistinen. (Heikkilä teki sen selväksi YLE Puheessa kerran). Jos huomaatte Helena Petäistön ja Annastiina Heikkilän ulkomuotoja niin he ovat solakoita. He eivät pärjäisi jos olisivat lihavia. Lihavat on Pariisissa "ilmaa", ohitetaan.  Lihavia (ja tyhmiä) ei kannata Pariisiin kirjeenvaihtajiksi lähettää. Pariisin (keskus)alueella ei näy lihavia naisia, kuulemma. Laihuus on menestymisen elinehto sielläpäin.
   Toista on maalla tai syrjemmällä laitakaupungissa. Koska kaupunki kerää älyisämmät ja koulutetuimmat* niin voiko paikalliset kopekit päätellä että laihat on älykäs lajike koska se on menestynein rikkaassa Pariisissa (keskustassa), toisin kuin kauempana jossa ihmiset on läskempiä?


   Ei välttämättä. Ero lienee myytti**. Pääsyy on läskirasismi joka seuloo. Esim. itsekuria omaavat pystyvät kontrolloimaan syömistään - ja opiskelemaan tms siirtämään nautintoja tulevaisuuteen toisinkuin itseänsä huonommin kontrolloimaan pystyvät. Pelkästään itsekontrollimisen kyvyt (ja sen taidon oppiminen, motivaation löytyminen jne jota slummialueen ympäristö ei tue) voi tuoda menestyserot.

*Kaupunki kerää myös nuoremmat ja maaseudulle jää vanhempaa väkeä ja koska läski usein kerääntyy, ja vaatii aikaa,  vanhemmalle vyötärölle niin nuoremmat tuppaa olemaan luonnostaan laihempia. Toki läskirasismi voisi olla myös alitajuista tai piilotettua ikärasismia.
**Siis että läskit olisi tyhmempiä, lienee kiistanalaista tieteellisesti.
Pohjoiskorean esimerkki?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 27, 2020, 22:19:03
Winston Churchill oli aika viksu, vaikka oli läskilortti.
Tosin ei meille suomalaisille ollutkaan hyvä...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 07, 2020, 06:36:50
Lueskelin CNN:n uutisia ja huomasin artikkelin, jonka otsikko on "How new technology is transforming Vietnam's economy". Jutussa kerrotaan maan nopeasta vaurastumisesta, mikä näkyy mm. kännyköiden ja sovellutusten ja niihin liittyvien teknologiafirmojen määrän lisääntymisenä. Otsikkokuvassa on kaksi tyttöä kadulla lyhyissä shortseissa kännykät kädessä. Lainauksia artikkelista:

More than 45 million people were lifted out of poverty between 2002 and 2018 as the country developed industries that span textiles, agriculture, furniture, plastics, paper, tourism and telecommunications.

Vietnam is now undergoing another transformation -- thanks to technology.

New infrastructure has given Vietnamese citizens easy access to the internet -- and propelled their country across the digital divide.

A 2018 report by Google and Singaporean investment company Temasek described Vietnam's digital economy -- which is growing at more than 40% a year -- as "a dragon being unleashed."


Jutussa esitellään nuori nainen, Nguyen Thuy Lien, head of corporate development for Appota. Häntä kuvaillaan startup-firmojen pioneeriksi.

(https://cdn.cnn.com/cnnnext/dam/assets/200326223139-01-vietnam-tech-exlarge-169.jpg)

Naisen ulkonäössä huomioni kiinnittyi vaalean ihoon ja kiinalaisiin kasvonpiirteisiin. Amerikkalaisten Vietnam-aiheisten sotaelokuvien ja sotadokumenttien antama mielikuva tyypillisistä vietnamilaisista on toisenlainen:

(https://www.usaid.gov/sites/default/files/styles/732_width/public/nodeimage/cocoa%20family%20in%20Dak%20Lak.jpg)

Jälkimmäinen kuva esittää vietnamilaista maatyöläistä. Hänen ihonsa on tummempi, eikä se johdu pelkästään siitä, että hän on työskennellyt auringonpaisteessa. Myös hänen kasvonpiirteensä eroavat startup-pioneerin kasvonpiirteistä. Tällaisia kuvapareja voisi etsiä enemmänkin.

En ole valitettavasti löytänyt kattavaa tietoa Vietnamin kansan etnisistä ryhmistä ja jakolinjoista. CIA Faktbook kertoo, että Vietnamin hallitus tunnustaa 54 etnistä ryhmää. Sivulla luetellaan muutama, mutta ne eivät sano minulle oikeastaan mitään. Wikipedian mukaan Hoat ovat han-kiinalasia.

Kinh (Viet) 85.7%, Tay 1.9%, Thai 1.8%, Muong 1.5%, Khmer 1.5%, Mong 1.2%, Nung 1.1%, Hoa 1%, other 4.3%

Tietoni Vietnamista on muutenkin valitettavasti huonot, joten joudun esittämään kannanoton "mutu" -pohjalta. "Mutun" taustalla on omia havaintoja eli kahden viikon reissu Vietnamiin ja matkustaminen siellä busseilla ja junalla. Se, mitä näin, vahvisti rasistisia ennakkoluulojani.

Minulle jäi käsitys, että kiinalaisilta näyttävät vaaleaihoiset ihmiset ovat yliedustettuina siisteissä sisätöissä ja ylemmässä varallisuusluokassa verrattuna tummempiin ihmisiin, jotka eivät näytä kiinalaisilta. Näitä jälkimmäisiä on katukauppiaina ja maanviljelyksessä ja duunarihommissa. Ylipäätään muodostuu mielikuva, että kiinalaisten näköiset ihmiset ovat paremmin toimeen tulevia ja mahdollisesti korkeammin koulutettuja. He näyttävät varakkaammilta ja tyylitietoisimmilta olipa kyse nuorista tai vanhemmista ihmisistä.

Tästä tullaankin rasistiseen ennakkokäsitykseen siitä, että kiinalainen geeniperimä on eduksi menestymisen kannalta. Kiinalaista perimää omaavat muinaisten maahanmuuttajien jälkeläiset pärjäävät keskimäärin paremmin kuin kantaväestö. Tämä olettamus käy yksiin pahamaineisen Lynn-Vanhanen kartan kanssa, jonka mukaan kiinalaiset ovat keskimäärin maailman älykkäin kansa.

https://pbs.twimg.com/media/Dwb4aA2VYAAwfOe.jpg

https://en.wikipedia.org/wiki/Hoa_people

https://edition.cnn.com/2020/04/06/asia/vietnam-tech-economy-intl-hnk-spc/index.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 07, 2020, 06:41:07
^mullakin oli aikoinaan vahva käsitys siitä, miltä filippiiniläiset näyttävät. Käynti paikan päällä osoitti käsitykseni vähintänkin vääriksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 07, 2020, 06:43:45
Tuo kirjoitukseni on todennäköisesti hölynpölyä. Löysin heti tietoa, joka tekee sen kyseenalaiseksi. Täysin en kuitenkaan peräänny siitä ajatuksesta, että kiinalaistaustaiset menestyvät yleensä hyvin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vietnamese_people
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 07, 2020, 06:53:44
Lainaus käyttäjältä: Eläimen kokoinen möhkäle - huhtikuu 07, 2020, 06:41:07
^mullakin oli aikoinaan vahva käsitys siitä, miltä filippiiniläiset näyttävät. Käynti paikan päällä osoitti käsitykseni vähintänkin vääriksi.

Millä tavalla käsitys oli väärä? Oliko aikaisempi käsitys peräisin Armi Kuuselasta kertovista lehtijutuista tai jotain tällaista?

Filippiinit ovat yksi paikka, jossa tekisi mieli käydä, mutta taitaa jäädä käymättä. Seurailen elämää maassa nykyisin Facebookin kautta, jossa minulla on filippiiniläisiä FB-kavereita, joita en henkilökohtaisesti lainkaan tunne. En yleenä hyväksy kaveripyyntöjä täysin tuntemattomilta ja varsinkaan ulkomaalaisilta. Tässä tapauksessa kuitenkin otin "talliini" muutamia filippiiniläisiä siitä syystä, että heillä on sama sukunimi kuin minulla. Se tuntui niin hassulta. Näiden ihmisten ja heidän kavereidensa kautta olen päässyt vähän kurkistelemaan maahan.

Olen joskus miettinyt, ovatko filippiiniläisten eurooppalaiset sukunimet seurausta sukunimilaista, jonka mukaan jonkinlainen sukunimi on pitänyt keksiä. Ehkä niitä poimittiin eurooppalaisista puhelinluetteloista?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 07, 2020, 07:24:33
^En tiedä/muista mistä käsitykseni oli peräisin. Väärä se joka tapauksessa oli. :)

Ulkonäöllisesti kaikki aasialaisten karikatyyrit oli aika hyvin edustettuina poislukien Intia. Tosin olin pääsääntöisesti Manilassa, jossa porukka oli varmasti kansainvälisestikin enempi sekoittuneempaa. Jos olisin päässyt käymään maaseudulla, ehkä olisi voinut joku karikatyyri näyttäytyä ylitse muiden. Mutta pääkaupungissa porukan ulkonäössä oli liikaa vaihtelua, jotta näin jäkikäteen vosin randomin aasialaisen nähdessäni päätellä, onko hän filippiiniläinen vai ei.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - huhtikuu 07, 2020, 08:09:12
Mielestäni tämä nainen näyttää melko perusvietnamilaiselta:
https://vietnam.travel/things-to-do/voices-vietnam-now-lien-appota

Älykkyystutkimuksissa on osoitettu korrelaatio mutta kausaatio on epäselvä.
Lisäksi evoluutio ja kulttuurit ovat jatkuvia muutosprosesseja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - huhtikuu 07, 2020, 08:23:31
Kyllähän suomalaisetkin usein aiheuttavat ulkonäöllisen pettymyksen aiheuttaa suomaiset. Emme ole yleisesti ottaen blondeja sinisilmiä.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 07, 2020, 23:36:15
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - huhtikuu 07, 2020, 08:23:31
Kyllähän suomalaisetkin usein aiheuttavat ulkonäöllisen pettymyksen aiheuttaa suomaiset. Emme ole yleisesti ottaen blondeja sinisilmiä.

T: Xante
Keskimäärin vaan vaaleita.
Son geeneissä!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 07, 2020, 23:40:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 07, 2020, 06:43:45
Tuo kirjoitukseni on todennäköisesti hölynpölyä. Löysin heti tietoa, joka tekee sen kyseenalaiseksi. Täysin en kuitenkaan peräänny siitä ajatuksesta, että kiinalaistaustaiset menestyvät yleensä hyvin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Vietnamese_people
Malesiassa ja Indonesiassa (ja mitä niitä onkaan) kiinalaiset ovat merkittävä tekijä talouselämässä, väestöosuuttaan suurempi.
He ovat myös rikostenkohteina merkittävä ryhmä, koska alkuasukkaat mielellään ryöstävät heitä (koska ovat vauraampia).
En nyt rasismista puhu, mutta toiset ryhmät usein menestyvät paremmin kuin ne toiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 23, 2020, 22:03:53
Lainaus käyttäjältä: Konmari - huhtikuu 23, 2020, 20:37:25
En kyllä muista sinun tällaista koskaan tehneen. Sen sijaan olet kyllä copypeistannut useammin kuin kerran samat Vanhanen & CO -huuhaatutkimukset keskusteluihin tuoden ilmi, kuinka itse et näe mitään muuta järkevää eroa ihmisryhmien välillä kuin geenit mitä äo-eroihin tulee. Mutta hyvä homma jos alat pikkuhiljaa nähdä itsekin mustavalkoisten selitysmallien ongelmallisuuden.

Tästä asiasta löytyy niin monenlaista tietoa, että tavallisen ei-asiantuntijan on vaikea päättää, mikä niistä on oikeaa ja mikä väärää. Duodecim-sivulta löytyy artikkeli 15 vuoden takaa, jossa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan...

Hiljattain Turkheimer ym. (2003) raportoivat Yhdysvalloista, että geneettisten tekijöiden vaikutus älykkyyteen on vähäinen ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutus huomattava lapsilla, joiden vanhemmat olivat huonossa sosiaalisessa asemassa. Odotuksenmukainen älykkyyden vahva periytyvyys havaittiin korkeassa sosiaalisessa asemassa olevissa perheissä. Toisin sanoen älykkyyteen liittyvillä geneettisillä eroilla on merkitystä vain hyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

Mikä tuossa tutkimustuloksessa on oleellista? Voidaanko sanoa, että jos kaikki kansalaiset elävät hyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa, tällöin muita älykkäimmät ihmiset ovat sitä todennäköisesti perimänsä ansiosta. Tällöinhän ympäristötekijät ovat tavallaan vakioidut.

Duodecim-sivun artikkelissa on toinenkin mielenkiintoinen kohta:

Geneettiset tekijät selittävät selkeästi vähemmän lasten kuin aikuisten älykkyyden vaihtelusta, ja niillä tekijöillä, jotka ovat kaikille perheenjäsenille yhteisiä, kuten perhetausta tai kodin varakkuus, on huomattavaa vaikutusta älykkyyseroihin. Ei ole varmuutta siitä, miksi periytyvyys eli geneettisten tekijöiden suhteellinen selitysosuus lisääntyy siirryttäessä aikuisikään. Laajinta suosiota on saanut ajatus, että ihmiset muokkaavat omaa elinympäristöään geneettisen profiilinsa mukaiseksi. Pienet erot älykkyydessä siis kasvavat ikääntymisen myötä, kun nuori etsii itselleen ammatin, harrastuksia ja toveripiirin, jotka vastaavat hänen taipumuksiaan.

Tähän olen viitannut useasti. Ihmiset järjestävät elämänsä perinnöllisten taipumustensa mukaisesti, ja tämä elämäntyyli ohjailee myös älykkyyden kehittymistä. Eikö tällöin voida sanoa, että älykkyys periytyy myös tätä kautta - eli älyllistä potentiaalia olisi enempäänkin, mutta elämäntapa on sellainen, että potentiaali menee hukkaan.

Jos tietty ihmisryhmä jää sukupolvesta toiseen aliedustetuksi korkeimmissa opinnoissa ja aloilla, mihin näitä opintoja vaaditaan, onko loppujen lopuksi suurta merkitystä sillä, johtuuko tämä vähemmästä peritystä älykkyydesta vai peritystä elämäntavasta, joka tukahduttaa älykkyyden. Lopputulos on sama. Eihän tällaisesta kierteestä pääse mitenkään pois paitsi pakkoadoptoimalla lapset ja kasvattamalla heidät erossa omista juuristaan ja omasta kulttuuristaan - ja tätä pitäisi jatkaa loputtomiin.

Kyllähän tätä voisi kokeilla myös Suomen olosuhteissa. Joukko romanilapsia adoptoitaisiin professoriperheisiin ja muutaman vuosikymmenen kuluttua katsottaisiin, mitä heistä on tullut verrattuna niihin samanikäisiin, joita ei adoptoitu. Luulen - ja tähän käsitykseen yhtyvät todennäköisesti monet - että professoriperheiden adoptiolapset olisivat menestyneet paremmin melkein kaikilla mittareilla mitattuna. Ympäristöllä on merkitystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 23, 2020, 23:09:21
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 23, 2020, 22:03:53
Lainaus käyttäjältä: Konmari - huhtikuu 23, 2020, 20:37:25
En kyllä muista sinun tällaista koskaan tehneen. Sen sijaan olet kyllä copypeistannut useammin kuin kerran samat Vanhanen & CO -huuhaatutkimukset keskusteluihin tuoden ilmi, kuinka itse et näe mitään muuta järkevää eroa ihmisryhmien välillä kuin geenit mitä äo-eroihin tulee. Mutta hyvä homma jos alat pikkuhiljaa nähdä itsekin mustavalkoisten selitysmallien ongelmallisuuden.

Tästä asiasta löytyy niin monenlaista tietoa, että tavallisen ei-asiantuntijan on vaikea päättää, mikä niistä on oikeaa ja mikä väärää. Duodecim-sivulta löytyy artikkeli 15 vuoden takaa, jossa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan...

Hiljattain Turkheimer ym. (2003) raportoivat Yhdysvalloista, että geneettisten tekijöiden vaikutus älykkyyteen on vähäinen ja yhteisten ympäristötekijöiden vaikutus huomattava lapsilla, joiden vanhemmat olivat huonossa sosiaalisessa asemassa. Odotuksenmukainen älykkyyden vahva periytyvyys havaittiin korkeassa sosiaalisessa asemassa olevissa perheissä. Toisin sanoen älykkyyteen liittyvillä geneettisillä eroilla on merkitystä vain hyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa.

Mikä tuossa tutkimustuloksessa on oleellista? Voidaanko sanoa, että jos kaikki kansalaiset elävät hyvissä sosiaalisissa ja taloudellisissa olosuhteissa, tällöin muita älykkäimmät ihmiset ovat sitä todennäköisesti perimänsä ansiosta. Tällöinhän ympäristötekijät ovat tavallaan vakioidut.

Duodecim-sivun artikkelissa on toinenkin mielenkiintoinen kohta:

Geneettiset tekijät selittävät selkeästi vähemmän lasten kuin aikuisten älykkyyden vaihtelusta, ja niillä tekijöillä, jotka ovat kaikille perheenjäsenille yhteisiä, kuten perhetausta tai kodin varakkuus, on huomattavaa vaikutusta älykkyyseroihin. Ei ole varmuutta siitä, miksi periytyvyys eli geneettisten tekijöiden suhteellinen selitysosuus lisääntyy siirryttäessä aikuisikään. Laajinta suosiota on saanut ajatus, että ihmiset muokkaavat omaa elinympäristöään geneettisen profiilinsa mukaiseksi. Pienet erot älykkyydessä siis kasvavat ikääntymisen myötä, kun nuori etsii itselleen ammatin, harrastuksia ja toveripiirin, jotka vastaavat hänen taipumuksiaan.

Tähän olen viitannut useasti. Ihmiset järjestävät elämänsä perinnöllisten taipumustensa mukaisesti, ja tämä elämäntyyli ohjailee myös älykkyyden kehittymistä. Eikö tällöin voida sanoa, että älykkyys periytyy myös tätä kautta - eli älyllistä potentiaalia olisi enempäänkin, mutta elämäntapa on sellainen, että potentiaali menee hukkaan.

Jos tietty ihmisryhmä jää sukupolvesta toiseen aliedustetuksi korkeimmissa opinnoissa ja aloilla, mihin näitä opintoja vaaditaan, onko loppujen lopuksi suurta merkitystä sillä, johtuuko tämä vähemmästä peritystä älykkyydesta vai peritystä elämäntavasta, joka tukahduttaa älykkyyden. Lopputulos on sama. Eihän tällaisesta kierteestä pääse mitenkään pois paitsi pakkoadoptoimalla lapset ja kasvattamalla heidät erossa omista juuristaan ja omasta kulttuuristaan - ja tätä pitäisi jatkaa loputtomiin.

Kyllähän tätä voisi kokeilla myös Suomen olosuhteissa. Joukko romanilapsia adoptoitaisiin professoriperheisiin ja muutaman vuosikymmenen kuluttua katsottaisiin, mitä heistä on tullut verrattuna niihin samanikäisiin, joita ei adoptoitu. Luulen - ja tähän käsitykseen yhtyvät todennäköisesti monet - että professoriperheiden adoptiolapset olisivat menestyneet paremmin melkein kaikilla mittareilla mitattuna. Ympäristöllä on merkitystä.
Hyvä kirjoitus sinänsä, mutta ei vastaa niihin kysymyksiin, joita perinnöllisyydestä on esitetty.
Onko yhtään toimivaa afrikkalaisperäistä yhteiskuntaa? Onko tiedemiehiä?
Juutalaisten ja romanien vertailu toki kertoo paljon kulttuureistaan, ensimmäiset arvostavat koulutusta ja menestystä, toiset yhteiskunnan laitamilla asustamista.
Mutta onko syy vain kulttuureissa vai ehkä geeniperimässä? Ihmisissä yksilöinä on valtavia eroja, miksei siis ihmisryhmissäkin? Arka kysymys etenkin nykyaikana, mutta ehkä sitä pitää esittää?

Tietyt ryhmät menestyvät, luovat tiedettä tms. toisten ryhmien epäonnistuessa. Jotkut luovat toimivia yhteiskuntia, toiset epäonnistuvat. En voi väistää ajatusta, että joillekin on annettu enemmän kuin toisille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 10, 2020, 23:12:55

Jonkin verran kiinnostaa älykkyys ilmiönä, ja kykynä. Tätä heppua arvioitu älykkääksi: https://www.youtube.com/results?search_query=Jordan+Peterson. Hyvää luonnehdintaa hänestä, löytyy mm tässä: https://www.youtube.com/watch?v=zxuw9ziGGzM. Tod Grande kritisoimassa, tosin siihen tyyliin, mitä itse arvostan.

Älykkyyden eräs merkittävä piirre on omanlainen erilaisuutensa. Tuntuu, että esim Tod ei välttämättä ymmärrä täysin Jordanin maailmaa, ja toisaalta sen heikkouksia. En ole paljoa seuraillut kumpaakaan, mutta hyvää läppää huomaa, jo vähemmästäkin.

Ihmisissä näkyy yleensä heikot piirteet, joille he itse ovat sokeita. Tämä herättää myötätuntoa. Itseä kohtaan kun voi ajatella samoin, niin tietysti vielä parempi.

Mitä erilaisuuteen tulee, niin älykkyyteen voi joskus liittyä se, että tajuaa jotain merkittävää, jolta ei voi sulkea silmiä. Että merkittävää hoksaisi, ei välttämättä tarkoita jotain erityisempää kykyä, esim älykkyyttä. Jää vain jonkin vangiksi, eikä tule ymmärretyksi.

Ymmärtämättömyyskuilu on siten se juttu, jännitteisenä merkittävä, ja jos tosiaan jännitteisyyttä ei voi vaimentaa, on koko oleminen tällaisen alaista, jotenkin toisin kokevalle.

Teema on laaja, ja tämän voi pohjustaa vaikka näin. Yleistä on tosiaan se marginaalisuus, jonkin asian suhteen. Tällaiseen ei liity mitään erityisen kattavaa, ja jos vaikka kielellisesti mahdollinen jaettavuus olisi selkeää, ei marginaalisuutta oikeastaan olisi olemassa.

Joissakin oppaissa puhutaan ymmärrettävyydestä niin, että mennään tosiaan rautalankatasolle. Tämä onkin usein se toimivin juttu. Kun puhutaan todellisesti marginaali-ilmiöistä, niin rautalangan tarjoaminen, on entistä vankempaa lukitusta. Siten hyvä hoksata aidat, ja tolpat, joiden epäselvyydestä toisaalta tiedetään, joitain positioita ajatellen.

Missä EMa marginaalikytkentäisyyttä on, ja kytkentäisilläkin marginaaliliittymällistä,... niin kai näitä on paljon, yleisesti ottaen huuhaa-arvoisena, tai joskus ihan potentiaalisena. Moni tieteen eturintama voi olla tätä, odotuksia ajatellen. Ilmiön voi ymmärtää tätä kautta.

Että tieteen puolella on jotain eturintamaksi tunnustettua, joidenkin seikkojen takia, ja potentiaalia tosiaan osataan odottaa, eikä niinkään nihilistisempää, voi todellisuudessa odotukset olla vähemmän arvokkaita, kuin mitä on arveltu.

Uudet asiat eivät tietyllä tapaa paina paljoa, tosin ihmisen tapauksessa, toisaalta joskus kyllä. Uusilla rintamilla on jotain kiehtovaa, eikä tämän tarvitse aina tarkoittaa kielteistä, tai kiinnostuksen kielteislähtöisyyttä. Poliittisesti jos tällaisia arvioidaan, niin todellisuuteen liittyvät seikat tuskin merkitsevät kovin paljoa. Siten poliittisesti jos voidaan päättää esim tieteestä, niin se voi olla hyvin kaiken kieltävää, tai toisaalta tieteeksi voi mennä aika omituista koontaa. Sen parempi, jos toimii. Onko pragmatismi, kielteisemmillään juuri tätä?

Yleisemmin ottaen, mennään rajoille, ja siten ajatellen, näissä on merkitsevyyttä. Joskus selkeitä asioitakin on vaikea perustella, että miksi tavanomaisista käsityksistä (jne) poikkeava, voi pitää jotain selkeää arvoa. Useimmiten ei, mutta se pienikin toisaalta herättää. Ehkä näin voi asian ilmaista osuvammin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 10, 2020, 23:28:31

Oman jännitteisyysteeman voisi konkreettisemmin ilmaista muutenkin, kuin liittämällä tätä älykkyyden yhteyteen. Esim eläimet on usein kotettu olevan aika perusteellisella tasolla toista maata olevina. Nykyään, tähän liittyvään perinneklisestöön, ei suhtauduta enää yhtä kunnioittavasti. Eläimet voivat olla mm tutkimuksen kohteena, varteenotettavasti, ja sellaisin lähdöin, joita ei oikein aiemmin olisi mennyt läpi.

Mitä tulee ketjun teemaan, niin Tod Grande jutellut tästäkin. IQ on varsin mitattava, välillä 80..130 tai jotain. Mitä Tod kertoo koko teemasta, voi kokea olevan jotain poikkeavaa.

Se kuitenkin jäänyt mieleen hänen juttelustaan, että kun lukemissa mennään 150, niin ei oikein voida tietää, miten luotettavaa on odotettavissa. Popularisointi ja erikoisuus tai harvinaisuus, voi toimia magneettina. Sosiaalisesti näitä on tällaisinakin.

Kun jotain menee ohi mitattavuuden, niin ollaan tuntemattomilla vesillä. Tässä se pointti. Mitä menee mitattavuuden ohi, voi olla hyvin yksinkertaista ja läsnäolevaa, ja myös jokaisessa olevaa.

Joskus tunteisiin on yritetty lähteä liittämään arvoa, nostamalla käsitteeksi jotain tunneälyn tapaista. Tuosta taisi jompikumpi noista heittää vähän kritisoivaa tarinaa. Että puhutaan tunneälystä, ei tule ymmärretyksi niin, että tunteilla ajatellaan olevan paikkaa elämässä. Päätelmä on yksinkertainen, mutta kielellisen ristiriidan ratkeaminen, ei välttämättä ota onnistuakseen.

Iso sekasotku näissä on tietysti kiehtovaa  :o


L:  Tunneäly-käsitteellä on paikkansa, ihmisen rakennellessa kaikenlaista, tai toimimassa jotenkin aktiivisesti. Että tämä todellisuudenpuoli voidaan tuoda esiin varteenotettavana, käytettävä äly-sanaa, mitä oikeasti käytetäänkin, joskin soveltavana alueena ei välttämättä se, mikä niin selkeää kuin IQn tapauksessa. Tiede kuitenkin eksaktina kieltää epämääräisen, ellei nyt oteta mukaan evoluutiota, mikä tosiaan voidaankin tyrmätä. Tunneäly on siten käsitteenä tiedemaailmassa vähän hassu kummajainen. Ehkä tätä tilannetta voi hyödyntää jotenkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 11, 2020, 01:17:21

Ei ole kovin paljon osallistumista, teemoihin, joista kiroittelen. Jatkan silti edellisestä vähän.

Tämän katsoin eilen: https://www.youtube.com/watch?v=JIq5zN7rNlI. Jotain selkeästi löydettyä oli saatu, vaikka en tiedä miten hyvin tuon pläjäyksen kokonaisuutena tajusin. Siinä oli tosiaan ahdistuksesta, ja sitä kuvailevaa kerrontaa, henkilöltä: Jacques Lacan.

Heräsi kuitenkin se problematiikka, johon ihmiset joukkona jostain syystä fiksaantuvat, jollain tapaa. Freud, Jung, psykoanalyysi. Nuo olivat sen ajan juttuja. Että voisivat puhua nykykäsittein, nykyihmistä puhuttelevasti, ei ole mahdollista. Pioneerejä, omaan aikaansa sidottuja.

Samaa esiintyy erilaisena, ihmisten kautta, ja myös tapahtumissa. Jokin jää elämään pitkästi puhuttelevana. Esim kristinuskon vaikutus on tätä. Samaa myös islam, tai vaikka buddhan opit, ja etenkin elämä kokonaisemmin. Ihan ei ole yleisesti kelattavissa tajuttavaan muotoon, jotta asia olisi pihvi, ja sillä jatkettaisiin.

Päätymiä on myös nykyinen talousjärjestelmät, kulttureineen, ja henkilöineen. Näistä riittää vatvottavaa. Adam Smith, Karl Marx, ... En tiedä paljoa listata, mutta merkityksen ja maailmaakääntävän oivallan, kun kerran toisaalta toteutunut.

Uskonnot yleisesti ovat kiintopisteellisiä tukipilareita, joita ei ole selkeästi lyötävissä joksikin tiivistelmäksi. Tällaiset avoimuudet vaikuttavat, kun niistä ei osata kertoa tyhjentävästi sitä terää, joka niissä mahdollisesti on, vaikka arvokas ei oikein avautuisi miten vain.

Kummitteleville tekisi joskus mieli heittää kaapu niskaan, ja lähteä jostain ihan toisaalta. Sen jälkeen voisi törmätä toisin eväin siihen, mikä on saanut aikaan ihmettelyä.

Joskus nämä menevät sille tasolle, joka voidaan demota nopeasti, kiertoviestillä, jossa jokainen supattaa toisen korvaan sen, mikä kerrotaan ensin yhdelle. Koska näin epäavointa ei viesti- ja käsittelyketjut usein ole, niin siitä huolimatta, paljon jää epäselväksi, ja se myös maksaa, koska joistain ei tosiaan osata kuoriutua irti.

Näissä voi olla taustalla yksinkertaisesti tilanne- ja kontekstikuvat, jotka jäävät lähtemättömästi mieleen, ja joita hellii kuvan saaja yksilönä, tai laajempana yhteisönä, mutta kumpikaan ei pue kokemaansa siihen muotoon, joka kestäisi asian välittymisen, eri aikakausien ja muiden välimatkojen päähän. Ilmiölle on varmaan jokin nimike, en tule sanaa mieleen.

Tieteen käsitetarkkuudessa huomioidaan tällainen seikka. Toisaalta, se maailma ei välitä aina kovin kaksista, vaan välitettävyyteen on omat lainalaisuutensa, vaikken niitä osaisi kirjata tähän loppuun yhtäkään.

Unohtui aikansa muusikot. Heitä "tajutaan" usein jälkikäteenkin. Ei tosiaan kielellisfiksattuja asioita, vaikka soinneissa voi olla tuohon aikaan eroa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 15:06:45
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 10, 2020, 23:12:55Joskus selkeitä asioitakin on vaikea perustella, että miksi tavanomaisista käsityksistä (jne) poikkeava, voi pitää jotain selkeää arvoa.

Ehkä on vaikea yksinkertaisen yksiselitteisesti sanoa mistä johtuu. Mutta äly näyttää pitkittävän täällä maan päällä kitumista.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.htmlMatala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 12, 2020, 21:59:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 15:06:45
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 10, 2020, 23:12:55Joskus selkeitä asioitakin on vaikea perustella, että miksi tavanomaisista käsityksistä (jne) poikkeava, voi pitää jotain selkeää arvoa.

Ehkä on vaikea yksinkertaisen yksiselitteisesti sanoa mistä johtuu. Mutta äly näyttää pitkittävän täällä maan päällä kitumista.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.htmlMatala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.
HS:ssa oli aikamoinen kirjoitus tuosta älykkyydestä. Tukee sitä synnynnäistä älyä, toki myös sosiaalisen aseman kautta syntyvää, molempia:
Tuossa Homma:lta lyhennelmä, koska itse en saanut koko kirjoitusta.
https://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg3183659.html#msg3183659
Älykkyys siis on osin synnynnäistä, osin perittyä, mutta toteutuu myös sosiaalisen aseman kautta. Lapsi, jolle luetaan, oppii käyttämään älyään. Lapsi, joka möllöttää, ei opi käyttämään potentiaaliaan. Mutta genetiikka luo mahdollisuuksia lapsen kehitykselle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 12, 2020, 22:52:28

Äly on pitkälle valmisrakenteista osuutta aivoissa, ja kun aivoja hölskyttää sopivasti, ne asettuvat maksimiinsa.

Eläimet kykenevät tässä hyviin suorituksiin, koska erikoistuman työstö valmiuteensa, voi toteutua aika vähällä vaivaamistyöllä, jos vain edes jotain pientä kohdentavaa, että päätyy valmiuteensa.

Ihminen jo ikänsä puolesta, on jotain vastaista EMlle, josta simpulanvääntönopeus on merkittävin, ja korostuu myös mittauksissa.

Mutta haluu silti, kaikesta huolimatta, eläimeksi. Hau, hau !!

Asia ei välttämättä ole näin yksinkertainen, tosin tämäkin voi merkitä. Prosessorit perustuvat pieneen käskykantaan, jota nopea veivata, ja jos sen päälle rakentaa, niin menee tiiviimmäksi.

Toisaalta, eläimet ovat edellisen suhteen aikasen tiiveitä, ellei jopa kaistavalmiita, kuka mihinkin pikikseen (pikajuna). Nopeus on hyvä, ja varma suunta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 12, 2020, 22:55:17
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 15:06:45Ehkä on vaikea yksinkertaisen yksiselitteisesti sanoa mistä johtuu. Mutta äly näyttää pitkittävän täällä maan päällä kitumista.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.htmlMatala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.


Jos koneistuksella elää, niin aika kivasti menee, kun itsensä asettaa sopivasti noihin rattaisiin.

Tähän on nykyään panostettu, antaumuksella. Asiaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 12, 2020, 23:11:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 12, 2020, 21:59:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 15:06:45
Lainaus käyttäjältä: Juha - toukokuu 10, 2020, 23:12:55Joskus selkeitä asioitakin on vaikea perustella, että miksi tavanomaisista käsityksistä (jne) poikkeava, voi pitää jotain selkeää arvoa.

Ehkä on vaikea yksinkertaisen yksiselitteisesti sanoa mistä johtuu. Mutta äly näyttää pitkittävän täällä maan päällä kitumista.

Lainaus käyttäjältä: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.htmlMatala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.
HS:ssa oli aikamoinen kirjoitus tuosta älykkyydestä. Tukee sitä synnynnäistä älyä, toki myös sosiaalisen aseman kautta syntyvää, molempia:
Tuossa Homma:lta lyhennelmä, koska itse en saanut koko kirjoitusta.
https://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg3183659.html#msg3183659
Älykkyys siis on osin synnynnäistä, osin perittyä, mutta toteutuu myös sosiaalisen aseman kautta. Lapsi, jolle luetaan, oppii käyttämään älyään. Lapsi, joka möllöttää, ei opi käyttämään potentiaaliaan. Mutta genetiikka luo mahdollisuuksia lapsen kehitykselle.

Eli, onko noin, että äly on joko synnynnäistä tai perittyä, eikö nuo ole sama asia? Sosiaalisen aseman saa myös pitkälti perintönä. Tuohon lisäisin vielä kaksi muuttujaa, eli olosuhteet ja sen että pystyy itse vaikuttamaan.

Lapsi, jolle luetaan ja joka katsoo piirrettyjä oppii, samoin leikkiessä ja kavereiden kanssa oppii.
Lapsi, joka möllöttää, voi oppia tuntemaan sisäiset vahvuutensa ja luovuutensa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 12, 2020, 23:36:16

Olen Lognessan linjoilla. Erilaisuutta on varmaan oltava, ja toisaalta sokeutta sille. Tästä seuraisi paljon hässäkkää. Näin tekisi mieli arvella.

Että on mm valtiot, ja toisaalta niiden välillä kuitenkin jotain vaikuttavampaa, jos vain yhtään mahdollisuuksia, kertoo vähän siitä, että samantyyppisyyttä haetaan, koska virtaviivaisemmat yksilöt luovat helppoutta, kun vaikeita ei ole liiaksi kiusana.

Mitä tiiviimpi jokin yhteys on, sen samanlaisempia oltava. Tämä näkyy monessa. Ihmiset harrastavat paljon kimppajuttu, myös harrastuksia myöten. Eläinmaailmassakin, poikkevuus vie yhtenäisyyttä, ja sen tuomaa perusvoimaa.

Hetorogeenisestä, on vaikea suunnata kovin yhdistävää. Toisaalta, juuri se mahdollistaa suuntautuvaa voimaa, siis luo tolkkua voimaan, "joka itsessään ymmärtämätön muusta".

Kun ymmärtämiseen sisältyy ulkopuolisen suoran havaittavuuden (objektitasoisempi) lisäksi jotain sisältä päin lähtevää, niin ollaan yhä enemmän ihmisellisemmässä, jos ihmistä voi tässä dimensiossa ajatella kehityksellisimpänä, tai olevan kärkikaartia.

Millä mittaat tällaisen piirteen, eri eläinlajien välillä? Entä, miten kulttuurit poikkeavat tässä, tietyn lajin sisällä?

Ihminen on sidottu, kuten eliöt yleensä. Millä tavoin se paras sidottu olotila on sitten kytkeytyneisyydeltään? Mitä ovat kytkentöjen "luonteet"? Voiko niitä verrata jotenkin? Luullakseni, tässä ei oikein ole rajaa, joten luonto itsessään on tässä mielessä vapain, kokonaisuutena. Siten antaa tilaa, kunnes jokin sen osa päätyy olemaan kokonaisuudenmukainen.

Kuolema on tätä, ja yleistettynä kuolema voi olla vähän vaikea tajuttavaksi. Se voi olla perustavaa tapahtumaa, kaiken aikaa. Mitä kuolee, millaisia asioita, tai mitä se merkitsee kellekin, vaihtelee.

En tiedä tarkemmin, mutta näitä voi hakea näinkin, eikä tieteellisempi laboratiorio, kalliisti toteutettunakaan, oikein suoraan anna kaikkea viitteitä siitä, mikä tämä juttu on. Sulkeutumisellisemman voi ehkä ajatella olevan sitä, mikä on jo lähtenyt menemään.

Mitä seuraa, niin tuleva voi muuttaa kurssia, tosin tämä determinismi, sinnetännemenoineen, voi olla hassu ajatus jostain merkittävästä (=tyhjä), koska jos menneestä ei tosiaan ole opittu, niin tulevaisuudenkulut ei välttämättä avaa sitä sen enempää.

Elämä on enemmän avautumista. Siinä ei ole oikein rajaa, joten elämän voi näin liittää ikuiseksi. Toisaalta, se korjaa porsaansa kotiin, ajastaan. Joten Helvetti ja sen tapaiset, voi olla kaventumakatseisuuteen perustuvaa lukkotilakerrontaa, mikä johtaa toistamaan itseään, ollen varma, sen ajan mitä on.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 23:47:19
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 12, 2020, 23:11:38
Lapsi, jolle luetaan ja joka katsoo piirrettyjä oppii, samoin leikkiessä ja kavereiden kanssa oppii.

Oppii, mutta ei älykkyys nouse. Voi oppia viisaammaksi eli tietävämmäksi tai taitavammaksi eli osaavammaksi, mutta ei tule silti älykkäämmäksi.

Voit nostaa punttejakin ja tulla vahvemmaksi, mutta kätesi ei silti pitene.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 12, 2020, 23:56:29
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 23:47:19
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 12, 2020, 23:11:38
Lapsi, jolle luetaan ja joka katsoo piirrettyjä oppii, samoin leikkiessä ja kavereiden kanssa oppii.

Oppii, mutta ei älykkyys nouse. Voi oppia viisaammaksi eli tietävämmäksi tai taitavammaksi eli osaavammaksi, mutta ei tule silti älykkäämmäksi.

Voit nostaa punttejakin ja tulla vahvemmaksi, mutta kätesi ei silti pitene.
Älyä voidaan harjoittaa. Opettamalla lukemaan, opettamalla tieteitä ja ristikkotehtäviä. Opettamalla vaikka mitä asioita, jottei lapsesta tule sohvaperunaa. Jos lapsella on älyä, oppiikin ehkä ja kouluttautuu paremmin? Vanhemmilla on vastuuta. Tuosta "Lognessa" olen samaa mieltä. Äly on sekä synnynnäistä, että periytyvää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 12, 2020, 23:58:56
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 23:47:19Oppii, mutta ei älykkyys nouse. Voi oppia viisaammaksi eli tietävämmäksi tai taitavammaksi eli osaavammaksi, mutta ei tule silti älykkäämmäksi.

Missä on tilaa, voi ilmetä älyä, laajempana. Tiede on esimerkki supistuvasta, tosin vähän toisella olemassaolon tasolla. Näitä juttuja on tämän suuntaisena, ja toisaalta myös päinvastaisena.

Yleensä tarvitaan tilaa uudelle, vaikka uusi täystilallisena, on niin löyhää, että jos siellä jotain on, niin toisistaan niin kaukana, että voi vähän kyllästyttää, jos hektisemmin liikkeelle laitettua, mahdollisine kiihdytysvalmiuksineen.

Mikä on suppeneva, se tosiaan suppenee, kuin suppenevat sarjakehitelmät. Toisaalta, on niitä hajoaviakin. Vaikea kytkeä tätä asiaan, muuten kuin jotenkin viitteenomaisesti, jotain kalastellen. Ei ole oikein ihmisellisen olotilan oloista, ainakaan miten sattu.

Elämä on rakentuva, ja siinä on sillä tavoin tilaa, ettei kaikki suppene sillä tavoin ärhäkästi, kuin sen tietyt osat. Tämän voi nähdä suppenemisena, ja laajentumisena. Voisi assosioida esim ihmisen hengitykseen. Assosiaatiot noin yleensä, voivat olla aika älyttömiä, joten masiinoissa kaikkia niitä ei olekkaan saatu vielä toimimaan. Kasvaakohan koneet, ja mitä se niiden kasvu on?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:00:25
Ymmärsikö joku, mitä Juha juuri sanoi?
Itse en.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:06:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 23:47:19
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 12, 2020, 23:11:38
Lapsi, jolle luetaan ja joka katsoo piirrettyjä oppii, samoin leikkiessä ja kavereiden kanssa oppii.

Oppii, mutta ei älykkyys nouse. Voi oppia viisaammaksi eli tietävämmäksi tai taitavammaksi eli osaavammaksi, mutta ei tule silti älykkäämmäksi.

Voit nostaa punttejakin ja tulla vahvemmaksi, mutta kätesi ei silti pitene.

Älykkyyttä on ainakin sen seitsemää sorttia. Ehkä ovat synnynnäisiä ja lapsi hakeutuu sellaisiin piireihin, missä voi vahvistaa niitä.

Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena.

Luonnon ymmärtämisen kyky: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen.

Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen.

Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu.

Intrapsyykkinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen.

Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisykyky.

Liikunnallinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky.

Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen.

Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu.

Kädet pitenee roikkuessa puussa tai raahatessa kauppakasseja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:08:00
Jos kaikkien rotujen ja yhteiskuntaryhmien älykkyys olisi samantasoista, maailmamme näyttäisi varsin erilaiselta... ???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:11:29
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:06:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 23:47:19
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 12, 2020, 23:11:38
Lapsi, jolle luetaan ja joka katsoo piirrettyjä oppii, samoin leikkiessä ja kavereiden kanssa oppii.

Oppii, mutta ei älykkyys nouse. Voi oppia viisaammaksi eli tietävämmäksi tai taitavammaksi eli osaavammaksi, mutta ei tule silti älykkäämmäksi.

Voit nostaa punttejakin ja tulla vahvemmaksi, mutta kätesi ei silti pitene.

Älykkyyttä on ainakin sen seitsemää sorttia. Ehkä ovat synnynnäisiä ja lapsi hakeutuu sellaisiin piireihin, missä voi vahvistaa niitä.

Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena.

Luonnon ymmärtämisen kyky: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen.

Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen.

Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu.

Intrapsyykkinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen.

Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisykyky.

Liikunnallinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky.

Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen.

Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu.

Kädet pitenee roikkuessa puussa tai raahatessa kauppakasseja.
Kulttuurinen äly?
Jotkut kulttuurit luovat tiedettä, toiset nysväävät koraanin tms. kanssa.
Jotkut katsovat eteenpäin, toiset historiaan.
Jotkut jumittavat perinteissään (islam, hindulaisuus), toiset kykenevät muokkaamaan ympäristöään, ja itseään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 13, 2020, 00:12:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 12, 2020, 23:56:29
Älyä voidaan harjoittaa. Opettamalla lukemaan, opettamalla tieteitä ja ristikkotehtäviä.

Osaamista voidaan kehittää. Älykkyyttä ei.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/ÄlykkyysLänsimaisten ihmisten älykkyys on erään tutkimuksen mukaan laskenut jo viktoriaaniselta aikakaudelta lähtien. Geneetikko Gerald Crabtreen mukaan ihmislajin älykkyys on laskusuunnassa ja ihmislajista tulee jatkuvasti vähemmän älykäs. Crabtreen mukaan Antiikin kreikkalainen olisi älykäs nykyihmisten joukossa.[10][11][12]

Älykkyyden laskusuunnan syyksi esitetään ihmislajin degeneroitumista, joka tarkoittaa ihmislajin älykkyyteen vaikuttavien geenien rappeutumista. Älykkyyteen vaikuttaa 2 000–5 000 geeniä[13].

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 13, 2020, 00:14:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:00:25
Ymmärsikö joku, mitä Juha juuri sanoi?
Itse en.

Osa jutuista jos on availevaa, niin tähän oikeastaan liittyy se, ettei ymmärrys oikein saa asiaa ympyröityä. Vaikeasti ja jotenkin turhan hienosti sanottu, tuo äskeinen.

Ilmaisuja voi olla monenlaisia. Ei ne välttämättä sulje pois vaihtoehtoista. Mieluummin päinvastoin. Jos (suuntautumis)vaihtoehtojen marketti ahdistaa, niin tokko tuolla kannattaa aikaansa viettää, kaikissa kuvauksissa.

Ihmisellistä on jutella asioista näinkin. Ei sulje pois tiukempaa koodaamista, tai jotain väliltä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:20:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:11:29
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:06:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 12, 2020, 23:47:19
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 12, 2020, 23:11:38
Lapsi, jolle luetaan ja joka katsoo piirrettyjä oppii, samoin leikkiessä ja kavereiden kanssa oppii.

Oppii, mutta ei älykkyys nouse. Voi oppia viisaammaksi eli tietävämmäksi tai taitavammaksi eli osaavammaksi, mutta ei tule silti älykkäämmäksi.

Voit nostaa punttejakin ja tulla vahvemmaksi, mutta kätesi ei silti pitene.

Älykkyyttä on ainakin sen seitsemää sorttia. Ehkä ovat synnynnäisiä ja lapsi hakeutuu sellaisiin piireihin, missä voi vahvistaa niitä.

Avaruudellinen älykkyys: Maailman visualisoiminen kolmiulotteisena.

Luonnon ymmärtämisen kyky: Elollisen ymmärtäminen, luonnon tulkitseminen.

Musikaalinen älykkyys: Äänien eri ominaisuuksien (sävelkorkeus, äänensävy, rytmi, sointi) erottaminen.

Loogis-matemaattinen älykkyys: Laskutaito sekä hypoteesien teko, päättelykyky ja ongelmien ratkaisu.

Intrapsyykkinen älykkyys: Oman itsen, omien tunteiden ja halujen ymmärtäminen.

Kielellinen älykkyys: Hyvä kielellinen ilmaisykyky.

Liikunnallinen älykkyys: Mielen ja kehon koordinointikyky.

Interpsyykkinen älykkyys: Muiden ihmisten tunteiden ja motiivien aistiminen.

Eksistentiaalinen älykkyys: Elämää koskevien kysymysten, kuten miksi elämme ja miksi kuolemme, pohdiskelu.

Kädet pitenee roikkuessa puussa tai raahatessa kauppakasseja.
Kulttuurinen äly?
Jotkut kulttuurit luovat tiedettä, toiset nysväävät koraanin tms. kanssa.
Jotkut katsovat eteenpäin, toiset historiaan.
Jotkut jumittavat perinteissään (islam, hindulaisuus), toiset kykenevät muokkaamaan ympäristöään, ja itseään.

Sinä puhut laajemmasta kokonaisuudesta, isosta homogeenisesta porukasta. Minä tuossa puhelin pienen yksilön kokemasta älykkyydestä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:23:08
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 13, 2020, 00:12:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 12, 2020, 23:56:29
Älyä voidaan harjoittaa. Opettamalla lukemaan, opettamalla tieteitä ja ristikkotehtäviä.

Osaamista voidaan kehittää. Älykkyyttä ei.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/ÄlykkyysLänsimaisten ihmisten älykkyys on erään tutkimuksen mukaan laskenut jo viktoriaaniselta aikakaudelta lähtien. Geneetikko Gerald Crabtreen mukaan ihmislajin älykkyys on laskusuunnassa ja ihmislajista tulee jatkuvasti vähemmän älykäs. Crabtreen mukaan Antiikin kreikkalainen olisi älykäs nykyihmisten joukossa.[10][11][12]

Älykkyyden laskusuunnan syyksi esitetään ihmislajin degeneroitumista, joka tarkoittaa ihmislajin älykkyyteen vaikuttavien geenien rappeutumista. Älykkyyteen vaikuttaa 2 000–5 000 geeniä[13].
Minusta aivot ovat lihas, jota voidaan harjoittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:25:42
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:20:59
Sinä puhut laajemmasta kokonaisuudesta, isosta homogeenisesta porukasta. Minä tuossa puhelin pienen yksilön kokemasta älykkyydestä.
Yksilöiden äly vaihtelee valtavasti. Jokainen meitä tuntee idiootteja ja fiksuja. Keskiarvoja on, ehkä ihmisryhmissäkin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:36:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:25:42
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - toukokuu 13, 2020, 00:20:59
Sinä puhut laajemmasta kokonaisuudesta, isosta homogeenisesta porukasta. Minä tuossa puhelin pienen yksilön kokemasta älykkyydestä.
Yksilöiden äly vaihtelee valtavasti. Jokainen meitä tuntee idiootteja ja fiksuja. Keskiarvoja on, ehkä ihmisryhmissäkin?
Joo, yksilö yleensäkin on osoittautunut keskiarvoksi. Huippuälykkäiltä tyypeitä saattaa puuttua jotain muuta älykkyyttä. Joku taas osaa vähän ja kaikkea.  Joku on sanonut, ettei maailmassa älykkyydestä olekaan pulaa, vaan viisaudesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - toukokuu 13, 2020, 07:58:57
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - toukokuu 13, 2020, 00:12:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 12, 2020, 23:56:29
Älyä voidaan harjoittaa. Opettamalla lukemaan, opettamalla tieteitä ja ristikkotehtäviä.

Osaamista voidaan kehittää. Älykkyyttä ei.

Lainaus käyttäjältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/ÄlykkyysLänsimaisten ihmisten älykkyys on erään tutkimuksen mukaan laskenut jo viktoriaaniselta aikakaudelta lähtien. Geneetikko Gerald Crabtreen mukaan ihmislajin älykkyys on laskusuunnassa ja ihmislajista tulee jatkuvasti vähemmän älykäs. Crabtreen mukaan Antiikin kreikkalainen olisi älykäs nykyihmisten joukossa.[10][11][12]

Älykkyyden laskusuunnan syyksi esitetään ihmislajin degeneroitumista, joka tarkoittaa ihmislajin älykkyyteen vaikuttavien geenien rappeutumista. Älykkyyteen vaikuttaa 2 000–5 000 geeniä[13].
Syö särkeä?

Ihmislajin degeneroituminen on myös ikivanha myytti.
Toisaalta nykyihmiset ovat sulautumassa eksponentiaalisella vauhdilla älyllistyvään teknologiaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Sepe - toukokuu 13, 2020, 09:22:58
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 13, 2020, 00:00:25
Ymmärsikö joku, mitä Juha juuri sanoi?
Itse en.

En tälläkään kertaa.
Satunnaisesti luen Juhaa testatakseni ymmärsinkö sanoman. Ei ole tärpännyt. Vikahan on minussa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 15, 2020, 22:50:37
HS:ssä mielenkiintoinen artikkeli älykkyydestä, toki maksumuurin takana:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html)
Tässä Hommafoorumilta kommentti, jossa pääosat kirjoituksesta:
https://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg3183659.html#msg3183659 (https://hommaforum.org/index.php/topic,109745.msg3183659.html#msg3183659)

Yllättävän rankkaa juttua HS julkaisee, koska tuo kirjoitushan nimenomaan osoittaa perinnöllisen älyn merkitystä, eikä ihminen ole "tabula rasa".
HS on aiemmin ollut hyvin vastahakoinen mm. Tatu Vanhasta kohtaan, joka esitti aivan samaa, mitä tämä tutkijakin. Äly periytyy, vain osin ympäristö vaikuttaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 15, 2020, 23:17:38
^Sille voi olla syynsä, että vahvasti periytyvän geneettisen älykkyyden nimiin vannovat käyvät keskustelua aiheesta pääsääntöisesti populaarimedioiden kautta eivätkä niinkään tieteellisissä medioissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 16, 2020, 00:16:38
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 15, 2020, 23:17:38
^Sille voi olla syynsä, että vahvasti periytyvän geneettisen älykkyyden nimiin vannovat käyvät keskustelua aiheesta pääsääntöisesti populaarimedioiden kautta eivätkä niinkään tieteellisissä medioissa.
Tatu Vanhanenkin yritti käydä keskustelua akateemisissa piireissä, mutta kun nuokin piirit ovat hieman politisoituneita. Joistakin asioista ei saa keskustella...
- - -
Kyllähän jokainen tietää sen, että älykkyys on sivistyksen kera osin perinnöllistä. Meillä on Suomessakin akateemisia sivistyssukuja, toisaalta on niitä sukujakin, joille yo- tutkinto on suuri saavutus...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 16, 2020, 09:20:19
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 15, 2020, 23:17:38^Sille voi olla syynsä, että vahvasti periytyvän geneettisen älykkyyden nimiin vannovat käyvät keskustelua aiheesta pääsääntöisesti populaarimedioiden kautta eivätkä niinkään tieteellisissä medioissa.

Höh. Joillakin ihmisroduilla ei ole esim matemaattista älykkyyttä ollenkaan. Eivät osaa laskea edes kolmeen. Tuskin ollenkaan.

Kyllä tätä ilmenee, muillakin tavoilla. Esim kieli voi jäädä kokonaan kehittymättä.

Ihmisen piirteissä älykkyys on isoa asia, sillä siihen voidaan nojata niin paljon. Näin tulee hyvin merkittäväksi. Kannattaa uskoa.


L.

Anna sitten tuolle ihmispolorodulle helmitaulu, niin voivat yrittää kyllä laskea kovinkin, ja selvittää vaikka mäen kokonaisvaltaista vauhdinantokykyä. Tämä voi kiinnostaa eniten nuorempaa väkeä, tosin innostus tähän matematiikan ensiaskeleeseen, laantuu varmasti, koska tuskin saa isoa arvostusta, varttuneemmassa piirissä, johon joskus yritettävä liittyä. Tälläista se vaan joillakin on.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 19, 2020, 17:00:03
Tämän päivän Helsingin Sanomissa on seuraava artikkeli:

Miksi jotkut maat ovat kehittyneempiä kuin toiset? Ritva Reinikka on pohtinut kysymystä läpi uransa ja oivaltanut, ettei vastausta löydä yksin taloudesta

Jutussa verrataan afrikkalaista Ghanaa ja aasialaista Etelä-Koreaa. Ghanan jotkut ehkä muistavat siitä, että on ensimmäinen toisen maailmansodan jälkeen itsenäistynyt afrikkalainen siirtomaavaltio. Sitä johtanut Kwame Nkrumah oli usein uutisissa 1960-luvulla. Ghanaa seurattiin mielenkiinnolla, ja Neuvostoliitto ja Yhdysvallat olivat kiinnostuneita siitä, mihin suuntaan maa kallistuisi.

Suunta oli köyhyys. En nyt jaksa tätä kirjoitustani varten perehtyä Ghanan historiaan, vaikka tietoa helposti löytyykin netistä. Muistelen, että siellä olisi rakennettu isoja betonisiiloja kaakaopapujen varastoimiseen, jotta ne voitaisiin myydä korkean hinnan aikana. Pavut kuitenkin homehtuivat siiloissa, ja koko projekti osoittautui kalliiksi hukkainvestoinniksi, joka oli vienyt valtion vararikkoon.

Helsingin Sanomat:

Ennen 1960-lukua Etelä-Korean ja Länsi-Afrikassa sijaitsevan Ghanan taloudet olivat asukasta kohden mitattuina likimain samankokoiset. Mutta pian Etelä-Korean talous alkoi kasvaa, ja nopeasti. Ghana jäi kauaksi taakse.

Tänä päivänä maiden välissä on kuilu: Etelä-Korean ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden on yli kahdeksan kertaa suurempi kuin Ghanan ja eliniänodote lähes 20 vuotta ghanalaisia korkeampi.

Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?


Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.

Eli kun uudistetaan lainsäädäntö, Ghanasta tulee uusi Etelä-Korea. Onkohan se aivan näin helppoa?

Ehkä ghanalaisten pitäisi kuroa umpeen myös koulutusero ja vähän muutakin, missä eroja näyttää löytyvän.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_tertiary_education_attainment
https://knoema.com/atlas/Ghana/topics/Education/Tertiary-Education/Gross-enrolment-ratio-in-tertiary-education
https://www.worlddata.info/iq-by-country.php
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 19, 2020, 17:45:08

Jos voisin jotenkin vastata yliopiston tutkimuksesta,
niin yhtään tutkimusta ei tehtäisi, joissa olisi tutkimus kohdistettu niin,
että sen kantava teema olisi köyhyys, tms, tapauksettomuus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - toukokuu 19, 2020, 23:28:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 19, 2020, 17:00:03
Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.

Eli kun uudistetaan lainsäädäntö, Ghanasta tulee uusi Etelä-Korea. Onkohan se aivan näin helppoa?

Kun en ole Helsingin Sanomien tilaaja, en voinut lukea siteeraamaasi artikkelia. Yhtäältä täytyy todeta, että valtion rakenteet ja instituutiot kattaa aika paljon muutakin kuin lainsäädännön -ja jos olet sosiologiaa koskaan lukenut, normeilla viitataan ainakin asiantuntijapiireissä yleensä paljon laajempaan kokonaisuuteen kuin lakeihin. Se käsittää oikeuskulttuurin ja normatiivisen kulttuurin. En edes tiedä, oliko ghanalaisuus koskaan kansallinen päivänvarjo, jonka alle alueen kansat mahdollisesti katsoivat kuuluvansa. Sen tietämiseksi tosiaan pitäisi tuntea historiaa.

Minäkään en ole lukenut Ghanan historiaa, enkä viitsi perehtyä siihen ainoastaan tätä vastausta varten. Afrikkalaisten siirtomaiden ominaisiin piirteisiin kuitenkin kuului, että niistä oli tuhottu perinteiset instituutiot siinä vaiheessa, kun ne itsenäistyivät. Ne eivät olleet edes orgaanisia valtiokokonaisuuksia, vaan niiden rajat määräytyivät mielivaltaisesti. Siten niistä puuttui usein paitsi oikeusvaltion traditio, myös käsitys kansalaisuudesta.

Ihmisen on helppo kuvitella kulttuuri ja normit, jotka vallitsevat valmiiksi hänen ympärillään. Paljon vaikeampi on kuvitella sellaista, mitä ei ole -ja afrikkalaisten valtioiden tapauksessa piti paikkansa jälkimmäinen tosiasioiden tila. Kansainvälisen kaupan rakenteet säilyivät yllättävän muuttumattomina itsenäisyysaallon jälkeen. Plantaasimenetelmiä jatkettiin sellaisina kuin eurooppalaiset olivat ne implementoineet itsenäistymisaallon jälkeenkin, ja tuotantoketjut perustuivat edelleen samoihin ostajiin.

Kun puhutaan instituutioista ja rakenteista, se tarkoittaa esimerkiksi tällaisia kaupan ja tuotannon rakenteita. Ennen Mugaben terroriaaltoa Zimbabwen maanomistus oli keskittynyt muutaman prosentin valkoiselle väestölle, mikä noudattelisi historiallisesti suurinpiirtein feodaalisen Venäjän maanomistussuhteita. Vastaavien reunaehtojen vallitessa on aika paperinmakuista puhua paremmista laeista, kun koko yhteiskuntajärjestys on valettu valtavan varkauden päälle. Varkaat tuskin laativat lakeja, joiden tarkoituksena on tehdä oikeutta varkauden uhreille.

Mitä tekemistä tällä kaikella taas on älykkyyden kanssa, jää epäselväksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 20, 2020, 00:53:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 19, 2020, 17:00:03
...

Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?


Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.
Täällä vastattiin : http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/
Myös täällä löytyi vastauksia:
dosentti Antti Kujalan paksu 521-sivuinen kirja KIVENMURSKAAJAT; Kolonialismin historia, Atena, 2019
Ks juttua: https://kantapaikka.net/index.php/topic,45.msg49496.html#msg49496
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 20, 2020, 07:46:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 19, 2020, 23:28:09

Mitä tekemistä tällä kaikella taas on älykkyyden kanssa, jää epäselväksi.

Mistä ajatus, että sillä olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa.

Siirtomaan tyyppisessä asemassa ovat joutuneet elämään monet kansat maailmanhistoriassa. Olivathan suomalaisetkin ruotsalaisten ja venäläisten alaisuudessa ennen Suomen valtion itsenäistymistä. Venäjä ja Ruotsi kamppailivat suomalaisten herruudesta vuosisatojen ajan. Rajaa niiden valtapiirien välillä vedettiin milloin minnekin. Korean hallinnasta puolestaan taistelivat Kiina ja Japani 1800-luvun lopulla ja maa päätyi Japanin alaisuuteen, josta se vapautui vuonna 1945 ja ajautui sisällissotaan, jonka seurauksena on nyt kaksi Koreaa. Vietnam ja Kambodža olivat Ranskan siirtomaita, ja ranskalaisten jälki näkyy näissä maissa vieläkin selvästi esimerkiksi kaupunkien rakennuskannassa.

En ole perehtynyt tutkimuksiin, mutta tuntuisi siltä, että miehittäjä kohtelee alamaisekseen valloittamaansa kansaa sen mukaisesti, miten paljon ylempiarvoisena se pitää itseään kuin valloitettu kansa.

Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista. Miehityspolitiikka oli sen mukaista. Tanskalaisia ja hollantilaisia ja muita länsieurooppalaisia saksalaiset pitivät veroisinaan, mikä näkyi lempeämpänä miehityksenä, jos tällaista sanaa voi käyttää.

Ihmisille ei ole luontevaa nöyryyttää ja alistaa toisia ihmisiä, joiden he huomaavat olevan samalla tasolla kun he itse. Ihmisillä on taipumus ainakin jollakin tasolla arvostaa ja kunnioittaa kaltaisiaan, vaikka sotia väkivaltaa ihmisryhmien välillä olisikin. Jos jonkin ihmisjoukon huomataan tai kuvitellaan olevan "alemmalla" tasolla, alistava asenne sitä kohtaan syntyy helpommin.

Olisi tietysti liioittelua sanoa, että miehitetty tai muulla tavoin alistettu kansa ansaitsee kohtalonsa, mutta jos "ansaita" sanan tilalle vaihdetaan jokin neutraalimpi sana, niin eikö asia tavallaan ole näin. Miehitetyn kansan ominaisuuksista miehittäjään verrattuna ainakin osittain riippuu se, miten miehittäjä käyttäytyy. Se nimittäin yleensä valitsee toimintatavoikseen luonnostaan ne, millä se saa parhaan otteen miehittämästään tai alistamastaan kansasta mahdollisimman pienellä hinnalla. Joissakin tapauksissa riittää pelkkä sopimuspaperi ja kevyt organisaatio, joiden avulla kansa saada alamaiseksi hyödyttämään toista kansaa. Joissakin tapauksissa tarvitaan ruoskaa ja väkivaltaa.

Se, että afrikkalaisia kansoja on kohdeltu niin kuin niitä on kohdeltu (ei kaikkia ole kohdeltu täsmälleen samalla tavalla) on johtunut ainakin osittain siitä mielikuvasta, mikä siirtomaavalloille on muodostunut, kun ne ovat menneet Afrikkaan tutkimusmatkailijoina ja valloittajina. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" moderni vauras teollisuusmaa, jossa on korkea teknologinen taso ja korkea koulutustaso, sitä olisi todennäköisesti kohdeltu eri tavalla kuin kohdeltiin valtiotonta aluetta, jossa majaili villi-ihmisinä pidettyjä ihmissyöjäheimoja. Eihän esimerkiksi Japania valloitettu koskaan siirtomaaksi, vaikka se olisi jossakin vaiheessa kenties ollut mahdollista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2020, 09:34:59
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 20, 2020, 00:53:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 19, 2020, 17:00:03
...

Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?


Asiantuntija arvelee, että syyt löytyvät valtion rakenteista ja instituutioista kuten maiden normeista, säännöistä ja laeista.
Täällä vastattiin : http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/
Myös täällä löytyi vastauksia:
dosentti Antti Kujalan paksu 521-sivuinen kirja KIVENMURSKAAJAT; Kolonialismin historia, Atena, 2019
Ks juttua: https://kantapaikka.net/index.php/topic,45.msg49496.html#msg49496

Tuo Miksi maat kaatuvat löytyy ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastosta. Kirjan hinta 50€ on nimittäin sen verran suolainen, että en ajatellut ainakaan ostaa vaikka lempparikustantaja Terra Cognitaa tekisi kyllä mieli ostamalla tukea. Mutta ehkäpä ensalkuun lainaan kirjastosta ja jos osoittautuu hyväksi, voisi kappaleen sellaisia sitten omaksi ostaa.


Edit: ja kyllä tuo Kivenmurskaajat kiinnostaisi (lainata) myös.

EDIT, EDIT: nyt on molemmat varattu. Saa nähdä, onko sitten kuitenkaan mielenkiintoa lukea, jahka saan opukset. Kivenmurskaajien jonotuslista on sairaan pitkä, että varmaan menee jonnekin elo-syyskuulle ennen kuin sen kirjan saan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 20, 2020, 10:16:00
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 20, 2020, 07:46:11
Olisi tietysti liioittelua sanoa, että miehitetty tai muulla tavoin alistettu kansa ansaitsee kohtalonsa, mutta jos "ansaita" sanan tilalle vaihdetaan jokin neutraalimpi sana, niin eikö asia tavallaan ole näin. Miehitetyn kansan ominaisuuksista miehittäjään verrattuna ainakin osittain riippuu se, miten miehittäjä käyttäytyy. Se nimittäin yleensä valitsee toimintatavoikseen luonnostaan ne, millä se saa parhaan otteen miehittämästään tai alistamastaan kansasta mahdollisimman pienellä hinnalla. Joissakin tapauksissa riittää pelkkä sopimuspaperi ja kevyt organisaatio, joiden avulla kansa saada alamaiseksi hyödyttämään toista kansaa. Joissakin tapauksissa tarvitaan ruoskaa ja väkivaltaa.

Se, että afrikkalaisia kansoja on kohdeltu niin kuin niitä on kohdeltu (ei kaikkia ole kohdeltu täsmälleen samalla tavalla) on johtunut ainakin osittain siitä mielikuvasta, mikä siirtomaavalloille on muodostunut, kun ne ovat menneet Afrikkaan tutkimusmatkailijoina ja valloittajina. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" moderni vauras teollisuusmaa, jossa on korkea teknologinen taso ja korkea koulutustaso, sitä olisi todennäköisesti kohdeltu eri tavalla kuin kohdeltiin valtiotonta aluetta, jossa majaili villi-ihmisinä pidettyjä ihmissyöjäheimoja. Eihän esimerkiksi Japania valloitettu koskaan siirtomaaksi, vaikka se olisi jossakin vaiheessa kenties ollut mahdollista.

Boldaus minun. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" vauras teollisuusmaa, olisi se ollut melkoinen ihmeiden ihme - aikana ennen teollista vallankumousta...

Historian Philip Hoffman calculated that by 1800, before the Industrial Revolution, Europeans already controlled at least 35% of the globe, and by 1914, they had gained control of 84% of the globe. https://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism

Ja toisekseen. Kansat osaavat olla kammottavia toisia kansoja kohtaan, jopa saman"rotuisia" kansoja kohtaan. Ja jopa saman maan sisällä ihmisyhmät toisiaan kohtaan. Tuskin Koreassa, Ruandassa,  Kambodžassa eri ihmisryhmät olivat niin kamalan erilaisia, eri "tasolla" tai eri "arvoisia" *), että sitä olisi voinut - älyllisesti rehellisesti - käyttää tekosyynä sisällissodassa, ja vihollisen raa'assa kohtelussa. Sen kaltaiset sisällissodat tiputtavat argumentiltasi pohjan pois.


*) Käytit tällaisia seuraavanlaisia sanoja, jotka lienevät rasistien sanastoon kuuluvia:
Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista.
Jos jonkin ihmisjoukon huomataan tai kuvitellaan olevan "alemmalla" tasolla, alistava asenne sitä kohtaan syntyy helpommin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 20, 2020, 11:53:09

Suomalaisten tapauksessa, ahtaallaolemista ajatellut nimeomaisesti mahdollisuutena, jos sopeutumisrikoistumiin yrittää liittää jotain arvoa. Venyttävyyttä on, jos ei omasta takaa riittävästi, niin viimeistään naapureiden puolesta, ei tässä kohden ole tuontivajetta. Suomalaisuuden erikoispiirteitä kannattaa tällaisen seikan takia yrittää kuulostellakin.

Kun mennään luonnon alkulähteille, Afrikkaan, voi tilannetta verrata, osuvuutta hakien, vaikka niin, että kivasti on kehityksellistä antia tarjolla (ilmanvietynä), jos minkki laitetaan kanalaan, ja pidetään sitä opettamassa kanoille edistyksellisempiä elämisen menetelmiä.

Kokonaisuuden aukipurkaminen, on tietysti toimena mittavampi. Että tällaisiin voi hakea jotain perusteltua suhtautumista, ei välttämättä tarvitse nojata jokaisen mutterin avaamiseen, tutkailuun ja seikkaperäiseen raportointiin, ja sen jälkeiseen, perinpohjaianalyysiin, ja päätelmiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 20, 2020, 11:58:31
Hesarissa oli taannoin maksumuurin takana oleva artikkeli, Äly ennustaa elämän (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html).

"Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela".

Jos asiasta yrittää keskustella, ollaan heti parkumassa rasismia ja suorittamassa massiivisia historiallisia apologioita ilmiselvästi dorkempien puolesta.

Semmoisia harrastaville voisi sanoa heidän uskomuksellisia preferenssejään käyttäen, että eihän älykkyys määritä ihmisarvoa.

Sitten vain Kairoon ajelemaan (https://www.youtube.com/watch?v=3y_NiOvvALc&feature=emb_logo). Intian liikennevirrassa bonuksena on vielä eloonjäämismissiota laajentava lisäosa, eli siellä sun täällä olevien pyhien lehmien väistely. :)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2020, 12:07:36
^Kuten jo Toopen linkkaukseen kirjoitin, niin sille lienee syynsä miksi tällaista keskustelua käydään populaarimediassa tieteellisen median sijaan. Toope näki syyksi tieteen tekijöiden poliittisen salaliiton. Itse taas vaikkaan, joskaan en tietysti tiedä, että yleensä yksinkertaiset ja jo moneen kertaan yksinkertaisiksi tuomitut ajatukset eivät juuri löydä kosketuspintaa muualta kuin yksinkertaisia selityksiä kaipaavien ihmisten mielistä, joita löytyy Hesarin lukijoista todennäköisesti enemmän kuin akateemisten medioiden lukijoista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Juha - toukokuu 20, 2020, 12:08:35
Lainaus käyttäjältä: Aave - toukokuu 20, 2020, 11:58:31
Hesarissa oli taannoin maksumuurin takana oleva artikkeli, Äly ennustaa elämän (https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html).

"Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. Tätä ei ole soveliasta sanoa ääneen – edes tieteessä, sanoo psykologian professori Markus Jokela".


Joo, mutta jäi meinitsematta sen tieteen tekemisen painotus, perustuu runkutuksellisuuteen. Asia on varmasti selvä, ja johtopäätöksiin voi käyttää sitä materiaalia, mikä on saatavalla, ilmeisin perustein.

Mikähän esimerkki tähän olisi hyvä, ja valaiseva?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 20, 2020, 12:37:36
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 20, 2020, 12:07:36
^Kuten jo Toopen linkkaukseen kirjoitin, niin sille lienee syynsä miksi tällaista keskustelua käydään populaarimediassa tieteellisen median sijaan. Toope näki syyksi tieteen tekijöiden poliittisen salaliiton. Itse taas vaikkaan, joskaan en tietysti tiedä, että yleensä yksinkertaiset ja jo moneen kertaan yksinkertaisiksi tuomitut ajatukset eivät juuri löydä kosketuspintaa muualta kuin yksinkertaisia selityksiä kaipaavien ihmisten mielistä, joita löytyy Hesarin lukijoista todennäköisesti enemmän kuin akateemisten medioiden lukijoista.
Olet ehdottomasti kummankin mediakentän asiantuntija, ja äärimmäisen pätevä asiasta varman mielipiteen ilmaisemaan. Välittyihän sarkasmini? :)

En usko mihinkään sala liittoon vaan olen vakuuttunut, että älykkyyttä tieteellisisesti tutkivat joutuvat nimen omaan poliittisista ja sosiaalisista syistä olemaan erittäin tarkkana ja kieli keskellä suuta siitä, miten asiaa käsitellään. Vakavasti otettavissa tiedepiireissä ollaan elitistisiä, ja tiedekulttuuri yleisemminkin on näinä päivinä poliittisen korrektiuden ohjailemaa. Tieteentekemisessä jos missä nimen omaan pitäisi olla niin, että myös erittäin radikaalit ja tavanomaisista lepertelyistä poikkeavat mielipiteet ovat sallittuja. Yliopistoissa asia on nyt juuri toisin päin - ei vähiten pseudotiede "sukupuolitutkijoiden" pesimisestä kampuksilla. Siitä kun on uhkana muodostua sitä tavanomaista lepertelyä.

Itse arvioin, että sinulla ei ole aitoa kykyä ja näkemystä arvioida tätäkään asiakokonaisuutta. Mielipiteesi jo esititkin.

Tieteenteon todellisuus on monin tavoin muutenkin kaukana siitä, mitä on erilaisten ulkopuolisten tahojen siitä hellimät, sinisilmäiset ideaalit. Moni asia tieteenkin kentässä on kuralla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2020, 12:43:31
En osta tuota salaliittoa. Jos on oikeasti jotain näyttöä tieteellisen paradigman väärässä olemisesta, foorumit tieteellisen paradigman väärässä olevien väitteiden kaatamiseksi on olemassa. Helsingin Sanomat ei ole sellainen. Jotain toki kertoo sekin, jos pitää Hesaria tiedelehtenä.

Lähinnä vain kreationistit käyttävät "tieteensä" markkinointiin populaarimedioita, mutta aika-ajoin löytyy toki niin mattivanhasia kuin muitakin fakiireja, joiden ajatuksia ei osata arvostaa kollegoiden keskuudessa. ...toki tieteellisen eliitin poliittisesta korruptiosta tms. -salaliitoista johtuen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 20, 2020, 13:05:50
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 20, 2020, 12:43:31
En osta tuota salaliittoa. Jos on oikeasti jotain näyttöä tieteellisen paradigman väärässä olemisesta, foorumit tieteellisen paradigman väärässä olevien väiteiden kaatamiseksi on olemassa. Helsingin Sanomat ei ole sellainen. Jotain toki kertoo sekin, jos pitää Hesaria tiedelehtenä.
Saat minun puolestani aivan vapaasti ostella ja olla ostelematta sitä sun tätä - toisin sanoen larppailla foorumilla portinvartijaa, jolla ei todellisuudessa ole kompetenssia tämänkään asian pätevään käsittelyyn.

Yleisluontoinen höpinäsi "tieteen pradigmasta" on tästä portinvartijalarppailusta hyvä esimerkki. Se jopa saattaa mennä joillekin läpi, mutta ei minulle. Katsos nyt pitäisi kysyä, että minkä spesifin tieteen, ja mikä tuon spesifin tieteen spesifeistä paradigmoista? Toteamalla "tieteen paradigma" saatat kuulostaa omasta mielestäsi kovastikin fiksulta, mutta katsos kun tieteitä on niin monenlaisia, eikä missään tieteessä ole vain jokin yksi paradigma. Kirjoitit samassa itse mitä populistisimpia lätinöitä - katso oman tekstisi jatko:
Lainaus käyttäjältä: Konmari
Lähinnä vain kreationistit käyttävät "tieteensä" markkinointiin populaarimedioita, mutta aika-ajoin löytyy toki niin mattivanhasia kuin muitakin fakiireja, joiden ajatuksia ei osata arvostaa kollegoiden keskuudessa.
Kuten missä muussakin hyvänsä ihmisten välisessä toiminnassa, tiedepiireissäkin on tabuja ja arkoja asioita. Edellisessä artikkelissa Markus Jokela kertoo harvinaisen selvästi, miten ne näissä älykkyyskeskusteluissa myös tiedepiireissä näinä päivinä realisoituvat.

Saattaa tulla yllätyksenä, mutta tieteentekijätkin ovat vain ihmisiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 20, 2020, 13:13:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 20, 2020, 10:16:00

Boldaus minun. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" vauras teollisuusmaa, olisi se ollut melkoinen ihmeiden ihme - aikana ennen teollista vallankumousta...

Tarkoittaako kertsi, että Afrikassa ei ole voinut olla kehittynyttä teollisuutta ennen kuin valkoihoiset muualla maailmassa kehittivät teollisuuden ja sen myötä saivat aikaan teollisen vallankumouksen. Eikö tähän sisälly tietynlainen rasistinen pohjaolettamus, että afrikkalaisilta teollisuuden kehittäminen itsenäisesti ei olisi onnistunut.

Japanilaiset hyppäsivät kehityksen kelkkaan 1800-luvulla huomatessaan olevansa jäljessä ns. modernista maailmasta. Muutamassa vuosikymmenessä he loivat teollisuuden - alkuvaiheessa pitkälti kopioimalla, mikä oli nopein tie - ja sen myötä kyvyn moderniin sodankäyntiin, minkä naapurikansat saivat ennen pitkää ikävällä tavalla kokea.

Japanilaisten etuna oli tietenkin se, että heillä ei ollut siirtomaaisäntää alistamassa ja riistämässä. Uskon, että japanilaiset olisivat "nousseet" nykyaikaiselle tasolle myös siirtomaana ja ennen pitkää vapautuneet kolonialismin ikeen alta ollen nykyisin samanlainen kehittynyt maa, mikä Japani muutenkin on.

En vähättele kolonialismin merkitystä ja pitkää varjoa kansakuntien historiassa. Siitä huolimatta ajattelen niin, että jokainen kansa on ainakin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kykyjensä mukaisella tasolla eli sillä tasolla, mikä sille kuuluu. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, kuuluu vanha sanonta, ja se pätee myös silloin, jos ulkoapäin yritetään nostaa jotain kansaa ylemmälle tasolle. Hetken aikaa se voi onnistua, mutta vähitellen kansa asettuu sille tasolle, mille se luonnostaan asettuu.

Ehkä tämä pätee yksilöidenkin kohdalla. Luuseri - kuten minä - vajoaa aina luuseriksi, vaikka onni välillä potkaisisi. Menestyjä sen sijaan nousee vaikka tappion tuhkasta ja päätyy uudelleen korkealle. Joissakin ihmisissä vain tuntuu olevan enemmän energiaa. Ehkä tämä pätee ihmisjoukkoihinkin eli kansoihin.

Lainaa
*) Käytit tällaisia seuraavanlaisia sanoja, jotka lienevät rasistien sanastoon kuuluvia:
Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista.
Jos jonkin ihmisjoukon huomataan tai kuvitellaan olevan "alemmalla" tasolla, alistava asenne sitä kohtaan syntyy helpommin.


Tarkoitin tietenkin, että itäiset kansat olivat natsismin omaksuneiden saksalaisten näkökulmasta alempiarvoisia. Tämä jäi vain erikseen mainitsematta. Natsit katsoivat olevansa oikeutettuja valloituksiin sillä perusteella, että herrakansalla oli heidän mielestään "oikeus" alistaa heikompia kansoja. Natsien ideologiahan perustui vahvemman oikeuteen. Sodassa natsit ja saksalaiset yleensäkin saivat opetuksen, etteivät he tainneetkaan olla niin ylhäistä herrakansaa kuin olivat kuvitelleet.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2020, 13:20:16
^^Jos oma kompetenssi riittää nippanappa ymmärtämään yksinkertaisia selityksiä, tämä ikävän monisyinen todellisuus, jossa yksinkeraisilla selityksillä ei ole juuri virkaa, saa tietenkin väistyä.

PS. Onko Aave muuten ollut joskus ja josain joku tieteellinen väite, jota ei voisi näillä sinun tarjoamaillasi selityksilläsi samalla tavalla kumota?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 20, 2020, 13:26:07
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 20, 2020, 13:20:16
^^Jos oma kompetenssi riittää nippanappa ymmärtämään yksinkertaisia selityksiä, tämä ikävän monisyinen todellisuus, jossa yksinkeraisilla selityksillä ei ole juuri virkaa, saa tietenkin väistyä.

PS. Onko Aave muuten ollut joskus ja josain joku tieteellinen väite, jota ei voisi näillä sinun tarjoamaillasi selityksilläsi samalla tavalla kumota?
Oli jo ennakkoon selvää, että et lähtenyt kilpakusentaan. En tiedä miten visusti itse uskot omiin juttuihisi mutta ymmärrä se, että portinvartijaa sinun on hyödytöntä leikkiä - foorumilla on sinua fiksumpia ja osaavampia henkilöitä. Useimmat heistä vain eivät edes vaivaudu osallistumaan katteettomaan larppailuusi joten ole nyt vain tyytyväinen, että tästä larppailustasi kohtuullisesti huvituin. Minun puolestani tämä oli tässä. Sinun puolestasi se saa olla, ihan miten vaan. :)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2020, 13:30:12
Kerrotko vielä Aave, mitä väitettä tarjoamillasi selityksillä ei voi kumota? ts. mikä on niiden muu substanssi kuin se, että sinä et nyt vain tykkää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 20, 2020, 13:42:27
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 20, 2020, 13:30:12
Kerrotko vielä Aave, mitä väitettä tarjoamillasi selityksillä ei voi kumota? ts. mikä on niiden muu substanssi kuin se, että sinä et nyt vain tykkää?
Et ehkä ideologisilta rilleiltäsi huomannut, että esitin sinulle erinäisiä kysymyksiä omaa kysymystäsi ennen. Vastaa niihin, jos edes kuvittelet saavasi vastausta omaasi. :)

Saathan sinä tivata - mutta mikään hankala vastattava tämä merkittävä kysymyksesi ei ole. Ehkä siitä joskus, jos minusta sille tuntuu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 20, 2020, 13:43:45
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 20, 2020, 13:13:34
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 20, 2020, 10:16:00

Boldaus minun. Jos Afrikasta olisi "löytynyt" vauras teollisuusmaa, olisi se ollut melkoinen ihmeiden ihme - aikana ennen teollista vallankumousta...

Tarkoittaako kertsi, että Afrikassa ei ole voinut olla kehittynyttä teollisuutta ennen kuin valkoihoiset muualla maailmassa kehittivät teollisuuden ja sen myötä saivat aikaan teollisen vallankumouksen. Eikö tähän sisälly tietynlainen rasistinen pohjaolettamus, että afrikkalaisilta teollisuuden kehittäminen itsenäisesti ei olisi onnistunut.

En tarkoita. Tarkoitan, että teollinen vallankumous vaati sen, että tietyt tieteelliset keksinnöt (mm. höyrykone) oli tehty, ja niiden ideat oli levitetty, jotta niitä pystyttiin soveltamaan käytännössä. Tiede ei kolonialismin alkuaikoina ollut kehittynyt niin pitkälle (missään), että olisi mahdollista aikaansaada teollinen vallankumous (missään).

Kolonialismi lisäksi varmaankin yleensä varmisti, että valloitettujen maiden asukkaat myös pysyivät sellaisina, etteivät kapinoineet. Ehkä siihen useimmissa maailmankolkissa kuului väkivallan ja sillä uhkailun lisäksi valloitettujen alueiden kansalaisten pysyminen oppimattomana, ja siksi nöyränä ja tietämättömänä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 20, 2020, 13:47:37
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 20, 2020, 13:13:34
Japanilaiset hyppäsivät kehityksen kelkkaan 1800-luvulla huomatessaan olevansa jäljessä ns. modernista maailmasta. Muutamassa vuosikymmenessä he loivat teollisuuden - alkuvaiheessa pitkälti kopioimalla, mikä oli nopein tie - ja sen myötä kyvyn moderniin sodankäyntiin, minkä naapurikansat saivat ennen pitkää ikävällä tavalla kokea.

Japanilaisten etuna oli tietenkin se, että heillä ei ollut siirtomaaisäntää alistamassa ja riistämässä. Uskon, että japanilaiset olisivat "nousseet" nykyaikaiselle tasolle myös siirtomaana ja ennen pitkää vapautuneet kolonialismin ikeen alta ollen nykyisin samanlainen kehittynyt maa, mikä Japani muutenkin on.

En vähättele kolonialismin merkitystä ja pitkää varjoa kansakuntien historiassa. Siitä huolimatta ajattelen niin, että jokainen kansa on ainakin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kykyjensä mukaisella tasolla eli sillä tasolla, mikä sille kuuluu. Ei kannettu vesi kaivossa pysy, kuuluu vanha sanonta, ja se pätee myös silloin, jos ulkoapäin yritetään nostaa jotain kansaa ylemmälle tasolle. Hetken aikaa se voi onnistua, mutta vähitellen kansa asettuu sille tasolle, mille se luonnostaan asettuu.
Jos tädillä olisi munat, hän ehkä olisi setä.
Boldaus minun. Mihin perustat uskosi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2020, 14:00:39
Mihin kysymyksiin jäi vastaamatta Aave? Älykkyys on ainakin toistaiseksi ollut monitieteellinen kysymys. Todennäköisesti siitä syystä, että siinä on väitteitä/puolia, jotka koskettavat tällä hetkellä hyvin montaa eri tieteenalaa geenitutkimuksesta aina kognitiotieteisiin ja sosiologiaan. Se että näkee kaiken geeneinä vaikka geenien tasolla asioita on hyvin vähän voitu vielä tutkia ei ole erityisen lupaava lähtökohta, varsinkin jos paljastaa tämän suuren salaisuuden tiedepiirien ulkkopuolella Hesarissa tai muussa vastaavassa populaarimediassa.

Foorumit on olemassa jos etsii tieteellistä keskustelua. Esimerkiksi Tieteessä Tapahtuu -lehti voisi olla Suomessa parempi media kuin Hesari herättämään tieteellistä keskustelua tällaisista monitieteellisistä kokonaisuuksista. Psykologialiitollakin on oma aviisi tosin en tiedä kuinka hyvä media se olisi juuri älykkyyskeskustelulle.

Mutta vastaapa nyt, että mitä väitettä ei voi tarjoamillasi selityksillä kumota?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 20, 2020, 15:01:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 20, 2020, 13:47:37
Mihin perustat uskosi?

Uskoisin, että Kopek vastaa jotta Korea.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - toukokuu 20, 2020, 15:14:07
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 20, 2020, 07:46:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 19, 2020, 23:28:09

Mitä tekemistä tällä kaikella taas on älykkyyden kanssa, jää epäselväksi.

Mistä ajatus, että sillä olisi jotain tekemistä älykkyyden kanssa.

Ketjun otsikosta. Siinä lukee 'Älykkyys, geenit ja menestyminen'.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 20, 2020, 07:46:11
Siirtomaan tyyppisessä asemassa ovat joutuneet elämään monet kansat maailmanhistoriassa. Olivathan suomalaisetkin ruotsalaisten ja venäläisten alaisuudessa ennen Suomen valtion itsenäistymistä.

Äsken totesit, ettet tunne Ghanan historiaa. Nyt ilmeisesti tunnet sitä tarpeeksi rinnastaaksesi sen Suomen historiaan. Muutoin en allekirjoita ajattelua, jossa monikausaalisten selitysten typistyessä yhteen tai kahten selitykseen tiedon puuttuessa aiheesta, niputetaan tuntemattomiksi jäävät tekijät nimikkeelle X. Sillä tavoin minkä hyvänsä kehnosti tunnetun aiheen tunnetummat historialliset vaiheet voidaan selittää tekijällä X, kunhan pakollinen pohjatieto on ensin saatu heivattua sivuun suuren tuntemattoman tieltä. Toki se vaivaa historiankirjoitusta yleisestikin, mutta aivan erityisesti se vaivaa selitysmalleja, joissa suuri maailmannäyttämö yritetään selittää geneerisillä kulttuurin tai älyn käsitteillä. Mielestäni se kuvaa laiskaa ajattelua.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 20, 2020, 07:46:11
Saksalaiset olivat saaneet itsensä uskomaan 1930-luvulla, että he ovat herrakansaa, joilla on oikeus alistaa kovalla kädellä alempiarvoisia itäisiä kansoja alkaen puolalaisista. Miehityspolitiikka oli sen mukaista. Tanskalaisia ja hollantilaisia ja muita länsieurooppalaisia saksalaiset pitivät veroisinaan, mikä näkyi lempeämpänä miehityksenä, jos tällaista sanaa voi käyttää.

Minulle on jäänyt kuva (https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/0046760740030205), että brittejä ylempää herrakansaa ei vuosisadan vaihteessa ollutkaan. Jopa saksalaiset jäivät siinä sentimentissä toiseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - toukokuu 20, 2020, 19:42:31
Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.

Antiikin merkittävimmät sivilisaatiot talouden ja tekniikan saralla sijaitsivat meiltä katsottuna esimerkiksi Välimeren alueella (siis ne, joiden hengellisiksi perillisiksi eurooppalaiset toisensa yleensä katsovat). Mainittu Ghana menetti alueellisen valta-asemansa 1000-luvulla:

Central sub-Saharan Africa, agricultural expansion marked the period before 500 AD. Farming began earliest on the southern tips of the Sahara, eventually giving rise to village settlements. Toward the end of the classical era, larger regional kingdoms had formed in West Africa, one of which was the Kingdom of Ghana, north of what is today the nation of Ghana. Before its fall at the beginning of the 10th century Ashanti migrants moved southward and founded several nation-states, including the first empire of Bono founded in the 11th century and for which the Brong-Ahafo (Bono Ahafo) region is named. Later Akan ethnic groups such as the Ashanti empire-kingdom and Fante states are thought to possibly have roots in the original Bono settlement at Bono Manso. Much of the area was united under the Empire of Ashanti by the 16th century. The Ashanti government operated first as a loose network and eventually as a centralized empire-kingdom with an advanced, highly specialized bureaucracy centred on the capital Kumasi.

https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Ghana

Jos pitää mitata järjestelmiä, pitää myös ymmärtää niiden rajoja. Mitattaisiinko esimerkiksi Rooman menestystä tutkimalla nyky-Italian taloudellista tilaa? Se olisi kovin kehno mittari, kun ottaa huomioon Rooman valtakunnan kattaneen liki koko Välimeren alueen ja puolet euroopasta. Samanlainen yhteismitallisuuden ongelma vallitsee ilman ajallistakin ulottuvuutta, jos verrataan vaikkapa Kiinan ja Suomen taloudellista menestystä. Ne eivät ole yhteismitallisia yksiköitä keskenään lainkaan. Naapurin Penan menestystä voi verrata Jaken menestykseen, kansakuntien kanssa tilanne on tyystin toinen. Kansakunnat eivät ole organismeja.

Itse asiassa jos kysytään, miksi Ghanan instituutiot ja lait eivät toimi yhtä hyvin kuin Suomen lait ja instituutiot, unohtuu että suvereeni kansakunta itsessään on eräänlainen superinstituutio. Käsitys kansakunnan ylivertaisuudesta institutionalisoituna järjestyksenä on jossain määrin nuori ja käsityksen arvokin on kyseenalainen. Sen arvo riippuu tunnetusti poliittisesta kannasta. Kansallismielisille valtiot ovat eräänlaisia säiliöitä, joiden sisälle on ahdettu kaikki oleellinen. Silloin tällöin käsitystä vastaava kuvaus vuotaa eri syistä, jolloin rajat liukuvat, ja tilalle syntyy toisenlaisia institutionaalisia järjestelyjä, niin kuin historiaa tutkimalla voi helposti havaita.

Niin kuin kaikki ihmiset, myös kansallismieliset elävät onnekseen niin lyhyen aikaa, etteivät he ehdi eläessään kokea kuin maksimissaan yhden tai kaksi henkistä romahdusta ikuiseksi kuvittelemansa maailmanjärjestyksen muuttuessa ympärillään. Luonteenomaista sellaiselle muutokselle on, että ulkoinen paine toimii nopeammin kuin ikuisiksi pystytetyt instituutiot kykenevät siihen reagoimaan.

Viimeksi mainitulla logiikalla syntyi aikoinaan muun muassa nykyisenlainen yliopistolaitos.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 20, 2020, 20:54:07
Minulle ei tule mieleen yhtäkään menestyksekästä ghanalaista. Toisaalta minulle tulee mieleen rutosti menestyneitä juutalaisia, joilla ei edes ollut valtiota 2000 vuoteen. No, ei noita menestyksekkäitä romanejakaan montaa mieleen tule.

Se kulttuuri. Jotkut kouluttavat lapsistaan akateemisia, toiset varkaita. Syyttäkää valkoista miestä... :P
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 20, 2020, 20:55:44
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 20, 2020, 13:43:45
Kolonialismi lisäksi varmaankin yleensä varmisti, että valloitettujen maiden asukkaat myös pysyivät sellaisina, etteivät kapinoineet. Ehkä siihen useimmissa maailmankolkissa kuului väkivallan ja sillä uhkailun lisäksi valloitettujen alueiden kansalaisten pysyminen oppimattomana, ja siksi nöyränä ja tietämättömänä.
Kolonialismi toi mukanaan myös länsimaisen koulutuksen...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 20, 2020, 21:05:13
Tämä osin liittyy asiaan. Yhteiskunnassamme on taas taipumusta tasapäist... anteeksi tasa-arvoistaa sukupuolia ja ihmisiä:
https://yle.fi/uutiset/3-11354610?origin=rss (https://yle.fi/uutiset/3-11354610?origin=rss)
Eli pelastushenkilökuntaan pitäisi saada enemmän naisia ja (luultavasti myös queerporukkaa)...
Miettikää tuota hetki.
LainaaYLE: Tarkasteluun tulee esimerkiksi se, miten toimintarajoitteiset henkilöt tai erityisryhmät pystyisivät työskentelemään paremmin alalla.

Hmm. Kuulovammaisia ei ole tarpeeksi hälytyskeskuksissa. Tuo on tasa-arvo-ongelma. Sokeita on liian vähän liikenteenvalvojina.

Missä se terve järki katosi. Palomiehen/pelastusmiehen fyysiset vaatimukset ovat kovia, koska noiden pitää kyetä raahaamaan 140-kiloinen läski palavasta talosta ulos samalla kun kantaa 30 kiloa varusteita.

Toimittaja on katsonut liikaa naissupersankarileffoja kun kuvittelee, että nainen kykenee tuohon. Fakta on se, että naisen fyysinen kapasiteetti on n.70% miehestä, joten ei voi kyetä samaan toimintaan pelastushenkilönä kuin mies. Tuollaiset ideologiset tasa-arvotyperyydet raiskaavat biologiaamme ja haittaavat pelastushenkilökunnamme toimintaa. >:(
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: urogallus - toukokuu 20, 2020, 21:06:22
Afrikan mittapuilla Ghana muuten on oikein hyvin toimiva valtio.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 20, 2020, 21:07:16
Lainaus käyttäjältä: urogallus - toukokuu 20, 2020, 21:06:22
Afrikan mittapuilla Ghana muuten on oikein hyvin toimiva valtio.
Hyvä. Pakolaisia muualta Afrikasta sinne, koska kulttuurisesti on sinne helpompi sopeutua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - toukokuu 20, 2020, 22:06:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 20, 2020, 19:42:31
Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.
Luen juuri Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-opusta.
Hän puhuu tietämättömien historian tulkinnoissa yleisestä jälkiviisaudesta (https://en.wikipedia.org/wiki/Hindsight_bias).
the better someone knows a historical period, the harder it is to explain why things happened. "Those who are more deeply informed are much more cognisant of the roads not taken," (https://www.schroders.com/en/uk/the-value-perspective/blog/all-blogs/any-point-in-history-or-investment-has-a-range-of-possible-outcomes/)
Joten syystä tai toisesta juuri takapajuinen Eurooppa sattui hetkeksi nousemaan 1500-luvun tienoilta lähtien sen hetkisten aasialaisten valtaimperiumien ohi, uuden tunnusta tietämättömyytesi-ajattelun, tutkimusmatkailun, uskonpuhdistuksen, tieteellisen vallankumouksen, imperialistisen globaalin markkinatalouden, teollisen ja teknologisen vallankumouksen ja demokratiakehityksen avulla muutamassa sadassa vuodessa. Rapistuakseen yhtä nopeasti vanhaksi sairaaksi Euroopaksi ilman alusmaitaan, jonka paikan maailman valtiaana otti hetkeksi sen lyhytaikainen siirtomaa Yhdysvallat.
Nyt Aasia vaikuttaisi olevan taas kovassa nousussa, Lähi-idän ja Afrikan ollessa tulevaisuudessa yhtä mahdollisia menestyjiä.
Menestyjiä jotka vain jälkiviisas voi tietää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 20, 2020, 22:29:44
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 20, 2020, 22:06:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 20, 2020, 19:42:31
Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.
Luen juuri Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-opusta.
Hän puhuu tietämättömien historian tulkinnoissa yleisestä jälkiviisaudesta (https://en.wikipedia.org/wiki/Hindsight_bias).
the better someone knows a historical period, the harder it is to explain why things happened. "Those who are more deeply informed are much more cognisant of the roads not taken," (https://www.schroders.com/en/uk/the-value-perspective/blog/all-blogs/any-point-in-history-or-investment-has-a-range-of-possible-outcomes/)
Joten syystä tai toisesta juuri takapajuinen Eurooppa sattui hetkeksi nousemaan 1500-luvun tienoilta lähtien sen hetkisten aasialaisten valtaimperiumien ohi, uuden tunnusta tietämättömyytesi-ajattelun, tutkimusmatkailun, uskonsotien, tieteellisen vallankumouksen, imperialistisen globaalin markkinatalouden, teollisen ja teknologisen vallankumouksen ja demokratiakehityksen avulla muutamassa sadassa vuodessa. Rapistuakseen yhtä nopeasti vanhaksi sairaaksi Euroopaksi ilman alusmaitaan, jonka paikan maailman valtiaana otti hetkeksi sen lyhytaikainen siirtomaa Yhdysvallat.
Nyt Aasia vaikuttaisi olevan taas kovassa nousussa, Lähi-idän ja Afrikan ollessa tulevaisuudessa yhtä mahdollisia menestyjiä.
Menestyjiä jotka vain jälkiviisas voi tietää.
Harari ei kirjassaan kumoa sitä käsitystä, että toimivin kulttuuri luo hegemoniaa ja vähemmän menestyneet alistuvat. Näinhän se on.
Mikään toki ei viittaa siihen, että Lähi-itä ja Afrikka voisivat luoda älyllisesti jotain länsimaita tai kaukoitää kehittyneempää yhteiskuntamallia. Heidän ainoa aseensa, ikävä kyllä, on väestönkasvu, joka meitä uhkaa hukuttaa. Älyllisesti em. alueet ovat kuin lasten leikkikenttä korkeakouluun verrattuna.

Meidän kannaltamme ja yhteiskuntamme kannalta on tärkeintä, ettemme huku heidän ylikansoitukseensa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 21, 2020, 00:08:26
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 20, 2020, 22:06:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 20, 2020, 19:42:31
Vielä eräs seikka historiasta ja menestyksestä.

Jotta menestyksestä puhuminen olisi jotenkin yhteismitallista, täytyisi sitä arvioida laajemmin kuin yhtenä leikkauksena ajasta. On mielivaltaista todeta menestyneiden kulttuurijärjestysten olevan 2000-luvun vauraimpia maita, jos tarkastelusta pudotetaan silti pois kaikki muut aikakaudet lähtien kivikaudesta ja renessanssista.
Luen juuri Hararin Sapiens - Ihmisen lyhyt historia-opusta.
Hän puhuu tietämättömien historian tulkinnoissa yleisestä jälkiviisaudesta (https://en.wikipedia.org/wiki/Hindsight_bias).
the better someone knows a historical period, the harder it is to explain why things happened. "Those who are more deeply informed are much more cognisant of the roads not taken," (https://www.schroders.com/en/uk/the-value-perspective/blog/all-blogs/any-point-in-history-or-investment-has-a-range-of-possible-outcomes/)
Joten syystä tai toisesta juuri takapajuinen Eurooppa sattui hetkeksi nousemaan 1500-luvun tienoilta lähtien sen hetkisten aasialaisten valtaimperiumien ohi, uuden tunnusta tietämättömyytesi-ajattelun, tutkimusmatkailun, uskonpuhdistuksen, tieteellisen vallankumouksen, imperialistisen globaalin markkinatalouden, teollisen ja teknologisen vallankumouksen ja demokratiakehityksen avulla muutamassa sadassa vuodessa. Rapistuakseen yhtä nopeasti vanhaksi sairaaksi Euroopaksi ilman alusmaitaan, jonka paikan maailman valtiaana otti hetkeksi sen lyhytaikainen siirtomaa Yhdysvallat.
Nyt Aasia vaikuttaisi olevan taas kovassa nousussa, Lähi-idän ja Afrikan ollessa tulevaisuudessa yhtä mahdollisia menestyjiä.
Menestyjiä jotka vain jälkiviisas voi tietää.

Pitääpä jossain välissä lainata varmaan tuokin kirja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - toukokuu 21, 2020, 01:06:02
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 21, 2020, 00:08:26
Pitääpä jossain välissä lainata varmaan tuokin kirja.
Kirjamessut on yksi hyvä paikka hankkia halpahintaista luettavaa. Äänikirjapuljun osastolta ilmaiset kahvit.
Etenkin jos on kaltaiseni hidas lukija tai vuoden kerännyt ostoslistaa messuja odotellen.
Pandemioidenkin aikana voi ilmetä hyviä alennuksia. Ostin äskettäin 30 egen kirjan 7 erkillä netin kautta. Plus Postin johdon ulkomaanmatka-ja bonarikulut.
Tuleva lamakin voi laskea hintoja, ehkä hieman myös ostovoimaa. Mutta lukemiselle on enemmän aikaa.
Ellei tee kahta tai kolmea työtä.
Hyviä lukuhetkiä tai anteeksi!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2020, 01:18:23
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 21, 2020, 01:06:02
Lainaus käyttäjältä: Konmari - toukokuu 21, 2020, 00:08:26
Pitääpä jossain välissä lainata varmaan tuokin kirja.
Kirjamessut on yksi hyvä paikka hankkia halpahintaista luettavaa. Äänikirjapuljun osastolta ilmaiset kahvit.
Etenkin jos on kaltaiseni hidas lukija tai vuoden kerännyt ostoslistaa messuja odotellen.
Pandemioidenkin aikana voi ilmetä hyviä alennuksia. Ostin äskettäin 30 egen kirjan 7 erkillä netin kautta. Plus Postin johdon ulkomaanmatka-ja bonarikulut.
Tuleva lamakin voi laskea hintoja, ehkä hieman myös ostovoimaa. Mutta lukemiselle on enemmän aikaa.
Ellei tee kahta tai kolmea työtä.
Hyviä lukuhetkiä tai anteeksi!
Itse harrastan enemmänkin noita kaukohakuja. Nykyäänhän paikalliskirjastosta voi hakea likipitäen kaikkea Suomessa julkaistua kirjallisuutta. Itselläni kirjahylly on jo täynnä, en juuri enää ostele kirjoja (joskus tilaan kirjoja, joita ei ole Suomessa julkaistu). Mutta kirjaston kautta löytää liki kaiken, mitä Suomessa on julkaistu. Tulevat vaikka eduskunnan kirjastosta...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - toukokuu 21, 2020, 10:14:44
^ Tuo on hyvä ja kirjastolaitos on kansallemme samaa kuin huulirasva Norjan hiihdolle. Siirryn netin ääreltä ainakin virtuaalisesti takaisin kirjaston käyttäjäksi heti kun onnistun siinä. Helppoa!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 21, 2020, 14:24:10
Lainaus käyttäjältä: Laika - toukokuu 20, 2020, 19:42:31
Käsitys kansakunnan ylivertaisuudesta institutionalisoituna järjestyksenä on jossain määrin nuori ja käsityksen arvokin on kyseenalainen. Sen arvo riippuu tunnetusti poliittisesta kannasta. Kansallismielisille valtiot ovat eräänlaisia säiliöitä, joiden sisälle on ahdettu kaikki oleellinen. Silloin tällöin käsitystä vastaava kuvaus vuotaa eri syistä, jolloin rajat liukuvat, ja tilalle syntyy toisenlaisia institutionaalisia järjestelyjä, niin kuin historiaa tutkimalla voi helposti havaita.
Juu, näin niinku sun mielestä - ja mitä vähemmän todellisuus vastaa mielipidettäsi, sen pahempi todellisuulle?

Odotan jännityksellä näitä historiaa tutkimalla saatuja helppoja havaintoja. Ihmiskunnan kulttuurievoluutiossa nimen omaan kansallisvaltioiden rakentuminen on historiallisesti progressiivista evoluutiota. Jos jokin on helppo havaita niin se, miten sellaiset valtiot jotka ovat tästä edistyksestä syrjässä, ovat kurjalistoja. Usein niitä kutsutaan myös protovaltioiksi - tai luhistumistapauksissa romahtaneiksi valtioiksi (Failed state kuvaa asiaa vieläkin tarkemmin).

Hauskaa, että mainitsit juuri Rooman - sekin kun oli umpinationalistinen projekti, vaikka moderissa merkityksessä nykymuotoisia valtioita ei vielä ollutkaan. Roomalaiset olivat nimittäin kansanheimo (Kuin myös esim. latinalaiset), ja nationalismi oli Rooman nousua ja mahtia kasvatettaessa alfa ja omega. Rooman armeija koostui vain ja ainoastaan roomalaisista, eikä muiden kansanheimojen edustajilla ollut sinne mitään asiaa, kuten heillä ei ollut kansalaisoikeuksiaan. Kun roomalaiset lähtivät tonttiaan laajentamaan, he sallivat sotien hävinneiden vierasmaalaisten heimojen säilyttää omat kulttuuriset tapansa ja käytäntönsä, kunhan toteltiin Rooman valtaa, ja verot kannettiin Roomaan. He siis välttivät puuttumasta liikaa muiden kansanheimojen kulttuuriin ja tapoihin, koska sellainen olisi tiennyt turhia kapinoita, ja hidastuttanut vaurauden keräämistä ja vallan keskittämistä.

Jatkuva sodankäynti oli kuitenkin tässä mielessä liikaa - roomalaisia miehiä alkoi ajan saatossa kuolla taisteluissa niin paljon, että aitoroomalaisten syntyvyys ei korvannut sodankäynnin tarpeita. Vähitellen armeijaan jouduttiin hyväksymään myös muiden maiden kansanheimolaisia, jotka saivat palveluksen kautta Rooman kansalaisuuden. Viimeinen kansanmoraalia romahduttanut niitti oli, kun sinne jouduttiin hyväksymään lopulta myös orjia - hekin saivat palveluksestaan kansalaisuuden, jos selvisivät pitkästä palveluksesta hengissä.

Orjien mukaan ottamista vastustettiin niin rivimiesten kuin päällystönkin keskuudessa suuresti, riippumatta sotilaiden edustamista kansanheimoista. Se oli niin kova pala purtavaksi, että annettiin yleinen määräys: Joka iikka, joka vähänkään kritisoi orjien mukaan ottamista tai pilkkasi heitä orjuudestaan, sai palkinnoksi kuolemantuomion ristiinnaulitsemalla. Pelotteeksi ei siis sallittu edes kuolemantuomiota Rooman sotilaan tapaan (Miekan survaisu niskaan), vaan häpeällinen kidutuskuolema, joka oli tarkoitettu rahvaalle ja roistoille.

Rooman imperiumin luhistumisen yksi selittävä tekijä oli se, että se oli laajentunut liian paljon kantokykyynsä nähden. Jatkuva sodankäynti kuihdutti ja köyhdytti sen omaa kansanheimoa siten, että sen nationalistinen hyvehenki - roomalaisuus - ryvettyi. Vallanpitäjät korruptoituivat. Se ei koskenut vain keisareita, vaan myös senaattia ja rikkaita.
Lainaus käyttäjältä: Laika
Niin kuin kaikki ihmiset, myös kansallismieliset elävät onnekseen niin lyhyen aikaa, etteivät he ehdi eläessään kokea kuin maksimissaan yhden tai kaksi henkistä romahdusta ikuiseksi kuvittelemansa maailmanjärjestyksen muuttuessa ympärillään. Luonteenomaista sellaiselle muutokselle on, että ulkoinen paine toimii nopeammin kuin ikuisiksi pystytetyt instituutiot kykenevät siihen reagoimaan.

Viimeksi mainitulla logiikalla syntyi aikoinaan muun muassa nykyisenlainen yliopistolaitos.
Pikemminkin niin, että globalistien hoosiannassa "ikuisesti muuttumaton maailmanjärjestys" ehdittiin jo ottaa annettuna. Tämä hoosianna tiivistyi Francis Fukyaman kirjoittamaan globalistiraamattuun Historian loppu, mutta kuinkas sittemmin kävikään. Sen suuri erehdys jos mikä oli helppo havaita jo ennakkoon, vaikka se ei globalistien toiveajatteluun sopinutkaan.
 
Tänä päivänä kansallisvaltioita on enemmän kuin koskaan, ja uusia on syntymässä, tai niitä yritetään luoda. Vastoin yleistä käsitystä kansallisvaltiot eivät ole katoamassa mihinkään - ne kun ovat olleet pohjimmiltaan myös globalisaation primus motor. Juuri kansallisella lainsäädännöllä on vaikutettu ja vaikutetaan siihen, miten globalisaatio on maailmalla levinnyt.

Geopolitiikan, maailmanhistorian ja kansainvälisten suhteiden eri koulukunnissa yksi yhteinen nimittäjä ja opetus on se, että kansat ja kansanheimot ovat paljon sitkeämpiä kuin niiden vaihtuvat hallintomuodot, vaihtuvat hallitukset ja vaihtuvat johtajat. Nationalismi ideologiana on jossain määrin universaali tyhjä taulu - sitä voidaan käyttää niin hyvään, kuin pahaan. Sen kategorinen tuomitseminen sitä vastoin on hölmöä - ja palvelee nyt ennen kaikkea juuri sitä tahoa, mitä vasemmisto kuvittelee eniten vastustavansa - globaalia rikkaitten eliittiä, umpikaupallisuuden ja rahan valtaa. Tässä mielessä monikulttuurisuuden kannattajat ja vasemmistolaiset ovat globaalin eliitin hyödyllisiä hölmöjä - halusivat sitä itse, tai eivät.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 21, 2020, 15:02:04
^ Fukuyama, ei Fukyama.

Miten tuo (sinänsä kiinnostava) sivujuonne Rooman valtakuntaan ja orja-sotilaisiin, ja toisaalta tuo globalisaation ja kansallisvaltioiden sivujuonnekaan, liittyivät älykkyyteen ja varsinkin geeneihin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 21, 2020, 15:26:13
Lainaus käyttäjältä: kertsi - toukokuu 21, 2020, 15:02:04
^ Fukuyama, ei Fukyama.

Miten tuo (sinänsä kiinnostava) sivujuonne Rooman valtakuntaan ja orja-sotilaisiin, ja toisaalta tuo globalisaation ja kansallisvaltioiden sivujuonnekaan, liittyivät älykkyyteen ja varsinkin geeneihin?
Tein kirjoitusvirheen jota en huomannut korjata, miten jännittävää. Olen sentään lukenut ko. kirjan, ja kritisoin sitä jo muinaisella Näkökulmalla. Kritiikkini osoittautui paikkansapitäväksi nopeammin, kuin itsekään rohkenin tulevaisuuden aikajanalle asettaa - alle kymmenessä vuodessa. Nyt jokaisen luulisi jo ymmärtävän, että geopolitiikka ei ole koskaan kadonnut mihinkään, ja tehnyt taas vahvan paluun. Kukaan ei höpise enää "historian loppumisesta".

Ne liittyvät älykkyyteen ja geeneihin tavoilla, joista sinullakin sietäisi olla edes jokin alustava käsitys. En ole foorumilla sen vuoksi, että ensin kaikki asiat pitäisi niistä tietämätömille rautalangoista vääntää, ja sitten vasta ryhdytään keskustelemaan. Suosittelenkin, että ottaisit näistä asioista ensin itse jotain selvää - minulla ei ole sen enempää aikaa kuin halukaan ryhtyä sinua varten niitä erikseen tässä selvittelemään.



Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 21, 2020, 15:53:06
Eli eivät liittyneet älykkyyteen tai geeneihin mitenkään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2020, 21:42:41
Aave, Rooman armeijoissa palveli paljon "barbaareja"... ;)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 21, 2020, 21:46:50
Lainaus käyttäjältä: Aave - toukokuu 21, 2020, 15:26:13
...Kritiikkini osoittautui paikkansapitäväksi nopeammin, kuin itsekään rohkenin tulevaisuuden aikajanalle asettaa - alle kymmenessä vuodessa. Nyt jokaisen luulisi jo ymmärtävän, että geopolitiikka ei ole koskaan kadonnut mihinkään, ja tehnyt taas vahvan paluun. Kukaan ei höpise enää "historian loppumisesta".
Fukuyaman näkemys "historian lopusta" on roskaa. Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy koko ajan (huonoon tai hyvään suuntaan).
Fukuyamaa julistettiin profeetaksi, vaikkei sitä ollut. Länsimainen liberalismi ei ole voittamassa, se on ehkä puolustuskannalla jopa länsimaissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2020, 23:07:17
https://www.is.fi/tiede/art-2000006533909.html (https://www.is.fi/tiede/art-2000006533909.html)
Nyt puhutaan geneettisistä taipumuksista eri ryhmien kesken. Toisissa uutisissa kielletään geneettisiä eroja.
Mihinkäs tässä oikein uskoisi?
LainaaEurooppalaistutkijat ovat löytäneet yhteyden koronaviruksen vakavan muodon ja A-veriryhmän välillä. Asiasta uutisoi New York Times.
Tutkimuksessa selvisi, että vaihtelut kahdessa kohtaa koronaviruspotilaiden geeniperimässä yhdistyvät kasvaneeseen riskiin sairastua vakavaan hengitysvaikeusoireyhtymään. Toinen näistä kohdista sisältää geenin, joka määrää veriryhmän. Koronapotilaalla, joilla on A-veriryhmä, on 50 prosenttia suurempi todennäköisyys joutua hengityskoneeseen tai tarvita lisähappea, tutkimus osoittaa.
Genetiikkako merkitsee nyt? Ei toki älykkyysgeeneissä toki... :-X
Sehän on niinku siis ihan eri asia...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 12, 2020, 09:28:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 08, 2020, 23:07:17
https://www.is.fi/tiede/art-2000006533909.html (https://www.is.fi/tiede/art-2000006533909.html)
Nyt puhutaan geneettisistä taipumuksista eri ryhmien kesken. Toisissa uutisissa kielletään geneettisiä eroja.
Mihinkäs tässä oikein uskoisi?
LainaaEurooppalaistutkijat ovat löytäneet yhteyden koronaviruksen vakavan muodon ja A-veriryhmän välillä. Asiasta uutisoi New York Times.
Tutkimuksessa selvisi, että vaihtelut kahdessa kohtaa koronaviruspotilaiden geeniperimässä yhdistyvät kasvaneeseen riskiin sairastua vakavaan hengitysvaikeusoireyhtymään. Toinen näistä kohdista sisältää geenin, joka määrää veriryhmän. Koronapotilaalla, joilla on A-veriryhmä, on 50 prosenttia suurempi todennäköisyys joutua hengityskoneeseen tai tarvita lisähappea, tutkimus osoittaa.
Genetiikkako merkitsee nyt? Ei toki älykkyysgeeneissä toki... :-X
Sehän on niinku siis ihan eri asia...

Ei ole eri asia, mutta älykkyys ei ole ihan yhtä kapea ominaisuus kuin kyky vastustaa yhtä tiettyä virusta. Asiaa voisi verrata siihen, että o-veriryhmä - vaikka olisikin paremmin tätä koronaa vastustava - on jossain muissa terveysasioissa taas huonompi. Siten ei voida sanoa, että O-veriryhmän omaavat ovat terveempiä kuin muut. Se älykkyyden periytyminen vastaa enemmän terveyden periytymistä kuin kapeampaa osaa x terveyteen liittyvistä ominaisuuksista. Lisäksi ympäristötekijöillä on suuri merkitys - sekä älykkyyteen että terveyteen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 12, 2020, 20:03:29
Ympäristötekijöillä on suuri merkitys, olen tuosta samaa mieltä.
Ne vain eivät kaikkea selitä. Perimä selittää loput.

Selittäkää meille, miksi mustat ovat heikoimmin menestyvä roturyhmä liki kaikissa yhteiskunnissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 13, 2020, 08:52:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 12, 2020, 20:03:29
Ympäristötekijöillä on suuri merkitys, olen tuosta samaa mieltä.
Ne vain eivät kaikkea selitä. Perimä selittää loput.

Selittäkää meille, miksi mustat ovat heikoimmin menestyvä roturyhmä liki kaikissa yhteiskunnissa?

Et sitten ole jaksanut lukea ensimmäistäkään lehtijuttua siitä, mitä vaikkapa mielenosoitusten takana USA:ssa on? Etkä kyennyt vastaamaan siihen, mitä kirjoitin vastaukseksi sulle edelliseen ja selitin, miksi todellakaan geneettinen alttius koronalle ei millään tapaa ole todiste siitä, että mustien heikko asema yhteiskunnassa johtuu vain peritystä heikosta älykkyydestä. Sulle on asiaa selitetty vuosien ajan, mutta silti jankutat samaa kysymystä. Vaihda levyä.

Selitäpäs oma heikko asemasi yhteiskunnassa. Johtuuko perimästäsi heikosta älystä ehkä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 17, 2020, 21:14:07
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 13, 2020, 08:52:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 12, 2020, 20:03:29
Ympäristötekijöillä on suuri merkitys, olen tuosta samaa mieltä.
Ne vain eivät kaikkea selitä. Perimä selittää loput.

Selittäkää meille, miksi mustat ovat heikoimmin menestyvä roturyhmä liki kaikissa yhteiskunnissa?

Et sitten ole jaksanut lukea ensimmäistäkään lehtijuttua siitä, mitä vaikkapa mielenosoitusten takana USA:ssa on? Etkä kyennyt vastaamaan siihen, mitä kirjoitin vastaukseksi sulle edelliseen ja selitin, miksi todellakaan geneettinen alttius koronalle ei millään tapaa ole todiste siitä, että mustien heikko asema yhteiskunnassa johtuu vain peritystä heikosta älykkyydestä. Sulle on asiaa selitetty vuosien ajan, mutta silti jankutat samaa kysymystä. Vaihda levyä.

Selitäpäs oma heikko asemasi yhteiskunnassa. Johtuuko perimästäsi heikosta älystä ehkä?
Olen lukenut monia lehtijuttuja noista mustien ja vasurien tuhoista. Itse pidän geneettistä perimää osana ongelmaa, toki kulttuuria enemmän. Jos mustat arvostavat enemmän gangstakulttuuria kuin koulutusta, muutosta ei tule pian. Miksi muuten juutalaiset sorrettuina menestyvät? = Koska panostavat lastensa koulutukseen. Mitenkäs mustalaiset...?
Se kulttuuri...! Jotkut kulttuurit ovat hyviä, toiset perseestä. Ihmisten valinta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 17, 2020, 21:16:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 13, 2020, 08:52:38
Selitäpäs oma heikko asemasi yhteiskunnassa. Johtuuko perimästäsi heikosta älystä ehkä?
Älä vedä asiaa henkilökohtaisuuksiin. En ole mitenkään syrjäytynyt, vaikka minullakin on omat ongelmani.
Miksi haluat vetää asiaa henkilökohtaisuuksiin? Siksikö, että asiasisältöä sinulta ei tule?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 21, 2020, 09:35:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 17, 2020, 21:16:12
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 13, 2020, 08:52:38
Selitäpäs oma heikko asemasi yhteiskunnassa. Johtuuko perimästäsi heikosta älystä ehkä?
Älä vedä asiaa henkilökohtaisuuksiin. En ole mitenkään syrjäytynyt, vaikka minullakin on omat ongelmani.
Miksi haluat vetää asiaa henkilökohtaisuuksiin? Siksikö, että asiasisältöä sinulta ei tule?

Yritän saada sinut - ilmeisen turhaan - ajattelemaan. Katsos - omat epäonnistumisesi kyllä haluat selittää olosuhteilla ja tilanteella tai max. omilla huonoilla valinnoillasi, mutta perimääsi (valkoista suomalaisuutta) et halua siitä syyttää. Tämä bias on aika ilmiselvä ja haittaa kykyäsi tehdä havaintoja. Jos edessäsi on kaksi hyvin samaan tapaan elämässään onnistunutta (tai epäonnistunutta) ihmistä, määrittelet tähän johtaneet syyt sen perusteella, mihin ihmisryhmään ja etniseen taustaan heidät liität - ja lisäksi oletat kyseessä olevan geeniperimä. Siten oman viiteryhmäsi piirissä epäonnistuminen on henkilökohtainen pistemäinen tapahtuma, ei suomalaisuuttasi kuvaava normi. Mutta sama epäonnistuminen mustaihoisella on sinulle todiste hänen "rodullisesta" heikommuudestaan.

Olavi Virran ja Paasikiven ajattelet todistavan suomalaisten hienosta perimästä, mutta Louis Armstrong tai Martin Luther King eivät sinusta todista mitään mustien hienosta perimästä. Näin vaikka kaikki kuuluisuudet ja erityisen aseman saavuttaneet ovat poikkeusyksilöitä, poikkeuksia väestön keskuudessa. Määritelmällisesti.

On muuten looginen mahdottomuus, että kaikki maailmaan valtiot menestyvät keskimääräistä paremmin. Siitä ei kuitenkaan ole mitään perusteita vetää johtopäätöstä, että heikomman menestymisen syynä on väestön geneettinen heikommuus. Suomalaisten geenit eivät ole mystisesti kehittyneet paremmiksi sitten nälkävuosien. Ihan siis samalla geeniperimällä epäonnistuttiin tuolloin kansakuntana. Mutta arvaan, että sinusta nälänhätä johtui silloin olosuhteista ja tilanteesta, ei suomalaisesta huonolaatuisesta perimästä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 21, 2020, 10:51:02
Arkiset käyttöesineet kuten kännykät ja läppärit tuntuvat meistä itsestäänselvyyksiltä. Ne ovat kuitenkin kymmenien tuhansien vuosien kehitystyön tulos. Ei kännykkää tai läppäriä olisi pystytty valmistamaan 1500-luvulla, vaikka ihmiset eivät tuolloin olleet ainakaan geneettiseltä perimältään sen tyhmempiä kuin nykyisinkään.

Maailmassa ei edelleenkään ole kovin monia paikkoja, jossa valmistetaan mikroprosessoreja, jotka ovat kännyköiden ja tietokoneiden tärkein komponentti. Näiden osien suunnitteleminen ja valmistaminen on erittäin monimutkaista ja vaatii valtavan määrän jo olemassa olevaa huipputekniikkaa. Ei mikroprosessoria olisi pystytty valmistamaan 1800-luvun laboratoriossa, vaikka asialla olisivat olleet maailman huipputiedemiehet. Jotta ylipäätään pystyy olemaan mikroprosessorien valmistusta, tarvitaan korkean tason teollistunut vauras yhteiskunta, joka pystyy rahoittamaan ja toteuttamaan suunnittelemisen ja valmistamisen.

Mikroprosessoritehdas vaatii toimiakseen huipputeknisiä monimutkaisia laitteita. Ja itse prosessoreihin ja tietokoneisiin käytetään teollisia materiaaleja, joiden on oltava olemassa. Taustalle tarvitaan siis tehtaita, jotka valmistavat näitä materiaaleja kuten erilaisia muoveja ja lakkoja ja metalleja.

Merkittävin voimavara ovat tietysti ihmiset. Mikroprosessorin suunnitteleminen ja sen valmistamisen suunnitteleminen ja kaiken tämän rahoittamisen suunnitteleminen vaatii tietoa ja taitoa ja älykkyyttä.

(https://parafix.com/wp-content/uploads/2019/01/Parafix-first-class-facilities21.jpg)

Kysymys kuuluu, tuleeko Afrikasta joskus johtava maanosa mikroprosessorien suunnittelemisessa ja valmistamisessa. Tällehän ei pitäisi olla mitään estettä, koska afrikkalaiset ovat yhtä älykkäitä ja teknisesti yhtä lahjakkaita kuin esimerkiksi korealaiset ja taiwanilaiset.

Toistaiseksi ollaan vielä tässä vaiheessa, mutta ehkä pian näemme afrikkalaisen tietokoneteollisuuden kukoistuksen.

(https://66.media.tumblr.com/c80cfb62381aacbd7b3cfc753bfe36e4/tumblr_nzmfh2CJe31qz50r6o1_1280.jpg)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 23, 2020, 23:22:12
Safiiri, kuten em. kuvat kertovat, mustilla ei ole hienoa älyllistä perintöä.
Länsimailla ja kauko-itäläisillä on.
Toiset luovat, toiset eivät. Nostapa itse esille vaihtoehtoja valkoisten miesten tieteellisille saavutuksille. Noita saavutuksia on rutosti. Kyseenalaistajia ei.
Miksi noiden patsaita siis pitäisi kaataa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 00:07:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 21, 2020, 10:51:02
Kysymys kuuluu, tuleeko Afrikasta joskus johtava maanosa mikroprosessorien suunnittelemisessa ja valmistamisessa.
Mitä ajattelit Venäjästä? Teollisuutta ja öljyä ainakin 1800-luvulta asti (Nobelin veljeksetkin siellä). Missä viipyy venäläinen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista. Onko venäläisetä ÄO  siis hirmu alhainen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 00:08:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 23, 2020, 23:22:12
Safiiri, kuten em. kuvat kertovat, mustilla ei ole hienoa älyllistä perintöä.
Länsimailla ja kauko-itäläisillä on.
Toiset luovat, toiset eivät. Nostapa itse esille vaihtoehtoja valkoisten miesten tieteellisille saavutuksille. Noita on rutosti.
Miksi noiden patsaita siis pitäisi kaataa?
Kuuluuko Venäjä länsimaihin vai aasialaisiin? Missä viipyy venäläiset kodinkoneet ja prosessorit kaupoistamme?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 24, 2020, 00:54:40
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 00:07:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 21, 2020, 10:51:02
Kysymys kuuluu, tuleeko Afrikasta joskus johtava maanosa mikroprosessorien suunnittelemisessa ja valmistamisessa.
Mitä ajattelit Venäjästä? Teollisuutta ja öljyä ainakin 1800-luvulta asti (Nobelin veljeksetkin siellä). Missä viipyy venäläinen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista. Onko venäläisetä ÄO  siis hirmu alhainen?

Venäläistä High-Techiä 1 (https://defence-blog.com/wp-content/uploads/2019/01/8653-min.jpg)

Venäläistä High-Techiä 2 (https://news.usni.org/wp-content/uploads/2017/09/russianmissile.jpg)

Venäläistä High-Techiä 3 (https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-10289745.jpg)

Venäläistä matematiikkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Grigori_Perelman
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 24, 2020, 01:45:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 00:08:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 23, 2020, 23:22:12
Safiiri, kuten em. kuvat kertovat, mustilla ei ole hienoa älyllistä perintöä.
Länsimailla ja kauko-itäläisillä on.
Toiset luovat, toiset eivät. Nostapa itse esille vaihtoehtoja valkoisten miesten tieteellisille saavutuksille. Noita on rutosti.
Miksi noiden patsaita siis pitäisi kaataa?
Kuuluuko Venäjä länsimaihin vai aasialaisiin? Missä viipyy venäläiset kodinkoneet ja prosessorit kaupoistamme?
Ovat suurimpia ihmisten keksimiä... :)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 02:30:40
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 24, 2020, 00:54:40
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 00:07:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 21, 2020, 10:51:02
Kysymys kuuluu, tuleeko Afrikasta joskus johtava maanosa mikroprosessorien suunnittelemisessa ja valmistamisessa.
Mitä ajattelit Venäjästä? Teollisuutta ja öljyä ainakin 1800-luvulta asti (Nobelin veljeksetkin siellä). Missä viipyy venäläinen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista. Onko venäläisetä ÄO  siis hirmu alhainen?

Venäläistä High-Techiä 1 (https://defence-blog.com/wp-content/uploads/2019/01/8653-min.jpg)

Venäläistä High-Techiä 2 (https://news.usni.org/wp-content/uploads/2017/09/russianmissile.jpg)

Venäläistä High-Techiä 3 (https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-10289745.jpg)

Venäläistä matematiikkaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Grigori_Perelman
Kysymyksesi ja -ni jää edelleen voimaan:
Missä viipyy venäläinen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista(mme). Verkkokauppa.com tai Kärkkäinen tai Tokmanni. Mitä venäläistä älykonetta niistä löytyy?

Tätä voi jatkaa:
Missä viipyy etelä-amerikkalainen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista(mme). Verkkokauppa.com tai Kärkkäinen tai Tokmanni. Mitä etelä-amerikkalaista älykonetta niistä löytyy?

Missä viipyy brasilialainen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista(mme). Verkkokauppa.com tai Kärkkäinen tai Tokmanni. Mitä brasilialaista älykonetta niistä löytyy?

(Tilastoa: E-Amerikka 422 milj. as, Brasilia 211 milj. as, Venäjä 142 milj. as).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 24, 2020, 02:52:45
Missä viipyvät innovaatiot, joita ei ole luotu 1) USA:ssa, 2) Euroopassa, 3)Japanissa, 4) Kiinassa tai 5) Israelissa?
Afrikassa ja Lähi-idässäkö? Arabiemiraateissa ja Dubaissa tms. olisi rahaa rutosti. Mikseivät luo mitään? Afrikka, no joo!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 24, 2020, 06:11:29
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 24, 2020, 02:30:40
Kysymyksesi ja -ni jää edelleen voimaan:
Missä viipyy venäläinen tietokone ja älykännyt ja prossat kaupoista(mme). Verkkokauppa.com tai Kärkkäinen tai Tokmanni. Mitä venäläistä älykonetta niistä löytyy?

llmeisesti ei löydy mitään.

Toinen asia on, mihin MrKAT kysymyksellä pyrkii.

Minun pointtini oli sen osoittaminen, että mikroprosessoreiden valmistaminen edellyttää korkean tason osaamista ja materiaalien hallintaa monella eri alalla. Pelkästään laitteisto, jonka tehdas tarvitsee, on erittäin monimutkainen.

Mikroprosessori on tavallaan tuhansia vuosia jatkuneen kehitystyön tulos. On pitänyt keksiä ja ottaa käyttöön jotain, jotta on voitu keksiä ja ottaa käyttöön seuraava asia. Yhdenkään vaiheen yli hyppääminen ei ole ollut mahdollista.

Innovaatioiden ketju on valtavan pitkä, ja kehitys on nopeutunut nykyaikaa kohti tultaessa. Kaksisataa vuotta sitten ei tunnettu edes sähköä nykyisessä merkityksessä eikä osattu hyödyntää sitä. Ensimmäisiä merkittäviä maailmanlaajuisia käytännön sovellutuksia oli lennättimen käyttöönotto. Tämä keksintö - jossa dataa siirretään sähköisesssä muodossa - on ehkä yksi ihmiskunnan merkittävimmistä edistysaskelista. Kaikki nykyinen tiedonvälitys ja sähköinen media on lähtöisin siitä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lenn%C3%A4tin

(Tein edellisessä kappaleessa mahdollisesti henkilökohtaisen ennätykseni. En tiedä, kuinka monta kirjoitusvirhettä siinä on nyt, mutta korjasin siitä niitä jo vaikka kuinka paljon. Teksti oli täyttä sotkua, josta puuttui sanoja, ja jossa oli vääriä sanoja ja niin edelleen. Kaikkien virheiden lisäksi ilmaisu oli äärimmäisen kömpelöä. Kirjoittaminen ei nyt jostakin syystä oikein suju. Tässä lisäkommentissakin oli virhe ja kenties on edelleen.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 24, 2020, 07:24:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 23, 2020, 23:22:12
Safiiri, kuten em. kuvat kertovat, mustilla ei ole hienoa älyllistä perintöä.
Länsimailla ja kauko-itäläisillä on.
Toiset luovat, toiset eivät. Nostapa itse esille vaihtoehtoja valkoisten miesten tieteellisille saavutuksille. Noita saavutuksia on rutosti. Kyseenalaistajia ei.
Miksi noiden patsaita siis pitäisi kaataa?

Ilman muuta. Kun ensin huolellisesti määrittelee "hienoiksi älyllisiksi saavutuksiksi" vain ja ainoastaan valkoisen miehen tekeleet ja rajaa visusti kaiken muun ulos. Jännää tosiaan, että valkoisen miehen uljaiden saavutusten joukossa ei olekaan kenenkään muun saavutuksia.

Nythän siis USA:ssa ollaan kaatamassa patsaita, joissa kuvataan maanpettureita, kapinoitsijoita ja kapinoinnissa hävinneitä surkean huonoa strategiaa noudattaneita "sankareita". Vai ihanko tosissasi tarkoitat, että kenestä tahansa valkoisesta miehestä voi pystyttää patsaan vain, koska joku toinen valkoinen mies on osannut jotakin?

Me ollaan kyllä käyty tämä keskustelu jo useampaankiin otteeseen. Muistelen mm. kuinka väitit, etteivät naiset ole keksineet mitään, mutta menit hiljaiseksi, kun luettelin muutaman naisten keksinnön - joista tietenkään sinulla ei ollut mitään tietoa, vaikka kyse oli keksinnöistä, joita itse jatkuvasti arjessasi käytät.

Usko nyt jo, ettei sinun ansiokkuutesi siitä kasva, että osaat keksiä, millä tapaa muistutat jotakuta älykästä, vaikka juuri älysi ei tuon älykkään älyä vastaakaan. Olet myös aivan liian vanha, jotta voisit esittää kuitenkin tilastollisen todennäköisyyden perusteella omaavasi jotakin potentiaa suuriin tekoihin. Not gonna happen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 24, 2020, 23:23:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 24, 2020, 02:52:45
Missä viipyvät innovaatiot, joita ei ole luotu 1) USA:ssa, 2) Euroopassa, 3)Japanissa, 4) Kiinassa tai 5) Israelissa?
Afrikassa ja Lähi-idässäkö? Arabiemiraateissa ja Dubaissa tms. olisi rahaa rutosti. Mikseivät luo mitään? Afrikka, no joo!
Pointtini vaan on, että kaikki kulttuurit eivät luo kuten toiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 24, 2020, 23:43:33
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 24, 2020, 06:11:29
Minun pointtini oli sen osoittaminen, että mikroprosessoreiden valmistaminen edellyttää korkean tason osaamista ja materiaalien hallintaa monella eri alalla. Pelkästään laitteisto, jonka tehdas tarvitsee, on erittäin monimutkainen.

Mikroprosessori on tavallaan tuhansia vuosia jatkuneen kehitystyön tulos. On pitänyt keksiä ja ottaa käyttöön jotain, jotta on voitu keksiä ja ottaa käyttöön seuraava asia. Yhdenkään vaiheen yli hyppääminen ei ole ollut mahdollista.

Innovaatioiden ketju on valtavan pitkä, ja kehitys on nopeutunut nykyaikaa kohti tultaessa. Kaksisataa vuotta sitten ei tunnettu edes sähköä nykyisessä merkityksessä eikä osattu hyödyntää sitä. Ensimmäisiä merkittäviä maailmanlaajuisia käytännön sovellutuksia oli lennättimen käyttöönotto. Tämä keksintö - jossa dataa siirretään sähköisesssä muodossa - on ehkä yksi ihmiskunnan merkittävimmistä edistysaskelista. Kaikki nykyinen tiedonvälitys ja sähköinen media on lähtöisin siitä.
Vain tiedettä ja osaamista luoneet yhteiskunnat (Länsimaat, itä-Aasia) kykenevät tehokkaasti hyödyntämään älyään ja tiede-perimäänsä. Siksi liki kaikki innovaatiot tapahtuvat noissa yhteiskunnissa, joissa on kykyä hyödyntää perinteistä tiedettä ja osaamista.

Yhteiskunnat vaan eivät ole tasavertaisia, eivät osaamisensa suhteenkaan. Kuinka paljon luetaan kirjoja länsimaissa ja itä-Aasiassa verrattuna esim. Lähi-itään?
https://ebookfriendly.com/countries-publish-most-books-infographic/ (https://ebookfriendly.com/countries-publish-most-books-infographic/)
Tietyissä yhteiskunnissa rahvas ei saa lukeakseen sivistystä, kuten kehittyneissä maissa. Siksi lapsista tulee sivistymättömiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 24, 2020, 23:23:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 24, 2020, 02:52:45
Missä viipyvät innovaatiot, joita ei ole luotu 1) USA:ssa, 2) Euroopassa, 3)Japanissa, 4) Kiinassa tai 5) Israelissa?
Afrikassa ja Lähi-idässäkö? Arabiemiraateissa ja Dubaissa tms. olisi rahaa rutosti. Mikseivät luo mitään? Afrikka, no joo!
Pointtini vaan on, että kaikki kulttuurit eivät luo kuten toiset.

Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 25, 2020, 08:00:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30

Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.

Milloin? Kuka?

https://en.wikipedia.org/wiki/Central_heating

Ennen keskuslämmityksen keksimistä on keksitty paljon muuta, jotta yleensä on voitu keksiä keskuslämmitys. Aloitetaan vaikka metalleista ja niiden käsittelemisestä. Jotta lämpimän veden kiertoon perustuva keskuslämmitys olisi mahdollinen, tarvitaan metalliputkia ja lämmityskattila. Nykyisin itsestäänselvyytenä pidettävä teräs (josta tehdään laivat ja autot ja lähes kaikki) on hyvin pitkän kehitystyön tulos, ja vasta 1800-luvun aikana terästeollisuus kehittyi sille tasolle, että se pystyi valmistamaan suuria määriä nykyaikaista terästä. Eiffel-tornia ei olisi pystytty tekemään 1800-luvun alussa.

Ei ole kovin suurta merkitystä sillä, kuka jonkin yksittäisen asian on keksinyt. Se olisi todennäköisesti keksitty joka tapauksessa jonkun muun toimesta, ehkä vähän myöhemmin, mutta kuitenkin.

Ihmiset voivat keksiä asioita ihonväristä riippumatta. Afrikassakin ollaan kekseliäitä. Miksi Afrikka ei ole kuitenkaan kehittynyt samalla tavalla ja samalla nopeudella kuin esimerkiksi jotkut Aasian valtiot. Miksi siirtomaa-ajan, japanilaismiehityksen ja repivät sodat kokenut Vietnam on kehittyneempi kuin monet Afrikan maat, jotka myös ovat entisiä siirtomaita ja ehkä vähemmän sotia kokeneita?

Oma arvioni on se, että vietnamilaisissa on enemmän potentiaalia. He ovat luoneet kulttuurin, jonka puitteissa kehittyminen ja modernisoituminen on helpompaa kuin monien afrikkalaisten kulttuurien keskuudessa. Vietnamilaisten syntyvyys ja väestönkasvu ovat edelleen korkeat, joten Vietnamilla on rasitteenaan tai apunaan sama ilmiö kuin monilla Afrikan mailla.

Oleellista jonkin maan edistyksen ja kehityksen kannalta ei ole se, asuuko maassa lahjakkaita ihmisiä. Oleellista on se, asuuko heitä niin paljon, että heidän yhteinen työpanoksensa voi nostaa maan köyhyydestä vauraaksi ja kehittyneeksi. Tässä on mielestäni Afrikan maiden heikkous. Intellektuaalinen kerros on niin ohut, että sen voimin ei kehitetä modernia teollistunutta demokraattista korkean koulutustason maata. Pieni älyllinen eliitti ei saa kansaa nousemaan, joten se muuttaa turhautuneena ulkomaille tai hankkiutuu kotimaassaan valtaan ja tyytyy täyttämään omat taskunsa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 09:02:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 25, 2020, 08:00:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30

Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.

Milloin? Kuka?

https://en.wikipedia.org/wiki/Central_heating

Ennen keskuslämmityksen keksimistä on keksitty paljon muuta, jotta yleensä on voitu keksiä keskuslämmitys. Aloitetaan vaikka metalleista ja niiden käsittelemisestä. Jotta lämpimän veden kiertoon perustuva keskuslämmitys olisi mahdollinen, tarvitaan metalliputkia ja lämmityskattila. Nykyisin itsestäänselvyytenä pidettävä teräs (josta tehdään laivat ja autot ja lähes kaikki) on hyvin pitkän kehitystyön tulos, ja vasta 1800-luvun aikana terästeollisuus kehittyi sille tasolle, että se pystyi valmistamaan suuria määriä nykyaikaista terästä. Eiffel-tornia ei olisi pystytty tekemään 1800-luvun alussa.

Ei ole kovin suurta merkitystä sillä, kuka jonkin yksittäisen asian on keksinyt. Se olisi todennäköisesti keksitty joka tapauksessa jonkun muun toimesta, ehkä vähän myöhemmin, mutta kuitenkin.

Ihmiset voivat keksiä asioita ihonväristä riippumatta. Afrikassakin ollaan kekseliäitä. Miksi Afrikka ei ole kuitenkaan kehittynyt samalla tavalla ja samalla nopeudella kuin esimerkiksi jotkut Aasian valtiot. Miksi siirtomaa-ajan, japanilaismiehityksen ja repivät sodat kokenut Vietnam on kehittyneempi kuin monet Afrikan maat, jotka myös ovat entisiä siirtomaita ja ehkä vähemmän sotia kokeneita?

Oma arvioni on se, että vietnamilaisissa on enemmän potentiaalia. He ovat luoneet kulttuurin, jonka puitteissa kehittyminen ja modernisoituminen on helpompaa kuin monien afrikkalaisten kulttuurien keskuudessa. Vietnamilaisten syntyvyys ja väestönkasvu ovat edelleen korkeat, joten Vietnamilla on rasitteenaan tai apunaan sama ilmiö kuin monilla Afrikan mailla.

Oleellista jonkin maan edistyksen ja kehityksen kannalta ei ole se, asuuko maassa lahjakkaita ihmisiä. Oleellista on se, asuuko heitä niin paljon, että heidän yhteinen työpanoksensa voi nostaa maan köyhyydestä vauraaksi ja kehittyneeksi. Tässä on mielestäni Afrikan maiden heikkous. Intellektuaalinen kerros on niin ohut, että sen voimin ei kehitetä modernia teollistunutta demokraattista korkean koulutustason maata. Pieni älyllinen eliitti ei saa kansaa nousemaan, joten se muuttaa turhautuneena ulkomaille tai hankkiutuu kotimaassaan valtaan ja tyytyy täyttämään omat taskunsa.

Alice Parker

https://www.nsbp.org/nsbp-news/bhm-physics-profiles/2019-honorees/123-alice-h-parker

Kyllä. Olen täysin samaa mieltä siitä, että keksinnöt perustuvat kaikkeen jo aiemmin keksittyyn ja toisaalta olisivat hyvinkin tulleet keksityiksi jonkun toisen toimesta, jos juuri ne keksinyt ei olisi ehtinyt ensin. On myös keksintöjä, jotka on keksitty useampaan kertaan - samanaikaisesti useamman keksijän toimesta tai uudestaan ilman tietoa aiemmasta keksinnöstä.

Mutta - jos uskotaan näin ja ajatellaan, ettei keksinnön äidiksi nimeäminen ole merkittävä asia, niin silloin myöskään keksinnön isiä ei ole mitään syytä erityisesti ihastella. Voidaan esittää myös väite, että elleivät valkoiset olisi keksineet keksintöjään, on todennäköistä, että mustat olisivat siinä tapauksessa nuo keksinnöt tehneet kuitenkin. Kyse on tässä siis siitä, että on epäloogista sekä vedota valkoisen miehen keksintöjen todistusvoimaan valkoisen miehen älystä, mutta samalla kieltää mustan naisen keksinnön todistavuus mustien tai naisten älykkyydestä. Jostain syystä eräiden valkoisten miesten älykkyys vain ei pysty käsittelemään näin monimutkaista ajatusten ketjua. Tai ehkä se johtuukin heidän hormonaalisesta tilastaan...

Kopek hyvä - tuolla esimerkillä, jonka annoin, on konteksti. Se on kommentti Toopen jatkuvaan jankutukseen siitä, että että mustien tilanne johtuu mustien älyn kehnoudesta, jonka todistaa "aukottomasti"  - Toopen oma tietämättömyys alice parkereista. Me ollaan jo moneen kertaan Toopen kanssa käyty tämä rundi läpi, joka alkaa hänen väitteestään, ettei ryhmä x ole ikinä pystynyt asiaan y, mutta joka päätyy siihen, että Toope - ensin todettuaan, että ei muka koskaan tarkoittanutkaan, etteikö esimerkkejä päinvastaisesta olisi - lakkaa vastaamasta. Palatakseen hetken kuluttua samalla tunkkaisella väitteellään "ryhmä x ei koskaan" teeskennellen, ettei koko aiempaa keskustelua koskaan ole käytykään ja odottaen taas kerran muilta kirjoittajilta esimerkkejä ja todisteita, joilla kumota hänen teesinsä. Usein vieläpä muodossa "itsekin tiedät nauttivasi valkoisten miesten aikaansaannoksista". Toope itse sen sijaan ei muka tiedä nauttivansa siitä mustan naisen keksimästä keskuslämmityksestä, mutta on tästä jatkuvasta sinnikkäästä tietämättömyydestään ylpeä kuin kukko pyrstösulistaan. Tai no - Toopen tapauksessa ylpeä toisen kukon pyrstösulista, kun omat ovat vaatimattomat. Saavutus sekin...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 25, 2020, 11:41:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 09:02:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 25, 2020, 08:00:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30

Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.


Kuinka musta Alice Parker on ollut, kun hänestä löytyy kaksi aivan eri näköistä kuvaa, ja kummankin yhteydessä kerrotaan, että kyseessä on keskuslämmityksen keksijä.

https://www.greenapplemechanical.com/wp-content/uploads/2015/11/15-inventions-770x330.jpg

https://pbs.twimg.com/media/EPn_9YTXUAE6AkK.jpg

On mielenkiintoista, miten hallitseva afrikkalainen perimä on. Ihmisessä ei tarvitse olla kuin parikymmentä prosenttia afrikkalaista perimää, niin häntä pidetään jo "mustana" - vaikka valkoihoisten perimää on 80 prosenttia.

On tehty tutkimuksiakin siitä, miten ihmiset identifioivat itsensä. En nyt löydä uutista, jossa kerrottaisiin, missä prosenttiosuudessa menee raja. Se vaihtelee.

Mustien joukkoon on jopa tunkua, vaikka naama olisi hyvinkin vaalea. Jotkut taas pitävät itseään mustana tai vaaleana tilanteen mukaan, mikä identiteetti milloinkin parhaiten taloudellisesti hyödyttää.

https://www.theguardian.com/us-news/2019/jul/25/race-east-jackson-ohio-appalachia-white-black

https://www.theatlantic.com/science/archive/2018/09/dna-test-race-lawsuit/570250/

https://www.npr.org/2010/12/20/132209189/how-multi-ethnic-people-identify-themselves

Pitäisiköhän minun alkaa pitää itseäni intiaanina, kun geenitesti väittää, että minulla on 1,1 prosenttia intiaanin perimää. No, eiköhän se tule yhteisiltä siperialaisilta esi-isiltä, joten olkoonhan. Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Elisabeth Warren joutui naurunalaiseksi esiintyessään alkuperäisamerikkalaisena. Kyseessä taisi olla jopa taloudellisen edun saaminen tätä kautta. Peruste oli se, että kuusi tai seitsemän sukupolvea sitten joku hänen esivanhemmistaan oli ollut alkuperäisamerikkalainen. Se tarkoittaa, että 1/64 tai 1/128 osa hänen perimästään oli tältä henkilöltä. Se ei oikein riittänyt tekemään hänestä intiaania.

https://www.vox.com/2014/12/22/7431391/guess-where-white-americans-have-the-most-african-ancestry
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - kesäkuu 25, 2020, 12:32:59
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 25, 2020, 08:00:26
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30

Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.

Milloin? Kuka?

https://en.wikipedia.org/wiki/Central_heating

Ennen keskuslämmityksen keksimistä on keksitty paljon muuta, jotta yleensä on voitu keksiä keskuslämmitys. Aloitetaan vaikka metalleista ja niiden käsittelemisestä. Jotta lämpimän veden kiertoon perustuva keskuslämmitys olisi mahdollinen, tarvitaan metalliputkia ja lämmityskattila. Nykyisin itsestäänselvyytenä pidettävä teräs (josta tehdään laivat ja autot ja lähes kaikki) on hyvin pitkän kehitystyön tulos, ja vasta 1800-luvun aikana terästeollisuus kehittyi sille tasolle, että se pystyi valmistamaan suuria määriä nykyaikaista terästä. Eiffel-tornia ei olisi pystytty tekemään 1800-luvun alussa.

Ei ole kovin suurta merkitystä sillä, kuka jonkin yksittäisen asian on keksinyt. Se olisi todennäköisesti keksitty joka tapauksessa jonkun muun toimesta, ehkä vähän myöhemmin, mutta kuitenkin.

Ihmiset voivat keksiä asioita ihonväristä riippumatta. Afrikassakin ollaan kekseliäitä. Miksi Afrikka ei ole kuitenkaan kehittynyt samalla tavalla ja samalla nopeudella kuin esimerkiksi jotkut Aasian valtiot. Miksi siirtomaa-ajan, japanilaismiehityksen ja repivät sodat kokenut Vietnam on kehittyneempi kuin monet Afrikan maat, jotka myös ovat entisiä siirtomaita ja ehkä vähemmän sotia kokeneita?

Oma arvioni on se, että vietnamilaisissa on enemmän potentiaalia. He ovat luoneet kulttuurin, jonka puitteissa kehittyminen ja modernisoituminen on helpompaa kuin monien afrikkalaisten kulttuurien keskuudessa. Vietnamilaisten syntyvyys ja väestönkasvu ovat edelleen korkeat, joten Vietnamilla on rasitteenaan tai apunaan sama ilmiö kuin monilla Afrikan mailla.

Oleellista jonkin maan edistyksen ja kehityksen kannalta ei ole se, asuuko maassa lahjakkaita ihmisiä. Oleellista on se, asuuko heitä niin paljon, että heidän yhteinen työpanoksensa voi nostaa maan köyhyydestä vauraaksi ja kehittyneeksi. Tässä on mielestäni Afrikan maiden heikkous. Intellektuaalinen kerros on niin ohut, että sen voimin ei kehitetä modernia teollistunutta demokraattista korkean koulutustason maata. Pieni älyllinen eliitti ei saa kansaa nousemaan, joten se muuttaa turhautuneena ulkomaille tai hankkiutuu kotimaassaan valtaan ja tyytyy täyttämään omat taskunsa.

Pieni joukko vallanhaluisia kykenee myös helposti nitistämään edistykselliset. Kansan joukosta pitäisi saada tarpeeksi porukkaa edistykseen mukaan. Kouluja koko kansalle, myös tytöille.

Suomalaisilla oli vuosisatoja aikaa siirtyä heimoyhteiskunnasta ja harjoitella demokratiaa ym. ennen itsenäistymistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 12:46:08
Kopek sun lainaukset on sekaisin. KOrjaa, ettei mode saksi.

Mutta siis - mustuuttahan ei ihonväristä katsota, vaan suvusta. Ainakin Wikipedia kertoo hänen olevan African American. Tai mustuus on oma tapa identifioitua. Mutta - on siinä eroa, jos on kasvanut yhteisössä mustaksi itsensä mieltäen tai jos vasta myöhemmin saa dna-tutkimuksen tuloksena tietää kaukaisista sukujuurista. Lopulta kaikki tämä johtaa vain yhteen järkevään päätelmään: ns. rotu on pelkkä sosiaalinen konstruktio. Se ei ole löydettävissä geeneistä, eikä edes sukujuurista. Se on kombo siitä, miten itse identifioidut ja siitä, miten muut sinut identifioivat.

Lainaa
Alice's patent for heating furnace was filed in 1919, not long after World War I. During the early 20th century, women had very limited opportunities, let alone women of color; racial and sexual discrimination was still prevalent. At the time, Parker receiving a patent for her invention as both a woman and an African American was truly unusual and an outstanding achievement for her and a new inspired generation of African American women.

Tällä sivulla kuva hänestä + teksti, jossa hänen kerrotaan olevan African American.

https://www.facebook.com/SouthernCoGas/photos/alice-h-parker-was-an-african-american-inventor-known-for-the-heating-furnace-wh/1032492616934942/

Ehkä seuraavaksi pohdimme sitä, olikohan hän oikeastaan nainen. Vaiko vain naisoletettu. Onhan kaikenlaisia drag queen -tyyppejä, joiden valokuvista ei aina niin sukupuolta näe...

JOka tapauksessa - jos nyt päädymme tässä pohdinnassa lopputulokseen, ettei rotua oikeastaan ole, vaan se on vain häilyvä mielikuva ilman tukevaa konkreettista pohjaa, niin samalla myös valkoisuus häviää olemasta, eikä silloin voida esittää valkoisten luoneen tiedettä tai tehneen keksintöjä. Tälläkään kyseenalaistamisella ei siis ole mahdollista päätyä lopputulemaan, jonka mukaan sittenkin valkoinen rotu on ylivertainen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 27, 2020, 22:46:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30
Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.
No, en tuosta tiedä, mutta käsitän ajatuksen. Monet protestoivat valkoisten, iäkkäiden, kaljuuntuvien miesten patsaita, kun nuo ovat luoneet 95% tieteestämme. Halutaan jotain muuta, mutta usein naistieteilijöistäkään ei osata mainita muita kuin Marie Curie. Useimmat noista tieteen johtohenkilöistä olivat valkoisia miehiä.. Ei mielipide, vaan fakta.

Toivoisin patsaiden pysyvän...

En sano, että nuo valkoiset miehet olisivat ainoita tieteentekijöitä, mutta ovat kyllä se suurin ryhmä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 28, 2020, 01:01:44
Afrikkalaiset tai ns. "ihonvärimustat" (ts "black" nimetyt) ovat tuottaneet noin 22 Nobelistia,
Etelä-Amerikka vain 9 kpl.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 28, 2020, 02:08:37
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 28, 2020, 01:01:44
Afrikkalaiset tai ns. "ihonvärimustat" (ts "black" nimetyt) ovat tuottaneet noin 22 Nobelistia,
Etelä-Amerikka vain 9 kpl.
Pitkälti rauhannobelisteja ja kirjallisuusnobelisteja, mitkä palkinnot ovat ns. "lohdutusnobeleita", kun tiedepalkinnot menevät kehittyneisiin maihin.
Moni kirjallisuuspalkinto menee kirjailijoille, joista kukaan ei ole kuullutkaan. Obamakin sai sen naurettavan rauhanpalkintonsa...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 28, 2020, 06:42:36
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 27, 2020, 22:46:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 07:32:30
Mutta - jostain syystä kuitenkin sen keskuslämmityksen, josta sinäkin koko talven olet nauttinut, on keksinyt musta nainen.
No, en tuosta tiedä, mutta käsitän ajatuksen. Monet protestoivat valkoisten, iäkkäiden, kaljuuntuvien miesten patsaita, kun nuo ovat luoneet 95% tieteestämme. Halutaan jotain muuta, mutta usein naistieteilijöistäkään ei osata mainita muita kuin Marie Curie. Useimmat noista tieteen johtohenkilöistä olivat valkoisia miehiä.. Ei mielipide, vaan fakta.

Toivoisin patsaiden pysyvän...

En sano, että nuo valkoiset miehet olisivat ainoita tieteentekijöitä, mutta ovat kyllä se suurin ryhmä.

Tietenkään "et tiedä", vaikka käydessämme viimeksi keskustelua naisten tekemistä keksinnöistä, oli keskuslammityksen keksiminen sinulle kertomieni ja linkkaamieni keksintöjen joukossa. Silloinhan lähdit liikenteeseen väitteestä, että minäkin vain tyytyväisenä nautiskelen niistä kaikista kivoista keksinnöistä, jotka tekevät kotitaloustöistäni (mikä tietenkin on ihanan seksistinen ajatus, että minua naisen koskettaa erityisesti jääkappien ja pölynimurien elämää sulostuttava vaikutus) helpompia. Päädyimme tilanteeseen, jossa jouduin sinulle kädestä pitäen kertomaan, mitä kaikkia kodin arjessa käyttämiäsi keksintöjä ovat tehneet todellisuudessa naiset. Muistaakseni sama mussutus silloinkin käytiin läpi siitä, miten niitä ei syystä x-y-z voi laskea, koska kuitenkin Pythagoras oli mies - tai jotain.

Tänään jälleen sinulle on muka täysin uutta tietoa, että keskuslämmityksen keksijä on naispuolinen. Suosittelen ihan hetken jos toisenkin miettimään sitä, millä tapaa tämä tietämättömyytesi tietoosi saatetusta ja unohtamisesi tukee uskottavuuttasi näissä toistuvissa väitteissäsi. Edellinen keskustelumme löytyy tämän palstan arkistoista ja on kenen tahansa viitseliään tarkistettavissa. On aika erikoista sinulta esittää asian ymmärtävää ja sitä ikäänkuin tarkemminkin pohtinutta, mutta olla edelleen "tietämätön" ja "ihan unohtaa" keskustelu, josta ei ole lopulta kovinkaan kauan aikaa. Sinun maailmassasi saattaa siis vallita tuollainen "vain valkoiset miehet säveltävät musiikkia" -tilanne, mutta se ei kyllä millään tasolla todista, että täällä maailmassa, jossa me muut elämme, se olisi totta.

LainaaKUKA on kaikkien aikojen merkittävin säveltäjä? Tätä BBC Music Magazine kysyi yhteensä 174:ltä nykyiseltä taide- ja konserttimusiikin säveltäjältä. Kukin vastanneista äänesti viittä eri säveltäjää.
Ykkössijalle nousi Johann Sebastian Bach, mutta viidenkymmenen parhaan joukosta löytyy myös kaksi suomalaista: Jean Sibelius sijalta 12 ja Kaija Saariaho sijalta 17.
HS 12.11.2019

Sinä et kaiketi tuota juttua pysty lukemaan, kun et ole tilaaja. Tuskinpa luet BBC Music Magazineakaan. Antipatiasi Hesaria kohtaan ei kuitenkaan muuta Saariahon sijoitusta. Eikä sekään, että sinusta Saariahon musiikkiahan ei kukaan kuuntele. (Edes minä en sinun todistuksesi mukaan ole ikinä kuunnellut. Minultahan asiaa ei sinusta tietenkään ole mitään syytä kysyäkään.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 28, 2020, 18:55:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 28, 2020, 02:08:37
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 28, 2020, 01:01:44
Afrikkalaiset tai ns. "ihonvärimustat" (ts "black" nimetyt) ovat tuottaneet noin 22 Nobelistia,
Etelä-Amerikka vain 9 kpl.
Pitkälti rauhannobelisteja ja kirjallisuusnobelisteja, mitkä palkinnot ovat ns. "lohdutusnobeleita", kun tiedepalkinnot menevät kehittyneisiin maihin.
Moni kirjallisuuspalkinto menee kirjailijoille, joista kukaan ei ole kuullutkaan. Obamakin sai sen naurettavan rauhanpalkintonsa...
2 pointtia:
- Maailman älykkäin oli muistaakseni tv-käsikirjoittaja, nainen, joka menee siis tuohon kirjallisuuskastiin. Eli päihittää
   sen miljoona insinööriä ja tiedemiestä.
- Muistaakseni Etelä-Amerikka pärjäsi Afrikkaa surkeammin tiedepalkinnoissa. Kootut selitykset että miksi?______
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 21:18:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 09:02:50

Alice Parker

https://www.nsbp.org/nsbp-news/bhm-physics-profiles/2019-honorees/123-alice-h-parker

Alice Parker ei keksinyt keskuslämmitystä, joka oli jo käytössä. Hän patentoi lisäkeksinnön, joka liittyi maakaasun käyttämiseen lämpöenergiana keskuslämmitysjärjestelmässä. Lainaus oheisen jutun tekstistä:

The concept of central heating was around before Parker was born, but her design was unique because it used natural gas as its fuel instead of coal or wood that had been previously used.

On väärin tehdä yksilöä koskevia varmoja johtopäätöksiä hänen viiteryhmänsä perusteella. On myös väärin tehdä ryhmää koskevia sitovia johtopäätöksiä siihen kuuluvan yksilön perusteella.

Arvauksia voidaan tietysti tehdä suuntaan jos toiseenkin, ja satunnaisotannalla kerätystä pienemmästä joukosta voidaan tehdä arvioita isomman joukon osalta. Näinhän puoluekannatustakin mitataan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 28, 2020, 21:34:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 21:18:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 25, 2020, 09:02:50

Alice Parker

https://www.nsbp.org/nsbp-news/bhm-physics-profiles/2019-honorees/123-alice-h-parker

Alice Parker ei keksinyt keskuslämmitystä, joka oli jo käytössä. Hän patentoi lisäkeksinnön, joka liittyi maakaasun käyttämiseen lämpöenergiana keskuslämmitysjärjestelmässä. Lainaus oheisen jutun tekstistä:

The concept of central heating was around before Parker was born, but her design was unique because it used natural gas as its fuel instead of coal or wood that had been previously used.

On väärin tehdä yksilöä koskevia varmoja johtopäätöksiä hänen viiteryhmänsä perusteella. On myös väärin tehdä ryhmää koskevia sitovia johtopäätöksiä siihen kuuluvan yksilön perusteella.

Arvauksia voidaan tietysti tehdä suuntaan jos toiseenkin, ja satunnaisotannalla kerätystä pienemmästä joukosta voidaan tehdä arvioita isomman joukon osalta. Näinhän puoluekannatustakin mitataan.

Eiköhän Parker keksinyt jotakin, jos sille patentinkin sai. On kyllä jokseenkin yhdentekevää, millä nimikkeellä sinusta olisi oikea tapa hänen keksintöään luonnehtia. Varsinkin kun tässähän keskustelussa siis oli se, onko yleensäkään olemassa mitään keksintöjä, jotka olisivat mustien tekemiä. Jos on patentti, on myös keksintö. Hyvin yksinkertaista. Sillä periaatteellahan ne valkoistenkin keksinnöt tässä laskettiin, eikä lähdetty karsimaan joukosta jotenkin liian vähäpätöisiä tai oikeastaan jonkun aiemman keksinnön varaan rakentuvia pois joukosta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 23:17:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 28, 2020, 21:34:28
Eiköhän Parker keksinyt jotakin, jos sille patentinkin sai. On kyllä jokseenkin yhdentekevää, millä nimikkeellä sinusta olisi oikea tapa hänen keksintöään luonnehtia. Varsinkin kun tässähän keskustelussa siis oli se, onko yleensäkään olemassa mitään keksintöjä, jotka olisivat mustien tekemiä. Jos on patentti, on myös keksintö. Hyvin yksinkertaista. Sillä periaatteellahan ne valkoistenkin keksinnöt tässä laskettiin, eikä lähdetty karsimaan joukosta jotenkin liian vähäpätöisiä tai oikeastaan jonkun aiemman keksinnön varaan rakentuvia pois joukosta.

En ole väittänyt, etteivätkö mustat voisi tehdä keksintöjä ja patentoida niitä. Hyviä musiikkikappaleitakin he ovat tehneet. Keksiväthän he Rock 'n' Rollinkin (https://youtu.be/3antmF1xgq8). Tietysti ensiksi piti keksiä sähkö ja sähkökitara ja yhtä ja toista muuta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - kesäkuu 29, 2020, 05:22:57
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 23:17:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 28, 2020, 21:34:28
Eiköhän Parker keksinyt jotakin, jos sille patentinkin sai. On kyllä jokseenkin yhdentekevää, millä nimikkeellä sinusta olisi oikea tapa hänen keksintöään luonnehtia. Varsinkin kun tässähän keskustelussa siis oli se, onko yleensäkään olemassa mitään keksintöjä, jotka olisivat mustien tekemiä. Jos on patentti, on myös keksintö. Hyvin yksinkertaista. Sillä periaatteellahan ne valkoistenkin keksinnöt tässä laskettiin, eikä lähdetty karsimaan joukosta jotenkin liian vähäpätöisiä tai oikeastaan jonkun aiemman keksinnön varaan rakentuvia pois joukosta.

En ole väittänyt, etteivätkö mustat voisi tehdä keksintöjä ja patentoida niitä. Hyviä musiikkikappaleitakin he ovat tehneet. Keksiväthän he Rock 'n' Rollinkin (https://youtu.be/3antmF1xgq8). Tietysti ensiksi piti keksiä sähkö ja sähkökitara ja yhtä ja toista muuta.

Se oli kuitenkin tässä keskustelussa esitetty väite, joka oli syy tuoda esiin Parkerin nimi ja keksintö. Ennen rockia piti myös keksiä muutamia muitakin asioita kuin sähkökitara, sillä rockmusiikin juuret ovat musiikillisesti mustien musiikkikulttuurissa. Voidaan myös ajatella, että "piti" ensin tuoda Afrikasta orjia meren yli, jotta sitten pääsi syntymään se kulttuurinen tilanne, josta lopulta rock on syntynyt. Mutta enpä nyt ehkä lähtisi varsinaisesti kiittelemään tätä innovaatiota aina rockia kuunnellessani.

Itse en oikein jaksa innostua hihkumaan keksijöiden keksintöjen tähden, sillä (kuten olen aiemminkin kirjoittanut) ne kaikki aina perustuvat aiempien ihmisten ja sukupolvien saavutuksiin. On vain hassu kulttuurinen tapamme pyrkiä nostamaan esiin tekijää jotenkin erityisenä. Yhtä lailla olisi mahdollista tämän yksilön korostamisen sijaan pitää keksintöjä kollektiivisina saavutuksina. Tämä keksijänerojen ihailu on lopulta aika tuore keksintö.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:08:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 29, 2020, 05:22:57
Itse en oikein jaksa innostua hihkumaan keksijöiden keksintöjen tähden, sillä (kuten olen aiemminkin kirjoittanut) ne kaikki aina perustuvat aiempien ihmisten ja sukupolvien saavutuksiin. On vain hassu kulttuurinen tapamme pyrkiä nostamaan esiin tekijää jotenkin erityisenä. Yhtä lailla olisi mahdollista tämän yksilön korostamisen sijaan pitää keksintöjä kollektiivisina saavutuksina. Tämä keksijänerojen ihailu on lopulta aika tuore keksintö.
Minustakin kulttuurit luovat saavutuksia, eivät niinkään yksittäiset ihmiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:10:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 23:17:17

En ole väittänyt, etteivätkö mustat voisi tehdä keksintöjä ja patentoida niitä. Hyviä musiikkikappaleitakin he ovat tehneet. Keksiväthän he Rock 'n' Rollinkin (https://youtu.be/3antmF1xgq8). Tietysti ensiksi piti keksiä sähkö ja sähkökitara ja yhtä ja toista muuta.
Eivät keksineet yksin, kun rockmusiikki on sekoitusta mustien blues/jazz- musiikista ja valkoisten angloamerikkalaisesta kansanmusiikista, sekä traditionaalisista musiikkityyleistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 04, 2020, 07:29:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:08:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 29, 2020, 05:22:57
Itse en oikein jaksa innostua hihkumaan keksijöiden keksintöjen tähden, sillä (kuten olen aiemminkin kirjoittanut) ne kaikki aina perustuvat aiempien ihmisten ja sukupolvien saavutuksiin. On vain hassu kulttuurinen tapamme pyrkiä nostamaan esiin tekijää jotenkin erityisenä. Yhtä lailla olisi mahdollista tämän yksilön korostamisen sijaan pitää keksintöjä kollektiivisina saavutuksina. Tämä keksijänerojen ihailu on lopulta aika tuore keksintö.
Minustakin kulttuurit luovat saavutuksia, eivät niinkään yksittäiset ihmiset.

Ai jaa. Muistelen kuitenkin, että olet kiivaasti muistutellut siitä, miten naiset eivät ole saavuttaneet - keksinnöissä, säveltämisessä jne. Tarkoittaako tämä siis sitä, että naiset edustavat jotakin toista kulttuuria? Ei sitä ollenkaan, josta aina jaksat ylpeillä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 04, 2020, 07:36:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:10:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 23:17:17

En ole väittänyt, etteivätkö mustat voisi tehdä keksintöjä ja patentoida niitä. Hyviä musiikkikappaleitakin he ovat tehneet. Keksiväthän he Rock 'n' Rollinkin (https://youtu.be/3antmF1xgq8). Tietysti ensiksi piti keksiä sähkö ja sähkökitara ja yhtä ja toista muuta.
Eivät keksineet yksin, kun rockmusiikki on sekoitusta mustien blues/jazz- musiikista ja valkoisten angloamerikkalaisesta kansanmusiikista, sekä traditionaalisista musiikkityyleistä.

Ensimmäisen rock-biisinä pidetään Jackie Brenstonin kappaletta Rocket 88, jonka hän levytti Ike Turnerin bändin kanssa. Jackie Brenston on musta. Ike Turner on musta. Voidaan siis sanoa, että tämä eri musiikkien pohjalta syntynyt uusi tyylisuuntaus on tosiaankin mustien keksimä. He yhdistivät musiikilliset vaikutteet uudenlaiseksi tyyliksi. Toisin kuin ehkä luulottelet, rock ei ollut Elviksen keksintö.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 04, 2020, 21:30:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 04, 2020, 07:29:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:08:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 29, 2020, 05:22:57
Itse en oikein jaksa innostua hihkumaan keksijöiden keksintöjen tähden, sillä (kuten olen aiemminkin kirjoittanut) ne kaikki aina perustuvat aiempien ihmisten ja sukupolvien saavutuksiin. On vain hassu kulttuurinen tapamme pyrkiä nostamaan esiin tekijää jotenkin erityisenä. Yhtä lailla olisi mahdollista tämän yksilön korostamisen sijaan pitää keksintöjä kollektiivisina saavutuksina. Tämä keksijänerojen ihailu on lopulta aika tuore keksintö.
Minustakin kulttuurit luovat saavutuksia, eivät niinkään yksittäiset ihmiset.

Ai jaa. Muistelen kuitenkin, että olet kiivaasti muistutellut siitä, miten naiset eivät ole saavuttaneet - keksinnöissä, säveltämisessä jne. Tarkoittaako tämä siis sitä, että naiset edustavat jotakin toista kulttuuria? Ei sitä ollenkaan, josta aina jaksat ylpeillä?
Olen mielestäni vain todennut, että aika paljon länsimaisesta tieteestämme on kiittäminen noista kaljuuntuvista ja pyylevistä valkoisista miehistä, kun ovat sitä tiedettä luoneet ehkä enemmän kuin mikään toinen ryhmä. Eivätkös he juuri patsaita ansaitse?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 04, 2020, 21:33:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 04, 2020, 07:36:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:10:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 28, 2020, 23:17:17

En ole väittänyt, etteivätkö mustat voisi tehdä keksintöjä ja patentoida niitä. Hyviä musiikkikappaleitakin he ovat tehneet. Keksiväthän he Rock 'n' Rollinkin (https://youtu.be/3antmF1xgq8). Tietysti ensiksi piti keksiä sähkö ja sähkökitara ja yhtä ja toista muuta.
Eivät keksineet yksin, kun rockmusiikki on sekoitusta mustien blues/jazz- musiikista ja valkoisten angloamerikkalaisesta kansanmusiikista, sekä traditionaalisista musiikkityyleistä.

Ensimmäisen rock-biisinä pidetään Jackie Brenstonin kappaletta Rocket 88, jonka hän levytti Ike Turnerin bändin kanssa. Jackie Brenston on musta. Ike Turner on musta. Voidaan siis sanoa, että tämä eri musiikkien pohjalta syntynyt uusi tyylisuuntaus on tosiaankin mustien keksimä. He yhdistivät musiikilliset vaikutteet uudenlaiseksi tyyliksi. Toisin kuin ehkä luulottelet, rock ei ollut Elviksen keksintö.
Joo, yksi tulkinta. Toki angloamerikkalainen/irlantilainen kansanmusiikki myös esitti varsin menevää musiikkia jo 100 vuotta sitten. Bluesin 8- ja 12- tahdit (sinänsä aika simppeleitä) toki omaksuttiin valkoisten musiikkiinkin. Rock on musiikkityylien sekoitus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 05:26:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 21:30:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 04, 2020, 07:29:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 04, 2020, 01:08:19
Lainaus käyttäjältä: safiiri - kesäkuu 29, 2020, 05:22:57
Itse en oikein jaksa innostua hihkumaan keksijöiden keksintöjen tähden, sillä (kuten olen aiemminkin kirjoittanut) ne kaikki aina perustuvat aiempien ihmisten ja sukupolvien saavutuksiin. On vain hassu kulttuurinen tapamme pyrkiä nostamaan esiin tekijää jotenkin erityisenä. Yhtä lailla olisi mahdollista tämän yksilön korostamisen sijaan pitää keksintöjä kollektiivisina saavutuksina. Tämä keksijänerojen ihailu on lopulta aika tuore keksintö.
Minustakin kulttuurit luovat saavutuksia, eivät niinkään yksittäiset ihmiset.

Ai jaa. Muistelen kuitenkin, että olet kiivaasti muistutellut siitä, miten naiset eivät ole saavuttaneet - keksinnöissä, säveltämisessä jne. Tarkoittaako tämä siis sitä, että naiset edustavat jotakin toista kulttuuria? Ei sitä ollenkaan, josta aina jaksat ylpeillä?
Olen mielestäni vain todennut, että aika paljon länsimaisesta tieteestämme on kiittäminen noista kaljuuntuvista ja pyylevistä valkoisista miehistä, kun ovat sitä tiedettä luoneet ehkä enemmän kuin mikään toinen ryhmä. Eivätkös he juuri patsaita ansaitse?

Niin ja juuri tuossa äsken totesit, että kulttuurit luovat saavutuksia, eivät yksittäiset ihmiset.  Siis - miten tämän nyt selität? Oliko ne saavutukset niiden miesten saavutuksia? Vai kulttuurin saavutuksia? Jos ovat kulttuurin saavutuksia, niin joko naiset myös ovat niiden taustalla - tai naiset eivät kuulu kulttuuriin. Nyt sä vuorotellen kiität yksilöä ja kun et halua kiitelläkään yksilöä (koska on nainen, musta tms), siirrät maalitolppia. JOKO etsimme yksilöitä - jolloin jokainen musta tai nainen todistaa, että mustat ja naiset voivat myös luoda - TAI annamme ansion kulttuurille - jolloin ne samperin naiset saavat saman verran krediittiä osana yhteisöään ja rock-musiikista on kiittäminen mustien kulttuuria (mustien amerikkalaisten).

Tosin siinähän ei ole mitään uutta, että sinusta se, millä todistetaan valkoisen miehen pätevyys, ei todista mitään naisten ja mustien pätevyydestä. Heille rima tietenkin nostetaan aina korkeammalle, jos sen joku sattuu ylittämään.

Miten ajattelit tämän siis olevan? Tuoko valkoinen säveltäjä sinulle glooriaa, koska sinäkin olet valkoinen ja mies? Vai tekeekö se sinut surkeaksi luuseriksi kaltaistesi joukossa, kun et yhtään unkarilaista rapsodiaa (et tietenkään myöskään kaukaista rakkautta) kykene soittamaan - saati säveltämään?

Kukaan ei ansaitse patsasta. Patsaat ovat niitä varten, jotka patsaita katsovat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 09, 2020, 22:43:34
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 05:26:30
...Niin ja juuri tuossa äsken totesit, että kulttuurit luovat saavutuksia, eivät yksittäiset ihmiset.  Siis - miten tämän nyt selität? Oliko ne saavutukset niiden miesten saavutuksia? Vai kulttuurin saavutuksia? Jos ovat kulttuurin saavutuksia, niin joko naiset myös ovat niiden taustalla - tai naiset eivät kuulu kulttuuriin. Nyt sä vuorotellen kiität yksilöä ja kun et halua kiitelläkään yksilöä (koska on nainen, musta tms), siirrät maalitolppia. JOKO etsimme yksilöitä - jolloin jokainen musta tai nainen todistaa, että mustat ja naiset voivat myös luoda - TAI annamme ansion kulttuurille - jolloin ne samperin naiset saavat saman verran krediittiä osana yhteisöään ja rock-musiikista on kiittäminen mustien kulttuuria (mustien amerikkalaisten).

Tosin siinähän ei ole mitään uutta, että sinusta se, millä todistetaan valkoisen miehen pätevyys, ei todista mitään naisten ja mustien pätevyydestä. Heille rima tietenkin nostetaan aina korkeammalle, jos sen joku sattuu ylittämään.

Miten ajattelit tämän siis olevan? Tuoko valkoinen säveltäjä sinulle glooriaa, koska sinäkin olet valkoinen ja mies? Vai tekeekö se sinut surkeaksi luuseriksi kaltaistesi joukossa, kun et yhtään unkarilaista rapsodiaa (et tietenkään myöskään kaukaista rakkautta) kykene soittamaan - saati säveltämään?

Kukaan ei ansaitse patsasta. Patsaat ovat niitä varten, jotka patsaita katsovat.
No, turha halveksua valkoisia miehiä, jotka tiedettä ovat luoneet, säveltaidettakin, maalaustaidetta, arkkitehtuuria ties mitä... Eikös tuo ole positiivinen asia?
Jos naiset ja mustat luovat samoin tavoin, arvostan heitä. Mutta heillä on näytön paikka, ei valkoisilla miehillä. Jälkimmäiset jo ovat osoittaneet pätevyytensä.
Onko rima muille korkeammalla, kun nyt esitetään sitä, että "vähemmistöjen" taidetta ja tiedettä tulisi korostaa (yli ansioidensa?)? Rimahan on siten matalammalla, jos halutaan huomioida saavutuksissa syntyperä/asema. Tuo on juuri sitä "infantiilia feminismiä", vai mikä se termi olikaan, jota Ohisalo julisti. Pitää huomioida syntyperä, eikä niinkään saavutuksia... ???

Safiiri: "Vai tekeekö se sinut surkeaksi luuseriksi kaltaistesi joukossa, kun et yhtään unkarilaista rapsodiaa (et tietenkään myöskään kaukaista rakkautta) kykene soittamaan - saati säveltämään?"
Melko henkilökohtaisuuksiin taas kerran Safiiri menee. En toki kykene säveltämään noiden hienojen valkoisten miesten tavoin, mutta en sitä itseeni ota. Minä olen ylpeä länsimaisesta kulttuuristamme, joka on tiedettämme ja kulttuuriamme luonut. Haluan olla tuota jatkumoa tukien sitä, en kuvainraastaen sitä kaltaistesi tavoin. Ole ylpeä kulttuuristasi ja yhteiskunnastasi. Rakenna sitä, älä raasta sitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 10, 2020, 07:07:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 09, 2020, 22:43:34
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 05, 2020, 05:26:30
...Niin ja juuri tuossa äsken totesit, että kulttuurit luovat saavutuksia, eivät yksittäiset ihmiset.  Siis - miten tämän nyt selität? Oliko ne saavutukset niiden miesten saavutuksia? Vai kulttuurin saavutuksia? Jos ovat kulttuurin saavutuksia, niin joko naiset myös ovat niiden taustalla - tai naiset eivät kuulu kulttuuriin. Nyt sä vuorotellen kiität yksilöä ja kun et halua kiitelläkään yksilöä (koska on nainen, musta tms), siirrät maalitolppia. JOKO etsimme yksilöitä - jolloin jokainen musta tai nainen todistaa, että mustat ja naiset voivat myös luoda - TAI annamme ansion kulttuurille - jolloin ne samperin naiset saavat saman verran krediittiä osana yhteisöään ja rock-musiikista on kiittäminen mustien kulttuuria (mustien amerikkalaisten).

Tosin siinähän ei ole mitään uutta, että sinusta se, millä todistetaan valkoisen miehen pätevyys, ei todista mitään naisten ja mustien pätevyydestä. Heille rima tietenkin nostetaan aina korkeammalle, jos sen joku sattuu ylittämään.

Miten ajattelit tämän siis olevan? Tuoko valkoinen säveltäjä sinulle glooriaa, koska sinäkin olet valkoinen ja mies? Vai tekeekö se sinut surkeaksi luuseriksi kaltaistesi joukossa, kun et yhtään unkarilaista rapsodiaa (et tietenkään myöskään kaukaista rakkautta) kykene soittamaan - saati säveltämään?

Kukaan ei ansaitse patsasta. Patsaat ovat niitä varten, jotka patsaita katsovat.
No, turha halveksua valkoisia miehiä, jotka tiedettä ovat luoneet, säveltaidettakin, maalaustaidetta, arkkitehtuuria ties mitä... Eikös tuo ole positiivinen asia?
Jos naiset ja mustat luovat samoin tavoin, arvostan heitä. Mutta heillä on näytön paikka, ei valkoisilla miehillä. Jälkimmäiset jo ovat osoittaneet pätevyytensä.
Onko rima muille korkeammalla, kun nyt esitetään sitä, että "vähemmistöjen" taidetta ja tiedettä tulisi korostaa (yli ansioidensa?)? Rimahan on siten matalammalla, jos halutaan huomioida saavutuksissa syntyperä/asema. Tuo on juuri sitä "infantiilia feminismiä", vai mikä se termi olikaan, jota Ohisalo julisti. Pitää huomioida syntyperä, eikä niinkään saavutuksia... ???

Safiiri: "Vai tekeekö se sinut surkeaksi luuseriksi kaltaistesi joukossa, kun et yhtään unkarilaista rapsodiaa (et tietenkään myöskään kaukaista rakkautta) kykene soittamaan - saati säveltämään?"
Melko henkilökohtaisuuksiin taas kerran Safiiri menee. En toki kykene säveltämään noiden hienojen valkoisten miesten tavoin, mutta en sitä itseeni ota. Minä olen ylpeä länsimaisesta kulttuuristamme, joka on tiedettämme ja kulttuuriamme luonut. Haluan olla tuota jatkumoa tukien sitä, en kuvainraastaen sitä kaltaistesi tavoin. Ole ylpeä kulttuuristasi ja yhteiskunnastasi. Rakenna sitä, älä raasta sitä.

Miksi siis haluat unohtaa suomalaisten naisten saavutukset musiikissa ja halventaa niitä? Koska suomalainen nainen ei ole sinun juuriasiko, ei kuulu sinun kulttuuriisi? Miksi sinusta on hienoa halventaa jatkuvasti suomalaisia naissäveltäjiä? Mikset ole heistä ylpeä? Miksi naissäveltäjän teoksien "oikea" muistamisen tapa on haukkua niitä, jos ei kokonaan vain unohda?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 10, 2020, 20:58:16
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 10, 2020, 07:07:40
Miksi siis haluat unohtaa suomalaisten naisten saavutukset musiikissa ja halventaa niitä? Koska suomalainen nainen ei ole sinun juuriasiko, ei kuulu sinun kulttuuriisi? Miksi sinusta on hienoa halventaa jatkuvasti suomalaisia naissäveltäjiä? Mikset ole heistä ylpeä? Miksi naissäveltäjän teoksien "oikea" muistamisen tapa on haukkua niitä, jos ei kokonaan vain unohda?
En halvenna enkä vähättele. Totean vain, että klassisen musiikin "klassikoista" enemmistö vaan sattuu olemaan noiden nykyisin halveksittujen valkoisten miesten teoksia. Kukaan ei estä naisia tai toisrotuisia säveltämästä. Jotkut ryhmät vaan eivät (toistaiseksi) ole luoneet yhtä paljon. Tämäkin näkemys nähdään toki "rasismina", mitä ei ole.

Kyllä arvostan Kaija Saariahoa hänen menestyksestään. En toki tuota kakofoniaa halua itse kuunnella, koska pidän melodisemmasta musiikista (Bach, Mozart).
Kenestäkään ei ole pakko tykätä, se ei ole syrjintää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - heinäkuu 10, 2020, 22:12:47
 ^
Näköjään tuo sävellyskilpailu on järjestetty vain 1800-1900 luvun eurooppalaisille miehille ja amerikkalaisille miessuvun jatkajille. Turha haukkua niitä, jotka eivät edes pääse osallisiksi Toopen kilpaan. Toopen aikana (kuinka monta sataa vuotta oikein oletkaan) vaimot hoiti ja syötti perheen, Afrikassa keskityttiin selviämiseen rytmi veressä, ja miten missäkin Euroopan ulkopuolella iloittiin ja nautittiin tanssista, musiiksita ja rytmistä - tietämättä tuosta Toopesta, joka arvostelee heidän väärää ja tyhmää epäeurooppailaista elämäntapaansa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 10, 2020, 22:29:59
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - heinäkuu 10, 2020, 22:12:47
^
Näköjään tuo sävellyskilpailu on järjestetty vain 1800-1900 luvun eurooppalaisille miehille ja amerikkalaisille miessuvun jatkajille. Turha haukkua niitä, jotka eivät edes pääse osallisiksi Toopen kilpaan. Toopen aikana (kuinka monta sataa vuotta oikein oletkaan) vaimot hoiti ja syötti perheen, Afrikassa keskityttiin selviämiseen rytmi veressä, ja miten missäkin Euroopan ulkopuolella iloittiin ja nautittiin tanssista, musiiksita ja rytmistä - tietämättä tuosta Toopesta, joka arvostelee heidän väärää ja tyhmää epäeurooppailaista elämäntapaansa.
No, minua kiinnostaa mitä nuo ryhmät ovat luoneet. Ovatko luoneet mitään?
Jotkut luovat, toiset eivät. Näkeehän sen nykykulttuureistakin. Ketkä luovat tiedettä? Miettikääpä sitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 10, 2020, 22:37:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 10, 2020, 22:29:59
No, minua kiinnostaa mitä nuo ryhmät ovat luoneet. Ovatko luoneet mitään?
Miksi meiltä kysyt kun on google. Ks. "black composers", "australian composers", "south american classical composers" jne

Ensimmäisen sivulla oli melko tuore juttu:

9 black composers who changed the course of classical music history
4 June 2020, 10:56 | Updated: 4 June 2020, 11:55

- https://www.classicfm.com/discover-music/black-composers-who-made-classical-music-history/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - heinäkuu 10, 2020, 22:43:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 10, 2020, 22:29:59
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - heinäkuu 10, 2020, 22:12:47
^
Näköjään tuo sävellyskilpailu on järjestetty vain 1800-1900 luvun eurooppalaisille miehille ja amerikkalaisille miessuvun jatkajille. Turha haukkua niitä, jotka eivät edes pääse osallisiksi Toopen kilpaan. Toopen aikana (kuinka monta sataa vuotta oikein oletkaan) vaimot hoiti ja syötti perheen, Afrikassa keskityttiin selviämiseen rytmi veressä, ja miten missäkin Euroopan ulkopuolella iloittiin ja nautittiin tanssista, musiiksita ja rytmistä - tietämättä tuosta Toopesta, joka arvostelee heidän väärää ja tyhmää epäeurooppailaista elämäntapaansa.
No, minua kiinnostaa mitä nuo ryhmät ovat luoneet. Ovatko luoneet mitään?
Jotkut luovat, toiset eivät. Näkeehän sen nykykulttuureistakin. Ketkä luovat tiedettä? Miettikääpä sitä.

Sinun tallissa voittavat kaikki, jotka pääsevät tiukan siivilän läpi. Tiedettä tehdään kyllä joka puolella maailmaa, kukin omista intresseistään. Siitä päästäänkin sellaiseen pyyteettömään älykkyyteen, jossa tiedettä tehdään yhteiseen hyvään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 11, 2020, 08:57:16
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 10, 2020, 20:58:16
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 10, 2020, 07:07:40
Miksi siis haluat unohtaa suomalaisten naisten saavutukset musiikissa ja halventaa niitä? Koska suomalainen nainen ei ole sinun juuriasiko, ei kuulu sinun kulttuuriisi? Miksi sinusta on hienoa halventaa jatkuvasti suomalaisia naissäveltäjiä? Mikset ole heistä ylpeä? Miksi naissäveltäjän teoksien "oikea" muistamisen tapa on haukkua niitä, jos ei kokonaan vain unohda?
En halvenna enkä vähättele. Totean vain, että klassisen musiikin "klassikoista" enemmistö vaan sattuu olemaan noiden nykyisin halveksittujen valkoisten miesten teoksia. Kukaan ei estä naisia tai toisrotuisia säveltämästä. Jotkut ryhmät vaan eivät (toistaiseksi) ole luoneet yhtä paljon. Tämäkin näkemys nähdään toki "rasismina", mitä ei ole.

Kyllä arvostan Kaija Saariahoa hänen menestyksestään. En toki tuota kakofoniaa halua itse kuunnella, koska pidän melodisemmasta musiikista (Bach, Mozart).
Kenestäkään ei ole pakko tykätä, se ei ole syrjintää.

Suomalaisia naissäveltäjiä on olemassa, mutta heidät jokseenkin kategorisesti vain unohdetaan historiasta.

LainaaKirjoitamme hankkeen pohjalta myös Finnish Music Quarterly -lehteen juttusarjaa A celebration of historical Finnish women who wrote music, jonka aloitusartikkeli Part 1: Activists strive for gender equality on juuri ilmestynyt.

Tietokirjahankkeemme Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun on vasta alussa. Kuitenkin näiden säveltäjäelämien toistuvimmat piirteet ovat jo selvinneet: opiskelu ulkomailla, kosmopoliittinen elämä (osin tai kokonaan Suomen ulkopuolella), osallistuminen edistyksellisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin (esim. naisasia, koulutuspolitiikka, hyväntekeväisyys) sekä säveltämisen yhdistyminen esiintymiseen ja opetustyöhön.

Samalla heitä luonnehtii "unohdus" musiikin historiankirjoituksesta. Moni kyllä sai sävellyksiään julkaistuksi ja menestyi musiikkialalla, mutta myöhemmästä musiikin historiankirjoituksesta nämä säveltäjät on lähes tyystin pyyhitty pois. Tätä vääristymää pyrimme nyt korjaamaan.
https://www.suoni.fi/etusivu/saveltavat-naiset-suomessa-1700-luvun-lopulta-1900-luvun-alkuun

Sinäkin juuri tässä pönkität edelleen sitä ajatusmallia, että säveltäminen ei oikein kuulu naisille, ei ole naismaista tai että naiset eivät ehkä siihen oikein pystykään. On jotenkin outoa, että tätä et näe millään tavalla ohjailevaksi kasvatukseksi, mutta jokin random lehtijuttu, jossa esitellään miesparin kaunista kesämökkiä onkin vaarallista homopropagandaa. Kovin on erilaiset standardit sulla itsellesi ja muille.

Kyllä kai enemmän on miehiä, jos naisilta on opiskelu kiellettyä ja heidän musiikiuralleen asetellaan jatkuvasti esteitä ja sävellykset unohdetaan musiikinhistoriasta, eikä niitä koskaan soiteta missään. Et sä mozartejaskaan kyllä partituurista nautiskele, vaan ne ovat sulle tuttuja jo Tomista ja Jerrystä.

Tähänkin voisi suhtautua näin: "Kappas! En tosiaan tiennytkään, että tuollainen säveltäjä / keksijä on olemassa. Miksiköhän hänestä ei puhuta / hänen musiikkiaan ei enää soiteta?" Tai: "Enpä tiennytkään, että tuttu Sinivuorten yö on naisen säveltämä / keskuslämmitys on naisen keksintö." Et edes tarkista oletustasi, että kaikki kodinkoneet ja muut mukavuudet ovat miesten keksimiä, vaan väität näin surutta ja tarkistamatta. Tietenkin silloin maailma näyttää vain miesten rakentamalta, kun pontevasti sulkee silmänsä jokaiselta oletuksen vastaiselta esimerkiltä. Sitten leikit loukkaantunutta, kun kaikki eivät suostu olettamaan samalla tavalla ja ohita hekin oletuksesi vastaisia faktoja.

Kyllä varmasti on enemmän mieskeksijöitä ja miessäveltäjiä kuin naisia. Mutta on myös fakta, ettei naisen asema ole länsimaissakaan ollut kovin edullinen ja naisten keksijyyttä tai säveltäjyyttä tukeva. Vaikka ajattelisimmekin, että nykyään enää ei oleisi eroa, niin juuri historiassa on ollut. Aika luupää olet, jos yrität kieltää tuon faktan. Beethovenin ja Mozartin aikaan naisen asema ei ollut tasa-arvoinen miehen kanssa. Jos SILTI joitakin naissäveltäjiäkin oli, se on jo sinällään heille aikamoinen saavutus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 14, 2020, 22:25:20
En ole koskaan väittänyt, etteikö naissäveltäjiä tai afrikkalaisiakaan olisi. Ymmärrät ehkä tarkoituksellisesti väärin sanomani.

Minä kritisoin tuota nykyajatusta, jossa valkoisten miesten patsaita halutaan kaataa, koska valkoisilla miehillä on eniten patsaita. Mutta eivät he valkoisuutensa tai miehisyytensä vuoksi patsaita ole ansainneet, vaan saavutustensa vuoksi. Rasismi tai syrjintä asiassa on siis hatusta vedettyä poliittista roskaa.

Naisilla ja afroilla on sama vapaus luoda musiikkia, kukaan ei estä. Silti klassinen musiikki on valkoisten miesten (enimmäkseen) luomaa. Kuten tiedekin (ei täysin, mutta suurelta osin). Entä sitten?

Nyt on kaikilla vapaus luoda tiedettä ja taidetta. Luuletko, että toisten patsaiden kaataminen luo jonkin vähemmistöryhmän taiteesta/tieteestä suurempaa? Ei muuten tee!
Hyväksytään se, että tieteestämme suuri(n) osa on ylipainoisten ja kaljujen valkoisten äijien tekemää, kuten infrastruktuurimmekin. Lähtekööt vähemmistöryhmät siitä kehittämään asioita eteenpäin. Tuhoaminen on sitä typeryyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 12:11:03
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 14, 2020, 22:25:20
En ole koskaan väittänyt, etteikö naissäveltäjiä tai afrikkalaisiakaan olisi. Ymmärrät ehkä tarkoituksellisesti väärin sanomani.

Minä kritisoin tuota nykyajatusta, jossa valkoisten miesten patsaita halutaan kaataa, koska valkoisilla miehillä on eniten patsaita. Mutta eivät he valkoisuutensa tai miehisyytensä vuoksi patsaita ole ansainneet, vaan saavutustensa vuoksi. Rasismi tai syrjintä asiassa on siis hatusta vedettyä poliittista roskaa.

Naisilla ja afroilla on sama vapaus luoda musiikkia, kukaan ei estä. Silti klassinen musiikki on valkoisten miesten (enimmäkseen) luomaa. Kuten tiedekin (ei täysin, mutta suurelta osin). Entä sitten?

Nyt on kaikilla vapaus luoda tiedettä ja taidetta. Luuletko, että toisten patsaiden kaataminen luo jonkin vähemmistöryhmän taiteesta/tieteestä suurempaa? Ei muuten tee!
Hyväksytään se, että tieteestämme suuri(n) osa on ylipainoisten ja kaljujen valkoisten äijien tekemää, kuten infrastruktuurimmekin. Lähtekööt vähemmistöryhmät siitä kehittämään asioita eteenpäin. Tuhoaminen on sitä typeryyttä.

Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa. Ja juuri historiaanhan nyt tässä taas vetoat. Vai - ajattelitko kieltää sen, että naisilla ei ollut oikeutta itsenäisyyteen, vaan he olivat miehen - isänsä tai aviopuolisonsa holhouksen alla? Tai että heillä ei ollut äänioikeutta ja poliittisia oikeuksia miesten tavoin? Tai että heiltä kiellettiin opiskelu ja työssäkäynti avioituneina? Yritätkö ihan tosissasi väittää, että naisen asema Mozartin ja Beethovenin aikaan oli täysin tasa-arvoinen miehen kanssa?

Suomessa:
Lainaa
Nykyinen, vuonna 1929 säädetty avioliittolaki kumosi muun muassa vuoden 1734 lain naimiskaaren sekä vuonna 1889 säädetyn lain aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista. Oleellisin muutos aikaisempaan verrattuna oli, että tällöin lakkautettiin aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden ja puolisot julistettiin oikeudellisesti tasavertaisiksi.
Wikipedia

https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/historia/1930-ja-1994-olivat-hyvia-vuosia-naisille-katso-vuosiluvut-jolloin-naisten-asema-on-parantunut/

LainaaVuosilukuja, jolloin naisten asema on parantunut Suomessa
1800-luku
1864 naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi
1878 naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus
1900-luku
1901 naisille saivat opiskeluoikeuden yliopistoissa samoilla ehdoilla kuin miehet
1906 naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa.

1910-luku
1917 naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa
1919 naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta
1920-luku
1922 nainen voi solmia työsuhteen ilman aviomiehen lupakirjaa
1926 naisella on oikeus tulla valituksi valtion virkoihin ja saada samat edut niissä kuin mies
1930-luku
1930 uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta ja hänellä on oikeus omaan omaisuuteen.

Muistutan, että MOzart siis eli 1700-luvulla ja Beethoven 1700-1800 lukujen vaihteessa. Kun tarkastelee, missä vaiheessa täällä Suomessa - jossa yleensä ajatellaan naisen aseman kehittyneen jo aikaisin paremmaksi - noita oikeuksia, uudistuksia ja vapauksia naisille suotiin, on jokseenkin mänttiä esittää, että naisilla 1700-luulla olisi ollut ihan samat mahdollisuudet ryhtyä hovisäveltäjiksi ja saada mainetta ja kunniaa musikaalisina neroina.

Jos naiset Suomessa vasta 1922 saivat solmia työsuhteen ilman lupakirjaa avomieheltä, täytyy olla varsinainen luupää uskoakseen, että 1700-luvulla naiset vain saamattomuuttaan jättivät luomasta uraa. Mikäs ongelma siinä nyt olis ollut muutama sinfonia vääntää, kun olivat vain toimetonna kotona mokomat miestensä elätettävinä...

Klassinen musiikki on valkoisten luomaa, koska se on länsimaisen kulttuurin musiikkia. Muualla maailmassa on oma musiikkikulttuurinsa, jolla saattaa olla länsimaista klassista musaa pidemmätkin perinteet. Eikä todellakaan niiden piiristä löydy valtaisaa valkoisten säveltäjämiesten joukkoa. Mikset tästä päättele valkoisen miehen olevan musiikillisesti jotenkin kehnompaa plaatua? Miksei valkoiset loista intialaisessa klassisessa musiikissa, jos ovat niin ylivoimaisen kykeneviä? Enemmän länsimaisen klassisen musiikin piirissä on intialaisia osaajia kuin intialaisessa klassisessa musiikissa länsimaisia. Ihailemasi Beatleskin lähti Intiaan etsimään innoitusta.

LainaaThe stay at the ashram turned out to be the group's most productive period for songwriting. According to Lennon, he wrote some of the "most miserable" and some of his "best" songs while he was in Rishikesh. Starr completed his first solo composition, "Don't Pass Me By", which he had begun writing in 1963. In his 2005 autobiography, Donovan recalls that while the other three Beatles played acoustic guitars, Starr sometimes played a set of tabla hand drums, which Harrison had bought for him in Delhi. The retreat was also a productive one for Donovan as a songwriter. He recalls having "many a great little jam" with McCartney and says that, with Harrison demonstrating on sitar the knowledge he had gained through his teacher, Ravi Shankar, he and Harrison were "soon chording a new song or two", including the Indian-styled "Hurdy Gurdy Man".
Wikipedia
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - heinäkuu 15, 2020, 12:17:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 14, 2020, 22:25:20
Minä kritisoin tuota nykyajatusta, jossa valkoisten miesten patsaita halutaan kaataa, koska valkoisilla miehillä on eniten patsaita. Mutta eivät he valkoisuutensa tai miehisyytensä vuoksi patsaita ole ansainneet, vaan saavutustensa vuoksi. Rasismi tai syrjintä asiassa on siis hatusta vedettyä poliittista roskaa.

Eikä niitä patsaita haluta kaataa miehisyyden tai valkoisuuden vuoksi, vaan nimenomaan tekojensa vuoksi. Siis rasismin ja syrjimisen, mm.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 12:29:33
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 15, 2020, 12:17:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 14, 2020, 22:25:20
Minä kritisoin tuota nykyajatusta, jossa valkoisten miesten patsaita halutaan kaataa, koska valkoisilla miehillä on eniten patsaita. Mutta eivät he valkoisuutensa tai miehisyytensä vuoksi patsaita ole ansainneet, vaan saavutustensa vuoksi. Rasismi tai syrjintä asiassa on siis hatusta vedettyä poliittista roskaa.

Eikä niitä patsaita haluta kaataa miehisyyden tai valkoisuuden vuoksi, vaan nimenomaan tekojensa vuoksi. Siis rasismin ja syrjimisen, mm.

T: Xante

Näinpä. Toopeja tässä harmittaa kaikkein eniten se, ettei olekaan Hieno Kunniakas Saavutus vaikkapa tappaa intiaaneja, omistaa orjia tai kohdella naisia törkeän huonosti. Onhan se tietty harmillista, että nuo entiset tavat hankkia glooriaa silleen poikaporukassa todetaankin mainetta tahraaviksi ja asemaa heikentäviksi saavutuksiksi. Ihan eppaa, ettei olekaan paras jäbä se, joka pienempiään potkii.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - heinäkuu 15, 2020, 12:43:47
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa. Laillisuusnäkökulmasta tilanne oli yhdenlainen, käytännössä naisten mahdollisuuksia kavensi vielä perheen umpimielinen käsitys naiselle soveliaista ammateista ja harrastuksista. Asenteiden vuoksi lukutaidottomuus oli naisilla yleistä jopa perheissä, joissa oli muuten varaa kouluttaa jälkeläiset.

Viktoriaanisella ajalla -ja kuten termistä voidaan päätellä, nyt puhutaan teollistuvista, omalla tavallaan edistyneimmistä eurooppalaisista alueista- ylemmän luokan naiset opetettiin kodeissaan, ja muodollinen koulutus oli varattu nuorille miehille. Paitsi äänioikeus (jota monin paikoin ei ollut miehilläkään johtuen vallankumouksellisten ideoiden kuten parlamentarismin puuttumisesta), naisilta puuttui monin paikoin kanne- ja omistusoikeus, vaikka nousevan työväenluokan naiset osallistuivat tehdastöihin siinä missä miehetkin*.

Naiset luovuttivat oikeuden ruumiilliseen koskemattomuuteensa avioliiton myötä, sillä heidän katsottiin tällöin antaneen miehelleen seksuaaliset vapaudet vartaloonsa. Varjellun neitseellisyytensä ja olemattoman seksuaalikasvatuksen vuoksi hääyö saattoi olla monille naisista siksi traumaattinen, mutta vastoin toisinaan esitettävää käsitystä ainakin viktoriaanisessa Englannissa naisten ymmärrettiin kykenevän nauttimaan seksistä siinä missä miesten.

Älykkyyden kanssa tällä kaikella on ilmeisesti jälleen se yhteys, että Toopen mukaan naiset ja muut alemmat eläimet ovat älyllisesti alikehittyneitä olentoja. Tosin otan oletuksen sitaattiin annetun vastauksen perusteella, kun nimimerkkiä käyttävä protofasisti kuuluu pysyvästi mustalle listalleni.

Ylläpito on surullisen valinnan ja valitsemattomuuden edessä. Äärioikeistolaisen lauman siivoaminen kyllä auttaisi keskustelua pois samasta junnaamisesta, mutta sitten ärsytyskynnys muilla jäisi vaille hivelyään ja viestien määrä vähenisi vielä entisestään. On turvallista ja vähän ajattelua vaativaa kaikilta junnata samoja raiteita ja kumota samoja typeryyksiä.


*Niin osallistuivat lapsetkin -libertaarissa laissez faire -kapitalismissa kesti tosiasiallisesti lähes puolitoista vuosisataa -eli suurinpiirtein yhtä kauan kuin kesti libertaari laissez faire -kapitalismikin- ennen kuin taloudellinen hyvä alkoi nostaa työväenluokkaa ylös pöyristyttävästä kurjuudesta. Esim.

Factory overseers, who were employed as managers of the factory floor, were known to whip or beat employees that were late for work.  For example, in an interview in 1819, John Fairbrother commented that he had seen his master "with a horse whip standing outside the mill when the children have come too late [and] he lashed them all the way to the mill."  Therefore, the factory owners hired children because they were easier to control and more likely to accept punishment.

https://www.historycrunch.com/child-labor-in-the-industrial-revolution.html#/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - heinäkuu 15, 2020, 15:21:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2020, 12:43:47
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa.

Naisten asema on parantunut, mutta suunta voi myös kääntyä. Iranin naiset esimerkiksi ovat alistetumpia nyt kuin 1970-luvulla.

Turkissa naisten oikeuksia on lisätty islamin nimissä. Naiset saavat nyt käyttää huiveja yliopistoissa. Aikaisemmin uskonnolliset tunnukset oli kielletty. Aika näyttää, onko huivin salliminen tosiasiallista naisen aseman parantamista vai portti alistamiseen.

Jotkut väittävät, että Saddam Husseinin aikana naisten asema Irakissa oli parempi kuin nyt. En tiedä, mikä on totuus tässä asiassa. Onhan toisaalta joidenkin naisen mielestä parempaa olla pukeutuneena mustaan kaapuun kuin olla ilman sitä.

Tämä tuli kerran Ylen kanavalta. Kuuntelin sen autoradiosta Helsingissä. Silmiä avaava.

https://www.bbc.co.uk/programmes/p01rqkp5

Mitä naisten väitettyyn vähempään älykkyyteen tulee, niin sellaista väittävät miehet ovat kiusallisessa tilanteessa, koska heidänhän on tavallaan samalla myönnettävä, että he ovat tyhmän äidin poikia. Jos äiti olisi mies, hän olisi älykkäämpi.

Meidän suvussamme naiset ovat olleet kautta linjan fiksumpia kuin miehet, missä ei ole miesten osalta muuta kehuttavaa kuin se, että ovat he ainakin onnistuneet samaan itseään älykkäämpiä vaimoja. Onhan sekin jotain ainakin jälkikasvun tulevaisuuden kannalta.

Olen sen verran sovinisti ja mikä lieneekään nisti, että pidän mahdollisena jonkinlaisen keskimääräisen eron olemassaoloa joissakin henkiseen suorituskykyyn liittyvissä ominaisuuksissa miesten ja naisten välillä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 16:09:37
Lainaus käyttäjältä: Kopek - heinäkuu 15, 2020, 15:21:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2020, 12:43:47
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa.

Naisten asema on parantunut, mutta suunta voi myös kääntyä. Iranin naiset esimerkiksi ovat alistetumpia nyt kuin 1970-luvulla.

Turkissa naisten oikeuksia on lisätty islamin nimissä. Naiset saavat nyt käyttää huiveja yliopistoissa. Aikaisemmin uskonnolliset tunnukset oli kielletty. Aika näyttää, onko huivin salliminen tosiasiallista naisen aseman parantamista vai portti alistamiseen.

Jotkut väittävät, että Saddam Husseinin aikana naisten asema Irakissa oli parempi kuin nyt. En tiedä, mikä on totuus tässä asiassa. Onhan toisaalta joidenkin naisen mielestä parempaa olla pukeutuneena mustaan kaapuun kuin olla ilman sitä.

Tämä tuli kerran Ylen kanavalta. Kuuntelin sen autoradiosta Helsingissä. Silmiä avaava.

https://www.bbc.co.uk/programmes/p01rqkp5

Mitä naisten väitettyyn vähempään älykkyyteen tulee, niin sellaista väittävät miehet ovat kiusallisessa tilanteessa, koska heidänhän on tavallaan samalla myönnettävä, että he ovat tyhmän äidin poikia. Jos äiti olisi mies, hän olisi älykkäämpi.

Meidän suvussamme naiset ovat olleet kautta linjan fiksumpia kuin miehet, missä ei ole miesten osalta muuta kehuttavaa kuin se, että ovat he ainakin onnistuneet samaan itseään älykkäämpiä vaimoja. Onhan sekin jotain ainakin jälkikasvun tulevaisuuden kannalta.

Olen sen verran sovinisti ja mikä lieneekään nisti, että pidän mahdollisena jonkinlaisen keskimääräisen eron olemassaoloa joissakin henkiseen suorituskykyyn liittyvissä ominaisuuksissa miesten ja naisten välillä.

Sillä, miten naisen asema mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuu, ei kuitenkaan ole vaikutusta siihen, kuinka monta kuuluisaa naissäveltäjää meillä on 1700-luvulta. JOs siis muutaman sata vuotta naiset on jotakuinkin väkipakolla pidetty sivussa, ei ole kovin mielekästä vertailla nais- ja miessäveltäjien määrää ja vedellä siitä jotain johtopäätöksiä naisten potentiaalista säveltäjiksi. Tämän LUULISI olevan itsestäänselvyys, mutta näköjään sen myöntäminen on eräille sula mahdottomuus. 

Voi olla , että jokin tilastollinen keskimääräinen ero henkisessä suorituskyvyssä on miesten ja naisten välillä. Mutta näillä näppäimillä - kun miehissä on heikkoja enemmän kuin naisissa ja poikien koulumenestyksestä ollaan hyvin huolissaan - voipi ero olla naisten eduksi. Ainakin syrjäytyminen uhkaa kuulemma enemmän miespuolisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - heinäkuu 15, 2020, 17:50:02
Niin kauan kuin keskusteluissa ei oikeasti edes kaivauduta emotionaalisen vasteen ja rationaalisen päätöksenteon kiinteään keskinäiseen suhteeseen, en huolehtisi prosentin kymmenysten muuttuvista eroista sopimuksenvaraisissa testeissä.

Oikeastaan pidän hämmästyttävänä, miten vähän on tuotu esille ongelmallisuutta typistää määritelmällinen älykkyys muutamiin melko  triviaalisti ratkaistavissa oleviin pähkinäsarjoihin. Niillä voidaan varmaan mitata tiettyä spektriä hahmotuskyvyissä, mutta jos ne ovat litmustesti, niin varsinaisesta älykkyyden määritelmästä jää puuttumaan vastaus tärkeimpään kysymykseen, litmustesti mihin?

Yleensä latteilla ihmisillä on siihen kysymykseen olemassa yksinkertainen, helppo ja väärä vastaus, niin kuin useimpiin kysymyksiin on. Jos älykkyys taas ajatellaan aukinaisesti ihmiskunnan kyvyksi kehittää malleja (toiminnallisia tai teoreettisia) omasta menestyksestään selviytymiseksi alkaneella vuosituhannella, en välittäisi etsiä ja seuloa lattean määritelmän mukaista lahjakkuutta. Sen mukaisesti on olemassa myös kysymys psykopatologioista: se että joku selviää nykyaikaisesta älykkyystestistä, ei vahvista hänen olevan poliittisesti ja yhteiskunnallisesti elinkelpoinen yksilö.

Sellaisessa testaamisessa vain olisi esteenä, että silloin mitattaisiin yksilön vaarallisuutta ihmiskunnan tulevaisuudelle. Voitte kuvitella, millainen hulabaloo siitä keskustelusta tulisi. Sikäli puhe älykkyydestä tabuna on vanhentunut käsiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 15, 2020, 22:13:50
Hmm. Luulen Laikan(kin) kaipaavan älyn rinnalle viisautta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 15, 2020, 22:32:05
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2020, 17:50:02
Niin kauan kuin keskusteluissa ei oikeasti edes kaivauduta emotionaalisen vasteen ja rationaalisen päätöksenteon kiinteään keskinäiseen suhteeseen, en huolehtisi prosentin kymmenysten muuttuvista eroista sopimuksenvaraisissa testeissä.

Oikeastaan pidän hämmästyttävänä, miten vähän on tuotu esille ongelmallisuutta typistää määritelmällinen älykkyys muutamiin melko  triviaalisti ratkaistavissa oleviin pähkinäsarjoihin.

En pitäisi mahdottomana, että tieteet perinteisesti miehisenä professiona ja miehet kasvatettuna perinteisesti alkesityymikoiksi voisivat selittää, miksi emootioita ei ole juurikaan pohdittu kognitiivisten kykyjen ennustamiseen laadittujen menetelmien yhteydessä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:28:55
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 15, 2020, 22:32:05
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2020, 17:50:02
Niin kauan kuin keskusteluissa ei oikeasti edes kaivauduta emotionaalisen vasteen ja rationaalisen päätöksenteon kiinteään keskinäiseen suhteeseen, en huolehtisi prosentin kymmenysten muuttuvista eroista sopimuksenvaraisissa testeissä.

Oikeastaan pidän hämmästyttävänä, miten vähän on tuotu esille ongelmallisuutta typistää määritelmällinen älykkyys muutamiin melko  triviaalisti ratkaistavissa oleviin pähkinäsarjoihin.

En pitäisi mahdottomana, että tieteet perinteisesti miehisenä professiona ja miehet kasvatettuna perinteisesti alkesityymikoiksi voisivat selittää, miksi emootioita ei ole juurikaan pohdittu kognitiivisten kykyjen ennustamiseen laadittujen menetelmien yhteydessä.
Minusta taas teillä olisi potentiaalia enemmän rationaalisuuteen, mitä esitätte.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:31:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 12:11:03
Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...
Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:32:18
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - heinäkuu 15, 2020, 12:17:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 14, 2020, 22:25:20
Minä kritisoin tuota nykyajatusta, jossa valkoisten miesten patsaita halutaan kaataa, koska valkoisilla miehillä on eniten patsaita. Mutta eivät he valkoisuutensa tai miehisyytensä vuoksi patsaita ole ansainneet, vaan saavutustensa vuoksi. Rasismi tai syrjintä asiassa on siis hatusta vedettyä poliittista roskaa.

Eikä niitä patsaita haluta kaataa miehisyyden tai valkoisuuden vuoksi, vaan nimenomaan tekojensa vuoksi. Siis rasismin ja syrjimisen, mm.
Loivat Afrikkaan teitä, rautateitä, tehtaita, kaivoksia..., kehitystä. Loivatko itse?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:41:22
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2020, 12:43:47
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa. Laillisuusnäkökulmasta tilanne oli yhdenlainen, käytännössä naisten mahdollisuuksia kavensi vielä perheen umpimielinen käsitys naiselle soveliaista ammateista ja harrastuksista. Asenteiden vuoksi lukutaidottomuus oli naisilla yleistä jopa perheissä, joissa oli muuten varaa kouluttaa jälkeläiset...
Jotkut yhteiskuntamallit myös kykenevät positiivisesti muuttumaan, kehittymään. Eivät jää jauhamaan 600-luvun ajatuksiaan.
Siksihän naisillakin on kivointa länsimaisissa yhteiskunnissa. :o
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:43:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - heinäkuu 15, 2020, 15:21:11
Lainaus käyttäjältä: Laika - heinäkuu 15, 2020, 12:43:47
Suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa naisen asema oli 1800-luvulla yhtä surkea kuin se on nykyisin takapajuisimmissa islamilaisissa maissa.

Naisten asema on parantunut, mutta suunta voi myös kääntyä. Iranin naiset esimerkiksi ovat alistetumpia nyt kuin 1970-luvulla.

Turkissa naisten oikeuksia on lisätty islamin nimissä. Naiset saavat nyt käyttää huiveja yliopistoissa. Aikaisemmin uskonnolliset tunnukset oli kielletty. Aika näyttää, onko huivin salliminen tosiasiallista naisen aseman parantamista vai portti alistamiseen.

Jotkut väittävät, että Saddam Husseinin aikana naisten asema Irakissa oli parempi kuin nyt. En tiedä, mikä on totuus tässä asiassa. Onhan toisaalta joidenkin naisen mielestä parempaa olla pukeutuneena mustaan kaapuun kuin olla ilman sitä...
Aina yhteiskunnat eivät kehity, ne voivat taantuakin.
Miettikääpä niitä arvoja, mitä nuo tuolta tulevat siirtolaiset tuovat meidän yhteiskuntaamme? Meillä ei aiemmin tunnettu naisten sukuelinten silpomista tai naisten heittämistä parvekkeelta. Nyt tunnemme nuo ilmiöt, koska monikulttuuri.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 19, 2020, 12:52:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:31:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 12:11:03
Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...
Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

No kyllähän vaikkapa Saariaho sitä juuri tekee. Tosin hänkin on joutunut taistelemaan ja luovimaan saadakseen opetusta säveltämisessä. Parikin kertaa hänen opettamisestaan joku kieltäytyi, koska naisen "kuitenkin menee naimisiin ja jää kotiin hoitamaan lapsia". Vielä on siis odoteltava, enne kuin mikään määrällinen vertailu säveltäjien määrissä on millään tapaa mielekäs tai voisi kertoa yhtään mitään siitä, onko naisilla kykyjä säveltäjinä yhtä lailla kuin miehillä. Muutos on hidasta, koska säveltäjän uran luominen on pitkä projekti. Ei se tapahdu muutamassa vuodessa, vaan vaatii vuosikymmeniä. Musiikin ammattilaiseksi kouluttautuminen alkaa tyypillisesti varhaisessa lapsuudessa. Vasta vähintään tukevasti keski-ikäisestä voi ehken katsella, onko jonkinlainen ura urjennut. Kun sitten pitäis ottaa säveltäjämäärässä kiinni vuosisatojen etumatka, lienee selvää, ettei määrävertailua ole järkevää tehdä ihan hetikohta. Ei meidän elinaikanamme, ei edes lastenlastemme. Palataan asiaan muutaman sadan vuoden kuluttua...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 21, 2020, 22:16:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 19, 2020, 12:52:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:31:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 12:11:03
Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...
Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

No kyllähän vaikkapa Saariaho sitä juuri tekee. Tosin hänkin on joutunut taistelemaan ja luovimaan saadakseen opetusta säveltämisessä. Parikin kertaa hänen opettamisestaan joku kieltäytyi, koska naisen "kuitenkin menee naimisiin ja jää kotiin hoitamaan lapsia". Vielä on siis odoteltava, enne kuin mikään määrällinen vertailu säveltäjien määrissä on millään tapaa mielekäs tai voisi kertoa yhtään mitään siitä, onko naisilla kykyjä säveltäjinä yhtä lailla kuin miehillä. Muutos on hidasta, koska säveltäjän uran luominen on pitkä projekti. Ei se tapahdu muutamassa vuodessa, vaan vaatii vuosikymmeniä. Musiikin ammattilaiseksi kouluttautuminen alkaa tyypillisesti varhaisessa lapsuudessa. Vasta vähintään tukevasti keski-ikäisestä voi ehken katsella, onko jonkinlainen ura urjennut. Kun sitten pitäis ottaa säveltäjämäärässä kiinni vuosisatojen etumatka, lienee selvää, ettei määrävertailua ole järkevää tehdä ihan hetikohta. Ei meidän elinaikanamme, ei edes lastenlastemme. Palataan asiaan muutaman sadan vuoden kuluttua...
Onko joku Saariahoa estänyt (rakenne, miehuus, patriarkka...?). Tuskin kukaan, hän vaan ei ole kovin hyvä säveltäjä.

Hänellä on vapaus, kuten kaikilla moderneilla miessäveltäjilläkin esittää kakofoniaa. He vaan eivät ruikuta keksitystä syrjinnästä.

Tosin ei noita suuria säveltäjiä enää tule, kuten ennen. Länsimaisen musiikin 12-nuottijärjestelmä käytiin viimeistään Beatlesin ja 1970-luvun kautta niin läpi, ettei sellaisia klassikkosävellyksiä enää luoda plagioimatta. Rajallisesta määrästä nuotteja ei luoda rajattomasti musiikkia, sen jokainen tajuaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 11:25:46
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 21, 2020, 22:16:38
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 19, 2020, 12:52:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 18, 2020, 21:31:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 15, 2020, 12:11:03
Ei ole naisilla ollut SAMAA VAPAUTTA luoda musiikkia kuin miehillä historiassa...
Nyt on. Luokaa sitä kulttuuria, jos kykenette samoin tavoin luomaan. Kukaan ei teitä estä, paitsi dementoituneet näkemyksenne.

No kyllähän vaikkapa Saariaho sitä juuri tekee. Tosin hänkin on joutunut taistelemaan ja luovimaan saadakseen opetusta säveltämisessä. Parikin kertaa hänen opettamisestaan joku kieltäytyi, koska naisen "kuitenkin menee naimisiin ja jää kotiin hoitamaan lapsia". Vielä on siis odoteltava, enne kuin mikään määrällinen vertailu säveltäjien määrissä on millään tapaa mielekäs tai voisi kertoa yhtään mitään siitä, onko naisilla kykyjä säveltäjinä yhtä lailla kuin miehillä. Muutos on hidasta, koska säveltäjän uran luominen on pitkä projekti. Ei se tapahdu muutamassa vuodessa, vaan vaatii vuosikymmeniä. Musiikin ammattilaiseksi kouluttautuminen alkaa tyypillisesti varhaisessa lapsuudessa. Vasta vähintään tukevasti keski-ikäisestä voi ehken katsella, onko jonkinlainen ura urjennut. Kun sitten pitäis ottaa säveltäjämäärässä kiinni vuosisatojen etumatka, lienee selvää, ettei määrävertailua ole järkevää tehdä ihan hetikohta. Ei meidän elinaikanamme, ei edes lastenlastemme. Palataan asiaan muutaman sadan vuoden kuluttua...
Onko joku Saariahoa estänyt (rakenne, miehuus, patriarkka...?). Tuskin kukaan, hän vaan ei ole kovin hyvä säveltäjä.

Hän siissis itse kertoi, että parikin tyyppiä kieltäytyi opettamasta hänelle säveltämistä, koska eihän naiset tee säveltäjänuraa kuitenkaan. Siitä huolimatta hän siis ON pystynyt luomaan kansainvälisesti tunnustetun uran. Se, ettei joku toope, joka nyt muutoinkin on kaikkea nykymusiikkia vastaan, ei hänen musiikkiaan kuuntele, ei varsinaisesti muuta asiaa mitenkään. Saariaho ei sävellä sellaista musiikkia kuin Mozart siksi, että EI HALUA. Miksikö? No kun Mozart teki sen jo. Mihin tarvittaisiin tusinamozarteja, jotka tekevät 1700-luvun musiikkia uudestaan? Pyörääkään ei kannata keksiä uudestaan. Väitän, että suomalaisista nykysäveltäjistä Saariaho on sieltä menestyneimmästä päästä. Näin siis siitä huolimatta, ettei aikoinaan häneen naispuolisen uskottu ihan yhtä lailla kuin mieskollegoihin. Mitä ilmeisimmin siis hänen kykynsä ja tahdonvoimansa edetä musiikissa on ollut niitä miessäveltäjiä suurempi, jotka eivät ihan vastaavaa kansainvälistä arvostusta ole pystyneet hankkimaan - tai joista emme ole edes kuulleet.

Kauhea kateus mahtaa sua vaivata, kun on moinen pakko yrittää kieltää Saariahon saavutukset. Mutta sehän on aina ollut jo etukäteen arvattavissakin, että kun sulle esitellään pyytämiäsi menestyneitä naisia tai taiteilijoita, niin maalitolpat tietenkin vaihtavat heti paikkaa, eikä ne sulle kelpaa esimerkeiksi, koska sinusta keskuslämmityshän on ihan turha ja nykysäveltäjää ei palvottu vielä 1700-luvulla. Sen sijaan meidän mielestäsi pitäisi kunnioittaa jotain etelävaltioiden sisällissodassa hävinnyttä kenraalia, joka hommassaan siis epäonnistui ja ideologiansakin todettiin surkean moraalittomaksi ja haitalliseksi.

LainaaHänellä on vapaus, kuten kaikilla moderneilla miessäveltäjilläkin esittää kakofoniaa. He vaan eivät ruikuta keksitystä syrjinnästä.

Itse asiassa ainoa, joka tässä ruikuttaa, olet sinä. Saariaho ei ruikuta. Onpahan vain todennut, että säveltäjänä on mukavampaa toimia jossain muualla kuin Suomessa, joten niinpä hän sitten tekee. Menetys ei ole Saariahon, joka kaikesta päätelleen pärjää ja menestyy erinomaisen hyvin. Ihan ilman sitä, että joku toope olisi suuri faninsa. Saariahon löytää konserteista, oopperan lavoilta ja Spotifystakin. Hän saa kansainvälistä tunnustusta. Älä viitsi edes yrittää selittää, että vain sun kyvyttömyys ymmärtää nykymusiikkia todistaa silti hänet kyvyttömäksi säveltäjäksi. En mäkään ole mikään Picasso-fani, mutta en kyllä siltikään yritä väittää, että Picasso oli surkea kuvataiteilija.

Lainaa
Tosin ei noita suuria säveltäjiä enää tule, kuten ennen. Länsimaisen musiikin 12-nuottijärjestelmä käytiin viimeistään Beatlesin ja 1970-luvun kautta niin läpi, ettei sellaisia klassikkosävellyksiä enää luoda plagioimatta. Rajallisesta määrästä nuotteja ei luoda rajattomasti musiikkia, sen jokainen tajuaa.

Tosin mikäänhän ei pakota säveltämään musiikkia vain noudattaen länsimaista tonaliteettia noudattaen. Eikä musiikin mahdollisuudet ihan vain pelkkään 12 säveltasoon ja niiden järjestykseenkään rajoitu. Jos mitään mistään ymmärrät, tajuat kyllä, että musiikillisten mahdollisuuksien määrä "vain" 12 sävelen puitteissa on jo sekin aika monia mahdollisuuksia sisältävä, kun nuo kaikki sävelet ovat sinfoniaorkesterin käytössä yhdistettynä muihin musiikin osatekijöihin (kuten dynamiikka, rytmi jne). Rajallinen määrä säveliä itse asiassa tuottaa rajattoman määrän mahdollisia tapoja ne järjestää. Eikä edes tarvitse ottaa käyttöön niitä muita sävelkorkeuksia, joita tietenkin on rajaton määrä olemassa fysikaalisesti (ja joita saatetaan käyttää ei-länsimaisessa musiikissa).

Lopulta itse asiassa MIKÄÄN ei todista, etteikö uutta länsimaisenkin tradition pohjalta syntyvää musiikkia voisi säveltää edelleen. Saariaho ja muut nykysäveltäjät tekevät sitä koko ajan. Ongelma - jos asian ongelmana haluaa nähdä - ei olekaan tässä se, etteikö uutta Ja uudenlaista musiikkia voisi säveltää. Rajoitteena - jos sen rajoitteena haluaa tulkita - on se, että uudenlaisen musiikin vastaanottaminen yleisölle ei ole ihan helppoa. Juuri siksi saatetaan jopa turvautua plagiointiin - koska silloin pääsee ratsastamaan tuttuuden selässä ja turvallisuuteen ja helppouteen kallellaan olevan yleisön ei tarvitse vaivautua tutustumaan uuteen ja aluksi ehkä vieraalta tuntuvaan. Mutta - musiikki ei koskaan olisi uudistunut, eikä meillä olisi sitä Beatlesiäkään, ellei toisaalta uuden tarjoamisellakin voisi päästä pinnalle ja jopa luoda uusia tyylejä. Se taito säveltää suosittua musiikkia pohjautuu juuri siihen, että vanhoista aineksista keittää sellaista sopivan uudenlaista, joka kuitenkin on riittävän vanhanaikaista tavanomaiselle kuulijalle vastaanotettavaksi. Tämä ilmiö myös selittää sen, miksi moni tänään suuresti arvostettu säveltäjä / taiteilija ei "lyönyt läpi" suoraan omana aikanaan, vaan heidän musiikkinsa vaati hiukan pidempää pureskeluaikaa. Toisaalta moni omana aikanaan suosittu ja arvostettukin menettää hohtonsa myöhemmin ja unohtuu vain "aikansa ilmiönä", mutta ilman aineksia, jotka toisivat "kuolemattomuuden".

On myös hiukan outoa rinnastaa klassisen musiikin traditio suoraviivaisesti pop-kulttuuriin, jossa merkityksellisiä ja yleisön kiinnostuksen tuovia tekijöitä ovat hyvin suuresti "ulkomusiikilliset" tekijät. Kuten Beatles aikanaan oli ehdottomasti enemmän ilmiö vaikkapa hiusten pituutensa yms. piirteiden takia. Ei todellakaan vain musiikkinsa ansiosta.

MOzartkin taisi kyllä aikanaan olla eräs lapsitähti-ilmiön ilmentymä ja hänen uransa on - kuten niin monien muidenkin taiteilijoiden - on myös kertomus monista muista suosioon ja kuuluisuuteen vaikuttaneista tekijöistä kuin vain "puhtaasti" musiikin laadusta. Lähtien jo siitä, että hän sai musiikilleen esitysmahdollisuuksia. Myöhemmin meidät on opetettu arvostamaan Mozartia tarinalla ylivertaisen suvereenista musiikillisesta ketteryydestä. Hänet kuvataan tyyppinä, jolle säveltäminen oli ylivertaisen helppoa muihin verrattuna. Tämä mielikuva ei ihan vähiten ole syntynyt vaikkapa Amadeus-elokuvan ansioista. Vastaavasti Beethovenin arvoa nostatetaan tällä tarinalla kuuroudesta, jonka tarkoituksena on luoda vastaavasti mielikuva ylivertaisista kyvyistä. Mutta - eikös säveltäjä tyypillisestikin sävellä ihan kotonaan ja ehkä yksin pianolla säveliä tapaillen? Koska Beethoven ei ollut suinkaan ilmeisesti täysin kuuro, ero tuossa tilanteessa ei ollut aivan niin suuri sittenkään. Kyllä se tärkein työkalu lienee kaikilla klassisen musiikin säveltäjillä kyky "kuulla" musiikki jo nuottikirjoituksessa. Jää inasen myöhäiseen vaiheeseen, jos vasta orkesteriharkoissa tietää, mitä tulikaan tehtyä. Toisin olisi jossakin sellaisessa musiikkitraditiossa, jossa musiikki ei pohjaudu länsimaisen klasarin tapaan vahvasti nuotintamiseen. Kuuro yhdessä improavassa jazzbändissä tai kuulon pohjalta musisoivassa kansanmusiikkiyhtyeessä olisi paljon tavattomampi ilmestys.


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

LainaaÄlykkyystestin tulos pyrkii kuvaamaan testatun henkilön kognitiivisia kykyjä tilastollisesti keskiarvoon 100 suhteutettuna: tulos, joka on alle keskiarvon tarkoittaa keskimääräistä alhaisempaa älykkyyttä ja tulos joka on yli keskiarvon kuvaa keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Osa testeistä erottelee suoriutumista myös eri osa-alueilla, tyypillisesti matemaattis-loogisessa päättelyssä, kolmiulotteisessa ajattelussa, kielellisessä lahjakkuudessa ja muistitoiminnoissa.
Wikipedia

Sitten toinen juttu älykkyydessä on se, että kysehän on yksilön ominaisuudesta ja älykkyyden vaihtelu yksilöiden välillä on merkittävämpää kuin sen keskimääräinen sukupuolten välinen vaihtelu. Sitten vielä on sekin tekijä, että juuri miehillä on tuo älykkyyden vaihtelu suurempaa kuin naisilla ja Miehissä on enemmän huippuälykkäitä - mutta toisaalta myös niitä selvästi keskimääräistä heikompia. Naisissa puolestaan ääripäihin osuu vähemmän yksilöitä.

Erityisen hölmöä siis olisi yrittää päätellä jotain tässä asiassa sen keskimääräisen perusteella sinusta ja vaimostasi. Tai vaimosi ja sinun välisen älykkyyseron perusteella esittää mitään yleistävää ja keskimääräistä sukupuolten välisistä eroista. Tai toki voi esittää - mutta väite kertoo sitten lähinnä sinun älykkyydestäsi.

Antamasi esimerkki on myös jokseenkin epäonnistunut, sillä ihmiset tyypillisesti muistavat erityisen hyvin kaikki sellaiset tapahtumat, jotka ovat aiheuttaneet heille negatiivisia tunteita. Pelkästään tuo selittää sen, mikset muista loukanneesi häntä. Muutoinkin ihmiset tuppaa muistamaan ihan eri asioita menneestä. Vaikkapa luokkakokouksessa voi tämän helposti todeta. Jotkin asiat on kaikilla muistissa, joitakin asioita muistaa vain osa porukasta - ja osaa tapahtumista ja tilanteista ei osa huomannut edes aikoinaan, vaikka paikalla olivatkin. Eikä tämä jakaudu siten, että luokan tytöt muistais paremmin, vaan kyse on tosiaan eri asioiden muistamisesta.

Omista lapsistani aikoinaan huomasin seuraavan eron poikien ja tytön välillä. Pojat selvittivät pihaportin Avaamisen mekanismia räpläämällä sitä itse. Se oli meille vanhemmille helppoa, sillä hätiin ehti aina hyvin ennen kuin tulosta syntyi. Tytär sen sijaan ei vaikuttanut olevan edes kiinnostunut koko portista. Kunnes vain meni ja avasi portin. Hänen strategiansa oli tarkkailla meitä vanhempia ja katsoa, miten me portin kanssa toimimme. Portin avaamisen salaisuus selvisi hänelle sitä kautta. Hankalaa meille, sillä ennen kuin ehdimme hätiin, oli portti jo auki ja tyttö kadulla. (Kyseessä siis sellaiset reippaasti alle 5-vuotiaat.) Siihen en ota kantaa, kumpi oli älykkäämpää. Molemmissa strategioissa on puolensa - ja haittapuolensa. Jossain vaiheessa olisi hyvä oppia hyödyntämään kumpaakin aina tilanteeseen sopivasti. Tästä sukupuolten erosta muuten voi vetää villisti yhteyden siihen, miksi miehet yleensä ei lue ohjeita - ja miksi naiset ehkä yleensä lukee. Tästäkin on satavarmasti lukemattomia poikkeuksia ja yksilöllinen vaihtelu "pääsäännöstä" on suurta.

Mutta me emme kyllä tässä ole keskustelleet sukupuolten mahdollisista älykkyyseroista, vaan siitä, pitääkö olla kovasti kiitollinen nimenomaan miehille, jotka "ovat luoneet länsimaisen hyvinvoinnin ja hienon kulttuurin" - kuten Toope tämän jotakuinkin muotoilee. Vai pitäisikö ymmärtää, että naisia on vähemmän vaikkapa historian säveltäjissä ihan jo siksi, että heidän ei sallittu opiskella ja toimia kodin ulkopuolella. Että on suurta älyllistä epärehellisyyttä esittää miespuolisten säveltäjien suuremman määrän johtuvan vain siitä, että naiset eivät osaa tai halua säveltää. Älykkysosamäärien testaaminen on edes vähän fiksumpi tapa tehdä vertailuja. Siinäkin ilmeisesti syntyisi jänniä päätelmiä, jos sukupolvia vertaillaan, sillä tulokset testeissä ovat ajan myötä parantuneet, joten oikeastaan 1700-luvulla oltiin vähemmän älykkäitä. Onko siis syytä uskoa, että Mozart todennäköisesti oli Saariahoa tyhmempi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:29:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:30:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Antamasi esimerkki on myös jokseenkin epäonnistunut,

Niinpä tietysti.  ;D ::)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 19:14:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:29:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 24, 2020, 19:23:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 19:14:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:29:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - heinäkuu 24, 2020, 20:08:22
Dunning-Kruger -vaikutuksesta pitäisi olla vielä erikseen kategoria niille, jotka kuvittelevat olevansa fiksumpia kuin ovatkaan vain sillä perusteella, että ovat oppineet tietämään efektin. :)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 24, 2020, 22:31:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:
Sittenhän kannabis ja viina, koska vievät lähimuistin, tyhmentävät. Pitemmällä tähtäimellä myös maitorasva vie muistia ja siten älyä. (Miia Kivipelto, dementian tutkija ja asiantuntija, huomasi että maitorasva ja tyydyttyneet rasvat liittyy dementian, Alzheimerin nopeampaan muotoon ym).




Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 24, 2020, 23:00:12
Onko Saariaho muuten kovin menestynyt säveltäjä? Hän on "tietynlaisten kriitikkojen" arvostama, joten saa medianäkyvyyttä. Mutta kuka häntä kuuntelee?

Älykkyyttä on monenlaista, minäkin sen myönnän. Matemaattista ja geometrista voidaan mitata, kielellisen älyn mittareita on vaikeampi luoda, vaikka Juice Leskisen julistankin varsin nerokkaaksi. Eri tyyppisiä älynmalleja on olemassa. Silti en täysin voi kieltää noita "Bell Curve":n tms. Vanhasen näkemyksiä älystä, koska ne perustuvat tutkimuksiin, eivät mutuun. Jos ihmisryhmissä on selvästi havaittavia fyysisiä eroavaisuuksia, miksei samantyyppisiä eroavaisuuksia voisi olla aivotoiminnassakin?
Miksi se olisi niin kamalaa?
Miksi muuten USA:ssa yliopistohauissa vaaditaan itä-aasialaisilta enemmän pisteitä kuin valkoisilta ja eritoten mustilta? ???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - heinäkuu 24, 2020, 23:22:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 24, 2020, 23:00:12
Miksi muuten USA:ssa yliopistohauissa vaaditaan itä-aasialaisilta enemmän pisteitä kuin valkoisilta ja eritoten mustilta? ???

Kuulostaa oudolta jos ovat afrikkalaistaustaisia - tai aasialaistaustaisia USA:n kansalaisia. Rasismia?

Jos ovat ulkomaalaisia, niin kyse on heidän sisäpolitiikkastaan ja sellaisena ok.

Joka tapauksessa tuollainen erottelu kääntyy valkoisia vastaan. Mustat ja aasialaisethan ovat silloin jo lähtökohtaisesti fiksumpia kuin valkoihoiset opiskelukaverinsa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 24, 2020, 23:42:54
"Lähi-idän-juurisia" seulottiin NL:ssä yliopistoista vielä 80-l.  kovemmalla seulalla koska pärjäsivät venäläisiä paremmin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 24, 2020, 23:46:25
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 24, 2020, 23:00:12
Onko Saariaho muuten kovin menestynyt säveltäjä? Hän on "tietynlaisten kriitikkojen" arvostama, joten saa medianäkyvyyttä. Mutta kuka häntä kuuntelee?
KVG
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaija_Saariaho
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 25, 2020, 01:45:28
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 24, 2020, 23:42:54
"Lähi-idän-juurisia" seulottiin NL:ssä yliopistoista vielä 80-l.  kovemmalla seulalla koska pärjäsivät venäläisiä paremmin.
Kyseessä olivat ehkä itä-aasialaiset, tuskin lähi-itäläiset.
Katso, millaista yhteiskuntaa (ja tiedettä/kulttuuria) lähi-itäläiset luovat!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - heinäkuu 25, 2020, 06:10:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 24, 2020, 19:23:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 19:14:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:29:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.

Noh - älykkyystestissä löydettävän älykkyyden merkitystä sitten taas perustellaan sillä, että se näyttäisi korreloivan menestyksen kanssa ja siis jollain tavalla kertovan potentiaalista. Hyvä muisti on myös potentiaalia kasvattava tekijä. Mutta luultavasti tekijä, joka testissäkin ilmenee, vaikka sitä ei varsinaisesti testatakaan, on kyky keskittyä ja suunnata huomionsa käsillä olevaan ongelmaan. Kiinnostua. Ilman sitä ei viitsi vaivautua tai jaksa suunnata huomiotaan testin tehtäviin. Sama keskittymiskyky toisaalta luo sen klassisen hajamielisen professorin, joka unohtelee triviaaleja asioita suunnatessaan huomionsa siihen ongelmaan, jota on ratkaisemassa. Vastaavasti on havaittu, että JOS joutuu keskittymään ihan perusasioihin - mistä ruokaa - ja huolehtimaan elossa pysymisestään, älykkyys laskee. Vasta kun elämän perusedellytykset ovat mallillaan, on "varaa" olla älykäs. Eli pystyy suuntaamaan sen keskittymisensä vaikkapa johonkin palikkatestiin.

Mitä tarkemmin tätä tutkitaan, sitä monimutkaisemmasta erilaisten tekijöiden vaikutuksesta monenlaisiin yksilön kykyihin ja ominaisuuksiin täytyykin syventyä, jotta ymmärrys ilmiöstä kasvaisi. Yksinkertaistavia heittoja voi toki heitellä, mutta ne ennemminkin heikentävät kuin kasvattavat ymmärrystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 09, 2020, 01:03:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 25, 2020, 06:10:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 24, 2020, 19:23:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 19:14:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:29:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.
Noh - älykkyystestissä löydettävän älykkyyden merkitystä sitten taas perustellaan sillä, että se näyttäisi korreloivan menestyksen kanssa ja siis jollain tavalla kertovan potentiaalista. Hyvä muisti on myös potentiaalia kasvattava tekijä. Mutta luultavasti tekijä, joka testissäkin ilmenee, vaikka sitä ei varsinaisesti testatakaan, on kyky keskittyä ja suunnata huomionsa käsillä olevaan ongelmaan. Kiinnostua. Ilman sitä ei viitsi vaivautua tai jaksa suunnata huomiotaan testin tehtäviin. Sama keskittymiskyky toisaalta luo sen klassisen hajamielisen professorin, joka unohtelee triviaaleja asioita suunnatessaan huomionsa siihen ongelmaan, jota on ratkaisemassa. Vastaavasti on havaittu, että JOS joutuu keskittymään ihan perusasioihin - mistä ruokaa - ja huolehtimaan elossa pysymisestään, älykkyys laskee. Vasta kun elämän perusedellytykset ovat mallillaan, on "varaa" olla älykäs. Eli pystyy suuntaamaan sen keskittymisensä vaikkapa johonkin palikkatestiin.

Mitä tarkemmin tätä tutkitaan, sitä monimutkaisemmasta erilaisten tekijöiden vaikutuksesta monenlaisiin yksilön kykyihin ja ominaisuuksiin täytyykin syventyä, jotta ymmärrys ilmiöstä kasvaisi. Yksinkertaistavia heittoja voi toki heitellä, mutta ne ennemminkin heikentävät kuin kasvattavat ymmärrystä.
Älykkyystutkimuksissa on sivuttu myös muunlaisia käytöstyyppejä/malleja, kuten keskittymistä ja sitoutumista ongelmien ratkaisuun. Näissäkin on havaittu eroja ihmisten kesken. Kuten aggressiivisuustutkimuksissakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - elokuu 10, 2020, 05:46:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 09, 2020, 01:03:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 25, 2020, 06:10:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - heinäkuu 24, 2020, 19:23:55
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 19:14:04
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 18:29:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - heinäkuu 24, 2020, 11:58:37
Kinataanko täällä siitä ovatko miehet vai naiset keskimäärin älykkäämpiä? Turhaan, sillä asiasta on myös tutkimustietoa.

Lainaus käyttäjältä: https://tieku.fi/ihminen/aivot/ao-testi/tutkija-miehilla-on-isommat-aivot-ja-korkeampi-ao-kuin-naisillaTutkija: Miehillä on isommat aivot ja korkeampi ÄO kuin naisilla
Miehillä on keskimäärin 14 % isommat aivot ja 3,75 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin naisilla. Naisilla puolestaan on parempi muisti.

Ainakin tuosta naisten paremmasta muistamisesta minulla on sama käsitys. Vaimoni muistaa sellaisia epäonnistuneita tai häntä loukkaavia tekemisiäni joista minulla ei ole enää mitään mielikuvaa.

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:

Juu. Se on kyllä siis myös otettu huomioon tuloksissa.

Jos siis hyvä muisti on osatekijä älykkyydessä, on tämä jako älykkäät / hyvämuistiset aika - öh - hassu.

Muistaakseni älykkystestit, kuten siis ainakaan Mensan testi, jollaisiin näissä aika usein viitataan, eivät mittaisi niinkään rationaalista älykkyyttä, joka seuraa työmuistin lisääntyessä, vaan enempi älykkyyttä intuition tasolla. Eli mensan testit mittaavat enempi niinsanoakseni ad hoc -älykkyyttä kun taas työmuistin kasvaessa kasvaa brute force -älykkyys.
Noh - älykkyystestissä löydettävän älykkyyden merkitystä sitten taas perustellaan sillä, että se näyttäisi korreloivan menestyksen kanssa ja siis jollain tavalla kertovan potentiaalista. Hyvä muisti on myös potentiaalia kasvattava tekijä. Mutta luultavasti tekijä, joka testissäkin ilmenee, vaikka sitä ei varsinaisesti testatakaan, on kyky keskittyä ja suunnata huomionsa käsillä olevaan ongelmaan. Kiinnostua. Ilman sitä ei viitsi vaivautua tai jaksa suunnata huomiotaan testin tehtäviin. Sama keskittymiskyky toisaalta luo sen klassisen hajamielisen professorin, joka unohtelee triviaaleja asioita suunnatessaan huomionsa siihen ongelmaan, jota on ratkaisemassa. Vastaavasti on havaittu, että JOS joutuu keskittymään ihan perusasioihin - mistä ruokaa - ja huolehtimaan elossa pysymisestään, älykkyys laskee. Vasta kun elämän perusedellytykset ovat mallillaan, on "varaa" olla älykäs. Eli pystyy suuntaamaan sen keskittymisensä vaikkapa johonkin palikkatestiin.

Mitä tarkemmin tätä tutkitaan, sitä monimutkaisemmasta erilaisten tekijöiden vaikutuksesta monenlaisiin yksilön kykyihin ja ominaisuuksiin täytyykin syventyä, jotta ymmärrys ilmiöstä kasvaisi. Yksinkertaistavia heittoja voi toki heitellä, mutta ne ennemminkin heikentävät kuin kasvattavat ymmärrystä.
Älykkyystutkimuksissa on sivuttu myös muunlaisia käytöstyyppejä/malleja, kuten keskittymistä ja sitoutumista ongelmien ratkaisuun. Näissäkin on havaittu eroja ihmisten kesken. Kuten aggressiivisuustutkimuksissakin.

Niin. Kukaanhan ei ole esittänytkään, etteikö ihmiset olisi erilaisia. ÄlykkyysTESTEISSÄ ei mitata aggressiivisuutta tai sitoutumista. Keskittymistäkin vain sivutuotteena siten kuin missä tahansa testissä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 11, 2020, 23:17:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 10, 2020, 05:46:08
Niin. Kukaanhan ei ole esittänytkään, etteikö ihmiset olisi erilaisia. ÄlykkyysTESTEISSÄ ei mitata aggressiivisuutta tai sitoutumista. Keskittymistäkin vain sivutuotteena siten kuin missä tahansa testissä.
Itse asiassa minähän juuri esitin Vanhasen tms. älykkyystutkijoiden kautta sitä, että ihmiset ovat ryhminä erilaisia. Mutta en väittänyt heidän olevan eriarvoisia.
Erilaisuus on silmiinpistävää, erotat suomalaisen ja kongolaisen, erotat mongolin ja mayan. Eroja on rutosti. Ihmisroduissa on eroja melkein kuin koirissa, geneettisiäkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - elokuu 12, 2020, 07:19:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 11, 2020, 23:17:00
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 10, 2020, 05:46:08
Niin. Kukaanhan ei ole esittänytkään, etteikö ihmiset olisi erilaisia. ÄlykkyysTESTEISSÄ ei mitata aggressiivisuutta tai sitoutumista. Keskittymistäkin vain sivutuotteena siten kuin missä tahansa testissä.
Itse asiassa minähän juuri esitin Vanhasen tms. älykkyystutkijoiden kautta sitä, että ihmiset ovat ryhminä erilaisia. Mutta en väittänyt heidän olevan eriarvoisia.
Erilaisuus on silmiinpistävää, erotat suomalaisen ja kongolaisen, erotat mongolin ja mayan. Eroja on rutosti. Ihmisroduissa on eroja melkein kuin koirissa, geneettisiäkin.

Minä taas esitin, että ihmiset ovat erilaisia. Se taas on fundamentaalisesti eri väite kuin "erilaisuus ryhminä". Biologisesti ihmiset - jos geenejä siis tutkitaan - ovat erittäin samanlaisia kaikki. Se on biologinen fakta. Eikä ihmisirotuja ole olemassakaan. Sekin on biologinen fakta. Silmin erottaminen on enemmän tottumiusta ja harjaantumista kuin geneettistä suurta eroa. Me harjaannumme erottamaan toisistaan hyvinkin samanlaisia, jos sille erottamiselle on tarvetta. Kyllä vaikkapa kuuset metsässä ovat nekin kaikki erilaisia keskenään, mutta jos ihmisellä ei ole mitään tarvetta niitä toisistaan erottaa, niin ne kaikki näyttävät vain - kuusilta. Jos metsäretkeilyä harrastaa vähänlaisesti, saattavat männyt ja katajatkin sotkeentua kuusiin, vaikka ovat ihan eri lajia. Ihminen tuppaa näkemään sen, mitä keskittyy bongaamaan ja mitä odottaakin näkevänsä. Biologinen fakta on, että ihmisen havainnointi on tuollaista. Siksi juuri tuo "silmiinpistävän erilainen" on itse asiassa omien ennakko-odotusten ja aiemman harjaantumisen tulosta. Mutta silti lähipiiri oppii erottamaan toisistaan jopa identtiset kaksoset ihan sujuvasti, vaikka heillä on täsmälleen samat geenit.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - elokuu 28, 2020, 12:37:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 16, 2020, 13:42:17Ei evoluutiolla ole määränpäätä. Ainoa, mikä ratkaisee, on mahdollisimman tehokas lisääntyminen.

Yritykset keskustella palstalla ovat valuneet osaltani hukkaan yllä mainitun kaltaisten laiskojen heittojen vuoksi. Kun kaikki olennaiset jatkokysymykset jäävät vaille pyrkimystäkään löytää vastausta niihin -keskustelijan siirtäessä huomionsa nopeasti jo toisaalle, niin en ihmettele kun keskustelujen aiheet tuntuvat junnaavan samoja ratoja. Lisäksi se kasvattaa turhautumista, koska todellisia yrityksiä perustella yhtäkään näkemystä löytää lukija palstalta aniharvoin. Olisin tosiaan esimerkiksi toivonut, että Kopek olisi yrittänyt perustella väitettään 'evoluution ratkaisevasta tekijästä', ja kertonut mitä olisi merkinnyt, jos teesi ei pidäkään vettä totuuden tiukimmassa merkityksessä. Minulle näet jäi vahvasti kuva, että väitteellä pönkitetään poliittista katsantoa.

Teleologian kielto ('Ei evoluutiolla ole päämäärää') johtuu alkuperäisen teorian muodosta, ja Gould vahvistaa sen tulleen jo Darwinilta. En mene siihen. Minua kiinnostaa tuo jälkimmäinen väite, joka tietääkseni ei vastaa nykyistä kuvaa evoluutiobiologiasta. Päinvastoin: teesi tekee itsessään mahdottomaksi nykyisenlaisen järjestyksen elävässä luonnossa, missä tehottomimpiin kuuluva lisääntyjä eli ihminen dominoi epäterveellä tavalla elollista maailmaa.

Kysymykseni evoluutiosta oli sentään tiedollisesti ratkaistavissa. Jos omia uskomuksiaan haluaa tukea evoluutiolla tai genetiikalla, kuvittelisi keskustelijaa kiinnostavan enemmän kuin siteeksi, mistä noilla tiedonaloilla oikeasti keskustellaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - elokuu 28, 2020, 13:24:37
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - heinäkuu 24, 2020, 22:31:09
Lainaus käyttäjältä: safiiri - heinäkuu 24, 2020, 14:20:48

Tosin - muisti on yksi tekijä, joka nostaa älykkyysosamäärää. Nimenomaan hyvä työmuisti on tarpeen. Älykkyystesteissä tyypillisesti testataan myös muistia:
Sittenhän kannabis ja viina, koska vievät lähimuistin, tyhmentävät. Pitemmällä tähtäimellä myös maitorasva vie muistia ja siten älyä. (Miia Kivipelto, dementian tutkija ja asiantuntija, huomasi että maitorasva ja tyydyttyneet rasvat liittyy dementian, Alzheimerin nopeampaan muotoon ym).

En minä ainakaan hämmästyisi, jos älykkyystestissä saa heikomman gtulokset kananbiksen tai viinan vaikutuksen alaisena. En siitäkään, jos huolellinen harrastuneisuus niiden nauttimisessa tuppaisi alentamaan älykkyysosamäärää. Älykkyyteenhän on todettu syntyvän heikompi hetki jopa siitä, jos on akutteja taloushuolia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 28, 2020, 22:02:48
Helsingin Sanomissa oli muutama päivä sitten kirjoitus, jossa käsiteltiin perimän merkitystä ammatinvalintaan ja tulotasoon.

Lainauksia artikkelista:

"MIKSI luokkatovereista yksi valmistuu sähköasentajaksi, toinen hammaslääkäriksi ja kolmannelta opinnot jäävät peruskouluun?

Vastaus on jonkinlainen sekoitus synnynnäisiä taipumuksia, perhetaustaa ja elämän satunnaisia vaikutteita.

Suurin vaikutus näyttäisi olevan synnynnäisillä geneettisillä taipumuksilla. Tämän vahvistaa suuri, suomalaisten tutkijoiden johdolla tehty tutkimus.

Kymmenientuhansien ihmisten aineistoon perustuvat löydökset kattavat erilaisia yhteiskuntia eri kulttuurialueilta Itä-Aasiasta, Australiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta."


Artikkelissa käsitellään geneettisen perimän lisäksi kotitaustan vaikutusta. Sen on todettu olevan joissakin asioissa merkittävä ja joissakin muissa asioissa vähemmän merkitsevä. Seuraavassa on aihetta koskevia lainauksia jutusta:

"Kotiympäristöllä näyttäisi olevan vain vähän osuutta ihmisten välisiin eroihin mielenterveysongelmissa, alkoholismissa, epä­itsekkyydessä, sinnikkyydessä, itsekontrollissa ja aikuisiän älykkyydessä.

Viime vuonna suomalaiset taloustieteilijät julkaisivat kaksostutkimuksen, jonka mukaan lapsuuden perhe ei selitä juuri lainkaan tuloeroja. Myös kansainvälisissä tutkimuksissa kotiolot selittävät tuloeroista vain keskimäärin kymmenen prosenttia."


Tutkijoille oli yllätys se, että perheen vaikutus on keskimäärin yhtä suuri kaikkialla maailmassa. He olivat olettaneet, että se oli kalliin koulutuksen maassa kuten Yhdysvalloissa perheen merkitys olisi suurempi.

"Voisi luulla, että perhetaustalla olisi enemmän merkitystä Yhdysvalloissa, jossa koulutus on maksullista ja vanhempien varallisuus vaikuttaa siihen, pystyykö lapsi hankkimaan yliopistokoulutuksen. Silti maksuttoman yliopistokoulutuksen Euroopassa perheen merkitys kouluttautumiselle oli yhtä suuri."

Artkkelissa käsitellään myös käyttäytymisgenetiikkaa, jossa ihmisen toiminta vahvistaa tai heikentää geenien vaikutusta.

"KYSE on niin sanotusta aktiivisesta geenien ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Käyttäytymisgenetiikassa tällä tarkoitetaan sitä, että ihmiset hakeutuvat sellaisiin ympäristöihin, jotka tukevat ja vahvistavat heidän geneettisiä taipumuksiaan."

Selostin edellä joitakin pääkohtia Helsingin Sanomien artikkelista. Esitin (valitettavan paljon) suoria lainauksia, jotta mahdolliset tulkintani eivät vääristäisi asia.

Seuraavaksi käsittelen tämän päivän (28.8.) Helsingin Sanomissa ollutta kolumnia, jossa käsitellään samaa asiaa. Tiedetoimittaja Mikko Puttosen kirjoitus on otsikoitu seuraavasti:

"Geenit voivat ehkä kertoa, sijoitatko lottoon vai osakkeisiin
Meille jo syntymässä jaetut taipumukset vaikuttavat osaltaan siihen, kuka tienaa mitäkin."


Kirjoittaja kertoo Harvardin yliopiston tutkimuksesta, jossa kävi ilmi, että entisten eliittisukujen jälkeläiset menestyvät keskimääräistä paremmin, vaikka sukujen väliset erot tasattiin kulttuurivallankumouksen vuosina, jolloin yläluokan omaisuus ja yhteiskunnallinen asema tuhottiin.

"Kommunistihallinto vei 1950–1970-luvuilla rajuin toimin entisen eliitin omaisuuden ja esti lasten korkeamman koulutuksen, jolloin perhetaustaan perustuvat sosioekonomiset erot katosivat vuosikymmeniksi.

Mutta mitä sitten kävi? Vallankumousta edeltävän eliitin lapsenlapset ponkaisivat kuin vieteriukot takaisin pystyyn. He pärjäävät taloudellisesti paremmin ja kouluttautuvat pidemmälle kuin ne, joiden isovanhemmat eivät kuuluneet eliittiin."


Kirjoittaja myöntää henkisten tekijöiden ja arvojen merkityksen yritteliäisyyden säilyttäjänä läpi raskaiden vuosien, mutta katsoo silti geenien eli perimän olleen merkittävä tekijä.

"VAIN ohimennen tutkijat mainitsevat, että synnynnäisillä taipumuksilla ja kyvyillä voi olla jotain tekemistä asian kanssa. Kuitenkin käyttäytymisgenetiikan tutkimukset osoittavat, että juuri ne ratkaisevat yhdessä sattuman kanssa sen, mitä kukakin tienaa. Kotikasvatus ei paljon paina, kuten suomalaiset taloustieteilijät ovat osoittaneet.

Ehkä suvun asenteetkin kulkeutuvat pikemminkin geenien kuin kasvatuksen kautta. Oikeuttaako sitten hyvä onni geneettisissä arpajaisissa tuloerot? "


Noissa jutuissa on yksi yhteinen ongelma. Huomaako kukaan, mikä se on?


https://www.hs.fi/paivanlehti/24082020/art-2000006610389.html
https://www.hs.fi/paivanlehti/28082020/art-2000006615437.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 28, 2020, 22:12:15
Perimä voi merkitä, pidän täysin mahdollisena.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 28, 2020, 22:13:56
Lainaus käyttäjältä: Laika - elokuu 28, 2020, 12:37:28
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 16, 2020, 13:42:17Ei evoluutiolla ole määränpäätä. Ainoa, mikä ratkaisee, on mahdollisimman tehokas lisääntyminen.
Kysymykseni evoluutiosta oli sentään tiedollisesti ratkaistavissa. Jos omia uskomuksiaan haluaa tukea evoluutiolla tai genetiikalla, kuvittelisi keskustelijaa kiinnostavan enemmän kuin siteeksi, mistä noilla tiedonaloilla oikeasti keskustellaan.
Suurin lisääntyminen tuskin on se ideaali, mutta "tehokkain" lisääntyminen?
Hyvä huolenpito jälkeläisistä, eikä suurin mahdollinen jälkeläisten määrä, kuten ehkä aiemmissa yhteiskuntamalleissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 28, 2020, 22:19:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 12, 2020, 07:19:33
Minä taas esitin, että ihmiset ovat erilaisia. Se taas on fundamentaalisesti eri väite kuin "erilaisuus ryhminä". Biologisesti ihmiset - jos geenejä siis tutkitaan - ovat erittäin samanlaisia kaikki. Se on biologinen fakta. Eikä ihmisirotuja ole olemassakaan. Sekin on biologinen fakta...
Genetiikalta olemme liki simpansseja, jopa rottia. Mutta geeneissä on pieniä eroja, jotka muokkaavat ihmisiä. Geenit vaikuttavat sopeutumiseen paikallisiin olosuhteisiin, tauteihin tms. ilmiöihin, joten tietynlaista geneettistä eroa on ihmisroduilla (jotka ovat tosiasioita).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - elokuu 29, 2020, 08:57:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 28, 2020, 22:19:54
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 12, 2020, 07:19:33
Minä taas esitin, että ihmiset ovat erilaisia. Se taas on fundamentaalisesti eri väite kuin "erilaisuus ryhminä". Biologisesti ihmiset - jos geenejä siis tutkitaan - ovat erittäin samanlaisia kaikki. Se on biologinen fakta. Eikä ihmisirotuja ole olemassakaan. Sekin on biologinen fakta...
Genetiikalta olemme liki simpansseja, jopa rottia. Mutta geeneissä on pieniä eroja, jotka muokkaavat ihmisiä. Geenit vaikuttavat sopeutumiseen paikallisiin olosuhteisiin, tauteihin tms. ilmiöihin, joten tietynlaista geneettistä eroa on ihmisroduilla (jotka ovat tosiasioita).

Jos geenien pohjalta asiaa tarkastellaan, ei ole olemassa yhtä afrikkalaista / mustaa rotua, vaan useita. Siten ei voida myöskään esittää mitään kaikkia mustia koskevia väitteitä heidän perimästään, sillä geneettisesti olisi oikeampaa sitten puhua afrikkalaisista roduista, ei afrikkalaisesta rodusta. Vai oletko sitä mieltä, että havaitut geenierot eivät olekaan merkittäviä, eikä niiden perusteella voida jakaa ihmisiä roduiksi?

LainaaLaaja Afrikassa tehty geenitutkimus on pannut lopullisesti pisteen rotukäsitykselle, jolla on jaettu ihmisiä ihonvärin perusteella. Vanhentuneen käsityksen mukaan afrikkalaiset ovat yksi musta rotu, vaikka ihmiskunnan synnyinmantereen väestö on maailman monimuotoisin.

– Afrikkalaista rotua ei ole. Tutkimuksemme osoitti, että ihonväri vaihtelee Afrikassa erittäin paljon ja muuttuu edelleen, sanoo kansainvälistä tutkimusta johtanut professori Sarah Tishkoff Pennsylvanian yliopistosta.
HS 17.10.2017
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 29, 2020, 22:37:53
Esitin aikaisemmassa kirjoituksessani arvion, että Helsingin Sanomien jutussa on yksi yhteinen ongelma. Kysyin, huomaako kukaan, mikä se on. En tiedä, onko kukaan huomannut, mutta vastaan joka tapauksessa itse.

Ongelma on tietysti se, että jutuista puuttuu maininta, että mikään esitetty ei tietenkään päde ihmisiin, joilla virtaa ripauskin afrikkalaista perimää suonissaan. Muutenhan tieteellisiä löydöksiä, että geenit ratkaisevat koulutuksen ja tulotason ja jopa seuran, mihin hakeutuu, voisi käyttää rasistisen todistelun välikappaleena. Mustien kohdallahan on toistettu toistamasta päästyä, että heidän keskimääräisesti muita ryhmiä alhaisempi testiälykkyystasonsa ja koulujen tasokokeiden pistemäärä sekä muut tämän tyyppiset luvut johtuvat ympäristöstä ja vain ympäristöstä. Näin siksi, että rotuja ei ole, ja rotujen (joita ei siis ole) välillä ei ole henkisen puolen eroja vaan ainoastaan vähäpätöisiä eroja ulkonäössä. Kaikki erot selittyvät ympäristöeroilla.

Helsingin Sanomien jutuissa ollaan toista mieltä.

Jos geenit todella ratkaisevat, niin kuin Hesarin jutuissa väitetään, ne ilmeisesti saavat valkoihoisen nuoren menemään yliopiston lukupiiriin ja mustaihoisen nuoren hakeutumaan katujengeihin, jos vähän karrikoidaan. No, tilastojen tasolla joka tapauksessa.

Poimin Hesarin jutusta seuraavan virkkeen:

"Kotiympäristöllä näyttäisi olevan vain vähän osuutta ihmisten välisiin eroihin mielenterveysongelmissa, alkoholismissa, epä­itsekkyydessä, sinnikkyydessä, itsekontrollissa ja aikuisiän älykkyydessä."

Kun viime talvena tästä aiheesta jauhettiin, jotkut todistelivat kiivaasti, että mustien keskimääräisesti heikommat tulokset älykkyysmittauksissa johtuvat heidän vaatimattomasta kotiympäristöstään. Perimällä ei siis olisi juurikaan tekemistä asian kanssa vaan syy älykkyyseroihin löytyisi kodin ympäristöstä. Epäedullisessa ympäristössä lapset saisivat huonoa ruokaa, eikä heillä olisi ympärillään älykkyyttä kehittäviä virikkeitä - vastakohtana paremmalle kotiympäristölle, jossa olisi terveellistä ruokaa ja paljon lukemista ja muita kehittäviä asioita.

Tuollaisilla asioilla ei siis uusimpien tutkimusten mukaan olekaan suurta merkitystä. Jos on tyhmä, ei muutu älykkääksi hyvällä ruualla ja kirjoja lukemalla. Jos on älykäs, edes huono ruoka ja kodin tyhjä kirjahylly ei hävitä älykkyyttä.

Pitäisikö Hesaria vastaan nostaa syyte jostakin? Lehtihän levittää potentiaalisesti rasistisia käsityksiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 29, 2020, 23:37:14
HS voisi journalistiarmeijallaan tutkia vaikka sitä, miten eri roturyhmät ovat menestyneet eri yhteiskunnissa? Tuossa olisi mielenkiintoinen sosiologinen/antropologinen tutkimusaihe. Mutta eiväthän he tuollaiseen kysymykseen tartu, koska PC...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - elokuu 30, 2020, 07:48:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 28, 2020, 22:02:48
"Kommunistihallinto vei 1950–1970-luvuilla rajuin toimin entisen eliitin omaisuuden ja esti lasten korkeamman koulutuksen, jolloin perhetaustaan perustuvat sosioekonomiset erot katosivat vuosikymmeniksi.

Mutta mitä sitten kävi? Vallankumousta edeltävän eliitin lapsenlapset ponkaisivat kuin vieteriukot takaisin pystyyn. He pärjäävät taloudellisesti paremmin ja kouluttautuvat pidemmälle kuin ne, joiden isovanhemmat eivät kuuluneet eliittiin."

Kommunistihallinnon rajut toimet voisivat vertautua vuosikymmenten tai vuosisatojen rakenteelliseen rasismiin ja kolonialismiin.

Nämä käppyrät näyttävät globaalisti aika samanlaisilta:
(https://ourworldindata.org/uploads/2015/07/Flynn-%E2%80%93-World-Regions-750x477.png)
https://ourworldindata.org/intelligence

One major implications of this trend is that an average individual alive today would have an IQ of 130 by the standards of 1910, placing them higher than 98% of the population at that time. Equivalently, an individual alive in 1910 would have an IQ of 70 by today's standards.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - elokuu 30, 2020, 09:24:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Tämä ei ollut Helsingin Sanomien mielipide, vaan siinä kerrottiin tutkimuksen tuomasta ymmärryksestä. Oli tutkittu geenejä. niitä, joista sinä väitit löytyvän eron afrikkalaisen rodun ja valkoisen rodun välillä. Sellaisen eron sijaan löytyi Afrikasta lähinnä useita "rotuja", joiden ihonväri oli vaihteleva ja myös joskus vaalea. Sinä siis nyt yirtät väittää, että nämä geeneissä nähtävillä olevat eroavaisuudet pitäisi kieltää. Vain koska olet ripustautunut ajatukseen, että olisi olemassa yksi mustien rotu ja yksi valkoisten rotu, joilla on erilainen genetiikka. Ei ole - mikäli siis geenejä katsotaan. Geenejä tutkimalla siis johtopäätös on, että jos ihmislaji haluttais jakaa rotuihin, niin niitä olisi paljon useampia kuin mustat, valkoiset, keltaiset ja punaiset. Nimenomaan tuollainen jako on geenien pohjalta perusteeton, eikä ole olemassa (geneettisesti) mustaa rotua. On ennemminkin useita "rotuja", joilla on jollain lailla samanlaisuutta geeneissään. Mutta varsinkin Afrikassa erot näiden ryhmien ("rotujen") välillä ovat sen verran suuria, ettei ole geenien pohjalta perusteltua niitä niputtaa yhteen.

Ikävä kyllä siis oma vaatimuksesi geenierojen tunnustamisesta johtaa päätelmään, ettei ole mitään afrikkalaista mustaa rotua. Päinvastoin pitäisi tunnustaa, että afrikkalaisia ja mustia onkin erilaisia ja geneettisesti toisistaan eroavia useita "rotuja". On siis todella hölmöä yrittää selittää geeniominaisuuksilla kaikkien mustien kykyjä, kun geneettisesti he eivät kuulukaan samaan "rotuun". Jos jotain yhdistäviä piirteitä siis löytyy, on perusteltua olettaa niiden johtuvan JOSTAIN MUUSTA kuin geeniperimästä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 01, 2020, 23:52:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 30, 2020, 09:24:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Tämä ei ollut Helsingin Sanomien mielipide, vaan siinä kerrottiin tutkimuksen tuomasta ymmärryksestä. Oli tutkittu geenejä. niitä, joista sinä väitit löytyvän eron afrikkalaisen rodun ja valkoisen rodun välillä. Sellaisen eron sijaan löytyi Afrikasta lähinnä useita "rotuja", joiden ihonväri oli vaihteleva ja myös joskus vaalea. Sinä siis nyt yirtät väittää, että nämä geeneissä nähtävillä olevat eroavaisuudet pitäisi kieltää. Vain koska olet ripustautunut ajatukseen, että olisi olemassa yksi mustien rotu ja yksi valkoisten rotu, joilla on erilainen genetiikka. Ei ole - mikäli siis geenejä katsotaan. Geenejä tutkimalla siis johtopäätös on, että jos ihmislaji haluttais jakaa rotuihin, niin niitä olisi paljon useampia kuin mustat, valkoiset, keltaiset ja punaiset. Nimenomaan tuollainen jako on geenien pohjalta perusteeton, eikä ole olemassa (geneettisesti) mustaa rotua. On ennemminkin useita "rotuja", joilla on jollain lailla samanlaisuutta geeneissään. Mutta varsinkin Afrikassa erot näiden ryhmien ("rotujen") välillä ovat sen verran suuria, ettei ole geenien pohjalta perusteltua niitä niputtaa yhteen.

Ikävä kyllä siis oma vaatimuksesi geenierojen tunnustamisesta johtaa päätelmään, ettei ole mitään afrikkalaista mustaa rotua. Päinvastoin pitäisi tunnustaa, että afrikkalaisia ja mustia onkin erilaisia ja geneettisesti toisistaan eroavia useita "rotuja". On siis todella hölmöä yrittää selittää geeniominaisuuksilla kaikkien mustien kykyjä, kun geneettisesti he eivät kuulukaan samaan "rotuun". Jos jotain yhdistäviä piirteitä siis löytyy, on perusteltua olettaa niiden johtuvan JOSTAIN MUUSTA kuin geeniperimästä.
En ole puhunut mistään kieltämisestä, tuo on teidän vasurien politiikkaanne. Minä oikeistolaisena hyväksyn erilaisia näkemyksiä. En kiellä erilaisia näkemyksiä.
Itse asiassa olemme kuin koirat, monirotuinen laji. Eromme ovat vähäisempiä, mutta silti olemassaolevia. Ympäristöönsopeutuminen tottakai myös vaikuttaa. Siksi ihmiset näyttävät erilaisilta tropiikissa ja pohjoisessa.
Niin, tämä ei ole ihmisarvokysymys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 02, 2020, 07:57:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 01, 2020, 23:52:58
Lainaus käyttäjältä: safiiri - elokuu 30, 2020, 09:24:48
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 22:13:18
HS toki julistaa agendaansa, ettei ihmisrotuja ole, vaikka muissa nisäkäslajeissa olisikin...!
Kysymys on politisoitunut, "Political correctness" vaikuttaa tieteen tulkintoihin, vaikkei saisi.

Mutta tunnemme neanderthalin- ja denisovan- ihmisiä, heidän geeniperimäähän on euraasialaisissa (1-4%), muttei juurikaan afrikkalaisissa. Väistämätön johtopäätös on se, että eri alueiden ihmisten geeniperimä vaihtelee (vähän, mutta silti).

Tämä ei ollut Helsingin Sanomien mielipide, vaan siinä kerrottiin tutkimuksen tuomasta ymmärryksestä. Oli tutkittu geenejä. niitä, joista sinä väitit löytyvän eron afrikkalaisen rodun ja valkoisen rodun välillä. Sellaisen eron sijaan löytyi Afrikasta lähinnä useita "rotuja", joiden ihonväri oli vaihteleva ja myös joskus vaalea. Sinä siis nyt yirtät väittää, että nämä geeneissä nähtävillä olevat eroavaisuudet pitäisi kieltää. Vain koska olet ripustautunut ajatukseen, että olisi olemassa yksi mustien rotu ja yksi valkoisten rotu, joilla on erilainen genetiikka. Ei ole - mikäli siis geenejä katsotaan. Geenejä tutkimalla siis johtopäätös on, että jos ihmislaji haluttais jakaa rotuihin, niin niitä olisi paljon useampia kuin mustat, valkoiset, keltaiset ja punaiset. Nimenomaan tuollainen jako on geenien pohjalta perusteeton, eikä ole olemassa (geneettisesti) mustaa rotua. On ennemminkin useita "rotuja", joilla on jollain lailla samanlaisuutta geeneissään. Mutta varsinkin Afrikassa erot näiden ryhmien ("rotujen") välillä ovat sen verran suuria, ettei ole geenien pohjalta perusteltua niitä niputtaa yhteen.

Ikävä kyllä siis oma vaatimuksesi geenierojen tunnustamisesta johtaa päätelmään, ettei ole mitään afrikkalaista mustaa rotua. Päinvastoin pitäisi tunnustaa, että afrikkalaisia ja mustia onkin erilaisia ja geneettisesti toisistaan eroavia useita "rotuja". On siis todella hölmöä yrittää selittää geeniominaisuuksilla kaikkien mustien kykyjä, kun geneettisesti he eivät kuulukaan samaan "rotuun". Jos jotain yhdistäviä piirteitä siis löytyy, on perusteltua olettaa niiden johtuvan JOSTAIN MUUSTA kuin geeniperimästä.
En ole puhunut mistään kieltämisestä, tuo on teidän vasurien politiikkaanne. Minä oikeistolaisena hyväksyn erilaisia näkemyksiä. En kiellä erilaisia näkemyksiä.

Tarkoitatko, että geeniero on mielipide, eikä asia, jonka voisi tutkia?

[quote)
Itse asiassa olemme kuin koirat, monirotuinen laji. Eromme ovat vähäisempiä, mutta silti olemassaolevia. Ympäristöönsopeutuminen tottakai myös vaikuttaa. Siksi ihmiset näyttävät erilaisilta tropiikissa ja pohjoisessa.
Niin, tämä ei ole ihmisarvokysymys.
[/quote]

Emme todellakaan ole kuin koirat, joiden rodut ovat ihmisen tekemän jalostuksen tulosta ja joiden rotupuhtautta valvotaan tarkasti ja oikeus rotukoiran statukseen menetetään, mikäli kennel ei noudata Kennelliiton määräyksiä siitä, millaisella sukukirjalla puhdasrptuisuus on varmistettava, kun valikoidaan pentueen vanhemmiksi sopivia koiria. JOs tällaista jatkuvaa rotupuhtauteen pyrkivää jalostusta ei harjoiteta, muuttuvat vapaasti keskenään lisääntyvät koirat nopeasti toisiaan muistuttaviksi ja selvästi erottuvat rotuominaisuudet katoavat ja tasoittuvat koirapopulaatiossa. Ei synny enää tavattoman pieniä ja tavattoman suuria, vaan lähinnä keskikokoisia. Tietenkin terveyttä heikentävät ominaisuudet - kuten mm. hengitysvaikeuksia aiheuttava lyttykuonoisuus - häviävät, sillä ilman ihmisen hoivaa ei sellaisilla koirilla ole mahdollisuutta pärjätä. Luonnossa tai villiintyneenä koira, joka ei pysty hengittämään tai jioksemaan ei oikein menesty.

Koirarotuja ei ole "luonnostaan", eivätkä ne säily ilman jatkuvaa jalostustoimintaa ja pennuttamisen valvontaa. Suuri määrä koirista ei edes ole mitään rotua, vaan ns. sekarotuisia. Rotuominaisuudet käyttäytymisessä ovat kaikki suden normaalia käyttäytymistä, mutta joitakin metsästyskäyttäytymiseen kuuluvia osa-alueita vain on "sammunut". Koira vaikkapa paimentaa, mutta ei metsästä paimentamiaan lampaita. Tai koira noutaa saaliin, mutta jättää sen syömättä. Koira on tavallaan kehitysvammainen susi, jolle ei ole kehittynyt aikuisen yksilön kykyjä ja käytöstä, vaan kehitys on jäänyt puutteelliseksi. Kaikki koirat ovat susiin verrattuna pentumaisia. Tämän ymmärtäen onkin. Varsin selvää, miksei koiraa voi pitää esimerkkinä jostain "luonnosta" ja "luonnollisesta". Sitä siis on todella turhaa tarjota perusteluksi sille, että ihmisrotujakin ihan luontevasti pitäisi olla.

Kukas ne sinusta ihmislajiin olisi jalostanut? Kuka nyt huolehtii siitä, että tämä jalostuksen tuloksena syntynyt rotupuhtaus säilyy? Malli ei ole toiminut edes apartheidissa tai orjayhteiskunnassa, sillä valkoisilla isännillä ei ole koskaan ollut minkäänlaisia estoja lisääntyä mustien naisorjien kanssa. Mustien rotupuhtaudella ei koskaan ollut kenellekään vallanpitäjälle mitään merkitystä. Vain valkoisella. Pienikin pisara ns. mustaa perimää siis teki mustaksi - riippumatta ihonväristä ja geeniperäisistä ominaisuuksista. Koko ihmisrodun käsite on aina ollut vain ja ainoastaan poliittinen ja ideologien. Biologiaa tai geenejä ei koskaan sen perusteeksi ole edes yritetty käyttää. Puhumattakaan siitä, että KUKAAN valkoinen (rotuideologian kannattaja) olisi ollut huolissaan erilaisen geeniperimän omaavien mustien populaatioiden sekoittumisesta. Päinvastoin näitä mustia roudattiin  Amerikkaan ja sotkettiin totaalisesti eri populaatioista tuodut keskenään täysin kadottaen tiedot siitä, mistä heimosta tai seudulta he olivat kotoisin. Kukaan ei koskaan ikinä ole ollut huolissaan mustan väestön geneettisesti erilaisten ryhmien sekoittumisesta. Eikä siitä, millaisia eroja heillä on keskenään ja mitä ominaisuuksia eri ryhmissä esiintyy.

Ihmisrotujen ideologiaa kannattavat luopuvat heti kättelyssä kaikista rotujen olemassaolon edellytyksistä. Edes ihonväri ei olekaan merkityksellinen, kun paljastuu, että suvussa onkin musta isovanhempi. Silloin on ihan yhdentekevää, mikä on pigmentin määrä. Irrelevanttia. Koirista raakataan jalostuslinjasta ulos ne yksilöt, jotka eivät vastaa rotumääritelmän mukaista fenotyyppiä. Valkoinen ihminen todistaa valkoisuutensa sukujuurillaan, ei ihonvärillään, eikä kukaan estä häntä lisääntymästä, vaikka iho olisi liian tumma tai hius liian kihara.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - syyskuu 04, 2020, 14:23:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 29, 2020, 22:37:53
Ongelma on tietysti se, että jutuista puuttuu maininta, että mikään esitetty ei tietenkään päde ihmisiin, joilla virtaa ripauskin afrikkalaista perimää suonissaan.

Kopekin mielestä artikkelien ongelmana siis oli, että ne eivät genetiikan sijaan käsitelleetkään rotuoppia.

Ehkä se onkin geneetikkojen vika. Ne eivät ole tutkineet tarpeeksi afrikkalaisuusgeeniä sinun ja Toopen esittämästä tieteellisestä kritiikistä huolimatta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 04, 2020, 14:44:35
Lainaus käyttäjältä: Laika - syyskuu 04, 2020, 14:23:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 29, 2020, 22:37:53
Ongelma on tietysti se, että jutuista puuttuu maininta, että mikään esitetty ei tietenkään päde ihmisiin, joilla virtaa ripauskin afrikkalaista perimää suonissaan.

Kopekin mielestä artikkelien ongelmana siis oli, että ne eivät genetiikan sijaan käsitelleetkään rotuoppia.

Ehkä se onkin geneetikkojen vika. Ne eivät ole tutkineet tarpeeksi afrikkalaisuusgeeniä sinun ja Toopen esittämästä tieteellisestä kritiikistä huolimatta.

Mielenkiintoinen sinänsä Kopekin ajatus, etä jo ripaus afrikkalaista verta tuottaa perimän, joka ohjaa kouluttamattomuuteen. Hmm. Se siis tekee tyhjäksi ne kaikki ei-afrikkalaiset geenit, joita tuon ripauksen ohessa on valtaosa. Jopas on tujua kamaa. Kun siis ihmisen simpanssinkin geenistö on 95-prosenttisesti samaa, niin aika vähäiseksi täytyy jäädä niiden afrikkageenien osuus sen ihmisen perimässä, jossa sitä on vain "ripaus". Voidaan ehkä jopa tulkita, että ihmisen älykkyyden ja kyvykkyyden määrä riippuu vain hänen "afrikkalaisgeeniensä" määrästä. Muiden geenien vaikutus näihin on olematon.

PS. Huijasin. Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat vain 1,23 % toisistaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 08, 2020, 09:16:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 29, 2020, 23:37:14
HS voisi journalistiarmeijallaan tutkia vaikka sitä, miten eri roturyhmät ovat menestyneet eri yhteiskunnissa? Tuossa olisi mielenkiintoinen sosiologinen/antropologinen tutkimusaihe. Mutta eiväthän he tuollaiseen kysymykseen tartu, koska PC...

Miksei tällaisten tutkimusten pohjalla pitäisi olla todellista geeniperimän tutkimista ja näiden "rotujen" määrittelyä todellisten ja havaittujen geenierojen pohjalta. Nythän tilanne on se, että vaikkapa nämä USA:n roturyhmät määritellään sosiologisesti ja ihmisen oman identifikaation perusteella. Tai silkkojen ulkonäköpiirteiden pohjalta ilman tarkempaa tietoa niiden taustalla olevasta genotyypistä. Eikös oikea tieteellinen tutkimuksen malli pitäisi olla genomin tutkiminen ja sen pohjalle rakennettu rotumääritelmä? Se taas näyttäisi geeniperimätietojen perusteella johtavan päätelmään, että mustaihoinen (tai sellaiseksi identifioituvien porukka) koostuu useammasta afrikkalaisesta rodusta. USA:ssa nämä jo orjia mantereelle tuotaessa sekoitettiin keskenään (ja jatkettiin sekoittumista valkoisiin vielä pitkään), joten käytännössä koko amerikkalainen musta väestö on jo täysin eri rotujen sekoitusta. Siellä tuskin on enää olemassa minkään afrikkalaisen "rodun" edustajia sen väestön joukossa, jonka esi-isät ovat orjakaupassa manterelle tuotuja afrikkalaisia.

Oma "politiikkasi" taitaa vain asettua tällaisen tarkemman geenianalyysin esteeksi. Eihän se nyt sovi, että ne "mustat" eivät oliskaan yksi joukko, josta voisi laukoa yleistäviä väittämiä. Liian hankalaa, ei tarjoa sopivaa pohjaa valkoisen rodun ylemmyysjulistuksille. Unohdetaan siis geenien tutkiminen ja katsotaan vain fenotyyppiä ja sosiologista sijoittumista. Niiden pohjalta voi sitten esittää väitteitä geeneistä - joita ei pidä kuitenkaan tarkemmin erehtyä tutkimaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 09, 2020, 21:18:41
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 04, 2020, 14:44:35
PS. Huijasin. Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat vain 1,23 % toisistaan.
Ihmisen ja rotankin genomit sinänsä eroavat varsin vähän, mutta kyvyt paljon.
Genomin prosentuaalinen ero ei ehkä ratkaise, geenien sisältö enemmänkin? Tietyt geenit, jotka mahdollistivat puhekyvyn, esim..
Kuten sanoin ihmisryhmien genomeissa on eroja, emme ole aivan samanlaisia. Samanveroisia toki.

Safiiri:
LainaaOma "politiikkasi" taitaa vain asettua tällaisen tarkemman geenianalyysin esteeksi. Eihän se nyt sovi, että ne "mustat" eivät oliskaan yksi joukko, josta voisi laukoa yleistäviä väittämiä. Liian hankalaa, ei tarjoa sopivaa pohjaa valkoisen rodun ylemmyysjulistuksille. Unohdetaan siis geenien tutkiminen ja katsotaan vain fenotyyppiä ja sosiologista sijoittumista. Niiden pohjalta voi sitten esittää väitteitä geeneistä - joita ei pidä kuitenkaan tarkemmin erehtyä tutkimaan.

En kiistä mitenkään kulttuurisia tms. vaikutuksia. Olen usein sanonut sitä, ettei äly yksistään ratkaise, kulttuureissakin on eroja.
Jos USA:ssa itä-aasialaisten kulttuuri panostaa koulutukseen juutalaisten tavoin, mutta afroamerikkalainen kulttuuri pitää esikuvina räppäreitä, parittajia ja ho-naisia, minkä ryhmän kuvittelet menestyvän? Kulttuureissa kun on eroja! Mustien pahin ongelma on haitallinen kulttuurinsa.

Juutalaiset ja itä-aasialaiset ja valkoisetkin arvostavat koulutusta. Mustat usein jotain mediakulttuuria tai urheilua. Mutta oma valinta... 8)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 10, 2020, 07:23:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 09, 2020, 21:18:41
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 04, 2020, 14:44:35
PS. Huijasin. Ihmisen ja simpanssin geenit eroavat vain 1,23 % toisistaan.
Ihmisen ja rotankin genomit sinänsä eroavat varsin vähän, mutta kyvyt paljon.
Genomin prosentuaalinen ero ei ehkä ratkaise, geenien sisältö enemmänkin? Tietyt geenit, jotka mahdollistivat puhekyvyn, esim..
Kuten sanoin ihmisryhmien genomeissa on eroja, emme ole aivan samanlaisia. Samanveroisia toki.

Safiiri:
LainaaOma "politiikkasi" taitaa vain asettua tällaisen tarkemman geenianalyysin esteeksi. Eihän se nyt sovi, että ne "mustat" eivät oliskaan yksi joukko, josta voisi laukoa yleistäviä väittämiä. Liian hankalaa, ei tarjoa sopivaa pohjaa valkoisen rodun ylemmyysjulistuksille. Unohdetaan siis geenien tutkiminen ja katsotaan vain fenotyyppiä ja sosiologista sijoittumista. Niiden pohjalta voi sitten esittää väitteitä geeneistä - joita ei pidä kuitenkaan tarkemmin erehtyä tutkimaan.

En kiistä mitenkään kulttuurisia tms. vaikutuksia. Olen usein sanonut sitä, ettei äly yksistään ratkaise, kulttuureissakin on eroja.
Jos USA:ssa itä-aasialaisten kulttuuri panostaa koulutukseen juutalaisten tavoin, mutta afroamerikkalainen kulttuuri pitää esikuvina räppäreitä, parittajia ja ho-naisia, minkä ryhmän kuvittelet menestyvän? Kulttuureissa kun on eroja! Mustien pahin ongelma on haitallinen kulttuurinsa.

Juutalaiset ja itä-aasialaiset ja valkoisetkin arvostavat koulutusta. Mustat usein jotain mediakulttuuria tai urheilua. Mutta oma valinta... 8)

Edelleen - jos tutkitaan geenejä, ei ole perusteita pitää kaikkia mustia saman rodun edustajina. Siten väitteet, joiden pohjalla on jokin tilastollinen havainto "mustista", eivät voi todistaa "mustan rodun" geeniperimästä. Koska geneettisesti ei ole perusteita heitä niputtaa yhdeksi "roduksi". On siis joko luovuttava esittämästä, että rotu perustuu geneettisiin eroihin ihmisryhmien välillä, tai todella pyrittävä rajaamaan nämä rodut uudestaan geenierojen pohjalta. Et voi sekä syödä että säästää tätä kakkua. Mahdollisuuden tähän menetit, kun geenejä opittiin tutkimaan suoraan, eikä enää tarvinnut tyytyä tekemään niistä oletuksia fenotyypin perusteella.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 16, 2020, 20:42:32
Ok, tietyt kulttuuripiirit ovat menestyksellisempiä kuin toiset, jos ei roduista puhuta.
Lopputulos silti on sama. Tiedätkö itse yhtään mustien kulttuurin luomaa menestysvaltiota?
Keltaisten ja valkoisten luomia on.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 17, 2020, 08:11:49
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 16, 2020, 20:42:32
Ok, tietyt kulttuuripiirit ovat menestyksellisempiä kuin toiset, jos ei roduista puhuta.
Lopputulos silti on sama. Tiedätkö itse yhtään mustien kulttuurin luomaa menestysvaltiota?
Keltaisten ja valkoisten luomia on.

Äläs nyt väistele. Et voi yhtäkkiä ryhtyä keskenäsi leikkimään, että aivan toiseen asiaan kirjoittamani vastaus   on nyt joku väite tai kannanotto jostain muusta. Sinä halusit keskustella ns. rotujen geenieroista. Se on myös juonteen otsikossa esitelty aihe. Minä väitin, että geneettisesti ei ole mitään yhtä mustaa rotua, vaan oikeastaan pitäisi puhua monesta eri rodusta. Tämä loogisesti kumoaa ajatuksen, että jokin "mustan rodun genetiikka" tuottaa heikompaa menestystä (heikompaa älykkyyttä). Ei se voi, jos ei ole olemassakaan mitään kaikille mustille tyypillistä geeniperimää. Silloin pitäisi tutkia niistä jokainen erikseen. Mustasta fenotyypistä ei siis voi päätellä rotua, mikäli ajatellaan rodun tarkoittavan geneettisesti toisiaan muistuttavien ja myös muista joukoista eroavien yksilöiden joukkoa.

Jos nyt sitten todetaan, että kyse ei olekaan geeniperimästä, vaan kulttuurisista eroista, niin sä uppoat ihan samaan ongelmaan. Ei ole yhtä ja yhtenäistä mustien kulttuuria. Se on täysin vajaaälyinen väite, sillä se tarkoittaisia, että vaikkapa Afrikan itärannikolla olisi sama kulttuuri kuin Australian aboriginaaleilla ja toisaalta tämä sama kulttuuri olisi myös edelleen voimissaan Amerikan mustalla väestöllä, vaikka he ovat eläneet jo sukupolvien ajan keskellä amerikkalaista kulttuuria. Alunperin vieläpä orjakaupassa irrotettuina omista kulttuurisista juuristaan ja täysin sekoittuneena ihan muilta Afrikan alueilta laivattuihin mustiin. On täysin mahdoton ajatuskin, että kulttuuri - joka siis ei siirry geeneissä, vaan opitaan vanhemmilta ja yhteisöltä jossa kasvaa - voisi säilyä tuossa. Tai olla samaa sellaisten ihmisryhmien välillä, jotka eivät ole toistensa kanssa tekemisissä (afrikkalaiset ja aboriginaalit). Ikävä kyllä Toope oma kysymyksesi vastattuna "ei" viittaa vain ja ainoastaan siihen, että kysymys ei ole kulttuurin heikkoudesta (koska yhtä mustien kulttuuria ei ole), vaan ennemminkin siitä valkoisten kulttuurisesta valta-asemasta, joka estää ja haittaa kaikkia ei-valkoisia. Kuuluisa oma lempilapsesi eli länsimainen kulttuuri on toden totta levittäytynyt joka puolelle maailmaa. Se on se kaikkialla vaikuttava tekijä, joka tuottaa toisiaan muistuttavia olosuhteita sekä Afrikassa, Australiassa että Amerikassa asettaen fenotyypiltään tai sukutaustansa perusteella mustat / ei-valkoiset heikompaan asemaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - syyskuu 17, 2020, 11:37:53
Jos ihonväri merkitsisi jotain älykkyydessä niin Tikkurilan värikartta saisi uusia sovellutuksia. Hankalan aikaavievät Mensan testit voitaisiin korvata vertaamalla nahan väriä pisteytettyihin värikoodeihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 18, 2020, 21:25:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 17, 2020, 11:37:53
Jos ihonväri merkitsisi jotain älykkyydessä niin Tikkurilan värikartta saisi uusia sovellutuksia....
Ei kukaan väitä, että ihonväri merkitsisi mitään älykkyydessä, vaan geneettinen perimä, jonka eräs ilmiö on ihonväri, ehkä riippumatta älystä. Älykkyystutkimus ei perustu ihonväriin, vaan ihmisryhmien geeniperimään. Niiden teorioiden mukaan joillakin ihmisryhmillä on korkeampi älykkyys, kuin toisilla ryhmillä.

Miksikö ei älyssä voisi olla eroja, kun fyysisissä ominaisuuksissakin on? Indonesialaiset ovat lyhytkasvuisia, kun verrataan hollantilaisiin tai tansanian porukkaan. Eroja on. Miksei muissakin asioissa? Geenieroja mielestäni on, mutta kulttuurierot ratkaisevat enemmän, vrt. juutalaisten ja romanien menestys Euroopassa. Ensimmäinen ryhmä menestyy, jälkimmäinen on... niin!

Kulttuureissa on eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 19, 2020, 08:09:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 18, 2020, 21:25:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 17, 2020, 11:37:53
Jos ihonväri merkitsisi jotain älykkyydessä niin Tikkurilan värikartta saisi uusia sovellutuksia....
Ei kukaan väitä, että ihonväri merkitsisi mitään älykkyydessä, vaan geneettinen perimä, jonka eräs ilmiö on ihonväri, ehkä riippumatta älystä. Älykkyystutkimus ei perustu ihonväriin, vaan ihmisryhmien geeniperimään. Niiden teorioiden mukaan joillakin ihmisryhmillä on korkeampi älykkyys, kuin toisilla ryhmillä.

Miksikö ei älyssä voisi olla eroja, kun fyysisissä ominaisuuksissakin on? Indonesialaiset ovat lyhytkasvuisia, kun verrataan hollantilaisiin tai tansanian porukkaan. Eroja on. Miksei muissakin asioissa? Geenieroja mielestäni on, mutta kulttuurierot ratkaisevat enemmän, vrt. juutalaisten ja romanien menestys Euroopassa. Ensimmäinen ryhmä menestyy, jälkimmäinen on... niin!

Kulttuureissa on eroja.

Mutta siis uudestaan - tutkitusti ne afrikkalaisten geenierot ovat sen verran suuria, ettei ole perusteltua puhua "mustasta rodusta". Jos siis rodulla on jotain tekemistä geenien kanssa. Siten - kaikki selitykset siitä, miten mustat ei ole yhtä älykkäitä kuin valkoiset, ei saa tuekseen mustia yhdistävää geeniperimää. Siten KAIKKIA mustia koskevat havainnot eivät voi selittyä "mustalla" geeniperimällä - koska sellaista ei ole. Mustia yhdistää samanlaisen geeniperimän sijaan - ihonväri.

Kulttuurierojen kanssa joudut aivan saman ongelman eteen. Ei ole Mitään "mustien kulttuuria", vaan niitä on lukuisia erilaisia. Sen sijaan länsimainen kulttuuri on levittäytynyt joka puolelle maailmaa. Se on selvästi näitä eri alueita yhdistävä tekijä. Länsimainen kulttuuri löytyy joka puolelta maapalloa kolonialismin seurauksena.  Se on kulttuuri, joka on nähnyt mustat yhtenäisenä joukkona - rotuna. Siten mustien asema ja ("heikko menestys") selittyy helposti tällä. Se on se kaikkia mustia ympäri maailmaa yhdistävä tekijä. Valkoiseen kulttuuriin kuuluva rotuajattelu ja "valkoisen rodun" nostaminen muiden yläpuolelle. Kyllä, kyse on kulttuureista. Mutta ns. mustien kulttuureissa näkemäsi heikkous on hyvinkin suurelta osin itse asiassa valkoisen kulttuurin vika. Se on levittäytynyt ympäri maailmaa, anastanut vallan itselleen kolonialismin myötä ja siten sotkeutunut pahan kerran niiden muiden kulttuurien alueille. Ei siis ole havaintomateriaalia, jossa niitä pääsisi tarkastelemaan ILMAN tätä valkoisen länsimaisen kulttuurin vaikutusta. Havaintoja ei siis ole mahdollista edes tehdä muista kulttuureista, vaan kyse on aina siitä, miten tuo toinen kulttuuri kussakin tapauksessa pärjää, kun tämä länsimainen kulttuuri sitä runnoo. Yleensä sitä huonommin, mitä paremmat luonnonvarat yms. löytyy. Tai - koko toisen kulttuurin väestö luokitellaan "raaka-aineeksi" ja rahdataan kaupattavaksi.

Väitteesi: Musta rotu on heikompaa älyllisesti.
Edellytykset: On olemassa mustaihoinen väestö, joka on geneettisesti toistensa kaltaista.
Päätelmä: Edellytykset eivät täyty, joten geeniperimä ei voi selittää "mustien" älykkyyden tasoa.

Väitteesi: Mustien kulttuuri on huonompaa.
Edellytykset: On olemassa yhteinen mustien kulttuuri.
Päätelmä: Tällaista ei ole, joten väite  "mustien kulttuurista" ei kohdistu olemassaolevaan asiaan.

PS. Muistutan, että ne Vanhasen älykkyystutkimukset on jo erittäin kyseenalaisiksi todettu. Yksi ongelma oli mm. se, että käytettyjä äo-lukemia ei oltu saatu testeillä, vaan esim. arvaamalla ne samanlaisiksi kuin naapurimaan väestöllä. Siis - tutkitaan, onko afrikkalaisilla kaikilla yhtä heikko älykkyys, mutta datana on oma arvio, joka perustuu tähän oletukseen, kun äo-testidataa ei ole saatavilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 19, 2020, 22:36:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 19, 2020, 08:09:53
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 18, 2020, 21:25:53
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - syyskuu 17, 2020, 11:37:53
Jos ihonväri merkitsisi jotain älykkyydessä niin Tikkurilan värikartta saisi uusia sovellutuksia....
Ei kukaan väitä, että ihonväri merkitsisi mitään älykkyydessä, vaan geneettinen perimä, jonka eräs ilmiö on ihonväri, ehkä riippumatta älystä. Älykkyystutkimus ei perustu ihonväriin, vaan ihmisryhmien geeniperimään. Niiden teorioiden mukaan joillakin ihmisryhmillä on korkeampi älykkyys, kuin toisilla ryhmillä.

Miksikö ei älyssä voisi olla eroja, kun fyysisissä ominaisuuksissakin on? Indonesialaiset ovat lyhytkasvuisia, kun verrataan hollantilaisiin tai tansanian porukkaan. Eroja on. Miksei muissakin asioissa? Geenieroja mielestäni on, mutta kulttuurierot ratkaisevat enemmän, vrt. juutalaisten ja romanien menestys Euroopassa. Ensimmäinen ryhmä menestyy, jälkimmäinen on... niin!

Kulttuureissa on eroja.

Mutta siis uudestaan - tutkitusti ne afrikkalaisten geenierot ovat sen verran suuria, ettei ole perusteltua puhua "mustasta rodusta". Jos siis rodulla on jotain tekemistä geenien kanssa. Siten - kaikki selitykset siitä, miten mustat ei ole yhtä älykkäitä kuin valkoiset, ei saa tuekseen mustia yhdistävää geeniperimää. Siten KAIKKIA mustia koskevat havainnot eivät voi selittyä "mustalla" geeniperimällä - koska sellaista ei ole. Mustia yhdistää samanlaisen geeniperimän sijaan - ihonväri.

Kulttuurierojen kanssa joudut aivan saman ongelman eteen. Ei ole Mitään "mustien kulttuuria", vaan niitä on lukuisia erilaisia. Sen sijaan länsimainen kulttuuri on levittäytynyt joka puolelle maailmaa. Se on selvästi näitä eri alueita yhdistävä tekijä. Länsimainen kulttuuri löytyy joka puolelta maapalloa kolonialismin seurauksena.  Se on kulttuuri, joka on nähnyt mustat yhtenäisenä joukkona - rotuna. Siten mustien asema ja ("heikko menestys") selittyy helposti tällä. Se on se kaikkia mustia ympäri maailmaa yhdistävä tekijä. Valkoiseen kulttuuriin kuuluva rotuajattelu ja "valkoisen rodun" nostaminen muiden yläpuolelle. Kyllä, kyse on kulttuureista. Mutta ns. mustien kulttuureissa näkemäsi heikkous on hyvinkin suurelta osin itse asiassa valkoisen kulttuurin vika. Se on levittäytynyt ympäri maailmaa, anastanut vallan itselleen kolonialismin myötä ja siten sotkeutunut pahan kerran niiden muiden kulttuurien alueille. Ei siis ole havaintomateriaalia, jossa niitä pääsisi tarkastelemaan ILMAN tätä valkoisen länsimaisen kulttuurin vaikutusta. Havaintoja ei siis ole mahdollista edes tehdä muista kulttuureista, vaan kyse on aina siitä, miten tuo toinen kulttuuri kussakin tapauksessa pärjää, kun tämä länsimainen kulttuuri sitä runnoo. Yleensä sitä huonommin, mitä paremmat luonnonvarat yms. löytyy. Tai - koko toisen kulttuurin väestö luokitellaan "raaka-aineeksi" ja rahdataan kaupattavaksi.

Väitteesi: Musta rotu on heikompaa älyllisesti.
Edellytykset: On olemassa mustaihoinen väestö, joka on geneettisesti toistensa kaltaista.
Päätelmä: Edellytykset eivät täyty, joten geeniperimä ei voi selittää "mustien" älykkyyden tasoa.

Väitteesi: Mustien kulttuuri on huonompaa.
Edellytykset: On olemassa yhteinen mustien kulttuuri.
Päätelmä: Tällaista ei ole, joten väite  "mustien kulttuurista" ei kohdistu olemassaolevaan asiaan.

PS. Muistutan, että ne Vanhasen älykkyystutkimukset on jo erittäin kyseenalaisiksi todettu. Yksi ongelma oli mm. se, että käytettyjä äo-lukemia ei oltu saatu testeillä, vaan esim. arvaamalla ne samanlaisiksi kuin naapurimaan väestöllä. Siis - tutkitaan, onko afrikkalaisilla kaikilla yhtä heikko älykkyys, mutta datana on oma arvio, joka perustuu tähän oletukseen, kun äo-testidataa ei ole saatavilla.
Ei ole yhtä afrikkalaista kulttuuria, tuo pitää paikkansa. Ehkä kuitenkin on olemassa piirteitä, jotka ovat yhtäläisiä ja myös eroavia länsimaisesta kulttuurista?

Nostavatko valkoiset itse kulttuuriaan ylemmäksi, vai onko kyse afrikkalaisten ryhmien alemmuuskompleksista? Tietyssä mielessä ymmärrettävää, kun rautatiet, teollisuus, lääketiede ja moderni koulutus on eurooppalaisten tuomaa Afrikassa. Ei se kolonialismi vain pahaa tuonut.

Kulttuurien menestystä voidaan vertailla, hyvinvoinnilla, saavutuksilla tms.. Tietyt kulttuurit eivät luo taidetta tai tiedettä, kuten toiset. Jokainen sen näkee, siten kulttuureissa on eroja.

ÄO-tutkimukset käsittääkseni ovat päteviä tieteellisten metodien kautta. Niitä kritisoidaan toki, mutta enimmäkseen tulosten perusteella, ei  tieteellisten metodien virheiden vuoksi.

Yhteiskunnallisen selviytymisen taso on myös asia, joka kertoo yhteisön kyvystä sopeutua. Tarkoitan tällä sitä, että meikäläinen pohjois-eurooppalainen yhteiskunta sopeutuu ympäristöönsä ja yhteiskuntaansa. Emme enää tee liikaa lapsia, kykenemme ymmärtämään sen, että energiantuotantomme ja elintapamme ovat asioita, joita pitää sopeuttaa maailman terveyteen.

Minä haluan samaa sopeutumista afrikkalaisilta, enkä halua heitä olevan tulevaisuudessa useita miljardeja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 20, 2020, 17:05:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 16, 2020, 20:42:32
Ok, tietyt kulttuuripiirit ovat menestyksellisempiä kuin toiset, jos ei roduista puhuta.
Lopputulos silti on sama. Tiedätkö itse yhtään mustien kulttuurin luomaa menestysvaltiota?
Keltaisten ja valkoisten luomia on.

Ei ole mitään "mustien kulttuuria", vaan useita kulttuureita. Niitä yhdistää - kuten kirjoitin - lähinnä se, että kaikki ovat joutuneet länsimaisen kulttuurin harjoittaman kolonialismin vaikutuksen alle. SE on se niitä kaikkia yhdistävä tekijä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 22, 2020, 01:21:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 20, 2020, 17:05:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 16, 2020, 20:42:32
Ok, tietyt kulttuuripiirit ovat menestyksellisempiä kuin toiset, jos ei roduista puhuta.
Lopputulos silti on sama. Tiedätkö itse yhtään mustien kulttuurin luomaa menestysvaltiota?
Keltaisten ja valkoisten luomia on.

Ei ole mitään "mustien kulttuuria", vaan useita kulttuureita. Niitä yhdistää - kuten kirjoitin - lähinnä se, että kaikki ovat joutuneet länsimaisen kulttuurin harjoittaman kolonialismin vaikutuksen alle. SE on se niitä kaikkia yhdistävä tekijä.
Sen kolonialismin, joka loi teitä, rautateitä, sairaaloita, kouluja ja hallintoa Afrikkaanko?
Mitä loivat ennen kolonialismia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 22, 2020, 07:00:06
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 22, 2020, 01:21:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 20, 2020, 17:05:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 16, 2020, 20:42:32
Ok, tietyt kulttuuripiirit ovat menestyksellisempiä kuin toiset, jos ei roduista puhuta.
Lopputulos silti on sama. Tiedätkö itse yhtään mustien kulttuurin luomaa menestysvaltiota?
Keltaisten ja valkoisten luomia on.

Ei ole mitään "mustien kulttuuria", vaan useita kulttuureita. Niitä yhdistää - kuten kirjoitin - lähinnä se, että kaikki ovat joutuneet länsimaisen kulttuurin harjoittaman kolonialismin vaikutuksen alle. SE on se niitä kaikkia yhdistävä tekijä.
Sen kolonialismin, joka loi teitä, rautateitä, sairaaloita, kouluja ja hallintoa Afrikkaanko?
Mitä loivat ennen kolonialismia?

No vaikkapa Egyptin korkeakulttuurin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 22, 2020, 22:40:35
Nnnjoo... :)
Mutta ei se musta Afrikka.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 22, 2020, 22:40:35
Nnnjoo... :)
Mutta ei se musta Afrikka.

Afrikan varhaisista kulttuureista me emme oikeastaan tiedä kovin paljoa. Mutta siellä on niitä ollut ja mm. kauppaa on käyty. Hyvin myös osaat jälleen siirtää maalitolppia. Egypti on Afrikassa. Puhuit Afrikasta. Eikä se sun moite ja mäkätys todellakaan aiemmin tarkoittanut, että Pohjois-Afrikka olisi mielestäsi ihan kelpo mesta ja hienojen kulttuurien ja älykkäiden kansojen kokoelma. Se menee sinun puheissasi kyllä siihen samaan huonojen kulttuurien laariin kuin lähi-itäkin (se, jossa sitten niitä meidänkin historiamme tuntemia korkeakulttuureita on ollut ja kukoistanut).

"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - syyskuu 23, 2020, 10:55:17
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 20, 2020, 17:05:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 16, 2020, 20:42:32
Ok, tietyt kulttuuripiirit ovat menestyksellisempiä kuin toiset, jos ei roduista puhuta.
Lopputulos silti on sama. Tiedätkö itse yhtään mustien kulttuurin luomaa menestysvaltiota?
Keltaisten ja valkoisten luomia on.

Ei ole mitään "mustien kulttuuria", vaan useita kulttuureita. Niitä yhdistää - kuten kirjoitin - lähinnä se, että kaikki ovat joutuneet länsimaisen kulttuurin harjoittaman kolonialismin vaikutuksen alle. SE on se niitä kaikkia yhdistävä tekijä.
Mitkähän kaikki kulttuurit lasketaan mustiksi white power -rasistipiireissä?
- Saharan eteläpuoleisten Afrikan kansojen monen monituiset kulttuurit
- Intian (etelässä?) olevat melkoisen tummien ihmisten kulttuurit eri osavaltioisssa
- Australian aboriginaalien (eri heimojen tai kansojen?) monet kulttuurit
- Melanesian tai Oseanian asukkaiden monet kulttuurit
- USA:n mustien kulttuuri
- USA:n mustien ja valkoisten ja muiden "rotujen" jälkeläisten kulttuurit
- Karibian mustien kulttuuri

Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on kansoja, joiden iho on vaaleampi kuin tummimpien (etelä)aasialaisten. Onko ensinmainittujen kulttuuri kuitenkin "musta"? Millä perusteella? Ihon pigmentinkö? Jos vastaus on kyllä, näkevätkö palstarasistit tässä yhtään mitään ristiriitaa?

Pelkästään Afrikassa:

(https://www.microbe.tv/twievo/wp-content/uploads/sites/6/2018/02/Screenshot-2018-02-27-22.02.52-300x163.png)

Loci associated with skin pigmentation identified in African populations (https://science.sciencemag.org/content/358/6365/eaan8433)(Science / AAAS)

CONCLUSION
We identify previously uncharacterized genes and variants associated with skin pigmentation in ethnically diverse Africans. These genes have diverse functions, from repairing UV damage to playing important roles in melanocyte biology. We show that both dark and light pigmentation alleles arose before the origin of modern humans and that both light and dark pigmented skin has continued to evolve throughout hominid history. We show that variants associated with dark pigmentation in Africans are identical by descent in South Asian and Australo-Melanesian populations. This study sheds light on the evolutionary history, and adaptive significance, of skin pigmentation in humans.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - syyskuu 23, 2020, 13:33:24
Tuollaiset selitykset ovat liian monimutkaisia, jotta edes väittelisitte niiden nyansseista palstalle jostain syystä hyväksytyn vakionimimerkin kanssa.

Aurinko kiertää Maata. Senhän todistaa, miten aurinko aamuisin nousee ja iltaisin laskee.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:51:35
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 22, 2020, 22:40:35
Nnnjoo... :)
Mutta ei se musta Afrikka.

Afrikan varhaisista kulttuureista me emme oikeastaan tiedä kovin paljoa. Mutta siellä on niitä ollut ja mm. kauppaa on käyty. Hyvin myös osaat jälleen siirtää maalitolppia. Egypti on Afrikassa. Puhuit Afrikasta. Eikä se sun moite ja mäkätys todellakaan aiemmin tarkoittanut, että Pohjois-Afrikka olisi mielestäsi ihan kelpo mesta ja hienojen kulttuurien ja älykkäiden kansojen kokoelma. Se menee sinun puheissasi kyllä siihen samaan huonojen kulttuurien laariin kuin lähi-itäkin (se, jossa sitten niitä meidänkin historiamme tuntemia korkeakulttuureita on ollut ja kukoistanut).

"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Saharan pohjoispuolinen Afrikka on pitkälti eri asia, kuin eteläpuolinen.
Egyptiläiset ja pohjois-afrikkalaiset lienevät läheisempiä geneettisesti eurooppalaisille kuin Saharan eteläpuolisille kansoille.

Toisaalta Etiopian/Somalian väestöt ovat lähempänä Arabian niemimaan asukkaita (Jemen), kuin ehkä ymmärretään. Jemen muuten on hajonnut valtio...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:54:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Ei, vaan koska oli Roomalle vihollinen. Kaupungin perustivat nykyisen Libanonin asukkaat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 25, 2020, 21:55:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:54:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Ei, vaan koska oli Roomalle vihollinen. Kaupungin perustivat nykyisen Libanonin asukkaat.

Kaupunki Afrikassa, joka oli sen verran merkittävä, että se Roomaa vihollisena häiritsi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 25, 2020, 23:52:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 21:55:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:54:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Ei, vaan koska oli Roomalle vihollinen. Kaupungin perustivat nykyisen Libanonin asukkaat.

Kaupunki Afrikassa, joka oli sen verran merkittävä, että se Roomaa vihollisena häiritsi.
Ymmärrätkö antiikin historiaa. Karthago oli paljon läheisempi kaupunki Roomalle, mitä sinä aikana Turku olisi ollut Oululle! Vielä 1700-luvulla Turku oli Tukholmalle läheisempi kaupunki kuin mikään pohjois-Ruotsin pitäjä. Ei ollut teitä syrjäseuduilla, meri oli se tärkein tie!
Karthago miltei nitisti Rooman, aika vähällä oli. Avaapas Safiiri historiankirjasi...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 26, 2020, 08:08:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 23:52:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 21:55:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:54:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Ei, vaan koska oli Roomalle vihollinen. Kaupungin perustivat nykyisen Libanonin asukkaat.

Kaupunki Afrikassa, joka oli sen verran merkittävä, että se Roomaa vihollisena häiritsi.
Ymmärrätkö antiikin historiaa. Karthago oli paljon läheisempi kaupunki Roomalle, mitä sinä aikana Turku olisi ollut Oululle! Vielä 1700-luvulla Turku oli Tukholmalle läheisempi kaupunki kuin mikään pohjois-Ruotsin pitäjä. Ei ollut teitä syrjäseuduilla, meri oli se tärkein tie!
Karthago miltei nitisti Rooman, aika vähällä oli. Avaapas Safiiri historiankirjasi...

Kyllä. Juuri sitä tarkoitankin. Siellä Afrikassa siis oli sittenkin jotakin sellaista, joka oli jopa antiikin Roomalle merkittävää. Karthago todellakin on Afrikassa. Avaa karttakirjasi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 28, 2020, 23:51:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 26, 2020, 08:08:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 23:52:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 21:55:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:54:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Ei, vaan koska oli Roomalle vihollinen. Kaupungin perustivat nykyisen Libanonin asukkaat.

Kaupunki Afrikassa, joka oli sen verran merkittävä, että se Roomaa vihollisena häiritsi.
Ymmärrätkö antiikin historiaa. Karthago oli paljon läheisempi kaupunki Roomalle, mitä sinä aikana Turku olisi ollut Oululle! Vielä 1700-luvulla Turku oli Tukholmalle läheisempi kaupunki kuin mikään pohjois-Ruotsin pitäjä. Ei ollut teitä syrjäseuduilla, meri oli se tärkein tie!
Karthago miltei nitisti Rooman, aika vähällä oli. Avaapas Safiiri historiankirjasi...

Kyllä. Juuri sitä tarkoitankin. Siellä Afrikassa siis oli sittenkin jotakin sellaista, joka oli jopa antiikin Roomalle merkittävää. Karthago todellakin on Afrikassa. Avaa karttakirjasi.
Karthago oli foinikialaisten luoma kaupunki, siis nykypäivän Libanonin ex-kansojen luoma valtio, ei afrikkalaisten.
Luepa sitä historiaa... ???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - syyskuu 29, 2020, 07:46:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 28, 2020, 23:51:59
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 26, 2020, 08:08:13
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 23:52:24
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 25, 2020, 21:55:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 25, 2020, 21:54:45
Lainaus käyttäjältä: safiiri - syyskuu 23, 2020, 07:33:07
"Karthago on hävitettävä" ei ole lausahdus, joka olisi syntynyt siksi, että tämä Afrikan kaupunki olisi ollut surkean heikko ja merkityksetön.
Ei, vaan koska oli Roomalle vihollinen. Kaupungin perustivat nykyisen Libanonin asukkaat.

Kaupunki Afrikassa, joka oli sen verran merkittävä, että se Roomaa vihollisena häiritsi.
Ymmärrätkö antiikin historiaa. Karthago oli paljon läheisempi kaupunki Roomalle, mitä sinä aikana Turku olisi ollut Oululle! Vielä 1700-luvulla Turku oli Tukholmalle läheisempi kaupunki kuin mikään pohjois-Ruotsin pitäjä. Ei ollut teitä syrjäseuduilla, meri oli se tärkein tie!
Karthago miltei nitisti Rooman, aika vähällä oli. Avaapas Safiiri historiankirjasi...

Kyllä. Juuri sitä tarkoitankin. Siellä Afrikassa siis oli sittenkin jotakin sellaista, joka oli jopa antiikin Roomalle merkittävää. Karthago todellakin on Afrikassa. Avaa karttakirjasi.
Karthago oli foinikialaisten luoma kaupunki, siis nykypäivän Libanonin ex-kansojen luoma valtio, ei afrikkalaisten.
Luepa sitä historiaa... ???

Siis - miten tämä nyt on ymmärrettävä? "Afrikkalaiset" ovat jotain muuta kuin ihmiset Afrikassa? Mistä nämä "afrikkalaiset" voi tunnistaa? Ilmeisesti ei siitä, missä he asuvat ja elävät. Sukujuurista? Köh - siinä tapauksessa kaikki ihmiset ovat afrikkalaisia. Sieltähän ihmislaji on kotoisin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - syyskuu 30, 2020, 21:25:25
En kritisoinut afrikkalaisia, totesin vaan (historian mukaan), että foinikialaiset perustivat Karthagon, eivät afrikkalaiset.
En toki ole afrikkalaisten kulttuurien suurin fani muutenkaan... (ehkä Egyptin).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 01, 2020, 07:10:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2020, 21:25:25
En kritisoinut afrikkalaisia, totesin vaan (historian mukaan), että foinikialaiset perustivat Karthagon, eivät afrikkalaiset.
En toki ole afrikkalaisten kulttuurien suurin fani muutenkaan... (ehkä Egyptin).

Sinä kyselit afrikkalaisten saavutusten perään. Minä muistutin sinua muutamasta sellaisesta. Nyt kun huomasit "unohtaneesi" harmillisesti jopa ne tunnetuimmat, ei asia enää sinua kiinnostakaan, vaan ryhdyt jutustelemaan niitänäitämuita. Yrität luoda valheellista kuvaa, että tämä teema olisi tullut keskusteluun minun taholtani ja sinä "vain tarkensit historiallisia yksityiskohtia". Miksi kyselet afrikkalaisten saavutusten perään, jos et ole niistä edes lopulta kiinnostunut? Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä kulttuureja fanitat tai mitä et. Kyse oli omasta typerästä väitteestäsi, ettei Afrikassa olisi ollut mitään koskaan. Siitä huolimatta, että KOKO IHMISLAJI on sieltä peräisin.

Lisäksi muinaisia afrikkalaisia kulttuureja ei edes juurikaan tunneta. On vähän paha esittää niiden ansioista arveluita, jos tietoakaan ei ole. Valkoinen kulttuuri on - ei mitenkään hämmästyttävästi - ollut huomattavasti innokkaampi kaivelemaan omia juuriaan. Länsimaisen kulttuurin historia on kaivettu esiin arkeologien ahkeruudella, mutta Afrikassa tätä ei ole juurikaan tehty - ihan sitä läheisintä Välimeren rannikkoa lukuunottamatta. Sen verran kuitenkin tiedetään, että siellä on ollut kulttuureja ja yhteisöjä, jotka ovat olleet  mm. aktiivisia kaupankävijöitä. Muinaisina aikoina on kuitenkin aika luonnolliset syyt sille, miksei kaukaisimman Afrikan (Välimereltä kaukaisimman) kulttuureilla ollut yhtä aktiivisia kauppa- ja muita suhteita kreikkalaisiin tai roomalaisiin. Mutta eipä ollut suomalaisillakaan...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 02, 2020, 22:01:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2020, 07:10:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2020, 21:25:25
En kritisoinut afrikkalaisia, totesin vaan (historian mukaan), että foinikialaiset perustivat Karthagon, eivät afrikkalaiset.
En toki ole afrikkalaisten kulttuurien suurin fani muutenkaan... (ehkä Egyptin).

Sinä kyselit afrikkalaisten saavutusten perään. Minä muistutin sinua muutamasta sellaisesta. Nyt kun huomasit "unohtaneesi" harmillisesti jopa ne tunnetuimmat, ei asia enää sinua kiinnostakaan, vaan ryhdyt jutustelemaan niitänäitämuita. Yrität luoda valheellista kuvaa, että tämä teema olisi tullut keskusteluun minun taholtani ja sinä "vain tarkensit historiallisia yksityiskohtia". Miksi kyselet afrikkalaisten saavutusten perään, jos et ole niistä edes lopulta kiinnostunut? Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä kulttuureja fanitat tai mitä et. Kyse oli omasta typerästä väitteestäsi, ettei Afrikassa olisi ollut mitään koskaan. Siitä huolimatta, että KOKO IHMISLAJI on sieltä peräisin.

Lisäksi muinaisia afrikkalaisia kulttuureja ei edes juurikaan tunneta. On vähän paha esittää niiden ansioista arveluita, jos tietoakaan ei ole. Valkoinen kulttuuri on - ei mitenkään hämmästyttävästi - ollut huomattavasti innokkaampi kaivelemaan omia juuriaan. Länsimaisen kulttuurin historia on kaivettu esiin arkeologien ahkeruudella, mutta Afrikassa tätä ei ole juurikaan tehty - ihan sitä läheisintä Välimeren rannikkoa lukuunottamatta. Sen verran kuitenkin tiedetään, että siellä on ollut kulttuureja ja yhteisöjä, jotka ovat olleet  mm. aktiivisia kaupankävijöitä. Muinaisina aikoina on kuitenkin aika luonnolliset syyt sille, miksei kaukaisimman Afrikan (Välimereltä kaukaisimman) kulttuureilla ollut yhtä aktiivisia kauppa- ja muita suhteita kreikkalaisiin tai roomalaisiin. Mutta eipä ollut suomalaisillakaan...
Historiallisista afrikkalaisista korkeakulttuureista (jos nyt sivuutamme Egyptin), ehkä Malissa tms. Saharan eteläpuolella, Etiopiassa on sellaista. Näillä on ollut yhteyksiä. Etelämpänä Zimbabwen kulttuuri taas on varsin nuorta.

Mitä kaukaisempi yhteisö, sitä vähemmän on ollut yhteyksiä antiikin korkeakulttuureihin. Siksi äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä ollaan eletty aika irrallaan kehittyneistä kulttuureista pitkään aikaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 03, 2020, 11:38:02
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 02, 2020, 22:01:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 01, 2020, 07:10:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - syyskuu 30, 2020, 21:25:25
En kritisoinut afrikkalaisia, totesin vaan (historian mukaan), että foinikialaiset perustivat Karthagon, eivät afrikkalaiset.
En toki ole afrikkalaisten kulttuurien suurin fani muutenkaan... (ehkä Egyptin).

Sinä kyselit afrikkalaisten saavutusten perään. Minä muistutin sinua muutamasta sellaisesta. Nyt kun huomasit "unohtaneesi" harmillisesti jopa ne tunnetuimmat, ei asia enää sinua kiinnostakaan, vaan ryhdyt jutustelemaan niitänäitämuita. Yrität luoda valheellista kuvaa, että tämä teema olisi tullut keskusteluun minun taholtani ja sinä "vain tarkensit historiallisia yksityiskohtia". Miksi kyselet afrikkalaisten saavutusten perään, jos et ole niistä edes lopulta kiinnostunut? Kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä kulttuureja fanitat tai mitä et. Kyse oli omasta typerästä väitteestäsi, ettei Afrikassa olisi ollut mitään koskaan. Siitä huolimatta, että KOKO IHMISLAJI on sieltä peräisin.

Lisäksi muinaisia afrikkalaisia kulttuureja ei edes juurikaan tunneta. On vähän paha esittää niiden ansioista arveluita, jos tietoakaan ei ole. Valkoinen kulttuuri on - ei mitenkään hämmästyttävästi - ollut huomattavasti innokkaampi kaivelemaan omia juuriaan. Länsimaisen kulttuurin historia on kaivettu esiin arkeologien ahkeruudella, mutta Afrikassa tätä ei ole juurikaan tehty - ihan sitä läheisintä Välimeren rannikkoa lukuunottamatta. Sen verran kuitenkin tiedetään, että siellä on ollut kulttuureja ja yhteisöjä, jotka ovat olleet  mm. aktiivisia kaupankävijöitä. Muinaisina aikoina on kuitenkin aika luonnolliset syyt sille, miksei kaukaisimman Afrikan (Välimereltä kaukaisimman) kulttuureilla ollut yhtä aktiivisia kauppa- ja muita suhteita kreikkalaisiin tai roomalaisiin. Mutta eipä ollut suomalaisillakaan...
Historiallisista afrikkalaisista korkeakulttuureista (jos nyt sivuutamme Egyptin), ehkä Malissa tms. Saharan eteläpuolella, Etiopiassa on sellaista. Näillä on ollut yhteyksiä. Etelämpänä Zimbabwen kulttuuri taas on varsin nuorta.

Mitä kaukaisempi yhteisö, sitä vähemmän on ollut yhteyksiä antiikin korkeakulttuureihin. Siksi äärimmäisessä pohjoisessa ja etelässä ollaan eletty aika irrallaan kehittyneistä kulttuureista pitkään aikaan.

Niinpä niin. Sinulle yhteydet länsimaisiin kulttuureihin ovat sen kehittyneen kulttuurin tunnusmerkki. Jos yhteyksiä ei ole, se on sinulle todiste "kehittymättömyydestä".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 03, 2020, 20:02:52
Muistelen muinoin nähneeni ohjelmasarjaa Afrikan historiasta. Jossain keskisessä Afrikassa (zimbabwen lähellä?) oli oma itsenäisesti kehittynyt kulttuurinsa, kaupungissa mm. viemäröintisysteemi. Samaan aikaan Englannin Lontoossa paskat ja kuset viskattiin kadulle. Ja taudit sikisi...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 03, 2020, 21:42:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 03, 2020, 11:38:02
Niinpä niin. Sinulle yhteydet länsimaisiin kulttuureihin ovat sen kehittyneen kulttuurin tunnusmerkki. Jos yhteyksiä ei ole, se on sinulle todiste "kehittymättömyydestä".
Puhuin korkeakulttuureista, sellaisista, jotka luovat historiaa monumenttien ja kirjallisen/suullisen sivistyksen kautta. Säilyvää historiaa. Sivistyksestä, joka vaikuttaa tuleviinkin sukupolviin ja kulttuureihin. Afrikka on vähän vaikuttanut, Egyptiä ja pohjoisrannikkoa lukuunottamatta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 03, 2020, 21:43:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 03, 2020, 20:02:52
Muistelen muinoin nähneeni ohjelmasarjaa Afrikan historiasta. Jossain keskisessä Afrikassa (zimbabwen lähellä?) oli oma itsenäisesti kehittynyt kulttuurinsa, kaupungissa mm. viemäröintisysteemi. Samaan aikaan Englannin Lontoossa paskat ja kuset viskattiin kadulle. Ja taudit sikisi...
Noin 800 vuoden takaa ehkä, ei sen vanhempi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 04, 2020, 07:44:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 03, 2020, 21:42:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 03, 2020, 11:38:02
Niinpä niin. Sinulle yhteydet länsimaisiin kulttuureihin ovat sen kehittyneen kulttuurin tunnusmerkki. Jos yhteyksiä ei ole, se on sinulle todiste "kehittymättömyydestä".
Puhuin korkeakulttuureista, sellaisista, jotka luovat historiaa monumenttien ja kirjallisen/suullisen sivistyksen kautta. Säilyvää historiaa. Sivistyksestä, joka vaikuttaa tuleviinkin sukupolviin ja kulttuureihin. Afrikka on vähän vaikuttanut, Egyptiä ja pohjoisrannikkoa lukuunottamatta.

Afrikkaa ei ole edes yritetty kattavasti tutkia arkeologisesti, jotta olisi voitu löytää siellä vallinneiden kulttuurien mahdollisia jäänteitä ja niiden avulla pohtia sitä, kuinka kehittynietä ne ovat mahdollisesti olleet. Muinaisen Egyptinkään saavutuksia emme tuntisi, ellei niitä olisi kaivettu esiin ja tutkittu. Siirtomaavalta ei ensin tutkinut huolella, millaista kulttuurillista sukupolvelta toiselle säilynyttä sivistystä Afrikassa mahdollisesti olisi ollut. Ensin siellä tuhottiin kulttuurit, rikottiin yhteisöt ja kohdeltiin ihmisiä eläimen kaltaisina. Meille ei siis ole käytössämme tilannetta, jossa pääsisimme tarkastelemaan ylisukupolvisen afrikkalaisen sivistyksen historiaa. Tietenkään sitä ei ole. Länsimainen siirtomaavalloitus keskittyi sen tuhoamiseen tutkimisen sijaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 06, 2020, 22:45:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2020, 07:44:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 03, 2020, 21:42:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 03, 2020, 11:38:02
Niinpä niin. Sinulle yhteydet länsimaisiin kulttuureihin ovat sen kehittyneen kulttuurin tunnusmerkki. Jos yhteyksiä ei ole, se on sinulle todiste "kehittymättömyydestä".
Puhuin korkeakulttuureista, sellaisista, jotka luovat historiaa monumenttien ja kirjallisen/suullisen sivistyksen kautta. Säilyvää historiaa. Sivistyksestä, joka vaikuttaa tuleviinkin sukupolviin ja kulttuureihin. Afrikka on vähän vaikuttanut, Egyptiä ja pohjoisrannikkoa lukuunottamatta.

Afrikkaa ei ole edes yritetty kattavasti tutkia arkeologisesti, jotta olisi voitu löytää siellä vallinneiden kulttuurien mahdollisia jäänteitä ja niiden avulla pohtia sitä, kuinka kehittynietä ne ovat mahdollisesti olleet. Muinaisen Egyptinkään saavutuksia emme tuntisi, ellei niitä olisi kaivettu esiin ja tutkittu. Siirtomaavalta ei ensin tutkinut huolella, millaista kulttuurillista sukupolvelta toiselle säilynyttä sivistystä Afrikassa mahdollisesti olisi ollut. Ensin siellä tuhottiin kulttuurit, rikottiin yhteisöt ja kohdeltiin ihmisiä eläimen kaltaisina. Meille ei siis ole käytössämme tilannetta, jossa pääsisimme tarkastelemaan ylisukupolvisen afrikkalaisen sivistyksen historiaa. Tietenkään sitä ei ole. Länsimainen siirtomaavalloitus keskittyi sen tuhoamiseen tutkimisen sijaan.
Jos Saharan eteläpuolisessa Afrikassa olisi jälkiä korkeakulttuureista, olisi esimerkkejä säilynyt. Heillä ei ole tietoa. Meidän argeologiallamme ei ole tietoa. Johtopäätös= Varhaisempia sivilisaatioita ei ollut. Saharan eteläpuoliset sivilisaatiot, kuten Zimbabwen, ovat varsin nuoria.


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 07, 2020, 06:41:26
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 06, 2020, 22:45:32
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 04, 2020, 07:44:07
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 03, 2020, 21:42:44
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 03, 2020, 11:38:02
Niinpä niin. Sinulle yhteydet länsimaisiin kulttuureihin ovat sen kehittyneen kulttuurin tunnusmerkki. Jos yhteyksiä ei ole, se on sinulle todiste "kehittymättömyydestä".
Puhuin korkeakulttuureista, sellaisista, jotka luovat historiaa monumenttien ja kirjallisen/suullisen sivistyksen kautta. Säilyvää historiaa. Sivistyksestä, joka vaikuttaa tuleviinkin sukupolviin ja kulttuureihin. Afrikka on vähän vaikuttanut, Egyptiä ja pohjoisrannikkoa lukuunottamatta.

Afrikkaa ei ole edes yritetty kattavasti tutkia arkeologisesti, jotta olisi voitu löytää siellä vallinneiden kulttuurien mahdollisia jäänteitä ja niiden avulla pohtia sitä, kuinka kehittynietä ne ovat mahdollisesti olleet. Muinaisen Egyptinkään saavutuksia emme tuntisi, ellei niitä olisi kaivettu esiin ja tutkittu. Siirtomaavalta ei ensin tutkinut huolella, millaista kulttuurillista sukupolvelta toiselle säilynyttä sivistystä Afrikassa mahdollisesti olisi ollut. Ensin siellä tuhottiin kulttuurit, rikottiin yhteisöt ja kohdeltiin ihmisiä eläimen kaltaisina. Meille ei siis ole käytössämme tilannetta, jossa pääsisimme tarkastelemaan ylisukupolvisen afrikkalaisen sivistyksen historiaa. Tietenkään sitä ei ole. Länsimainen siirtomaavalloitus keskittyi sen tuhoamiseen tutkimisen sijaan.
Jos Saharan eteläpuolisessa Afrikassa olisi jälkiä korkeakulttuureista, olisi esimerkkejä säilynyt. Heillä ei ole tietoa. Meidän argeologiallamme ei ole tietoa. Johtopäätös= Varhaisempia sivilisaatioita ei ollut. Saharan eteläpuoliset sivilisaatiot, kuten Zimbabwen, ovat varsin nuoria.

Jos arkeologisia kaivauksia ei ole tehty, ei tietenkään arkeologeilla ole niihin perustuvaa tietoa. SE kuitenkin on tiedossa, että ihmislaji on peräisin Afrikasta, joten siellä on ihmisten kulttuuri vanhempaa perua kuin missään muualla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 07, 2020, 10:26:50
^
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Africa
https://en.wikiversity.org/wiki/Prehistory_of_Africa
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2020, 11:33:06
Kommentoin toisessa yhteydessä Afrikan historiallisia korkeakulttuureita, joten en toista enää kaikkea kirjoittamaani tässä. Viittasin siihen, että Afrikkaan virtasi vaikutteita islamia levittäneiltä arabeilta ja kauppamatkoja tehneiltä kiinalaisilta jo yli tuhat vuotta sitten, ja näillä ulkopuolisilla tekijöillä sekä mantereelle tulleilla ihmisillä oli merkitystä sille, millaisia valtakuntia Afrikassa esiintyi.

Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Valtakunnat hajosivat ja yhteisöt taantuivat, kun ulkopuolinen vaikutus heikkeni. En halua esittää tätä kuitenkaan kovin vahvana väitteenä, koska myönnän sen yleisesti tiedossa olevan tosiasian, että aaltoilua kulttuurin ja teknologian tasossa tapahtuu aina erilaisista syistä johtuen. Joskus syy voi olla ympäristön muuttuminen, joskus ihmisten muuttuminen.

Väite, että ihmisten muuttuminen johtaisi kulttuurin rappioon, tyrmätään kenties rasistisena, koska antirasismin pyhin opinkappalehan kuuluu, että ihmiset ovat olleet samanlaisia ennen, he ovat samanlaisia nyt, ja he tulevat aina olemaan samanlaisia.

Tuohon opinkappaleeseen ei sovi ajatus siitä, että ihmiset jollakin tietyllä alueella muuttuisivat erilaisiksi ja että tällä olisi vaikutusta heidän elämäänsä. Jos näin kävisi, silloinhan ihmiset eri puolilla maailmaa eivät enää olisikaan samanlaisia. Ja tällaisen väittäminen on rasismia.

Perussuomalaisessa alakulttuurissa kukkiva etnonationalismi on hyvin lähellä Hitlerin oppeja, jotka hän esittää kuuluisassa kirjassaan. Suurin ero on siinä, että suomalaiset etnonationalistit eivät demonisoi juutalaisia. Ja sitä paitsi ovathan juutalaiset valkoihoisia.

Hitlerin perusväite oli sama, minkä Mikko Ellilä esitti tuomioon johtavassa kirjoituksessaan "Yhteiskunta koostuu ihmisistä", mitä Halla-aho kommentoi seuraavasti: "Kyseinen kirjoitus teki ilmestyessään minuun suuren vaikutuksen. Ellilän ongelma (tai tietoinen valinta) on täydellinen epädiplomaattisuus ja lukijan huomioimattomuus, mutta jos näistä piirteistä ei suostu provosoitumaan, tekstistä (kuten Ellilän teksteistä yleensäkään) on vaikea löytää väitteitä, joista voisi perustellusti olla eri mieltä."

Halla-aho käytännössä tunnustaa jakavansa "kollegansa" Mikko Ellilän ajatusmaailman, mikä puolestaan on tulkintaa Hitlerin ajatusmaailmasta. Ellilän perusväittämä oli se, että kansakunnat ovat erilaisia, koska niiden asukkaat ovat erilaisia. Ympäristö ei ole ratkaiseva tekijä vaan ihmiset.

Hitler: "Aina ovat kansojen sisäiset taipumukset määräämässä, millaiseksi ulkonaisten syiden vaikutus niihin muodostuu. Mikä toisen johtaa nälkäkuolemaan, kasvattaa toisen kovaan työhön."

Ellilä väitti Hitlerin ajatuksia myötäillen, että eurooppalainen elintaso laskee, jos Eurooppaan tulee suuri määrä afrikkalaisia, "vaikka neekerit eivät olisi veronmaksajien rahoilla eläviä sosiaalipummeja". Elintason aleneminen johtuu Ellilän mielestä keskimääräisen älykkyystason alenemisesta, koska: "tyhmät ihmiset eivät pysty ylläpitämään yhtä arvokasta hyödykkeiden kokonaistuotantoa kuin älykkäämmät ihmiset, joten tyhmemmällä yhteiskunnalla on matalampi elintaso".

Hitler ilmaisi asian seuraavasti: "Kaikki entisaikojen suuret kulttuurit tuhoutuivat ainoastaan siitä syystä, että alun alkuaan luova rotu kuoli vähitellen verenmyrkytykseen. Aina on ollut sellaisen tuhon perimmäisenä syynä se, että on unohdettu kaiken kulttuurin olevan ihmisen varassa eikä päinvastoin; että siis, jos mieli säilyttää jokin tietty kulttuuri, sitä luovan ihmisen täytyy säilyä."

Hitler käsittelee tapausta, jossa valloittajakansa sekoittuu valloittamaansa kansaan, ja seurauksena on...

"Mutta lopulta valloittajat alkavat rikkoa alkuaikoina voimassa pidettyä verensä puhtaanapitämisen periaatetta vastaan, alkavat sekaantua orjuutettuihin alkuasukkaisiin ja tekevät siten lopun omasta olemassaolostaan; sillä paratiisin syntiinlankeemuksesta on aina ollut rangaistuksena karkotus samasta paratiisista. Tuhannen vuoden ja vielä pitemmän ajan kuluttua näytäiksen sitten useinkin muinoisen valtiaskansan viimeinen näkyvä jälki vaaleampana ihonvärinä, jonka sen veri on jättänyt perinnöksi kukistetulle rodulle, sekä kangistuneena kulttuurina, jonka se aikoinaan perusti. Sillä samalla tavoin kuin tosiasiallinen ja henkinen valloittaja on hävinnyt, hukkunut kukistamiensa vereen, samalla tavoin on myöskin inhimillisen kulttuuriedistyksen soihdun polttoaine palanut loppuun!"

Haluan korostaa sitä, että vaikka lainasinkin edellä pätkän Hitlerin tekstiä, en ilmoittaudu Hitlerin oppien - varsinkaan antisemitismin - kannattajaksi. Halusin vain osoittaa sen, mihin Halla-ahon ajattelun juuret johtavat. Onko Halla-aholla kenties myös piileviä juutalaisvastaisia ajatuksia, siitä ei ole todisteita. Lievä aihetodiste on korkeintaan se, että hän käyttää holokaustista nimitystä "holohölinä" ja paheksuu sen ylenpalttista muistelemista. Ehkä hän kirjoituksellaan julistaa, että lukekaa myös rivien välit.

http://uusiviesti.blogspot.com/2007/08/yhteiskunta-koostuu-ihmisist-society.html

https://www.islam-radio.net/historia/hitler/mkampf/fin/mk11.htm

https://www.halla-aho.com/scripta/minne_menet_mikko.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - lokakuu 07, 2020, 14:33:40
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2020, 11:33:06
Kommentoin toisessa yhteydessä Afrikan historiallisia korkeakulttuureita, joten en toista enää kaikkea kirjoittamaani tässä. Viittasin siihen, että Afrikkaan virtasi vaikutteita islamia levittäneiltä arabeilta ja kauppamatkoja tehneiltä kiinalaisilta jo yli tuhat vuotta sitten, ja näillä ulkopuolisilla tekijöillä sekä mantereelle tulleilla ihmisillä oli merkitystä sille, millaisia valtakuntia Afrikassa esiintyi.

Nuo väitteet ovat melko ongelmattomia. Historian käyttäminen tällaisena evolutiivisen todistelun työkaluna on sen sijaan ongelmallista, koska teet rajaukset mielivaltaisesti. Samoin länsi-euroopan kulttuurit hyötyivät pitkään arabeista puhumattakaan Rooman valtakunnan vaikutteista. Mutta jos kulttuuripiiri pitää elinvoimansa vaikkapa viisisataa vuotta, onko se kannettua vettä? 1500 vuotta? Länsieuroopan korkeakulttuuri on korkeintaan viisisataa vuotta vanhaa, enkä minä nyt tiedä miten sivistyneesti ja tieteellisesti valveutuneella tyylillä renessanssiajan eurooppalaiset todellisuudessa röyhtäilivät. Niin kuin tiedetään, nykyhetki on vallitsevalle kulttuurille aina ikuinen, ja koko maailman keskipiste on aina siellä, missä pidetään tulisijaa.

Väittäisinpä jopa, että suuri osa kaikesta sivilisaatioiden vedestä on kannettua.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2020, 11:33:06
Kannettu vesi ei kaivossa pysy. Valtakunnat hajosivat ja yhteisöt taantuivat, kun ulkopuolinen vaikutus heikkeni. En halua esittää tätä kuitenkaan kovin vahvana väitteenä, koska myönnän sen yleisesti tiedossa olevan tosiasian, että aaltoilua kulttuurin ja teknologian tasossa tapahtuu aina erilaisista syistä johtuen. Joskus syy voi olla ympäristön muuttuminen, joskus ihmisten muuttuminen.

Väite, että ihmisten muuttuminen johtaisi kulttuurin rappioon, tyrmätään kenties rasistisena, koska antirasismin pyhin opinkappalehan kuuluu, että ihmiset ovat olleet samanlaisia ennen, he ovat samanlaisia nyt, ja he tulevat aina olemaan samanlaisia.

Ehkä en sitten ole antirasisti. Sinä kun olet kirjoittanut antirasistien raamatun, tiedät varmaan ketkä ovat apostoleja, ja mihin kirkkokuntaan kukin kuuluu. Yleisesti ottaen populaatiogenetiikassa kyllä ymmärretään, että geneettisesti populaatiot muuttuvat. Siksi muinaissuomalaiset olivat varsin erilaista porukkaa kuin nykysuomalaiset, ja 'amerikkalainen sivilisaatio' ei ole amerikkalainen (tai edes eurooppalainen) populaatiogeneettisessä merkityksessä.

Mutta mistä se länsieurooppalainen älygeeni sitten tuli, jonka vuoksi euroopassa (poislukien Suomi, joka oli tuolloin pelkkää kuolevan Ruotsin imperiumin joutomaata) syntyi tieteellinen vallankumous? Roomalaisille germaanit olivat ulkopuolisia, joiden kanssa käytiin toki kauppaa ja välillä sodittiin, mutta ainoastaan Kopekilla on hallussaan perimmäinen Tieto kansojen elinkelpoisuudesta ja ammoin vaikuttaneiden kulttuurien korkeamielisyydestä. Me muut joudumme arvailemaan -olivatko germaanit tosiaan barbaareita, vai maalataanko heidät barbaareiksi sen takia, että historioitsijat olivat järjestään roomalaisia, eikä germaaneilla ollut vastaavaa kirjoitetun perimätiedon traditiota. Yhtäältä pitäisi selvittää myös se, miten paljon tai miten vähän nuo germaaniheimot vastasivat nykyajan saksalaista populaatiota, tai vastasivatko lainkaan. Ennen kaikkea: miksi Rooman valtakunta, Babylonia, Egypti ja Kiinan muinaiset keisarikunnat saavuttivat järjestäytyneisyyden asteensa, kun taas keski- ja pohjoiseurooppa olivat noiden imperiumien hovihistorioitsijoiden kirjoissa joutomaata?

En muuten olisi aivan varma siitä, että muinaiset imperiumit hävisivät pelkästään siksi, että 'ulkopuoliset vaikutteet heikkenivät' (ulkopuoliset mistä, oliko niille jokin toinen suuri, ulkopuolinen sivilisaatio, josta vain ei jostain syystä tiedetä mitään?). Vaikutteet saattoivat myös vahvistua kaupankäynnin ja konfliktien myötä. Etnonationalistien sanakirjasta kai puuttuvat käsitteet 'vastavuoroinen' ja 'keskinäisriippuvainen', mutta ne ovat aitoja ilmiöitä niin ihmissivilisaatioita kuin populaatiogenetiikkaa tutkittaessa.

Kaikki tämä on periaatteessa selvitettävissä, mutta käytännössä Kopekin kaltaiset etnot maalaavat mielipiteensä ensin laivan kylkeen, ja seilaavat sitten frenologian aavoille vesille etsimään arjalaisen rodun alkukotia. Jotenkin hän onnistuu myös syyttämään siitä nimenomaisesta synnistä viestissään antirasisteja.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2020, 11:33:06
http://uusiviesti.blogspot.com/2007/08/yhteiskunta-koostuu-ihmisist-society.html

https://www.islam-radio.net/historia/hitler/mkampf/fin/mk11.htm

https://www.halla-aho.com/scripta/minne_menet_mikko.html

Tarvitset parempia tieteellisiä linkkejä käyttöösi kuin Halla-ahon scriptan ja islam-radion.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 07, 2020, 20:48:00
Kopekin vaan pitäisi rohkaistua ja  lukea esim. historian dosentti Antti Kujalan KIVENMURSKAAJAT, tuoreehko (2019) kirja.  https://atena.fi/kirjat/kivenmurskaajat

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 09, 2020, 11:27:44
Lainaus käyttäjältä: Laika - lokakuu 07, 2020, 14:33:40
Mutta mistä se länsieurooppalainen älygeeni sitten tuli, jonka vuoksi euroopassa (poislukien Suomi, joka oli tuolloin pelkkää kuolevan Ruotsin imperiumin joutomaata) syntyi tieteellinen vallankumous?

Tavallinen television ääressä lojuva sohvaperunakin tietää yhtä ja toista muinaisista kulttuureista, jos hän vähäkin vaivautuu kanavia selaamaan. Monenlaista mainosten kyllästämää kevythistoriaahan tarjotaan, jos vain jaksaa katsoa.

En harrasta television ääressä istumista, mutta jopa minun silmiini on joskus osunut jokin pintapuolinen dokumenttiohjelma, jossa pohdiskellaan muinaisten valtakuntien syntymistä, kukoistusta ja rappiota ja etsitään syitä tapahtumille. Viidakot ja vuorenrinteet kätkevät mitä mielenkiintoisimpia raunioita, jotka kertovat ajasta satoja ja tuhansia vuosia sitten.

Ei tarvitse siis olla mikään historian oppinut ymmärtääkseen sen, että ensisijaisesti geenit eivät selitä sitä, miksi jonkun kansan keskuuteen on jossakin vaiheessa noussut kukoistava valtakunta, ja miksi sitä ei enää ole, vaikka ihmisten perimä ei ole paljon muuttunut. Ihmisten perityillä ominaisuuksilla on todennäköisesti jotain merkitystä, mutta ne eivät kuitenkaan taida olla keskeinen selittävä tekijä.

Yksi esimerkki nopeasta muutoksesta on Korea - sen molemmat osat. Korea oli 70 vuotta sitten yksi maailman köyhimmistä ja takapajuisimmista maista. Kaiken lisäksi se oli kärsinyt miehityksestä, minkä päälle tuli vielä maan jakanut sota. Nyt Etelä-Korea on vauras ja kehittynyt maa, jonka asukkaiden keskimääräisen älykkyystason sanotaan olevan yksi maailman korkeimmista. Pohjois-Koreasta ei ole käytettävissä vastaavia tietoja, mutta sen asukkaiden arvellaan olevan jotakuinkin yhtä älykkäitä kuin Etelä-Koreankin, joskin heikko ravintotilanne on voinut vaikuttaa negatiivisesti. Onhan Pohjois-Korean sortojärjestelmä omalla tavallaan älykäs. Myös ydinaseet ja ohjukset kertovat kansan älyllisestä kyvykkyydestä.

Kysymys kuuluukin, miksi Korea oli aiemmin köyhä ja takapajuinen, vaikka sen asukkaat olivat älykkäitä ja omasivat henkistä kapasiteettia nousta paljon korkeammalle tasolle kuin millä he olivat. Ei kai kansalaisten älykkyystaso ole voinut pompata monta kymmentä pistettä ylöspäin yhden tai kahden sukupolven aikana, jos kyse on perinnöllisestä ominaisuudesta.

Saman tyyppisen kysymyksen voisi oikeastaan esittää myös Japania koskien. Sekin oli aika takapajuinen ja länsimaisittain katsottuna kehittymätön maa ennen kuin se 1800-luvulla "heräsi" ja alkoi ottaa länsimaita kiinni suurin harppauksin. Japanista tuli varsin lyhyessä ajassa vauras kehittynyt valtio. Myös Japanin asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on korkea. Japani ei luonnollisestikaan noussut tyhjästä, vaan sillä oli vanha rikas kulttuuri ja perinteet, mutta ne olivat vanhanaikaisia.

Tällä hetkellä Ukraina on maa, joka on kansalaistensa älykkyyteen ja kyvykkyyteen nähden alavireinen. Jostakin syystä maa ei "nouse" sille tasolle, jolla se voisi väestönsä ja luonnonvarojensa perusteella olla. Taustalla tietenkin vaikuttavat monet tekijät, joista vähäisin ei taida olla naapurimaa Venäjä. Mutta jokin tuntematon jarru Ukrainaan kuitenkin hidastaa.

Käsittelen asiaa yleisellä tasolla, kun arvioin, että kansakunnan nousua hidastava tekijä voi olla kaavoihinsa kangistunut uskonto tai vääristynyt kulttuuri tai jonkinlainen yhdistelmä erilaisia syitä. Havaitaanhan jo katolisten ja protestanttisten alueiden välillä eroja, vaikka ihmiset olisivat perimältään samaa kansaa. Katoliset alueet ovat usein köyhempiä kuin protestanttiset. Tälle on esitetty monenlaisia selityksiä. Uskonto on kuitenkin selitysten keskipisteenä.

Muinaisten roomalaisten ja valtakuntaa ympäröivien germaanien ja muiden "barbaarien" välillä ei välttämättä ollut merkittäviä eroja perimässä siten, että roomalaisten paremmat geenit olisivat selittäneet heidän nousunsa johtavaksi kansaksi. "Jostakin syystä" (aika epätieteellinen selitys, myönnän) roomalaiset vain nousivat johtoon ja olivat siellä aikansa, kunnes heidän elämäntapansa ja kulttuurinsa johti siihen, että heidän vaikutusvaltansa hiipui ja valtakuntansa hajosi.

Kansakunta tarvitsee tietynlaisen "kipinän", jotta se lähtee kehittymään. Tällaisen kipinän varmaan saivat muinaiset suomalaisetkin aikoinaan ja alkoivat rakentaa maata toden teolla sellaiseksi, mikä se nyt on. Älykkyys ja kehittymiselle suotuisat kansalaisten luonteenpiirteet ovat yksi rakennuspalikka muiden joukossa, mutta pelkästään ne eivät riitä eivätkä selitä kaikkea. Toisaalta täysin märkä maa ei syty kipinästä eikä edes salaman iskusta, joten jonkinlainen "otollisuus" kehittymiselle pitää olla olemassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 09, 2020, 20:29:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 07, 2020, 06:41:26
Jos arkeologisia kaivauksia ei ole tehty, ei tietenkään arkeologeilla ole niihin perustuvaa tietoa. SE kuitenkin on tiedossa, että ihmislaji on peräisin Afrikasta, joten siellä on ihmisten kulttuuri vanhempaa perua kuin missään muualla.
Ihmislajin perusta on Afrikassa, tuo ei tarkoita, että ihmisten luomien sivilisaatioiden perusta olisi siellä. Vanhimmat ihmissivilisaatiot ovat nyk. Irakin, Syyrian, Turkin ja Kiinan ja Intian (Pakistanin) Induksen alueilla. Myös Egyptin alueella. Mutta eivät eteläisemmillä Afrikan alueilla. Viimeksimainitut eivät luoneet korkeakulttuureita.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 09, 2020, 20:34:49
Korea oli joskus perähikiä, nyt teknologiakeskus. Kiina oli murheenkryyni, nyt teollinen valta ja ikävä kyllä imperialistinen sotilasvaltakin.
Jotkut kehittyvät, toiset eivät. Miksi Afrikasta ei tule tuollaisia menestystarinoita?
Miksi mustalaiset nysväävät ja juutalaiset saavat nobeleja?

Uskon genetiikassa olevan eroja, mutta enemmän siinä kulttuurissa.
Hyvä juttu sinänsä, koska kulttuurihan voi muuttua ja kehittyä, halutessaan...?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 10, 2020, 08:06:32
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 09, 2020, 20:29:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 07, 2020, 06:41:26
Jos arkeologisia kaivauksia ei ole tehty, ei tietenkään arkeologeilla ole niihin perustuvaa tietoa. SE kuitenkin on tiedossa, että ihmislaji on peräisin Afrikasta, joten siellä on ihmisten kulttuuri vanhempaa perua kuin missään muualla.
Ihmislajin perusta on Afrikassa, tuo ei tarkoita, että ihmisten luomien sivilisaatioiden perusta olisi siellä. Vanhimmat ihmissivilisaatiot ovat nyk. Irakin, Syyrian, Turkin ja Kiinan ja Intian (Pakistanin) Induksen alueilla. Myös Egyptin alueella. Mutta eivät eteläisemmillä Afrikan alueilla. Viimeksimainitut eivät luoneet korkeakulttuureita.

Mutta meidän nykykulttuuriimme verrattuna nuo muinaiset olivat takapajuisia, alkeellisia ja surkeita. Voidaanko siis sanoa, että ei niistä oikein mihinkään lopulta ollut? Vai - voidaanko niiden ajatella olevan olennaisen tärkeä pohja sille, mitä on nykyään? Jos ne ajatellaan pohjaksi, niin - mikä puolestaan oli noiden korkealle arvostamiesi muinaisten kulttuurien pohja? Entä miten paljon niiden kukoistus perustui siihen, että ne hyötyivät muista kansoista?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - lokakuu 11, 2020, 15:24:17
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 09, 2020, 11:27:44
Muinaisten roomalaisten ja valtakuntaa ympäröivien germaanien ja muiden "barbaarien" välillä ei välttämättä ollut merkittäviä eroja perimässä siten, että roomalaisten paremmat geenit olisivat selittäneet heidän nousunsa johtavaksi kansaksi. "Jostakin syystä" (aika epätieteellinen selitys, myönnän) roomalaiset vain nousivat johtoon ja olivat siellä aikansa, kunnes heidän elämäntapansa ja kulttuurinsa johti siihen, että heidän vaikutusvaltansa hiipui ja valtakuntansa hajosi.

Ihmettelenpä vain. 'Jostakin syystä' osaat mielestäsi ennustaa eurooppalaisen ihmisen kohtalon, vaikka et pysty selittämään edes jo tapahtunutta. Varmaan epäsuhta selittyisi, jos tietäisit eurooppalaisesta ihmisestä jotain, jota et tiennyt afrikkalaisesta, roomalaisesta tai germaanista, mutta Iltalehdestä ja scriptasta jakamasi todisteet eivät ole vielä avanneet minulle, miten teidän ahviolaisten väestönvaihdosteoria käytännössä toimii.

Otin esille germaaniheimot siitä kaikille muille päivänselvästä syystä, että halusin myös tietää, miksi germaanit olivat uuden ajan airut, jos afrikkalaisten saapuminen eurooppaan romahduttaa kaiken Kopekille hyvän ja rakkaan.

Valitettavasti minulla on paha aavistus, että mitä enemmän tätä yrittää kaivella, sen typerämmäksi keskustelu kanssasi väistämättä käy.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 20, 2020, 20:12:22
Safiiri, hyvä kulttuuri oppii toisista. Ei ole ylimielinen, vaan nöyrä. Hyvä kulttuuri oppii omista virheistäänkin, mitä toivoisin meille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 21, 2020, 07:08:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2020, 20:12:22
Safiiri, hyvä kulttuuri oppii toisista. Ei ole ylimielinen, vaan nöyrä. Hyvä kulttuuri oppii omista virheistäänkin, mitä toivoisin meille.

Niin. Tosiaan sinunkin kannattaisi hieman hillitä tuota ylimielisyyttäsi länsimaisena valkoisena heteromiehenä, joka sormi pystyssä yrittää opettaa naisille nöyryyttä miehisen "kyvykkyyden" edessä. palataanko taas siihen, että ne kodinkoneet, joista minun olis opetuksesi mukaan pitänyt olla miehille kiitollinen,  ei sitten olleet kaikki miesten keksimiä sittenkään? Milloin ajattelit itse kiittää niitä naisia, jotka loivat autoosi pyyhkijänsulat (Mary Anderson)? Voisiko miehinen kulttuuri olla hyvä ja toisilta oppiva kulttuuri?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 21, 2020, 21:51:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 21, 2020, 07:08:55
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 20, 2020, 20:12:22
Safiiri, hyvä kulttuuri oppii toisista. Ei ole ylimielinen, vaan nöyrä. Hyvä kulttuuri oppii omista virheistäänkin, mitä toivoisin meille.

Niin. Tosiaan sinunkin kannattaisi hieman hillitä tuota ylimielisyyttäsi länsimaisena valkoisena heteromiehenä, joka sormi pystyssä yrittää opettaa naisille nöyryyttä miehisen "kyvykkyyden" edessä. palataanko taas siihen, että ne kodinkoneet, joista minun olis opetuksesi mukaan pitänyt olla miehille kiitollinen,  ei sitten olleet kaikki miesten keksimiä sittenkään? Milloin ajattelit itse kiittää niitä naisia, jotka loivat autoosi pyyhkijänsulat (Mary Anderson)? Voisiko miehinen kulttuuri olla hyvä ja toisilta oppiva kulttuuri?
No, jos totta puhutaan, enin osa yhteiskuntamme teknologisista kehitysaskeleista ovat Dilbertin kaltaisten valkoisten miesten luomia. Hehän loivat Afrikkaankin rautatiet ja muun infrastruktuurin, kuten länsimaihinkin. On trendikästä väheksyä heitä, mutta valkoinen mies on luonut teknologiaa ja sivistystä ihan rutosti.

Ketkä loivat filosofiaa, ketkä matematiikkaa ja fysiikkaa? Ketkä loivat historiatiedettä ja loivat yhteiskuntatieteitä? Ketkä loivat höyryvoiman ja teollisuuden? Ketkä keksivät mikropiirit ja tietokoneet?

Valkkarimiestä voidaan syyttää kovin monesta asiasta... 8)
... Jopa yhteiskunnallisista aatteista, joista vasurit syyllistävät länsimaista yhteiskuntaa...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 22, 2020, 07:46:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 09, 2020, 20:29:22
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 07, 2020, 06:41:26
Jos arkeologisia kaivauksia ei ole tehty, ei tietenkään arkeologeilla ole niihin perustuvaa tietoa. SE kuitenkin on tiedossa, että ihmislaji on peräisin Afrikasta, joten siellä on ihmisten kulttuuri vanhempaa perua kuin missään muualla.
Ihmislajin perusta on Afrikassa, tuo ei tarkoita, että ihmisten luomien sivilisaatioiden perusta olisi siellä. Vanhimmat ihmissivilisaatiot ovat nyk. Irakin, Syyrian, Turkin ja Kiinan ja Intian (Pakistanin) Induksen alueilla. Myös Egyptin alueella. Mutta eivät eteläisemmillä Afrikan alueilla. Viimeksimainitut eivät luoneet korkeakulttuureita.

Niin, mutta noiden korkeakulttuurien ihmisten geenit ovat kyllä sieltä Afrikasta peräisin. Se oli tämän jutun pointti. Kun aina jaksat vaahdota "biologisista faktoista", niin voisitko ottaa huomioon SEN biologisen faktan, että evoluutio on niin hidasta, ettei se ole ehtinyt muuttaa ihmisen geenejä merkittävässä määrin siten, että ne voisivat selittää vaikkapa muinaisen Egyptin kulttuurin verrattuna aiempiin.

Muinaisen Egyptin kulttuurin kehittymisen selittää ennemminkin se, että Niilin tulvien tuottama hedelmällinen viljelysmaa pystyi elättämään suuren väestömäärän:
Lainaa
Egyptin asutus oli keskittynyt pääasiassa Niilin varteen ja sen enimmillään muutaman kilometrin levyisille hedelmällisille rannoille. Maan elinkeinoelämä oli riippuvainen Niilin vuosittaisista tulvista, jotka levittivät maalle hedelmällistä, mustaa lietettä. Suuri sato mahdollisti suuret väestömäärät ja kaupungit,
Wikipedia

Kyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:36:30
Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.
LainaaKyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.
Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 23, 2020, 23:15:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:36:30
Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.
LainaaKyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.
Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.

JOten väitteesi niistä geneettisistä eroista, jotka tuottavat näitä parempia ja huonompia kulttuureja, on väärä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - lokakuu 24, 2020, 06:02:31
Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2020, 09:34:57
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 06:02:31
Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

HIukan suoraviivaista on kyllä nyt tämän jutun asiantuntijan logiikka. Haluaisin kyllä ihan hieman lisävalaistusta päätelmään, jonka mukaan sukupuolten pituusero tulee kasvamaan, koska parinvalinnassa suositaan pitkiä miehiä, mutta naisissa pituudella ei ole merkitystä. Tämän pitäisi johtaa miesten pituuden kasvamiseen. Miten pituus periytyy vain äidiltä tyttärelle ja isältä pojalle, vaan ei äidiltä pojalle ja isältä tyttärelle? Tähän saakka olen ymmärtänyt, että pituuteen vaikuttavia geenejä saavat lapset molemmilta vanhemmiltaan.

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.

LainaaSuomessa niin miesten kuin naistenkin kesken korkein lapsettomien osuus oli niillä, joilla on korkeintaan perusasteen koulutus tai joiden koulutustieto puuttuu. Suomalaisen miesten kesken lapsettomien osuus alenee koulutustason lisääntyessä. Miesten joukossa on niitä, jotka tulevat saamaan lapsia vielä 44. ikävuoden jälkeen, mutta se ei ole kovin yleistä. Sama koulutuksen ja lapsettomuuden välinen yhteys toistuu useissa muissa maissa, joskaan ei aina näin voimakkaana.
https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/maalis-2017-tietovuoto/

Toki voimme ajatella, etteivät äly ja koulutustaso korreloi keskenään, mutta - siinä tapauksessa tätä päätelmää ei voi myöskään käyttää tuon toisenkaan "älykkäät eivät hanki lapsia -päätelmän pohjana". Käsittääkseni kuitenkin jo koko älykkyystestien ja siinä todetun älykkyyden merkityksellisyyden perusteena pidetään testiälykkyyden voimakasta korrelaatiota menestymiseen. Tällainen menestys puolestaan yhdistyy Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa hyvin selvästi - koulutukseen.

Jos taas löytyisi sellainen korrelaatio, että nimenomaan heikoimmin koulutetut ovat älykkäimpiä, olisi kyllä syytä tulevaisuuden tyhmentymiskehityksen sijaan ehkä pohtia todella perusteellisesti sitä, mistä tuollainen ilmiö johtuu ja onko syytä vakavasti miettiä ihan uusiksi koko nykyinen toimintatapamme, jossa koulutus nähdään sekä edistettävänä asiana että pääsylippuna yhteiskunnan ohjaamisen ja muokkaamisen tehtäviin. Pitäisikö esim. virkamieskuntaan valikoituakin nykyisestä poiketen erityisesti vain häthätää peruskoulunsa ontuen suorittaneita korkeakoulutettujan sijaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:01:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 09:34:57

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.



En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2020, 11:11:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:01:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 09:34:57

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.



En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

Sitten pitäisi pystyä perustelemaan tuon älykkyyden merkityksellisyys jollain sellaisella tavalla, joka ei liity koulutukseen, eikä yhteiskunnaliseen asemaan, sosiaaliluokkaan ym. asioihin. Mitä on siis se menestys, jolla älykkäät erottuvat yhteiskunnassa todistaen näin älykkyyden tärkeän merkityksen? Ainakaan se siis ei voi olla menestystä jälkeläisten määrällä mitattuna (se evoluutiossa toimiva menestymisen mittari). On itse asiassa aika jännä toteamus evoluutionbiologilta maalata tulevaisuudennäkymiä, jossa hän uumoilee evoluutiossa menestymisen (se on sitä omien geenien periyttämistä tuleville sukupolville) olevan eri asia kuin on se menestys, jolla älykkyyden arvoa on perusteltu. TÄMÄ vaatisi nyt meitä arvioimaan täysin uusiksi ajatustavan, jossa älykkyys nähdään positiivisena ja ja yhteisölle arvokkaana ominaisuutena. Ehkä älykkyys pitääkin ymmärtää haittana ja menestymistä haittaavana ominaisuutena? Hmm. Kannattaako enää oikeastaan yrittää ylpeillä omalla muita paremmalla älykkyydellä, jos se oikeastaan on harmillinen vika ihmisessä? Nolo juttu, joka olisi parempi pitää vähän piilossa, ettei muut ryhdy ilkkumaan ja osoittelemaan sormella?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:24:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 11:11:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:01:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 09:34:57

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.



En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

Sitten pitäisi pystyä perustelemaan tuon älykkyyden merkityksellisyys jollain sellaisella tavalla, joka ei liity koulutukseen, eikä yhteiskunnaliseen asemaan, sosiaaliluokkaan ym. asioihin. Mitä on siis se menestys, jolla älykkäät erottuvat yhteiskunnassa todistaen näin älykkyyden tärkeän merkityksen?

Vaikea sanoa. Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - lokakuu 24, 2020, 11:29:05
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 06:02:31
Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c
Länsimaissa tämä käänne on alkanut jo 1970-luvulla (https://medicalxpress.com/news/2018-06-iq-scores-1970s.html). Flynnin efekti on ollut vielä jokin aika sitten Suomessa voittopuolinen, mutta käsittääkseni sekin on jo kääntynyt suuntaan, jossa matalasti koulutetut lisääntyvät korkeakoulutettuja enemmän. Itsestäänselvyys: tällä hetkellä suomalaisten lisääntyminen on ylipäänsä katastrofaalisessa tilassa, ja abortteja tehdään surutta, kun ei vaan nyt sovi elämäntilanteeseen. Sen sijaan tietyt ulkomaalaistaustaiset väestösegmentit lisääntyvät, vaikkahan povattaisiin heti huomiselle maailmanloppua.

Korkeakouluissa on kyllä näinä päivinä runsaasti ihan tavallisia tillin-tallin-tasapäitä. Kyllä niihin pääsee tyhmempikin, jos vain on hyvät istumalihakset. Pääsykoevaatimuksissa asioiden ulkoa opetteleminen ei sekään varsinaisesti kannusta aivojensa käyttämiseen, ja luovaan ajatteluun. Nähtävillä olevassa tulevaisuudessa oma sukupolveni jää parhaimmin koulutetuksi sukupolveksi, vaikka oppivelvollisuutta pidennettäisiinkin. Laatuvaatimukset, opetuksen keskimääräinen taso, opettajakunnan vinoutunut sukupuolijakauma seurannaisvaikutuksineen jne. ovat huonossa jamassa. Suomalaisista peruskouluista valmistuu jo nyt oppilaita, jotka eivät välttämättä osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla. Näiden oppilaiden taustaa ei liene vaikea arvata, mutta osaltaan se kertoo hyvin yleisten laatuvaatimusten laskemisesta. Ikäryhmästäni katsoen tämmöistä asiantilaa ei voisi välttämättä edes uskoa. "Ei voi olla, että peruskoulusta pääsee läpi, vaikka ei osaisi edes lukea ja kirjoittaa"!

Älykkyyden tiedetään olevan voimakkaasti periytyvää - se on samaa tasoa, kuin pituuskasvun periytyminen. Laittamasi artikkeli toi samalla mieleeni komedian profeetallisen kauhuelokuvan, Idiokratia (https://www.youtube.com/watch?v=sP2tUW0HDHA&feature=youtu.be). Tuon neliminuuttisen katsominen saattaa kyllä tyhmentää. :)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2020, 11:51:49
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:24:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 11:11:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:01:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 24, 2020, 09:34:57

Bruton huolta älykkyyden vähenemisestä "tyhmien" lisääntyessä "älykkäitä" enemmän voin huojentavana tietona kertoa, että tällä hetkellä Suomessa erityisen nihkeitä lasten hankkimisessa ovat heikomman koulutustason hankkineet.



En ole varma ovatko heikomman koulutustason hankkineet (hankitaanko heikko koulutustaso oikein hankkinalla?) tyhmempiä kuin korkeammin koulutetut. Suomessa hyvin tyhmäkin voi kouluttautua hyvin pitkälle. Monesti älykäs ei edes tarvitse korkeaa koulutusta menestyäkseen.

Sitten pitäisi pystyä perustelemaan tuon älykkyyden merkityksellisyys jollain sellaisella tavalla, joka ei liity koulutukseen, eikä yhteiskunnaliseen asemaan, sosiaaliluokkaan ym. asioihin. Mitä on siis se menestys, jolla älykkäät erottuvat yhteiskunnassa todistaen näin älykkyyden tärkeän merkityksen?

Vaikea sanoa. Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.

Niin. Tämäpä tässä älykkyyden painottamisessa minua onkin jatkuvasti askarruttanut. Miksi älykkyys ajatellaan arvostettavaksi ominaisuudeksi, jos se ei vaikuta tuovan mitään etua elämässä? Onko älykkyys edes ymmärretty oikein, mikäli se ennemminkin haittaa yksilöä kuin on hänelle hyödyksi? Miksi kantaisimme huolta älykkyyden heikkenemisestä, mikäli se vain tuo mielenterveysongelmia, päihdeongelmia, menestystä rajoittavia rasitteita, kehnoa sosiaalista kykyä ja jarruttaa menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa? Eikö siinä tapauksessa ole loistavan hyvä uutinen se, että älykkyys on ihmiskunnassa heikkeneämään päin, jos se on tuossa määrin haitallinen ominaisuus?

(En nyt edes lähde pohtimaan sitä asiaa, miten tuo älyllinen taantuminen todetaan, kun älykkyys määritellään aina suhteessa muihin.

LainaaÄlykkyystestien tuloksista muodostetaan normaalijakauma, jonka keskiarvoksi on asetettu luku 100 ja keskihajonnaksi valittu joko 15 tai 16 ja joskus myös 24.
Wikipedia

Älykkyysosamäärä siis kuvaa sitä, miten testissä todettu yksilön älykkyys sijoittuu koko väestön keskiarvoksi asetettuun lukuun 100. Jos väestön älykkyys kattavasti laskee, on silti joukossa ns. älykkäitä, joiden älykkyysosamäärä on yli tuon sadan sekä huippuälykkäitä, joilla tuo 100 ylittyy todella reippaasti. MIKÄ siis oikeastaan muuttuu, jos ihmisten älykkyys laskee? Myös silloin, jos suurin osa ihmisistä tulevaisuudessa saisi nyt käytössä olevasta testistä tuloksen, joka tänään antaa älykkyyosamääräksi huippuälykkääksi arvioitavan lukeman, eivät ihmiset äo:nsa perusteella muuttuneet yhtään älykkäämmiksi. Silti niitä keskimääräisen älykkäitä olisi paljon (ja heidän älykkyytensä pitäisi arvottaa jonnekin 100:n hujakoille), mutta sekä huippuälykkäitä että älyltään varsin heikkoja olisi vähemmistö. Älykkyys onkin varsin monimutkainen mitattava ominaisuus verrattuna vaikkapa pituuteen. Se kun on määritelmällisesti suhdetta muihin ja omiin aikalaisiin. Siten jättää hieman kysymysmerkiksi tämä "tyhmistymisen" trendin ennuste. Mitä se itse asiassa tarkoittaa ja minkä ajatellaan muuttuvan? Ihmisten älykkyyden keskihajonnanko? Onko luvassa älyllistä tasapäistymistä? Vai mitä tämä evoluutiobiologi oikeastaan nyt ennustaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2020, 11:58:24
Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 24, 2020, 11:29:05
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 06:02:31
Ihmiset muuttuvat tyhmemmiksi ja uskonnollisemmiksi, koska juuri nämä ryhmät lisäntyvät:

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c
Länsimaissa tämä käänne on alkanut jo 1970-luvulla (https://medicalxpress.com/news/2018-06-iq-scores-1970s.html). Flynnin efekti on ollut vielä jokin aika sitten Suomessa voittopuolinen, mutta käsittääkseni sekin on jo kääntynyt suuntaan, jossa matalasti koulutetut lisääntyvät korkeakoulutettuja enemmän. Itsestäänselvyys: tällä hetkellä suomalaisten lisääntyminen on ylipäänsä katastrofaalisessa tilassa, ja abortteja tehdään surutta, kun ei vaan nyt sovi elämäntilanteeseen. Sen sijaan tietyt ulkomaalaistaustaiset väestösegmentit lisääntyvät, vaikkahan povattaisiin heti huomiselle maailmanloppua.

Korkeakouluissa on kyllä näinä päivinä runsaasti ihan tavallisia tillin-tallin-tasapäitä. Kyllä niihin pääsee tyhmempikin, jos vain on hyvät istumalihakset. Pääsykoevaatimuksissa asioiden ulkoa opetteleminen ei sekään varsinaisesti kannusta aivojensa käyttämiseen, ja luovaan ajatteluun. Nähtävillä olevassa tulevaisuudessa oma sukupolveni jää parhaimmin koulutetuksi sukupolveksi, vaikka oppivelvollisuutta pidennettäisiinkin. Laatuvaatimukset, opetuksen keskimääräinen taso, opettajakunnan vinoutunut sukupuolijakauma seurannaisvaikutuksineen jne. ovat huonossa jamassa. Suomalaisista peruskouluista valmistuu jo nyt oppilaita, jotka eivät välttämättä osaa edes lukea ja kirjoittaa kunnolla. Näiden oppilaiden taustaa ei liene vaikea arvata, mutta osaltaan se kertoo hyvin yleisten laatuvaatimusten laskemisesta. Ikäryhmästäni katsoen tämmöistä asiantilaa ei voisi välttämättä edes uskoa. "Ei voi olla, että peruskoulusta pääsee läpi, vaikka ei osaisi edes lukea ja kirjoittaa"!

Älykkyyden tiedetään olevan voimakkaasti periytyvää - se on samaa tasoa, kuin pituuskasvun periytyminen. Laittamasi artikkeli toi samalla mieleeni komedian profeetallisen kauhuelokuvan, Idiokratia (https://www.youtube.com/watch?v=sP2tUW0HDHA&feature=youtu.be). Tuon neliminuuttisen katsominen saattaa kyllä tyhmentää. :)

Kappas. Aave pyrähti paikalle ekrtomaan vanhentunutta tietoa. Nimenomaan Suomessa on tilanne muuttunut ja huonosti lisääntyviä eivät ole korkeakoulutetut, vaan ne, joiden koulutus on jäänyt perustasolle. Mitä ilmeisimmin peruskoulussa on onnistuttu ainakin yhdessä asiaa: jo peruskoulun suorittaneet ovat täysin kykeneviä hankkimaan ehkäisyä ja säätelemään lisääntymistään. He myös mitä ilmeisimmin osaavat päätellä, että jos jo nyt epävarmaan taloudelliseen pärjäämiseen yhdistetään suurempi lapsikatras, jää omaan käyttöön entistä vähemmän rahaa ja elintaso laskee. Nämä viisaudet kun yhdistää, syntyy looginen valinta: en hanki lapsia.  Päätelmä näkyy siinä, että lapsettomia on Suomessa nykyään eniten peruskoulutaustalta ponnistavilla, kun taas korkekoulutaustaisilla lapsettomuus on vähän harvinaisempaa.

En epäile hetkeäkään, etteikö Aave tilastohavainnosta huolimatta jatka oman näkemyksensä toitottamista. Se sopii hänen ideologiaansa paremmin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - lokakuu 24, 2020, 16:12:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:24:11
Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.
Tunnollisilla ja kunnollisilla älykkäillä on myös tavaton kiire. Pitää menestyä opinnoissa ja uralla, pitää huolehtia staminastaan ja sosiaalisesta statuksestaan, pitää olla oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja verkostoitua, jne. Ei superkilpailutetussa oravanpyörässä jää edes aikaa ylenpalttiseen lisääntymisen pohdintaan silloin, kun aika sille olisi biologisesti ajankohtaisinta.

Mitä koulutustasoon tulee, Väestöliiton mukaan (https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/maalis-2017-tietovuoto/) Flynnin efekti ei vielä ole kuitenkaan kääpiövaltio Suomessa realisoitunut - korkeastikoulutetut ovat lisääntyneet edelleen suhteessa enemmän, kuin matalasti koulutetut. Syntyvyyden dramaattinen lasku on joka tapauksessa Suomen pahimpia ongelmia (Pahempi, kuin ilmastokatastrofi), ja koulutustasossakin on sukupuolinen vinouma. Edelleen, samaisesta linkistä:

"Tässä kannattaa huomioida, että kuvioiden 1 ja 2 aineistot ja ikäryhmät ovat osittain erilaisia, joten luvut eivät ole suoraan yhteismitallisia. Väestön koulutusrakenne on myös tänä aikana muuttunut dramaattisesti: vanhimmissa kohorteissa on ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hyvin vähän, vain muutamia prosentteja. Koulutusekspansion myötä vähintään keskiasteen koulutus on nuorimmissa ikäryhmissä jo yli 90 prosentilla naisista. Miesten keskuudessa vähintään keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on pienempi, mutta silti yli 80 prosenttia".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2020, 17:42:08
Lainaus käyttäjältä: Aave - lokakuu 24, 2020, 16:12:42
Lainaus käyttäjältä: Brutto - lokakuu 24, 2020, 11:24:11
Monet älykkäät eivät edes halua menestyä tavoilla, joita yhteiskunnassamme ymmärretään menestykseksi. Älykkäällä voi olla myös normaalia enemmän menestystä rajoittavia rasitteita, kuten mielenterveys- ja päihdeongelmia. Älykkyyteen liitetään myös tietyt sosiaaliset rajoitteet, jotka jarruttavat varsinkin menestystä työelämässä ja yritystoiminnassa.
Tunnollisilla ja kunnollisilla älykkäillä on myös tavaton kiire. Pitää menestyä opinnoissa ja uralla, pitää huolehtia staminastaan ja sosiaalisesta statuksestaan, pitää olla oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja verkostoitua, jne. Ei superkilpailutetussa oravanpyörässä jää edes aikaa ylenpalttiseen lisääntymisen pohdintaan silloin, kun aika sille olisi biologisesti ajankohtaisinta.

Mitä koulutustasoon tulee, Väestöliiton mukaan (https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tietovuodot/maalis-2017-tietovuoto/) Flynnin efekti ei vielä ole kuitenkaan kääpiövaltio Suomessa realisoitunut - korkeastikoulutetut ovat lisääntyneet edelleen suhteessa enemmän, kuin matalasti koulutetut. Syntyvyyden dramaattinen lasku on joka tapauksessa Suomen pahimpia ongelmia (Pahempi, kuin ilmastokatastrofi), ja koulutustasossakin on sukupuolinen vinouma. Edelleen, samaisesta linkistä:

"Tässä kannattaa huomioida, että kuvioiden 1 ja 2 aineistot ja ikäryhmät ovat osittain erilaisia, joten luvut eivät ole suoraan yhteismitallisia. Väestön koulutusrakenne on myös tänä aikana muuttunut dramaattisesti: vanhimmissa kohorteissa on ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hyvin vähän, vain muutamia prosentteja. Koulutusekspansion myötä vähintään keskiasteen koulutus on nuorimmissa ikäryhmissä jo yli 90 prosentilla naisista. Miesten keskuudessa vähintään keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus on pienempi, mutta silti yli 80 prosenttia".

Aave onnistuu sotkemaan asiat oikein iloisesti. Flynn-efektillähän tarkoitetaan sitä, että väestön älykkyys vähitellen nousee. Lisäksi aiemmin on alemman koulutustason keskuudessa ollut se korkeampi syntyvyys, mutta nyt tilanne tosiaan on mm. Suomessa muuttunut ja lapsettomuus on yleisempää vain peruskoulun käyneissä kuin korkeamman koulutuksen saaneissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2020, 23:15:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:36:30
Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.
LainaaKyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.
Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.

JOten väitteesi niistä geneettisistä eroista, jotka tuottavat näitä parempia ja huonompia kulttuureja, on väärä?
Onko? Ihmisethän kulttuureja luovat. Toiset jopa serkusavioliittojen ja sisäsiittoisuuden kautta:
https://i.postimg.cc/j5rsshr0/cousin-marriages.png
Juu, ei noin.
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 24, 2020, 19:20:22
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 23, 2020, 23:15:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 23, 2020, 22:36:30
Geenit eivät ole Egyptistä peräisin, jotkut geenien luomat innovaatiot ovat.
LainaaKyse tuskin on ollut evoluutiossa muodostuneesta geneettisestä paremmuudesta verrattuna muihin afrikkalaisiin.
Ehkä ei, mutta tietyt kulttuurit luovat parempia yhteiskuntia, kuten nykyäänkin näemme.
Vertaises siinä eurooppalaisperäisten tai itä-aasialaisten ansioita tieteessä verrattuna islamilaisiin/afrikkalaisiin? Aika huima ero, vai mitä?
Kulttuureissa on pirusti eroja!
Jotkut toimivat, toiset taantuvat.

JOten väitteesi niistä geneettisistä eroista, jotka tuottavat näitä parempia ja huonompia kulttuureja, on väärä?
Onko? Ihmisethän kulttuureja luovat. Toiset jopa serkusavioliittojen ja sisäsiittoisuuden kautta:
https://i.postimg.cc/j5rsshr0/cousin-marriages.png
Juu, ei noin.
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.

kyllä. Mutta ihmiset eivät ole vain geeninsä.

Tätähän tämä aina kanssasi on. Kun jo päädymme toteamukseen, että olit väärässä, ponnahdat esiin samalla väitteellä uudestaan kuin vieteriukko naamallasi sama väsynyt virne. Kirjoitit JUURI ÄSKEN itse, että  asia ehkä on niin, etteivät kulttuurien erot ole peräisin väestöryhmien geneettisen perimän eroista. Nyt tuo oma toteamuksesi jo unohtui. Lue uudestaan se kesksutelu, jonka juuri kävimme. Perustelin sinulle siinä en, miksi on mahdotonta, että kyse olisi geeniperimän eroista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 24, 2020, 20:57:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.

En ota kantaa siihen, kummat erot ovat merkittävämpiä. Muistutan kuitenkin siitä, että kulttuurit kehittyvät ihmisten toiminnan seurauksena. Ei niitä avaruudesta ole langetettu kansojen kiusaksi.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 24, 2020, 21:01:10
^ikävä kyllä ihan kaikki on avaruudesta tupsahtanutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 24, 2020, 22:41:17
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2020, 20:57:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.
En ota kantaa siihen, kummat erot ovat merkittävämpiä. Muistutan kuitenkin siitä, että kulttuurit kehittyvät ihmisten toiminnan seurauksena. Ei niitä avaruudesta ole langetettu kansojen kiusaksi.
Olen tuosta samaa mieltä, ihmiset luovat kulttuurejaan. Miksi siis on niin vastenmielinen ajatus joillekin, että jotkut kulttuurit onnistuvat paremmin kuin toiset? Kyllähän ihmisyksilötkin menestyvät eri tavoin. Toiset onnistuvat ja jotkut mokaavat.

Esitän sitä, että esim. islamilainen kulttuuri ei kyennyt 1200-luvun jälkeen oikein kehittymään, se jumiutui ja taantui. Samoin kävi intialaiselle kulttuurille ja buddhalaiselle aikoinaan. Ne eivät kyenneet uudistumaan/kehittymään. Kiinassakin on ajanjaksoja, jolloin kehitystä on tapahtunut suuresti, mutta myös jaksoja, jolloin kehitys on taantunut. Itse asiassa Kiinan rappio lienee suurimpia yhteiskunnallisia menetyksiä viime vuosisatoina 1970-luvulta alkaneeseen uudistumiseen saakka.

Länsimaissa tapahtui jotakin hyvää myöhäiskeskiaikana, kun äly vapautui yhteiskunnallisen vapauden ohella. Talouskehitys ja tieteellinen kehitys sallivat älyn vapautta ja uudistivat samalla yhteiskuntaa. Loppuhan on historiaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:06:49
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 22:41:17
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 24, 2020, 20:57:51
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 24, 2020, 19:14:29
Mutta itsekin pidän kulttuurieroja merkittävämpinä kuin geneettisiä eroja.
En ota kantaa siihen, kummat erot ovat merkittävämpiä. Muistutan kuitenkin siitä, että kulttuurit kehittyvät ihmisten toiminnan seurauksena. Ei niitä avaruudesta ole langetettu kansojen kiusaksi.
Olen tuosta samaa mieltä, ihmiset luovat kulttuurejaan. Miksi siis on niin vastenmielinen ajatus joillekin, että jotkut kulttuurit onnistuvat paremmin kuin toiset? Kyllähän ihmisyksilötkin menestyvät eri tavoin. Toiset onnistuvat ja jotkut mokaavat.

Esitän sitä, että esim. islamilainen kulttuuri ei kyennyt 1200-luvun jälkeen oikein kehittymään, se jumiutui ja taantui. Samoin kävi intialaiselle kulttuurille ja buddhalaiselle aikoinaan. Ne eivät kyenneet uudistumaan/kehittymään. Kiinassakin on ajanjaksoja, jolloin kehitystä on tapahtunut suuresti, mutta myös jaksoja, jolloin kehitys on taantunut. Itse asiassa Kiinan rappio lienee suurimpia yhteiskunnallisia menetyksiä viime vuosisatoina 1970-luvulta alkaneeseen uudistumiseen saakka.

Länsimaissa tapahtui jotakin hyvää myöhäiskeskiaikana, kun äly vapautui yhteiskunnallisen vapauden ohella. Talouskehitys ja tieteellinen kehitys sallivat älyn vapautta ja uudistivat samalla yhteiskuntaa. Loppuhan on historiaa.

Ihmiset luovat kulttuureja ja voivat myös niitä muuttaa, sopeutua uusiin ajatuksiin jne. Nimeomaan ilman, että tälle geeniperimä asettuu esteeksi tai rajoitteeksi. Jos jokin on historiaa niin kulttuurien jatkuva muuttuminen ja myös sen edistyksen airueena toimivan kulttuurin sijainnin vaihtuminen. Mitään väestönvaihtoa tai geenien muuttumista siihen ei tarvita.

Voinemme siis jo vihdoin lopettaa sen pohtimisen, josko kulttuuri olisi geenien tuottama asia ja siten sidoksissa perimään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 26, 2020, 21:16:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:06:49
...Ihmiset luovat kulttuureja ja voivat myös niitä muuttaa, sopeutua uusiin ajatuksiin jne. Nimeomaan ilman, että tälle geeniperimä asettuu esteeksi tai rajoitteeksi. Jos jokin on historiaa niin kulttuurien jatkuva muuttuminen ja myös sen edistyksen airueena toimivan kulttuurin sijainnin vaihtuminen. Mitään väestönvaihtoa tai geenien muuttumista siihen ei tarvita.

Voinemme siis jo vihdoin lopettaa sen pohtimisen, josko kulttuuri olisi geenien tuottama asia ja siten sidoksissa perimään.
Ei Eurooppakaan tarvitse geenienmuutosta tai väestönvaihtoa. Joten mihin siirtolaisuutta tarvitsemme keharimaista? Jos kerran mitään parempaa eivät tarjoa?

Kulttuurit voivat muuttua ja kehittyä. Mutta itse asiassa kaikki eivät noin toimi, vaan toiset kulttuurit jumiutuvat ja toiset kehittyvät.
Älkäämme pyydelkö anteeksi valkoisuuttamme, mutta eurooppalainen kulttuuri on itä-aasialaisen kera ollut se, joka uudistuu ja kehittyy.

Voimme tarkastella islamilaisen, buddhalaisen ja hindulaisen, kulttuurin alueita. Luovatko kehitystä yhtä lailla, vai vain perässätulijoina?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 27, 2020, 06:32:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 26, 2020, 21:16:33
Lainaus käyttäjältä: safiiri - lokakuu 25, 2020, 09:06:49
...Ihmiset luovat kulttuureja ja voivat myös niitä muuttaa, sopeutua uusiin ajatuksiin jne. Nimeomaan ilman, että tälle geeniperimä asettuu esteeksi tai rajoitteeksi. Jos jokin on historiaa niin kulttuurien jatkuva muuttuminen ja myös sen edistyksen airueena toimivan kulttuurin sijainnin vaihtuminen. Mitään väestönvaihtoa tai geenien muuttumista siihen ei tarvita.

Kukaan ei kyllä maahanmuuttoa perustelekaan millään geenimuutoksella ja väestövaihdolla. Se on pelkkä kaltaistesi piirtämä pelottelua varten piirretty kauhukuva. Hienoa, että nyt itsekin toteat sellaisista vaahtoamisen täysin älyttömäksi.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 28, 2020, 00:42:54
Luoko tulevaisuutta Suomelle se geeniperimäinen perinteinen yhteisö, joka nosti Suomen kehitysmaasta menestyneeksi maaksi?
Vai luovatko joidenkin mielestä Suomelle tulevaisuutta siirtolaisihmiset, jotka ovat Lähi-idässä ja Afrikassa jo näyttäneet osaamistaan?
Minä mietin tällaista, mietittekö te?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 28, 2020, 05:01:10
Toopen mietiskelyyn viitaten ei tämä ole stalinisteille mietiskelyn asia vaan fanaattisen uskon asia. Stalinismi on uskonto siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä jumala on ihminen.

Stalinismi on elastinen uskonto. Kun yksi utopia romahtaa, vaihdetaan se johonkin toiseen, johon uskotaan. Faktat keksitään. "Totuutta" on se, mikä palvelee päämäärää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - lokakuu 28, 2020, 07:46:03
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2020, 00:42:54
Luoko tulevaisuutta Suomelle se geeniperimäinen perinteinen yhteisö, joka nosti Suomen kehitysmaasta menestyneeksi maaksi?
Vai luovatko joidenkin mielestä Suomelle tulevaisuutta siirtolaisihmiset, jotka ovat Lähi-idässä ja Afrikassa jo näyttäneet osaamistaan?
Minä mietin tällaista, mietittekö te?

Ei kannatais miettiä, kun juuri päätyi keskustelussa toetamaan, ettei kyse voi olla geeniperimästä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:08:21
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 28, 2020, 05:01:10
Toopen mietiskelyyn viitaten ei tämä ole stalinisteille mietiskelyn asia vaan fanaattisen uskon asia. Stalinismi on uskonto siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä jumala on ihminen.

Stalinismi on elastinen uskonto. Kun yksi utopia romahtaa, vaihdetaan se johonkin toiseen, johon uskotaan. Faktat keksitään. "Totuutta" on se, mikä palvelee päämäärää.
Liittyykö ajatuksesi keskusteluun mitenkään?
Geeniperimä ja kulttuurit vaikuttavat, molemmat. Missä suhteessa, en kykene sanomaan.
Mutta ainakin kulttuureissa näemme eroja. Toimivia ja vähemmän toimivia...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 01, 2020, 13:11:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 30, 2020, 21:08:21
Liittyykö ajatuksesi keskusteluun mitenkään?

Tarkoitus oli, että se liittyisi. Halusin sanoa, että kun mennään ideologia edellä, faktat taipuvat.

Tänään oli Ylen uutisissa artikkeli mustien ja valkoisten eriarvoisuudesta Yhdysvalloissa. Jutussa haastatellaan Queen Nuchie nimellä esiintyvää mustaa naista: 

Queen tietää hyvin, kuinka vaarallinen hänen oma asuinalueensa on siellä asuville afroamerikkalaisille. Pelkästään tässä kuussa kolme ihmistä on kuollut ja yli kymmenen haavoittunut ammuskeluissa Near Northissa.

Kukahan on ollut ampuja? Valkoiset rasistitko?

Artikkeli kertoo Minnesotasta:

Minnesota muistuttaa Suomea itse asiassa monin paikoin.

Osavaltiossa asuu 5,6 miljoonaa ihmistä. Moni viettää aikaa mökillä kesäisin ja hiihtää talvisin.

Politiikka on Yhdysvaltojen vasemmistolaisemmasta päästä: työttömyyskorvaukset ovat hyvät, päiväkoti on kaikille ilmainen ja verot ovat korkeat. Edistyksellistä politiikkaa pidetään yleisesti osavaltioon muuttaneiden pohjoismaalaisten ja saksalaisten maahanmuuttajien perintönä.


Jos Minnesota muistuttaa Suomea, voiko Suomi alkaa muistuttaa Minnesotaa, kunhan asiat tästä vähän etenevät?

Artikkelissa todetaan seuraavaa:

Koulutuksessa afroamerikkalaiset lapset jäävät valkoisista jälkeen. Elinajanodote on lyhyempi. Mustien perheiden mediaanitulo on alle puolet valkoisten perheiden mediaanitulosta.

Jos Minnesota muistuttaa Suomea ja Suomi kenties myöhemmin Minnesotaa, jäävätkö täälläkin afrosuomalaiset lapset valkoisista jälkeen, vai onko näin vain Yhdysvalloissa? Tätä ei ilmeisesti saada tietää, koska Suomessa ei tilastoida menestymistä "rodun" perusteella niin kuin jostakin syystä edelleen Yhdysvalloissa. Todennäköisesti Suomessakin asioita tuntevilla on tietty käsitys asioista ilman tilastointiakin, mutta sitä ei kerrota.

https://yle.fi/uutiset/3-11603775

Internetin hämäriltä sivuilta löytyy viitteitä siitä, että tuon tyyppinen asetelma olisi havaittu täälläkin. Lähteiden aitoutta ei voida kuitenkaan varmistaa, ja väitteet todennäköisesti kiistettäisiin. Tällaista kuitenkin esitetään, ja se tuntuu uskottavalta siinäkin valossa, että Yhdysvalloissa erot ovat saman tyyppiset.

Vaikka annan poikkeuksellisesti linkin juutalaissuuskriittiselle sivulle, en edusta tätä aatetta. Sivulla tuntuu olevan saman tyyppistä kirjoittelua Israelin ja palestiinalaisten suhteista, mitä eräät henkilöt tälläkin foorumilla ovat esittäneet. Mutta ei nyt mennä siihen tässä ketjussa. Eri taustoista peräisin olevien oppilaiden menestymisestä kertova osuus on Mandelan ja Ahtisaaren kuvan alla.

Jokaisesta ryhmästä löytyy aina heikkoja sekä menestyjiä, joten vastaan nyt yleisellä tasolla. Eniten vaikeuksia on afrikkalaisilla oppilailla sekä arabeilla. Suurin heikko ryhmä on somalit. Parhaiten ulkomaalaistaustaisista lapsista pärjäävät aasialaiset, venäläiset ja virolaiset oppilaat.

https://www.magneettimedia.com/erityisopettajan-haastattelu-koulujen-monikulttuurinen-rappio/

Jos huono koulumenestys johtuu köyhistä kotioloista, siinä tapauksessa me varmaan jokainen muistamme omalta kouluajaltamme sen, kuinka köyhien perheiden lapset saivat huonoja numeroita ja rikkaiden perheiden lapset hyviä. Vai muistammeko? Emmepä taida muistaakaan, koska ei se näin yksinkertaista ole.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 01, 2020, 13:11:41
https://www.magneettimedia.com/erityisopettajan-haastattelu-koulujen-monikulttuurinen-rappio/

Jos huono koulumenestys johtuu köyhistä kotioloista, siinä tapauksessa me varmaan jokainen muistamme omalta kouluajaltamme sen, kuinka köyhien perheiden lapset saivat huonoja numeroita ja rikkaiden perheiden lapset hyviä. Vai muistammeko? Emmepä taida muistaakaan, koska ei se näin yksinkertaista ole.

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 02, 2020, 13:01:09
Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.

Tuhannet vasemmistolaiset käyttivät Tiedonantajaa lähteenään 1970-luvulla ja 1980-luvulla.

Joukko koululaisia yritettiin saada käyttämään Pirkkalan monistetta lähteenään 1970-luvulla, mutta hanke kohtasi vastustusta ja oli lopetettava.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - marraskuu 02, 2020, 13:43:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2020, 13:01:09
Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.

Tuhannet vasemmistolaiset käyttivät Tiedonantajaa lähteenään 1970-luvulla ja 1980-luvulla.

Joukko koululaisia yritettiin saada käyttämään Pirkkalan monistetta lähteenään 1970-luvulla, mutta hanke kohtasi vastustusta ja oli lopetettava.

Tämä nyt on vähän tällainen "saan minäkin olla tyhmä kun kerran muutkin!"
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 02, 2020, 14:59:43
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 01, 2020, 13:11:41
Jos huono koulumenestys johtuu köyhistä kotioloista, siinä tapauksessa me varmaan jokainen muistamme omalta kouluajaltamme sen, kuinka köyhien perheiden lapset saivat huonoja numeroita ja rikkaiden perheiden lapset hyviä. Vai muistammeko? Emmepä taida muistaakaan, koska ei se näin yksinkertaista ole.

Niin no. En tiedä, miten Suomessa, mutta esimerkiksi Britanniassa äidin koulutustaso ja henkilön asuinpaikkakunta ovat vahvimmat selittävät tekijät sille, mihin ihminen elämässään yltää ja päätyy.

Kun katsotaan tilastollista korrelaatiota, miksi rotu olis tässä joku selityksellinen päätepysäkki? Susta tuntuu ja sä muistelet jotain köyhistä perheistä olleita luokkakavereita, mut tilastoja sä katsot ja ne tuntuu susta vakuuttavalta just rodun suhteen. Ja siinä kohtaa se yhtäkkiä on just niin yksinkertaista  :D

Tai sit joku ero poikien ja tyttöjen koulumenestyksessä. Sille haetaan muita selittäviä tekijöitä eikä sanota vaan että "tää on se relevantti ja kiinnostava fakta, mikä meidän syytä tästä irrottaa ja sisäistää".

Yhdysvalloissa Civil Rights Movement lisäsi 1960-luvulla merkittävästi mustien koulutusmahdollisuuksia. Tossa helposti sivuuttaa sen, kuinka pitkä siellä on orjuuden ja erottelun ja näiden juttujen vaikutus ja sit olettaa, että tämmösistä tekijöistä johtuvat erot USA:ssa mustien ja valkoisten välillä on jo tasaantuneet koska tilanne on korjattu ja mitään epätasa-arvoa ei enää ole. Mut se on ihan täysin mahdollista, että erot vaan tasaantuu tosi hitaasti ja sillä vanhalla onkin todella pitkä varjo.

Jos sua kerran kiinnostaa mustat ihmiset ja niiden koulumenestys, koita katsoa, miten valkoisten ja mustien erot menee Briteissä, Kanadassa ja USA:ssa ja vertaile ensin näitä keskenään. En mä tarkota nyt lytätä tai sanoa, että olisit täysin väärässä. Toki suhtaudun skeptisesti ja näin, mutta musta olis siistiä jos sä ite vaikka hakisit tollasta mahdollisimman vertailukelpoista tietoa ja olisit kiinnostunut siitäkin, missä mustilla esim meneekin suht hyvin.

Äkkiä katsoin että Kanadassa mustista naisista liki kolmanneksella on kandi tai sitä korkeampi oppiarvo, mikä on yli maan keskiarvon. Sit taas mustat miehet jää alle 20 prosenttiin, kun koko väestön keskiarvo on 28 pinnaa. Mutta mustat ei-maahanmuuttaja naiset pärjää tässä paremmin kuin maan keskiarvo ja paremmin kuin kaikki naiset keskimäärin.

Jos hypoteesi olis se, että mustat ihmiset ei pärjää koulussa tai että mustat ihmiset johtaa tollaseen Minnesota-tilanteeseen, niin jo toi kahden minuutin vilkuilu vähän nostaa kysymysmerkkejä sille.

Jos perusteellisesti vertailis USA:ta, Brittejä ja Kanadaa, se saattais tosiaan olla ihan valaisevaa ja hyvä harrasteprojekti mustista kiinnostuneelle :P

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 02, 2020, 15:47:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 28, 2020, 05:01:10
Toopen mietiskelyyn viitaten ei tämä ole stalinisteille mietiskelyn asia vaan fanaattisen uskon asia. Stalinismi on uskonto siinä missä mikä tahansa muukin. Siinä jumala on ihminen.

Stalinismi on elastinen uskonto. Kun yksi utopia romahtaa, vaihdetaan se johonkin toiseen, johon uskotaan. Faktat keksitään. "Totuutta" on se, mikä palvelee päämäärää.

Tuo sopii kyllä uskontoihin yleensäkin.

Muutenhan ei olisi "jumalattomasti lahkoja ja outoja uskomuksia maa täynnänsä.

Uskonnoissa ei uskota jumalaan (miten voisikaan) vaan aatteisiin yleensä.

Aatehan on ihmisen aivoituksien tuote.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - marraskuu 02, 2020, 16:13:52
Lainaus käyttäjältä: mikainen - marraskuu 02, 2020, 13:43:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2020, 13:01:09
Lainaus käyttäjältä: Laika - marraskuu 01, 2020, 13:35:29

Sen sijaan täytyy olla joko tyhmä tai aivopesty, jos käyttää Magneettimediaa lähteenään vielä aikuisiällä.

Tuhannet vasemmistolaiset käyttivät Tiedonantajaa lähteenään 1970-luvulla ja 1980-luvulla.

Joukko koululaisia yritettiin saada käyttämään Pirkkalan monistetta lähteenään 1970-luvulla, mutta hanke kohtasi vastustusta ja oli lopetettava.

Tämä nyt on vähän tällainen "saan minäkin olla tyhmä kun kerran muutkin!"

Tämä on myös vähän semmoista, että myös keskustelu on mennyt aika tylsäksi, kun vain pieni osa oikeasti voi osallistua. Niin kovin harvalla kun on oikeasti jotain kokemusta noiden aikojen poliittisesta elämästä, ihan vain iän puolesta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 02, 2020, 22:30:08
Mutta faktahan se on, että tietyt ryhmät yhteiskunnassa ovat väkivaltaisempia ja enemmän vankilaporukkaa, kuin toiset ryhmät..!
Miksi tiettyjä ryhmiä on enemmän vankiloissa ja toisia enemmän yliopistoissa?
Vaikuttaako se oma kulttuuri noin ratkaisevasti? Vai onko jokin keksitty rasismisyy selityksenä?
Meilläkin Suomessakin on suhteellisen paljon afrikka/lähi-itäläisperäisiä ja mustalaisia vankiloissa ja juutalaisia yliopistoissa. Mitäs mietitte kulttuurien samanvertaisuudesta?
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/187130 (https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/187130)
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3499074/Ulkomaalaisten+vankien+maara+kasvanut+rajusti (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3499074/Ulkomaalaisten+vankien+maara+kasvanut+rajusti)
Noita uutisia on lisääkin, mutta asia tuli selväksi.
Vankilat ovat Suomen monikulttuurisimpia paikkoja, eikä tuo ole positiivinen näkemys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 02, 2020, 22:31:26
Kaikkien ryhmien vastaanottaminen yhteiskuntaamme ei ole rakentavaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 02, 2020, 22:33:00
Persut on väkivaltaisin ja rikollisin ja vähiten yliopistossa. Joten persut kansoittaa vankilaa ja -
heidän pääsyään, kulttuurinsa tuloa, jonnekin rajan yli on estettävä?

Eikä ÄO päätä pakota kuten Huhtasaari esimerkkiä näyttää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 02, 2020, 22:45:01
2. uusimmassa Tiede-lehdessä on neurobiologi Tiina Hutun laaja artikkeli kasvatuksen ja geenien osuuksista.

Vaikuttaako kasvatus?
Tiina Huttu
..
Mitä samanlaisempi ja suotuisampi ympäristö on, sitä suurempi on yleensä geenien selitysvoima.
...
...
Eric Turkheimer kollegoineen on kuvannut vastaavaa ilmiötä älykkyysosamäärässä. Psychological Science-lehdessä
julkaistussa tutkimuksessa oli mukana 320 seitsenvuotiasta kaksosparia, joista huomattava osa tuli köyhästä perheestä.
   Köyhyydessä eläneillä sama kasvuympäristö selitti 60 prosenttia älykkyysosamäärän vaihtelusta ja geenit vain pienen osan. Parempiosaisilla yksilöiden välisistä eroista selvästi yli puolet selittyi perimällä ja ympäristön vaikutus oli hyvin pieni.
- /Tiede 11/2020, s. 20/  (Alleviivaukset minun)

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 02, 2020, 22:58:08
MTV Uutiset Helena Petäistön eilisestä kolumnista:

He ovat tuomittuja pysymään "citéssään", kun ranskalainen yhteiskunta ei hyväksy heitä, eivätkä he tunne vanhempiensa entistä kotimaata millään tavalla omakseen. Ranskassa on huomattavasti harvinaisempaa nähdä arabia hyvin koulutetussa asemassa kuin mustaa Yhdysvalloissa.
- MTV Helena Petäistön kolumni (https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helena-petaiston-kolumni-macronin-linjanveto-taistelussa-aari-islamia-vastaan-muuttuikin-pelatyksi-uskontokuntien-taisteluksi/7971404#gs.kcg2az)

Ed. juttu ja tämä yo on haasteena ns. kopekilaisille persumielisen rasistisesti ajatteleville:
- Voiko tuosta päätellä että arabi on ÄO:ltaan  tyhmempi kuin musta afrikkalainen?
    (Arabit on muuten tietääkseni paljon lähempänä juutalaisia kuin eurooppalaisia geeneiltänsä).
- Voiko ÄO väitelmiin geeneistä (Vanhaset ja Lynnit) luottaa kun ei oteta ympäristöä huomioon? (Hutun juttu)
   Onko ne edes vertailukelpoisia eri valtioissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 02, 2020, 23:27:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 02, 2020, 22:31:26
Kaikkien ryhmien vastaanottaminen yhteiskuntaamme ei ole rakentavaa.

Minkälaisia päätelmiä täsmälleen ottaen teet noista vankilatilastoista?

Siellähän on ulkomaalaisista eniten virolaisia, ennen venäläiset olivat sen jälkeen isoin ryhmä, mutta nyt irakilaiset ovat nousseet edelle, ja heitä on 10 prosenttia, mikä on totta kai valtava määrä.

Luulen että moni pakolaisena tänne saapunut ei oikein löydä tai ymmärrä paikkaansa tässä maassa. Pitäis työntää juuret maahan, opetella elämään maassa maan tavalla ja rakentaa joku stabiili indentiteetti sun muuta. Niillä oman maan asiat on aivan päin vittua ja maa on mennyt sotien myötä viime vuosikymmenet vain taaksepäin. 80- ja 90-luvuilla Irakissa syntyneistä kaupunkilaisista suuri osa ei ole käynyt omassa maassaan koulua päiväkään. Yleinen moraali kotimaassa on aika hakusessa, kun linjaa on vaihdettu sekulaarista uskonnollisempaan. Sit kun siteet perheeseen katkeaa ja ei oikein ole sitä omaa paikkaa ja omaa roolia, osa miehistä on täällä aivan riskiryhmää ja joutuu helposti tuuliajolle.

Totta kai tossa on ongelmia, jotka liittyy nimenomaan turvapaikanhakijoihin. Kun ne olot on kotimaassa paskat, se aihauttaa ongelmia. Sitten kun sellasesta kulttuurista tulee tänne miehiä ilman perhettä, ei ne osaa elää eikä pärjää ilman sitä perheen tuomaa rakennetta ja järjestystä elämään, joka niillä olis kotimaassa. Yhtäkkiä kaikki on  ihan auki, ja toisten samanlaisten kanssa tyhmyys vaan tiivistyy.

En silti näe tossa mitään sellaista, että irakilaiset olis geneettisesti sellaista ainesta, että ne jotenkin poikkeais esim virolaisista ja olis just tämän takia rikollisempia.

Vaan että tossa on sellanen asetelma, joka luo todella kovia haasteita integraatiolle -- eikä se ole onnistunut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 02, 2020, 23:40:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 02, 2020, 22:33:00
Persut on väkivaltaisin ja rikollisin ja vähiten yliopistossa. Joten persut kansoittaa vankilaa ja -
heidän pääsyään, kulttuurinsa tuloa, jonnekin rajan yli on estettävä?

Eikä ÄO päätä pakota kuten Huhtasaari esimerkkiä näyttää.
Onko PS myös ainoa, joka kritisoi korruptiosysteemiämme, jossa valtapuolueet sijoittavat omia kannattajiaan yhteiskunnan rakenteisiin?
Älä usko, että se demari rahoittamassasi virkamiehistössä ajaa välttämättä sinun asiaasi...!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 03, 2020, 07:04:23
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 02, 2020, 22:30:08
Mutta faktahan se on, että tietyt ryhmät yhteiskunnassa ovat väkivaltaisempia ja enemmän vankilaporukkaa, kuin toiset ryhmät..!
Miksi tiettyjä ryhmiä on enemmän vankiloissa ja toisia enemmän yliopistoissa?
Vaikuttaako se oma kulttuuri noin ratkaisevasti? Vai onko jokin keksitty rasismisyy selityksenä?
Meilläkin Suomessakin on suhteellisen paljon afrikka/lähi-itäläisperäisiä ja mustalaisia vankiloissa ja juutalaisia yliopistoissa. Mitäs mietitte kulttuurien samanvertaisuudesta?
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/187130 (https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/187130)
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3499074/Ulkomaalaisten+vankien+maara+kasvanut+rajusti (https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3499074/Ulkomaalaisten+vankien+maara+kasvanut+rajusti)
Noita uutisia on lisääkin, mutta asia tuli selväksi.
Vankilat ovat Suomen monikulttuurisimpia paikkoja, eikä tuo ole positiivinen näkemys.

Erityisen selvä on tuo vankiloissa olevien miesten joukko. Mistäköhän se mahtaa johtua?  Mihet nyt van ovat enemmän vankilaporukkaa kuin naiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 03, 2020, 09:24:06
^
Naisilla on varmaan miehiä parempi kulttuuri, kun pärjäävät paremmin koulussa, ja yliopistossakin heitä on enemmistö? Naiset nyt vaan ovat välkympiä? (Analogia toopen aivopieruihin. Ai niin, toopen omalla logiikalla toopen pitäisikin aivopiereskellä, koska naiset vaan ovat välkympiä.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 03, 2020, 10:27:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 03, 2020, 09:24:06
^
Naisilla on varmaan miehiä parempi kulttuuri, kun pärjäävät paremmin koulussa, ja yliopistossakin heitä on enemmistö? Naiset nyt vaan ovat välkympiä? (Analogia toopen aivopieruihin. Ai niin, toopen omalla logiikalla toopen pitäisikin aivopiereskellä, koska naiset vaan ovat välkympiä.)

Lisäksi - on vain miesten suuremman seksuaalirikollisuuden syytä, että heitä epäillään ja syytetään raiskauksista. On siis vain miesten oma vika, että myös silloin he joutuvat todistamaan syyttömyytensä, kun kyse on perättömästä ilmiannosta. Kaikki vain ovat oppineet, että sitä miestä nyt vain täytyykin vähän katsoa epäilevästi. Muistathan omat oppisi:
Lainaa
Tullivirkailijat/passintarkastajat tms. koulutetaan huomaamaan friikkejä. Se on heidän tehtävänsä.
Mistäkö johtuu? Koska ongelmatapaukset usein käyttäytyvät omituisesti.
Jos haluat pärjätä yhteiskunnassa, älä käyttäydy friikisti. Ole moukka vapaasti, mutta siten sinua kohdellaankin.

Miksei siis yhtä lailla: "Poliisi ja oikeusistuimet kouluttuvat epäilemään miehiä. Se on heidän tehtävänsä." Seksuaalirikollisista valtaosa on miehiä. Paljon suurempi osa kuin heidän väestöosuutensa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 03, 2020, 20:52:38
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 03, 2020, 09:24:06
^
Naisilla on varmaan miehiä parempi kulttuuri, kun pärjäävät paremmin koulussa, ja yliopistossakin heitä on enemmistö? Naiset nyt vaan ovat välkympiä? (Analogia toopen aivopieruihin. Ai niin, toopen omalla logiikalla toopen pitäisikin aivopiereskellä, koska naiset vaan ovat välkympiä.)
Tosin se, että merkittävimmistä tiedemiehimmistä on n. 95% ollut miehiä (jopa valkoisia miehiä), tuskin näkemystäsi muuttaa, koska on kivempaa uskoa johonkin...
On totta, että yliopistot ovat täynnä tyhjäpääajattelua, eritoten humanistisilla/yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Ovat naisvaltaisiakin. Ovatko lopulta järin hyödyllisiä yhteiskuntaamme ajatellen? Olen asiasta joskus vuodattanut, kun itse olen yht.k.tiet/hum.tiet:stä valmistunut nollamaisteri. Tiedän hyvin tarkkaan, että monilla noita tutkintoja saavuttaneilla tuskin on edes kykyä ratkoa edes vaativia ristisanatehtäviä, mutta ovat kykeneviä toistamaan muiden keksimiä näkemyksiä... ::)
Älä ylistä korkeakoulututkintoa, se rajoja on alennettu aivan liikaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 03, 2020, 20:55:27
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 03, 2020, 10:27:32
...Seksuaalirikollisista valtaosa on miehiä. Paljon suurempi osa kuin heidän väestöosuutensa.
Aina näin on, koska miehet ovat testosteronin ja kehityksensä myötä aggressiivisempia kuin naiset, sekä myös seksuaalisesti saalistavampia (=biologia).
Ymmärrä biologiaamme.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 04, 2020, 08:01:27
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 03, 2020, 20:55:27
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 03, 2020, 10:27:32
...Seksuaalirikollisista valtaosa on miehiä. Paljon suurempi osa kuin heidän väestöosuutensa.
Aina näin on, koska miehet ovat testosteronin ja kehityksensä myötä aggressiivisempia kuin naiset, sekä myös seksuaalisesti saalistavampia (=biologia).
Ymmärrä biologiaamme.

Niin. Ja siksi on perusteltua epäillä rikollisiksi ja väkivaltaisiksi erityisesti miehiä - joten heille pitää asettaa erityistä valvontaa. Toisaalta ihan turha ihmetellä, miksi miehet syrjäytyvät. Se johtuu vain heidän biologiastaan. Asialle ei ole syytä tehdä mitään. Mutta seksuaalisesta saalistamisesta heitä on syytä epäillä aina, joten on vain hyvä, että lainsäädäntöä kiristetään ja entistä vähäisemmistäkin syistä voidaan langettaa rangaistus. Sillä saatetaan estää ne vakavammat rikokset, kun käyttäytymiseen puututaan heti, eikä sitten vasta, kun ollaan jo päädytty erittäin vakaviin rikoksiin.

(Selvennys: Kyse edellä on sarkastisista kärjistyksistä. Turha pöyristyä mistään miesvihasta. Imitoin vain omaa tapaasi tehdä päätelmiä "biologian" perusteella. Ja olla tekemättä, kun se ei olekaan itsellesi edullista.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 05, 2020, 00:08:43
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 04, 2020, 08:01:27

Niin. Ja siksi on perusteltua epäillä rikollisiksi ja väkivaltaisiksi erityisesti miehiä - joten heille pitää asettaa erityistä valvontaa...
Äärinäkemykset ovat niitä, joita ihmiset eivät itsessään havaitse... :-X
Hyvä sarkasmiyritys toki.
- - -
Miksi on niin vaikeaa nähdä sitä, että kaksi sukupuoltamme ovat erilaisia? Biologiammehan on meitä erilaisiksi luonut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 05, 2020, 08:02:37
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 03, 2020, 20:52:38
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 03, 2020, 09:24:06
^
Naisilla on varmaan miehiä parempi kulttuuri, kun pärjäävät paremmin koulussa, ja yliopistossakin heitä on enemmistö? Naiset nyt vaan ovat välkympiä? (Analogia toopen aivopieruihin. Ai niin, toopen omalla logiikalla toopen pitäisikin aivopiereskellä, koska naiset vaan ovat välkympiä.)
Tosin se, että merkittävimmistä tiedemiehimmistä on n. 95% ollut miehiä (jopa valkoisia miehiä), tuskin näkemystäsi muuttaa, koska on kivempaa uskoa johonkin...
On totta, että yliopistot ovat täynnä tyhjäpääajattelua, eritoten humanistisilla/yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Ovat naisvaltaisiakin. Ovatko lopulta järin hyödyllisiä yhteiskuntaamme ajatellen? Olen asiasta joskus vuodattanut, kun itse olen yht.k.tiet/hum.tiet:stä valmistunut nollamaisteri. Tiedän hyvin tarkkaan, että monilla noita tutkintoja saavuttaneilla tuskin on edes kykyä ratkoa edes vaativia ristisanatehtäviä, mutta ovat kykeneviä toistamaan muiden keksimiä näkemyksiä... ::)
Älä ylistä korkeakoulututkintoa, se rajoja on alennettu aivan liikaa.

Toope hei - ymmärräthän, että JOS toteat miesten yliedustuksen syrjäytyneissä tai rikollisissa johtuvan jostain muusta(kin) kuin vain miesten biologisista pysyvistä ominaisuuksista, niin sun täytyy SAMALLA todeta tuon pätevän lähtökohtaisesti kaikkiin ihmisryhmiin. Jos mielestäsi miesten biologia asettaa vaatimuksia yhteiskunnan muuttamiselle sellaiseksi, että miehisellä(kin) biologialla on mahdollista pärjätä ja menestyä, eikä se muodosta syrjäytymisriskiä, tuo sama vaatimus pitää ulottaa myös muihin ihmisryhmiin. Tää ei mene niin, että sulla on erityinen lupa perustella muiden huonompaa asemaa ja mahdollisuuksia biologialla (tai kulttuurilla), mutta miesten kohdalla ne eivät kelpaa perusteluiksi tai niiden vaikutuksia pitää lieventää (eli rakentaa yhteiskunta sellaiseksi, ettei biologia tuota haittaa menestymiselle).

Sun nyt vain pitäisi osata päättää, kumman lähestymistavan valitset. Sitten sun pitää soveltaa sitä KAIKKIIN. Tällä hetkellä vaihdat heti perustelujasi, kun joku toteaa, että niistää voidaan johtaa sinulle (= valkoiselle länsimaiselle heteromiehelle) epäedullisia päätelmiä. Sellainen kirsikanpoiminta ei nyt vain mene läpi.

Että miten tämä asia nyt on? Saavatko syrjäytyneet, vankilakierteessä olevat, väkivaltaiset, koulussa pärjäämättömät, seksuaalirikoksia tekevät jne. miehet vaatia yhteiskuntaa muutettavan siten, että heidänkin biologiallaan (kultturillaan) siinä voi pärjätä paremmin?  Onko yhteiskunnan muututtava jollain tapaa siten, että mieheys ei muodosta riskitekijää? Vai - onko miesten vain yritettävä muuttua sellaisiksi, että he pärjäävät paremmin siinä yhteiskunnassa, jossa he elävät, ja opeteltava (kulttuuristaan ja biologiastaan huolimatta) kehittymään sellaisiksi, että pystyvät parantamaan omaa tilannettaan? Pitääkö heille tarjota tässä muuttumisessa tukea vai pitääkö paukut siihen löytyä itseltä? Onko muu yhteisö /yhteiskunta oikeutettu toteamaan, että miesten biologisista ja kulttuurisista syistä johtuva alttius tiettyihin ongelmiin on perusteltu syy ylläpitää epäluottamusta kaikkiin miehiin näiden asioiden suhteen? Myös tehdä henkilövalintoja ja profilointia miesten tilastollisesti todettujen taipumusten perusteella? Saako miehen jättää valitsematta vuokralaiseksi / työntekijäksi / opiskelijaksi / ravintolan asiakkaaksi sillä perusteella, että hän on tilastollisesti todennäköisemmin ongelmia aiheuttava kuin joku muu? Onko hyväksyttävää tuoda esiin miehiä väestöryhmänä, joka todennäköisimmin syrjäytyy, on väkivaltainen ja seksuaalirikoksiin taipuvainen, menestyy heikosti koulussa?

Vastauksesi pitää koskea myös kaikkia muita väestöryhmiä ja kaikenlaisilla biologisilla ja kulttuurisilla ominaisuuksilla varustettuja ihmisiä. Tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - marraskuu 06, 2020, 13:22:42
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - marraskuu 02, 2020, 23:27:12
En silti näe tossa mitään sellaista, että irakilaiset olis geneettisesti sellaista ainesta, että ne jotenkin poikkeais esim virolaisista ja olis just tämän takia rikollisempia.

Ajatus rikollisista oman elämänsä seppinä täytyykin suhteuttaa laajempaan käsitykseen köyhyydestä yhteiskunnan välttämättömänä ominaisuutena. Tarkemmin sanottuna ajatus siitä, että köyhyys olisi jotenkin torjuttava ilmiö yhteiskunnissa, syntyi vasta uudella ajalla. Keskiajalla ei vallinnut käsitystä yhteiskunnallisesta muutoksesta ylipäätään, vaan säädetty järjestys ajateltiin ikuiseksi. Siinä mielessä Toopen ja kumppaneiden ajattelu on, varsin kirjaimellisesti, keskiaikaista.

Tässäkin kysymyksen varjoon jää herkästi itse premissi, joka on poliittisten käsitysten takana. Foucault kirjoittaessaan rikollisuuden historiasta käsitteli nimenomaan poliittista kamppailua rankaisemisen ja kasvattamisen välillä: erilaisten rikosseuraamuslaitosten sisällä käytiin kauan kamppailua siitä, mikä niiden varsinainen tehtävä olisi. Köyhyys periaatteessa voitiin nähdä myös eräänlaisena rikoksena, minkä seurauksena Suomessakin varhaisempina aikoina otettiin kiinni ja vangittiin ihmisiä epäiltynä irtolaisuudesta.

Kun näille ajatuksille annetaan jalansijaa politiikassa, voi kehitys ennen pitkää kääntyä päinvastaiseksi. Kansalaisoikeuksia ei enää oteta kulttuurisessa ilmapiirissä annettuina, jolloin kanssaihmiset vähitellen tottuvat vähävaraisten pidätyksiin ja instituutioihin, joiden piirissä heitä käsitellään ongelmien syinä niiden seurausten sijaan.

Tälle ajattelulle looginen päätepiste on, ettei älykkyyttä varsinaisesti tarvitse enää mitata, koska se voidaan päätellä ihmisen varallisuus- ja sosiaalisesta asemasta. Samoin on rikollisuuden laita. Vastavuoroisesti syntyperä määrää tällöin yksilöt suoraan tuleviin sijoituspaikkoihinsa joko eliittiä uusintavissa koulutusohjelmissa tai rahvaan sikaloissa. Humen giljotiinista kyseisessä ajattelussa ei ole tietoakaan, mutta se ei estä sotkemasta subjektiivista taikauskoa tieteelliseksi uskottuun totuuteen. Ominaista kuvatulle yhteiskunnalle on pikemminkin, että ajan oloon plebeijit taipuvat uskomaan yhtälailla paikkansa olevan tähdissä säädetty. Poliittista ongelmaa ei tällöin muodosta niinkään taikausko kuin täydellinen tietoisuuden puuttuminen sen olemassaolosta. Silti -tiedämme yhteiskuntia, joiden koko sosiaalinen järjestys on rakennettu kyseiselle ajattelulle. Helppo esimerkki on Intia, koska Intiassa kastilaitos kytkeytyy sekä yksilöiden ajatteluun että uskonnolliseen traditioon. Nuo kaksi kytkeytyvät erottamattomasti yhteen ja muodostavat kulttuurisen käytännön.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 06, 2020, 23:05:20
En pidä apartheidista, tai muistakaan suosimissysteemeistä. Kun tuo korkki avataan, tuuli tulee voimakkaasti ulos, kuten kreikkalaiset tiesivät...
Ainahan meillä jotain suosimisjärjestelmiä on, mutta ei niistä pidä tehdä normaalia. Olkoot poikkeuksia.
Eri ryhmien suosiminen (hyvää tarkoittaen) on vaarallinen juttu... Se voi olla tie yhteiskuntaan, jossa sinua arvioidaan syntyperäsi perusteella. ???

Älkää ajako liikaa sitä hyvää tarkoitusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 09, 2020, 05:54:42
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Siis - perimä selittää älykkyydestä suuren osa silloin, jos ympäristötekijöissä ei ole tekijöitä, jotka estävät geneettisen potentiaalin ilmentymistä. Mutta jos loistokkain geenein varustettua lasta ei ravita riittävästi, eikä ympäristö tarjoa älyn kehittymiselle suotuisia ärsykkeitä, ei se geneettinen älykkyyspotentiaali koskaan toteudu älykkyytenä. Suomessa elintasoerot ovat edelleen verrattain pieniä ja mm. peruskoulu tarjoaa antiaan tasaisesti kaikille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 09, 2020, 06:07:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Rikaiden ja köyhien lasten välillä on Suomessakin systemaattisia eroja. Tosin pienemmät kuin jenkeissä, jossa elintasoerot ovat vieläkin suurempia kuin meillä. Asia on sulle selitetty tutkimusviittein kuinka elintaso vaikuttaa tuloksiin ties kuinka monta kertaa, mutta niinpä vain oppi ei ota tarttuakseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 09, 2020, 11:35:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Ravinto on varmaan osatekijä. Tunnetaanhan moniakin ravinnon yksipuolisuuden aiheuttamia heikkouksia (aivojen toiminnoissakin) .

Yleensäkin oletuksena ihmisten aivojen kehityksessä pidetään korkealaatuisen proteiinien ja muiden ravinteiden riittävää saantia.
Rikkaushan ei sitä suoranaisesti takaa, pelkällä sämpylöiden syömisellä ja suklaan mutustamisella ei ole ravointotieteen mukaista tasapainoa.

Ihmiskuntahan on syönyt luonnosta paljon muita eläimiä mammuteista alkaen, ennenkuin on isommassa määrin opetellut viljelemään maata ja  kasvattamaan karjaa leivänpäällisiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 09, 2020, 12:49:12
Martti Niemen väitöskirjassa "Lapsen ominaisuudet, perheen resurssit ja vanhempi-lapsisuhde lapsen kehityksen ennustajana : pitkäaikaistutkimus varhaislapsuudesta kouluikään" tutkitaan kasvuolosuhteiden vaikutusta lasten älykkyyteen ja menestymiseen.

Niemi käyttää henkilö-resurssi-suhdemallia (H-R-S -malli), joissa erilaisten tekijöiden vaikutusta kehittyvän lapsen kykyihin selvitetään. Ennustemuuttujia ovat mm. seuraavat:

1: Sukupuoli

2: Lapsen pers. piirteet
Sos. aktiivisuus
Miellyttävyys
Nopea reagointi

3: Perheen resurssit
Isän peruskoulutus
Äidin peruskoulutus
Sisarusten lkm
Työttömyys

4: Vanhempi-lapsisuhde
Isän auktoritatiivisuus
Isän autoritaarisuus
Äidin auktoritatiivisuus
Äidin autoritaarisuus


Kognitiivisina valmiuksina mitattiin viiden vuoden iässä WISC:n kielellistä älykkyyttä, suoritusälykkyyttä ja kokonaisälykkyysosamäärää.

Tutkimuksessa kävi ilmi mm. seuraavaa:

Kaikki muuttujat käsittävä malli selitti 22 % kielellisen osan, 16 % suoritusosan ja 22 % kokonaisälykkyyden vaihtelusta. Mallin askeleista perheen resurssit selittivät 17 % kielellisen älykkyyden ja 13 % kokonaisälykkyysosamäärän varianssista.

Tutkija vastaa kysymykseen, miksi nimenomaan viisivuotiaiden kognitiiviset kyvyt olivat kiinnostuksen kohteena:

Useat pitkittäistutkimukset tukevat näkemystä, että varhaiset persoonallisuuden, aggressiivisuuden ja kognitiivisen kyvykkyyden piirteet ennustavat aikuisuuden sosioekonomisen statuksen tekijöitä kuten tuloja, ammatillista asemaa ja työttömyyttä. Esimerkiksi heikko koulutustaso, puutteelliset lukutaidot, alhainen älykkyysosamäärä ja vähäiset perheen resurssit lisäsivät nuorten työttömyyden riskiä (Caspi, Moffit, Wrght, & Silva, 1998); alhainen älykkyysosamäärä 5-vuotiaana ennusti matalia tuloja, heikkoa koulutustasoa ja rikollisuutta aikuisena (Feinstein & Brynner, 2004).

Tutkimuksessa selvitettiin myös kolmevuotiaiden ja kouluikäisten taitoja. Yksi tulos on mielenkiintoinen. Siinä verrataan ominaisuuksia kolmevuotiaana ja viisivuotiaana.

Mitä paremmat kommunikaatiovalmiudet lapsella olivat, sitä parempi hänen kielellinen ja kokonaisälykkyytensä viisivuotiaana oli.

Kokonaismotoriikan valmiuksien suhde kokonaisälykkyyteen oli käänteinen: hyvä kokonaismotoriikka kolmivuotiaana ennusti heikkoa kokonaisälykkyyttä viisivuotiaana.


Suuri osa tutkimuksesta käsittelee sitä, miten nuorempana tehdyt havainnot ennustavat vanhempana tehtyjä. Eli kansankielellä ilmaistuna, jos olet fiksu nelivuotiaana, olet sitä todennäköisesti myös viisivuotiaana.

Tutkimuksen johtopäätös on se, että eroja ihmisten välillä näkyy jo kolmevuotiaana, ja nämä erot ennustavat menestymistä paitsi koulussa, myös myöhemmässä elämässä:

Selviä spesifejä laajenevia kehityslinjoja on havaittavissa kolmivuotiaan valmiuksista myöhempään kognitiiviseen kehitykseen. Esimerkiksi lapsella, jolla oli kolmivuotiaana hyvät kommunikaatiotaidot, oli hyvät kielelliset valmiudet nelivuotiaana. Lapsen hyvät kommunikaatiotaidot kolmivuotiaana ja kielelliset valmiudet nelivuotiaana olivat keskeisiä viisivuotiaan kielellisen älykkyyden ja suoritusälykkyyden selittäjiä. Edelleen lapset, joilla oli hyvä kielellinen ja suoritusälykkyys viisivuotiaana, hallitsivat hyvin peruskäsitteet ja heillä oli hyvät motoriset, lukemis- ja puhevalmiudet esikouluiässä, jotka taas ennustivat myöhempää kognitiivista kehitystä aina koulusuoriutumiseen saakka.

Niemi esittää väitöskirjansa alkuosassa aiheesta olevaa tutkimustietoa, jonka mukaan....

Saman ominaisuuden perinnöllisyys voi vaihdella ajankohdasta ja tilanteesta toiseen. Perinnöllisyys on aina perinnöllisyyttä jossain ympäristössä (Jokela, 2005). Köyhissä perheissä lasten älykkyysosamäärän varianssista 60 % selittyi ympäristötekijöillä ja geenien myötävaikutus oli lähes nolla (Turkheimer, Haley, Waldron, D'Onofrio, & Gottesman, 2003). Varakkaissa perheissä tulos oli lähes päinvastainen: lasten älykkyysosamäärän selittyi perinnöllisyydellä, eikä perheympäristöllä ollut juurikaan vaikutusta. Selityksenä on, että köyhä ja puutteellinen ympäristö ei tarjoa riittävän hyviä mahdollisuuksia, jotta lapset voisivat saavuttaa geneettiset potentiaalinsa. Sen sijaan varakkaat perheet tarjoavat virikkeiden kannalta optimaalisen ympäristön.

Viimeksi esitettyä havaintoa tukevat myös arkipäivän havainnot, joita varmaan jokainen on tehnyt. Rikkaissa perheissä tyhmemmätkin lapset piiskataan koulukirjojen ääreen pänttäämään ja painostetaan jatko-opintoihin, mutta köyhemmissä perheissä ei jakseta tai viitsitä näin tehdä. Niinpä köyhien perheiden lapsista osa jää kykyihinsä nähden alikoulutetuiksi. Rikkaissa perheissä ja suvuissa puolestaan taitaa olla henkilöitä, joilla on liiankin korkea koulutus todellisiin kykyihinsä nähden.

Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 09, 2020, 13:06:34
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 12:49:12
Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 09, 2020, 14:16:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 12:49:12
Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koska tuo kyseinen väitöskirja ei edes etsinyt eroja kansanryhmien - ainakaan eri etnisten ryhmien - välillä saatikka näiden erojen selityksiä (käytettäväksi esim. rasistiseen kansanryhmiä vastaan kiihotukseen), miten se olisi sellaisia voinut edes periaatteessa löytää? Sellaista, mitä ei tutkita ja etsitä, harvemmin löydetään.

Tiivistelmä kertoo:
Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, miten lapsen ominaisuudet ja
saavutetut valmiudet, perheen voimavarat sekä vanhempi-lapsisuhde ennustavat
lapsen kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia valmiuksia varhaislapsuudesta
kouluikään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 09, 2020, 15:34:50
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2020, 13:06:34

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 09, 2020, 16:05:45
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 15:34:50
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2020, 13:06:34

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

Jos tarkemmin "harkitaan" niin eikö ne hankitut ominaisuudet useinkin periydy geneettisen koodin kautta.

Jos isä opettelee kiinan kieltä, niin tuskin se suoranaisesti opettaa lasta sitä ymmärtämään, mutta voinee vaikuttaa sat- tuman kautta jälkipolvien tulevaan sat-tumaan.

Periytyviä ominaisuuksia on varmaan jo sekin, että yleensä kehitytään. (onhan ne silloin pitänyt hankkia jotenkin) Ruokakin muokkaa syöjäänsä, kuten kilpailuyhteiskunta varmaan eläjäänsä.

Periytyminen ei kuitenkaan ole  ehkä kovin suoraviivaista samaan tahtiin, kuin luonnovaraisilla eläimillä, joilla ei ole vaihtoehtoa eloonjäämisen suhteen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 09, 2020, 16:17:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 15:34:50
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2020, 13:06:34

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

Eivät ole geneettisen erot poistettavissa "epigeneettisellä säädöllä". Eivätkä epigeneettisesti periytyneet erot ole poistettavissa ympäristöön vaikuttamalla. Jännää, miten vaikeaa sun on ymmärtää, että on monia vaikuttavia asioita: geeniperimä, epigenetiikka ja ympäristötekijät. Ne nyt vain KAIKKI ovat vaikuttamassa. Eikä edes ole mitään syytä, miksi niistä pitäisi valita vain yksi.

Mutta se on syytä tajuta, että geneettinen potentiaali AINA vaatii myös suotuisat olosuhteet / ympäristön kehittyäkseen "huippuunsa". Ei tää silleen mee, että neron geeneillä kasvaa neroksi, vaikka tynnyrissä pelkkää silliä syöden.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 09, 2020, 16:30:13
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 15:34:50
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2020, 13:06:34

Ne selittyvät epigeneettisesti vallan mainiosti, sillä älykkäät ihmiset eivät kaikki ole sukua keskenään ja siten omaa samoja "älygeenejä" mitä edellytettäisiin, jotta kyseessä olisi geneettisesti periytyvä ominaisuus. Epigenetiikka eli sen aiheuttama älykkyys määräytyy taas kyllä aika puhtaasti vanhempien ja itse "älykkään" ympäristötekijöillä, vaikka epigeenisesti ohjelmoitua kehitystä ei elämänaikana saisikaan kokonaan muutettua.

Viisivuotiailla?

Lysenko, jolle pitkään hymähdeltiin, taisi sittenkin olla oikeassa.

Wikipedia: "Geenien löytymisen jälkeen ei uskottu hankittujen ominaisuuksien periintymiseen. Epigeneettinen periytyminen kumoaa tämän."

Jos erot ovat poistettavissa epigeenisellä säädöllä, eikö se kannattaisi tehdä mitä pikimmiten.

Eivät kaikki elämän aikana hankitut "ominaisuudet" tietenkään periydy, vaan ainostaan sellaiset, jotka muokkaavat sukusolujen perintöainesta. Kaikki muutokset perimässä tai sen ilmenemisessä eivät tätä tee.

Epigenetiikka tässä sukusolujen kontekstissa määrää sen, mitkä tiedot geeneistä valitaan yksilön solujen rakennuspalikoiksi. 5-vuotiaan epigenetiikkaa on aika hankala kokonaan nollata, sillä se edelyttäisi kaiketi koko elimistön korvaamista jollain "nolla-epigenetiikalla" valmistetulla versiolla kyseisen 5-vuotiaan elimistöstä.

Analogia: Jos olemme ryhtyneet valmistamaan leipää reseptillä, jossa on ehdotettu käytettävän vehnäjauhoja, en täysin ehkä ymmärrä, mitä tarkoittaa reseptin nollaaminen tässä yhteydessä. Ainakin taikinasta vehnäjauhojen korvaaminen kesken kaiken ruisjauhoilla tuntuisi aika hankalalta tai ainakin aikaavievältä puuhalta. Eli epigenetiikan nollaaminen 5-vuotiaalta tuskin on mahdollista ainakaan vielä meidän elinaikanamme tai että se ainakaan onnistuisi riittävän nopeasti, että 5-vuotiaalla voitaisiin tehdä "nollatulla" epigenetiikalla tutkimuksia.

Mutta kyllä tuon epigenetiikan merkityksen älykkyydessä voi mielestäni päätelläkin olemassaolevista tiedosta.
1. Geneettistä tai älyllistä vaihtelua on usein enempi kansanryhmien sisällä kuin niiden välillä.
2. Kansanryhmien älykkäimmät ovat usein lähempää sukua oman kansanryhmänsä typerille jäsenille kuin toisten kansanryhmien älykkäimmille.
3. Ei pystytä kovinkaan tarkasti ennustamaan vanhempien mensaälykkyyden perusteella, keille vanhemmille syntyy seuraava mensan jäsen, joskin vanhempien kognitiivisista valmiuksista (ja ympäristötekijöistä ja elintavoista) voidaankin jokin nollaa parempi ennuste antaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 10, 2020, 00:51:31
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 09, 2020, 05:54:42
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Siis - perimä selittää älykkyydestä suuren osa silloin, jos ympäristötekijöissä ei ole tekijöitä, jotka estävät geneettisen potentiaalin ilmentymistä. Mutta jos loistokkain geenein varustettua lasta ei ravita riittävästi, eikä ympäristö tarjoa älyn kehittymiselle suotuisia ärsykkeitä, ei se geneettinen älykkyyspotentiaali koskaan toteudu älykkyytenä. Suomessa elintasoerot ovat edelleen verrattain pieniä ja mm. peruskoulu tarjoaa antiaan tasaisesti kaikille.
Vihreät syöttävät lapsille vain kasvisravintoa, joten eivät kasva yhtä älykkäiksi, koska aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 10, 2020, 00:52:39
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2020, 06:07:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Rikaiden ja köyhien lasten välillä on Suomessakin systemaattisia eroja. Tosin pienemmät kuin jenkeissä, jossa elintasoerot ovat vieläkin suurempia kuin meillä. Asia on sulle selitetty tutkimusviittein kuinka elintaso vaikuttaa tuloksiin ties kuinka monta kertaa, mutta niinpä vain oppi ei ota tarttuakseen.
Luokka ratkaisee. Hyvinvoivat vanhemmat ruokkivat lapsiaan paremmin.
Genetiikka ratkaisee osin, koska lapsilla on taipumusta seurata vanhempiaan.
Se selittää toki vain osan, koska kasvatus on tärkeää. Älä kouluta lastasi lähiögangsteriksi, vaan valvo heidän koulunkäyntiään.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de62d04f-5961-4eb2-9766-fa4571fdf238 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de62d04f-5961-4eb2-9766-fa4571fdf238)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 10, 2020, 08:53:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 10, 2020, 00:51:31
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 09, 2020, 05:54:42
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Siis - perimä selittää älykkyydestä suuren osa silloin, jos ympäristötekijöissä ei ole tekijöitä, jotka estävät geneettisen potentiaalin ilmentymistä. Mutta jos loistokkain geenein varustettua lasta ei ravita riittävästi, eikä ympäristö tarjoa älyn kehittymiselle suotuisia ärsykkeitä, ei se geneettinen älykkyyspotentiaali koskaan toteudu älykkyytenä. Suomessa elintasoerot ovat edelleen verrattain pieniä ja mm. peruskoulu tarjoaa antiaan tasaisesti kaikille.
Vihreät syöttävät lapsille vain kasvisravintoa, joten eivät kasva yhtä älykkäiksi, koska aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa?

Ei, Toope hyvä. Kyllä kyse on vaikkapa siitä, että jo äiti raskausaikanaan ja sitten lapsi kasvuvaiheessaan voi olla huonolla ja puutteellisella ravinnolla esim. siksi, että elää valtiossa, jossa kärsitään nälästä. Tämä ei nyt kuule ole mikään kasvissyönti vs. lihansyönti keskustelu. Kasvisruokavalio voi erinomaisen hyvin olla täysipainoinen. Lihaa sisältävä sekaruokavalio puolestaan voi olla aivan liian yksipuolinen. Molemmissa on myös mahdollista yksinkertaisesti saada ravintoa liian niukasti. Liian runsaasti ravintoa one helpompaa saada sekaruokavaliossa, mutta kyllä varmasti myös kasvisruokavaliolla on mahdollista hankkia ylikiloja, jos pontevasti yrittää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 10, 2020, 08:56:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 10, 2020, 00:52:39
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 09, 2020, 06:07:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 00:03:32
Jos ympäristö ja elintaso ja ravinto ja kulttuuri ja Flynn-ilmiö jne. selittävät älykkyyseroja kansanryhmien välilä, eikö Suomessakin pitäisi olla systemaattisia eroja ihmisryhmien välillä. Rikkaiden perheiden lapset saisivat parempia tuloksia älykkyysmittauksissa kuin köyhien perheiden lapset. Yksinhuoltajien lapset saisivat alempia pisteitä kuin kahden huoltajan perheessä elävät lapset. Korkeammin koulutettujen vanhempien lapset saisivat paremmat pisteet kuin matalasti koulutettujen lapset. Vihreitä äänestävien lapset saisivat korkeammat älykkyyspisteet kuin perussuomalaisten lapset (varmaan näin monen mielestä onkin). Kokoomuslaisten lapset saisivat korkeammat pisteet kuin vasemmistoliittolaisten lapset, koska kokoomuslaiset ovat todennäköisesti olleet monen sukupolven ajan varakkaita, ja vasemmistoliittolaiset puolestaan ovat entistä köyhälistöä, tehtaissa raataneiden puoliorjien jälkeläisiä. Enkä nyt puhu mistään pienistä eroista vaan 10-20 pisteen eroista.

Rikaiden ja köyhien lasten välillä on Suomessakin systemaattisia eroja. Tosin pienemmät kuin jenkeissä, jossa elintasoerot ovat vieläkin suurempia kuin meillä. Asia on sulle selitetty tutkimusviittein kuinka elintaso vaikuttaa tuloksiin ties kuinka monta kertaa, mutta niinpä vain oppi ei ota tarttuakseen.
Luokka ratkaisee. Hyvinvoivat vanhemmat ruokkivat lapsiaan paremmin.
Genetiikka ratkaisee osin, koska lapsilla on taipumusta seurata vanhempiaan.
Se selittää toki vain osan, koska kasvatus on tärkeää. Älä kouluta lastasi lähiögangsteriksi, vaan valvo heidän koulunkäyntiään.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de62d04f-5961-4eb2-9766-fa4571fdf238 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de62d04f-5961-4eb2-9766-fa4571fdf238)

Ei tämä ole vain yksilöiden ratkaistavissa oleva asia. Ei varsinaisesti ole vain vanhempien valistuneisuudesta kiinni, jos ympäröivä yhteiskunta on rakenteellisesti syrjivä tai tarjolla on heikosti mahdollisuuksia tehdä ns. hyviä valintoja. Onkin siksi jännää, että jaksat niin kiivaasti vastustaa syrjivien rakenteiden muuttamista vähemmän syrjiviksi, vaikka näköjään myönnät ympäristön merkityksen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 10, 2020, 12:07:18
HS kertoo tutkimuksesta lasten pituudesta ja pituuskasvusta. Varmasti tiedämme, että pituus määräytyy vanhemmilta periytyvien geenien kautta. Mutta - siihenkin vaikuttavat ympäristötekijät kuten ravinto. Siten pituus ei ole pelkästään geneettisesti periytyvää, vaan perimässä on vain pituuspotentiaali. Ympäristötekijät joko sallivat potentiaalin toteutumisen tai vaikuttavat siihen, ettei se toteudu täysimääräisesti. Älykkyys toiminee vastaavalla tavalla. Siten on täysin loogista, että vaikkapa Suomessa pituus on jotakuinkin se, minkä geneettinen perimä potentiaaliksi antaa. Jossain muualla taas pituus jää potentiaalia lyhyemmäksi ravinnollisten syiden johdosta. Älykkyyteen tietenkin vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin vain ravinto.

LainaaEROT lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä.
Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.
HS 10.11.2020
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 10, 2020, 12:23:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2020, 12:07:18
HS kertoo tutkimuksesta lasten pituudesta ja pituuskasvusta. Varmasti tiedämme, että pituus määräytyy vanhemmilta periytyvien geenien kautta. Mutta - siihenkin vaikuttavat ympäristötekijät kuten ravinto. Siten pituus ei ole pelkästään geneettisesti periytyvää, vaan perimässä on vain pituuspotentiaali. Ympäristötekijät joko sallivat potentiaalin toteutumisen tai vaikuttavat siihen, ettei se toteudu täysimääräisesti. Älykkyys toiminee vastaavalla tavalla. Siten on täysin loogista, että vaikkapa Suomessa pituus on jotakuinkin se, minkä geneettinen perimä potentiaaliksi antaa. Jossain muualla taas pituus jää potentiaalia lyhyemmäksi ravinnollisten syiden johdosta. Älykkyyteen tietenkin vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin vain ravinto.

LainaaEROT lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä.
Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.
HS 10.11.2020

Älykkyys kuitenkin vaikuttaa olevan enempi raaja kuin varsinaisesti sen pituus tai joku muu sen ominaisuus, mitä tulee geeneihin, sillä älykkäimmät ihmiset esimerkiksi Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa eivät ole lähempää sukua toisilleen kuin evolutiivisessa sukupuussaan välissä oleville idiooteillle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 10, 2020, 13:12:12
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 10, 2020, 12:23:10
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2020, 12:07:18
HS kertoo tutkimuksesta lasten pituudesta ja pituuskasvusta. Varmasti tiedämme, että pituus määräytyy vanhemmilta periytyvien geenien kautta. Mutta - siihenkin vaikuttavat ympäristötekijät kuten ravinto. Siten pituus ei ole pelkästään geneettisesti periytyvää, vaan perimässä on vain pituuspotentiaali. Ympäristötekijät joko sallivat potentiaalin toteutumisen tai vaikuttavat siihen, ettei se toteudu täysimääräisesti. Älykkyys toiminee vastaavalla tavalla. Siten on täysin loogista, että vaikkapa Suomessa pituus on jotakuinkin se, minkä geneettinen perimä potentiaaliksi antaa. Jossain muualla taas pituus jää potentiaalia lyhyemmäksi ravinnollisten syiden johdosta. Älykkyyteen tietenkin vaikuttaa paljon muitakin tekijöitä kuin vain ravinto.

LainaaEROT lasten kasvussa selittyvät geenien lisäksi ruokavalion laadulla ja ympäristötekijöillä.
Kehno ruokavalio voi johtaa kouluikäisillä lapsilla jopa 20 senttimetrin pituuseroihin eri maiden välillä, paljastaa tuore tutkimus.
HS 10.11.2020

Älykkyys kuitenkin vaikuttaa olevan enempi raaja kuin varsinaisesti sen pituus tai joku muu sen ominaisuus, mitä tulee geeneihin, sillä älykkäimmät ihmiset esimerkiksi Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa eivät ole lähempää sukua toisilleen kuin evolutiivisessa sukupuussaan välissä oleville idiooteillle.

Lähinnä siis tässä yritin kertoa, että VAIKKA toteaisimme älykkyyden joltain suurehkolta prosenttiosuudeltaan selittyvän geeneillä, sekään ei vielä tarkoita, että kaikkien maailman ihmisten kohdalla tuo geeniperimä on merkittävin älykkyyden selittäjä. Eli - vaikka pituuden selittäjän geeniperimä on merkittävä, ei se siltikään selitä sitä, miksi aasialaiset ovat tuon jopa 20 cm lyhyempiä, kun tuon verran selittyykin pituuseroa ravinto yms. ympäristötekijät. Eli ympäristötekijöiden merkittävä vaikutus voi olla totta SAMAAN AIKAAN, kun on totta geeniperimän merkitys. Nämä havainnot eivät ole toisiaan kumoavia., vaan ennemminkin ilmiötä omalta osaltaan selittäviä.

(Ei kaikki pitkät ihmisetkään ole toisilleen läheistä sukua. Eivät myöskään läheisempää sukua kuin lyhyille sukulaisilleen. )
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 10, 2020, 15:52:52
Niinsanottu älykkyys saattaa olla eräänlaista potentiaalin yksipuolistumista.

Matemaattisesti ja kielellisesti älykkäät ovat monesti muissa taidoissa -(lähes jälkeenjääneitä)

Tai muuten "hulluja" kuten newton pakkomielteineen, tai dirac ihmisarkana hieman autistisena tieteen nerona.

Sitä vaan, että se äly on useinkin melko suhteellista laadultaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 10, 2020, 15:59:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2020, 13:12:12
Lähinnä siis tässä yritin kertoa,...
Väärin yritetty.  :P

Lainaa(Ei kaikki pitkät ihmisetkään ole toisilleen läheistä sukua. Eivät myöskään läheisempää sukua kuin lyhyille sukulaisilleen. )

Tässä kiteytit hyvin pointtini. Hieman samalla tavalla kuin on pituuskasvun kanssa, älykkyys voi kehittyä huippuunsa vain muutamassa sukupolvessa, mutta myös taantua idiootin tasolle vain muutamassa sukupolvessa, mutta kuitenkin niin, että tuo älyllisyyden kehitys suuntaansa voi olla nopeampaa kuin pituuskasvun kanssa. Se ei siis vaikuta olevan jokin varasto, johon kertyy sukupolvesta toiseen lisää ja lisää potentiaalia, joka vieläpä jotenkin maagisesti realisoituisi kunhan ihonväri vain sattuu olemaan valkoinen. Tai ainakaan sitä niin sanottua geneettisen älyn nollatasoa ei ole pääteltävissä mensatestein.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - marraskuu 10, 2020, 17:55:49
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - marraskuu 10, 2020, 15:59:13
Lainaus käyttäjältä: safiiri - marraskuu 10, 2020, 13:12:12
Lähinnä siis tässä yritin kertoa,...
Väärin yritetty.  :P

Lainaa(Ei kaikki pitkät ihmisetkään ole toisilleen läheistä sukua. Eivät myöskään läheisempää sukua kuin lyhyille sukulaisilleen. )

Tässä kiteytit hyvin pointtini. Hieman samalla tavalla kuin on pituuskasvun kanssa, älykkyys voi kehittyä huippuunsa vain muutamassa sukupolvessa, mutta myös taantua idiootin tasolle vain muutamassa sukupolvessa, mutta kuitenkin niin, että tuo älyllisyyden kehitys suuntaansa voi olla nopeampaa kuin pituuskasvun kanssa. Se ei siis vaikuta olevan jokin varasto, johon kertyy sukupolvesta toiseen lisää ja lisää potentiaalia, joka vieläpä jotenkin maagisesti realisoituisi kunhan ihonväri vain sattuu olemaan valkoinen. Tai ainakaan sitä niin sanottua geneettisen älyn nollatasoa ei ole pääteltävissä mensatestein.

Mitä ilmeisimmin siis pituuden että älyn geneettisyyttä on mahdollista tällä tavalla verrata. Molemmat ovat kyllä jossain määrin periytyviä (geeneistä riippuvaisia), mutta molemmat ovat myös ympäristötekijöistä riippuvaisia. Toisaalta periytyminen ei ole ihan siihen tapaan yksiviivaista, että vaikkapa sukulaisuus jotenkin suoraan tarkoittaisi pituuden / älyn samanlaisuutta. Toki vielä hullumpaa on se, jos ei puhuta edes yksilön pituudesta / äo:stä, vaan väestön keskimääräisestä pituudesta / äo:stä. Siinä kun juuri paljon ääripäiden edustajia ja paljon keskimääräisiä saattaapi tuottaa saman keskimääräisen pituuden / äO:n. Vaikeaa kuitenkaan ajatella, että olisi ihan sama asia, jos väestö on joko hirveän lyhyitä tai hirveän pitkiä yksilöitä, kuin jos he ovat kaikki tasamittaisen keskipituisia. Vähintäänkin suurten yksilöerojen populaatiossa pitää hiukan tarkemmin miettiä, mille korkeudelle se naulakko kiinnitetäänkään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 12, 2020, 22:43:24
Lainaus käyttäjältä: kertsi - marraskuu 09, 2020, 14:16:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 09, 2020, 12:49:12
Martti Niemen väitöskirja ei mielestäni vahvista sitä väitettä, että kansanryhmien väliset erot keskimääräisessä älykkyysosamäärässä selittyisivät pelkästään ympäristöllä ja elintasolla ja perheolosuhteilla.

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66944/978-951-44-8918-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Koska tuo kyseinen väitöskirja ei edes etsinyt eroja kansanryhmien - ainakaan eri etnisten ryhmien - välillä saatikka näiden erojen selityksiä (käytettäväksi esim. rasistiseen kansanryhmiä vastaan kiihotukseen), miten se olisi sellaisia voinut edes periaatteessa löytää? Sellaista, mitä ei tutkita ja etsitä, harvemmin löydetään.

Tiivistelmä kertoo:
Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen, miten lapsen ominaisuudet ja
saavutetut valmiudet, perheen voimavarat sekä vanhempi-lapsisuhde ennustavat
lapsen kognitiivisia, sosiaalisia ja emotionaalisia valmiuksia varhaislapsuudesta
kouluikään.
Kopekin viesti kyllä kertoo siitä, että sivistyneet vanhemmat lukevat lapsille ja opettavat heitä lukemaan. Toiset vanhemmat kasvattavat lapsia pleikkarin ja telkun avulla. Tulos lienee selvä, kun mitataan noiden lasten menestymistä koulussa ja jatko-opinnoissa? ::)

Kyllä, sivistyneet vanhemmat kouluttavat sivistyneempiä lapsia. Koulutus periytyy. Mutta ei väistämättä. Duunarivanhempikin kykenee opettamaan lastaan oppimaan.

Ei tarvitse pleikkarilla kasvattaa, kirjoilla, saduilla, luonnossaliikkumisella tms. on mahdollista. Se on myös valinta vanhemmille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 26, 2020, 11:18:44
Ylen uutissivulla kerrotaan, että...

"Lähi-idässä tai Afrikassa syntyneiden vanhempien lapsilla, erityisesti tytöillä, oli tutkimuksen mukaan heikompi koulumenestys ja heitä oli otettu huostaan muita ryhmiä useammin."

Tästä tietysti rasisti vetää omat johtopäätöksensä ja muistuttaa, että kiistanalaisessa "kartassa" edellä mainitut alueet on merkitty keltaisella ja punaisella. Että kappas vain, kun juuri noilta alueilta tulleiden lapset pärjäävät huonoiten.

https://commons.wikimedia.org/wiki/File:World-iq-map-lynn-2006.svg

On kysymys monimutkaisesta ilmiöstä, jossa lukuisat eri asiat vaikuttavat taustalla. Älykkyys ei kenties ole ratkaiseva tekijä, mutta tuntuisi siitä huolimatta aika epätodennäköiseltä, että esimerkiksi kiinalaistaustaiset tai muut "sinisten alueiden" vanhempien lapset menestyisivät kouluissa huonoiten.

Soininvaara: "Olemme kovin ylpeiltä Pisa-tutkimuksesta. Kiusallista kyllä, Pisa-tutkimus panee maat suunnilleen samaan järjestykseen kuin nuo pahamaineiset älykkyystilastot."

https://yle.fi/uutiset/3-11663854
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:49:02
Kulttuureissa on eroja, kuten viineissä.
Mistä tuo "Soininvaaran kommentti" muuten tuli? Ei ollut artikkelissa.
Vai oliko epäonnistunut sarkasmiyritys?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 26, 2020, 23:35:18
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:49:02
Kulttuureissa on eroja, kuten viineissä.
Mistä tuo "Soininvaaran kommentti" muuten tuli? Ei ollut artikkelissa.
Vai oliko epäonnistunut sarkasmiyritys?

Lainaus on Soininvaaran blogista vuodelta 2007. Artikkelin lopusta. 

https://www.soininvaara.fi/2007/10/25/ovatko-alykkyystutkimukset-tieteellisia/

Soininvaaran vanhoja kirjoituksia lukiessani minulle on tullut mielikuva, että Soininvaara mielessään tunnustaa "tosiasiat", mutta ei voi sitä myöntää. Niinpä hän kiertelee ja kaartelee.

https://www.soininvaara.fi/2007/10/26/alykkyyskeskustelusta/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 27, 2020, 00:25:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 26, 2020, 23:35:18
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 26, 2020, 22:49:02
Kulttuureissa on eroja, kuten viineissä.
Mistä tuo "Soininvaaran kommentti" muuten tuli? Ei ollut artikkelissa.
Vai oliko epäonnistunut sarkasmiyritys?

Lainaus on Soininvaaran blogista vuodelta 2007. Artikkelin lopusta. 

https://www.soininvaara.fi/2007/10/25/ovatko-alykkyystutkimukset-tieteellisia/

Soininvaaran vanhoja kirjoituksia lukiessani minulle on tullut mielikuva, että Soininvaara mielessään tunnustaa "tosiasiat", mutta ei voi sitä myöntää. Niinpä hän kiertelee ja kaartelee.

https://www.soininvaara.fi/2007/10/26/alykkyyskeskustelusta/
Näin lainaus toki oli. Tekisi melkein mieli laittaa tuo vihreiden sivuille...
Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 27, 2020, 00:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 00:25:46
Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.

Ympäristö vaikuttaa, kotiolot vaikuttavat.

Hyvätuloinen, korkeasti koulutettu, hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe piiskaa vaikka vähän tyhmemmänkin jälkikasvunsa opintielle ja sitä kautta menestykseen. Apuna kiipeämisessä ovat menestyneet sukulaiset, erilaiset verkostot, vanhempien liiketuttavat ja niin edelleen. Nämä kaikki auttavat eteenpäin, vaikka perityt älynlahjat eivät "einstein-tasoa" olisikan.

Toisaalta voi olla vaatimattomasti koulutettu köyhä ja syrjäytynyt perhe, jonka lapset ovat perimältään hyvinkin älykkäitä. Sosiaalinen nousu saattaa kuitenkin katketa jo alkumetreillä, kun kotona ei tueta, eikä muutenkaan ole mitään apua kiipeämisessä. Alaspäin vetäjiä sen sijaan. Huonot kaverit, jengit, huonot esimerkit ja niin edelleen. Mutta jos tällaisesta taustasta kuitenkin vastoin odotuksia nousee korkealle, on jo läpäissyt eräänlaisen testin. Voi päätyä Putiniksi Putinin paikalle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 27, 2020, 01:44:50
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 27, 2020, 00:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 00:25:46
Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.

Ympäristö vaikuttaa, kotiolot vaikuttavat.

Hyvätuloinen, korkeasti koulutettu, hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe piiskaa vaikka vähän tyhmemmänkin jälkikasvunsa opintielle ja sitä kautta menestykseen. Apuna kiipeämisessä ovat menestyneet sukulaiset, erilaiset verkostot, vanhempien liiketuttavat ja niin edelleen. Nämä kaikki auttavat eteenpäin, vaikka perityt älynlahjat eivät "einstein-tasoa" olisikan.

Toisaalta voi olla vaatimattomasti koulutettu köyhä ja syrjäytynyt perhe, jonka lapset ovat perimältään hyvinkin älykkäitä. Sosiaalinen nousu saattaa kuitenkin katketa jo alkumetreillä, kun kotona ei tueta, eikä muutenkaan ole mitään apua kiipeämisessä. Alaspäin vetäjiä sen sijaan. Huonot kaverit, jengit, huonot esimerkit ja niin edelleen. Mutta jos tällaisesta taustasta kuitenkin vastoin odotuksia nousee korkealle, on jo läpäissyt eräänlaisen testin. Voi päätyä Putiniksi Putinin paikalle.
Silti, yhteiskuntien menestyksestä ehkä voidaan jotain päätellä?
Onko Lähi-idällä ollut aikaa kehittyä? Eikö Afrikalla muka ole ollut aikaa, kun Etelä-Korea kehittyi huippumaaksi siinä, kun afrikkalaiset vieläkin ihmettelevät, miten saisi kynittyä länsimailta ilmaista rahaa?
Noissa kulttuureissa on saatanallisesti eroja. Jotkut kulttuurit eivät toimi ja onnistu. Vika on kulttuurien sisällä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 03, 2021, 08:01:41
Homofobia ja alhainen älykkyys viihtyvät samassa päässä:
Lainaa
They found, essentially, that the stupider you are, the more likely you are to be prejudiced against same-sex couples.

"There are well-known correlations between low cognitive ability and support of prejudicial or non-egalitarian attitudes," the authors write in the study.
https://www.iflscience.com/brain/researchers-find-link-between-low-intelligence-and-homophobia/?fbclid=IwAR28VdLk6cms-o6fkrSq9GKaMiDuGrryLThB4JqJwhzw9C1nBsb0ktiZlDg

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 03, 2021, 11:23:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 27, 2020, 00:38:14
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 27, 2020, 00:25:46
Mutta enpä itsekään tiedä sitä, kuinka paljon perimä ja ympäristö vaikuttavat, kun molemmat vaikuttavat.

Ympäristö vaikuttaa, kotiolot vaikuttavat.

Hyvätuloinen, korkeasti koulutettu, hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa oleva perhe piiskaa vaikka vähän tyhmemmänkin jälkikasvunsa opintielle ja sitä kautta menestykseen. Apuna kiipeämisessä ovat menestyneet sukulaiset, erilaiset verkostot, vanhempien liiketuttavat ja niin edelleen. Nämä kaikki auttavat eteenpäin, vaikka perityt älynlahjat eivät "einstein-tasoa" olisikan.

Toisaalta voi olla vaatimattomasti koulutettu köyhä ja syrjäytynyt perhe, jonka lapset ovat perimältään hyvinkin älykkäitä. Sosiaalinen nousu saattaa kuitenkin katketa jo alkumetreillä, kun kotona ei tueta, eikä muutenkaan ole mitään apua kiipeämisessä. Alaspäin vetäjiä sen sijaan. Huonot kaverit, jengit, huonot esimerkit ja niin edelleen. Mutta jos tällaisesta taustasta kuitenkin vastoin odotuksia nousee korkealle, on jo läpäissyt eräänlaisen testin. Voi päätyä Putiniksi Putinin paikalle.

Ehkä kaikki on jo kirjoitettu "tähtiin" kuten kaksostyttöjän samanaikainen kuolema- ilman tiedossa olevaa syytä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007717051.html

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 04, 2021, 23:04:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 03, 2021, 08:01:41
Homofobia ja alhainen älykkyys viihtyvät samassa päässä...
Perheyhteisön ylläpitäminen ei mielestäni edusta tyhmyyttä, vaan älyä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 05, 2021, 06:29:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 04, 2021, 23:04:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 03, 2021, 08:01:41
Homofobia ja alhainen älykkyys viihtyvät samassa päässä...
Perheyhteisön ylläpitäminen ei mielestäni edusta tyhmyyttä, vaan älyä.

Mutta kun ei nyt ollut kyse sun mielipiteestä, vaan siitä tutkimuksessa havaitusta korrelaatiosta, että homofobia ja alhainen älykkyys osuvat tyypillisesti yhteen. Mielipiteesi ei muuta tätä tutkimustulosta millään lailla. Mutta - onko sinulla älliä riittävästi, jotta pystyt älyämään tämän?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 07, 2021, 03:10:14
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 03, 2021, 08:01:41
Homofobia ja alhainen älykkyys viihtyvät samassa päässä:
Lainaa
They found, essentially, that the stupider you are, the more likely you are to be prejudiced against same-sex couples.

"There are well-known correlations between low cognitive ability and support of prejudicial or non-egalitarian attitudes," the authors write in the study.
https://www.iflscience.com/brain/researchers-find-link-between-low-intelligence-and-homophobia/?fbclid=IwAR28VdLk6cms-o6fkrSq9GKaMiDuGrryLThB4JqJwhzw9C1nBsb0ktiZlDg

Kuvittelin ensin (minäkin) että olisi ollut sohelo korrelaatio mutta kyllä siinä on otettu huomioon koulutus ym tekijät.
Lisäksi verbaalisissa kyvyissä erityisesti vahva:

The link was especially strong where verbal ability was assessed, and held true after controlling for variables including education and other economic and social variables.

A 2012 study published in Sage found a similar correlation between cognitive ability and holding prejudiced attitudes. Looking at over 15,000 data sets in the UK, researchers found that lower intelligence in childhood predicted greater racism by the time you reach adulthood.


Ahaa, alhainen äly jo lapsena ennakoi tulevaa rasistia.

Näitä tutkimuksia on jo aiemmin muitakin:
.. previous studies that have shown correlations between having a low IQ and supporting prejudiced views, such as homophobia and racism.

Linkin linkissä sanottiin että rasismin torjuntahoito "asetu toisen asemaan" voi olla näiden matalaälyisten aivoille liian rasittava toimenpide joten rasistin terapiaa olisi ajateltava uusiksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:26:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 05, 2021, 06:29:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 04, 2021, 23:04:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 03, 2021, 08:01:41
Homofobia ja alhainen älykkyys viihtyvät samassa päässä...
Perheyhteisön ylläpitäminen ei mielestäni edusta tyhmyyttä, vaan älyä.

Mutta kun ei nyt ollut kyse sun mielipiteestä, vaan siitä tutkimuksessa havaitusta korrelaatiosta, että homofobia ja alhainen älykkyys osuvat tyypillisesti yhteen. Mielipiteesi ei muuta tätä tutkimustulosta millään lailla. Mutta - onko sinulla älliä riittävästi, jotta pystyt älyämään tämän?
Uskotko, että tuollainen tutkimus pitää paikkansa?
Muuten, perinteisen perherakennelman tukeminen ei ole homofobiaa. Se on rationalismia.
En minäkään ole homoja kieltämässä tms., pidän vain lapsille terveimpänä ympäristönä sellaista, jossa on isä ja äiti (uros/naaras) esimerkkeinä, koska biologiamme koostuu noista kahdesta sukupuolesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:28:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 07, 2021, 03:10:14
...Linkin linkissä sanottiin että rasismin torjuntahoito "asetu toisen asemaan" voi olla näiden matalaälyisten aivoille liian rasittava toimenpide joten rasistin terapiaa olisi ajateltava uusiksi.
Tuo on sinänsä hauskan autoritäärinen ajatus. Toisinajattelijoita pitää kouluttaa! Mistä historianvaiheesta tuollaista opimme, 1900-luvun alustako? :(
Neuvostoihmisen ajattelusta, fasistisesta uudelleenkoulutuksesta, Maon leireiltä, kansallissosialistien koulutuksesta, Kambodzan viidakoista, Vietnamin uudelleenkoulutus-leireiltä...?

Ovatko nuo ideat tulossa takaisin?
Tykkäisin enemmän siitä ajattelusta, ettei yhteiskunta tyrkytä ajatuksia lapsille. saati varttuneillemmillekaan
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 23, 2021, 07:14:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:28:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 07, 2021, 03:10:14
...Linkin linkissä sanottiin että rasismin torjuntahoito "asetu toisen asemaan" voi olla näiden matalaälyisten aivoille liian rasittava toimenpide joten rasistin terapiaa olisi ajateltava uusiksi.
Tuo on sinänsä hauskan autoritäärinen ajatus. Toisinajattelijoita pitää kouluttaa! Mistä historianvaiheesta tuollaista opimme, 1900-luvun alustako? :(
Neuvostoihmisen ajattelusta, fasistisesta uudelleenkoulutuksesta, Maon leireiltä, kansallissosialistien koulutuksesta, Kambodzan viidakoista, Vietnamin uudelleenkoulutus-leireiltä...?

Ovatko nuo ideat tulossa takaisin?
Tykkäisin enemmän siitä ajattelusta, ettei yhteiskunta tyrkytä ajatuksia lapsille. saati varttuneillemmillekaan

No joo, voitaishan kaikki muiden ihmisten kanssa elämiseen sopeutumattomat myös vain sulkea vankiloihin (gettoihin, leireille), niin päästäis tästä haittapopulaatiosta eroon. Tuollainen lähestymistapa nyt vain kuulostaa aika - natsilta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - tammikuu 23, 2021, 23:53:05
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:28:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 07, 2021, 03:10:14
...Linkin linkissä sanottiin että rasismin torjuntahoito "asetu toisen asemaan" voi olla näiden matalaälyisten aivoille liian rasittava toimenpide joten rasistin terapiaa olisi ajateltava uusiksi.
Tuo on sinänsä hauskan autoritäärinen ajatus. Toisinajattelijoita pitää kouluttaa! Mistä historianvaiheesta tuollaista opimme, 1900-luvun alustako? :(
Neuvostoihmisen ajattelusta, fasistisesta uudelleenkoulutuksesta, Maon leireiltä, kansallissosialistien koulutuksesta, Kambodzan viidakoista, Vietnamin uudelleenkoulutus-leireiltä...?

Ovatko nuo ideat tulossa takaisin?
Tykkäisin enemmän siitä ajattelusta, ettei yhteiskunta tyrkytä ajatuksia lapsille. saati varttuneillemmillekaan

Tää koko keskustelu on aika kehnolla tasolla. Luetaan uutista jostain yhdestä paperista, jota ei päästä lukemaan kun se on maksumuurin takana (tai ei osata, viitsitä yms. lukea).

Luotetaan johonkin uutisointiin, ja sit vielä sekin käsitetään puolivillaisesti silleen, että jos jengiä testataan niin että ne lukee niille luetaan numeroita ja ne pitää toistaa käänteisessä järjestyksessä, sehän on totta kai sama kuin "älykkyys".

Ilmeisesti on olemassa aika laaja tutkimuspohja sille, että heikot kognitiiviset kyvyt korreloi ei-egalitaaristen näkemysten kanssa. Mutta tossakin tutkimuksessa jos katsotaan pelkkää raakaa kogniitivista kykyä, niin vahvimmin yhtäläistä statusta samansukupuolisten avioliitoille kannattaa ne, joilla jotka on kognitiivisten kykyjen asteikolla aivan keskellä, ja sit se heikkenee (mutta vain hieman) sitä ihan hiuppua kohti. Toki asteikon huipulla olevienkin asenteet samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuksia kohtaan on varsin suopeat, ja tosi niheät kannat tuppaa tosiaan korreloimaan selvästi keskivertoa heikompien kognitiivisten kykyjen kanssa.

Mut se mitä Mr. Kat siteerasi meni kyllä mun käsittääkseni niin, että asenteissa ulkomaalaisia kohtaan on usein kyse ennemmin tunteista kuin ajatuksista. Eli siis että on turhaa pitää sitä kognitiivisena kysymyksenä ylipäätään.

Olen Toopen kanssa vähän samaa mieltä siitä, ettei yhteiskunnan pidä pakkosyöttää ihmisille ajatuksia. Tosin QaNonista ja Jenkkilän meiningistä näkee hyvin sen, mitä tapahtuu, jos ei edes kunnolla kasvateta tai kouluteta ihmisiä ja lähdetään sille tielle, että kenen tahansa omasta mielestään kyvykkään ihmisen googlettelut ja pohdinnat on parempia kuin mikään mitä vois koulutuksen kautta tai vakavasti johonkin perehtymällä saada.

Mun mielestä yhteiskunta voi ja sen kuuluu tarjota ihmisille jotain raaka-aineita ja taitoja omien mielipiteiden muodostamiseen. On ihan OK rakentaa koulutusta ja tiedotusta sen mukaan, mikä kulloinkin on paras sen hetkinen tietämys. Voidaan ottaa sinne oikeasti asioihin perehtyneitä opettajia ja voidaan antaa niiden kertoa, mitä ne ihan oikeasti itse asioista ajattelee ilman, että se on mitään "tuputtamista".

Nykyään tossa on jo sellainen meininki että kun ei saa mitään "tuputtaa", niin opettajankin pitäis jo esiintyä silleen, että no googletelkaa ja uskokaa ihan mitä haluatte. Pitää mun mielestä saada haastaa ja jopa tietyissä kohdissa avoimesti kertoa, että mun arvot on tällaset ja ajattelen tästä tälleen. Sellanen läpinäkyvyys ja se, että ei nöyryytetä tai vähätellä eri mieltä olevia on mun mielestä parempi kuin että asetettais sellaiset liikkuvat maalitolpat että pitäis olla vähän persu ja vähän kommari ja vähän kaikkea :D ja toisaalta samaan aikaan ei mitään näistä vaan pelkkä tyhjä taulu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 24, 2021, 06:25:38
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:26:01
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 05, 2021, 06:29:21
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 04, 2021, 23:04:20
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 03, 2021, 08:01:41
Homofobia ja alhainen älykkyys viihtyvät samassa päässä...
Perheyhteisön ylläpitäminen ei mielestäni edusta tyhmyyttä, vaan älyä.

Mutta kun ei nyt ollut kyse sun mielipiteestä, vaan siitä tutkimuksessa havaitusta korrelaatiosta, että homofobia ja alhainen älykkyys osuvat tyypillisesti yhteen. Mielipiteesi ei muuta tätä tutkimustulosta millään lailla. Mutta - onko sinulla älliä riittävästi, jotta pystyt älyämään tämän?
Uskotko, että tuollainen tutkimus pitää paikkansa?
Muuten, perinteisen perherakennelman tukeminen ei ole homofobiaa. Se on rationalismia.
En minäkään ole homoja kieltämässä tms., pidän vain lapsille terveimpänä ympäristönä sellaista, jossa on isä ja äiti (uros/naaras) esimerkkeinä, koska biologiamme koostuu noista kahdesta sukupuolesta.

Kasvavatko leskien lapset sinusta viallisiksi? Pitäisikö heidät huostaanottaa?

Saman sukupuolen avioliittojen mahdollistaminen nimenomaan EDISTÄÄ perhetraditiota, sillä se antaa saman mahdollisuuden viralliseen parisuhteeseen ja perheellistymiseen kaikille. Sen sijaan homosuhteiden pitäminen en ulkopuolella rikkoo perhetraditiota, koska se määrää osan perheistä epävirallisuuden piiriin.

Miksi vastustat siis perhetraditiota? Miksi haluat asettaa osan lapsista suojattomaan asemaan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 25, 2021, 21:37:11
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 23, 2021, 07:14:35
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:28:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 07, 2021, 03:10:14
...Linkin linkissä sanottiin että rasismin torjuntahoito "asetu toisen asemaan" voi olla näiden matalaälyisten aivoille liian rasittava toimenpide joten rasistin terapiaa olisi ajateltava uusiksi.
Tuo on sinänsä hauskan autoritäärinen ajatus. Toisinajattelijoita pitää kouluttaa! Mistä historianvaiheesta tuollaista opimme, 1900-luvun alustako? :(
Neuvostoihmisen ajattelusta, fasistisesta uudelleenkoulutuksesta, Maon leireiltä, kansallissosialistien koulutuksesta, Kambodzan viidakoista, Vietnamin uudelleenkoulutus-leireiltä...?

Ovatko nuo ideat tulossa takaisin?
Tykkäisin enemmän siitä ajattelusta, ettei yhteiskunta tyrkytä ajatuksia lapsille. saati varttuneillemmillekaan

No joo, voitaishan kaikki muiden ihmisten kanssa elämiseen sopeutumattomat myös vain sulkea vankiloihin (gettoihin, leireille), niin päästäis tästä haittapopulaatiosta eroon. Tuollainen lähestymistapa nyt vain kuulostaa aika - natsilta.
Sitähän juuri sanoin!
Miksi halutaan estää toisten mielipiteitä? Ei länsimaalaisuus tarkoita sananvapauden rajoittamista, länsimaalaisuus perustuu sen sallimiselle.
Vaikka kuinka v......aa toisten näkemykset, ne ovat arvokkaita, koska yhteiskunta tarvitsee kritiikkiä ja rumaa palautetta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 25, 2021, 21:40:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 24, 2021, 06:25:38
Kasvavatko leskien lapset sinusta viallisiksi? Pitäisikö heidät huostaanottaa?
Älywapaa kommentti, eivät tietenkään.
En minä yksinhuoltajia kritisoi, kritisoin ihmisiä, jotka tarkoitushakuisesti estävät lapsiltaan isän tai äidin, sellainen on huonoa vanhemmuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - tammikuu 25, 2021, 22:19:46
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 25, 2021, 21:40:23
Lainaus käyttäjältä: safiiri - tammikuu 24, 2021, 06:25:38
Kasvavatko leskien lapset sinusta viallisiksi? Pitäisikö heidät huostaanottaa?
Älywapaa kommentti, eivät tietenkään.
En minä yksinhuoltajia kritisoi, kritisoin ihmisiä, jotka tarkoitushakuisesti estävät lapsiltaan isän tai äidin, sellainen on huonoa vanhemmuutta.


Siis - tarkoitatko, että tässä ei olekaan merkityksellistä se isä ja äiti kombo, vaan vanhempien motiivi olla yhdessä ja kasvattaa lapsia? Että jos isättömyys / äidittömyys johtuu vanhemman kuolemasta, ei asia ole lapselle haitallinen, mutta jos se johtuukin siitä, että vanhemmuuteen on lähdetty tietoisesti yksin, se okin haitallista lapselle?

Alkaa Toope kuulostaa hiukan liiaksi siltä, ettei se vika olekaan toisen vanhemman puutteessa sun mielestä, vaan näet sittenkin jotkut ihmiset kelvottomina vanhemmiksi.

Törmäämme jälleen sun logiikan ontumiseen. Jos se isättömyys / äidittömyys on lapselle haitaksi, niin kyllä sen täytyy olla yhtä haitallista riippumatta siitä syystä, joka on johtanut toisen vanhemman puuttumiseen. Muutoin varsinainen haitallinen asia on ihan joku muu kuin se toisen vanhemman / toista sukupuolta olevan vanhemman puuttuminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 27, 2021, 21:30:53
Kuten edellä sanoin, en tuomitse yksinhuoltajuutta, minusta se on sankaruutta, jos joutuu yksin huolehtimaan lapsista.
Yksinhuoltajaksi ryhtyminen on lasten oikeuksien vähättelyä. Jos tarkoituksella kiellät lapsilta isän/äidin, et ole hyvä vanhempi.
Onko taas niin vaikeaa ymmärtää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 27, 2021, 21:34:11
Tottakai hyvä perhepohja on edullista lapselle. Isä ja äiti, ehkä myös sisaruksia, kiva klassinen perhemalli.
Toki joillakin on oikeus kritisoida mallia kohtaan, mutta ei kritiikki todista sen huonoutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 28, 2021, 00:10:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 22, 2021, 22:28:02
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 07, 2021, 03:10:14
...Linkin linkissä sanottiin että rasismin torjuntahoito "asetu toisen asemaan" voi olla näiden matalaälyisten aivoille liian rasittava toimenpide joten rasistin terapiaa olisi ajateltava uusiksi.
Tuo on sinänsä hauskan autoritäärinen ajatus. Toisinajattelijoita pitää kouluttaa! Mistä historianvaiheesta tuollaista opimme, 1900-luvun alustako? :(
Millä nimellä sinä kutsuisit vankien koulutusta ja sopeuttamista moderniin yhteiskuntaan? Neuvostoliittolaiseksi leiriksikö?
Antaisit vangeille neuvoja panna hanttiin ja olla sopeutumatta ja ottaisit vastuun uusista rikoksistansa? Koska he ovat arvostettuja toisinajattelijoita, "hianosti erilainen näkökulma poliisin järjestykseen ja lakeihin"?  HAhaa olis nähdä sua vankien päänsilittäjänä ja anarkistina... :D


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 28, 2021, 00:13:27
Ruotsalainen on paljon älykkäämpi kuin suomalainen.

Koska menestys?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 28, 2021, 00:19:43
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 28, 2021, 00:13:27
Ruotsalainen on paljon älykkäämpi kuin suomalainen.

Koska menestys?
No, ovatko niin fiksumpia, kun ovat ottaneet sinne Lähi-itää ja Afrikkaa jo liki miljoonan verran?
Äly ei ole välttämättä viisautta.
"Ruotsikin oli pirullinen maa ennen kuin tajusivat tuon monikulttuurin. Peppit ja Lindgrenit ovat niin eilispäivää." Pommit ja etnojengit? Uusi normaaliko?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - tammikuu 28, 2021, 00:24:30
Siis ruotsalaisen suomalaista isomman älykkyyden myönnät?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 28, 2021, 00:40:32
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 28, 2021, 00:24:30
Siis ruotsalaisen suomalaista isomman älykkyyden myönnät?
En kiistä mahdollisuutta, koska pidän älyn eroja mahdollisina eri populaatioiden suhteen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 01, 2021, 22:48:47
Ruotsalaisten kehitys toki menee alaspäin nopeammin kuin Suomen, tiedätte miksi!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 02, 2021, 05:38:05
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - tammikuu 28, 2021, 00:13:27
Ruotsalainen on paljon älykkäämpi kuin suomalainen.

Koska menestys?

Älymystö tekee usein katastrofaalisimnat virheet. Ja koska se on vallassa, virheistä kärsivät kokonaiset kansat. Toinen maailmansota miljooninen uhreineen käytiin kansakuntien älykkäimpien aloitteesta ja johdolla.

Älymystö on kaiken lisäksi viehtynyt aatteisiin, joista tyhmempikin näkee heti, ettei niistä mihinkään ole. Seurauksena on tuhoisia "kokeiluja" kuten Neuvostoliitto ja natsi-Saksa ja Pohjois-Korea.

Ruotsillakin on ollut omat kokeilunsa, joita ovat johtaneet maan älykkäimmät. Ensiksi oltiin vuosisadan ajan huolissaan ruotsalaisen rodun puhtaudesta ja harjoitettiin rotuhygieniaa. Sen jälkeen mentiin toiseen äärilaitaan, jonka seurauksena...

Mitähän älymystö seuraavaksi keksii.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 02, 2021, 07:52:24
Itse olen kyllä havainnut, että nimenomaan älymystö on se, joka ensimmäisenä eliminoidaan vallasta, kun idioottiöykkärit pääsevät valtaan.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 02, 2021, 09:18:02
Miten idioottiöykkärit pääsevät valtaan?

Missä maassa ja milloin idioottiöykkärit ovat olleet vallassa? Miten idiootti tässä yhteydessä määritellään?

Esimerkkejä odotellessani kuvittelen, mitä joku vasemmistoälymystöön kuuluvaksi itsensä mieltävä ehkä vastaisi. Hän saattaisi mainita esimerkkinä Chilen, jossa armeija kaappasi vallan vuonna 1973 ja (vasemmistolaisen legendan mukaan) murhasi presidentin. Älymystöä edustivat paitsi presidentti, myös vangitut ja surmatut ja maanpakoon lähteneet chileläiset. Idiootteja olivat uudet vallanpitäjät.

En tunne sotilasasioita, mutta yleensä käytäntö lienee sellainen, että kaikkein idiooteimmat eivät pääse johtoon. Karsintaa tapahtuu monessa portaassa. Valmistuneista upseereista herrahissiin pääsevät todennäköisimmin ne, joilla on parhaat arvosanat. Heidän sotilasarvonsa nousee, ja he etenevät armeijan johtotehtäviin heikompien upseereiden jäädessä jokun peräkylän varuskunnan pyörittäjiksi.

En tiedä, mitä joissakin maissa suvun maine, rahat ja vaikutusvalta merktsevät. Voihan rikkaan upseerisuvun vesa ohittaa kyvykkäämpiä kenraali-isänsä vaikutuksesta, mutta yleisesti ottaen taitaa kuitenkin olla niin, että puolustusvoimien johtajaksi pääsevän on pitänyt esittää vakuuttavia näyttöjä kyvykkyysestään ja ehkä älykkyydestäänkin. Näin ollen kenraali Pinnochet tuskin on ollut idiootti ainakaan perinteisen määrittelyn mukaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 03, 2021, 08:56:54
^Kopekilla on kummallinen vinouma ajattelussaan. Älymystöllä hän ilmeisesti tarkoittaa jotakuinkin älykkäitä psykopaatteja. Siis tyyppejä, joilla kyllä on älyllisiä valmiuksia (eivät siis täytä sitä idiootin määritelmää, jossa idiotismi on vähä-älyisyyttä), mutta jotka eivät kyllä ole vaikkapa tieteellisesti tai suurimmin ihmiskunnan ymmärrystä edistävien ajattelijoiden porukka. Älymystö ei käsitteenä viittaa älykkyysosamäärän erityisen korkeaan tasoon. On hiukan ontuvaa samaan aikaan moittia idiootti-sanan käyttöä tilanteessa, jossa ei viitata henkilön vähä-älyisyyteen, mutta toisaalta samastaa älymystö korkeaan älykkyysosamäärään. Joko siis loogisesti pitää puhua todella älykkyyden tasosta - jota yhteiskunnallinen asema ei todellakaan todista - tai ymmärtää myös idiootti-nimitys hieman laajempana (kuten sitä arkikielessä on tapana käyttää) kuin vain kehitysvammaisuuteen liittyvään vähä-älyisyyteen viittaavana. Korkea älykkyysosamäärä on hyvin mahdollinen myös yhteiskunnallisesti heikossakin asemassa olevilla. Varsinkin korkea äly voi yhdistyä asemaan, jossa ei omaa minkäänlaista yhteiskunnallista valtapositiota. Valtaan nousseita yhdistä paljon enemmän kunnianhimo ja vallanhalu kuin erityisen korkea älykkyys. Toki jonkinlainen auttavantasoinen äly luultavasti tarvitaan aseman saavuttamiseen, mutta on hyvin paljon ympäristöstä ja yhteisöstä kiinni, onko vaadittava taso edes keskimääräinen. Eikä armeijassa pärjääminen ja siellä uran luominen kyllä oikein minkään tavanomaisen käsityksen mukaan ole älymystöön kuulumista.

Kopek ei osaa nyt itsekään päättää, mitä hän oikein tarkoittaa tällä "älymystöllä". Kenraalista ei tule älymystöä todistamalla hänen tarvinneen älyä asemaansa päästäkseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 03, 2021, 09:29:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 02, 2021, 09:18:02
Miten idioottiöykkärit pääsevät valtaan?

Missä maassa ja milloin idioottiöykkärit ovat olleet vallassa? Miten idiootti tässä yhteydessä määritellään?

Minulla oli mielessä Hitler ja Stalin. Määritelmiä en ala vääntämään, vaan jätän itselleni niin taiteellisen kuin älyllisen kirjoittamisen vapauden.

Minä myös tunnen sotilasasioita sen verran hyvin, että näissä tilanteissa ei auta RUKin korkeat arvosanat eikä ylioppilastodistuksen laudaturit, kun etenemisestä ja johtoon pääsemisestä puhutaan, kyllä ne ovat muut, brutaalimmat taidot.


T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - helmikuu 03, 2021, 15:57:52
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 03, 2021, 09:29:23
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 02, 2021, 09:18:02
Miten idioottiöykkärit pääsevät valtaan?

Missä maassa ja milloin idioottiöykkärit ovat olleet vallassa? Miten idiootti tässä yhteydessä määritellään?

Minulla oli mielessä Hitler ja Stalin. Määritelmiä en ala vääntämään, vaan jätän itselleni niin taiteellisen kuin älyllisen kirjoittamisen vapauden.

Minä myös tunnen sotilasasioita sen verran hyvin, että näissä tilanteissa ei auta RUKin korkeat arvosanat eikä ylioppilastodistuksen laudaturit, kun etenemisestä ja johtoon pääsemisestä puhutaan, kyllä ne ovat muut, brutaalimmat taidot.


T: Xante

Valta ruokkii vallanhaluisia, eikä se valta kenellekään itsestään yleensä tule. Perittynä tosin ennen-vanhaan kuninkaiden valta saattoi olla melko rajaton.

Hitlerilläkin oli ilmeiset taidot manipuloida kannattajiaan sekä yleisöään.
Älyä voidaan käyttää monella tapaa ja yksi tapa on saada kannattajia, vähemmän älykkäiden joukosta, jos sen niin tulkitsee. Tosin uskovaista on helppo höynäyttää, kunhan vetoaa hänen uskoonsa,,

Israelissa on paljon vanha-uskollisia ja hehän uskovat, kun se on heille opetettu..
Viruksista viis.- IS-

Israelissa todettiin eilen 7 900 koronatartuntaa. Haaretz-lehden mukaan viime aikojen tartunnoista 60-70 prosenttia on brittivarianttia. Tartuntojen määrä on pysynyt korkeana, vaikkakin hieman laskenut ennätyksellisestä yli kymmenestä tuhannesta päivätartunnasta.

Haasteena koronaehkäisyssä on pidetty ultraortodoksijuutalaisia, joita syytetään kokoontumissääntöjen rikkomisesta. Ultraortodokseja on israelilaisista vajaa 15 prosenttia, mutta heidän osuutensa tartunnoista on noin 40 prosenttia. Arviolta 8 000–10 000 ultraortodoksia kokoontui viime sunnuntaina kahden rabbin hautajaisiin Jerusalemissa. Heidän piittaamattomuutensa herättää suurta närkästystä muussa väestössä, ja on saanut lakiasäätävän Knessetin nostamaan sakkoja määräysten noudattamattomuudesta.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 03, 2021, 16:00:48
^Kyky manipuoloida muita tuskin kuitenkaan tekee ihmisestä älymystöä. Tai - jos tekee, on älymystö-käsitteelle keksitty ihan uusi merkityssisältö.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - helmikuu 03, 2021, 16:20:43
^
Eikö- eikö manipulointi ole ollut kautta aikojen vallanhaluisten keino päästä valtaan.

Älyköt yleensä keskittyvät olemaan älykköjä ja ovat ryhtyneet älyköiksi, koska vallantavoittelu vie liikaa aikaa ja voimia älykköjen kiinnostuksien kohteista.

Älykkyys on useinkin myös enemmän teoreettista, kuin käytännöllistä.. Sitä paitsi älykköjen pitäisi opetella manipuloimaan ihmisiä, mutta he saattavat olla siihen liian humaanisia..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: safiiri - helmikuu 03, 2021, 17:10:15
Lainaus käyttäjältä: Karikko - helmikuu 03, 2021, 16:20:43
^
Eikö- eikö manipulointi ole ollut kautta aikojen vallanhaluisten keino päästä valtaan.

Älyköt yleensä keskittyvät olemaan älykköjä ja ovat ryhtyneet älyköiksi, koska vallantavoittelu vie liikaa aikaa ja voimia älykköjen kiinnostuksien kohteista.

Älykkyys on useinkin myös enemmän teoreettista, kuin käytännöllistä.. Sitä paitsi älykköjen pitäisi opetella manipuloimaan ihmisiä, mutta he saattavat olla siihen liian humaanisia..

Älykkyys on eri asia kuin älymystö. Vallanahalu on eri asia kuin älykkyys. Manipulatiivisuus on eri asia kuin älykkyys. Älykkö ei tarkoita älymystöön kuulumista. Älykkyyden ajatteleminen teoreettisena on hyvin vanhanaikainen näkemys. On todella aataminaikuista kuvitella, että ei-älykkäät olisivat onnen omiaan käytännön hommissa, mutta teoreettisesti suuntautuneet olisivat älykkäämpiä. Ennemminkin älykkyys voi tuottaa erinomaisen hyvin myös käytännön osaamista ja moni älykäs on osaava sekä teoreettisesti että käytännössä. Käytäntö on varsin tarpeellinen hallita, jos aikoo luoda sen toimintaperiaatteista teorian. Yleisälykkyyden käsite jopa edellyttää, että älykkyys ilmenee myös käytännössä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 03, 2021, 17:48:22
Hajamielistä professoria on vaikea mieltää kovin älykkääksi jos hän ei pysty handlaamaan päivittäisiä askareita, kuten kengännauhojensa solmintaa tai perunan kuorimista. Ehkä hän on menestynyt ja päätynyt asemaansa vain erikoisen hyvän keskittymiskykynsä takia.

Jos pystyy sulkemaan kaikki muut asiat mielestään ja keskittymään vain yhteen juttuun kerralla, voi vaikuttaa hyvinkin älykkäältä - siinä nimenomaisessa yhdessä asiassa. Oikeastaan joku aivovamma tai asperger voi aiheuttaa sellaista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 03, 2021, 20:17:30
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 03, 2021, 17:48:22
Hajamielistä professoria on vaikea mieltää kovin älykkääksi jos hän ei pysty handlaamaan päivittäisiä askareita, kuten kengännauhojensa solmintaa tai perunan kuorimista. Ehkä hän on menestynyt ja päätynyt asemaansa vain erikoisen hyvän keskittymiskykynsä takia.

Mä sanoisin että todella todella älykäs ihminen voi olla myös hemmetin laiska :D Ei sitä vaan kiinnosta siivota tai hoitaa asioita, ja jos kognitiiviset kyvyt on saanut sillä tavalla palvelemaan tuottavasti omaa elannon hankintaa, niin sehän toisaalta mahdollistaa tällaista ronskiakin laiskuutta, joka matalan statuksen ihmisellä helposti tekisi hänestä tosi sosiaalisesti eristäytyneen ja onnettomankin. Voit ihan kylmästi palkata sihteerin ja siivojaan ja vaan rajata sitä omaa toimintaa silleen, että nää asiat nyt vaan ei kiinnosta. 

Ilman tollasia kompensoivia resursseja ja ratkaisuja älykäskin ihminen saattaa joutua sen eteen, että on ns. pakko tehdä vaikkei kiinnostakaan, koska muuten siitä kärsii sekä ajattelu että ruumis ennen pitkää. Tai siis hyvinvointi tavallaan.

LainaaJos pystyy sulkemaan kaikki muut asiat mielestään ja keskittymään vain yhteen juttuun kerralla, voi vaikuttaa hyvinkin älykkäältä - siinä nimenomaisessa yhdessä asiassa. Oikeastaan joku aivovamma tai asperger voi aiheuttaa sellaista.

Aspergereilla on sitä, että on ihan hirmu vahvoja ja spesifejä intressejä. Käyttää tosi paljon aikaa johonkin ja tietää ihan helvetisti jostain mistä lie. Tämmönen saattaa olla ammatillisesti hyödyllistä tai se saattaa olla hyödyllistä vaikka tutkijan uran yms. kannalta siinä mielessä, että joku yhtä älykäs mutta vähemmän burgeri ei vaan jaksa käyttää sitä aikaa niihin asioihin vastaavalla tavalla :D

Mutta mun mielestä aspergeriin taitaa liittyä semmonenkin, että asioiden oikeasti valmiiksi saaminen tai se tekemisen jäsentyminen yhtään mihinkään muuhun on täysin toissijaista. Vois olla hyödyllistä lukea aiheen ympäriltä laajasti ja tehdä joku juttu vaan valmiiksi ja sitten jotain ihan muuta. Asperger-tyyppi taas voi jaksaa jauhaa jostain yhdestä kirjasta tai yhdestä asiasta vaikka kuinka pitkään.

Toisaalta aspergeriys ja tosi spesifit intressit eivät ole missään yhteydessä kogniitiivisten kykyjen ja ymmärryksen tasoon. Yhtä hyvin se voi olla sitä, että käytät kyllä aivan tajuttomia määriä aikaa johonkin perehtymiseen, mutta se mitä sitten ihan konkreettisesti tuotat, ei ole sellaisella tasolla, että siitä olisi mitään hyötyä ns. oikeasti tai muiden ihmisten kannalta. Tai sitten että olet käyttänyt tähän nyt aivan saatanasti aikaa ja olet ihan jees, mutta joku muu saisi samat tulokset aikaan huomattavasti vähemmällä.

Ehkä mä enemmän näen aspergerin ja tämmöset kuitenkin juttuina, joihin liittyy sekä hyvää että huonoa. Se että on kirjaimellisesti "hajamielinen professori" implikoi että tosi hyväpalkkaisessa vakanssissa, ja tästä validit päätelmät on että kognitiivisten kykyjen on pakko olla aika hyvällä mallilla, ja sen lisäksi on pakko olla ainakin joskus ollut kyky ihan oikeasti keskittyä ja tehdä pitkäjänteisempääkin duunia. Jos on asperger ja pärjää jossain tutkijan hommassa (nehän on aika kilpailtuja ja rahoitus voi olla kiven alla), se taas implikoi että on tosi hyvin onnistunut sen burgeroinnin kanssa järjestämään elämänsä niin että se ihan käytännön tasolla myös toimii ja tekeminen on oikeasti laadukasta. Silloin siis sitä burgerointia pystyy aika hyvin "ohjaamaan", ja näin ei ollenkaan välttämättä ole. Ehkä siihen liittyy semmonenkin aika yleisesti, että pystyy tavallaan nauramaan sille burgeroinnille ja katsomaan sitä ihan rutiininomaisesti myös ulkoapäin. Tai siis... suhtautumaan lämpimästi ja myös huumorilla, eikä pelkästään aivan täysin tosissaan, mikä kai on aika yleistä sekin.

En tiedä, mikä ero on "älykkyydellä" ja "kognitiivisilla kyvyillä". Veikkaan että niitä käytetään osittain synonyymeina ja osittain silleen, että "älykkyys" implikoi ainakin jonkinlaista kykyä ehkä myös ohjata kognitiivisia toimintojaan omia intressejä hyvin palvelevaan käyttöön.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 03, 2021, 22:32:44
Juu, älyhän ei automaattisesti ole viisautta, vrt. vasemmisto. Viisaus on kykyä ymmärtää älyn seurauksia, kykyä ajatella tulevaisuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - helmikuu 12, 2021, 08:50:57
Joo, kyllä viisauteen liittyy semmonen eteenpäin katsominen.

Mulle tuli semmonen ajatus tässä äsken, että älykkyydellä voi kompensoida erinäisiä muita heikkouksia tai jopa persoonallisuuden piirteitä. Mut se voi myös tehdä ihmisen tosi onnettomaksi että joutuu koko ajan ihan hirveästi tekemään jotain tommosta duunia eikä ehkä edes tajua sitä tekevänsä, ja tavallaan ois helpompi olla vaikka vähän "tyhmempi" ja sit vaan olla edes vähän enemmän semmonen kuin on.

Mut tää nyt varmaan on vaan yksi aspekti siitä, mihin älykkyyttä käytetään ja käytetäänkö sitä välttämättä aina viisaasti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 13, 2021, 21:54:47
"Jaskan pauhanta"- blogissa on tuota ajattelua, millaisia ihmisiä meissä on:
http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2021/02/uusinta-opinto-ohjausta.html (http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2021/02/uusinta-opinto-ohjausta.html)
1. Älykäs ja laiska
2. Älykäs ja ahkera
3. Tyhmä ja laiska
4. Tyhmä ja ahkera

Kaikille on tilausta ja tarvetta, mutta kaikki eivät sopeudu kaikkeen.

No, tuo on osin huumorilla kirjoitettu, mutta sinänsä totta, että ihmisissä on eroja. Toiset kykenevät laaja-alaiseen tiedonkäsittelyyn, eräät ihmiset ovat parempia keskittyessään tiettyyn asiaan. Toiset ovat kielellisesti osaavia, joku toinen ei kieliä opi, mutta ymmärtää matemaattisia käsitteitä, kolmas hahmottaa shakkia ja geometriaa. Neljäs on luontainen psykologi, joka ymmärtää ihmisten tunteita ja mielialoja... Joku ymmärtää eläimiä... jne...

Hyvin yksinkertaistettu esimerkki tuosta Jaskan blogista, mutta ymmärrettävä. Nyky-yhteiskuntahan ei tarvitse suppeaa lahjakkuutta enää (riistan metsästäminen), vaan yhteiskuntaan sopii monenlaista tyyliä. Elintilaa on monille älyn tyypeille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 02, 2021, 01:30:36
Suomalainen ("finne") on kansan mielestä tyhmää tarkoittava tuolla pikkurapakon takana.
Kyllä kansa tietää!, sano Vennamo ja populistiset ps:t vielä tänään, vai? ;D

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cc2e6dec-c274-4ae9-bba5-9557f0f81a46


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 02, 2021, 09:51:20
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 03, 2021, 17:48:22
Hajamielistä professoria on vaikea mieltää kovin älykkääksi jos hän ei pysty handlaamaan päivittäisiä askareita, kuten kengännauhojensa solmintaa tai perunan kuorimista. Ehkä hän on menestynyt ja päätynyt asemaansa vain erikoisen hyvän keskittymiskykynsä takia.

Jos pystyy sulkemaan kaikki muut asiat mielestään ja keskittymään vain yhteen juttuun kerralla, voi vaikuttaa hyvinkin älykkäältä - siinä nimenomaisessa yhdessä asiassa. Oikeastaan joku aivovamma tai asperger voi aiheuttaa sellaista.

Siihen mihin sitä energiaansa suuntaa, on merkitystä ja toisarvoiset seikat jäävät vähemmälle huomiolle.

Teoreettinenkin (ajattelu) pohdinta on työlästä hommaa ja erilaisiin tieteellisiin pohdintoihin käytetty tarmo on pois muusta toiminnasta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 02, 2021, 12:32:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 02, 2021, 01:30:36
Suomalainen ("finne") on kansan mielestä tyhmää tarkoittava tuolla pikkurapakon takana.
Kyllä kansa tietää!, sano Vennamo ja populistiset ps:t vielä tänään, vai? ;D

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/cc2e6dec-c274-4ae9-bba5-9557f0f81a46

Mutta hyvänen aika. Pitäähän kantaruotsalaisen valkoisen lihaasyövän heteromiehen sananvapauden nimissä saada kielellisesti mustamaalata, vähätellä, panetella etnisiä ja kaikkia muitakin heikommassa asemassa olevia vähemmistöjä ja naisia. Muussa tapauksessa se on ikiaikaisten etuoikeuksien kaventamista ja yhyyyy ja byäääh ja uliuli.

Kiinnostava artikkeli.

Sitä en tiedä, kuinka validi menetelmä on kysyä koululaisilta sanojen määritelmiä, saattavat nimittäin myös piruuttaan antaa pöljiäkin vastauksia.

Svenska Dagbladet: https://amp.svt.se/nyheter/uutiset/svenska/finnen-dum-och-korkad-enligt-norstedts-slangordbok
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - maaliskuu 02, 2021, 13:56:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 13, 2021, 21:54:47
"Jaskan pauhanta"- blogissa on tuota ajattelua, millaisia ihmisiä meissä on:
http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2021/02/uusinta-opinto-ohjausta.html (http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2021/02/uusinta-opinto-ohjausta.html)
1. Älykäs ja laiska
2. Älykäs ja ahkera
3. Tyhmä ja laiska
4. Tyhmä ja ahkera

Tämä on hyvä kuvaus. Etenkin ammatinvalintakohta on nappiin osuva. MrKATin tämän hetken avatar on malliesimerkki ryhmästä 4 - Luoja meitä jatkossa sen kaltaisilta varjelkoon!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 02, 2021, 23:03:31
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - maaliskuu 02, 2021, 13:56:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 13, 2021, 21:54:47
"Jaskan pauhanta"- blogissa on tuota ajattelua, millaisia ihmisiä meissä on:
http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2021/02/uusinta-opinto-ohjausta.html (http://jaskanpauhantaa.blogspot.com/2021/02/uusinta-opinto-ohjausta.html)
1. Älykäs ja laiska
2. Älykäs ja ahkera
3. Tyhmä ja laiska
4. Tyhmä ja ahkera

Tämä on hyvä kuvaus. Etenkin ammatinvalintakohta on nappiin osuva. MrKATin tämän hetken avatar on malliesimerkki ryhmästä 4 - Luoja meitä jatkossa sen kaltaisilta varjelkoon!
Tiedä sitten tuosta, mutta ehkä esimerkki kertoo siitä, että lahjakkuuksia on monenlaisia. Toiset mallit menestyvät, jotkut heikommin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 22, 2021, 22:24:59
Lainaus käyttäjältä: kertsi - maaliskuu 22, 2021, 14:09:27
Älykkyys ei ainakaan vaikuttaisi olevan rikastumisen syy, ainakaan tämän todenmakuisen tv-sarjan mukaan, toisin kuin Kopek esittää.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - syyskuu 19, 2019, 10:42:22
Anna kun arvaan mielipiteesi: Se, että Belgian kuningas Leopold II omi Kongon yksityisomaisuudekseen, suoritti kansanmurhan (eri arvioden mukaan 3-28 miljoonaa ihmistä tapettiin kahdessatoista vuodessa), orjuutti kongolaisia kumipuuplantaaseilla, käski amputoida niskottelevien kongolaisten käsiä laajamittaisesti (jos ei sitten tapattanut heitä), ryöväsi luonnonvaroja (kumia, norsunluuta, mineraaleja) ja rikastui, oli osoitus valkoisen rodun älykkyydestä, eikä suinkaan tämän yhden henkilön tai kokonaisen rotunsa moraalittomuudesta, ahneudesta ja julmuudesta?

Ja anna kun arvaan: todelliset tai kuvitellut erot älykkyydessä oikeuttavat ehkä mielestäsi esimerkiksi murhaamaan sen tyhmemmän ja ryöstämään hänen omaisuutensa ja maansa luonnonvarat?

Kun arvaa, voi arvata väärinkin.

Ei ole olemassa universaalia lakia ja universaalia oikeutta, jotka määrittelisivät, mitkä asiat ihmisten kesken ovat oikeutettuja ja mitkä eivät ole. Jos oikeutuksesta puhutaan, taustalla on aina joidenkin ihmisten muodostama käsitys, joka on ehkä puettu kirjalliseen muotoon laiksi. Sen mukaan päätellään, mikä on oikeutettua ja mikä ei ole. Joka tapauksessa oikeutus on vain käsite. Jossakin muulla asuvilla ihmisillä voi olla erilainen käsitys siitä, mikä on oikeutettua.

Minä henkilökohtaisesti olen joutunut kokemaan sen, miltä tuntuu, kun jotkut ihmiset katsovat oikeudekseen tuhota meidät, koska se on heidän etujensa mukaista. "Ei teillä ole oikeutta tehdä tällaista" olisivat olleet tyhjiä sanoja, kun tuhomme arkkitehteinä hääräili lakimiehiä ja pankkijohtajia ja ahneita omistushaluisia ja kostonhaluisia psykopaatteja. Sain nähdä ja kokea omin silmin ja omin aistein, että kaikkeen on oikeus, minkä vain pystyy tekemään, eikä uhrin kärsimyksillä ja kitinöillä ole merkitystä.

Jos Leopold II katsoi, että hänellä on oikeus ryövätä Kongoa, eikä kukaan pystynyt estämään häntä, silloin hänellä oli tuo oikeus. Meidän moraaliset pohdintamme ja paheksuntamme eivät asiaa miksikään muuta.

Ei älykkyys itsessään oikeuta muuhun kuin korkeintaan Mensan jäsenyyteen. Kenties siitä on myös etua pääsemisessä sellaisiin tehtäviin, joiden pääsykokeessa mitataan älykkyyttä. Yleensä on muitakin vaatimuksia.

Ei älykkyys myöskään tee kenestäkään rikasta. Siitä tosin voi olla etua rikkautta tavoiteltaessa, mutta tarvitaan paljon muutakin, kuten rohkeutta ja itsevarmuutta ja energisyyttä. Ja mieluummin hyvää onnea kuin huonoa onnea. Elämä on uhkapeliä, samoin rikastuminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 22, 2021, 22:48:33
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 03, 2021, 17:48:22
Hajamielistä professoria on vaikea mieltää kovin älykkääksi jos hän ei pysty handlaamaan päivittäisiä askareita, kuten kengännauhojensa solmintaa tai perunan kuorimista. Ehkä hän on menestynyt ja päätynyt asemaansa vain erikoisen hyvän keskittymiskykynsä takia.
Niinku ALS-tautinen Stephen Hawking (https://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking)? Oli tyhmä kuin saapas sinusta kun ei kengännauhat menneet solmuun?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - maaliskuu 22, 2021, 22:58:58
Lainaus käyttäjältä: Kopek - maaliskuu 22, 2021, 22:24:59
Minä henkilökohtaisesti olen joutunut kokemaan sen, miltä tuntuu, kun jotkut ihmiset katsovat oikeudekseen tuhota meidät, koska se on heidän etujensa mukaista. "Ei teillä ole oikeutta tehdä tällaista" olisivat olleet tyhjiä sanoja, kun tuhomme arkkitehteinä hääräili lakimiehiä ja pankkijohtajia ja ahneita omistushaluisia ja kostonhaluisia psykopaatteja. Sain nähdä ja kokea omin silmin ja omin aistein, että kaikkeen on oikeus, minkä vain pystyy tekemään, eikä uhrin kärsimyksillä ja kitinöillä ole merkitystä.

Jos Leopold II katsoi, että hänellä on oikeus ryövätä Kongoa, eikä kukaan pystynyt estämään häntä, silloin hänellä oli tuo oikeus. Meidän moraaliset pohdintamme ja paheksuntamme eivät asiaa miksikään muuta.

Ei älykkyys itsessään oikeuta muuhun kuin korkeintaan Mensan jäsenyyteen. Kenties siitä on myös etua pääsemisessä sellaisiin tehtäviin, joiden pääsykokeessa mitataan älykkyyttä. Yleensä on muitakin vaatimuksia.

Ei älykkyys myöskään tee kenestäkään rikasta. Siitä tosin voi olla etua rikkautta tavoiteltaessa, mutta tarvitaan paljon muutakin, kuten rohkeutta ja itsevarmuutta ja energisyyttä. Ja mieluummin hyvää onnea kuin huonoa onnea. Elämä on uhkapeliä, samoin rikastuminen.

Olet esittänyt aiemmin muistaakseni, että älykkyys olisi muka edellytys rikastumiselle, tai että rikkaat olisivat muka automaattisesti köyhiä älykkäämpiä, tai jotain sen tapaista. Miksi sitten määrittelet ne perheeenne omaisuuden vieneet lakimiehet ja pankinjohtajat ahneiksi, omistushaluiseksi, kostonhaluisiksi psykopaateiksi - sen sijaan että määrittelisit heidät vain ja ainoastaan älykkäiksi, tai vaihtoehtoisesti rohkeiksi, itsevarmoiksi, energisiksi ja älykkäiksi? Jos kerran elämä on (pelkkää) uhkapeliä, samoin rikastuminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - maaliskuu 23, 2021, 02:15:15
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - maaliskuu 22, 2021, 22:48:33
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 03, 2021, 17:48:22
Hajamielistä professoria on vaikea mieltää kovin älykkääksi jos hän ei pysty handlaamaan päivittäisiä askareita, kuten kengännauhojensa solmintaa tai perunan kuorimista. Ehkä hän on menestynyt ja päätynyt asemaansa vain erikoisen hyvän keskittymiskykynsä takia.
Niinku ALS-tautinen Stephen Hawking (https://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking)? Oli tyhmä kuin saapas sinusta kun ei kengännauhat menneet solmuun?

Hawkingilla oli tietysti fyysinen este joka esti noiden toimien tekemisen - ei lasketa. Sen sijaan hän toimii esimerkkinä miten keskittyminen parantaa suoritusta kun päivittäiset askareet eivät ole haittaamassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - maaliskuu 23, 2021, 09:27:23
Kertsin omituisiin kysymyksiin ja olettamuksiin viitaten vastaan yleisellä tasolla, että ahneus ja psykopatia ja julmuus ja älykkyys eivät ole vaihtoehtoisia ja toisensa pois sulkevia käsitteitä, vaan samoilla ihmisillä voi olla kaikki nuo ominaisuudet.

Joku ihminen voi olla älykäs ja silti jäädä köyhäksi. Joku toinen voi olla vähemmän älykäs ja silti rikastua. Onnistuminen elämässä on monen tekijän summa.

Kapakoiden pöydissä istuu alkoholisoituneita luusereita, joista jotkut ovat hyvinkin älykkäitä. Silti nämä ihmiset eivät ole menestyneet eivätkä rikastuneet. Virkamiehinä ja poliitikkoina puolestaan on henkilöitä, jotka todennäköisesti saisivat heikommat pisteet älykkyystesteistä kuin edellä mainitut kapakoiden kanta-asiakkaat. Silti vähemmän älykkäät ihmiset ovat onnistuneet nousemaan hyviin asemiin.

Jokainen tietää tämän. Joillakin ei vain urapolku lähde käyntiin, vaikka älyllisiä edellytyksiä olisi. Kotitausta voi olla sellainen, että se ohjaa matalalle kiertoradalle. Kaveriporukka voi painaa alaspäin. Valittu elämäntyyli voi olla esteenä nousemiselle. Viina ja huumeet voivat viedä lopullisesti terän.

Vaikka Forrest Gump elokuva on mielikuvitusta, sen tarina on epätodennäköinen mutta kuitenkin ainakin teoriassa mahdollinen kertomus siitä, miten vaatimattomillakin hengenlahjoilla voi päätyä menestykseen. Tarvitaan ahkeruutta, sisua ja hyvää onnea.

Joku ihminen voi olla älykäs, mutta häneltä puuttuu ahkeruus ja sisu. Lisäksi häntä vaivaa huono onni. Hän ei menesty. Jollakin toisella taas edellytykset voivat olla huonommat, mutta hän menee sisulla ja ahkeruudella läpi harmaan kiven.

Nämä asiat ovat itsestäänselvyyksiä, joten miksi näistä edes kirjoitan.

On kuitenkin myös niin, että kun siirrytään yksilöiden tasolta tilastolliselle tasolle ja tarkastellaan isoja joukkoja, älykkyyden ja menestymisen välillä on yhteys. En ole tätä asiaa tutkinut, mutta tällaista tietoa löytyy niin monelta nettisivulta, että asiassa täytyy olla jokin perä. Ja sanoohan jo tavallinen kansanviisauskin, että fiksut pärjäävät paremmin kun typerykset.

Annetaan älykkäiden kehua itseään.

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006652367.html
https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=12
https://www.mensa.fi/wordpress/?page_id=143

Oma sukusaagaani en tähän enää halua nostaa analysoitavaksi ja pilkan kohteeksi, vaikka asian sivumennen mainitsinkin. Totean vain lyhyesti, että laiva voi päätyä kiville, vaikka matkustajat olisivat kuinka älykkäitä tahansa, jos kapteeni on typerys. Kyllä meillä fiksujakin ihmisiä on suvussa ollut ja on edelleen. Tyttärenikin on Mensan jäsen. Kaikki me näimme aikoinaan, että kari lähestyy, mutta kippari ei neuvoja kuunnellut eikä arvostelua sallinut. Ja tuloksena oli katastrofi, jonka seurauksena edelleenkin näen painajaisunia harva se yö.

Jatkan seuraavassa kirjoituksessani yleisellä tasolla aiheesta, miksi jotkut suvut menestyvät tai eivät menesty. Eli miksi sosiaalinen asema ja koulutustaso näyttävät periytyvän, vaikka eletään tasa-arvoisten mahdollisuuksien maassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 24, 2021, 20:14:21
Yhteiskunnan/koulutuksen ei toki pitäisi tasapäistää liikaa ihmisiä, lahjakkuuksille pitää antaa mahdollisuuksia.
Sinänsä toki kannatan laaja-alaista koulutusta, mutta jotkut ihmiset vaan ovat fiksumpia, aina. Ihan gaussin käyrän perusteellakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 25, 2021, 13:51:48
Mensaan kuuluva musta mies ilmoittaa olevansa "roturealisti", joka on niiden rasistien itsestään käyttämä nimitys, jotka eivät halua käyttää itsestään nimitystä rasisti.

I am a race realist. I believe that consistently observed racial disparities in societal outcomes are largely rooted in genetic differences, primarily differences in average levels of intelligence.

Nuori musta mies on tullut siihen tulokseen, että perinnölliset erot erityisesti älykkyydessä ovat menestyksen tai menestymättömyyden taustalla.

Älykkyyden merkitys menestymisen kannalta tunnustetaan yleisestikin, ja sekin myönnetään, että älykkyys jossakin määrin periintyy. On kuitenkin normatiivisista syistä kiellettyä yhdistää tämä ajatus ihmisryhmiin ja niiden menestymiseen. Yhdistäminen olisi rasismia.

Musta mies voi yhdistää nuo asiat, koska hän ei voi olla rasisti.

https://www.amren.com/features/2017/01/young-black-man-became-race-realist/

Minun käsitykseni tästä asiasta on se, että pelkästään erot älykkyydessä - olkoot ne perinnöllisiä tai ympäristöstä johtuvia - eivät selitä eri ryhmien erilaista menestymistä. Taustalla on muitakin syitä.

En kiistä yleisesti mainittuja syitä kuten köyhyyttä, ei-stimuloivaa kasvuympäristöä, kulttuuria, yksinhuoltajaperheessä kasvamista ja mitä kaikkea on mainittu. Kaikilla näillä syillä on merkitystä sille, miten ihminen menestyy elämässään. Uskon kuitenkin, että näidenkin asioiden taustalla on geneettisiä tekijöitä. Kyse on tavallaan eräänlaisesta kierteestä.

Lapsi menestyy huonosti koulussa, koska häntä ei kiinnosta koulunkäynti vaan kaverijengit. Huono menestyminen jatkuu läpi elämän. Kun lapsi on aikoinaan omien lastensa äiti tai isä, he eivät saa häneltä menestyjän mallia vaan luuserin mallin. Niinpä hänen lastensa kohdalla toistuu samanlainen elämänpolku.

Miten perinnölliset tekijät ovat kuvassa mukana mahdollisen älykkyystason lisäksi?

Lapsen vähäinen kiinnostus ja keskittyminen koulunkäyntiin voi johtua hänen perinnöllisistä ominaisuuksistaan. Hänen etnisen ryhmänsä psykologiseen profiiliin ei ehkä kuulu pitkäjänteinen tavoitteisiin pyrkiminen vaan nopea tulosten ja tyydytyksen saaminen. Koulukäynti ja ammatin hankkiminen ja työuran kartuttaminen koetaan liian hitaaksi ja vaivalloiseksi tieksi. Huumekaupalla ja rikoksilla voi rikastua nopeammin.

Se, että lapsi asuu yksinhuoltajaperheessä, jossa äiti tekee pitkiä päiviä raskasta pienipalkkaista työtä, on itsessään haaste lapsen koulumenestykselle. Väsynyt äiti ei jaksa painostaa lastaan koulunkäyntiin. Kun äidin voimat eivät riitä, lapsi kuuntelee mieluummin jengien kutsua kuin äidin väsyneitä "lue nyt läksysi" kehotuksia. Lapsi ajautuu tietylle uralle aivan kuin hänen kohtalonsa olisi määrätty etukäteen. Koska äidillä itsellään ei ole korkeaa koulutusta, hän ei vaadi sitä lapsiltaankaan.

Entä isä? Hän on lähtenyt omille teilleen eikä vastaa lapsiensa kasvatuksesta. Hänellä on ehkä jo uusi vaimo ja uusia lapsia jossakin. Tähän kaikkeen on syynä osittain etnisen ryhmän geneettinen profiili, johon kuuluu se, että isät ovat tuollaisia. Malli on ollut toimiva muinaisissa yhteisöissä, mutta se ei oikein sovi nykypäivän vaativaan yhteiskuntaan. Lapset jäävät vaille riittävää kannustusta.

https://www.amren.com/features/2017/01/young-black-man-became-race-realist/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 25, 2021, 22:35:52
Ihmisestä riippuu. Kulttuurista ei tarvitse riippua, jos on tarpeeksi vahva yksilö.
Perimä ja ympäristö molemmat vaikuttavat.
En tiedä, missä suhteessa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - huhtikuu 25, 2021, 23:10:31
Ei ole vahavaa yksilöä ilman heikkoa.
Perheessä lapsien kesken jaetaan ne vahvuus ja heikkous-kortit.
Heikkous voi olla herkkää, herkkyydessä valtava vahvuus.
Itse en ole sellainen. Olen uhrattu ja nujerrettu, jolta oletettiin ammennettavan kauhalla.



Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 26, 2021, 00:46:33
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 25, 2021, 23:10:31
Olen uhrattu ja nujerrettu, jolta oletettiin ammennettavan kauhalla.
Jos olet uhrattu ja nujerrettu, mitäs meinaat tehdä asian suhteen? Marttyyriutuako vai miehistyä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 26, 2021, 22:10:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 26, 2021, 00:46:33
Jos olet uhrattu ja nujerrettu, mitäs meinaat tehdä asian suhteen? Marttyyriutuako vai miehistyä?

Kai niitä on muitakin vaihtoehtoja kuten olla vaan.

Vahvoja yksilöitä on, heikkoja yksilöitä on, mutta kuinka vahvoja vahvat lopulta ovat. Rajat tulevat vastaan vahvoillekin.

Vahvuutensa ja heikkoutensa tietää, kun joutuu tuleen. Jotkut palavat, jotkut palaavat, jotkut menevät läpi. En tarkoita tulta fyysisessä mielessä vaan kovina paikkoina, joissa kyvyt ja luonne punnitaan.

Kovia paikkojakin on monenlaisia. Jokin suoritus saattaa vaatia ääretöntä kovuutta ja rohkeutta lyhyen aikaa. Jokin suoritus saattaa vaatia pitkäjänteistä menemistä läpi harmaan kiven. Yksi on hyvä yhdessä, toinen toisessa, kolmas kummassakin, neljäs ei missään.

Olen joskus miettinyt sotaa ja tullut mielessäni tulokseen, että minussa ei olisi sotasankarin ainesta, ei sitten vähääkään. Tekisin vaikka mitä välttääkseni kuolemankentät, joissa sekunnin päästä voi olla kuollut tai sokea tai rampa ja kuolemaisillaan. Myönnän avoimesti olevani ykkösluokan pelkuri.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - huhtikuu 26, 2021, 22:32:29
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 26, 2021, 00:46:33
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 25, 2021, 23:10:31
Olen uhrattu ja nujerrettu, jolta oletettiin ammennettavan kauhalla.
Jos olet uhrattu ja nujerrettu, mitäs meinaat tehdä asian suhteen? Marttyyriutuako vai miehistyä?

Uhrattu ja nujerrettu alkoi tapahtua jo miltei puolivuosisataa sitten, ei ole ajankohtaista enää.
En ole onneksi muuttunut katkeraksi enkä mieheksi. Paljastin vain kasvukipuja, joita elämänvarrella on tullut vastaan, mutta elämähän jatkuu niin kauan kun kasvamista on, ja erikoista, että tuo tuo ^ tuli taas eteeni uudestaan erilaisessa kontekstissa.

No, tänään se uuusi uhrattu ja nujerrettu keksi ratkaisun tilanteeseensa. Oho, ongelmia on ihan ilman maahanmuutoa ja se on elämää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Lognessa - huhtikuu 26, 2021, 23:34:03
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 26, 2021, 22:10:41

Olen joskus miettinyt sotaa ja tullut mielessäni tulokseen, että minussa ei olisi sotasankarin ainesta, ei sitten vähääkään. Tekisin vaikka mitä välttääkseni kuolemankentät, joissa sekunnin päästä voi olla kuollut tai sokea tai rampa ja kuolemaisillaan. Myönnän avoimesti olevani ykkösluokan pelkuri.

Eiköhän tuo ole pelkkää järkevyyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 26, 2021, 23:40:41
Kasvatuksella tai kasvattamattomuudella voidaan vaikuttaa ihmisen kehitykseen niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan. Kuinka monen ihmisen elämä onkaan pilattu vääränlaisella kasvatuksella, sitä ei tiedä kukaan. Ja vaikka ei olisi pilattukaan, on voitu aiheuttaa henkisiä vaurioita, jotka ovat menestymisen tiellä elämässä. Vanhempien tarkoitus on ehkä ollut hyvä, koska kuka sitä nyt lapselleen pahaa tahtoo (vaikka taitaa niitäkin olla), mutta menetelmät ja asenteet vain eivät ole sopineet lapsen profiiliin.

Tämä asia tuli mieleeni Lognessan kirjoituksesta, jossa hän kertoi, että oletettiin ammennettavan kauhalla.

En halua udella, mistä on kyse. Tuli vain mieleeni eräs sukulaisperhe, jolla oli kolme lasta. Vanhin oli tyttö ja seuraavaksi vanhin oli poika. Nuorin lapsi, joka oli kymmenisen vuotta sisaruksiaan nuorempi, oli tyttö.

Nämä asiat ovat hyvin vanhoja ja tapahtuneet kymmeniä vuosia sitten. Perheen vanhemmat ja keskimmäinen lapsista ovat jo kuolleet.

Ongelmat liittyivät keskimmäiseen lapseen, jolle puhkesi skitsofrenia, josta hän kärsi loppuikänsä.

Perheen vanhemmat olivat tunnettuja henkilöitä kotikaupungissaan, ja heille oli kunnia-asia, että heidän lapsensa myös menestyisivät. Isä oli erään valtakunnallisestikin tunnetun koulun pitkäaikainen rehtori. Äiti oli opettaja.

Vanhin tytär täytti vanhempiensa odotukset ja oli koulussa luokkansa parhaimmistoa ja menestyi muutenkin elämässään. Mutta pojan koulumenestys oli huono, eikä hän koskaan edennyt jatko-opintoihin asti.

Äitini arveli aikoinaan, kun näistä asioista puhuttiin, että pojan mielenterveysongelmien taustalla oli vanhempien pakkomielle siitä, että pojan oli pärjättävä. Olisihan nimittäin ollut skandaali, jos rehtorin poika ei olisi menestynyt koulussa. Näin kuitenkin kävi. Ja seuraukset olivat mitkä olivat.

Pojasta ei koskaan tullut menestyjää eikä yhtään mitään vaan ketjupolttaja ja holhottava mielenterveystapaus. Kai hän oli välillä laitoksissakin. Perheen molemmat tyttäret sen sijaan menestyivät hyvin. Nuorempi tytär on ammattinsa takia usein julkisuudessakin.

En tiedä, oliko äitini arvio oikea. Ilmeisesti kuitenkin on niin, että jos lapselta vaaditaan mahdottomia, jotain ikävää voi tapahtua.

Paikkakunnallamme kohistiin joitakin vuosia sitten traagisesta tapauksesta. Noin 12-vuotias poika hirttäytyi puun oksaan. Syyksi arveltiin se, että pojan isä oli urheiluhullu ja vaati pojalta suorituksia ja vielä enemmän suorituksia. En muista, mistä urheilulajista oli kyse. Poika ei kestänyt.

Ymmärrän sen, että joissakin tapauksissa lapsi tarvitsee kannustusta mennäkseen eteenpäin. Kyllä minullekin tietty kuri pantiin, että tekisin läksyni ja hoitaisin kouluasiani. Painostamisessa ei kuitenkaan pitäisi mennä liian pitkälle.

Kaikkein kammottavinta on se, jos vanhemmat käyttävät lastaan ikään kuin omana jatkeenaan, eli lapsen menestys onkin tarkoitettu vanhempien kunniaksi ja nautinnoksi, ja lapsi on heille pelkkä väline. He ovat toimivinaan lapsen parhaaksi eivätkä näe, että heidän oma etunsa onkin se, joka pitää heitä liikkeellä.

Rajanveto näissä asioissa on vaikeaa. Lapsetkin ovat niin erilaisia. Joku lapsi saattaa aikuisena kiittää vanhempiaan siitä, että he pakottivat hänet etenemään kunnian poluilla, kun hänen oma motivaationsa ei riittänyt. Joku toinen lapsi taas saattaa kirota vanhempansa tästä samasta syystä. Hän olisi halunnut elää omaa elämäänsä eikä vanhempiensa jatkoelämää.

Ei minulla ole tähän kysymykseen mitään "näin pitää toimia" -ohjetta. Ehkä jonkinlaisena yleisperiaatteena voisi pitää sitä, että jos aikuisiksi varttuneet lapset ovat onnellisia ja tasapainoisia, kasvuympäristö on ollut hyvä. Jos lapset ovat traumaattisia ja kärsivät erilaisista henkisistä ongelmista, vaikka varsinaisista mielenterveysterveysongelmista ei olisi vielä kyse, silloin ympäristössä on ehkä ollut jotain pielessä.

Kun omia heikkouksiani ja vahvuuksiani (jos sellaisia on) mietin, niin kyllä niille on helppo keksiä erilaisia taustasyitä siitä lapsuuden ja nuoruuden ympäristöstä, missä olen elänyt.   

Olin aikoinaan harjoittelijana keskussairaalan nuortenpsykiatrian osastolla. Näin monenlaisia tapauksia ja olin kuunteluoppilaana hoitopalavereissa ja keskusteluissa vanhempien kanssa. Yleinen käsitys tuntui olevan se, että lasten mielenterveyden ongelmat, joitakin harvoja psykoosi-tyyppsiä poikkeuksia lukuun ottamatta, ovat seurausta heidän perheittensä toiminnasta ja ongelmista. Eli lasta on turha hoitaa kuntoon laitoksessa, jos syytä hänen ongelmiinsa ei samalla pyritä poistamaan ja hoitamaan. Tästä syystä vanhempien kanssa käytiin keskusteluja. Olin yhden perheen tapauksessa mukana näissä keskusteluissa. Perhettä tavallaan hoidettiin samalla, kun heidän lapsensa oli laitoksessa hoidettavana. Perheessä oli toisin sanoen jokin ongelma, johon lapsi reagoi käyttäytymällä häiriintyneesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 28, 2021, 21:41:05
Lainaus käyttäjältä: Lognessa - huhtikuu 26, 2021, 23:34:03
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 26, 2021, 22:10:41

Olen joskus miettinyt sotaa ja tullut mielessäni tulokseen, että minussa ei olisi sotasankarin ainesta, ei sitten vähääkään. Tekisin vaikka mitä välttääkseni kuolemankentät, joissa sekunnin päästä voi olla kuollut tai sokea tai rampa ja kuolemaisillaan. Myönnän avoimesti olevani ykkösluokan pelkuri.

Eiköhän tuo ole pelkkää järkevyyttä.
Näin Veteraanipäivänä puhutte tuollaista.
Jos isoisänne olisivat ajatelleet noin, mitäs olisi Stalin tehnyt.
Nuo äijät eivät olleet nysvääjiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 07, 2021, 22:45:25
Ylen Uutisissa kerrotaan mustalaisnaisesta, joka on joutunut miehensä pahoinpitelemäksi. Ote jutusta:

– Eivät mustalaisnaiset uskalla puhua näistä, etteivät sukukunnat joutuisi tappelemaan ja ettei tulisi verikostoja. Miehet ovat äkkipikaisia, ja äkkiä tulisi pahaa jälkeä, Miranda sanoo.

Mistä miesten äkkipikaisuus johtuu? Perimästä vai kulttuurista?

https://yle.fi/uutiset/3-11961894
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 08, 2021, 07:27:06
Eilen aiheesta oli myös television uutisissa ja siitä jäi mieleen, että romaanikulttuuriin ei kuulu väkivalta. Löytyipä aiheesta tuon Kopekin antaman jutun lopussa olevasta toisesta linkistä:

https://yle.fi/uutiset/3-11962560
---
Vankilan johtaja: Kyse ei ole romanikulttuurista
Tammi-Moilanen korostaa, että tässä jutussa kuvatut ongelmat eivät koske kaikkia vankilaan joutuvia romaninaisia. Eivätkä ongelmat liity romanikulttuuriin.

– Me emme puhu romanikulttuurista. Nämä perheet elävät romanikulttuurin laidalla. He ovat romaneja taustaltaan ja pahasti syrjäytyneitä yhteiskunnasta.

---

Eli aivan samoin, kuin valtaväestössä myös romaneissa osa elää elämää, joka ei osu siihen kaidalle polulle. Aivan samoin valtaväestöön kuuluvien joukossa on ihmisiä, jotka joutuvat puolisonsa pahoinpitelemäksi, mutta eivät uskalla väkivallan jatkumisen ja pahenemisen pelossa tehdä rikosilmoitusta tai vetävät ilmoituksen pois asiaa harkittuaan toiseenkin kertaan.

Mistähän johtuu, että valtaväestössä on perheväkivaltaa (jopa ns. yläluokkaisissa perheissäkin :o )? Perimästä vai kulttuurista?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - kesäkuu 08, 2021, 10:49:59
^
Tahatonta tragikomiikkaa, että Ylellä oli kaksi samasta aiheesta olevaa juttua saman päivän aikana ja joiden loppukorostus on, että ei kuulu romanikulttuuriin, koska valkolaisetkii...

Romaninainen itse: " Eivät mustalaisnaiset uskalla puhua näistä, etteivät sukukunnat joutuisi tappelemaan ja ettei tulisi verikostoja".

Valkolainen vankilanjohtaja: "Ei kuulu romanikulttuuriin".

Väkisin syntyy vaikutelma, että asiasta ei uskalleta jälleen rasismin leimakirveen vuoksi puhua. No, ehkä vielä toiset 300 vuotta "integraatiota" valtaväestöön, niin verikoston ja väistämisvelvollisuuden (Ei missään nimessä romanikulttuuria!) perinteetkin vähitellen katoavat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - kesäkuu 08, 2021, 11:08:56
Juu, kyllä valkolaisetkii, eikä ns. lähisuhdeväkivallassa tutkitusti ole mitään merkittäviä luokkaeroja: sitä tapahtuu kaikissa yhteiskuntaluokissa. Sukupuolierotkin ovat vähäisiä (Naiset ovat väkivaltaisia siinä, kuin miehetkin; lapsiinsa kohdistuvaa väkivaltaa naiset harjoittavat miehiä enemmän).

Mutta sellaisen en tiedä valtaväestön keskuudessa olevan yleistä saati normitettua, että jos Matti Meikäläinen-Juttala pieksee vaimonsa Sirpa Meikäläinen-Juttalan ja sana tästä kiirii näiden suvuille, niin myös suvut ryhtyvät väkivalloin riitelemään keskenään. Seuraa ns. väistämisvelvollisuuksia mutta katso: erään kerran suvut saapuvatkin Seinäjoen Tangomarkkinoille, ja kohtaavat siellä. Seuraa lisää sukujen välistä väkivaltaa, ja Sirpan veljenpoika Jussi vielä puukottaa Matin suvun puolelta tämän siskonpoikaa.

Että miten se nyt on, että kun valkolaisetkii?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - kesäkuu 08, 2021, 12:37:45
Ei ole tainnut ceaucescu saada geenistöään siirrettyä eteenpäin vieläkään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2021, 21:11:59
Romanikulttuurin sopeutumisongelmat ovat enimmäkseen romanikulttuurin sisäisiä ongelmia, vasta toissijaisesti yhteiskunnan syytä, koska suomalainen yhteiskunta juurikin tukee romanienkaltaisia vähemmistöjä rahallisesti. He ehkä eivät tukea arvosta, toki...

Mitä genetiikkaan tulee, miksei romanien joukosta tule tiedemiehiä, vaikka juutalaisten joukosta tulee...?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - kesäkuu 25, 2021, 00:17:56
Ihonväri-rasisteillemme (persuille ja persumielisille (Kopekille?)) tuli nyt kamalaa päänsärkyä?
Miten suhtautua maahanmuuttajiin/tyttäriensä sulhasehdokkaisiin briteistä jos ihonväriltään tummat "afrot" pärjääkin valkoisia paremmin ja "älyisämmin"?

Valkoiset, köyhät lapset pärjäävät brittikouluissa kaikista huonoimmin – raportti vaatii trenditermiä pannaan
...
He suoriutuvat muita etnisiä ryhmiä huonommin koko koulu-uran ajan,
alaluokista alkaen aina yliopiston porteille asti.
...
Köyhistä valkoisista brittilapsista yliopistoon pääsi vuonna 2019 vain
16 prosenttia, kun esimerkiksi mustaihoisten afrikkalaistaustaisten
kohdalla luku on 59 prosenttia. Karibialaistaustaisista yliopistoon
pääsi 32 prosenttia ja Bangladesh-taustaisista 59 prosenttia.

- https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b8a3fafd-b0d1-466d-9da5-e708e7a6db73

Ei tuo nyt niin kamala ylläri ollut minulle, jo Näkökulmalla koitin jollekin Saareksen tapaiselle paukauttaa vasaralla päähän että pisa tms tuloksissa Helsingissä maahanmuuttajien jälkeläistytöt pärjäsi koulussa paremmin kuin P-Karjalan pojat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 25, 2021, 00:31:49
Olen ollut tietoinen Britannian tilanteesta ja kirjoittanutkin asiasta foorumille. Erityisesti Nigerian igbot ovat menestyneet hyvin.

https://medium.com/@enternigeria/nigeria-and-igbo-academic-supremacy-in-britain-7ff779e78948
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 25, 2021, 00:48:37
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 25, 2021, 00:31:49
Olen ollut tietoinen Britannian tilanteesta ja kirjoittanutkin asiasta foorumille. Erityisesti Nigerian igbot ovat menestyneet hyvin.

https://medium.com/@enternigeria/nigeria-and-igbo-academic-supremacy-in-britain-7ff779e78948
Onko otanta pieni ja valikoitu? Muuten en oikein usko, miksi jokin afrikkalainen heimo menestyisi niin paljon paremmin muihin verrattuna. Verrokkiryhmähän on erittäin heikosti menestyvää. Toki kulttuuri vaikuttaa paljon (vrt. romanit ja juutalaiset).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 25, 2021, 00:51:01
MrKAT, muuten Ruotsissakin kuulemma pärjäävät monet mamuryhmät. Tosin se johtuu alennetuista oppivaatimuksista... ???
Hyviä arvosanoja annetaan heikoista suorituksista, koska yritys on kova...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 25, 2021, 22:09:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 25, 2021, 00:17:56
Ihonväri-rasisteillemme (persuille ja persumielisille (Kopekille?)) tuli nyt kamalaa päänsärkyä?

Miksi ihmisryhmien erot pelkistetään ihon väriin. Sehän on vain yksi ihmisiä erittelevä piirre monien joukossa.

Jos ei näissä henkilöissä huomaa muuta eroa kuin sen, että toinen on hieman tummempi kuin toinen, katsantokantaa voisi laajentaa.

https://cdn.cnn.com/cnnnext/dam/assets/210303091010-chauvin-floyd-split-large-tease.jpg

Ja vielä tämäkin.

https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2015/03/Timo_Soini-1200x822.jpg

Ihonvärillä tuntuu olevan jonkinlainen (tilastollinen) yhteys siihen, miten ihminen on sijoittunut yhteiskunnassa. Vaaleita ihmisiä näkee puku päällä siisteissä sisähommissa. Tummat ihmiset ovat pelloilla tai myyntipöytien takana toreilla tai muissa tehtävissä, jossa ei ole glamouria. Etnisesti kiinalaistaustaiset, joita elää vähemmistöinä monissa eri Aasian maissa, ovat monesti vaaleampia kuin maan kanta-asukkaat. Ja he yleensä menestyvät.

Kiinnitin huomiota tähän asiaan Vietnamissa. Ja ovat sen huomanneet muutkin.

As noted earlier, in 2001 I observed that Vietnamese women were shielding their faces and hands from the caress (or the assault) of the blazing sun. When I asked why this was happening, I was told these individuals did not want to become too dark. When I further inquired "why not?," I was told that dark skin marked one as a laborer, as a person who toiled in the fields as opposed to one who lived a more sheltered and privileged existence indoors. In other words, skin color functioned as an indicator of socioeconomic status. In Vietnam, lighter skin indicated privileged status...

https://www.law.uci.edu/lawreview/vol3/no4/Jones.pdf
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 26, 2021, 22:36:08
Kiinalaisperäiset muuten menestyvät paremmin Malesiassa ja Indonesiassa.
Paikallisia juutalaisiako?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 26, 2021, 22:59:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 25, 2021, 22:09:49
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - kesäkuu 25, 2021, 00:17:56
Ihonväri-rasisteillemme (persuille ja persumielisille (Kopekille?)) tuli nyt kamalaa päänsärkyä?

Miksi ihmisryhmien erot pelkistetään ihon väriin. Sehän on vain yksi ihmisiä erittelevä piirre monien joukossa.

Jos ei näissä henkilöissä huomaa muuta eroa kuin sen, että toinen on hieman tummempi kuin toinen, katsantokantaa voisi laajentaa.

https://cdn.cnn.com/cnnnext/dam/assets/210303091010-chauvin-floyd-split-large-tease.jpg

Ja vielä tämäkin.

https://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/2015/03/Timo_Soini-1200x822.jpg

Ihonvärillä tuntuu olevan jonkinlainen (tilastollinen) yhteys siihen, miten ihminen on sijoittunut yhteiskunnassa. Vaaleita ihmisiä näkee puku päällä siisteissä sisähommissa. Tummat ihmiset ovat pelloilla tai myyntipöytien takana toreilla tai muissa tehtävissä, jossa ei ole glamouria. Etnisesti kiinalaistaustaiset, joita elää vähemmistöinä monissa eri Aasian maissa, ovat monesti vaaleampia kuin maan kanta-asukkaat. Ja he yleensä menestyvät.

Kiinnitin huomiota tähän asiaan Vietnamissa. Ja ovat sen huomanneet muutkin.

As noted earlier, in 2001 I observed that Vietnamese women were shielding their faces and hands from the caress (or the assault) of the blazing sun. When I asked why this was happening, I was told these individuals did not want to become too dark. When I further inquired "why not?," I was told that dark skin marked one as a laborer, as a person who toiled in the fields as opposed to one who lived a more sheltered and privileged existence indoors. In other words, skin color functioned as an indicator of socioeconomic status. In Vietnam, lighter skin indicated privileged status...

https://www.law.uci.edu/lawreview/vol3/no4/Jones.pdf

(https://qph.fs.quoracdn.net/main-qimg-b98d152beefb60cbd0cc74ab21e30e0e-c)

Onko Kopek siis tosiaan niin, ettet ymmärrä tuota kuvaa?

Eli etkö siis ymmärrä viiteryhmäsi määräävää markkina-asemaa siinä, mitkä ovat maailmassa ihanteita? Eli ketkä määrittelevät kuljettavan polun ja hierarkian? Vai etkö ymmärrä, mitä se saa ihmisissä kognitiivisesti aikaan, kun tiedostavat, ettei oman viiteryhmän oletetut tai todelliset erot esimerkiksi kallon muodossa ja värissä tai edustamassaan viiteryhmässä tule koskaan noihin ihanteisiin yltämään?

Kummat Kopek mielestäsi mittaavat itsestään ulos parempia tuloksia, he jotka tietävät, ettei mikään panostus riitä ihanteisiin vai he, jotka tietävät, että ihanteiden saavuttaminen on riittävällä panostuksella saavutettavissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 26, 2021, 23:57:50
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 26, 2021, 22:59:31

Onko Kopek siis tosiaan niin, ettet ymmärrä tuota kuvaa?


Mitä ymmärtämistä siinä on? En ymmärrä kysymystä ymmärtämisestäni.

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 26, 2021, 22:59:31
Eli etkö siis ymmärrä viiteryhmäsi määräävää markkina-asemaa siinä, mitkä ovat maailmassa ihanteita? Eli ketkä määrittelevät kuljettavan polun ja hierarkian? Vai etkö ymmärrä, mitä se saa ihmisissä kognitiivisesti aikaan, kun tiedostavat, ettei oman viiteryhmän oletetut tai todelliset erot esimerkiksi kallon muodossa ja värissä tai edustamassaan viiteryhmässä tule koskaan noihin ihanteisiin yltämään?

En ymmärrä, miksi minulta kysytään "etkö ymmärrä, etkö ymmärrä, etkö siis ymmärrä". Miten ymmärtämiseni tai ymmärtämättömyyteni liittyvät mihinkään? Miten ne liittyvät edelliseen kirjoitukseeni. Enhän esittänyt edes mitään mielipidettä vaan yleisiä havaintoja.

Lainaa
Kummat Kopek mielestäsi mittavat itsestään ulos parempia tuloksia, he jotka tietävät, ettei mikään panostus riitä ihanteisiin vai he, jotka tietävät, että ihanteiden saavuttaminen on riittävällä panostuksella saavutettavissa?

Mittaavat itsestään ulos on hieman erikoinen ilmaus. Jos sillä tarkoitetaan saavuttamista, niin voisin kuvitella, että jos ihminen tietää, ettei hän menesty jossakin asiassa fyysisten tai henkisten rajoitteidensa takia, hänen motivaationsa edes yrittää edistyä asiassa on kenties heikompi kuin ihmisen, joka tietää pärjäävänsä, jos hän vain harjoittelee ja yrittää. Tämä voi olla periaate yleisellä tasolla, mutta yksilöiden kohdalla on tietysti vaihtelua. Joku saattaa puskea läpi harmaan kiven, vaikka edellytyksiä ei näytä olevankaan. Joku taas on laiska ja hukkaa luontaiset lahjansa eikä jaksa yrittää.

Köhistä oloista lähtöisin oleva mustalaistaustainen Django Reinhardt oli maalmankuulu kitaristi, vaikka jotkut hänen sormistaan eivät olleet toimintakuntoisia tulipalossa vammautumisen takia.   
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 27, 2021, 00:32:47
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 26, 2021, 22:59:31
Kummat Kopek mielestäsi mittaavat itsestään ulos parempia tuloksia, he jotka tietävät, ettei mikään panostus riitä ihanteisiin vai he, jotka tietävät, että ihanteiden saavuttaminen on riittävällä panostuksella saavutettavissa?
Annetaanko ihmisille samat lähtökohdat, vai pitääkö yhteiskunnan tasapäistää ihmisiä?
Itse valitsen tuon ensimmäisen vaihtoehdon.

Ihmisissä on eroja, kuten kulttuureissa. Jotkut menestyvät paremmin kuin toiset. Se asia pitää myös hyväksyä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 27, 2021, 00:40:51
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 26, 2021, 23:57:50
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 26, 2021, 22:59:31

Onko Kopek siis tosiaan niin, ettet ymmärrä tuota kuvaa?


Mitä ymmärtämistä siinä on? En ymmärrä kysymystä ymmärtämisestäni.

Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 26, 2021, 22:59:31
Eli etkö siis ymmärrä viiteryhmäsi määräävää markkina-asemaa siinä, mitkä ovat maailmassa ihanteita? Eli ketkä määrittelevät kuljettavan polun ja hierarkian? Vai etkö ymmärrä, mitä se saa ihmisissä kognitiivisesti aikaan, kun tiedostavat, ettei oman viiteryhmän oletetut tai todelliset erot esimerkiksi kallon muodossa ja värissä tai edustamassaan viiteryhmässä tule koskaan noihin ihanteisiin yltämään?

En ymmärrä, miksi minulta kysytään "etkö ymmärrä, etkö ymmärrä, etkö siis ymmärrä". Miten ymmärtämiseni tai ymmärtämättömyyteni liittyvät mihinkään? Miten ne liittyvät edelliseen kirjoitukseeni. Enhän esittänyt edes mitään mielipidettä vaan yleisiä havaintoja.

Totesit: "Ihonvärillä tuntuu olevan jonkinlainen (tilastollinen) yhteys siihen, miten ihminen on sijoittunut yhteiskunnassa."

Ottaen huomioon, ettet taaskaan problematisoi annettua tehtävää (sijoittumista yhteiskuntaan) vaan siihen osallistuvia (ihonvärin mukaan jaoteltuja ihmisryhmiä), katsoin että kysymykseni ovat perusteltuja.

Lainaa
Lainaa
Kummat Kopek mielestäsi mittavat itsestään ulos parempia tuloksia, he jotka tietävät, ettei mikään panostus riitä ihanteisiin vai he, jotka tietävät, että ihanteiden saavuttaminen on riittävällä panostuksella saavutettavissa?

Mittaavat itsestään ulos on hieman erikoinen ilmaus. Jos sillä tarkoitetaan saavuttamista, niin voisin kuvitella, että jos ihminen tietää, ettei hän menesty jossakin asiassa fyysisten tai henkisten rajoitteidensa takia, hänen motivaationsa edes yrittää edistyä asiassa on kenties heikompi kuin ihmisen, joka tietää pärjäävänsä, jos hän vain harjoittelee ja yrittää. Tämä voi olla periaate yleisellä tasolla, mutta yksilöiden kohdalla on tietysti vaihtelua. Joku saattaa puskea läpi harmaan kiven, vaikka edellytyksiä ei näytä olevankaan. Joku taas on laiska ja hukkaa luontaiset lahjansa eikä jaksa yrittää.

Köhistä oloista lähtöisin oleva mustalaistaustainen Django Reinhardt oli maalmankuulu kitaristi, vaikka häneltä puuttui sormia.

Hyvä, että ainakin tässä kohtaa osoitat selväjärkistä harkintaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 01, 2021, 21:19:43
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 27, 2021, 00:40:51
Totesit: "Ihonvärillä tuntuu olevan jonkinlainen (tilastollinen) yhteys siihen, miten ihminen on sijoittunut yhteiskunnassa."...
Ei, vaan geneettisellä perimällä voi olla vaikutusta. Ihonväri kertoo sopeutumisesta ympäristöön, toki myös geeneihinkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 06, 2021, 22:06:11
Lainaus käyttäjältä: Toope - heinäkuu 01, 2021, 21:19:43
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - kesäkuu 27, 2021, 00:40:51
Totesit: "Ihonvärillä tuntuu olevan jonkinlainen (tilastollinen) yhteys siihen, miten ihminen on sijoittunut yhteiskunnassa."...
Ei, vaan geneettisellä perimällä voi olla vaikutusta. Ihonväri kertoo sopeutumisesta ympäristöön, toki myös geeneihinkin.
En kiistä geeniperimän osuutta ihmisten käytökseen/kulttuureihin. Pidän sitä jopa todennäköisenä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - heinäkuu 07, 2021, 02:20:49
Älykkyys on kuin ökyauto.
Älystä kohkaa tyhmistö ja ökyautoista köyhälistö.
;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 12, 2021, 22:03:10
Ovatko älykkäimmät heitä, jotka ensimmäisinä trendeihin ja muoteihin hurahtavat?
Vai lampaatko määkivät kovimmin wokesta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2021, 09:30:28
En keksinyt, mihin kategoriaan seuraava tutkimus kuuluisi, kun seksuaalisuus-ketjuunkaan ei voinut kirjoittaa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että perhetaustalla on merkitystä seksielämän aloittamisajankohdalle ja seksuaaliselle käyttäytymiselle sen jälkeenkin.

One of the main findings of this study is that family structure not only predicts age at sexual initiation among black men, but also continues to influence sexual behavior throughout adult life

Ehkä koulumenestyksen ja työuralla menestymisen kanssa on vähän samoin. Perhetaustalla on merkitystä näiden asioiden kannalta, ja vastaavasti näillä asioilla on merkitystä sille, millainen perhetausta seuraavilla sukupolvilla on.

Suomessakin on havaittu, että koulutustaso jossakin määrin periytyy, vaikka sille ei pitäisi olla taloudellisia syitä hyvinvointivaltiossa, jossa opiskeleminen on suurelta osin ilmaista.

https://www.guttmacher.org/sites/default/files/article_files/3425202.pdf
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2021, 09:36:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2021, 09:30:28
Suomessakin on havaittu, että koulutustaso jossakin määrin periytyy, vaikka sille ei pitäisi olla taloudellisia syitä hyvinvointivaltiossa, jossa opiskeleminen on suurelta osin ilmaista.

https://www.guttmacher.org/sites/default/files/article_files/3425202.pdf

Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen. Riskin otto opintolainassa on yleisesti ottaen köyhille suurempi kuin rikkaille, vaikka toki rikkaiden keskuudesta löytyy ehkä myös enemmän psykopaattivanhempia, joiden tukeen jälkikasvu ei voi hädän hetkellä luottaa ja heillä riski tällöin myös yhtä suuri kuin köyhien vanhempien vekaroilla. Mutta koska kaikki rikkaat vanhemmat eivät ole psykopaatteja, johtuu osaltaan siitä tuo "koulutustaustan periytyvyys". Hyvä koulutus kun on ainakin historiassa usein miten on taannut myös hyvät tulot.

Rikkaat = tulotaso, joilla voi osallistua hädän hetkellä jälkikasvun opintolainan maksamiseen ilman pelkoa jälkikasvun luottotietojen menettämisestä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2021, 10:17:19
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 05, 2021, 09:36:55
Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen. Riskin otto opintolainassa on yleisesti ottaen köyhille suurempi kuin rikkaille, vaikka toki rikkaiden keskuudesta löytyy ehkä myös enemmän psykopaattivanhempia, joiden tukeen jälkikasvu ei voi hädän hetkellä luottaa ja heillä riski tällöin myös yhtä suuri kuin köyhien vanhempien vekaroilla. Tästä todennäköisesti johtuu tuo "koulutustaustan periytyvyys".

Epäilen, että periytyvyys johtuu asenteista ja kodin "kulttuurista". Jos lapselle pienestä asti tehdään selväksi, että hän tulee menemään yiiopistoon niin kuin hänen vanhempansakin ovat mennet ja ehkä heidänkin vanhempansa aikoinaan, lapsi pitää yliopistoon päätymistä itsestäänselvyytenä ja todennäköisesti päätyykin sinne. Vähän pelottelua matkan varrella lukuhaluja lisäämään (jos et halua päätyä isona vessojen siivoajaksi, lue läksysi), niin ura on viitoitettu ilman sen kummempaa hässäkkää.

Jos asenteet puolestaan ovat herravihaisia ja katkeria ja "tällaisia me ollaan ja tällaisina pysytään" -tyyppisiä, lapsi saattaa kokea opinnoissa ja uralla etenemisen jopa jonkinlaisena petturuutena omaa perhettä kohtaan. Sisältyyhän menestymiseen ajatus, että ollaan hylkäämässä vanhempien yhteiskuntaluokka ja kiipeämässä vihattuun porvari- ja herraluokkaan. En tarkoita, että näin ajateltaisiin, mutta tällaisia tiedostamattomia piiloajatuksia saattaa olla alitajunnassa.

Nämä ovat "mutu"-ajatuksia. Asioita on tutkittu paljon, eikä minulla ole niihin mitään faktapohjaista lisättävää. Voin olla väärässäkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2021, 10:27:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2021, 10:17:19
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 05, 2021, 09:36:55
Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen. Riskin otto opintolainassa on yleisesti ottaen köyhille suurempi kuin rikkaille, vaikka toki rikkaiden keskuudesta löytyy ehkä myös enemmän psykopaattivanhempia, joiden tukeen jälkikasvu ei voi hädän hetkellä luottaa ja heillä riski tällöin myös yhtä suuri kuin köyhien vanhempien vekaroilla. Tästä todennäköisesti johtuu tuo "koulutustaustan periytyvyys".

Epäilen, että periytyvyys johtuu asenteista ja kodin "kulttuurista". Jos lapselle pienestä asti tehdään selväksi, että hän tulee menemään yiiopistoon niin kuin hänen vanhempansakin ovat mennet ja ehkä heidänkin vanhempansa aikoinaan, lapsi pitää yliopistoon päätymistä itsestäänselvyytenä ja todennäköisesti päätyykin sinne. Vähän pelottelua matkan varrella lukuhaluja lisäämään (jos et halua päätyä isona vessojen siivoajaksi, lue läksysi), niin ura on viitoitettu ilman sen kummempaa hässäkkää.

Jos asenteet puolestaan ovat herravihaisia ja katkeria ja "tällaisia me ollaan ja tällaisina pysytään" -tyyppisiä, lapsi saattaa kokea opinnoissa ja uralla etenemisen jopa jonkinlaisena petturuutena omaa perhettä kohtaan. Sisältyyhän menestymiseen ajatus, että ollaan hylkäämässä vanhempien yhteiskuntaluokka ja kiipeämässä vihattuun porvari- ja herraluokkaan. En tarkoita, että näin ajateltaisiin, mutta tällaisia tiedostamattomia piiloajatuksia saattaa olla alitajunnassa.

Nämä ovat "mutu"-ajatuksia. Asioita on tutkittu paljon, eikä minulla ole niihin mitään faktapohjaista lisättävää. Voin olla väärässäkin.

Ensiksi epäilet yhtä asennetta tässä tekijäksi ja sitten tarjoat tilalle toista. Kaikki asenteet tietysti vaikuttavat. Tarjoamasi asenteen kohdalla varsinkin mutta muutenkin jos vekara on konservatiivinen, vanhempien asenteilla on ehkä enemmän merkitystä kuin jos vekara on liberaali.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2021, 13:06:32
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 05, 2021, 09:36:55
Opiskelu ei ole Suomessa ilmaista ja sen vuoksi sen houkuttelevuus perustuu todennäköisesti myös kotiolojen vaurauteen.

Normaalit elämisen kulut kuten asuminen ja ruokailu ym. opiskeluvuosien aikana lasketaan monesti opiskelukuluiksi, mutta eiväthän ne sitä tarkkaan ottaen ole. Onhan ihmisen asuttuva ja syötävä ja pukeuduttava joka tapauksessa riippumatta siitä, mitä hän tekee.

Jos jatkaa kotona asumista niin kuin Italiassa monet nuoret miehet aina aikuisikään saakka, ja opiskelupaikka on lähellä, niin eivät "opiskelukustannukset" nyt niin hirveän korkeat ole. Lukukausimaksuja ei taida olla, ja oppikirjat saa enimmäkseen kirjastosta. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu taitaa olla ainoa pakollinen maksu.

Lainaus ylipistokoulutus.fi -sivulta:

"Opiskelu yliopistoissa ja korkeakouluissa Suomessa on maksutonta (lukuunottamatta ylioppilaskunnan jäsenmaksua)."

Elämisen kustannukset niin opiskellessa kuin muulloinkin riippuvat pitkälti kulutustottumuksista. Väitän käytännön esimerkkiin nojaten, että opiskelemaan pystyy ilman opintolainaa pelkkien tukien avulla ilman, että perhe kovin paljon tukee rahallisesti. Meidän juniorimme asui luteita kuhisevassa kaikkein halvimmassa pääasiassa maahanmuuttajien asuttamassa soluasuntorakennuksessa (minäkin kävin siellä yhden yön nukkumassa ja sain luteen puremia ja näin aamulla herätessäni yhden patjalla vilistämässä) ja kulutti niin vähän, että pystyi tekemään valmistuttuaan maailmanympärimatkan säästyneillä opintotukirahoilla. Säästöissä taisi olla mukana myös armeijan päivärahoja sekä opiskelupaikan järjestämän kesäharjoittelupaikan palkkaa.

Tietenkin opiskelu maksaa, jos kustannuksiksi lasketaan kaikki humputtelu, mihin opintolainansa käyttää ja mihin sitä tarvitsee. Mutta onko kyse oikeasti opiskelukuluista, siitä voidaan olla monta mieltä.

Tämä nyt meni vähän ohi aiheen.

Esitän lopuksi väitteen, että ylipistoista valmistuneet vasemmistolaiset ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin yliopistoista valmistuneet oikeistolaiset. Millä perusteella olen päätynyt tällaiseen ajatukseen? Tai päädyin juuri nyt.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 05, 2021, 13:14:03
^
Tilanne kai harvemmin on se, että yliopistoikäiset lapset asuisivat vanhempiensa luona. Suomalainen kulttuuri kun ei sellaista järjestelyä juuri ymmärrä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - lokakuu 05, 2021, 13:20:37
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - lokakuu 05, 2021, 13:14:03
^
Tilanne kai harvemmin on se, että yliopistoikäiset lapset asuisivat vanhempiensa luona. Suomalainen kulttuuri kun ei sellaista järjestelyä juuri ymmärrä.

Eikä maantiedekään tue. Useammilla paikkakunnilla ei ole yliopistoa, hyvä, jos opisto.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2021, 22:23:27
Jos ei suosita lahjakkaita oppilaita, vaan keskinkertaisuuksia, ei hyviä korkeakouluja synny.
Ymmärrän tuon ongelman. Kaikkien suosimisella saadaan keskinkertaisia tuloksia.
Lahjakkaiden tukemisella saataisiin huipputiedettä?
Suomi on saanut vasta 5 nobelia...? Pari niistäkin säälistä.
Olisiko ideaa panostaa huippulahjakkuuksiin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 09, 2021, 09:43:45
Helsingin Sanomat kertoo, että matematiikan taso suomalaisissa kouluissa on laskenut. Lehti mainitsee myös, että Helsingin Seudulla on suuria tasoeroja.

YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN matematiikan taidoissa on useiden kouluvuosien osaamiseroja, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arviointiraportista.

Oppilaat ovat jakautuneet yhä selkeämmin kauemmas keskitasosta heikosti ja erittäin hyvin pärjäävien ryhmiin.

Yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaaminen on laskenut vajaan yhden kouluarvosanan verran vuodesta 1998, jolloin arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa.


Myös maahanmuutto mainitaan, mutta vain sivumennen:

Raportin tekijöiden mukaan aikuisten pitäisi rakentaa sellaista todellisuutta, jossa on normaalia, että tytöt valitsevat matematiikan omaksi oppiaineekseen, vaikka eivät siitä lopulta ammattia itselleen tekisikään. Erityisen tärkeää tämä olisi maahanmuuttaja­taustaisille tytöille.

Yle-uutiset kertoo suuremmasta tason laskusta ja kertoo hieman enemmän maahanmuuttajista:

Suomalainen nuori laskee kaksi arvosanaa huonommin kuin 20 vuotta sitten
Tuoreen arvion mukaan suomalaisten nuorten matematiikkataidot jatkavat laskua. Myös matikkahuippujen ja laskupäältään heikompien välinen tasoero kasvaa.


Tutkimuksesta tiedotusvälineille esitellyt Jari Metsämuuronen kertoo Yle-uutisten mukaan, että Lapin tulokset ovat keskimäärin muuta maata heikommat, mutta myös paikallisia eroja on.

Toinen, ja Metsämuurosen mukaan merkittävämpi alueellinen erkaneminen, on tapahtumassa pääkaupunkiseudun sisällä, jossa koulujen välillä on syntynyt merkittäviä eroja matematiikan osaamisen suhteen.  Metsämuurosen mukaan tilanne herättää epäilyjä vanhempien koulushoppailusta ja huolia kaupunginosien slummiutumisesta.

Maahanmuuttajien, eritysesti tyttöjen, muita heikompi taso mainitaan.

Erityinen huolenaihe pääkaupunkiseudulla ja muilla kaupunkiseuduilla on maahanmuuttajataustaisten tyttöjen matikanosaaminen. Siinä missä maahanmuuttajanuorten matematiikan osaaminen on ylipäätänsä heikompaa kuin suomalaisten, ovat S2-statuksen (suomi toisena kielenä) tytöt erityisen heikkoja matematiikassa.

Äidinkielenään suomea puhuvista nuorista 10 prosentilla matematiikan osaamisen taso on matala 300–350. S2-tytöistä sama matala osaamisen taso on 22,5 prosentilla.

– Saamme todennäköisesti ensi keväänä lisää tietoja siitä, mitkä syyt ovat tämän taustalla. Olivat ne sitten sosiaalisia tai kulttuurisia tai kielen osaamiseen liittyviä, tähän on puututtava, Metsämuuronen sanoo.


Syy ei tule koskaan selviämään.

Etsin Soininvaaran blogia, jossa hän esittää ratkaisun ongelmaan eli pääosin valkoihoisista ihmisistä koostuvan Suomen väestön korvaamisen "sekarotuisilla" ihmisillä, minkä jälkeen täällä asuisi nykyistä terveempi ja kyvykkäämpi väestö. Eivätköhän matematiikan ongelmatkin silloin olisi ratkaistu.

Soininvaaran blogia etsiessä haaviin tarttui vahingossa tällainen Iltalehden uutinen.

https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/6263f5ee-0c2b-4fca-bd02-c759fb29683c

Unohtakaamme tuo ja katsokaamme, mitä Soininvaara on sanonut:

MAAILMAN tulevaisuus on "sekarotuinen", jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri "rotujen" edustajina. Koko käsite joutaa romukoppaan.

Tulevaisuus on siis loistava. Kun Suomi muuttuu ei-valkoihoisten asuttamaksi maaksi, matematiikan taso nousee. Uusia entistä terveempiä ja kyvykkäämpiä "nokiainsinöörejä" valmistuu enemmän kuin heitä tarvitaan, ja Suomesta tulee tieteiden, teknologian ja korkean koulutuksen johtava maa maailmassa. Voisiko väestönsekoittumiskehitystä nopeuttaa ja avata suoran lentoyhteyden Kongosta Helsinkiin. Nythän ideaa "mustavalkoisista" perheistä jo mainostetaan* raivokkaasti, mutta se ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös "etnisen" maahanmuuton lisäämistä.

https://yle.fi/uutiset/3-12220417

*(mainos) (https://gcdn.pbrd.co/images/XJaDynRoAGPl.jpg)
*(mainos) (https://gcdn.pbrd.co/images/GXPv5pmgj0S1.jpg)
*(mainos) (https://i.ibb.co/j6vSWtw/neuvo.jpg)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 10, 2021, 22:48:04
1) Maahanmuuttajien taso laskee suomalaisten oppimista.
2) maahanmuuttajuus laskee myös suomalaisten oppimistasoa, koska tasoitamme.
3) Opettajakunta sosialisoi tuloksia. Heikoimmille hyödytetään arvosanoja, parhaimpia ei palkita
4) Lopputulos on heikompi tulos PISA-testeissä.

Tere Sammallahti (kokoomus):
https://www.facebook.com/SammallahtiTere/posts/312104917586680 (https://www.facebook.com/SammallahtiTere/posts/312104917586680)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 18, 2021, 20:40:57
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2021, 11:27:02

On käsittämätöntä, kuinka niin fiksu ihminen kuin sinä Kopek olet niin äärettömän typerä joissain asioissa, ja tunget jokaiseen keskusteluun inhaa rasistista propagandaasi.

Kerroin vain ajatuksista, joita mielessäni heräsi. En pidä kertomista propagandana, koska en pyri muuttamaan kenenkään käsityksiä enkä oleta, että kenenkään käsitykset muuttuisivat.

Kertsi esittää uskonnonvastaisia mielipiteitään vähintään yhtä aktiivisesti kuin minä esitän mielipiteitä, joita hän pitää rasistisina, joten emmekö ole tasoissa.

Rasistisina pidetyt mielipiteeni ovat olleet ajattelun valtavirtaa aina 1960-luvulle asti. Jopa koulukirjoissa esitettiin ihmisrodut ja selostettiin roduille tyypillisiä luonteenpiirteitä. Ja aivan näihin päiviin asti on puhuttu kansanluonteesta. Tiedemiehet taitavat vieläkin etsiä geenejä, jotka altistavat suomalaiset juomaan alkoholia humalahakuisesti. Jonkinlainen "rähinägeeni" on kai löydettykin.

Jos käyttäytymistä ohjaavat tekijät eivät millään tavalla periydy geneettisesti, humalaväkivaltaan liittyviä geenejäkään ei voi olla olemassa, ei myöskään psykopatiaan tai muihin luonteenpiirteisiin liittyviä.

Se, että korealaisten ja japanilaisten ja taiwanilaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on kymmeniä pisteitä korkeampi kuin joillakin muilla alueilla asuvien ihmisten, ei selity niin yksinkertaisilla tekijöillä kuin mitä kertsi esittää.

Korea oli 1950-luvun alussa yksi maailman köyhimpiä maita, joka oli kokenut pitkän japanilaismiehityksen ja kansalaisten orjuuttamisen ja sarjan repiviä sotia. Tällainen tausta huomioon ottaen korealaisten älykkyysosamäärän ei pitäisi olla sen korkeampi kuin mikä on minkä tahansa köyhän kehitysmaan asukkaiden älykkyysosamäärä. Korean kuuluisi olla takapajuinen köyhä maa. Kuitenkin Etelä-Korea on maailman johtavia korkean teknologian maita. Pohjois-Korean kansalaiset ovat kärsineet aliravitsemuksesta ja nälästä, mutta myös sen asukkaiden älykkyysosamäärä on riittänyt ydinaseiden ja ohjusten rakentamiseen. Arabimaihin kuuluva Irak yritti kehittää ydinasetta Saddam Husseinin aikana öljyrahojensa avulla, mutta hanke jäi alkutekijöihinsä. Israelillakin oli osuutensa tässä, mutta Pohjois-Korea tuskin olisi yhtä helposti lannistunut.

Jos köyhyys ja nälänhätä vaikuttavat älykkyystasoon sukupolvien ajan, entisten pohjoiskorealaisten pitäisi olla eteläkorealaisia tyhmempiä vielä pitkään senkin jälkeen, kun maat ovat yhdistyneet, jos tällainen joskus tapahtuu. Veikkaanpa, että mahdollinen ero häviäisi nopeasti.

En yritä kiistää kertsin mainitsemia asioita kuten orjuuden ja köyhyyden ylisukupolvista merkitystä. En kiistä sitäkään, etteikö huono-osaisuus ja alhainen koulutustaso periytyisi ilman, että siihen olisi geneettisiä syitä. Huonosti toimeen tulevissa alhaisen koulutustason ihmisissä on hyvin fiksuja yksilöitä. Näille ihmisille on vain annettu huonot kortit käteen. Joku niilläkin pystyy pelaamaan ja menestymään, mutta se on vaikeampaa kuin niillä, jotka ovat saaneet voittajan kortit jo synnytyssalissa. Elämä ei ole reilua, mutta tällä asialle ei ole paljoa tehtävissä.

Älykkyys ei ole ainoa asia, joka ratkaisee, menestyykö ihminen vai ei. Kaikella, mikä liittyy ihmisen henkiseen puoleen, on merkitystä. Eikä fysiikkaakaan pidä unohtaa.

Uskon, että perimällä on merkitystä siinä, millaisia eri kansanryhmien edustajat keskimäärin ovat. Korostan sanaa keskimäärin. Yksilöeroja tietenkin on suuntaa jos toiseenkin. 

Jos tiettyyn kansanryhmään kuluvia nuoria kiinnostaa katujengien mukaan lähteminen enemmän kuin koulunkäynti, niin tottahan tällainen näkyy oppimistuloksissa. Jos tiettyyn kansanryhmään kuuluvia tyttöjä kiinnostaa seksielämän aloittaminen nuorempana kuin muihin kansanryhmiin kuuluvia tyttöjä, tämäkin voi näkyä välillisesti kouluarvosanoissa. Jos tiettyyn kansanryhmään kuuluvia miehiä kiinnostavat muut naiset kuin oma vaimo ja omat lapset siinä määrin, että perhe hajoaa, tämäkin voi näkyä lasten kouluarvosanoissa. Raskasta työtä tekevä yksinhuoltajaäiti ei jaksa valvoa lastensa koulunkäyntiä.

Syitä sille, miksi johonkin kansanryhmään kuuluvat ihmiset menestyvät keskimäärin muita huonommin koulussa ja työelämässä, voi olla useita. Älykkyystaso on vain yksi tekijä monen muun ohella. Yksinhuoltajuus, perheen köyhyys, vanhempien alhainen koulutustaso, epäedullinen ympäristö ja monet muut seikat vaikuttavat myös. Ja näiden asioiden taustalla voi olla perinnöllisiä taipumuksia.

Uskon, ja tätä ajatusta todennäköisesti pidetään rasistisena, että perimällä on merkitystä monen eri asian kautta.

Voidaanko puhua kansanluonteesta ja niiden eroista. Onko jonkin kansan luonne otollisempi menestymisen kannalta kuin jonkun toisen kansan. Sikäli, kun älykkyystasoa voi kohottaa, voiko kansanluonne olla tässäkin asiassa avuksi - tai haitaksi.

Suomalainen "sisu" on saattanut parantaa täällä asuvien suorituskykyä, kun aivan pienestä vastoinkäymisestä ei ole annettu periksi. Aasialaisten tyyneys ja filosofisuus on voinut olla heille eduksi. Päämääriin on edetty hitaasti, eikä energiaa ole tuhlattu pikavoittojen tavoitteluun. Pitkäjännitteisyys on tuottanut satoa mm. Kiinassa.

Etsin Helsingin Sanomien aikakoneesta, mitä 1960-luvulla on kirjoitettu roduista ja rasismista. Löytyi tieto radio-ohjelmasta vuodelta 1967. Siinä esitetään hämmästyttävän tarkasti samat perustelut, mitä nykyisinkin esitetään. Vaikka on kulunut 54 vuotta, viralliset rasismin vastaiset käsitykset ovat edelleen samat. Edelleenkin väitetään esimerkiksi, että yksilöiden väliset erot ovat kunkin rodun sisällä suuremmat kuin rotujen väliset keskimääräiset erot. Tarkoitetanko tällä sitä, että ihonvärien ero vaaleimpien ja tummimpien kantasuomalaisten välillä on suurempi kuin ero kantasuomalaisten ja kongolaisten välillä keskimäärin. Toisin sanoen, kun Helsingissä näkee mustaihoisen, paksuhuulisen ja kiharatukkaisen ihmisen, kyseessä voikin olla keskimääräistä tummempi kantasuomalainen Ilomantsista eikä afrikkalainen.

https://i.ibb.co/fx5J30p/Screenshot-2021-12-18-16-49-19.png

Itse ohjelmakin tuntuu löytyvän Yle Arkistosta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/rotuennakkoluulot-ravisteltavina

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanluonne

Kertsi mainitsi USA:n alkuperäisväestön, joten lopuksi muutama sana heistä.

Helsingin Sanomissa esiteltiin tänään kohua herättänyt kirja "The Dawn of Everything", jossa historiaa kirjoitetaan uusiksi väittämällä mm. että 1700-luvun valistus tasa-arvon aatteineen onkin peräisin intiaaneilta. 

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Dawn_of_Everything

P.S. Jouduin lopettamaan edellisen kirjoitukseni kesken. Tarkoitukseni oli mainita Soininvaaran sekoittuneista super-ihmisistä hondurasilaiset, joiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on 62,16.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - joulukuu 19, 2021, 10:58:33
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden biologisoinnista, viime vuosituhannen ajattelun valtavirrasta käsin:

"(O)n jo vahvistettu, että jokainen yhteisö perustuu kolmeen alkuperäiseen luokkaan, joista kukin edustaa rodullista muunnosta: aatelisto on enemmän tai vähemmän hyvä heijastuma valloittajarodusta; porvaristo sekarodusta, joka on lähellä johtavaa rotua; ja yhteinen rahvas, joka elää orjuudessa tai ainakin hyvin alistetussa asemassa. Tämä jälkimmäinen kuuluu alempaan rotuun, joka syntyi etelässä sekoittumisesta neekereihin ja pohjoisessa sekoittumisesta suomalaisiin".
Esimerkkinä käy myös Gustave Le Bon, jonka mukaan "alempia rotuja" ei tarvinnut mennä tutkimaan Afrikkaan; riitti kun tarkkaili kotimaan työläisiä - tai käveli keittiöön havainnoimaan vaimoaan.

http://lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/soserot.html

Epätieteellisestä rasistisesta stereotypisoinnista:

Vaikka afrikkalaisissa on paljon hyviä kestävyysjuoksijoita, lihasten kestävyys ei ole geenien tasolla mitenkään yhteydessä ihon väriin, syy-seuraussuhdetta ei ole.
Palon mukaan ulkomuotoon vaikuttavien tekijöiden yhdistyminen henkisiin ominaisuuksiin olisi teoriassa mahdollista vain äärimmäisen pienessä ja eristyneessä populaatiossa.
Jukka Palo huomauttaa, että jokainen ihmisrotuja määrittelevä joutuu itse vetämään jakolinjat ryhmien väliin ja pitäviä biologisia perusteita niille tuskin löytyy.
Niinpä rotuajattelua on vaikea harjoittaa ilman rasismia.
"Jos oletat määrittelemäsi rodun yksilöiden esimerkiksi käyttäytyvän samankaltaisesti, olet kyllä rasisti."

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/olenko-sittenkin-rasisti-kuusi-kysymysta-rodusta/

Kummasti länsimaat ovat olleet viime vuosisatoina tuoreissa älykkyysmittauksissa hyvin pärjänneitä aasialaisia edellä kehityksessä.
Etelä-Korea on Japanin tavoin modernisoitunut sotien jälkeen länsimaiden tasolle. Pohjois-Korea on ostanut teknistä asetietoutta muun muassa Kiinasta, Pakistanista, Venäjältä ja Egyptistä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjois-Korean_joukkotuhoaseet

Käyttäytymistä ohjaavat ympäristötekijöiden lisäksi myös perinnölliset tekijät. Rodullistaminen ja biologisointi ovat asia erikseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 19, 2021, 11:53:59
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 19, 2021, 10:58:33
Ylisukupolvisen huono-osaisuuden biologisoinnista, viime vuosituhannen ajattelun valtavirrasta käsin:
http://lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/soserot.html

Valistusaika erosi jyrkästi sekä sitä edeltäneestä että sen jälkeisestä ajasta. Keskiajalla yksilöiden ja ihmisryhmien erot olivat olleet kiinteä ja luonnollinen osa jumalan säätämää maailmanjärjestystä ja elämänkulkua. Ihminen ei voinut eikä saanut kajota siihen. Valistusfilosofeille epätasa-arvo oli sosiaalinen ilmiö ja ongelma, joskin monet heistä pitivät esimerkiksi orjien ja isäntien eroa luonnollisena ja rodullisista tekijöistä johtuvana. 1800-luvulla ajatus sosiaalisten erojen luonnollisuudesta palasi, tosin uudessa muodossa. Se syntyi vastauksena eliitin ja kasvavan keskiluokan pelkoon sosiaalisista järistyksistä ja halusta hallita muutoksia, joita teollistuminen ja yhteiskunnan kehitys synnyttivät. Käsitystä ihmisten epätasa-arvoa suosivat luonnontieteiden eteneminen, kehitysoppi ja evolutionismi, joiden tulkittiin todistavan kehityksen ja edistyksen vääjäämättömyyttä. Rotuopit ja rasismi olivat yksi, ja eittämättä tärkein osa, sosiaalisten suhteiden biologisointia, luonnollistamista. Yhteiskunnallinen järjestelmä, työnjakosuhteet, koulutus, peritty asema ja varallisuus eivät osoittaneet yksilölle paikkaa yhteiskunnassa, vaan sen teki veren perintö. Tällainen ajatus oli mahtava väline vastustettaessa yhteiskunnallista radikalismia ja muutosvaatimuksia.

Kopekin rasistiset ajatukset tuntuisivat olevan heijastuksia 1800-luvulta (boldaukseni). Hänelle etuoikeutettuun asemaan syntyminen ilmeisesti on ollut jokin osoitus hänen "rodullisesta ylemmyydestään" tms., ja keino "oikeuttaa" epätasa-arvo. Tai ainakin niin tulkitsen hänen kirjoituksensa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - joulukuu 19, 2021, 13:48:27
Lainaus käyttäjältä: a4 - joulukuu 19, 2021, 10:58:33
Käyttäytymistä ohjaavat ympäristötekijöiden lisäksi myös perinnölliset tekijät. Rodullistaminen ja biologisointi ovat asia erikseen.

Kun joskus aiemmin viitsin vielä lukea Kopekia, viittasin vastauksessani hindulaisten kastijärjestelmään. Pohjimmiltaan Kopekin ajatuksessa ei ollut mitään eroa siihen, eikä hän silloinkaan katsonut tarpeelliseksi vastata esitettyyn kritiikkiin lainkaan, vaikka osoitin hänen näkemyksensä olevan luonteeltaan uskonnollinen, ei tieteellinen.

Kastijärjestelmäkin perustuu ajatukseen, jonka mukaan ihmiset ovat syntyään sopivampia joko orjiksi tai herroiksi. Ihmisluokille kuuluu olemus, jonka kautta voidaan perustella vallitseva järjestys uskon vahvistamien luonnonlakien mukaiseksi.

Ja niin kuin on tunnettua, 'intuitioonsa' luottavien ihmisten näkemystä ei mikään tieto pääse horjuttamaan. Heille vallitseva olotila on itsessään todiste sen ehdottomasta olevaisuudesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 19, 2021, 13:50:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2021, 11:53:59
Kopekin rasistiset ajatukset tuntuisivat olevan heijastuksia 1800-luvulta (boldaukseni). Hänelle etuoikeutettuun asemaan syntyminen ilmeisesti on ollut jokin osoitus hänen "rodullisesta ylemmyydestään" tms., ja keino "oikeuttaa" epätasa-arvo. Tai ainakin niin tulkitsen hänen kirjoituksensa.

Jos kirjoittaisin, että kertsin tulkinta on väärä, se olisi vähättelyä. Pitäisi kai kirjoittaa, että kertsin tulkinta on totaalisen väärä tai naurettavalla tavalla väärä, tai mitä tähän nyt keksisi.

En ole ajatellut, että syntyminen johonkin yhteiskuntaluokkaan olisi osoitus yhtään mistään. Käsitykseni mukaan suomalaiset ovat keskimäärin yhtä älykkäitä ja yhtä lahjakkaita yhteiskuntaluokasta riippumatta. Niin sanotuissa alimmmissa yhteiskuntaluokissa on todella fiksuja ihmisiä ja vastaavasta ylimmissä luokissa on typeriä bimboja, jotka eivät omilla ansioilla pärjäisi missään.

Uskon myös, että vaikka luokka-asema jossakin määrin periytyy, sukujen väliset luokkaerot tasoittuvat vähitellen uusien sukupolvien myötä. Yläluokasta tiputaan alaspäin, ja alaluokasta noustaan ylöspäin. Perintöketjussa tarvitaan vain yksi mätämuna, ja herrahissi syöksyy rytisten pohjakerrokseen vieden koko lähisuvun mennessään. Itse olen esimerkki luokkaromahduksen kokeneesta yksilöstä. Synnyin "hopealusikka" suussa, mutta se tempaistiin pois ja tilalle iskettiin ruostunut rautakanki.

Ei kaikkia edes kiinnosta rahan perässä juokseminen. Joitakin kiinnostaa, ja jotkut näistä ihmisistä rikastuvat. Hyvällä tai huonolla tuurillakin on merkitystä. Lisäksi pitää olla rohkea. Minun kaltaiseni ihminen, jolla polvet lyövät loukkua pelosta jo R-kioskilla asioidessa, ei ole otollista ainesta liike-elämässä menestyjäksi.

Jos kertsi haluaa lukea kirjoituksia, joissa sivistynyttä ja älykästä yläluokkaa ihaillaan ja tyhmää rahvasta halveksitaan, suosittelen perehtymään Pentti Linkolan ajatuksiin.

Näin hän kuvailee vuoden 1918 sisällissotaa:

Kapinan syy on silti kaikille tuttu, sama kuin jokaisen punaisen vallankumouksen: raivokas kauna ja kateus taloudellisesti ja ennen kaikkea henkisesti ylempänä olevia kohtaan. Ja sen käytännöksi tuli räyhääminen, ryöstäminen ja murhaaminen. Sivistyneistölle puolenvalinta oli selviö. Olihan kysymyksessä myös kulttuurin ja barbarian yhteenotto.

http://ikihonka.blogspot.com/2013/09/mietteita-ja-muistoja-vanhasta.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 19, 2021, 15:11:45
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 19, 2021, 13:50:37

Jos kertsi haluaa lukea kirjoituksia, joissa sivistynyttä ja älykästä yläluokkaa ihaillaan ja tyhmää rahvasta halveksitaan, suosittelen perehtymään Pentti Linkolan ajatuksiin.

Näin hän kuvailee vuoden 1918 sisällissotaa:

Kapinan syy on silti kaikille tuttu, sama kuin jokaisen punaisen vallankumouksen: raivokas kauna ja kateus taloudellisesti ja ennen kaikkea henkisesti ylempänä olevia kohtaan. Ja sen käytännöksi tuli räyhääminen, ryöstäminen ja murhaaminen. Sivistyneistölle puolenvalinta oli selviö. Olihan kysymyksessä myös kulttuurin ja barbarian yhteenotto.

http://ikihonka.blogspot.com/2013/09/mietteita-ja-muistoja-vanhasta.html

Samantapaisia ajatuskulkuja olet myös sinä esittänyt täällä ja Jatkumolla. Ehkä lievemmin sanakääntein, mutta siis samantapaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - joulukuu 19, 2021, 23:24:46
Linkola haukkuu alussa punaisen roskaväen ahneuteen perustuneesta kapinasta, ja kirjoittaa lopussa kuin pahainen vassarihumanisti kirotessaan markkinavoimia (so. vallassa olevaa kapitalismia ja sen tuhoisia seurauksia).

Ikään kuin eilispäivän kateelliset köyhät olisivat nykyään rikkaita nousukkaita, mutta roskaväkeä yhtäkaikki molempina aikakausina, ja ahneus molempia joukkoja yhdistävä piirre. Se tuskin voi päteä kirjoittajaan, joka arvostelee vaurauden tavoittelua sellaisenaan, ja ihailee menetettyä sivistyneistöä, jolle rahasta puhuminen oli suorastaan sopimatonta.

Epäilen silti, ettei Linkolan kanta nykyisyyden kapitalisteista olisi entisvanhaan pelastanut häntä punikin leimalta. Tämän ongelman hän kiertää antamalla ymmärtää, että eilispäivän punikit ovat nykyajan kapitalisteja! Pitäisikö siitä päätellä vastavuoroisesti, että nykypäivän punikit olivat entisajan sivistyneistöä? Vai ovatko nuo konseptit kietoutuneet toisiinsa jollain muulla tavalla? Sääli että Linkola on edesmennyt. Olisin mielelläni kuullut häneltä selvennyksen aiheesta. Ennen muuta haluaisin varmistaa, ettei hän tule romantisoineeksi eilispäivän (taloudellista) yläluokkaa verratessaan sitä nykyiseen.

Linkolan kirjoitus voidaan toki tulkita nimenomaan kritiikkinä Linnan kuvauksen poliittisista tendensseistä, mutta nähdäkseni Linkola ei onnistu häivyttämään näitä tendenssejä kritiikistään itse, koska hän pitää ahneutta syyllisenä niin entisajan kuin nykyajan ongelmiin. Punakapina on helppo tuomita jo väkivaltansa vuoksi, mutta se ei pelasta Linkolaa olemasta aivan hirvittävä vihervassari. Tuskinpa haudassaan kääntynyt Friedman suostui jakamaan makuupaikkaansa Linkolan kanssa enää tällaisen häväistyksen jälkeen.

Kopekin kanta asiaan muuten taitaa olla, että rikkaiden kansakuntien bkt todistaa niiden geneettistä paremmuutta köyhiin kansakuntiin nähden.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 20, 2021, 11:00:05
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2021, 15:11:45
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 19, 2021, 13:50:37

Jos kertsi haluaa lukea kirjoituksia, joissa sivistynyttä ja älykästä yläluokkaa ihaillaan ja tyhmää rahvasta halveksitaan, suosittelen perehtymään Pentti Linkolan ajatuksiin.

Näin hän kuvailee vuoden 1918 sisällissotaa:

Kapinan syy on silti kaikille tuttu, sama kuin jokaisen punaisen vallankumouksen: raivokas kauna ja kateus taloudellisesti ja ennen kaikkea henkisesti ylempänä olevia kohtaan. Ja sen käytännöksi tuli räyhääminen, ryöstäminen ja murhaaminen. Sivistyneistölle puolenvalinta oli selviö. Olihan kysymyksessä myös kulttuurin ja barbarian yhteenotto.

http://ikihonka.blogspot.com/2013/09/mietteita-ja-muistoja-vanhasta.html

Samantapaisia ajatuskulkuja olet myös sinä esittänyt täällä ja Jatkumolla. Ehkä lievemmin sanakääntein, mutta siis samantapaisia.

Kiinnitti huomion tuo kopekin jutussa- henkisesti ylempänä olevia kohtaan- mitä se tarkoittaa tietoa, älyä, vai mitä se on?  Vaiko ahneutta- Ehkä köyhyys on suhteessa ahneuteen ja köyhyyden kasvaessa riittävästi saattaa tilanteet kapinointiin syntyä paljon helpommin, kuin tasa-arvoisessa yhteiskunnissa.

Nykyään kyllä köyhyys ei tuota kapinointia siinä määrin, koska ne kopekin inhoamat poliisivoimat ovat paljon tehokkaampia, kuin ennen ja kaikenlaiset "terroristitkit löytyvät näyttävän helposti..
Yhteiskunnissa on myös tehokaat sotavoimat ja keskimäärin ihmisillä riittävän hyvät olot, etteivät he katso asioikseen rynnätä pardikaaleille.

"Sivistyneistö on kyllä osannut aina käyttäytyä melko sivistymättömästi- kunhan sivistymättömät eivät katsele..ja huomaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 20, 2021, 11:25:33
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2021, 15:11:45
Samantapaisia ajatuskulkuja olet myös sinä esittänyt täällä ja Jatkumolla. Ehkä lievemmin sanakääntein, mutta siis samantapaisia.

Lukija näkee, mitä haluaa nähdä.

Ihmiset eivät ole tällä foorumilla paljon taustoistaan kirjoittaneet, joten on vaikea tehdä vertailuja. On mahdollista, että kirjoittajissa on monia paljon "yläluokkaisemmista" suvuista lähtöisin olevia kuin minä.

Äitini puoleiset isovanhempani olivat työväenluokkaisia, ja isoisäni oli ollut punakaartissa, joten vasemmistolaista taustaakin löytyy. Toisen isoisäni sivistys rajoittui viiteen luokkaan kansakoulua, joten ei hänkään kulttuuri- ja sivistysluokkaan kuulunut. Isoäitini oli korkeimmin koulutettu, eli hän oli käynyt keskikoulun ja opiskellut farmaseutiksi. Noilla eväillä ei taideta yltää edes keskiluokkaan.

Sukuni ei siis ole ollut taustaltaan lähelläkään Linkolan kuvailemaa "vanhan ajan sivistyneistöä". Linkola itse oli professoriperheen poika, jonka viralliset opinnot jäivät kesken. Yksityisesti hän kuitenkin opiskeli arvostetuksi lintutieteilijäksi, ja kirjoittajana hän oli erittäin lahjakas, mikä yleisesti myönnetään. Kyllä Linkola siis jonkin tusinamaisterin tiedoissa ja taidoissa voitti, vaikka virallinen paperi oli jäänyt hankkimatta.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 20, 2021, 11:00:05
Kiinnitti huomion tuo kopekin jutussa- henkisesti ylempänä olevia kohtaan- mitä se tarkoittaa tietoa, älyä, vai mitä se on? 

Ettei syntyisi väärinkäsitystä, muistutan, että tuo kohta oli Linkolan tekstiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - joulukuu 20, 2021, 22:23:37
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 19, 2021, 23:24:46
Kopekin kanta asiaan muuten taitaa olla, että rikkaiden kansakuntien bkt todistaa niiden geneettistä paremmuutta köyhiin kansakuntiin nähden.

Katsoin uteliaisuuttani listauksia BKT per capita. Kärkipäässä oli mm. tällaiset maat: Qatar, Brunei, Norja, Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain.

Siis kansallinen älykkyys on sitä, että ollaan jossain missä on öljyä. Tai paremminkin että asetutaan taloksi tuhat vuotta aiemmin ja odotetaan että paistaa se päivä vielä poraustorniinkin.

Uskooko joku oikeasti tuommoiseen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 20, 2021, 22:56:23
En ole väittänyt, että kansakuntien bkt todistaisi niiden geneettistä paremmuutta köyhiin kansakuntiin nähden.

Luonnonvaroista on apua, mutta edes ne eivät takaa välttämättä hyvinvointia.

Vieraat valtiot ja monikansalliset yhtiöt ryöväävät entisten siirtomaiden luonnonvaroja. Ne tekevät sen paikallisten korruptotuneiden johtajien myötävaikutuksella.

https://fingo.fi/ajankohtaista/uutiset/kirjailija-afrikan-luonnonvarakirous-on-voimissaan/

Venezuelassa tultin siihen tulokseen, että ulkomaisten öljy-yhtiöiden harjoittaman ryöstön on loputtava. Se saatiinkin loppumaan kansallistamaĺla öljykentät. Mutta miten kävikään.

"Kuinka kaksi itsevaltaista johtajaa saivat öljymahdin 20 vuodessa polvilleen – Mistä Venezuelan kaaos kumpuaa?"

https://yle.fi/uutiset/3-10612526
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 21, 2021, 11:22:07
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 20, 2021, 11:25:33
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2021, 15:11:45
Samantapaisia ajatuskulkuja olet myös sinä esittänyt täällä ja Jatkumolla. Ehkä lievemmin sanakääntein, mutta siis samantapaisia.

Lukija näkee, mitä haluaa nähdä.

Ihmiset eivät ole tällä foorumilla paljon taustoistaan kirjoittaneet, joten on vaikea tehdä vertailuja. On mahdollista, että kirjoittajissa on monia paljon "yläluokkaisemmista" suvuista lähtöisin olevia kuin minä.

Äitini puoleiset isovanhempani olivat työväenluokkaisia, ja isoisäni oli ollut punakaartissa, joten vasemmistolaista taustaakin löytyy. Toisen isoisäni sivistys rajoittui viiteen luokkaan kansakoulua, joten ei hänkään kulttuuri- ja sivistysluokkaan kuulunut. Isoäitini oli korkeimmin koulutettu, eli hän oli käynyt keskikoulun ja opiskellut farmaseutiksi. Noilla eväillä ei taideta yltää edes keskiluokkaan.

Sukuni ei siis ole ollut taustaltaan lähelläkään Linkolan kuvailemaa "vanhan ajan sivistyneistöä". Linkola itse oli professoriperheen poika, jonka viralliset opinnot jäivät kesken. Yksityisesti hän kuitenkin opiskeli arvostetuksi lintutieteilijäksi, ja kirjoittajana hän oli erittäin lahjakas, mikä yleisesti myönnetään. Kyllä Linkola siis jonkin tusinamaisterin tiedoissa ja taidoissa voitti, vaikka virallinen paperi oli jäänyt hankkimatta.

Lainaus käyttäjältä: Karikko - joulukuu 20, 2021, 11:00:05
Kiinnitti huomion tuo kopekin jutussa- henkisesti ylempänä olevia kohtaan- mitä se tarkoittaa tietoa, älyä, vai mitä se on? 

Ettei syntyisi väärinkäsitystä, muistutan, että tuo kohta oli Linkolan tekstiä.

No en sinua epäillytkään- Linkolaa olen aina suvainnut pitää jonkinlaisen yliminän "omaavana hänen sinänsä loogisten päätelmiensä vuoksi- kuten ihmisten vähentämisen tarpeesta- ihmisen säilymisen kannalta. Oletan edelleen, ettei ihminen (ihmiset) varsinaisesti voi omalle luonnolleen mitään vaan toteuttavat sitä teknologiankin avulla- tai teosofisesti. Teologiasta puhumattakaan..

Ehkä se on sisäinen pyrkimys, joka on kirjoitettu geeneihin..

Luontohan tuon hoitaa ilman Linkolaa, tai ketään muutakaan, mutta ihminen silloinkin on siihen syynä.
En pitäisi sitä siis sen kummempana ongelmana, kuin mitään muutakaan ihmisten tekemiä tyhmyyksiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 21, 2021, 21:39:13
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 19, 2021, 13:48:27
Kastijärjestelmäkin perustuu ajatukseen, jonka mukaan ihmiset ovat syntyään sopivampia joko orjiksi tai herroiksi. Ihmisluokille kuuluu olemus, jonka kautta voidaan perustella vallitseva järjestys uskon vahvistamien luonnonlakien mukaiseksi...
En itsekään hyväksy luokka-ajattelua, mutta onhan se totta, että ihmisten älykkyyserot ratkaisevat siinä, tuleeko henkilöstä astronomi vaiko lakaisija. Perimä ja koulutus...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 21, 2021, 21:52:36
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 19, 2021, 13:50:37
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 19, 2021, 11:53:59
Kopekin rasistiset ajatukset tuntuisivat olevan heijastuksia 1800-luvulta (boldaukseni). Hänelle etuoikeutettuun asemaan syntyminen ilmeisesti on ollut jokin osoitus hänen "rodullisesta ylemmyydestään" tms., ja keino "oikeuttaa" epätasa-arvo. Tai ainakin niin tulkitsen hänen kirjoituksensa.

Jos kirjoittaisin, että kertsin tulkinta on väärä, se olisi vähättelyä. Pitäisi kai kirjoittaa, että kertsin tulkinta on totaalisen väärä tai naurettavalla tavalla väärä, tai mitä tähän nyt keksisi.

Rasistiset näkemykset aina riippuvat siitä, minkä yhteiskunnan määreillä tulkitset. Orjuus oli tuhansia vuosia hyväksytty yhteiskuntamalli, ei nykyään. Luokkayhteiskunta on ollut tuhansia vuosia hyväksytty, ei ehkä nykynormeillamme.

Älä arvostele menneitä yhteiskuntakäsityksiä meidän normeillamme.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - joulukuu 22, 2021, 02:57:02
Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 20, 2021, 22:23:37
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 19, 2021, 23:24:46
Kopekin kanta asiaan muuten taitaa olla, että rikkaiden kansakuntien bkt todistaa niiden geneettistä paremmuutta köyhiin kansakuntiin nähden.
Siis kansallinen älykkyys on sitä, että ollaan jossain missä on öljyä. Tai paremminkin että asetutaan taloksi tuhat vuotta aiemmin ja odotetaan että paistaa se päivä vielä poraustorniinkin.

Uskooko joku oikeasti tuommoiseen?

Tunsin aikoinaan tytön, joka väitti uskovansa liskoihmisiin. Halusin aina olettaa sen huumoriksi, koska hänellä oli hyvä huumorintaju.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 24, 2021, 22:46:48
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 22, 2021, 02:57:02
Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 20, 2021, 22:23:37
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 19, 2021, 23:24:46
Kopekin kanta asiaan muuten taitaa olla, että rikkaiden kansakuntien bkt todistaa niiden geneettistä paremmuutta köyhiin kansakuntiin nähden.
Siis kansallinen älykkyys on sitä, että ollaan jossain missä on öljyä. Tai paremminkin että asetutaan taloksi tuhat vuotta aiemmin ja odotetaan että paistaa se päivä vielä poraustorniinkin.

Uskooko joku oikeasti tuommoiseen?

Tunsin aikoinaan tytön, joka väitti uskovansa liskoihmisiin. Halusin aina olettaa sen huumoriksi, koska hänellä oli hyvä huumorintaju.
Tunsin aikoinaan tytön, jonka mielestä kaikki kulttuurit voivat luoda ihan samanlaista hyvinvointia, kuin me...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 25, 2021, 12:00:59
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 24, 2021, 22:46:48
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 22, 2021, 02:57:02
Lainaus käyttäjältä: Hiha - joulukuu 20, 2021, 22:23:37
Lainaus käyttäjältä: Laika - joulukuu 19, 2021, 23:24:46
Kopekin kanta asiaan muuten taitaa olla, että rikkaiden kansakuntien bkt todistaa niiden geneettistä paremmuutta köyhiin kansakuntiin nähden.
Siis kansallinen älykkyys on sitä, että ollaan jossain missä on öljyä. Tai paremminkin että asetutaan taloksi tuhat vuotta aiemmin ja odotetaan että paistaa se päivä vielä poraustorniinkin.

Uskooko joku oikeasti tuommoiseen?

Tunsin aikoinaan tytön, joka väitti uskovansa liskoihmisiin. Halusin aina olettaa sen huumoriksi, koska hänellä oli hyvä huumorintaju.
Tunsin aikoinaan tytön, jonka mielestä kaikki kulttuurit voivat luoda ihan samanlaista hyvinvointia, kuin me...

Telkussa tuli tässä taannoin juttua erikoisista ihmisistä- siinä yksi nuori nainen leikkautteli kieltään keskeltä, että siitä tulisi kaksihaarainen- hän oli ilmeisen mielistynyt liskoihmis-rooliin.

Oletan silti, että piti itseään enemmän ihmisenä, liskoillahan ei ole tuollaista tarvetta korostaa jotain "roolia".  Ihmisellä on ilmeinen roolileikki jonkinlainen pakkomielteinen ominaisuus-- siis itsekorostus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 07, 2022, 22:10:08
Ihmisillä on nykyään ylikorostunutta taipumusta olla erikoinen.
Jos tunnette Dredd-sarjakuvaa 1980-luvulta, tiedätte miten dystopisessa yhteiskunnassa ihmiset saivat rahaa ja erikoisuuskorostustaan 15 minuutin julkisuudellaan. Jotkut lihottivat itseään pyrkien 1000-kiloisiksi läskeiksi, koska oli tosi-TV:tä. Sarjakuvan kirjoittajat eivät silloin vielä tajunneet, miten edellä aikaansa olivat... :o
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 07, 2022, 22:18:53
Mutta onhan ihmisissä aina eroja. Miksei siis ihmisryhmissä taipumuksineen voisi olla?
Eiväthän ihmiskulttuurit eri paikoissaankaan luo yhtä menestyviä ja onnistuvia yhteiskuntamalleja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 07, 2022, 21:41:35
Ylen Uutiset väittää seuraavaa:

"Tutkimus on yhä enemmän tuonut esiin geenien vaikutuksen esimerkiksi oppimiseen ja koulussa menestymiseen."

https://yle.fi/uutiset/3-12301873

Uutisessa unohdettiin mainita, että tulokset eivät koske afrikkalaistaustaisia. Jos heillä menee huonommin koulussa ja muuallakin, se ei voi johtua geeneistä.

https://www.brookings.edu/blog/up-front/2020/12/01/sat-math-scores-mirror-and-maintain-racial-inequity/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 07, 2022, 21:49:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 07, 2022, 21:41:35
afrikkalaistaustaisia.
Miksi tuo on sinulle alituinen pakkomielle? Persugeenitkö?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 07, 2022, 23:05:10
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 07, 2022, 21:49:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 07, 2022, 21:41:35
afrikkalaistaustaisia.
Miksi tuo on sinulle alituinen pakkomielle? Persugeenitkö?

Meillä kaikilla on pakkomielteemme. Joillekin se persut, joillekin se on jotain muuta.

Persut eli perussuomalaiset ovat yksi ainoa mitätön puolue Suomessa. Kai sitä voi ajatella jossakin asiassa samalla tavalla kuin perussuomalainen olematta silti perussuomalainen.

Ylen Uutisessa kiinnitin huomiota siihen, että siinä väitettiin geeneillä eli perimällä olevan merkitystä koulumenestyksen kannalta. Tällöin muistin keskustelut ja kirjoitukset siitä, että mustien menestyminen koulussa muita etnisiä ryhmiä huonommin ei johdu geeneistä eikä "rodusta", jota ei virallisesti edes ole olemassa.   
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 07, 2022, 23:34:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 07, 2022, 23:05:10
Ylen Uutisessa kiinnitin huomiota siihen, että siinä väitettiin geeneillä eli perimällä olevan merkitystä koulumenestyksen kannalta. Tällöin muistin keskustelut ja kirjoitukset siitä, että mustien menestyminen koulussa muita etnisiä ryhmiä huonommin ei johdu geeneistä eikä "rodusta", jota ei virallisesti edes ole olemassa.
Mutta voisiko olla niin, että YLE:n ideologinen ohjaus määrää toimittajia kirjoittamaan noin? Mehän tiedämme, että malaria vaikuttaa eri ihmisryhmiin eri tavoin, koska geneettinen perimä. Me tiedämme, että neanderthalilaisten ja denisovan ihmisten perimä vaikuttaa eri tavoin ihmisryhmissämme.

Me tiedämme, että geneettisiä eroja on, jos neanderit vaikuttavat euraasialaisten perimään, mutteivät afrikkalaisten!
Biologia vaikuttaa osatekijänä, ei vain kulttuuri.
https://yle.fi/uutiset/3-12301873 (https://yle.fi/uutiset/3-12301873)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - helmikuu 08, 2022, 12:30:57
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 07, 2022, 21:41:35
Ylen Uutiset väittää seuraavaa:

"Tutkimus on yhä enemmän tuonut esiin geenien vaikutuksen esimerkiksi oppimiseen ja koulussa menestymiseen."

https://yle.fi/uutiset/3-12301873

Uutisessa unohdettiin mainita, että tulokset eivät koske afrikkalaistaustaisia. Jos heillä menee huonommin koulussa ja muuallakin, se ei voi johtua geeneistä.

https://www.brookings.edu/blog/up-front/2020/12/01/sat-math-scores-mirror-and-maintain-racial-inequity/

Ei se aivan yksioikoista ole:

"Geenien vaikutuksesta esimerkiksi oppimiseen saadaan jatkuvasti lisää tietoa, jota voidaan käyttää osana koulumenestyksen vaikutuksen arviointia. Lapset ovat erilaisia oppijoita ja koulujärjestelmä saattaa palkita vain tietynlaista oppimista.

– Eri oppimistavoissa voi olla vahva geneettinen tekijä taustalla. Silloin voidaan kysyä, kuinka reilu koulujärjestelmä on, jos se palkitsee vain yhden oppimistavan, Erola havainnollistaa esimerkin".



Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 08, 2022, 13:02:44
^

Kyllähän poikien huonomman koulumenestyksen syyksi on yleisesti hyväksytty ajatus koululaitoksen vääristymästä, eli siitä, että tyttöjen oppimistapaa suositaan.

Ei taida kukaan suostua uskomaan, että pojat nyt vain ovat geneettisesti tyhmempiä kuin tytöt.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 08, 2022, 13:07:41
^^

Kyseinen tutkimusta (https://yle.fi/uutiset/3-12301873) kuvattiin myös tälla lailla kuten alla, mikä vesittää Kopekin hellimän rasistisen lempiteesin (siis että geenit ja rotu olisivat kansojen varallisuuden taustalla määräävä tekijä), jonka hän lienee perustanut mm. Tatu Vanhasen kehnoihin "tutkimuksiin":

LainaaKuinka pitkälle biologinen tausta vaikuttaa?

Olettamuksena on, että jos geneettiset erot vaikuttavat siihen, millaisiin asemiin ihmiset päätyvät, vaikutuksen pitäisi siirtyä koulutuksen ja ammatin kautta tuloihin asti.

Koulutuksen ja eri ammatteihin valikoitumisen kohdalla havaittava geneettinen yhteys ei kuitenkaan näy tuloeroissa. Tulojen määräytymiseen vaikuttavat hyvin monenlaiset elämän aikana tapahtuvat satunnaiset tekijät.

Ensimmäisen työpaikan saaminen voi olla esimerkiksi riippuvainen siitä, missä asemassa vanhemmat ovat, jolloin ympäristön vaikutus on suuri.

– Geneettisillä eroilla on melko vahva yhteys koulutuksen periytymiseen, mutta ammattiasemissa niiden merkitys on pienempi ja satunnaiset tekijät vaikuttavat enemmän. Geneettisen vaihtelun yhteys tulojen määrään on itse asiassa aika heikko, ainakin varhaisen työuran aikana, Erola selvittää.

Hopsansaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: urogallus - helmikuu 08, 2022, 13:16:25
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Todelliset älykkyyserot näkyvät nimenomaan aikuissa. Lapset kehittyvät kukin omaan tahtiin, ja ihmelapsiin asetetut odotukset eivät useinkaan toteudu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - helmikuu 08, 2022, 13:21:55
^^
Ei pidä myöskään unohtaman tunnollisuutta, ennakoitavuutta ja kiltteyttä, jotka ovat varsinkin kirkassilmäisten lukiolaistyttöjen ominaisuuksia. Ne valmistavat kyllä hienosti pitkään laitostumisputkeen (Lastentarha, peruskoulu, lukio, yliopisto), mutta mitä kaikkea vahinkoa ne muissa yhteyksissä saavat aikaan, jääköön kunkin tykönään pohdittavaksi. :)

Yliopistoissa on vaikka kuinka paljon hyvän koulutuksen saavia, mutta tihrusilmäisiä ja ikäisikseenkin kovin naiiveja tolloja. Sinne on silloin päästy hyvillä istumalihaksilla ja asioiden ulkoa opettelulla, ei niinkään omia aivojaan käyttämällå.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 08, 2022, 16:07:23
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 08, 2022, 13:21:55
Yliopistoissa on vaikka kuinka paljon hyvän koulutuksen saavia, mutta tihrusilmäisiä ja ikäisikseenkin kovin naiiveja tolloja. Sinne on silloin päästy hyvillä istumalihaksilla ja asioiden ulkoa opettelulla, ei niinkään omia aivojaan käyttämällå.

Tietysti pitää olla mahdollisuus menestyä myös vähäisemmillä lahjoilla, esim. ahkeruuden tai perimysjärjestyksen perusteella. Tutkijaksi päätyy yliopistosta harva, niihin hommiin on silti riittävän fiksuja ja kypsiä hakijoita yllinkyllin ja enemmänkin, mutta hyvää virkamiessuorittajakaartia aina tarvitaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 08, 2022, 16:14:39
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - helmikuu 08, 2022, 16:07:23
Lainaus käyttäjältä: Aave - helmikuu 08, 2022, 13:21:55
Yliopistoissa on vaikka kuinka paljon hyvän koulutuksen saavia, mutta tihrusilmäisiä ja ikäisikseenkin kovin naiiveja tolloja. Sinne on silloin päästy hyvillä istumalihaksilla ja asioiden ulkoa opettelulla, ei niinkään omia aivojaan käyttämällå.

Tietysti pitää olla mahdollisuus menestyä myös vähäisemmillä lahjoilla, esim. ahkeruuden tai perimysjärjestyksen perusteella. Tutkijaksi päätyy yliopistosta harva, niihin hommiin on silti riittävän fiksuja ja kypsiä hakijoita yllinkyllin ja enemmänkin, mutta hyvää virkamiessuorittajakaartia aina tarvitaan.

Hyvä huomio. Täytyy tosiaan muistaa, että suurin osa varsinkin vaikeista ongelmista edellyttää hyvää yleissivistystä, jotta pystyy ratkaista ne. Yleissivistystä ei puolestaan kovin nuorena vielä omaa, ellei käy koulua tunnollisesti läpi. Harvemmin oikeanlaista yleissivistystä omaa vanhempanakaan jos koulunkäyntitietoa ei jaksa koskaan päähänsä päntätä. Mutta vertauskuvallisesti voisi sivistyksestä ja älykkyydestä todeta, että jos pelaa vajaalla pakalla, pasianssi ei mene läpi, vaikka olisi kuinka älykäs tahansa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 08, 2022, 18:06:46
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 08, 2022, 13:07:41
^^

Kyseinen tutkimusta (https://yle.fi/uutiset/3-12301873) kuvattiin myös tälla lailla kuten alla, mikä vesittää Kopekin hellimän rasistisen lempiteesin (siis että geenit ja rotu olisivat kansojen varallisuuden taustalla määräävä tekijä), jonka hän lienee perustanut mm. Tatu Vanhasen kehnoihin "tutkimuksiin":

Yksi epämiellyttävimpiä piirteitä Neuvostoliitossa ja sen määräysvallassa olevissa maissa toteutetussa kommunismissa (jota taistolaiset Suomessa ihannoivat) oli sen valheellisuus. Koko poliittinen järjestelmä perustui tosiasioiden kiistämiselle ja vääristelemiselle ja valheille.

Ei ole ihme, että antirasistinen liike miellyttää nykytaistolaisia. Yhdestä valheiden verkosta on ollut kätevä siirtyä toiseen.

"Rasistinen" on keksitty sana, jolla yritetään tukahduttaa tietynlaisia mielipiteitä. Kommunisteilla oli - ja on edelleen - käytössään paljon tällaisia sanoja. Kommunistisessa järjestelmässä pitää varoa, ettei leimaudu revisionistiksi tai joksikin vielä pahemmaksi. Kiina käyttää edelleen erilaisia sanoja, joilla se leimaa toisinajattelijat kelvottomiksi ihmisiksi. Venäläiset puolestaan vanhasta muistista nimittelevät ukrainalaisia fasisteiksi ja natseiksi. Tällaisen leiman saaneet arvottomat tyypit on helppo likvidoida, kun sota alkaa.

Mitä itse asiaan tulee, niin menneinä vuosikymmeninä pidettiin itsestään selvänä, että perimälläkin on oma merkityksensä siinä, millainen ja miten hyvin toimeen tuleva jokin kansakunta on. 1960-luvun koulukirjoissa mainittiin vielä rodut ja esitettiin kuvia tyypillisistä rotujen edustajista. Kuvauksessa selostettiin paitsi ulkonäköä, myös kansanluonnetta.

Kansanluonne on viimeisimpiä asioita, joista on puhuttu ennen kuin "rasismi" on tehnyt senkin jo kielletyksi tai ainakin epäilyttäväksi.

Minun mielestäni tilastot ja objektiiviset havainnot osoittavat, että ihmisten perimällä mitä todennäköisimmin on jotain tekemistä sen kanssa, miten heidän kansakuntansa menestyy. Totta kai on paljon muitakin tekijöitä, kuten ympäristö ja luonnonolot ja luonnonvarat ja sattuma, mutta perimä on kuitenkin osa kokonaisuutta.

En väitä, että mitattavissa oleva testiälykkyys ja sen mahdollinen periytyvyys olisi ainoa tekijä, joka ratkaisisi jonkin yksittäisen kansakunnan menestymisen. Uskon, että on olemassa muitakin menestymiseen vaikuttavia tekijöitä, joista osa on siinä määrin periytyviä, että ne voidaan tilastollisesti havaita isoista ihmisjoukoista.

Yhdysvalloissa on tutkittu, minkä ikäisinä eri etnisiin ryhmiin kuuluvat aloittavat seksielämän, ja kuinka todennäköisesti eri etnisiin ryhmiin kuuluvat päätyvät avioeroon.

Tuloksia voi verrata siihen, miten hyvin eri etnisiin ryhmiin kuuluvat menestyvät koulussa. 

Aasialais-amerikkalaisissa perheissä vanhemmat eroavat harvoin. Perheiden pojat aloittavat seksielämän vasta yli 18-vuotiaina. Ei ole yllätys, että aasialais-amerikkalaiset on kärkisijalla koulumenestystä mittaavissa testeissä. Perhe tukee opiskelua, eivätkä seksiseikkailut vie lukuaikaa.

Koulumenestystä mittaavien testitulosten häntäpäässä ovat afrikkalais-amerikkalaiset. Heidän keskuudessa avioeroja on eniten, joten lapset kasvavat pääosin yksinhuoltajaäitien perheissä. Pojat aloittavat seksielämän 15-vuotiaana eli kaikkein nuorimpina kaikista etnisistä ryhmistä.

Kun elämä pyörii jengien ja seksin ympärillä, eikä kotoa jakseta antaa tukea, ja rasitteena on vielä 10 pistettä alhaisempi älykkyysosamäärä kuin aasialaiskavereilla, niin testitulokset ovat juuri sitä, mitä odottaa voi.

https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/9635260/

https://nces.ed.gov/fastfacts/display.asp?id=171

https://www.itsovereasy.com/insights/divorce-statistics

Se, että oletan peimällä olevan merkitystä paitsi jossakin määrin älykkyydessä, myös seksuaalisuuteen liittyvissä elämäntavoissa, katsotaan tietysti rasismiksi. Tosiasiat kuitenkin osoittavat tähän suuntaan ei pelkästään Yhdysvalloissa vaan kaikkialla.

Millions of women across sub-Saharan Africa are still living in the complex relationships of polygamy, a centuries-old practice once the norm among African men seeking large families to cultivate the land.

https://apnews.com/article/dee38fc829a84359a5bee3d25938b0b2

https://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=90886407

https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2827004

Kaikissa kansakunnissa on älykkäitä yksilöitä ihonväristä ja "rotuominaisuuksista" riippumatta. Jokin aika sitten uutisissa kerrottiin Oulussa tehtävästä tieteellisestä tutkimustyöstä, jossa yksi tutkijoista oli kotoisin Itä-Afrikasta, en muista maata. Ala on sen verran vaikea, että voi päätellä tuon henkilön olevan selvästi älykkäämpi kuin suomalaiset keskimäärin. Hänen tarkkaa älykkyysosamääräänsä en yritä arvailla.

Se, että Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin tulee huippututkijoita Afrikasta, todistaa, että afrikkalaisissakin on potentiaalia nousta korkealle. Satunnaisten yksilöiden huippusuoritukset eivät kuitenkaan tee tyhjäksi tilastoja. Jotta jokin kansakunta menestyisi, siellä tarvitaan paljon huippuyksilöitä. Japanissa ja Kiinassa ja Koreassa heitä on riittävästi, ja osittain tästä syystä nämä maat menestyvät paremmin kuin jotkut muut maat. Voihan tietysti olla, että myös joistakin muista maista saadaan koulutuksen avulla nousemaan ihmisiä asemiin, joista käsin he panevat pyörät pyörimään, ja maa lähtee kehittymään. Koreakin oli 1950-luvulla vielä sodan runtelema köyhä kehitysmaa. Sen kansalaisissa oli kuitenkin potentiaalia. Se piti vain saada kaivettua esiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 10:51:07
Kirjoitat Kopek nyt paljon ja sanot vähän.

Sinun oma lähteesi (Yle) todisti toisen lähteesi (Vanhanen) pätemättömäksi.

Sen sijaan, että olisit pureutunut näiden kahden lähteesi päinvastaisiin väitteisiin, kommentoit vaikka mitä asian vierestä
- kommunisteista asiaan mitenkään liittymättömästi
- stalinisteista asiaan mitenkään liittymättömästi
- Neuvostoliitosta asiaan mitenkään liittymättömästi
- valheesta johon em. mielestäsi nojaavat tai nojasivat (valhe yleisemmin kyllä liittyy asiaan, sillä väittämällä kahta keskenään ristiriitaista lähdettä päteväksi joutunee valehtelemaan itselleen rankasti – freudilainen lipsahdus sinulta?)
- rasisti-sanan käytön syistä
- Suomen kouluissa opetetusta rasistisesta materiaalista mm. kansojen kansanluonteista (ikään kuin se, että koulussakin jotain valheellista tai pahantahtoista on opetettu, muka legitimoisi sinun rasistiset väitteesi)
- horiset aivan asiaan liittymättömästi siitä, minkä ikäisinä eri etnisiin ryhmiin kuuluvat aloittavat seksielämän

Ja sitten tästä omasta lähteestäsi huolimatta – ja lähteesi sisällön sivuttaen siis – kerrot oman mielipiteesi:
LainaaMinun mielestäni tilastot ja objektiiviset havainnot osoittavat, että ihmisten perimällä mitä todennäköisimmin on jotain tekemistä sen kanssa, miten heidän kansakuntansa menestyy.

En tiedä, mihin objektiivisiin havaintoihin viittaat, mutta olet esitellyt täällä mm. Vanhasen "tutkimus"tuloksia, jotka perustuivat mm. sellaiselle, että mittausdatan puuttuessa hän arpoi joidenkin maiden IQ tulokseksi naapurimaiden tuloksen – eli valehteli. Ja sitten olet esitellyt muistaakseni tunnetun valehtelevan rasistin Rushtonin tuloksia. Perussuomalaisten muodonmuutos? (kantapaikka.net) (https://kantapaikka.net/index.php/topic,430.msg20641.html#msg20641)
(Tuossakin keskustelussa pakkomielteesi ajoi sinut puhumaan afrikkalaisten seksuaalisuudesta - tippuritilastoihin tukeutuen.)

En muista sinun koskaan vastanneen kysymykseen "Entä sitten?". Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata, jos olisitkin oikeassa (ja yksi lähteistäsi väärässä)? Miten ja mihin konkreettisiin toimiin sellaisia havaintoja ja tilastoja pitäisi mielestäsi käyttää?

Ja ennen kaikkea, miksi tämä pakkomielteesi pahantahtoisesti kerta toisensa jälkeen mustamaalata afrikkalaistaustaisten älyä ja seksuaalisuutta (ja poliiseja)? Ei vaikuta oikein terveeltä tuo touhusi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 12:06:37
Toisesta keskustelusta:

Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 18, 2021, 11:27:02
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 18, 2021, 10:50:12
Venezuela on sijalla 101 maailman kansojen älyykkyysvertailussa sijoituksella 82.99. Vertailun vuoksi Taiwanin pistemäärä on 106,47.

https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country

Orjien jälkeläisillä luultavasti on alhaisempi ÄO vielä monien sukupolvien ajan, ainakin niin kauan, kun ovat muuta populaatiota köyhempiä ja syrjitympiä ja alhaisemmassa sosiaalisessa asemassa (jos esim. vaaleaihoisilla on korkeampi status yhteiskunnassa kuin tummemmanvärisillä).  Samaten monet maailman rasistisin perustein syrjityt alkuperäisväestöt eivät keiku älykkyysmittausten parhaimmistona, esimerkkinä USA:n alkuperäisväestö. Näistä asioista ei kyllä nähdäkseni voi tehdä päätelmiä "rotujen" periytyvästä älykkyydestä, vaikka rasistit niin pyrkivätkin tekemään inhassa propagandassaan. Se, mikä "periytyy" on köyhyys ja heikko sosiaalinen asema, mutta se periytyminen ei ole geneettistä.
(Boldaus nyt jälkikäteen.)

Saamelaisilla tehtiin Ruotsissa kallonmittauksia ainakin 1900-luvun alussa, kun tieteen muoti suosi rotubiologisia "mittauksia" ja teorioita. Vs: Saamelaiset ja Lappi (https://kantapaikka.net/index.php/topic,1958.msg104274.html#msg104274) (Kantapaikka)

Suomalaistenkin kalloja mitattiin 1870-luvulla, ja heidän/meidän älykkyytemme arveltiin alhaisemmaksi kuin arjalaisten ja ruotsalaisten:

Alempaa rotua (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008589558.html?fbclid=IwAR3jeShut11byVl52S4GObEFJMHMqer87ynVwyDuSGWtHPWMmuGdR0YMPeE) (HS)

Ruotsalainen tiedemies Gustaf Retzius pyrki osoittamaan suomalaisten aseman muiden kansojen joukossa hämäläistä maalaisväestöä valokuvaamalla ja heidän kallojaan mittaamalla. Nyt Museovirasto laittaa kiistellyn tutkijan valokuvakokoelmat kenen tahansa nähtäviksi.


---
Saamelaiset kuulunevat valkoiseen rotuun? Venezuealalaiset kuulunevat valkoiseen rotuun? USA:n alkuperäisväestö kuulunee valkoiseen rotuun? Suomalaiset kuulunemme valkoiseen rotuun? (Tai miten rasistit nyt rodut määrittelevätkin...) Ja tästä pitäisi seurata, mitä?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 09, 2022, 12:40:25
Johtuisiko orjien jälkeläisten alhaisempi älykkyys siitä, että älykkäin osa orjametsästyksen kohteista osasi vältellä orjaksi joutumista ja tyhmempi osa jäi orjakauppiaiden saaliiksi? Rodulla ei siis ole välttämättä mitään tekemistä asian kanssa ja kaikki mustat eivät ole nimenomaan orjien jälkeläisiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?

En ole eri mieltä tai samaa mieltä, mutta perustelusi kiinnostaisivat.

Työkavereissani ja tuttava- ja ystäväpiirissäni on ja on ollut monia mensalaisia, enkä ole huomannut heidän olevan tai olleen mitenkään erityisen laiskoja tai änkyröitä esimiehiä kohtaan, tai välinpitämättömiä menestymiselleenkään. Mitään tilastotietoja minulla ei kyllä ole.

Tiedän kyllä, että mensalaisiakin on moneen lähtöön, ja heitä on ihan duunariammateissakin. Mutta jos kohtaan ydinfyysikon, oletan että on ainakin jonkin verran todennäköisempää, että hän on älykkäämpi kuin sanotaan vaikka saman työpaikan siivooja. Toki muutan mielipidettäni, jos osoitat olettamukseni vääräksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 09, 2022, 13:13:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 10:51:07
Ja ennen kaikkea, miksi tämä pakkomielteesi pahantahtoisesti kerta toisensa jälkeen mustamaalata afrikkalaistaustaisten älyä ja seksuaalisuutta (ja poliiseja)? Ei vaikuta oikein terveeltä tuo touhusi.

Mustamaalaaminen syntyy lukijan omassa mielessä. En minä sitä tee. Esitän vain tietoa, jota löytyy netistä. Yritän olla niin objektiivinen kuin mahdollista.

Tatu Vanhasen tutkimuksia on pilkattu ja ne on pyritty osoittamaan vääriksi. Ehkä olisi aika joidenkin muiden tutkijoiden tehdä uusia tutkimuksia, joilla Vanhasen ja Lynnin tulokset voitaisiin osoittaa lopullisesti vääriksi.

Vanhanen ja Lynn kertoivat tutkimuksessaan, miten he päätyivät tekemään johtopäätöksiä eri maiden asukkaiden keskimääräisestä älykkyysosamäärästä tilanteissa, joissa suoraa dataa oli rajoitetusti käytössä. Näin ollen en pitäisi tuloksia valehtelemisena vaan korkeintaan epätarkkoina, minkä tekijät itsekin myöntävät. Niin kauan kuin toisin osoitetaan, pidän Vanhasen ja Lynnin osoittamia tietoja ainakin suuntaa antavina, elleivät ne aivan tarkkoja olekaan.

Odotan mielenkiinnolla uusia tutkimuksia, joilla edellä mainitut kumotaan. Se että kirjoitetaan sana "tutkimukset" lainausmerkeissä ei ole riittävä menetelmä. Tarvitaan enemmän.

Kertsi voisi miettiä kaikkea sitä, mitä hän esittää minun kirjoittelustani, myös omalla kohdallaan. Hänen omat kirjoituksensa kristinuskosta ja kristityistä ja lestadiolaisista täyttävät nimittäin mielestäni vihapuheen määritelmän. Kiihko ja viha suorastaan tihkuu tekstistä. Jos kirjoittelun kohteena olisivat muslimit ja jokin Suomessa asuva muslimien alaryhmä, voitaisiin ehkä jo puhua kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan.

Minun kirjoitteluni etnisistä ryhmistä ja ominaisuuksien periytyvyydestä on neutraalia ja lievää. 

Minusta tekee rasistin monien silmissä se, kun uskon myös muiden kuin pelkästään fyysisten piirteiden olevan periytyviä, kun tilastollisella tasolla verrataan ihmisryhmiä keskenään. Mitään muuta rasistista en esitä, ainoastaan tämän olettamuksen. Aikaisemmin tällainen käsitys oli täysin normaali ja yleisesti hyväksytty. Siihen oli päädytty käytännön havaintojen perusteella. Myöhemmin monet vanhat käsitykset ovat osoittautuneet vääriksi, mutta mielestäni tämä käsitys ei kokonaan. Ryhmätasolla ihmispopulaatioissa on eroja, joita ei välttämättä huomaa verrattaessa satunnaisia yksilöitä keskenään.

Ihmiset ovat pääosin samanlaisia, tätä tosiasiaa en pyri kiistämään. Suurien joukkojen tasolla esiintyy kuitenkin tilastollisesti mitattavia pieniä eroja, joista osa selittyy mielestäni geneettisen perimän kautta, vaikka kulttuurilla ja ympäristölläkin on luonnollisesti vaikutusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2022, 13:19:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 09, 2022, 13:13:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 10:51:07
Ja ennen kaikkea, miksi tämä pakkomielteesi pahantahtoisesti kerta toisensa jälkeen mustamaalata afrikkalaistaustaisten älyä ja seksuaalisuutta (ja poliiseja)? Ei vaikuta oikein terveeltä tuo touhusi.

Mustamaalaaminen syntyy lukijan omassa mielessä. En minä sitä tee. Esitän vain tietoa, jota löytyy netistä. Yritän olla niin objektiivinen kuin mahdollista.

Älä viitsi. Äärioikeistolainen propagandasi ei edelleenkään ole objektiivisuuden synonyymi, vaan äärioikeistolaista propagandaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:25:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 09, 2022, 13:13:15
Minun kirjoitteluni etnisistä ryhmistä ja ominaisuuksien periytyvyydestä on neutraalia ja lievää. 

Minusta tekee rasistin monien silmissä se, kun uskon myös muiden kuin pelkästään fyysisten piirteiden olevan periytyviä, kun tilastollisella tasolla verrataan ihmisryhmiä keskenään. Mitään muuta rasistista en esitä, ainoastaan tämän olettamuksen. Aikaisemmin tällainen käsitys oli täysin normaali ja yleisesti hyväksytty. Siihen oli päädytty käytännön havaintojen perusteella. Myöhemmin monet vanhat käsitykset ovat osoittautuneet vääriksi, mutta mielestäni tämä käsitys ei kokonaan. Ryhmätasolla ihmispopulaatioissa on eroja, joita ei välttämättä huomaa verrattaessa satunnaisia yksilöitä keskenään.

En tiedä muista foorumisteista, mutta minun silmissäni sinä kyllä olet tämän saitin rasistisin tyyppi. Koskaan en muista nähneeni selitystäsi sille, että jatkuvasti jatkat afrikkalaisten (ja poliisien) mustamaalaamista liki jokaisessa keskusteluketjussa täällä:

En muista sinun koskaan vastanneen kysymykseen "Entä sitten?". Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata, jos olisitkin oikeassa (ja yksi lähteistäsi väärässä)? Miten ja mihin konkreettisiin toimiin sellaisia havaintoja ja tilastoja pitäisi mielestäsi käyttää?

Niin. Entä sitten, Kopek?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita, mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:43:56
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita, mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.
Eli perustelusi ovat pelkkää mutua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:49:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:43:56
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita, mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.
Eli perustelusi ovat pelkkää mutua.

Eli olet itse ilmeisesti erittäin ahkera, menestystä tavoitteleva ja kuuliainen auktoriteeteille. :D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2022, 13:50:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Älä nyt hyvänen aika saivartele itsestäänselvyyksillä. Tuota ei tietenkään kutsuta auktoriteetin kyseenalaistamiseksi*, vaan ainoastaan sitä jos johtopäätös totuudesta poikkeaa auktoriteetin tarjoamasta totuudesta.

* sinun logiikallasi ei olisi lainkaan sokeita auktoriteettiuskovaisia ts ihmisen psykologia on lähtökohtaisesti sellainen, että se arvioi aina onko tieto järkevää vai ei oli kyseessä älykäs tai imbesilli. Johtuu primitiivisestä selviytymisvietistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:57:17
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:50:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Älä nyt hyvänen aika saivartele itsestäänselvyyksillä. Tuota ei tietenkään kutsuta auktoriteetin kyseenalaistamiseksi*, vaan ainoastaan sitä jos johtopäätös totuudesta poikkeaa auktoriteetin tarjoamasta totuudesta.

* sinun logiikallasi ei olisi lainkaan sokeita auktoriteettiuskovaisia.

Sinun logiikallasi auktoriteetti on aina oikeassa koska hän on auktoriteetti. Ja koska hän on auktoriteetti, hän on aina oikeassa.

Aikoinaan kirkko oli merkittävin auktoriteetti ja sen mukaan maa oli aurinkokunnan keskus. Joku älykäs senkin opin sitten kyseenalaisti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2022, 14:00:21
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:57:17
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:50:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Älä nyt hyvänen aika saivartele itsestäänselvyyksillä. Tuota ei tietenkään kutsuta auktoriteetin kyseenalaistamiseksi*, vaan ainoastaan sitä jos johtopäätös totuudesta poikkeaa auktoriteetin tarjoamasta totuudesta.

* sinun logiikallasi ei olisi lainkaan sokeita auktoriteettiuskovaisia.

Sinun logiikallasi auktoriteetti on aina oikeassa koska hän on auktoriteetti. Ja koska hän on auktoriteetti, hän on aina oikeassa.

Aikoinaan kirkko oli merkittävin auktoriteetti ja sen mukaan maa oli aurinkokunnan keskus. Joku älykäs senkin opin sitten kyseenalaisti.

Tuo ei ole loogisesti päätelty sanomastani. Et siten ole erityisen älykäs. Tosin senhän me kaikki jo tiesimmekin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 14:01:40
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:49:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:43:56
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita, mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.
Eli perustelusi ovat pelkkää mutua.

Eli olet itse ilmeisesti erittäin ahkera, menestystä tavoitteleva ja kuuliainen auktoriteeteille. :D

Looginen päättely ei selvästikään ole vahvuusaluettasi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 09, 2022, 14:06:22
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 14:00:21
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:57:17
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:50:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Älä nyt hyvänen aika saivartele itsestäänselvyyksillä. Tuota ei tietenkään kutsuta auktoriteetin kyseenalaistamiseksi*, vaan ainoastaan sitä jos johtopäätös totuudesta poikkeaa auktoriteetin tarjoamasta totuudesta.

* sinun logiikallasi ei olisi lainkaan sokeita auktoriteettiuskovaisia.

Sinun logiikallasi auktoriteetti on aina oikeassa koska hän on auktoriteetti. Ja koska hän on auktoriteetti, hän on aina oikeassa.

Aikoinaan kirkko oli merkittävin auktoriteetti ja sen mukaan maa oli aurinkokunnan keskus. Joku älykäs senkin opin sitten kyseenalaisti.

Tuo ei ole loogisesti päätelty sanomastani. Et siten ole erityisen älykäs. Tosin senhän me kaikki jo tiesimmekin.

Olen jo pitkään tiennyt, että varmin merkki oikeassa olemisestani on se, että vastaanväittäjä siirtää keskustelun minun persoonaani ;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 09, 2022, 14:09:03
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 14:06:22
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 14:00:21
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:57:17
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:50:46
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Älä nyt hyvänen aika saivartele itsestäänselvyyksillä. Tuota ei tietenkään kutsuta auktoriteetin kyseenalaistamiseksi*, vaan ainoastaan sitä jos johtopäätös totuudesta poikkeaa auktoriteetin tarjoamasta totuudesta.

* sinun logiikallasi ei olisi lainkaan sokeita auktoriteettiuskovaisia.

Sinun logiikallasi auktoriteetti on aina oikeassa koska hän on auktoriteetti. Ja koska hän on auktoriteetti, hän on aina oikeassa.

Aikoinaan kirkko oli merkittävin auktoriteetti ja sen mukaan maa oli aurinkokunnan keskus. Joku älykäs senkin opin sitten kyseenalaisti.

Tuo ei ole loogisesti päätelty sanomastani. Et siten ole erityisen älykäs. Tosin senhän me kaikki jo tiesimmekin.

Olen jo pitkään tiennyt, että varmin merkki oikeassa olemisestani on se, että vastaanväittäjä siirtää keskustelun minun persoonaani ;D

Ensiksi väität minun persoonastani idioottimaisuuksia ja sitten uhriudut kun saat maistaa omaa lääkettäsi. Kättä kuivumaan, kelle tämä tuli yllärinä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 09, 2022, 14:21:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Jep. Älykkyys on kuin...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 14:33:10
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:49:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:43:56
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita, mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.
Eli perustelusi ovat pelkkää mutua.

Eli olet itse ilmeisesti erittäin ahkera, menestystä tavoitteleva ja kuuliainen auktoriteeteille. :D

"Olen jo pitkään tiennyt, että varmin merkki oikeassa olemisestani on se, että vastaanväittäjä siirtää keskustelun minun persoonaani ;D"
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 09, 2022, 14:42:01
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 09, 2022, 14:21:04
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena, eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteita. Tämä näkyy myöhemmällä iällä jonkin sortin laiskuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Jep. Älykkyys on kuin...

Hauska.
Älykkyys on kuin komeus (lue: kasvojen symmetrisyys) miehellä. Komeilla miehillä on usein vähemmän syytä ponnistella naisen nautinnon eteen sängyssä, kun saavat naisia muutenkin (ainakin sen yhden kerran). Komeimmat miehet ovat kehnoimpia sängyssä. Mahdollisena poikkeuksena kalapuikkoviiksiset miehet, jotka ovat vielä kehnompia. (Yhtä tieteellisesti pätevää päättelyä kuin veli Brutolla.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 09, 2022, 17:34:31
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 10, 2022, 00:47:31
Google "rationality test":

What is rationality in testing?
Although intelligence as measured by IQ tests is important, so is the ability to think rationally about problems. The surprise is that less intelligent people usually perform just as well as highly intelligent people on problems that test rationality. Here are a few questions that test if you're a rational thinker

1. A bat and ball cost $1.10 in total. The bat costs $1 more than the ball. How much does the ball cost?

2. Is the following conclusion logically valid?
Premise 1: All living things need water.
Premise 2: Roses need water.
Therefore, roses are living things.
...

- https://magazine.utoronto.ca/research-ideas/culture-society/rationality-quiz/

--> ts. älykäs voi olla yhtä surkea (liian laiska/pikainen/hätäinen) ajattelija kuin tyhmä in real life.
(Ja äänestää Trumpia ja Hitleriä ja osallistua einsatzkommandoihin (juutalaisten holocaustia kuulilla)).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 10, 2022, 07:16:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 09, 2022, 17:34:31
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

Ja mistähän Brutto tietää onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin jos johtopäätös on sama kuin auktoriteetin. Bruttokin leimaa surutta kaikki sokeiksi auktoriteettiuskovaisiksi pelkästään sillä perusteella, että on eri mieltä kuin Brutto, mutta samaa mieltä kuin auktoriteetti, oli asianosainen kyseenalaistanut auktoriteetin tai sitten ei.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 07:44:30
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 10, 2022, 07:16:46
Ja mistähän Brutto tietää onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin jos johtopäätös on sama kuin auktoriteetin. Bruttokin leimaa surutta kaikki sokeiksi auktoriteettiuskovaisiksi pelkästään sillä perusteella, että on eri mieltä kuin Brutto, mutta samaa mieltä kuin auktoriteetti, oli asianosainen kyseenalaistanut auktoriteetin tai sitten ei.

Ja mistähän Brutto tietää edes, koska kyseessä on auktoriteetti. Maailma kun ei valitettavasti ole enää niin selkeä, että voisimme määritellä hierarkian ylhäältä alas ja alhaalta ylös aukottomasti ja helposti.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - helmikuu 10, 2022, 08:05:10
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 10, 2022, 07:16:46
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 09, 2022, 17:34:31
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:46:42
Lainaus käyttäjältä: Viihde- ja hömppäpöhinä - helmikuu 09, 2022, 13:43:30
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 09, 2022, 13:39:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:10:33
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 08, 2022, 13:13:37
Näkisin ettei koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa siinä määrin kuin kuvitellaan. Koulumenestyksen kannalta tärkeimmät tekijät ovat ahkeruus ja kuuliaisuus auktoriteeteille. Älykäs on sangen harvoin kumpaakaan.

Aika usein älykäs ei edes tavoittele menestymistä.

Millä perusteilla väität, että älykäs on sangen harvoin ahkera tai kuuliainen auktoriteeteille, eikä useinkaan tavoittele menestymistä?



Älykkäillä on taipumus kyseenalaistaa asioita mikä näkyy sokean kuuliaisuuden puutteena sekä auktoriteettien haastamisena.

Älykäs menestyy vähemmällä ponnistelulla lapsena eikä siten opi näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteet. Tämä näkyy myöhemmällä iällä laisuutena. Ja hullu paljon työtä tekee jne...

Älykäs osaa priorisoida elämässään asiat tärkeysjärjestykseen eikä siten nosta kärkeen sellaisia perinteisiä menestyksen tunnusmerkkejä, kuten oppiarvoja, rikkautta ja kuuluisuutta.

Mutta entäs jos auktoriteetti on oikeassa? Nähdäkseni ei ole erityisen älykästä kyseenalaistaa sitä.

Auktoriteetin ei voida koskaan tietää olevan oikeassa ennen kuin tuo oikeassa oleminen on jollakin tavalla kyseenalaistettu.

Ps. Hitler oli myös auktoriteetti ja vahva sellainen.

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

Ja mistähän Brutto tietää onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin jos johtopäätös on sama kuin auktoriteetin.

En tiedä mistään onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin, ellei tuo kyseenalaistaminen ole tapahtunut julkisesti. Älykäs voi tehdä sen myös hiljaa mielessään ja päätyä kyseenalaistamisprosessin jälkeen samaan tai eri johtopäätökseen auktoriteetin kanssa. Auktoriteettiuskovainen sen sijaan ei koskaan kyseenalaista, vaan ottaa kuuliaisesti aina auktoriteetin esitykset totena. Mutta sellaista auktoriteettia ei ole olemassakaan joka olisi aina täysin oikeassa. Pahimpia ovat poliittiset ja uskonnolliset auktoriteetit. Ne ovat lähes aina väärässä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 08:22:09
Lainaus käyttäjältä: Brutto - helmikuu 10, 2022, 08:05:10
En tiedä mistään onko joku kyseenalaistanut auktoriteetin, ellei tuo kyseenalaistaminen ole tapahtunut julkisesti. Älykäs voi tehdä sen myös hiljaa mielessään ja päätyä kyseenalaistamisprosessin jälkeen samaan tai eri johtopäätökseen auktoriteetin kanssa. Auktoriteettiuskovainen sen sijaan ei koskaan kyseenalaista, vaan ottaa kuuliaisesti aina auktoriteetin esitykset totena. Mutta sellaista auktoriteettia ei ole olemassakaan joka olisi aina täysin oikeassa. Pahimpia ovat poliittiset ja uskonnolliset auktoriteetit. Ne ovat lähes aina väärässä.

Ja jos poliitikko on älykäs, hänen täytyy ymmärtää olevansa lähes aina väärässä.

On jotenkin...liikkiksen entisaikaista ajatella maailmaa  nimenomaisesti tai ollenkaan auktoriteettien kautta. Maailma on nykyisellään niin pirstonainen, että ylipäätään "määrittele auktoriteetti" on melkoinen tehtävä.

Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - helmikuu 10, 2022, 09:37:22
Eli sokeaa auktoriteettiuskoa ei päätelläkään kyseenalaistamisen perusteella - toisin kuin Brutto yritti harhauttaa - vaan pelkästään määrästä paikkansa pitävää tietoa, jota auktoriteetilla saa Bruton mielestä kulloinkin olla.

Monessako asiassa auktoriteetti saa olla oikeassa ennen kuin tuo eksakti määritelmä "joka asiassa" täyttyy, ja jolloin auktoriteetti ei enää voi olla oikeassa, riippumatta siitä, onko auktoriteetti oikeassa (ja kyseenalaistettu) vai ei?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - helmikuu 10, 2022, 12:20:21
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 09, 2022, 17:34:31

Mielenkiintoista. Ollakseen älykäs joutuu siis haastamaan ja kyseenalaistamaan kaiken tiedon, minkä saa. Minusta tällainen elämä on aika raskaan kuuloista sekä todella tehotonta, ei ihme, että älykkäät eivät paljon aikaan saa, kun aika ja energia menee kaiken tarkisteluun ja kyseenalaistamiseen.

T: Xante

Yleensä riittää esimerkiksi poliittisen tiedon kyseenalaistaminen, ja kaikki tietohan on jossain määrin poliittista. Jollakin on jokin motiivi levittää sitä..

Tieteessä taas ei tarvitse kyseenalaistaa tietoa, vaan pikemminkin niiden tietojen selityksiä.

Tai merkityksiä, mitä merkitystä kulloinkin jollakin asialla on-Pelkkä puheiden uskominen ei riitä.

Esimerkiksi, miten kaukana ollaan tiedon soveltamisesta toimintaan, vaikka kaupallisen sovellutusten kautta.
Tuleeko jokin mahdolliseksi--ja paljonko maksaa vesitynnyrillinen lämpöä..

Englannissa Oxfordin lähellä sijaitsevassa JET-koereaktorissa onnistuttiin tuottamaan 59 megajoulea energiaa fuusiovoimalla alle kymmenessä sekunnissa. VTT:n mukaan tuotettu energia riittäisi esimerkiksi vesitynnyrin kiehauttamiseen
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 10, 2022, 12:26:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 08:22:09
Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

Tuo on suoraan vanhasta suomalaisesta uskosta: "kun Luoja antaa viran, antaa hän samalla järjen". Viranhaltijoiden sekoiluja seuratessa tulee väkisinkin mielee, että Luojalta on loppunut jaettava järki jo aikoja sitten.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 16:20:51
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 10, 2022, 12:26:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 08:22:09
Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

Tuo on suoraan vanhasta suomalaisesta uskosta: "kun Luoja antaa viran, antaa hän samalla järjen". Viranhaltijoiden sekoiluja seuratessa tulee väkisinkin mielee, että Luojalta on loppunut jaettava järki jo aikoja sitten.

Ja otetaanpas uusiksi boldauksen kanssa, jos auttaisi, kun en yhtään ymmärrä, mikä on Hayabusan mielestä minun sanomassani kuin vanhasta suomalaisesta uskosta, kun en sanonut mitään tuonne hänen tulkintaansa päinkään olevaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 10, 2022, 19:41:31
^Totta, voihan korrelaatio olla negatiivinenkin. Ja kun katsoo näitä nykypäivän auktoriteetteja - sannoja, emmoja ja miisoja - niin negatiivisen puolellahan tuo painuu. Pahoittelut huonosta lukutaidosta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 19:49:13
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 10, 2022, 19:41:31
^Totta, voihan korrelaatio olla negatiivinenkin. Ja kun katsoo näitä nykypäivän auktoriteetteja - sannoja, emmoja ja miisoja - niin negatiivisen puolellahan tuo painuu. Pahoittelut huonosta lukutaidosta.

Haluaisin kyllä vielä lisätä, että en todellakaan puhunut vain auktoriteettien ja älykkyyden korrelaatiosta.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 10, 2022, 21:53:30
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 10, 2022, 12:26:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 08:22:09
Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

Tuo on suoraan vanhasta suomalaisesta uskosta: "kun Luoja antaa viran, antaa hän samalla järjen". Viranhaltijoiden sekoiluja seuratessa tulee väkisinkin mielee, että Luojalta on loppunut jaettava järki jo aikoja sitten.
Koulutus antaa kykyä toimia yhteiskunnassa. Mutta yhtälailla henkilökohtainen äly eri tavoilla antaa aseita pärjätä.
Mutta voihan luonto säädellä sitä älyäkin, jos säätelee ihmisten fyysisiäkin ominaisuuksia? Geeneistä nekin osin riippuvat?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - helmikuu 11, 2022, 10:46:19
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 10, 2022, 21:53:30
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - helmikuu 10, 2022, 12:26:05
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 10, 2022, 08:22:09
Itse ajattelen, että älykkyys ja auktoriteetti korreloivat tässä maailmassa samalla tavalla kuin älykkyys ja voima, älykkyys ja nopeus, älykkyys ja tahto, jne. jne. eli suunnilleen, valitse nyt asia mikä hyvänsä, niin älykkyys on sen kanssa korrelaatiossa monin erilaisin tavoin, joista on ulkopuolelta erinomaisen vaikeaa - ja sitä paitsi turhaa - mennä sanelemaan yhtään mitään.

Tuo on suoraan vanhasta suomalaisesta uskosta: "kun Luoja antaa viran, antaa hän samalla järjen". Viranhaltijoiden sekoiluja seuratessa tulee väkisinkin mielee, että Luojalta on loppunut jaettava järki jo aikoja sitten.https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kiinalaiset-keksivat-vahingossa-uskomattoman-supermetallin-ei-pehmene-kuumetessa-vaan-730-asteessa-entistakin-lujempaa-ennennakematonta/c9e03ac8-cc96-431e-b515-44d6ece5aef0
Koulutus antaa kykyä toimia yhteiskunnassa. Mutta yhtälailla henkilökohtainen äly eri tavoilla antaa aseita pärjätä.

Mutta voihan luonto säädellä sitä älyäkin, jos säätelee ihmisten fyysisiäkin ominaisuuksia? Geeneistä nekin osin riippuvat?

Ensin pitäisi määritellä mitä tarkoitetaan pärjäämisellä.

Jos se on sitä, että pystyy luovimaan yhteiskunnassa niin, ettei joudu hankaluuksiin esivallan kanssa ja hankkii elantonsa tekemällä juttuja joista saa tarvittavan rahan, niin siihen ei kovin suurta älykkyyttä tarvita, vaan muita ominaisuuksia. Sellaisia ovat mm. kyky matkia toisten tekemisiä ja sopeutuminen vallitseviin käytäntöihin ja muutenkin mukautuva ja nöyrä luonne. Älykkyys pikemminkin sotii näitä vastaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 11, 2022, 14:47:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:25:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 09, 2022, 13:13:15
Minun kirjoitteluni etnisistä ryhmistä ja ominaisuuksien periytyvyydestä on neutraalia ja lievää. 

Minusta tekee rasistin monien silmissä se, kun uskon myös muiden kuin pelkästään fyysisten piirteiden olevan periytyviä, kun tilastollisella tasolla verrataan ihmisryhmiä keskenään. Mitään muuta rasistista en esitä, ainoastaan tämän olettamuksen. Aikaisemmin tällainen käsitys oli täysin normaali ja yleisesti hyväksytty. Siihen oli päädytty käytännön havaintojen perusteella. Myöhemmin monet vanhat käsitykset ovat osoittautuneet vääriksi, mutta mielestäni tämä käsitys ei kokonaan. Ryhmätasolla ihmispopulaatioissa on eroja, joita ei välttämättä huomaa verrattaessa satunnaisia yksilöitä keskenään.

En tiedä muista foorumisteista, mutta minun silmissäni sinä kyllä olet tämän saitin rasistisin tyyppi. Koskaan en muista nähneeni selitystäsi sille, että jatkuvasti jatkat afrikkalaisten (ja poliisien) mustamaalaamista liki jokaisessa keskusteluketjussa täällä:

En muista sinun koskaan vastanneen kysymykseen "Entä sitten?". Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata, jos olisitkin oikeassa (ja yksi lähteistäsi väärässä)? Miten ja mihin konkreettisiin toimiin sellaisia havaintoja ja tilastoja pitäisi mielestäsi käyttää?

Niin. Entä sitten, Kopek?

Lis. Tuo toimintasi lisää Suomen rasistisuutta, josta seuraa esimerkiksi tällaista lasten perin ikävää kohtelua koulussa:

"Voitko äiti pestä mun ihon pois juuriharjalla" – lohduton äiti kertoo lapsensa koulukiusaamisesta, johon kukaan ei puutu (https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e8f06044-1d05-467f-b164-6cdd937f8c44) (Iltalehti)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 11, 2022, 14:58:35
Jos lapsen äiti olisi valinnut lapselleen "kantaeurooppalaisen" isän, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

Kun tekee valintoja, niistä on seurauksensa.

Minun eräällä pienellä foorumilla esittämäni mielipiteet tuskin ovat lisänneet siinä määrin Suomen yleistä rasistisuutta, että uutisessa mainittu lapsikin olisi minun takiani joutunut rasismista kärsimään. En ole kehottanut syrjimään tai kiusaamaan ketään etnisestä taustasta johtuen tai muistakaan syistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 11, 2022, 15:25:05
Jos sinun oma lapsenlapsesi kokisi saman, syyttäisitkö tytärtäsi lapsen huonosta kohtelusta koulusta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:36:58
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 11, 2022, 14:58:35
Jos lapsen äiti olisi valinnut lapselleen "kantaeurooppalaisen" isän, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

Kun tekee valintoja, niistä on seurauksensa.

Minun eräällä pienellä foorumilla esittämäni mielipiteet tuskin ovat lisänneet siinä määrin Suomen yleistä rasistisuutta, että uutisessa mainittu lapsikin olisi minun takiani joutunut rasismista kärsimään. En ole kehottanut syrjimään tai kiusaamaan ketään etnisestä taustasta johtuen tai muistakaan syistä.

Väärin. Jos kantaeurooppalaiset vanhemmat eivät opettaisi lapsiaan rasisteiksi, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - helmikuu 11, 2022, 16:52:08
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:36:58
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 11, 2022, 14:58:35
Jos lapsen äiti olisi valinnut lapselleen "kantaeurooppalaisen" isän, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

Kun tekee valintoja, niistä on seurauksensa.

Minun eräällä pienellä foorumilla esittämäni mielipiteet tuskin ovat lisänneet siinä määrin Suomen yleistä rasistisuutta, että uutisessa mainittu lapsikin olisi minun takiani joutunut rasismista kärsimään. En ole kehottanut syrjimään tai kiusaamaan ketään etnisestä taustasta johtuen tai muistakaan syistä.

Väärin. Jos kantaeurooppalaiset vanhemmat eivät opettaisi lapsiaan rasisteiksi, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

T: Xante

Opettavatko kantasuomalaiset siis lapsiaan rasisteiksi, ja miten he siinä onnistuvat-?

Varmaan ""tarpeellinen asia nykymaailmassa jossa erilaiset yhteiskuntien riitelyt näyttävät yleistyvän "kiitettävästi"

Helsingin jenginuorisojen yhteenotot tässä juuri hiljan tapahtuivat maahanmuuttajien lapsosten kesken. Erilaisten etnisten ryhmittymien  ristiriidat näyttävät leviävän heihinkin.-Ilmeisesti ilman opetusta..
Siellä puukko heiluu ja ammuskeltiinkin ihan tosissaan- voiko heitä syyllistää, vai onko siinäkin syynä kantasuomalaiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: mikainen - helmikuu 11, 2022, 17:26:47
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 11, 2022, 14:58:35
Jos lapsen äiti olisi valinnut lapselleen "kantaeurooppalaisen" isän, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

Kun tekee valintoja, niistä on seurauksensa.

Minun eräällä pienellä foorumilla esittämäni mielipiteet tuskin ovat lisänneet siinä määrin Suomen yleistä rasistisuutta, että uutisessa mainittu lapsikin olisi minun takiani joutunut rasismista kärsimään. En ole kehottanut syrjimään tai kiusaamaan ketään etnisestä taustasta johtuen tai muistakaan syistä.

Se on vaan "luonnollinen" seuraus. Vähän niinkuin jos nainen joutuu raiskatuksi. Itsepä valitsi lähteä ulos kävelemään. Jos ei sitten raiskata kotona jolloin se on ihan oma valinta myös kenen kanssa asuu.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 11, 2022, 17:42:02
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:36:58

Väärin. Jos kantaeurooppalaiset vanhemmat eivät opettaisi lapsiaan rasisteiksi, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

T: Xante

Esitin väitteen, että jos lapsi on etnisesti samanlainen kuin muut lapset, hän ei todennäköisesti kärsi muiden lasten taholta rasismista.

Suurin ihmisistä on todennäköisesti samaa mieltä, koska asia on näin.

Iltalehden jutussa mainitusta äidistä tulee mieleen televisioon päässyt "bussi ajoi Valtterin ohi" -äiti, joka näki rasismia sielläkin, missä sitä ei ollut. Lehden mukaan äiti on kertonut mm. seuraavaa:

– Lastani on lyöty nyrkillä kasvoihin, heitetty kivillä, kuristettu, kaadettu maahan, potkittu päähän ja vatsaan.

No, jopas jotain. Minullekin on tehty aikoinaan koulussa tuollaista ja pahempaakin. Tuollainen oli normimeininkiä. Minun vanhempani vain eivät olleet nykyaikaiseen tapaan "tiedostavia" vanhempia, jotka olisivat ravanneet koulussa ja lehtien toimituksissa nostamassa asiaa esille. Minulle sanottiin, että koita pärjätä.

Yliaktiiviset vanhemmat vain pahentavat lastensa tilannetta. Muistan yhden tapauksen 2000-luvun alkuvuosilta. Vanhemmat järjestivät lapsensa kuvitellusta koulukiusaamisesta niin kauhean julkisen shown, että lapsi lopetti koulunkäynnin ja joutui psyykkiseen hoitoon - ei mitättömän kiusaamisen takia vaan vanhempiensa hössötyksen takia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 11, 2022, 18:22:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 11, 2022, 14:58:35
Jos lapsen äiti olisi valinnut lapselleen "kantaeurooppalaisen" isän, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.

Kun tekee valintoja, niistä on seurauksensa.

Minun eräällä pienellä foorumilla esittämäni mielipiteet tuskin ovat lisänneet siinä määrin Suomen yleistä rasistisuutta, että uutisessa mainittu lapsikin olisi minun takiani joutunut rasismista kärsimään. En ole kehottanut syrjimään tai kiusaamaan ketään etnisestä taustasta johtuen tai muistakaan syistä.

Ei tämä ole ainoa foorumi, jossa olet inhaa propagandaasi levittänyt. Olet kirjoittanut myös Jatkumolla, ja oletettavasti myös Näkökulmalla, hommalla, ja ties millä muulla foorumilla. Olet myös kertonut mm. amatööriradio-ohjelmastasi (en muista sinun kertoneen sen mahdollisesti levittämästä propagandasta mitään), ja olet kertonut mm. lentolehtisistä tai vihkosista, joissa levitit (kommunisminvastaista? äärioikeistolaista? rasistista? en tiedä minkä sortin) poliittista propagandaasi, ja olet kertonut kirjeenvaihtokavereistasi, joihin ehkä olet yrittänyt vaikuttaa jne.jne.. Ja lienet jatkanut myyräntyötäsi oletettavasti useita vuosikymmeniä, olisiko 30-40 vuotta suunnilleen, vaiko sitäkin enemmän? Ehkä kuitenkin riittävästi, jotta edes muutaman afrikkalaistaustaisen lapsen elämä Suomessa menee pilalle. Siinä määrin pilalle, että pyytävät äitiään hankaamaan juuriharjalla ihonsa pois koulukaveriensa kiusaamisen takia.

Se, että olet itse kokenut koulukiusaamista, ilmeisesti ei auta sinua eläytymään rasistisesti koulukiusatun lapsen tilanteeseen, vaan ratkaisuksi tarjoat idioottimaista neuvoa, että lapsen ei olisi pitänyt ensinkään syntyä. (Äidin valintaa moittiessasi tämä on se johtopäätös, mitä neuvostasi voi vetää. Lapsen tilannetta sellainen neuvo ei auta ollenkaan.) Eikö sinulla ole ollenkaan empatiakykyä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 11, 2022, 22:01:04
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - helmikuu 11, 2022, 15:36:58
Väärin. Jos kantaeurooppalaiset vanhemmat eivät opettaisi lapsiaan rasisteiksi, lapsi ei olisi kärsinyt rasismista.
Kuka muka oikeasti opettaa lapsiaan rasisteiksi?
Asenteet toki syntyvät usein kokemuksista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - helmikuu 12, 2022, 10:55:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - helmikuu 09, 2022, 13:25:31

En tiedä muista foorumisteista, mutta minun silmissäni sinä kyllä olet tämän saitin rasistisin tyyppi. Koskaan en muista nähneeni selitystäsi sille, että jatkuvasti jatkat afrikkalaisten (ja poliisien) mustamaalaamista liki jokaisessa keskusteluketjussa täällä:

En muista sinun koskaan vastanneen kysymykseen "Entä sitten?". Mitä siitä pitäisi mielestäsi seurata, jos olisitkin oikeassa (ja yksi lähteistäsi väärässä)? Miten ja mihin konkreettisiin toimiin sellaisia havaintoja ja tilastoja pitäisi mielestäsi käyttää?

Niin. Entä sitten, Kopek?

Minulla ei ole vastausta "entä sitten" -kysymykseen. Jokainen vastatkoot tällaisiin kysymyksiin itse. Suhtautumiseni näihin asioihin on fatalistinen. Se, mitä tapahtuu, tapahtuu joka tapauksessa. Ei siihen voi vaikuttaa. En usko mihinkään "etnonationalismeihin" tai muuhunkaan vastaavaan hömppään, jota esiintyy. Meneillään on yksi suurimmista ja nopeimmista muutoksista ihmiskunnan historiassa ja se etenee kuin luonnonvoima. Ei sitä voi pysäyttää.

Koko aihe "etninen erilaisuus ja rasismi" ei ehkä kiinnostaisi minua, jos se ei olisi niin paljon esillä mediassa. Tuntuu, että rasismi on suurin yhteiskunnallinen ongelma Suomessa ja maailmalla. Kaikkialla toitotetaan rasismista ja useimmiten nimenomaan afrikkalaistaustaisiin kohdistuvasta. Myös muihin etnisiin ryhmiin saattaa kohdistua syrjintää, mutta siitä ei tehdä yhtä suurta numeroa.

Rasismissa on piiloon kirjoitettuna ajatuksena se, että rasismia voidaan harjoittaa vain ylhäältä alaspäin. Toisin sanoen yhteiskunnallisessa hierarkiassa korkeammalla tasolla oleva voi tehdä rasistisen teon alemmalla tasolla olevaa kohtaan, mutta ei toisinpäin.

Kiinalaiset ovat maailmassa jo niin korkealla tasolla, että eurooppalaisten on vaikea olla rasisteja kiinalaisia kohtaan. Rasismin tunnusmerkit täyttävää syrjintää voidaan harjoittaa, mutta sitä ei oteta vakavasti johtuen kiinalaisten korkeasta statuksesta. Eivät eurooppalaiset koe, että kiinalaiset edustaisivat rodullisesti alempaa joukkoa. Voi olla, että kiinalaiset koetaan jopa korkeamman rodun edustajiksi ja tuleviksi maailmanvaltiaiksi. Heitä saatetaan jopa hieman pelätä.

Olen ehkä luonteeltani jossakin määrin "vastarannan kiiski" eli epäilijä ja kyseenalaistaja silloin, kun jotain totuutta paahdetaan propagandan täydellä voimalla.

Yksi tällainen uusi totuus on uuden uljaan superihmisen luominen hävittämällä niin sanotut valkoihoiset maailmasta ja korvaamalla heidät "sekarotuisilla". Osmo Soininvaara on tiivistänyt asian seuraavasti:

Vielä tehokkaampi "rotujen sulatusuuni" on Brasiliassa. Maailman tulevaisuus on "sekarotuinen", jolloin se on myös terveempi ja pystyvämpi. Parinsadan vuoden kuluttua emme katsele toisiamme eri "rotujen" edustajina. Koko käsite joutaa romukoppaan.

Millaisia Soininvaaran kuvittelemat nykyistä terveemmät ja pystyvämmät tulevaisuuden ihmiset ovat? Hän on kirjoittanut siirtolaisvyörystä Afrikasta.

Kun otetaan huomioon väestöennusteet eli Afrikan väestön kasvaminen yli neljään miljardiin asukkaaseen ja samaan aikaan tapahtuva Euroopan asukasluvun voimakas aleneminen alhaisen syntyvyyden johdosta, tulevaisuuden sekarotuiset eurooppalaiset ehkä muistuttavat nykyisiä Yhdysvaltojen mustia eli "afrikan-amerikkalaisia", joilla on noin 30-90 prosenttia afrikkalaista perimää ja loput eurooppalaista tai muualta maailmasta peräisin olevaa.

Soininvaaran kuvittelemia sekarotuisia ihmisiä on jo nyt olemassa. Kysymys kuuluu, ovatko he terveempiä ja pystyvämpiä kuin tämän hetken valkoihoiset ihmiset? Ovatko Brasilian puoliksi afrikkalaiset "sekarotuiset" terveempiä ja pystyvämpiä kuin maassa asuvat valkoihoiset? Miten pystyvyys näkyy käytännössä? Ovatko afrikkalaistaustaiset sekarotuiset Brasilian vaurain ja korkeimmin koulutettu hallitseva luokka. Suosittelen Soininvaaralle opintomatkaa Brasiliaan.

TV-mainoksissa musta- ja valkoihoisten parisuhteita ja niistä syntyviä värillisiä lapsia pidetään jo vallitsevana normina eikä enää harvinaisena poikkeuksena. Mainokset suorastaan kehottavat solmimaan tällaisia suhteita. Varsinainen mainostettava tuote jää sivuseikaksi.

Joulua ennen Rusta esitti mainosta, jossa "afrikkalaistaustainen" nainen saattelee tummaihoisen tytön ja pojan nukkumaan ylellisen omakotitalon yläkerrassa sijaitsevassa lastenhuoneessa. Nainen - oletettavasti lasten äiti - silittää pojan päätä ja poistuu huoneesta. Käytävässä odottaa valkoihoinen mies, oletettavasti lasten isä.

Mies ja nainen rientävät rappuja pitkin alakertaan ja alkavat sisustaa taloa joulua varten. He levittävät sähköisen valoketjun rappukäytävään ja asettelevat koristeita myös pihapuuhun.

Lapset yläkerrassa heräävät ja lähtevät kurkistelemaan, mitä on tekeillä. He tulevat ensiksi huoneeseen, jossa loistaa joulutähtiä ja muita valokoristeita. Alakertaan saapuessaan he näkevät joulupukin asettelemassa lahjoja kuusen juurelle.

Joulupukin poistuttua paikalta tyttö ja poika rientävät joulukuusen luokse tutkimaan lahjapaketteja. Mainos päättyy sanoihin "Pidä joulun taika elävänä".

Tämä on vain yksi monista mainoksista, jotka viestivät samaa asiaa eli mustaihoisen ja valkoihoisen muodostaman parisuhteen autuutta ja onnea ja vaurautta.

Siitä, että pariskunnan lapset saattaisivat kärsiä rasismista, ei mainoksen onnellisuushömpässä tietenkään kerrota mitään.

TV-mainoksia en pysty tämän tarkemmin esittelemään. Sen sijaan nostan esille muutamia tavallisia mainoksia, joiden sanoma valkoihoiselle yleisölle on sama: Valitkaa tummaihoinen puoliso ja hankkikaa hänen kanssaan yhteisiä lapsia.

Lasten ohjaaminen tummaihoisen puolison valitsemiseen aloitetaan jo päiväkodissa (https://i.imgur.com/0voCmxy.jpg). Ohjaamista jatketaan satukirjoissa (https://i.imgur.com/A1jBRgE.jpg). Vanhemmille vihjataan, että vaikka tummaihoinen isä ei olisikaan pitkään maisemissa, valkoinen pappa (https://i.imgur.com/C79QWEZ.jpg) auttaa lasten hoidossa.

Aihetta tummaihoisesta puolisosta  (https://i.imgur.com/nES4JX5.jpg)pidetään esillä, kun lapset vanhenevat. Niille, jotka eivät ymmärrä kevyttä vihjailua, asia sanotaan suoremmin (https://i.ibb.co/ZBWzqyx/rakkauslaulu.jpg). Googlekin on mukana kampanjassa (https://i.postimg.cc/mkkJZ1MP/gogloo.jpg). Huvipuisto on hyvä paikka tutustua (https://i.ibb.co/ZB7r0bM/europapark.jpg).

Kun parisuhdetta aletaan toden teolla rakentaa, tarvitaan yhteinen koti ja huonekaluja (https://i.ibb.co/PgrC3fs/kuntoilu.jpg). Jos parisuhteessa ilmenee ongelmia, yhteiskunta antaa tukea (https://i.imgur.com/Y6yvCO6.jpg). Myös tyyliasioissa neuvotaan (https://i.imgur.com/883A3fr.jpg).

Puhelin yhdistää - ja Hesari (https://pasteboard.co/7VLK51yFKlU6.jpg). Mikä tahansa - vaikka kuulokkeet - yhdistävät (https://i.ibb.co/Lrv4k5R/kuulokkeet.jpg). Silmälasit yhdistävät (https://i.imgur.com/TNVCm4o.jpg) myös.

Helsingin Sanomien omistama "Oikotie" esitti huomiota herättäneen video- ja lehtimainoskampanjan  (https://i.postimg.cc/Hn6b93SL/oikotiet.jpg)mustavalkoisten suhteiden puolesta.

Parisuhdevinkki. Tulevaisuuden kaupunki (https://i.imgur.com/ZAojrYx.jpg) koostuu mustista miehistä ja valkoisista naisista.

Kun parisuhde on syntynyt, lapsiakin jossakin vaiheessa hankitaan. Onnellinen valkoihoinen äiti kahden "etnisen" tyttären kanssa (https://i.imgur.com/RaH72Up.jpg). Tummaihoista isää ei näy kuvassa. Onnellinen valkoihoinen isä sen sijaan on kuvassa tummien lastensa kanssa (https://i.ibb.co/58ctRJ3/naty.jpg). Toinen valkoihoinen isä esiintyy mainoksessa  afrikkalaistaustaisen äidin ja tummien lasten seurassa (https://i.imgur.com/fSi7wRv.jpg). Ah mitä onnea. Mainoksessa ei mainosteta mitään tuotetta vaan ainoastaan rotujen välistä liittoa ja siitä syntyviä "etnisiä" lapsia.

Lasten mahdollisesti kärsimästä rasismista ei tietenkään kerrota mitään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 12, 2022, 11:49:13
Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 12, 2022, 10:55:12
Tämä on vain yksi monista mainoksista, jotka viestivät samaa asiaa eli mustaihoisen ja valkoihoisen muodostaman parisuhteen autuutta ja onnea ja vaurautta.

Siitä, että pariskunnan lapset saattaisivat kärsiä rasismista, ei mainoksen onnellisuushömpässä tietenkään kerrota mitään.

TV-mainoksia en pysty tämän tarkemmin esittelemään. Sen sijaan nostan esille muutamia tavallisia mainoksia, joiden sanoma valkoihoiselle yleisölle on sama: Valitkaa tummaihoinen puoliso ja hankkikaa hänen kanssaan yhteisiä lapsia.

Olet kyllä sekaisin kuin seinäkello, kun näet kaupalliset mainokset muuna kuin mainoksena, rahantekovälineenä. Mainosten tarkoitus on myydä tuotteita. Ilmeisesti näet jonkinlaisen salaliiton, joka koskee koko mainosmaailmaa - ja jopa Googlekin(!) on mukana salaliitossa. Miten mainostoimistoja ja Googlea mielestäsi ohjaillaan ja pakotetaan tekemään sellaisia mainoksia, kuin tekevät? Kuka tai mikä taho ohjaa?

Mainokset myyvät tuotteita siten, että ne joko esittävät todellisuutta

A) joko sellaisena kuin se on (mutta vähän parempana) - eli mainoksessa esiintyvät ihmiset semmoisina, joihin ostajakunta voi samastua -, ...

B) ...tai sellaisena kuin ihmiset haluaisivat todellisuuden olevan omalta osaltaan - eli mainoksessa esiintyvät ihmiset sellaisina, joina ostajakunta haluaisi olla, joita ihailevat jne... Mainokset myyvät unelmia: mainos uskottelee, että ostamalla mainoksessa mainittu tuote ostaja pääsee osaksi siitä, mitä mainoksessa esitetään, sellaisesta, mikä on haluttavaa. Ryppyvoiteen ostajasta tulee nuori ja kaunis ja tuuheatukkainen ja hoikka ja rikas.

C) Mainos voi myös yrittää uskotella, että tuotteen valmistaja on tietynlainen hyvis, eli mainos voi olla jonkinlaista moraaliposeerausta, esimerkiksi yrittää viestiä yhteiskuntavastuusta, olla viherpesua jne..

A-kohdasta: Jos ostajakunnassa on X% värillisiä, kuvitteletko, että pelkkä WASP-näyttelijöistä koostuva kuvasto möisi heille tehokkaimmin tuotetta Z?

On olemassa myös poliittista mainontaa, vaalimainoksia jne., mutta näistähän et kirjoittanut. En tosin klikannut auki linkkejäsi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - helmikuu 12, 2022, 12:18:07
Klikkasin auki muutamia ensimmäisiä linkkejäsi.

Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 12, 2022, 10:55:12
TV-mainoksia en pysty tämän tarkemmin esittelemään. Sen sijaan nostan esille muutamia tavallisia mainoksia, joiden sanoma valkoihoiselle yleisölle on sama: Valitkaa tummaihoinen puoliso ja hankkikaa hänen kanssaan yhteisiä lapsia.

Lasten ohjaaminen tummaihoisen puolison valitsemiseen aloitetaan jo päiväkodissa (https://i.imgur.com/0voCmxy.jpg). Ohjaamista jatketaan satukirjoissa (https://i.imgur.com/A1jBRgE.jpg). Vanhemmille vihjataan, että vaikka tummaihoinen isä ei olisikaan pitkään maisemissa, valkoinen pappa (https://i.imgur.com/C79QWEZ.jpg) auttaa lasten hoidossa.

Vauva maistaa puuroa -loru, ja satukirja: Itse luen tuon lorun illustraation siten, että se kuvaa todellisuutta. Päiväkodeissa on tummempia lapsia ja vaaleampia lapsia. Pitäisikö illustraation mielestäsi esittää vain eloveenatyttöjä ja eloveenapoikia, eli vääristellä todellisuutta? Mitään parisuhdetta tuossa ei mielestäni vauvoille tyrkytetä, aika kieroutunut mieli pitää olla, jos sellaista tuossa näkee. Mitä tulee valkoiseen pappaan, niin eihän tuossa mitään lasten isästä puhuta, vaan siitä, että noilla lapsilla sattuu olemaan pappa, joka jeesaa. (Sinänsä vähän harhaanjohtavaa kyllä, sillä mummo se yleensä enemmän jeesaa, vaikka voivat papatkin jeesata.) Sinä näet asioita, joita haluat nähdä, ja sinä löydät semmoisia asioita, joita nimenomaan etsit, ja haet pakkomielteillesi vahvistusta netistä keinoilla millä tahansa, vaikka sitten lastenlorujen muodossa, ja tulkitset ne tavalla, joka tukee pakkomielteitäsi.


Lainaus käyttäjältä: Kopek - helmikuu 12, 2022, 10:55:12
Aihetta tummaihoisesta puolisosta  (https://i.imgur.com/nES4JX5.jpg)pidetään esillä, kun lapset vanhenevat. Niille, jotka eivät ymmärrä kevyttä vihjailua, asia sanotaan suoremmin (https://i.ibb.co/ZBWzqyx/rakkauslaulu.jpg). Googlekin on mukana kampanjassa (https://i.postimg.cc/mkkJZ1MP/gogloo.jpg). Huvipuisto on hyvä paikka tutustua (https://i.ibb.co/ZB7r0bM/europapark.jpg).
Ensimmäisessä linkissä on noin 8-10-vuotiaita lapsia. Luen sen siten, että ihan normikavereita ovat, eivät mitäään aviopuolisoita, tai mitään kevyttä vihjailua edes. Toisessa linkissä en tiedä, mitä myydään 3 € hinnalla, mutta luen sen siten, että lapset esittävät aikuista avioparia, että tuollaisiakin aviopareja on - pitäisikö mielestäsi avioparit aina kuvata blondeina? Sama koskee Googlen kuvaa, joka ilmeisesti sinua niin loukkaa. Ja onpa nyt aivan hirveää ilmeisesti mielestäsi, että huvipuistossa käy monenvärisiä ihmisiä.

Tämän enempää en jaksa linkkejäsi availla. Olet tosiaankin aika sekaisin, ja tulkitset todellisuutta hyvin kummallisesti. Ja ilmeisesti tämän ihonväriasia on sinulle todella, todella tärkeä. Kummallisen tärkeä. Pakkomielteisen tärkeä. OCD-tärkeä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - maaliskuu 11, 2022, 21:22:07
/Tieteen Kuvalehti Historia 14/2021, s. 38/ 
      Kuinka älykkäitä natsit olivat?
Hermann Göring, yksi ivatuimmista natseista, ei itse asiassa ollut lainkaan tyhmä.
Se käy ilmi toisen maailmansodan jälkeisen oikeudenkäynnin asiakirjoista.
  Kaikilla Nürnbergissä oikeuden eteen joutuneilla natsijohtajilla älykkyysosamäärä oli yli keskitason.
Näin totesi yhdysvaltalainen psykiatri Douglas Kelley, joka teki syytetyille älykkyystestin ennen oikeudenkäyntiä.
... heidän keskimääräinen ÄO:nsa oli 128.

      Kuvateksti: Göring osoittautui syytetyistä natseista älykkäimmäksi.

Taulukko kuvan päällä:
     Viisi älykkäintä natsia
   Schacht, Hjalmar      ÄO 143
   Seys-Inquart, Arthur ÄO 141
   Dönitz, Karl              ÄO 138
   Göring, Hermann      ÄO 138
   Papen, Franz von      ÅO 134


ÄO:lla luodattiin oikeustoimikelpoisuutta ja osalliset osallistuivat testiin mielellään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 11, 2022, 22:20:41
Göring muuten ei nuorna miehenä ollut edes juutalaisvastainen, hänen isäpuolensa oli juutalainen. Hän ilmeisesti oppi antisemitisminsä muiden kautta liityttyään kansallissosialisteihin. Mutta mitä tuo kertoo mielestä. Ilmeisen älykäs, mutta viisaudessa ja arvostelukyvyssä puutetta? Kunnianhimoa totta kai, mutta tulevaisuudennäkö ehkä hämärä... On tietenkin jälkikäteen helppo tuomita tyhmäksi liittyminen Hitlerin joukkoihin, mutta kovin moni teki niin. Göring toki oli egoisti ja nautiskelija, ehkä ei tulevaisuutta niin ajatteleva persoona. Tavallaan älykäs, muttei niin, että äly olisi pätevöittänyt...

Liki jokainen yhteiskunnan yläportaille päätyvä on keskimääräistä älykkäämpi. Ne muut sosiaaliset piirteet toki myös ratkaisevat paljon.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
https://www.psypost.org/2022/05/psychologists-found-a-striking-difference-in-intelligence-after-examining-twins-raised-apart-in-south-korea-and-the-united-states-63091

Tuore tutkimus antaa ymmärtää, että geenien ja ympäristön osuutta älykkyydessä pitää pohtia uudestaan. Paljastui nimittäin että 40 vuotta sitten erilleen joutuneilta identtisiltä kaksosilta löytyi nyt aikuisena 16 pinnan ero älykkyydessä kasvettuaan eri kasvuympäristöissä. Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 07, 2022, 01:33:17
Wau, mikä uutinen, kumoaa nyt kaikki älykkyystutkimukset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 02:14:43
Toki. Biologiahan on kumonnut ne jo aikapäivää sitten.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 07, 2022, 02:55:39
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 02:14:43
Toki. Biologiahan on kumonnut ne jo aikapäivää sitten.
Afrikkakin sen osoittaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 03:11:41
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 07, 2022, 02:55:39
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 02:14:43
Toki. Biologiahan on kumonnut ne jo aikapäivää sitten.
Afrikkakin sen osoittaa.

Nimenomaan. Evoluutiota ei ole kerennyt 100 vuodessa tapahtua niin paljon, että tuona aikana ottamamme ero afrikkalaisiin selittyisi geeneillä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 07, 2022, 03:46:21
Mistä tulee tuo 100 vuotta?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 04:09:21
Lainaus käyttäjältä: https://www.apa.org/monitor/2013/03/smarter#:~:text=Remember%20that%20in%20America%20and,the%20mean%20IQ%20was%2070Remember that in America and Britain in 1900, the mean IQ was 70
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 04:14:47
(https://ourworldindata.org/uploads/2015/07/Flynn-%E2%80%93-World-Regions-768x488.png)

Tuossa kehitys viimeisen 100 vuoden ajalta. Ei selity geeneillä. Afrikan kohdalla tuohon ei ehkä ole luottamista, sillä mikäli oikein muistan, 20. vuosisadalla kirjatut tulokset Afrikalle ovat pitkälti fabrikoituja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 07, 2022, 08:02:17
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.

Toinen söi amerikkalaista ruokaa ja toinen korealaista ruokaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 07, 2022, 13:10:06
^
Mahdollisesti sekin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - elokuu 07, 2022, 21:59:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 07, 2022, 08:02:17
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.

Toinen söi amerikkalaista ruokaa ja toinen korealaista ruokaa.

Etelä- vai pohjoiskorealaista?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 09, 2022, 23:38:14
Mutta onneksi kiellämme älykeskustelusta Tatu Vanhasen...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 09, 2022, 23:39:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 07, 2022, 08:02:17
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.

Toinen söi amerikkalaista ruokaa ja toinen korealaista ruokaa.
Se amerikkalainen konservatiivi tosin meni kuuhun ja kehitti Hubblen ja Webb-luotaimen.
Ihan hampurilaisten voimalla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - elokuu 10, 2022, 09:53:10
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 09, 2022, 23:39:48
Se amerikkalainen konservatiivi tosin meni kuuhun ja kehitti Hubblen ja Webb-luotaimen.
Ihan hampurilaisten voimalla.

Hubble Team
(https://www.nasa.gov/sites/default/files/styles/full_width/public/thumbnails/image/gsfc_20151217_2016-3563_188-crop.jpg)
https://www.nasa.gov/mission_pages/hubble/team/index.html

Webb Team
(https://www.nasa.gov/sites/default/files/styles/full_width/public/thumbnails/image/jwst_people.jpg?)
https://www.nasa.gov/mission_pages/webb/team/index.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 10, 2022, 10:12:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 09, 2022, 23:39:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 07, 2022, 08:02:17
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.

Toinen söi amerikkalaista ruokaa ja toinen korealaista ruokaa.
Se amerikkalainen konservatiivi tosin meni kuuhun ja kehitti Hubblen ja Webb-luotaimen.
Ihan hampurilaisten voimalla.

Tuskin tulee kellekään yllärinä, että Toope luulee kristilliskonservatiivisen tai vihervasemmistolaisen kasvuympäristön määräytyvän maan rajojen perusteella. Pakkohan se toki on, jotta voidaan ajatella, että kristilliskonservatiiveilla olisi mitään annettavaa sivilisaatiomme kehittymiselle. Olisihan se nimittäin liian monimutkaisuuden lisäksi ikävää hyväksyä tosiasiat, kuinka kasvuympäristö määräytyy lähinnä vain lapsen tuntemien auktoriteettien perusteella. Se tarkoittaisi luonnonilmiöiden huomaamista, kuinka vihervasurit antavat lapsestaan kasvaa lähes mitä tahansa, kun taas Toopet antavat lapsistaan kasvaa vain kristilliskonservatiiveja. Molempia kasvuympäristöjä löytyy niin Jenkeistä kuin Etelä-Koreastakin.

Ja mitä tulee kuumatkailuun, NASA kiersi kristilliskonservatiivisia lakeja saadakseen maan parhaimmat aivot ratkomaan kyseistä haastetta. Jos 1950 - 1960 -lukujen Toope olisi saanut päättää NASA:n työvoimapolitiikasta, olisi kestänyt todennäköisesti useampia vuosia kauemmin ennen kuin NASA:lle olisi kertynyt riittävästi tietotaitoa toteuttaa kuumatkat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 10, 2022, 13:30:39
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 10, 2022, 10:12:20
Ja mitä tulee kuumatkailuun, NASA kiersi kristilliskonservatiivisia lakeja saadakseen maan parhaimmat aivot ratkomaan kyseistä haastetta. Jos 1950 - 1960 -lukujen Toope olisi saanut päättää NASA:n työvoimapolitiikasta, olisi kestänyt todennäköisesti useampia vuosia kauemmin ennen kuin NASA:lle olisi kertynyt riittävästi tietotaitoa toteuttaa kuumatkat.

Natsityövoima auttoi amerikkalaiset kuuhun.

Kun natseista oli otettu se hyöty, mikä heistä saatiin, heidän huomattiin olevan natseja. Muistelen, että ainakin yksi Saturnus 5 rakettia kehittänyt keskeinen tiedemies karkotettiin Saksaan.

https://time.com/5627637/nasa-nazi-von-braun/

Jos vihervasemmistolaiset BLM- ja woke-tyypit olisivat päättäneet Yhdysvaltojen työvoimapolitiikasta 1950- ja 1960-luvulla, olisiko kuuohjelma näyttänyt tältä?

https://youtu.be/M9Do3dz9TR0
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 10, 2022, 13:38:23
^
Pari natsia pois sadoista työntekijäistä tuskin olisi olut suurikaan hidaste. Sen sijaan kymmenien ellei satojen ihmisten ottaminen pois työvoimasta, kun rotu tai sukupuoli on väärä, olisi ollut merkittävä hidaste.

ps. Kyse ei ollut Yhdysvaltain työvoimapolitiikasta 1950-ja 1960 luvulla, joka oli kristilliskonservatiivista vaan NASA:n työvoimapolitiikasta. NASA sai työvoimansa suhteen vapaat kädet kun oli kuukilpa päällä. Vapaat kädet työvoimapolitiikassa mahdollisti sen, että fiksuimmat pääsivät projektiin töihin sukupuolesta, ihon väristä tai ideologiasta riippumatta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 10, 2022, 16:59:38
Olsiko kuussa vieläkään käyty ilman heitä:

https://www.nytimes.com/2019/07/23/science/moon-landing-women-apollo-11.html

Jos kristilliskonservatiivit olisivat saaneet päättää, artikkelissa mainittujen tilalla olisi ollut valkoihoisia tumpeloita, joiden laskennan tuloksena raketit olivat päätyneet minne sattuu paitsi kuuhun.

Jokin sankaritarinassa särähtää. Luulisi, että joku muukin - ihonväristä riippumatta - olisi pystynyt tekmään tarvittavat laskelmat. Laskijoita tarvittiin, eli ilman heitä lennot eivät olisi onnistuneet, mutta oliko kyse nimenoaan korvaamattomista ja ainutlaatuisista yksilöistä vai siitä, että jonkun oli kyseiset laskut tehtävä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 10, 2022, 17:03:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 10, 2022, 16:59:38
Olsiko kuussa vieläkään käyty ilman heitä:

https://www.nytimes.com/2019/07/23/science/moon-landing-women-apollo-11.html

Jos kristilliskonservatiivit olisivat saaneet päättää, artikkelissa mainittujen tilalla olisi ollut valkoihoisia tumpeloita, joiden laskennan tuloksena raketit olivat päätyneet minne sattuu paitsi kuuhun.

Jokin sankaritarinassa särähtää. Luulisi, että joku muukin - ihonväristä riippumatta - olisi pystynyt tekmään tarvittavat laskelmat. Laskijoita tarvittiin, eli ilman heitä lennot eivät olisi onnistuneet, mutta oliko kyse nimenoaan korvaamattomista ja ainutlaatuisista yksilöistä vai siitä, että jonkun oli kyseiset laskut tehtävä.

Ongelma ei ole niinkään yhden ihmisen älykkyys vaan riittävän monen ihmisen älykkyys. Yksi älykäs ei korvaa kymmentä älykästä. Jos kymmenen sijaan on vain yksi älykäs, ottaa se vähintään sen kymmenen kertaa pitemmän ajan suorittaa tehtävä. Tämä ainakin kuukilvan aikana ymmärrettiin Nasassa. Kelpuuttivat riveihinsä kaikki fiksut ja suorioutuivat tehtävästä noinkin nopeasti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - elokuu 11, 2022, 00:38:11
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 10, 2022, 13:30:39
Natsityövoima auttoi amerikkalaiset kuuhun.
Vrt.
"Syyskuun 1. päivänä, tuskin viikko historiallisen sopimuksen jälkeen,
  Saksan joukot vyöryivät rajan yli ja läpäisivät Puolan puolustus-
  linjat. Joukkojen edetessä kohti Varsovaa tavoitteena eivät olleet
  pelkästään aluevalloitukset vaan myös puolalaisen eliitin mestaaminen.
  Hitler näki asian niin, että "vain kansakunta, jonka ylimmät kerrokset
  on tuhottu, voidaan pakottaa orjuuden ikeeseen". Upseereista ja maan
  johtohenkilöistä tuli siten asemansa vuoksi hyökkääjien maalitauluja
  - nämä tiesivät, mitä etsivät: kahdestakymmenestäviidestä   
  toimintaryhmien* johtajasta
, jotka määrättiin etsimään käsiinsä ja
  tuhoamaan "yhteiskunnan ylemmät kerrokset", viidellätoista oli
  tohtorin arvo,
useimmilla oikeustieteessä tai filosofiassa. 37"
   *MrKAT: toimintaryhmät = Einsatzgruppen = tuhoamisryhmät
- /Frankopan: Silkkitiet, Atena kustannus, 2021/ s. 497

15 "Halla-ahoa" siivoamassa Itä-Eurooppaa väärästä rodusta tappavalla taajuudella... =holocaust
siinä se tohtooristason "natsiäly" historiasta hohtaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 11, 2022, 09:44:47
Hitler näki asian niin, että "vain kansakunta, jonka ylimmät kerrokset
  on tuhottu, voidaan pakottaa orjuuden ikeeseen". Upseereista ja maan
  johtohenkilöistä tuli siten asemansa vuoksi hyökkääjien maalitauluja


---

Muutkin valloittajat kuin Hitler ovat tämän ymmärtäneet. Stalin eliminoi puolalaisia upseereita Katynin metsissä. Eliminoitujen joukossa oli myös poliiseja.

Minkähän takia myös poliiseja?

Poliisithan palvelevat ketä tahansa, joka heille palkan maksaa. Miehitetyn Ranskan poliisit auttoivat saksalaisia juutalaisvainoissa.

Suomalaisia olisi myös mahdollisesti eliminoitu, jos Suomi olisi miehitetty. Suojeluskunnan johtohahmot olisivat seisoneet todennäköisesti ensimmäisinä montun reunalla.

Ilta-Sanomat (Teemu Keskisarja):

– Ette kai luule, että Stalin olisi puhdistanut Suomen hellemmin kuin Baltian. Että hän ei olisi tuhonnut Suomen upseereita kuten Puolan upseerit Katynissa, historioitsija suorastaan huusi vaikuttuneelle yleisölleen.

Asiasta toiseen eli älykkyyteen, geeneihin ja menestymiseen.

Minun mielestäni - ja käytännön elämäkin sen todistaa - menestymisen taustalla on muutakin kuin yksilön tai kansan älykkyystaso.

Uskon (tämä uskomus tekee minusta joidenkin silmissä rasistin), että älykkyystason lisäksi myös ihmisten käyttäytymistä ja elämäntapoja säätelee geeniperimä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurten ihmisjoukkojen kohdalla tilastollisesti näkyvät erot elämäntavoissa selittyvät paitsi ulkoisilla tekijöillä kuten ympäristöllä, historialla ja kulttuurilla, myös perinnöllisillä tekijöillä, joista joskus on käytetty nimitystä  "kansanluonne".

Antirasistisen kaanonin mukaan evoluutio on muokannut ihmisryhmistä fyysisesti erilaisiin olosuhteisiin sopivia ja siten ulkonäöltään toisistaan poikkeavia, mutta näin ei ole tapahtunut henkisen kehittymisen kohdalla. Se on edennyt täysin samalla tavalla ja samaa vauhtia kaikkialla maailmassa, vaikka ihmisryhmät ovat eläneet kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan erillään erilaisissa olosuhteissa.

Antirasisteille ei ole ongelma myöntää sitä, että eläinpopulaatioissa esiintyy erilaisen elinympäristön tuottamia käyttäytymisen eroja saman lajin eri ryhmien välillä. Ihmisten kohdalla tällaista (minun mielestäni itsestäänselvyyttä) ei voida myöntää, koska silloin hyväksyttäisiin rasistien näkemys siitä, että ihmisryhmien erilaisen menestymisen taustalla voi olla ulkoisten tekijöiden lisäksi myös perinnöllisiä syitä.

Menestymiseen kansallisella tasolla vaikuttavista tekijöistä voisi mainita esimerkiksi sinnikkyyden, pitkäjännitteisyyden, suunnitelmallisuuden, yhteistyökykyisyyden ja luottamuksen.

Viimeksi mainitun tekijän merkitys tulee esille siinä, kuinka homogeeninen kansakunta on. Monikulttuurisissa ja monietnisissä ja moniuskontoisissa yhteiskunnissa luottamusta erilaisten ryhmien välillä on vähemmän kuin olisi samanalaisten ryhmien välillä. Tämä vaikuttaa yhteiskunnalliseen vakauteen, millä puolestaan on merkitystä kansakunnan yleisen menestymisen ja vaurauden kannalta.

Luottamusta voidaan ylläpitää keinotekoisesti, kun maksetaan Kelan tuet ajoissa niille ihmisryhmille, jotka eivät muuten pysyisi taloudellisesti enemmistön mukana. Mutta jos hyvinvointivaltio romahtaa, heikoimmin menestyvät ihmisryhmät ottavat ohjat ja lopulta vallan omiin käsiinsä, jolloin voimistuu jengirikollisuus.

Maissa, joissa hyvinvointivaltio ei toimi, toimii rikollisuus.

https://sciencenorway.no/immigration-political-science/does-immigration-lead-to-less-trust-in-a-society/1706630

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006316296.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 11, 2022, 14:20:48
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 11, 2022, 09:44:47
Asiasta toiseen eli älykkyyteen, geeneihin ja menestymiseen.

Minun mielestäni - ja käytännön elämäkin sen todistaa - menestymisen taustalla on muutakin kuin yksilön tai kansan älykkyystaso.

Uskon (tämä uskomus tekee minusta joidenkin silmissä rasistin), että älykkyystason lisäksi myös ihmisten käyttäytymistä ja elämäntapoja säätelee geeniperimä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurten ihmisjoukkojen kohdalla tilastollisesti näkyvät erot elämäntavoissa selittyvät paitsi ulkoisilla tekijöillä kuten ympäristöllä, historialla ja kulttuurilla, myös perinnöllisillä tekijöillä, joista joskus on käytetty nimitystä  "kansanluonne".

Jotta ihmisten geeniperimässä olisi ihmisryhmien käyttäytymisen kannalta merkittäviä eroja, olisi näiden ihmisryhmien pitänyt eri alueilla joutua vastaamaan keskenään merkittävästi erilaisiin kysymyksiin lisääntymisen kannalta ja jo vuosituhansia, jotta käyttäytymiserot olisivat tallentuneet nimenomaan geeneihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 11, 2022, 23:14:42
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 11, 2022, 14:20:48
...Jotta ihmisten geeniperimässä olisi ihmisryhmien käyttäytymisen kannalta merkittäviä eroja, olisi näiden ihmisryhmien pitänyt eri alueilla joutua vastaamaan keskenään merkittävästi erilaisiin kysymyksiin lisääntymisen kannalta ja jo vuosituhansia, jotta käyttäytymiserot olisivat tallentuneet nimenomaan geeneihin.
Tuota, eikös näin ole tapahtunut? Aboriginaalit ovat olleet tuhansia vuosia melko erillään,  Musta Afrikka melko erillään Välimerestä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 11, 2022, 23:18:19
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 10, 2022, 17:03:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 10, 2022, 16:59:38
Olsiko kuussa vieläkään käyty ilman heitä:

https://www.nytimes.com/2019/07/23/science/moon-landing-women-apollo-11.html

Jos kristilliskonservatiivit olisivat saaneet päättää, artikkelissa mainittujen tilalla olisi ollut valkoihoisia tumpeloita, joiden laskennan tuloksena raketit olivat päätyneet minne sattuu paitsi kuuhun.

Jokin sankaritarinassa särähtää. Luulisi, että joku muukin - ihonväristä riippumatta - olisi pystynyt tekmään tarvittavat laskelmat. Laskijoita tarvittiin, eli ilman heitä lennot eivät olisi onnistuneet, mutta oliko kyse nimenoaan korvaamattomista ja ainutlaatuisista yksilöistä vai siitä, että jonkun oli kyseiset laskut tehtävä.

Ongelma ei ole niinkään yhden ihmisen älykkyys vaan riittävän monen ihmisen älykkyys. Yksi älykäs ei korvaa kymmentä älykästä. Jos kymmenen sijaan on vain yksi älykäs, ottaa se vähintään sen kymmenen kertaa pitemmän ajan suorittaa tehtävä. Tämä ainakin kuukilvan aikana ymmärrettiin Nasassa. Kelpuuttivat riveihinsä kaikki fiksut ja suorioutuivat tehtävästä noinkin nopeasti.
Ei kantsi tasapäistää, vaan valikoida viksuimpia?

Tuo on vaikea kysymys. Yleinen sivistyksen nousu on taatusti hyödyllistä yhteiskunnalle, mutta onko tieteelle tms. hyödyllistä poimia hyvät marjat? = Valikointia!
USA:ssa ja monissa muissa maissa on kouluja, jotka valitsevat lahjakkaita oppilaita. Meillä Suomessa on aika tasapaksuja kouluja. Kumpi parempi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 07:38:04
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 11, 2022, 23:14:42
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 11, 2022, 14:20:48
...Jotta ihmisten geeniperimässä olisi ihmisryhmien käyttäytymisen kannalta merkittäviä eroja, olisi näiden ihmisryhmien pitänyt eri alueilla joutua vastaamaan keskenään merkittävästi erilaisiin kysymyksiin lisääntymisen kannalta ja jo vuosituhansia, jotta käyttäytymiserot olisivat tallentuneet nimenomaan geeneihin.
Tuota, eikös näin ole tapahtunut? Aboriginaalit ovat olleet tuhansia vuosia melko erillään,  Musta Afrikka melko erillään Välimerestä?

En ole tietoinen merkittävistä eroista. Tietääkseni kaikki yhteisöt ovat kaikkialla olleet enemmän tai vähemmän patriarkaalisia uskonnollis- tai spirituaaliskonservatiivisia ts. samalla tavalla hierarkisia. Ruoka hankittu keräilemällä, viljelemällä ja metsästämällä. Ulkoinen olemus ja sosiaalinen satus ovat olleet keskeisiä parinvalintakriteereitä kaikkialla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 07:38:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 11, 2022, 23:18:19
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 10, 2022, 17:03:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 10, 2022, 16:59:38
Olsiko kuussa vieläkään käyty ilman heitä:

https://www.nytimes.com/2019/07/23/science/moon-landing-women-apollo-11.html

Jos kristilliskonservatiivit olisivat saaneet päättää, artikkelissa mainittujen tilalla olisi ollut valkoihoisia tumpeloita, joiden laskennan tuloksena raketit olivat päätyneet minne sattuu paitsi kuuhun.

Jokin sankaritarinassa särähtää. Luulisi, että joku muukin - ihonväristä riippumatta - olisi pystynyt tekmään tarvittavat laskelmat. Laskijoita tarvittiin, eli ilman heitä lennot eivät olisi onnistuneet, mutta oliko kyse nimenoaan korvaamattomista ja ainutlaatuisista yksilöistä vai siitä, että jonkun oli kyseiset laskut tehtävä.

Ongelma ei ole niinkään yhden ihmisen älykkyys vaan riittävän monen ihmisen älykkyys. Yksi älykäs ei korvaa kymmentä älykästä. Jos kymmenen sijaan on vain yksi älykäs, ottaa se vähintään sen kymmenen kertaa pitemmän ajan suorittaa tehtävä. Tämä ainakin kuukilvan aikana ymmärrettiin Nasassa. Kelpuuttivat riveihinsä kaikki fiksut ja suorioutuivat tehtävästä noinkin nopeasti.
Ei kantsi tasapäistää, vaan valikoida viksuimpia?

Tuo on vaikea kysymys. Yleinen sivistyksen nousu on taatusti hyödyllistä yhteiskunnalle, mutta onko tieteelle tms. hyödyllistä poimia hyvät marjat? = Valikointia!
USA:ssa ja monissa muissa maissa on kouluja, jotka valitsevat lahjakkaita oppilaita. Meillä Suomessa on aika tasapaksuja kouluja. Kumpi parempi?

Liittyikö tämä jotenkin viestiini?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - elokuu 12, 2022, 07:57:12
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 11, 2022, 14:20:48

Jotta ihmisten geeniperimässä olisi ihmisryhmien käyttäytymisen kannalta merkittäviä eroja, olisi näiden ihmisryhmien pitänyt eri alueilla joutua vastaamaan keskenään merkittävästi erilaisiin kysymyksiin lisääntymisen kannalta ja jo vuosituhansia, jotta käyttäytymiserot olisivat tallentuneet nimenomaan geeneihin.

Otteita tutkimuksesta:

Humans are traditionally viewed as falling into three major populations, Africans, East Asians, and Europeans, with the latter two diverging from the African ancestors ∼55,000 years ago. We sequenced Y-STR makers in Y chromosome and collected complete mtDNAs for many East Asian and European individuals to reexamine that view. Phylogenetic trees of Y-STR makers and Mt genes suggest that the Europeans interbred with East Asians until ∼41,000 years ago. On the other hand, East Asians diverged from their African acestors ∼55,000 years ago. Therefore, we suggest that the European and East Asian lineages diverged ∼41,000 years ago.

Our results suggest that the European people settled down in their territories ∼41,000 year ago, and have developed their own cultures and languages since then.

https://academic.oup.com/gbe/article/6/3/466/576141

KUVA (https://oup.silverchair-cdn.com/oup/backfile/Content_public/Journal/gbe/6/3/10.1093_gbe_evu027/1/m_evu027f4p.jpeg?Expires=1663278964&Signature=wAWl3YlkuCZdk6OaqUD9qdsbfq76MzhQ-2XEBARKK-9lzCwAuEDLf2LJ3v3f5X40ejB9esOYQP9yHKKJpvJr7yoDZ4KrII1HCrZgNbMNZIUQaM6viTLhZ~yRrFIrum5SsOqT91RfYx7iU0ss81uJ9mzz7E1paWOd4jT4hyUo17Fk-sBE5yn1bFqH14lUJ4zD6gplyFtJDFNIqVwvaUzO9m3CuqWmJtXiBNqdaumV00AETDtc2Xrz4Fr3I~SRvYSAqKFq2vWtWEUcZTtzCsu-SwASr5ShjGD4MWofbpXHhPoU7yQB9Qe970m1IEU7K2j-LgJR234ee7LFN4xWqDY7tw__&Key-Pair-Id=APKAIE5G5CRDK6RD3PGA)

Jos 55000 vuotta on ollut riittävä aika sille, että ihmisryhmät ovat eriytyneet fyysisesti toisistaan kukin parhaiten omiin ympäristöihinsä sopiviksi, aikaa ollut riittävästi myös henkisten erojen kehittymiselle.

Yksilöiden välillä kaikissa ryhmissä on paljon eroja, joten ei voida sanoa varmasti, että henkilöt A ja B eroavat henkisiltä ominaisuuksiltaan ja kyvyiltään toisistaan, koska he kuuluvat eri ryhmiin. Kun arvioidaan miljoonia ihmisiä käsittäviä ryhmiä tilastollisilla menetelmillä, eroja voidaan havaita ja mitata.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 08:04:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 12, 2022, 07:57:12
Jos 55000 vuotta on ollut riittävä aika sille, että ihmisryhmät ovat eriytyneet fyysisesti toisistaan kukin parhaiten omiin ympäristöihinsä sopiviksi, aikaa ollut riittävästi myös henkisten erojen kehittymiselle.

Mutta kun mitään painetta henkisten erojen kasvulle ei ole ollut: https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg142229.html#msg142229
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 12, 2022, 21:45:32
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 08:04:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 12, 2022, 07:57:12
Jos 55000 vuotta on ollut riittävä aika sille, että ihmisryhmät ovat eriytyneet fyysisesti toisistaan kukin parhaiten omiin ympäristöihinsä sopiviksi, aikaa ollut riittävästi myös henkisten erojen kehittymiselle.

Mutta kun mitään painetta henkisten erojen kasvulle ei ole ollut: https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg142229.html#msg142229
Miksi ei olisi painetta henkisten ominaisuuksien kasvulla, jos ihmisryhmät ovat joutuneet taistelemaan aivan erilaisten ympäristötilanteidenkin suhteen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 22:28:45
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 21:45:32
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 08:04:39
Lainaus käyttäjältä: Kopek - elokuu 12, 2022, 07:57:12
Jos 55000 vuotta on ollut riittävä aika sille, että ihmisryhmät ovat eriytyneet fyysisesti toisistaan kukin parhaiten omiin ympäristöihinsä sopiviksi, aikaa ollut riittävästi myös henkisten erojen kehittymiselle.

Mutta kun mitään painetta henkisten erojen kasvulle ei ole ollut: https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg142229.html#msg142229
Miksi ei olisi painetta henkisten ominaisuuksien kasvulla, jos ihmisryhmät ovat joutuneet taistelemaan aivan erilaisten ympäristötilanteidenkin suhteen?

Miten niin täysin erilaisten? Ainoa keskeinen eroavaisuus on nähdäkseni sääolosuhteissa, ja sen sanelema pakko tai mahdollisuus siinä, syödäänkö tuoretta ruokaa vai pakastamalla säilöttyä ruokaa. Jokaisessa ympäristössä on ollut kattaus petoeläimiä ja saaliseläimiä, jotka käyttäytyvät nekin keskenään lähes identtisesti. Piilottelevat ja hyökkäävät maaston tarjoamilla/tarjoamilta katvealueilla/katvealueilta käyttäen hampaita ja kynsiä tai massiivista voimaansa. Laiduneläimiä on löytynyt lähes kaikkialta ja ne ovat edellyttäneet häkkien ja/tai aitausten rakentamisen taitoa sekä näiden laiduneläinten ruokavalion tuntemista. Jokainen ihminen tarvitsee suojaa sään armoilta tarkoittaen, että kaikkialla on pitänyt osata joko löytää tai rakentaa jokin "asunto". Vaatteita on tarvittu keskeisesti joko sään vuoksi tai rituaaleissa, eli asusteitakin on pitänyt osata valmistaa kaikkialla. Safkansa kaikki ihmiset ovat kypsentäneet kaikkialla tulella ja säilöneet kaikkialla sokerilla ja/tai suolalla tai pakastamalla mikäli sääolosuhteet ovat sen mahdollistaneet.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 12, 2022, 23:49:06
Tropiiikissa tai sub-tropiikissa ruoan hankinta on helpompaa, kuin esim. sub-arktisella alueella. Voi vaatia enemmän älyä?
Tähän osin perustuu tuo käsitys älyn sopeutumisesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 23:57:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 23:49:06
Tropiiikissa tai sub-tropiikissa ruoan hankinta on helpompaa, kuin esim. sub-arktisella alueella. Voi vaatia enemmän älyä?
Tähän osin perustuu tuo käsitys älyn sopeutumisesta.

Emmekö me jo käsitelleet älykkyysasian vai joko unohdit siitä käymämme keskustelun?

Metsästäjäkeräilijä-aikakaudella saalieläimiä oli kaikkialla maapallolla kuin markettien hyllyillä. Ei niiden löytämiseksi tarvinnut keksiä uusia kikkoja vaan noudattaa esi-isiltä perittyjä metsästystaitoja ja tai kalastustaitoja. Ihan samalla tavalla saaliseläimet keihästä ja ansoja tottelivat oli niillä talviturkki tai ei.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - elokuu 13, 2022, 00:25:51
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 23:57:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 23:49:06
Tropiiikissa tai sub-tropiikissa ruoan hankinta on helpompaa, kuin esim. sub-arktisella alueella. Voi vaatia enemmän älyä?
Tähän osin perustuu tuo käsitys älyn sopeutumisesta.

Emmekö me jo käsitelleet älykkyysasian vai joko unohdit siitä käymämme keskustelun?
Unohditko itse Tatu Vanhasen tai Bell Curven?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - elokuu 13, 2022, 00:32:15
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 13, 2022, 00:25:51
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 12, 2022, 23:57:42
Lainaus käyttäjältä: Toope - elokuu 12, 2022, 23:49:06
Tropiiikissa tai sub-tropiikissa ruoan hankinta on helpompaa, kuin esim. sub-arktisella alueella. Voi vaatia enemmän älyä?
Tähän osin perustuu tuo käsitys älyn sopeutumisesta.

Emmekö me jo käsitelleet älykkyysasian vai joko unohdit siitä käymämme keskustelun?
Unohditko itse Tatu Vanhasen tai Bell Curven?

Liittyikö tämä jotenkin viestiini?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 05, 2022, 20:35:13
Tätä keskustelua on käyty rasismiketjussa, ja jatkan sitä täällä.

Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 05, 2022, 14:47:24
Menköön nyt tähän ketjuun, kun Suomestakin löytyy ihmisiä jotka arvottavat koillisaasialaiset (japanilaiset, korealaiset, kiinalaiset) maailman älykkäimmiksi kansoiksi. Juuri näiden kansojen takia olen alkanut mietiskelemään että mikä merkitys älykkyysosamäärällä oikeasti on, kun nämä ns. älykkäät kansat eivät saa aikaiseksi yhtikäs mitään luonnonsuojelun saralla.

Natsitkin olivat älykkäitä, mutta tekivätkö he älykkäitä tekoja? Älykkyys on kuin terävä veitsi, jolla voi tehdä niin hyvää kuin pahaakin. Väärissä käsissä se on vaarallinen. Psykopaattimurhaajakin voi olla älykäs.

Melodious Oafin koulumuistot toivat mieleen omia muistojani. Minulta ei olisi oikein pitkä matikka sujunut. Toisin sanoen en olisi ikinä läpäissyt sitä. Jos matematiikka on älykkyysmittari, olen kehitysvammainen.

Hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa asukkaat ovat pääasiassa mustaihoisia ja jossa menee huonosti. Haitia verrataan usein Taiwaniin, jossa menee paremmin.

https://www.thegardenisland.com/2022/10/04/news/haiti-at-breaking-point-as-economy-tanks-and-violence-soars/

https://www.cnbc.com/2021/03/16/2-charts-show-how-much-the-world-depends-on-taiwan-for-semiconductors.html

Taiwanilaiset saavat todennäköisesti korkeammat pisteet älykkyystesteistä. Tästä ei taida olla erimielisyyttä.

Luulen, että Taiwanin menestymisessä ja Haitin menestymättömyydessä on kyse muustakin kuin ihmisten älykkyystasosta. Tietokoneteknologian suunnitteleminen ja valmistaminen vaatii korkeasti koulutettuja ihmisiä sekä valtavasti pääomaa. Mikroprosessoritehdasta ei panna pystyyn halvalla. Ihmisten pitää olla paitsi älykkäitä ja ahkeria, myös pitkäjännitteisiä, yhteistyöhaluisia sekä sääntöihin sopeutuvia. Aasialaisissa on näitä piirteitä. Nykymaailmassa tällaisista ominaisuuksista on etua.

Aasialaiset ovat asuneet tiiviissä yhteisöissä niukkuuden keskellä niin monta tuhatta vuotta, että on kehittynyt yhteistyöhenki. On raadettu riisipelloilla ja puhallettu yhteen hiileen, jotka selvittäisiin hengissä.

Haitilaisilla on ehkä vähemmän tuon tyyppisiä ominaisuuksia. Koulutus jää vaatimattomaksi, koska sen tuloksia saadaan odottaa kauan, eikä niistä ole varmuutta. Ihmiset haluavat tuloksia heti, ja tällöin jengi voi olla parempi vaihtoehto. Johtajat haluavat tuloksen mieluummin omiin taskuihinsa kuin yhteiskunnan kehittämiseen, josta ei kuitenkaan näytä tulevan mitään. Korruptio rehottaa. Sääntöjä ei arvosteta, koska ne ovat aina jonkun muun säännöt.

Miten Haiti saataisiin nostetuksi Taiwanin kaltaiseksi vauraaksi ja menestyneeksi yhteiskunnaksi. Luulen, että se on haitilaisten itsensä tehtävä. Tai ehkä heidän yhteiskuntansa on juuri niin menestynyt kuin se voi olla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 05, 2022, 22:01:56
Haitin ja Taiwanin sisäisissä kulttuureissa lienee eroja, suurestikin.
Toiset yhteiskunnat kykenevät toimimaan yhteisen hyvän suuntaan, jotkut eivät...

Kertooko yhteiskunnan älystä, vai kulttuurin kyvyistä toimia, on hyvä kysymys. Fakta on silti se, että toiset yhteiskuntamallit toimivat toisten kustessa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2022, 20:35:13
Hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa asukkaat ovat pääasiassa mustaihoisia ja jossa menee huonosti. Haitia verrataan usein Taiwaniin, jossa menee paremmin.

Rasistipiirit (boldaukseni) varmaan ajavat omaa rasistista propagandaansa, jopa valehtelemalla.

Haitin ja Taiwanin ottaminen esimerkeiksi kertoo kyllä ennen kaikkea rasistista inttäjistä itsestään. Haitin mustaihoinen väestö tuotiin orjina saarelle. Itsenäisyyden takia langetettiin niin suuret sanktiot saarivaltiolle, että talous sakkasi aivan pohjamutiin pysyvästi *). Ulkomaiset valtiot ovat masinoineet vallankaappauksia. Jne jne jne.. Ja vertailukohdaksi sitten otetaan saarivaltio Taiwan, jossa asukkaat ovat kai saanet asua melko vapaina siinä 20 000 - 30 000 vuotta, niin kyllähän tuo valehtelulta näyttää tuo teidän touhunne.

*)
Kaikki Euroopan suurvallat ja Yhdysvallat asettivat Haitin heti sen itsenäistyttyä täydelliseen saartoon, joka jatkui useita kymmeniä vuosia. Haiti pakotettiin vuonna 1833 maksamaan entiselle siirtomaaisännälleen, Ranskalle, jättikorvaukset Ranskan menettämästä omaisuudesta, orjista. Korvausten maksaminen saattoi Haitin pysyvän velkataakan alle ja lamautti taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Haitin_historia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taiwanin_historia

Tuollainen kahden historialtaan niin erilaisen maan vertailu on hengenköyhää, tarkoitushakuista panettelua. Olette iljettäviä.

Kas kun et vertaa Taiwania esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestöön tai saamelaisiin, tai Romanian romaneihin, eli valkoihoisiin, joita on kohdeltu erittäin huonosti. Romanian romaneja jopa orjuutettiin aina jonnekin 1800-luvun puoliväliin saakka. Tai venezuelalaisiin. (Vai lasketaanko natsipiireissä heidät valkoihoisiksi?)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2022, 00:12:22
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2022, 20:35:13
Hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa asukkaat ovat pääasiassa mustaihoisia ja jossa menee huonosti. Haitia verrataan usein Taiwaniin, jossa menee paremmin.

Rasistipiirit (boldaukseni) varmaan ajavat omaa rasistista propagandaansa, jopa valehtelemalla.

Haitin ja Taiwanin ottaminen esimerkeiksi kertoo kyllä ennen kaikkea rasistista inttäjistä itsestään. Haitin mustaihoinen väestö tuotiin orjina saarelle. Itsenäisyyden takia langetettiin niin suuret sanktiot saarivaltiolle, että talous sakkasi aivan pohjamutiin pysyvästi *). Ulkomaiset valtiot ovat masinoineet vallankaappauksia. Jne jne jne.. Ja vertailukohdaksi sitten otetaan saarivaltio Taiwan, jossa asukkaat ovat kai saanet asua melko vapaina siinä 20 000 - 30 000 vuotta, niin kyllähän tuo valehtelulta näyttää tuo teidän touhunne.

Kertsin kannattaisi perustaa väitteensä Wikipediaan eikä kai-historiaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Taiwanese_indigenous_peoples

Voiko 1800-luvun olosuhteilla ja tapahtumilla perustella nykyajan korruptiota ja jengirikollisuutta. Kaikki kansat ovat kokeneett vastoinkäymisiä, ja moni on noussut kurjuudestaan.

Jos tämän hetken ongelmat johtuvat 1800-luvun ongelmista, 2200-luvun ongelmat johtuvat nyt ilmenevistä ongelmista. Haiti ei nouse koskaan vauraaksi maaksi, koska se ei ole ollut 200 vuotta aikaisemmin vauras maa. Selitys kelpaa maailman loppuun asti.

Euroopan juutalaisten omaisuus vietiin ja miljoonia juutalaisia tapettiin toisen maailmansodan aikana. Henkiin jääneet muuttivat Palestiinaan ja perustivat Israelin valtion.

Arabeja ei vainottu juutalaisten tavoin eikä tapettu järjestelmällisesti toisen maailmansodan aikana. Eikö arabien näin ollen pitäisi olla vauras vallassa oleva kansanosa Palestiinan alueella. Eikö toisen maailmansodan aikana kovia kokeneiden juutalaisten kuuluisi olla köyhempi sorrettu kansanosa, mikäli juutalaiset olisivat enää edes hengissä?

Näyttääkin olevan toisinpäin. Juutalaiset ovat varakkaampia ja kiinni vallankahvassa.

Lainaa
Kas kun et vertaa Taiwania esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestöön tai saamelaisiin, tai Romanian romaneihin, eli valkoihoisiin, joita on kohdeltu erittäin huonosti. Romanian romaneja jopa orjuutettiin aina jonnekin 1800-luvun puoliväliin saakka. Tai venezuelalaisiin. (Vai lasketaanko natsipiireissä heidät valkoihoisiksi?)

Mikä pointti olisi verrata taiwanilaisia saamelaisiin?

Verrataan mieluummin korealaisia. Heitä kohdeltiin huonosti. Oli raaka japanilaismiehitys ja sen jälkeen verinen sisällissota. Toisen maailmansodan jälkeen kahteen osaan jakautunut Korea oli yksi maailman köyhimmistä maista.

Venezuela oli aikoinaan rikkaampi maa kuin Taiwan ja Korea. Vasemmistolainen hallitsija pilasi homman niin pahasti, että Venezuelasta lähtee nykyisin ihmisiä nälkäpakolaisina muihin maihin.

Venezuela on tässä vuoden 1950 luettelossa neljäntenä Yhdysvaltojen, Sveitsin ja Uuden Seelannin jälkeen.

https://www.nationmaster.com/country-info/stats/Economy/GDP-per-capita-in-1950

Nyt sijoitus on 92.

https://ceoworld.biz/2022/03/31/economy-rankings-largest-countries-by-gdp-2022/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 07, 2022, 00:51:40
Vaikka juutalaiset kokivat aivan hirveitä julmuuksia muutaman vuoden aikana, eivät korealaiset ja juutalaiset tietääkseni ole olleet orjina monen sukupolven ajan. Jos sulla olis mitään säädyllisyyttä, vertaisit haitilaisiin semmoisia kansoihin, jotka ovat olleet monen sukupolven ajan orjina. Mutta ei, ethän sinä.

Saamelaiset ja Amerikan ja Australiankin alkuperäisväestö ovat sentään olleet alistetussa asemassa monien sukupolvien ajan, eli heidän tilanteensa edes pikkuisesti muistuttaa haitilaisten tilannetta, mutta vain pikkuisesti.

Mutta ei noissa sun rasistisesti motivoituneissa vertailuissasi kyllä mitään järkeä ole, Kopek.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - lokakuu 07, 2022, 08:09:16
Aiemminhan Afrikassa, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä kukoistivat korkeakulttuurit ja länsimaat olivat barbaarisia syrjäseutuja. Maailman rikkain ihminen oli Afrikkalainen kuningas.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/44604193-9117-47aa-806d-9e840a468a37
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 07, 2022, 10:11:27
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 00:12:22
Euroopan juutalaisten omaisuus vietiin ja miljoonia juutalaisia tapettiin toisen maailmansodan aikana. Henkiin jääneet muuttivat Palestiinaan ja perustivat Israelin valtion.

Mikä todisti edeltäneet rotuopit hölynpölyksi. Niiden mukaan juutalaiset eivät olleet kulttuuria luova ryhmä. Samoin heidän piti olla kykenemättömiä aikaansaamaan valtiomuodostelmia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 07, 2022, 10:41:55
^
Hear, hear.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 07, 2022, 11:07:03
Minua aina hämmästyttää se, että rotuopeista horisevat ovat aina yhtä autuaan tietämättömiä, miksi heidät nähdään natseina.

Lis. Sama päätee näihin uudempien aikojen uusnatseihin, jotka länkyttävät rodun tai geenien sijaan kulttuurista. Haluammeko, emmehän halua, trrrrtsäktsäk, emmehän halua tuota kulttuuria X tänne, vrt. gauheeta kun rodut sekoittuu ja valkoiset lakkaavat olemasta, vrt. ne tulee ja vie meidän naiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 07, 2022, 15:37:08
Tämä kun on rotuoppikeskustelu, ehkäpä ah niin älykkäät palstarasistit osaavat vastata, ovatko ku klux klan -määritelmän mukaan latinot, katoliset, ja vaaleat Lähi-Idän muslimit valkoihoisia? Entä naiset ja vammaiset ja homot?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2022, 16:56:21
Otsikkoon viitaten netistä löytyy kirjoituksia, joissa esitetään, että perinnöllisillä tekijöillä on yhteys oppimismenestykseen.

https://blogs.helsinki.fi/thinkmath/periman-ja-ympariston-vaikutuksesta-ajattelun-taitojen-kehittymiseen/

Miksi tällaisia asioita yleensä tutkitaan, jos on vaara, että saadaan tulos, joka ei saa pitää paikkansa, mutta jota on kuitenkin vaikea kumota.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 18:07:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 16:56:21
Otsikkoon viitaten netistä löytyy kirjoituksia, joissa esitetään, että perinnöllisillä tekijöillä on yhteys oppimismenestykseen.

Netistä löytyy kirjoituksia myös hämähäkkimiehestä.

Lainaahttps://blogs.helsinki.fi/thinkmath/

Miksi Yliopisto sinun mielestäsi tarjoaa tai tuottaa matemaattisloogisen ajattelun opetusmateriaaleja lapsille jos rotutieteellinen näkemys, että kyseiset taidot tulevat ensisijaisesti geeneistä eikä ympäristöstä, pitäisi yliopistoväen mielestä paikkansa?

LainaaMiksi tällaisia asioita yleensä tutkitaan, jos on vaara, että saadaan tulos, joka ei saa pitää paikkansa, mutta jota on kuitenkin vaikea kumota.

Miksi ei tutkittaisi? Eikös se ole hommassa ikään kuin hieman ideana, että yritetään löytää jotain paradigmasta poikkeavaa tai jotain joka toimii siemenenä myöhemmälle löydölle, joka poikkeaa paradigmasta?

Mitä tulee kumoamiseen, niin luonnollisesti mitä pahemmin kognitiivisten kykyjen kehitys on laiminlyöty kehityksen alkupäässä, sitä vaikeampi yksilön on myöhemmällä iällä kerätä, ymmärtää ja tuottaa tietoa, joka pystyisi kumoamaan uskottavasti yhtään mitään. Että sikäli huomioimasi vaara koskettaa ehkä enempi meitä maallikkoja kuin alalla ansioituneita tutkijoita.

Linkistäsi: Yhteenvetona voidaan todeta, että useimmat ajattelun taitojen tutkijoista (esim. Resnick, 1999; Higgins ym., 2005) jakavat ajatuksen, että aivoihin ja niiden kehittämiseen tulee suhtautua samalla tavoin kuin muihinkin kehon lihaksiin. Mitä enemmän ja monipuolisemmin rasitamme aivojamme, sitä vahvemmaksi ne tulevat. Kuten lihaksilla on aivoillakin ja niiden kehittymisellä varmasti yhteyttä perimäämme, mutta ilman harjoitusta perimän mahdollistama potentiaali jää kehittymättä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Olette iljettäviä.

Tuo oli osa Kertsin vastausta kirjoitukseeni, jossa esitin mm. seuraavaa:

Hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa asukkaat ovat pääasiassa mustaihoisia ja jossa menee huonosti. Haitia verrataan usein Taiwaniin, jossa menee paremmin.

Esitin mahdollisia syitä sille, miksi Taiwanilla menee paremmin kuin Haitilla. Arvelin, että kyse ei ole pelkästään älykkyyserosta vaan ympäristöllä on myös ollut merkitystä. Arvelin yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi aasialaisten pitkää perinnettä vaikeista olosuhteista ja tiiviissä yhteisöissä asumisesta, mikä on korostanut ahkeruuden, pitkäjännitteisyyden ja yhteistyön merkitystä.

Kertsiä tuntui ärsyttävän erityisesti se, että Taiwania ja Haitia ylipäätään vertaillaan, vaikka maiden historia on erilainen.

Vertaileminen ja tilastointi on yleisesti hyväksytty käytäntö. Tutkimuslaitokset ja virastot YK:sta alkaen tekevät tilastoja eri maiden taloudesta ja muistakin asioista. Vertailua näistä asioista löytyy erilaisista luetteloista kuten maat elintason mukaisessa järjestyksessä ja maat elinikäodotuksen mukaisessa järjestyksessä. Pisa-tuloksistakin on maakohtainen luettelo, jossa Suomella on ollut kunnia olla lähellä kärkeä.

Suomessa etnisiä ryhmiä ei vertailla keskenään, mutta jostakin syystä Yhdysvalloissa vertaillaan. Sieltä julkaistaan tilastoja koulutestien tuloksista etnisyys yhtenä kriteerinä. Myös rikollisuudesta ja monesta muusta asiasta on vastaavia tilastoja. 

Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 19:43:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/

Selvennätkö vielä omin sanoin, mitä johtopäätöksiä ja miksi artikkelista pitäisi vetää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2022, 20:02:16
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 19:43:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/

Selvennätkö vielä omin sanoin, mitä johtopäätöksiä ja miksi artikkelista pitäisi vetää?

Tarkoitukseni ei ollut eikä ole antaa määräystä, millaisia johtopäätöksiä artikkelista pitäisi vetää. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä.

Annoin linkin artikkeliin informatiivisessa mielessä Kertsin kirjoituksen innoittamana. Hän nimittäin manitsi orjuuden yhtenä erona Haitin ja Taiwanin historiassa.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Haitin ja Taiwanin ottaminen esimerkeiksi kertoo kyllä ennen kaikkea rasistista inttäjistä itsestään. Haitin mustaihoinen väestö tuotiin orjina saarelle.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Ja vertailukohdaksi sitten otetaan saarivaltio Taiwan, jossa asukkaat ovat kai saanet asua melko vapaina siinä 20 000 - 30 000 vuotta, niin kyllähän tuo valehtelulta näyttää tuo teidän touhunne.

Koreassa sitä vasta on oltukin orjia tai orjanomistajia.

Wikipedia: Korea had the longest unbroken chain of slavery of any society in history, spanning about 1,500 years

https://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_in_Korea

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 20:11:52
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 20:02:16
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 19:43:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/

Selvennätkö vielä omin sanoin, mitä johtopäätöksiä ja miksi artikkelista pitäisi vetää?

Tarkoitukseni ei ollut eikä ole antaa määräystä, millaisia johtopäätöksiä artikkelista pitäisi vetää. Jokainen tehkööt omat johtopäätöksensä.

Annoin linkin artikkeliin informatiivisessa mielessä Kertsin kirjoituksen innoittamana. Hän nimittäin manitsi orjuuden yhtenä erona Haitin ja Taiwanin historiassa.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Haitin ja Taiwanin ottaminen esimerkeiksi kertoo kyllä ennen kaikkea rasistista inttäjistä itsestään. Haitin mustaihoinen väestö tuotiin orjina saarelle.
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Ja vertailukohdaksi sitten otetaan saarivaltio Taiwan, jossa asukkaat ovat kai saanet asua melko vapaina siinä 20 000 - 30 000 vuotta, niin kyllähän tuo valehtelulta näyttää tuo teidän touhunne.

Koreassa sitä vasta on oltukin orjia tai orjanomistajia.

Wikipedia: Korea had the longest unbroken chain of slavery of any society in history, spanning about 1,500 years

https://en.wikipedia.org/wiki/Slavery_in_Korea

Jaa, väittikö kertsi jotain ihmisten mielipiteistä (noista lainaamistasi katkelmista asia ei käy ilmi), vai miksi sinusta oli hyvä idea linkittää meille tietoa tavisten mielipiteistä Jenkeissä? Ajattelitko, ettei sinun mielipiteesi yksin riitä osoittamaan kertsille tai muille, miten oppinut mielipiteesi on ja että tarvitset tueksesi armeijan ihmisiä, joiden mielestä myös evoluutio on uskontoa ja luomisoppi on tiedettä?

https://news.gallup.com/poll/261680/americans-believe-creationism.aspx
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2022, 20:27:07
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 20:11:52

Jaa, väittikö kertsi jotain ihmisten mielipiteistä (noista lainaamistasi katkelmista asia ei käy ilmi), vai miksi sinusta oli hyvä idea linkittää meille tietoa tavisten mielipiteistä Jenkeissä? Ajattelitko, ettei sinun mielipiteesi yksin riitä osoittamaan kertsille tai muille, miten oppinut mielipiteesi on ja että tarvitset tueksesi armeijan ihmisiä, joiden mielestä myös evoluutio on uskontoa ja luomisoppi on tiedettä?

https://news.gallup.com/poll/261680/americans-believe-creationism.aspx

Miksi -:)laurista on hyvä idea kysellä muiden kirjoittajien motivaatioista ja arvella niitä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 20:40:02
^
Kahdesta syystä. Ensinnäkään en ymmärrä, miten tänne roudaamasi kysymäni materiaali liittyy käytyyn keskusteluun ja toisekseen sinä et koskaan suostu sitä yhteyttä muille avaamaan. Eli kuten varmasti huomaat, että jos ei ole kanssasi jo alun perinkin samaa mieltä, jää jäljelle vain pään pitäminen kiinni tai motivaatioittesi arvailu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 07, 2022, 21:18:16
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 19:43:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/

Selvennätkö vielä omin sanoin, mitä johtopäätöksiä ja miksi artikkelista pitäisi vetää?
Korealaiset menestyivät, haitilaiset loivat Afrikkaa? Yllättääkö ketään?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 21:24:03
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 07, 2022, 21:18:16
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 19:43:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/

Selvennätkö vielä omin sanoin, mitä johtopäätöksiä ja miksi artikkelista pitäisi vetää?
Korealaiset menestyivät, haitilaiset loivat Afrikkaa? Yllättääkö ketään?

Mitä tekemistä tällä on viestini kanssa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 07, 2022, 21:25:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15

Tuo oli osa Kertsin vastausta kirjoitukseeni, jossa esitin mm. seuraavaa:

Hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa asukkaat ovat pääasiassa mustaihoisia ja jossa menee huonosti. Haitia verrataan usein Taiwaniin, jossa menee paremmin.

Esitin mahdollisia syitä sille, miksi Taiwanilla menee paremmin kuin Haitilla. Arvelin, että kyse ei ole pelkästään älykkyyserosta vaan ympäristöllä on myös ollut merkitystä. Arvelin yhdeksi vaikuttavaksi tekijäksi aasialaisten pitkää perinnettä vaikeista olosuhteista ja tiiviissä yhteisöissä asumisesta, mikä on korostanut ahkeruuden, pitkäjännitteisyyden ja yhteistyön merkitystä...
Homogeeninen kulttuuri luo parempaa, kuin sekava heterogeeninen (ja monikulttuuri), koska kykenee paremmin yhteistyöhön. Etelä-Korea tai Taiwan kykenivät toimimaan yhteisönä, koska ei ole suuria kulttuurieroja/kulttuurisia ristiriitoja. Monikulttuuri juuri rikkoo tuota harmoniaa (Libanon, Jugoslavia).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 07, 2022, 21:40:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 19:25:15
Artikkeli orjuuden vaikutuksesta nykypäivän mustaihoisiin Yhdysvalloissa:

https://www.pewresearch.org/fact-tank/2019/06/17/most-americans-say-the-legacy-of-slavery-still-affects-black-people-in-the-u-s-today/

Ilmeisesti on tehty kyselytutkimus (https://www.pewresearch.org/social-trends/2019/04/09/race-in-america-2019/) ihmisten mielipiteistä tiettyissä kysymyksissä ja vastaajien taustoista on otettu muuttujiksi ainakin ilmoitettu puoluekannatus ilmoitettu etninen tausta.

Se ei siis ole mikään artikkeli orjuuden vaikutuksesta vaan PEW:n artikkeli heidän tuottamastaan kyselytutkimuksesta siinä viitekehyksessä että edustajainhuoneen komitea oli tuolloin (2019) järjestämässä istunnon (https://apnews.com/article/ta-nehisi-coates-slavery-movies-politics-entertainment-461a171095b54709b12e0e6bd0f80b95) tai kuulemistilaisuuden, joka aiheena oli toimet orjuuden haittavaikutusten korjaaminen tai "hyvitstoimet" niin kuin siellä on tapana sanoa myös alueen alkuperäiskansojen kohdalla.

"Reparations" on terminä mielenkiintoinen sikäli, että sitä käytetään myös sopimusrikkomusten hyvittämisestä rahalla. Ihmettelen, ettei sillä ole huonompi kaiku sillä suunnalla, kun juuri näinhän tehtiin. Rikottiin sopimuksia ja sitten hyviteltiin jollakin.

Varsinainen pointtini kai on se, että tässä on kyse jenkkejen sisäpolitiikasta ja demokraateista ja republikaaneista eikä juuri lainkaan orjuudesta tai sen vaikutuksista.

Tuoreempi PEW:n tutkimus ainakin otsikkotasolla kehystää sisältönsä niin, että amerikkalaiset ovat melko jakautuneita siinä, koetaanko että rotu- ja tasa-arvokysymysten entisestään voimistunut esilläpitäminen parantaa mustien elämänlaatua tai johtaa tasa-arvoa parantaviin uudistuksiin: https://www.pewresearch.org/social-trends/2020/10/06/amid-national-reckoning-americans-divided-on-whether-increased-focus-on-race-will-lead-to-major-policy-change/

Havainto oli että mustien keskuudessa niiden osuus jotka uskovat että tällainen auttaa oli kasvanut vuodesta 2019 kun taas valkoisten keskuudessa oli pysynyt melko samana.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - lokakuu 07, 2022, 21:53:29
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 16:56:21
Otsikkoon viitaten netistä löytyy kirjoituksia, joissa esitetään, että perinnöllisillä tekijöillä on yhteys oppimismenestykseen.

https://blogs.helsinki.fi/thinkmath/periman-ja-ympariston-vaikutuksesta-ajattelun-taitojen-kehittymiseen/

Miksi tällaisia asioita yleensä tutkitaan, jos on vaara, että saadaan tulos, joka ei saa pitää paikkansa, mutta jota on kuitenkin vaikea kumota.

Oletan, että

1) Älykkyys on ainakin osittain geneettisesti perinnöllistä

2) Älykkyyden kehitykseen vaikuttavat myös ympäristötekijät

3) Kaikki kansat ovat älykkyyden suhteen heterogeenisia

4) Käytössä olevat älykkyystestit mittaavat osittain asioita, joita voi myös oppia

Tästä seuraa väkisin, että eri väestöryhmien välille syntyy valikoivan muuttoliikkeen, valikoivan syntyvyyden ja valikoivan kuolleisuuden vuoksi eroja. Nämä erot voivat muuttua hyvinkin nopeasti – yhdenkin sukupolven aikana – jos noissa kolmessa valikoivuudessa tapahtuu muutoksia. Lisäksi eroja aiheuttavat erilaiset kasvuolosuhteet, sillä mikään tutkimus ei väitä, että älykkyys olisi kokonaan perinnöllistä. Koulutuksellakin on vaikutuksensa.

Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta.

https://www.soininvaara.fi/2007/12/28/viela-kerran-kansakuntien-lahjakkuuseroista/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 07, 2022, 21:55:53
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 20:40:02
^
Kahdesta syystä. Ensinnäkään en ymmärrä, miten tänne roudaamasi kysymäni materiaali liittyy käytyyn keskusteluun ja toisekseen sinä et koskaan suostu sitä yhteyttä muille avaamaan.

Motivaatiota ja yhteyttä ei välttämättä ole.

Olen saanut Kertsin kirjoituksista sen käsityksen, että hän pitää 200-300 vuotta sitten harjoitettua tietyn kansanryhmän orjuuttamista jossakin määrin selittävänä tekijä sille, miten kyseinen kansanryhmä nykyisin menestyy. En väitä, että Kertsi olisi kirjoittanut noin. Kerron vain, millaisen käsityksen olen hänen teksteistään saanut. Voihan käsitykseni olla vääräkin.

Kirjoitin Googleen muutaman sanan, joilla pyrin löytämään kirjoituksen, jossa käsitellään orjuuden vaikutusta nykypäivän ihmisiin. Löytyi linkittämäni "pew" -raportti. Vilkaisin sitä vain hyvin pinnallisesti. En edes lukenut läpi. Näin ollen linkin antaminen tuohon artikkeliin kertoo korkeintaan laiskuudestani perehtyä asiaan. Jos päähänpisto on motiivini, niin olkoon se. Mitään muuta motiivia en ainakaan itse tiedosta.

En ole luonteeltani shakipelaaja, jonka jokainen siirto on harkittu ja mietitty. Olen enemmänkin huitoja, joka ei itsekään tiedä, mitä huitoo.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 22:08:16
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 21:55:53
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 20:40:02
^
Kahdesta syystä. Ensinnäkään en ymmärrä, miten tänne roudaamasi kysymäni materiaali liittyy käytyyn keskusteluun ja toisekseen sinä et koskaan suostu sitä yhteyttä muille avaamaan.

Motivaatiota ja yhteyttä ei välttämättä ole.

Olen saanut Kertsin kirjoituksista sen käsityksen, että hän pitää 200-300 vuotta sitten harjoitettua tietyn kansanryhmän orjuuttamista jossakin määrin selittävänä tekijä sille, miten kyseinen kansanryhmä nykyisin menestyy. En väitä, että Kertsi olisi kirjoittanut noin. Kerron vain, millaisen käsityksen olen hänen teksteistään saanut. Voihan käsitykseni olla vääräkin.

Kirjoitin Googleen muutaman sanan, joilla pyrin löytämään kirjoituksen, jossa käsitellään orjuuden vaikutusta nykypäivän ihmisiin. Löytyi linkittämäni "pew" -raportti. Vilkaisin sitä vain hyvin pinnallisesti. En edes lukenut läpi. Näin ollen linkin antaminen tuohon artikkeliin kertoo korkeintaan laiskuudestani perehtyä asiaan. Jos päähänpisto on motiivini, niin olkoon se. Mitään muuta motiivia en ainakaan itse tiedosta.

En ole luonteeltani shakipelaaja, jonka jokainen siirto on harkittu ja mietitty. Olen enemmänkin huitoja, joka ei itsekään tiedä, mitä huitoo.

Joo siltä tämä tosiaan hieman vaikuttaa, ettei touhussasi ole mitään tolkkua.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 07, 2022, 22:08:59
Täysin subjektiviisesti sillä pohjalla mitä olen USA:ssa itse asunut ja reissaillut: Kyllä sillä tuntuisi joku vaikutus olevan.

Usein puhutaan termillä "orjuuden vaikutukset". Mutta kyse ei kuitenkaan ole kovin vanhasta asiasta, jos katsoo kansalaisoikeusliikettä ja sitä, minkäalainen asenneilmapiiri on ollut Yhdysvalloissa vielä 1900-luvun puolivälissä.

Jo vähän kulunut anekdootti on, että Berliinin olympialaisissa hyvin menestynyttä Jessie Owensia Hitler kyllä onnitteli mutta oman maan presidentti ei. Silloin mustat artistit kulkivat keikkapaikoille takaovista tai keittiön kautta, koska monesti asiakkaina sinne ei olisi ollut mitään asiaa. Sama juttu koulutuksen ja monen muun jutun suhteen.

En ymmärrä miksi olennaista olisi vain orjuus.

Koko jutulla viitataan myös sisällissodan jättämään katkeruuteen ja sellaiseen suhtautumiseen, jossa mustia nyt ei vain nähty oikein täysimääräisesti ihmisinä. Tällainen pitkä perintö kaikkine kerroksineen ja kerrostuneine vaikutuksineen ei häviä tai tule tyhjäksi hetkessä. Orjuus ja ihmisten pakkosiirrot ovat vain keskeinen pohjatason juttu siellä taustalla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 07, 2022, 22:22:01
Jos suomalaisilta kysyttäisiin, uskotko että sisällissotaa on Suomessa käsitelty niin, ettei se enää vaikuta yhteiskuntaan, ja tästä kyselytutkimuksesta tehtäisiin artikkeli, jossa kuvannettaisiin vastauksia sen perustella, ilmoittivatko vastaajat kannattavnsa PS:ää vai vasemmistoliittoa, olisiko tämä sama asia kuin jokin reportaasi tai tutkimus siitä, mitä tällaiset vaikutukset suomalaisessa nyky-yhteiskuntassa todella ovat? 

Tietyllä tapaa sekin kertoo jotain, jos jonkun puolueen kannattajat ajattelevat että ei näy ja toisen että kyllä näkyy. Mutta tästä on aika pitkä matka siihen, kummat ovat oikeassa vai onko totuus kumpaakaan näistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 23:14:42
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 07, 2022, 21:53:29
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 07, 2022, 16:56:21
Otsikkoon viitaten netistä löytyy kirjoituksia, joissa esitetään, että perinnöllisillä tekijöillä on yhteys oppimismenestykseen.

https://blogs.helsinki.fi/thinkmath/periman-ja-ympariston-vaikutuksesta-ajattelun-taitojen-kehittymiseen/

Miksi tällaisia asioita yleensä tutkitaan, jos on vaara, että saadaan tulos, joka ei saa pitää paikkansa, mutta jota on kuitenkin vaikea kumota.

Oletan, että

1) Älykkyys on ainakin osittain geneettisesti perinnöllistä

2) Älykkyyden kehitykseen vaikuttavat myös ympäristötekijät

3) Kaikki kansat ovat älykkyyden suhteen heterogeenisia

4) Käytössä olevat älykkyystestit mittaavat osittain asioita, joita voi myös oppia

Tästä seuraa väkisin, että eri väestöryhmien välille syntyy valikoivan muuttoliikkeen, valikoivan syntyvyyden ja valikoivan kuolleisuuden vuoksi eroja. Nämä erot voivat muuttua hyvinkin nopeasti – yhdenkin sukupolven aikana – jos noissa kolmessa valikoivuudessa tapahtuu muutoksia. Lisäksi eroja aiheuttavat erilaiset kasvuolosuhteet, sillä mikään tutkimus ei väitä, että älykkyys olisi kokonaan perinnöllistä. Koulutuksellakin on vaikutuksensa.

Kansakuntien välisiä eroja eivät synnytä niinkään rodut kuin yhteiskunnalliset olosuhteet, jotka joko suosivat tai eivät suosi lahjakkuutta.

https://www.soininvaara.fi/2007/12/28/viela-kerran-kansakuntien-lahjakkuuseroista/

Mielenkiintoisinta asiassa on mielestäni se, että mahdollisesti 100% älykkyydestä on geneettistä ja että kaikki ihmiset käyttävät ajatteluunsa kaiken tuon 100%. Keskeinen ongelma koskee vain sitä, kuinka kaikki tuo 100% saadaan toimimaan tavalla, jonka tunnistamme älykkääksi.

Olen itse hyvinkin myötämielinen tälle näkökulmalle. Kun ajatteluun vaikuttavia soluja on ehkä noin biljoona (100 miljardia hermosolua ja kymmenkertainen määrä tuki- eli gliasoluja (https://www.biomag.hus.fi/braincourse/L2.html)), voi olla melko mahdoton sanoa, onko niiden tuottama päätelmä pohjimmiltaan yleisälykäs päätelmä vai adaptaatioiden tulos, sillä adaptaatioiden tuloksenakin päätelmän muodostamiseen osallistuu kaiketi niin paljon aivosoluja, että kaikille pienimmillekin nyansseille löytyy varmasti ihan oma solu, joka ottaa kyseisen seikan huomioon. Tämä lähestymistapa viehättää itseäni senkin vuoksi, että kokemukseni mukaan ihmiset eivät ryhdy olemaan samaa mieltä sellaisten ajatusten kanssa, joiden periaatteiden kanssa he eivät ole olleet jo alun perinkin samaa mieltä. Mikään "logiikka" kun ei tunnu koskaan kelpaavan. Eli ikään kuin älykkäät päätelmät eivät olisi yleisälykkyyttä vaan tosiaan jotenkin kunkin päättelijän päättelemiseen sisään kirjoitettu tuottamaan vain ja ainoastaan tietyntyyppisiä päätelmiä.

Tosin isompi ongelma lienee kuitenkin se, että meillä ei ole tiedossa edes valistunutta arvausta siitä, miten ajattelu pohjimmiltaan syntyy. Eli kovinkaan erehtymätöntä tietoa emme mahdollisesti kykene ajattelusta puhumattakaan älykkäästä ajattelusta tuottamaan, sillä toistaiseksi emme kykene tutkimaan itse prosessia vaan ainoastaan sen lopputuotteita. Toki voi olla, että siinä vaiheessa kun löydämme prosessin keskeiset tekijät, älykkään ajattelun sijoittaminen siihen on pelkkä muodollisuus, mutta on myös mahdollista, että prosessin tunteminen paljasta siitä jotain sellaista, jota emme ole ottaneet huomioon, mutta joka on keskeistä koko konseptissa ja muuttaa ajattelutapaamme älykkyyteen merkittävästi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 07, 2022, 23:27:02
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 07, 2022, 22:08:59
...En ymmärrä miksi olennaista olisi vain orjuus.

Koko jutulla viitataan myös sisällissodan jättämään katkeruuteen ja sellaiseen suhtautumiseen, jossa mustia nyt ei vain nähty oikein täysimääräisesti ihmisinä. Tällainen pitkä perintö kaikkine kerroksineen ja kerrostuneine vaikutuksineen ei häviä tai tule tyhjäksi hetkessä. Orjuus ja ihmisten pakkosiirrot ovat vain keskeinen pohjatason juttu siellä taustalla.
Eivät myöskään vaikuta enää. Ei meilläkään 1918-sodan vaikutus vaikuta. Ei Yhdysvalloissakaan orjuushistoria enää vaikuta (suuresti). Ihmisryhmien asenteissa on eroja. Sama kysymys kuin siinä, miksi juutalaiset usein sopeutuvat ja romanit eivät sopeudu. Kyse on kulttuurista ja sen asenteista. Juutalaiset arvostavat koulutusta ja sivistystä. Romanit arvostavat valtayhteiskunnasta eriytymistä. Siksi juutalaisilla on nobeleja, romaneilla ei.

Mustien kulttuuri USA:ssa on myös osin eriytymistä marginaalikulttuuriin, mutta ei kovin menestyksellistä. Valkoisuutta (sen piirteitä) halveksutaan. Vähän samaa, mitä islamilaiset kulttuurit tekevät? Ajetaan itseään marginaaliin ja sitten syytetään muita rassismista tms... Mutta jos aasialaiset/juutalaiset eivät ajaudu "syrjityksi vähemmistöksi", onko syy yhteiskunnan, vaiko ryhmän oman valinnan?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - lokakuu 08, 2022, 07:10:58
Sosiaalisen aseman ylisukupolvisuuden pääasiallinen mekanismi näyttää olevan se, että lapset omaksuvat niin huono-osaisuuteen kuin hyväosaisuuteen liittyviä ominaisuuksia eli arvoja, asenteita ja tottumuksia lapsuudenperheessään, ja nämä ominaisuudet johtavat sosiaalisen aseman ylisukupolvisuuteen. 
https://www.verkkouutiset.fi/a/koyhyys-ei-ole-ylisukupolvisen-huono-osaisuuden-taustalla-62438/#4260540c

Ylisukupolvinen trauma voi yltää neljänteen polveen asti
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/12/ylisukupolvinen-trauma-voi-yltaa-neljanteen-polveen-asti
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 08, 2022, 10:21:50
(https://i.media.fi/incoming/img2301598/wvs4ji/alternates/FREE_960/1476740.jpg)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 08, 2022, 10:45:29
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 08, 2022, 07:10:58
Sosiaalisen aseman ylisukupolvisuuden pääasiallinen mekanismi näyttää olevan se, että lapset omaksuvat niin huono-osaisuuteen kuin hyväosaisuuteen liittyviä ominaisuuksia eli arvoja, asenteita ja tottumuksia lapsuudenperheessään, ja nämä ominaisuudet johtavat sosiaalisen aseman ylisukupolvisuuteen. 
https://www.verkkouutiset.fi/a/koyhyys-ei-ole-ylisukupolvisen-huono-osaisuuden-taustalla-62438/#4260540c

Ylisukupolvinen trauma voi yltää neljänteen polveen asti
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/12/ylisukupolvinen-trauma-voi-yltaa-neljanteen-polveen-asti

Tuosta voi päätellä, että luokkaromahduksen kokeneella suvulla on pari (?) sukupolvea aikaa yrittää palauttaa menetetty asema tai osa siitä. Sen jälkeen henkiset eväät on syöty eikä menneestä ole enää apua.

Onko myös toisin päin? Onko luokkanousun kokeneella suvulla vaara romahtaa takaisin sinne, mistä on lähdetty, kun vanhat arvot kummittelevat taustalla?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - lokakuu 08, 2022, 10:51:31
Mikäs kohtalo on sellaisella, jonka vanhemmat tai näiden suvut on selvästikin eri yhteiskuntaluokasta peräisin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 11:38:02
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 23:14:42
Mielenkiintoisinta asiassa on mielestäni se, että mahdollisesti 100% älykkyydestä on geneettistä ja että kaikki ihmiset käyttävät ajatteluunsa kaiken tuon 100%. Keskeinen ongelma koskee vain sitä, kuinka kaikki tuo 100% saadaan toimimaan tavalla, jonka tunnistamme älykkääksi.

Koko viestin hahmotelmassa saattaa olla jotain hyvin osuvaa, mutta en oikein saa siitä kiinni.

Omat ajatukset liikkuvat sellaisella tasolla, että ihmisen kogniitiivisia kykyjä on tosi vaikea arvioida. Aivoissa ja ruumiissa on periaatteessa resursseja vaikka mihin, ja kyse on pitkälti siitä, miten ne saadaan valjastettua ja näkymään jossakin ja kehitettyä ja hyödynnettyä.

Jos katsotaan vaikka jotain varhaisia hominideja, jotka olivat ruumiiltaan pienikokoisia ja aivot olivat aika paljon pienemmät, voi helposti päätyä sellaiseen, että nehän olivat aivan järisyttävän typeriä ja alkeellisia meihin verrattuna. Työkalut olivat vain jotain tietynlaista kiveä ja niin pois päin.

Kuitenkin nekin ovat Afrikasta lähteneet ja pystyneet sopeutumaan täysin erilaisiin oloihin, paljon kylmempään ja ihan erilaisiin eläimiin. Sieltä löytyy jonkun vanhaksi eläneen yksilön kallo, jolla ei ollut enää pitkään aikaan ollut hampaita, jolloin todennäköistä on, että joku muu on pureskellut sille ruuan valmiiksi.

Tossa on jotenkin sellainen ongelma että millä me arvioidaan sitä. Mihin me verrataan ja mitä me pidetään merkkinä älykkyydestä.

Maalitolpat on helppo asettaa niin, että siinä lähtöoletukset määrittävät jotain porukkaa tyhmemmäksi ja kaikki viittaa vain siihen.

Tai vaikka että miehet ovat älykkäämpiä koska he ovat olleet niin paljon edustettuina politiikassa ja tieteissä ja taiteissa ja ties missä. Jos katsotaan sitä, että miten on mennyt planeetan ja sen ekologian kanssa tai miten paljon on konflikteja ynnä muuta, voi päätyä siihen että tämä koko touhu onkin ollut hirvittävän typerää ja nimenomaan ei älykästä.

Mikä johtaa sellaiseen että ei enää nähdä sitä, mikä siinä kuitenkin on ollut hyvää ja älykästä. Tai siihen että nimenomaan ja vain se on tai voi olla älykästä.

Tosi vaikea vaan päästä mihinkään täysin yleiseen perspektiiviin.


Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 08, 2022, 14:16:50
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 11:38:02
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 23:14:42
Mielenkiintoisinta asiassa on mielestäni se, että mahdollisesti 100% älykkyydestä on geneettistä ja että kaikki ihmiset käyttävät ajatteluunsa kaiken tuon 100%. Keskeinen ongelma koskee vain sitä, kuinka kaikki tuo 100% saadaan toimimaan tavalla, jonka tunnistamme älykkääksi.

Koko viestin hahmotelmassa saattaa olla jotain hyvin osuvaa, mutta en oikein saa siitä kiinni.

Muu osa viestistäni käsitteli ajatusta, että koska toisten ihmisten pään kääntäminen asiassa kuin asiassa on enemmän tai vähemmän mahdotonta, kuten olen antanut itseni ymmärtää mm. kognitiivisen psykoterapiankin parhaimmillaankin varsin heikosta ennusteesta, on mielestäni helpompi uskoa, että kaikki mahdolliset päätelmät, mihin kukin yksilö voi päätyä, ovat kirjoitettu hyvin pitkälle kunkin yksilön aivoihin valmiiksi sen sijaan, että aivot olisivat yleisälylaite, joka taipuu oikeissa olosuhteissa millaisiin päätelmiin tahansa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 15:26:06
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 08, 2022, 14:16:50
Muu osa viestistäni käsitteli ajatusta, että koska toisten ihmisten pään kääntäminen asiassa kuin asiassa on enemmän tai vähemmän mahdotonta, kuten olen antanut itseni ymmärtää mm. kognitiivisen psykoterapiankin parhaimmillaankin varsin heikosta ennusteesta, on mielestäni helpompi uskoa, että kaikki mahdolliset päätelmät, mihin kukin yksilö voi päätyä, ovat kirjoitettu hyvin pitkälle kunkin yksilön aivoihin valmiiksi sen sijaan, että aivot olisivat yleisälylaite, joka taipuu oikeissa olosuhteissa millaisiin päätelmiin tahansa.

Ahaa.

Mun käsitys on että kognitiivisessa psykoterapiassa ihminen itse hahmotelee mitä sillä on ne ongelmat tai mihin haluaisi muutosta. Joku tällainen tarvitaan siihen taustalle, jotta se voi toimia ja onnistua. Sitten terapiassa tarjotaan jotakin tietoja ja työkaluja, mutta terapeutti ei "ratkaise" asioita asiakkaan puolesta, vaan aika yleisesti ne jutut ratkeaa, jos ne ratkeaa, vähän niin että asiakas itse kuvittelee tai kokee kuitenkin sen, miltä se sitten näyttäisi jos tämä ongelmaksi koettu olisikin ratkennut.

Siinä kai usein olis tarkoitus muuttaa jotain aika syvään juurtuneita toimintamalleja tai niin kuin... lähtöajatus on että ihmisen elämässä ei joku nyt vain toimi ja siihen haluttaisiin joku muutos.

Luulen että tämä on oikeasti aika vaikeaa, ja moni hakee psykoterapiasta apua tavallaan tosi pitkälle mennesseen huonoon oloon ja huonoon pärjäämiseen. Itse asiassa se, että terapia ja sen ohella tapahtuva oma työstäminen ja työskentely tuottaisi kestävää muutosta, jo itsessään vaatii huomattavan korkeaa toimintakykyä ja kykyä käsitellä ja kohdata asioita.

Silloin kun ihminen on heikoilla ja hommat ei toimi, yleensä tällaista ei kauheasti ole.

Voisiko joku tällainen selittää huonoja tuloksia? Siis että sinne mennään tavallaan "väärässä vaiheessa" ja siitä välistä puuttuu jotakin muita askeleita joissa homman nimi olisikin joku ihan muu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 08, 2022, 15:40:21
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 15:26:06
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 08, 2022, 14:16:50
Muu osa viestistäni käsitteli ajatusta, että koska toisten ihmisten pään kääntäminen asiassa kuin asiassa on enemmän tai vähemmän mahdotonta, kuten olen antanut itseni ymmärtää mm. kognitiivisen psykoterapiankin parhaimmillaankin varsin heikosta ennusteesta, on mielestäni helpompi uskoa, että kaikki mahdolliset päätelmät, mihin kukin yksilö voi päätyä, ovat kirjoitettu hyvin pitkälle kunkin yksilön aivoihin valmiiksi sen sijaan, että aivot olisivat yleisälylaite, joka taipuu oikeissa olosuhteissa millaisiin päätelmiin tahansa.

Ahaa.

Mun käsitys on että kognitiivisessa psykoterapiassa ihminen itse hahmotelee mitä sillä on ne ongelmat tai mihin haluaisi muutosta. Joku tällainen tarvitaan siihen taustalle, jotta se voi toimia ja onnistua. Sitten terapiassa tarjotaan jotakin tietoja ja työkaluja, mutta terapeutti ei "ratkaise" asioita asiakkaan puolesta, vaan aika yleisesti ne jutut ratkeaa, jos ne ratkeaa, vähän niin että asiakas itse kuvittelee tai kokee kuitenkin sen, miltä se sitten näyttäisi jos tämä ongelmaksi koettu olisikin ratkennut.

Siinä kai usein olis tarkoitus muuttaa jotain aika syvään juurtuneita toimintamalleja tai niin kuin... lähtöajatus on että ihmisen elämässä ei joku nyt vain toimi ja siihen haluttaisiin joku muutos.

Luulen että tämä on oikeasti aika vaikeaa, ja moni hakee psykoterapiasta apua tavallaan tosi pitkälle mennesseen huonoon oloon ja huonoon pärjäämiseen. Itse asiassa se, että terapia ja sen ohella tapahtuva oma työstäminen ja työskentely tuottaisi kestävää muutosta, jo itsessään vaatii huomattavan korkeaa toimintakykyä ja kykyä käsitellä ja kohdata asioita.

Silloin kun ihminen on heikoilla ja hommat ei toimi, yleensä tällaista ei kauheasti ole.

Voisiko joku tällainen selittää huonoja tuloksia? Siis että sinne mennään tavallaan "väärässä vaiheessa" ja siitä välistä puuttuu jotakin muita askeleita joissa homman nimi olisikin joku ihan muu.

No siis kyse on minulla enempi lopputuotteessa kuin niiden lähteestä. Kognitiivisessa psykoterapiassa ollaan jo kauan sitten luovuttu ajatuksesta, että väärät ajatukset korvattaisiin oikeilla ajatuksilla. Sen sijaan tarjotaan tosiaan ajattelun "työkaluja" tms, joiden avulla ongelmien kanssa eläminen muuttuu helpommaksi. Jo tämä antaa mielestäni ymmärtää, että väärät ajatukset/päätelmät ovat aivoissa jo valmiina ts. "kovakoodattu" niitä kun ei varsinaisesti voi muuttaa edes parhaalla mahdollisella ajattelua tutkivalla asiantuntijatiedolla.

Mutta joo tuosta mitä kysyt niin kuulostaa minusta varsin uskottavalta, että paljon on kiinni mielentilasta paljonko pystyy ammattilaisen kanssa yhdessä löydettyjä työkaluja omaksumaan, joiden määrää tai laatua mielestäni kyllä voi rajata myös geenit, eli millaisia sovelluksia käyttöjärjestelmä tukee; voi löytyä "erinomainen" työkalu, mutta sen omaksuminen hyötykäytön asteelle asti voi olla mahdotonta potilaalle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:52:09
^
LainaaKognitiivisessa psykoterapiassa ollaan jo kauan sitten luovuttu ajatuksesta, että väärät ajatukset korvattaisiin oikeilla ajatuksilla.

??

Itse olen siinä uskossa/luulossa, että kognitiivisessa psykoterapiassa ei korvata ajatuksia, vaan pikemminkin niitä haitallisia ja esim. masennusta ylläpitäviä tulkintoja asioista, joita ihminen automaattisesti tekee, ja jotka (tulkinnat) sitten aiheuttavat pahaa oloa. Tulkinnat ovat usein tiedostamattomia ja automaattisia, ja ne pyritään kyseenalaistamaan terapiassa, ja niille etsitään evidenssiä ja vastaevidenssiä.

Esimerkiksi jos joku sanoo, että Onpa sulla kaunis hame tänään, ihminen voi tulkita sen niin, että toinen on sitä mieltä, että yleensä käytän rytkyjä, tai niin, että olen ruma, tai niin, että tuo kritisoi rahankäyttöäni tai tuo haluaa vain pöksyihini, eikä oikeasti välitä minusta... jne - sen sijaan, että tulkitsisi sen esim. kohteliaisuutena tai flirttinä, jolla on tarkoitus tuottaa hyvää mieltä.
(Vrt. Beck, Cognitive psychotherapy. Esimerkki omasta päästäni.)

Mutta tämä tulkintojen muokkaaminen toimivammaksi, onko tästä luovuttu nykyään?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:56:09
Lauri:
Lainaaväärät ajatukset/päätelmät ovat aivoissa jo valmiina ts. "kovakoodattu" niitä kun ei varsinaisesti voi muuttaa edes parhaalla mahdollisella ajattelua tutkivalla asiantuntijatiedolla.

Täh? Pikemminkin tapa muodostaa ajatuksia, tapa vetää johtopäätöksiä, tapa havainnoida maailmaa ja tyypilliset virheelliset biasit - eli tiedonkäsittelyaparaatti ja sen rakentuminen - on kovakoodattu, ei ajatusten sisältö. Korjattu typo.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:59:31
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 11:38:02Tai vaikka että miehet ovat älykkäämpiä koska he ovat olleet niin paljon edustettuina politiikassa ja tieteissä ja taiteissa ja ties missä. Jos katsotaan sitä, että miten on mennyt planeetan ja sen ekologian kanssa tai miten paljon on konflikteja ynnä muuta, voi päätyä siihen että tämä koko touhu onkin ollut hirvittävän typerää ja nimenomaan ei älykästä.

Viisaus ja älykkyys eivät ole sama asia. Viisautta on tehdä semmoisia asioita, joista seuraa hyvää itselle ja/tai muille ihmisille. Millä sanalla kuvattaisiin viisauden vastakohtaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 08, 2022, 16:02:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:52:09
^
LainaaKognitiivisessa psykoterapiassa ollaan jo kauan sitten luovuttu ajatuksesta, että väärät ajatukset korvattaisiin oikeilla ajatuksilla.

??

Itse olen siinä uskossa/luulossa, että kognitiivisessa psykoterapiassa ei korvata ajatuksia, vaan pikemminkin niitä haitallisia ja esim. masennusta ylläpitäviä tulkintoja asioista, joita ihminen automaattisesti tekee, ja jotka (tulkinnat) sitten aiheuttavat pahaa oloa. Tulkinnat ovat usein tiedostamattomia ja automaattisia, ja ne pyritään kyseenalaistamaan terapiassa, ja niille etsitään evidenssiä ja vastaevidenssiä.

Esimerkiksi jos joku sanoo, että Onpa sulla kaunis hame tänään, ihminen voi tulkita sen niin, että toinen on sitä mieltä, että yleensä käytän rytkyjä, tai niin, että olen ruma, tai niin, että tuo kritisoi rahankäyttöäni tai tuo haluaa vain pöksyihini, eikä oikeasti välitä minusta... jne - sen sijaan, että tulkitsisi sen esim. kohteliaisuutena tai flirttinä, jolla on tarkoitus tuottaa hyvää mieltä.
(Vrt. Beck, Cognitive psychotherapy. Esimerkki omasta päästäni.)

Eivätkö tulkinnat ole ajatuksia?


Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:52:09Mutta tämä tulkintojen muokkaaminen toimivammaksi, onko tästä luovuttu nykyään?

En ole täysin kärryillä terminologiasta mutta olen tosiaan käsityksestä, että luutuneita tulkintoja ei muuteta vaan työstetään niiden rinnalle kehittävämpiä tulkintoja, jotta ongelmallisten tulkintojen vallatessa mieli, pulpahtaisi mieleen äkkiä myös ulospääsy niistä.


Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:56:09
Lauri:
Lainaaväärät ajatukset/päätelmät ovat aivoissa jo valmiina ts. "kovakoodattu" niitä kun ei varsinaisesti voi muuttaa edes parhaalla mahdollisella ajattelua tutkivalla asiantuntijatiedolla.

Täh? Pikemminkin tapa muodostaa ajatuksia, tapa vetää johtopäätöksiä, tapa havainnoida maailmaa ja tyypilliset virheeliset biasit - eli tiedonkäsittelyaparaatti ja sen rakentuminen - on kovakoodattu, ei ajatusten sisältö.

Nähdäkseni aivosoluja ts. tapoja muodostaa toisistaan poikkeavia aktivaatiokuvioita aivoissa eli keskenään eri ajatuksia on niin paljon, että vaikka ajatusten sisältökin olisi kovakoodattu, mitään muuta eroa käytännössä ei ehkä olisi, kuin se, että toisten ihmisten pään kääntäminen asioissa (siis ainakin mitä yksityiskohtaisempiin käsityksiin asioissa edetään) olisi mahdotonta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 08, 2022, 16:21:43
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 08, 2022, 15:59:31
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 11:38:02Tai vaikka että miehet ovat älykkäämpiä koska he ovat olleet niin paljon edustettuina politiikassa ja tieteissä ja taiteissa ja ties missä. Jos katsotaan sitä, että miten on mennyt planeetan ja sen ekologian kanssa tai miten paljon on konflikteja ynnä muuta, voi päätyä siihen että tämä koko touhu onkin ollut hirvittävän typerää ja nimenomaan ei älykästä.

Viisaus ja älykkyys eivät ole sama asia. Viisautta on tehdä semmoisia asioita, joista seuraa hyvää itselle ja/tai muille ihmisille. Millä sanalla kuvattaisiin viisauden vastakohtaa?

En ole täysin vakuuttunut, että ainakaan mitään kovin selkeää eroa voisi vetää älykkyyden ja viisauden välille. Mielestäni pitää olla riittävän viisas tietääkseen, mikä on ongelmassa kuin ongelmassa olennaista voidakseen ratkaista se tavalla, josta muut tunnistaisivat älykkyyden. Eli pitää tietää (tietoisesti tai alitajuisesti) mihin seikkoihin tulee keskittää huomionsa, jotta ei rakenna päätelmäänsä väärien premissien varaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 08, 2022, 16:23:39
Typeryys?

(Vastaus Kertsin kysymykseen viisauden vastakohdasta.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2022, 19:13:14
Lainaus käyttäjältä: a4 - lokakuu 08, 2022, 07:10:58
Sosiaalisen aseman ylisukupolvisuuden pääasiallinen mekanismi näyttää olevan se, että lapset omaksuvat niin huono-osaisuuteen kuin hyväosaisuuteen liittyviä ominaisuuksia eli arvoja, asenteita ja tottumuksia lapsuudenperheessään, ja nämä ominaisuudet johtavat sosiaalisen aseman ylisukupolvisuuteen. 
https://www.verkkouutiset.fi/a/koyhyys-ei-ole-ylisukupolvisen-huono-osaisuuden-taustalla-62438/#4260540c

Ylisukupolvinen trauma voi yltää neljänteen polveen asti
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/12/ylisukupolvinen-trauma-voi-yltaa-neljanteen-polveen-asti
Mutta miksi tuo koskee vain joitakin ryhmiä? Kuten sanoin, juutalaiset ja itä-aasialaiset keksivät elinkeinoja ja tapoja nostaa elintasoaan. Muslimit, mustat latinot tms. valittavat siitä, ettei yhteiskunta heitä tue! Onko se yhteiskunta lopulta niin rasistinen, vai olisiko syynä/ongelmana tiettyjen kulttuuripiirien oma asenne?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2022, 19:16:02
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 11:38:02
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 07, 2022, 23:14:42
Mielenkiintoisinta asiassa on mielestäni se, että mahdollisesti 100% älykkyydestä on geneettistä ja että kaikki ihmiset käyttävät ajatteluunsa kaiken tuon 100%. Keskeinen ongelma koskee vain sitä, kuinka kaikki tuo 100% saadaan toimimaan tavalla, jonka tunnistamme älykkääksi.

Koko viestin hahmotelmassa saattaa olla jotain hyvin osuvaa, mutta en oikein saa siitä kiinni.
En usko menestyksen riippuvan vain älykkyydestä. Se vaikuttaa, ehkä perinnöllinenkin, mutta on osatekijä. Kulttuuri, kasvuympäristö vaikuttavat myös.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 21:19:55
Ajattelen itse, ehkä vähän palikasti, että CBT:n tai KKT:n nimikin jo kertoo, että siinä käytös on sitä mitä pyrtään muuttamaan.

Se on vähän musta laatikko, miten ajattelu tai ylipäätään kognitio siihen liittyy. Ei nyt täysin musta laatikko, mutta siinähän terapeutti havainnoi varsinaista käytöstä suoraan vain terapiatilanteessa ja muuten kuulemansa perusteella saattaa jäsennellä kuvaa toisen elämän tapahtumista ja arjesta tavalla tai toisella.

Sitä on hirveän vaikea työstää minkään laajan kautta. Siis sillä tavalla että ihminen selittää kertomusta koko elämästään ja sitten aina jatkaa niistä samoista teemoista joka kerta.

Mun käsittääkseni KKT:ssä yleisesti aika ihanteellista olis ottaa mahdollisimman suoraan hetkiä vaikka kuluneelta viikolta tai kuitenkin aika lähimenneisyydestä siihen framille. Niiden kautta voi tutkailla sitä että mitä ne on siinä ne ajatukset ja kokemukset ja muu kaikki.

Se että puhutaan jostain mikä on ollutta ja mennyttä ei voi auttaa määräänsä enempää, koska sitä nyt ei voi uudestaan enää elää.

Sen sijaan arjen tietyt tilanteet toistuu koko ajan, ja sen takia ne on just hyviä.

Kai se vois mennä vaikka silleen että mennään johonkin olennaiseen hetkeen. Voi tutkailla mikä siinä on hyvää ja mitä siihen liittyy. Tai se voi olla joku vaikea hetki ja siitäkin voi purkaa uskomuksia ja ajatuksia jotka on osa sitä luuppia jonka takia tuntuu niin pahalta tai tulee epätoivottavaa käytöstä itseltä tai se ei mene ollenkaan niin kuin toivois.

Luulisin että tosi usein samat jutut näkyy ihan koko ajan ja myös sellaisessa jota ei itse koe kauhean selkeästi ongelmaksi tai koe isoksi tai ei muista pitkään. Hyvin vois olla, että itse asiassa on helpompi lähteä purkamaan joskus jostain aika "vaarattomasta" tai "pienestä" joka ei tunnu isolta ja on jopa ehkä "selkeämpi".

Se mitä siinä asiakas voi tehdä on kokeilla työkaluja ja muutenkin hakea sellaista mikä toimii sille itselle. Usein siinä ongelma on sellainen että ihmisellä on aika vaikeaa tai se ei ole kauhean hyvin kosketuksissa itsensä kanssa muutenkaan. Sitten se ei huomaa milloin sillä lähtee lapasesta vaan se huomaa vaan sellaiset tosi tosi vaikeat hetket.

Arkisella tasolla jollekin "toimiva keino" vois olla vaikka sellainen että pysähtyy hetkeksi aikaa ja kuuntelee vain mitä ääniä kuuluu. Huomaa ne eikä keskity mihinkään muuhun. Ei kai tollaiseen tarvi kuin 15 sekuntia jos siihen saa hyvin upottauduttua. Sen jälkeen on ihan eri peli palata arvioimaan sitä oliko joku ajatus tai ajatuskela itse asiassa tarpeellinen tai hyödyllinen sulle tässä kohtaa vai ei.

Jollekin muulle toimiva konkreettinen keino voi näyttää ihan toisenlaiselta. Ja luulen että ihmiset ainakin joskus odottaa niistä keinoista jotain patenttiratkaisuja siihen kun ne on jo aivan hirveässä stressissä ja tilanne on tosi vaikea.

Kun kai tollasia olis helpompi kokeilla ja arvioida vaikka silleen päivittäin ja arjessa aika triviaalienkin juttujen äärellä. Eikä johonkin tosi rajuun välttämättä kovin helposti auta sellainen mikä muuten vois niille olla just precis loistava juttu.

Ja silti luulen että se mihin siinä varsinaisesti haetaan muutosta on käytös tai tosi laajalla kaarella ehkä jopa jotkut käytösmallit. Mut silleen pienestä lähtien kai yleensä.

Kuvittelen että ihmiset haluaa monesti vaikka kkt-terapialta apua sellaiseen että niillä ei olis niin huono olo tai että ne sais jutella jonkun mukavan ja järkevän ihmisen kanssa. Luultavasti se mukava kontakti auttaakin ja siitä voi saada semmosta fiilistä että eihän tässä mitään. Tai sitten voi kai olla jotain työkaluja vaikka niihin pahimpiin tiloihin jos joku on hirveän ahdistunut tai oireilee muuten tosi voimakkaasti.

Mutta mulla on semmonen kuva että käytöksen ja käytösmallien muutokset vaatii aika hyvästä pärjäämisestä käsin tehtävää duunia. Luottamusta terapeuttiin. Ja sitten semmosenkin hyväksymistä että se ei ole mitään kivaa tai helppoa hommaa ja vaatii työtä.

Vaikeassa elämäntilanteessa olevat ihmisethän ei keskimäärin kaipaa tai halua mitään vaikeita kokemuksia vaan nimenomaan kivaa ja helppoa — tai sitä ne myös tarvitsee.

Huonot ennusteet vois liittyä siihen että moni saa jonkun avun kaikenlaisten pienten vaikutusten summana, mutta itse asiassa siinä ei muutu pysyvästi sellaiset jutut, mitkä niitä ongelmia kuitenkin pitemmällä aikavälillä aiheuttaa ja minkä takia niillä on asiat menneet vaikeiksi tai pieleen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 22:00:58
^ Toi menée hiton isolle sivupolulle ketjun aiheesta. Pahoittelen sitä.

Pikaliimaan sen takaisin aiheeseen sillä, että en usko, että varsinaisesti asiakkaan kognitiiviset kyvyt on tossa täysin määräävässä asemassa. On niillä joku rooli, mutta kuinka tahansa älykkäällä voi olla sellaista mitä se ei halua nähdä tai pysty kohtaamaan tai ei näe.

Tai sitten voi olla että se on tosi itsetietoinen ja miettii että joo mun tää ja tää ongelma johtuu tästä ja tästä ja tälleen tää menee. On ehkä tyytyväinen siihen omaan kuvaukseensa tai saa siitä jotain. Mutta ei silti tee sille mitään.
   Tai sitten ja myös voi olla tosi voimakas itsekriitikko ja sättii itseään kaikesta ja siitäkin että miten mulla nyt edelleen tää ja tää kusee tämmösellä tavalla.

Tai sitten tosi älykäs ihminen haluaa maksimoida hyödyn ja pikakelata johonkin ratkaisuun.

Periaatteessa on ihan fiksua miettiä sitäkin että mikä on tehokasta ja miten voi nopeuttaa jotain prosessia.

Mutta joitain juttuja ei ehkä kannata määräänsä enempää nopeuttaa, vaan ne vaatii sen ajan minkä ne vaatii. Joku suru tai paskakin oma toiminta.

Siinä on tilaisuus tarkastella sitä hommaa silleen... ilman että kyykyttää itseään. Vaan silleen aika uteliaasti ja tuomitsematta. Siinähän voi aika hitaasti kypsyä jotkut oivallukset vasta että itse asiassa tää voiskin olla sitä tai tota, ja että tähän voiskin olennaisesti liittyyä se tai tämä. Ja tällaset voi poiketa ihan täysin jostain omasta pintatason selityksestä.

Pointtina että jos ei hyödynnä sitä että tekis tollasta duunia ja ihan vaan antaa sille reilusti aikaa ja luopuu semmosesta "saavuttamisesta" tai kyvykkyyden esittelystä siinä, voi olla että tuloksetkin jää ohuemmiksi kuin niiden olis tarvinnut jäädä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 08, 2022, 22:22:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 08, 2022, 19:16:02
En usko menestyksen riippuvan vain älykkyydestä. Se vaikuttaa, ehkä perinnöllinenkin, mutta on osatekijä. Kulttuuri, kasvuympäristö vaikuttavat myös.

Mistä ne kulttuurit ovat tulleet? Onko jokin tuntematon universaali voima arponut eri kansoille erilaiset kulttuurit, joiden vankeina kansat joutuvat elämään hamaan ikuisuuteen? Jos on saanut huonon kulttuurin, niin ei auta mikään. Jos on saanut hyvän, niin mahtavaa.

Minun mielipiteeni on se, että kansat ovat pääasiassa itse luoneet omat kulttuurinsa osan niistä itse keksien tai historiastaan ammentaen ja osan muualta lainaten.

Nykyään kulttuureissa on paljon lainatavaraa eli muualta omaksuttua. Televisio, elokuvat, lehdet ja kirjat levittävät universaalia kulttuuria, jossa amerikkalaisilla vaikutteilla on nykyisin suuri rooli. Suomalainen nykykulttuurikin on osittain amerikkalaista kulttuuria.

Eihän me muuten, mutta kun tämä kulttuuri.. on mielestäni huono selitys sille, että toimitaan ei-toivotulla tavalla. Kulttuuria eli toimintatapoja voidaan muuttaa. Jos vallalla on alistumisen kulttuuri, sen muuttaminen on tietysti vaikeaa. Joskus tulee mieleen, onko näin Venäjällä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 08, 2022, 23:19:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 08, 2022, 22:22:33
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 08, 2022, 19:16:02
En usko menestyksen riippuvan vain älykkyydestä. Se vaikuttaa, ehkä perinnöllinenkin, mutta on osatekijä. Kulttuuri, kasvuympäristö vaikuttavat myös.

Mistä ne kulttuurit ovat tulleet? Onko jokin tuntematon universaali voima arponut eri kansoille erilaiset kulttuurit, joiden vankeina kansat joutuvat elämään hamaan ikuisuuteen? Jos on saanut huonon kulttuurin, niin ei auta mikään. Jos on saanut hyvän, niin mahtavaa.

Minun mielipiteeni on se, että kansat ovat pääasiassa itse luoneet omat kulttuurinsa osan niistä itse keksien tai historiastaan ammentaen ja osan muualta lainaten.
Ihmiset luovat kulttuuria.
https://uusiviesti.blogspot.com/2007/08/yhteiskunta-koostuu-ihmisist-society.html (https://uusiviesti.blogspot.com/2007/08/yhteiskunta-koostuu-ihmisist-society.html)
Ihmiset luovat kaltaisiaan yhteiskuntia.

(Tuosta Mikko Ellilä sai aikoinaan tuomion!).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 09, 2022, 00:06:16
^ En yhtään epäile etteikö toi blogitekstin kirjoittaja olis kaikkia journalisteja parempi ja myös kaikkia mahdollisia asiantuntijoita parempi juuri noita asioita valottamaan.

Ottamatta hänen tekeleeseensä kantaa ja vain Toopen sanomaa kommentoiden:

Yhteiskunnassa moni tärkeä juttu syntyy vähän laajemmista taustatekijöistä eikä mene ihan niin yksioikoisesti, että ihmiset tekevät siitä "kaltaistaan".

Hesarissa oli hiljattain juttu, jossa Varman toimitusjohtaja Risto Murto kertoo näkemyksistään poikien ja nuorten miesten syrjäytymisestä sekä siitä, miten tämä liittyy syntyvyyden laskuun ja tiettyihin juttuihin, missä Suomi hukkaa resurssejaan. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan, ja haastettelu liittyy myös siihen. 

Suomi menettää miehiä (https://www.hs.fi/visio/art-2000009098424.html)
LainaaLasten hankkimisesta on tullut luokkakysymys, joka koskee etenkin miehiä. Risto Murron mukaan suomalaisia on puoli miljoonaa liian vähän.

Juttu kanttaa lukea kokonaan.

Murto sanoo, että Suomessa on ikään kuin palattu samanlaiseen tilanteeseen kuin agraariyhteuiskunnassa, jossa maattomilla miehillä ei yksinkertaisesti ollut varaa tai mahdollisuutta hankkia lapsia.

Palkkatyöt yleistyivät 1900-luvun alussa, ja sen jälkeen myös köyhempiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvilla miehillä on ollut paremmat mahdollisuudet olla mukana perustamassa perhettä.

Suomessa joka kolmas 40-vuotias mies on lapseton. Nasista kuitenkin vain joka viides.

LainaaOn myös suuri joukko miehiä, joilla on vaikeuksia saada elämästä otetta. Peruskoulun jälkeen he eivät ole päätyneet opiskelemaan. Arjen pyörittäminen saattaa tuottaa vaikeuksia ihmissuhteista puhumattakaan.

"Pitäisi saada nämä pojat yhteiskuntaan mukaan ja parisuhteisiin. Jostain syystä yhteiskuntamme ja koulujärjestelmämme vaikuttaa hukkaavan miehiä."

Lapsettomuus liittyy miehillä koulutustasoon. Mitä alhaisempi koulutustaso, sitä todennäköisemmin lapseton. Ilman koulutusta on myös todennäköisempää ettei päädy ollenkaan parisuhteeseen.

Kyse on osittain kilpailuyhteiskunnasta. Pitäisi olla kyvykäs ja haluttava työntekijänä ja kumppanina ja seksuaalisesti. Taloudellinen pääoma ei ole kaikki kaikessa, vaan tarvitaan myös ns. sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa.

Eläminen on myös kallista. Kaupungeissa ja vaikka nyt Helsingissä asuminen ja asuintila on hirveän kallista — ja niin edelleen.

Samaan aikaan kuitenkin naisten koulutustaso on kohentunut.

Eikä meillä kulttuuri ei suosi parisuhteita, joissa nainen on korkeakoulutettu ja mies ei.

Fakta on että koulujärjestelmä tuottaa huomattavasti enemmän korkeakoulutettuja naisia kuin miehiä.
     Itse en usko tämän johtuvan siitä että naiset olisivat tämän verran miehiä älykkäämpiä, vaan he haluavat ja onnistuvat hankkimaan itselleen tämän pääoman miehiä suuremmalla todennäköisyydellä. Oletan että varsinaiset kognitiiviset kyvyt eivät ole tässä selittävä tekijä vaan jokin muu.

Toisen asteen - ja ammattikoulutuksen alasasajo olisi Murron mielestä todella tärkeä lopettaa.

Rivien välistä voisi ehkä tulkita, että tällainen korkeakoulutuksen fetisointi saattaisi olisi hyvä lopettaa myös

Edelleen minun ylitulkintaani eikä Murron sanomaa:
Pitäisikö tarkastella kriittisesti sitä, että jos meillä naiset suorittaa paljon enemmän korkeakoulututkintoja, ja sitten ei haluta perheen toiseksi aikuiseksi miestä jolla ei ole tällaista samanlaista "sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa" tai tätä vierastetaan puolin ja toisin, mistä tässä on kyse ja miten tällaista kohtaanto-ongelmaa voisi purkaa?

Kelatakseni takaisin Toopen pointtiin niin... näkisin että tossa syntyy niitä vaikutuksia pitkällä aikavälillä niin että ne eivät ole kenenkään suorissa intresseissä eikä siinä oikein voi sanoa, että "kenen kaltainen" on toi yhteiskunta. Vaan se syntyy tollasista vuorovaikutuksista ja dynamiikoista.

Yhtälailla sitä missä nyt ollaan ovat miehetkin koko ajan olleet tekemässä, ja miehiä hekin ovat, joilla on noita Murron kuvaaman kaltaisia ongelmia, ollaan peruskoulupohjalla tai muuten vain takkuaa.

Miehiä siis hekin joilla ei ole parisuhdetta, tai lapsia, tai on alhainen koulutustaso, tai jotakin koulutusta ei ole suoritettu loppuun. Itsehän he tämän tekevät.

Tarkoittaako Toopen juttu sitä, että meillä juuri nämä miehet tekevät yhteiskuntaa "kaltaisekseen"?

Vai pikemminkin että ne jotka syrjäytyvät eivät sovi tai koe sopivansa siihen, minkä kaltainen yhteiskunta on?

Ja kenen "kaltainen" se ylipäätään on?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 09, 2022, 00:16:08
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - lokakuu 08, 2022, 22:00:58
^ Toi menée hiton isolle sivupolulle ketjun aiheesta. Pahoittelen sitä.

Pikaliimaan sen takaisin aiheeseen sillä, että en usko, että varsinaisesti asiakkaan kognitiiviset kyvyt on tossa täysin määräävässä asemassa. On niillä joku rooli, mutta kuinka tahansa älykkäällä voi olla sellaista mitä se ei halua nähdä tai pysty kohtaamaan tai ei näe.

Tai sitten voi olla että se on tosi itsetietoinen ja miettii että joo mun tää ja tää ongelma johtuu tästä ja tästä ja tälleen tää menee. On ehkä tyytyväinen siihen omaan kuvaukseensa tai saa siitä jotain. Mutta ei silti tee sille mitään.
   Tai sitten ja myös voi olla tosi voimakas itsekriitikko ja sättii itseään kaikesta ja siitäkin että miten mulla nyt edelleen tää ja tää kusee tämmösellä tavalla.

Tai sitten tosi älykäs ihminen haluaa maksimoida hyödyn ja pikakelata johonkin ratkaisuun.

Periaatteessa on ihan fiksua miettiä sitäkin että mikä on tehokasta ja miten voi nopeuttaa jotain prosessia.

Mutta joitain juttuja ei ehkä kannata määräänsä enempää nopeuttaa, vaan ne vaatii sen ajan minkä ne vaatii. Joku suru tai paskakin oma toiminta.

Siinä on tilaisuus tarkastella sitä hommaa silleen... ilman että kyykyttää itseään. Vaan silleen aika uteliaasti ja tuomitsematta. Siinähän voi aika hitaasti kypsyä jotkut oivallukset vasta että itse asiassa tää voiskin olla sitä tai tota, ja että tähän voiskin olennaisesti liittyyä se tai tämä. Ja tällaset voi poiketa ihan täysin jostain omasta pintatason selityksestä.

Pointtina että jos ei hyödynnä sitä että tekis tollasta duunia ja ihan vaan antaa sille reilusti aikaa ja luopuu semmosesta "saavuttamisesta" tai kyvykkyyden esittelystä siinä, voi olla että tuloksetkin jää ohuemmiksi kuin niiden olis tarvinnut jäädä.

No siis minä en tiedä, millaisiin asioihin keskittymällä lääketieteen ammattilaiset saavat istutettua asiakkaittensa aivoihin terveitä suhtautumis- ja ajattelutapoja "sairastuttavien" tapojen tilalle. Enempi oma pointtini oli kognitiiviseen psykoterapiaan viitatessani se, että uusien suhtautumis- ja ajattelutapojen omaksuminen ei ehkä edellytä niinkään yleisälyä, vaan ehkäpä sitä, että ne löytyvät asiakkaan aivoista valmiina, kunhan ne vain lääketieteen ammattilaisen ohjauksessa saadaan manattua sieltä esille.

Edit. En ole tosin työstänyt tätä ajatustani kovin pitkään. Itse asiassa vaikuttaa jopa siltä, että oppini tekoälystä ovat ristiriidassa tämän nyt käsittelemäni ajattelutavan kanssa. Olettaen siis, että tapa, jolla tekoäly oppii tietämään asioita soveltuu riittävän hyvin kuvaamaan tapaa, jolla aivot oppivat tietämään asioita. Valmista tavaraa tarvittaneen hyvin vähän kunhan algoritmi vain on oikea.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 09, 2022, 00:35:42
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 09, 2022, 00:16:08
Enempi oma pointtini oli kognitiiviseen psykoterapiaan viitatessani se, että uusien suhtautumis- ja ajattelutapojen omaksuminen ei ehkä edellytä niinkään yleisälyä, vaan ehkäpä ne löytyvät aivoista valmiina, kunhan ne vain lääketieteen ammattilaisen ohjauksessa saadaan manattua sieltä esille.

Olen samaa mieltä siitä että, vaikka et varsinaisesti niin muotoillut, että terveet vs. sairastuttavat elämäntavat, käytösmallit tai suhtautumistavat eivät varmaan vaadi hirveästi yleisälykkyyttä eikä se ole kriittisin pullonkaula.

Sitä en oikein usko että niitä saataisiin "manattua" millään erityisillä lääketieteen konsteilla ihmisestä esiin. Mutta siitä voin olla samoilla linjoilla, että hyvään suuntaan vievät muutokset ovat melkein kaikkien saavutettavissa tai ainekset niihin ehkä jopa "siellä jossain" jo.

Mahdollinen ongelma voi olla sekin, että lääketieteen ammattilaisten tai ehkä erityisesti terapeuttien kuvaukset näistä jutuista saattavat tuntua liian vaikeilta tai vierailta. Tai jopa että se mikä heille on toimivaa tai hyvää ei ole se, mikä jollain asiakkaalla voisi olla se "toimiva" tai hyvä.

Terapeutteina ei kauheasti ole sellaisia suoraviivaisia käytännön ihmisiä.

Lääkärikunnassa heitä on enemmän, mutta en tiedä, olisiko se sitten oikein kohdistettua käyttää psykiatrian erikoislääkäreitä tällaiseen. Tarkoitan nyt sitä että suoraviivainen käytännön ihminen voi kyllä tajuta tosi vaikeitakin asioita, mutta se ei välttämättä ajattele että sen potilaiden pitäis myös tajuta niitä samalla tavalla tai että se olis ylipäätään niin tärkeää kenenkään hyvinvoinnin tai pärjäämisen kannalta.

Keskimäärin joku terapeutti saattais antaa asiakkaalle jotain työkaluja joilla "jäsentää" tai "työstää" asioita itse. Tunnelukkoja, ajatusmalleja, mielellistämistä, siis...  mitkä nyt sen mielestä tai sille onkaan hyviä ja antoisia juttuja.

Joku psykiatri saattais ammattiroolin ulkopuolella suoraan puhuessaan ladata vastaavassa tilanteessa vaan tiskiin että kuule, sun ei tarvitse "tajuta" tästä nyt mitään eikä tarvitse "käsitellä" vaan sun pitää ainoastaan selvitä ja toimia niin että selviät.

Jollekin ihan oikeasti se hyvää tekevä voi löytyä helpommin noin kuin millään erilaisten käsitteellistysten ja jäsennysten ja tekniikoiden tai työkalujen paletilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 07, 2022, 00:51:40
Saamelaiset ja Amerikan ja Australiankin alkuperäisväestö ovat sentään olleet alistetussa asemassa monien sukupolvien ajan, eli heidän tilanteensa edes pikkuisesti muistuttaa haitilaisten tilannetta, mutta vain pikkuisesti.

Mutta ei noissa sun rasistisesti motivoituneissa vertailuissasi kyllä mitään järkeä ole, Kopek.

Eivät ne ole minun rasistisesti motivoituneita vertailuja. Minähän kirjoitin - jos joku muistaa - että hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa menee huonosti, ja verrataan sitä Taiwaniin, jossa menee paremmin.

Kertsi vastasi, että touhunne näyttää valehtelulta, ja olette iljettäviä.

Pitäisikö perustaa uusi ketju "valehtelu ja iljettävyys" ja keskittyä tässä ketjussa otsikon mukaisesti älykkyyteen, geeneihin ja menestymiseen.

Haiti nousee luultavasti sen vuoksi usein esille, että sieltä on uutisia. BBC kertoo tänään, että maa on kriisin kourissa, kun jengit ryöstelevät.

Haiti crisis: Clashes and looting as anger boils over

Anger has been boiling over as gang violence has spiralled out of control, disrupting shipments of fuel and food.


Kertsi näki Haitin ongelmien taustalla orjatalouden ja maan itsenäistymisestä seuranneen valtionvelan, jonka seurauksena "talous sakkasi aivan pohjamutiin pysyvästi".

Wikipedia: 1804—the first independent nation of Latin America and the Caribbean, the second republic in the Americas, the first country in the Americas to abolish slavery,

En tunne Haitin historiaa Wikipedia-artikkeleita laajemmin enkä tunne velka-asiaa enkä sopimuksia, mutta tuntuisi aika erikoiselta, jos jollekin maalle määriteltäisiin pysyvä paikka talouden pohjamudassa.

Voisiko joku selventää, mikä yhteys 1700-luvulla vallinneella orjuudella ja 1800-luvun valtionvelalla on tämän päivän ryöstelyjengeihin.

Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?

https://www.bbc.com/news/world-latin-america-63213051
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 11, 2022, 21:34:58
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?...
En usko Haitin voivan tehdä paljoakaan, koska tuo maa on Afrikkaa!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 11, 2022, 21:43:02
Kehittyykö Suomi muuten älyllisesti, jos ottaa ihmisiä heikommin toimivista yhteiskunnista (jos kyse on ÄO-tasosta)?  :-\
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 11, 2022, 21:49:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?

Siirtyä valistuneeseen diktatuuriin. Ongelma vain on siinä, että diktaattoreiksi haluavat kovin harvoin ovat valistuneita - ainakaan siitä näkökulmasta, että edistäisivät rahvaan asemaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 11, 2022, 23:32:01
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 11, 2022, 21:49:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?

Siirtyä valistuneeseen diktatuuriin. Ongelma vain on siinä, että diktaattoreiksi haluavat kovin harvoin ovat valistuneita - ainakaan siitä näkökulmasta, että edistäisivät rahvaan asemaa.
Eikö Haiti ole kokeillut jo kaikkia hallintomalleja? Miksi mikään ei toimi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - lokakuu 11, 2022, 23:50:23
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 11, 2022, 21:49:55
Siirtyä valistuneeseen diktatuuriin. Ongelma vain on siinä, että diktaattoreiksi haluavat kovin harvoin ovat valistuneita - ainakaan siitä näkökulmasta, että edistäisivät rahvaan asemaa.

Diktatuurin ongelma on tuokin, mutta ei ainoastaan se.

Vaikka diktaattori todella kokisi itsensä kansan palvelijaksi tai olisi viisas ja yrittäisi edistää kansan hyvinvointia, hänelle tulee ongelma siitä, jos häntä ei osata arvostaa vaan joku tai jotkut silti ovat tyytymättömiä.

Lopulta niistä resursseista joilla voitaisiin tehdä jotakin hyödyllistä menee suurempi ja suurempi osa diktatuurin pystyssä pitämiseen ja kansan kyttäämiseen.

Joissain tapauksissa joudutaan jopa etsimään diktaattorille ikuisen elämän eliksiiriä tosi isolla budjetilla tai kultaamaan kaikenlaista vessanpöntöistä lähtien, jottei kansan tai diktaattorin itsensä usko tämän erinomaisuuteen pääsisi horjumaan.

Aletaan ajatella että diktaattorin etu on kaikkien etu, onnistumiset ovat hänen ansiotaan ja epäonnistumiset taas jonkun muun syytä tai vaikka koko kansan kyvyttömyyttä toteuttaa diktaattorin sinänsä virheettömiä visioita.

Valistunut diktatuurihan esitellään ihanteellisena valtiomuotona Platonin Valtio-dialogissa. Siinä ongelmat ratkaistiin kai niin että nämä niin sanotut hallitsijat tai filosofikuninkaat kasvatettaisiin niin että he tekevät viisaita päätöksiä ja että he ovat täysin epäitsekkäitä.

Sehän ei ole millään tavalla psykologisesti realistista miten se siinä kuvataan ihmisiä ja niiden yhteiskuntaa, mutta jos sitä ei tarvitse ottaa huomioon, niin onhan tollanen periaatteessa ajatuksena ihan ylevä.

Ihmiset eivät kuitenkaan ole psykologisesti mitä tahansa mitä niiden olisi jonkun tollasen rakennelman kannalta hyödyllistä olla eikä tällaisia realiteetteja voi sivuuttaa, vaikka niin tekemällä saiskin korjattua kaikenlaista hirmu kätevästi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 12, 2022, 00:39:37
Diktatuurin eräs ongelma on vallansiirto. Kenelle siirrät sitä valtaa, tuohan oli ongelma Roomassa ja Itä-Roomassakin. Vasta myöhäisemmät yhteiskunnat kykenivät perustamaan vallansiirtoa laillisesti, antiikissa valtaa saivat vahvat miehet...

Itsekin ymmärrän "valistuneen diktaattorin" ajatuksen sinänsä, mutta se ei toimi, ei luo jatkuvuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2022, 11:01:36
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 11, 2022, 21:49:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?

Siirtyä valistuneeseen diktatuuriin. Ongelma vain on siinä, että diktaattoreiksi haluavat kovin harvoin ovat valistuneita - ainakaan siitä näkökulmasta, että edistäisivät rahvaan asemaa.

Onko tuo vitsi?

Antaisitko esimerkin maasta, jossa ylipäätänsä on tai on ollut valistunut diktatuuri? Eikös se ole jonkinlainen contradiction in terms? Voi olla valistunut tai diktatuuri, muttei kai samanaikaisesti?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2022, 11:09:26
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 07, 2022, 00:51:40
Mutta ei noissa sun rasistisesti motivoituneissa vertailuissasi kyllä mitään järkeä ole, Kopek.

Eivät ne ole minun rasistisesti motivoituneita vertailuja. Minähän kirjoitin - jos joku muistaa - että hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa menee huonosti, ja verrataan sitä Taiwaniin, jossa menee paremmin.

Kertsi vastasi, että touhunne näyttää valehtelulta, ja olette iljettäviä.

Pitäisikö perustaa uusi ketju "valehtelu ja iljettävyys" ja keskittyä tässä ketjussa otsikon mukaisesti älykkyyteen, geeneihin ja menestymiseen.

Haiti nousee luultavasti sen vuoksi usein esille, että sieltä on uutisia. BBC kertoo tänään, että maa on kriisin kourissa, kun jengit ryöstelevät.

Miksi tuot tähän keskusteluun rasististipiireissä (huom. sinun omat saatesanasi) ja hommafoorumilla esitettyjä rasistisia väitteitä, jos tarkoituksesi ei ole syöttää rasistista, valheellista ja iljettävää propagandaa täällä(kin?)?

Miten nuo kertomasi Haitiin liittyvät asiat liittyvät esimerkiksi geeneihin, miten ne liittyvät älykkyyteen, miten ne liittyvät tähän keskusteluun ylipäätänsä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2022, 11:18:13
Miten jengiväkivalta *) liittyy geeneihin, rotuun, älykkyyteen ja menestymiseen?

Liittyikö esimerkiksi Pohjanmaan häjyjen harjoittama jengiväkivalta edellämainittuihin? Sakilaisten? Lättähattujen? Modsien, diinareiden (vai mitä niitä nyt onkaan ollut)? Kaupunginosajengien keskinäinen väkivalta 1950-1990 -luvuilla ja nykyään?

*) Eli kuinka relevantti tässä keskustelussa on tämä:
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Voisiko joku selventää, mikä yhteys 1700-luvulla vallinneella orjuudella ja 1800-luvun valtionvelalla on tämän päivän ryöstelyjengeihin.

Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 12, 2022, 12:01:56
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 12, 2022, 00:39:37
Diktatuurin eräs ongelma on vallansiirto. Kenelle siirrät sitä valtaa, tuohan oli ongelma Roomassa ja Itä-Roomassakin. Vasta myöhäisemmät yhteiskunnat kykenivät perustamaan vallansiirtoa laillisesti, antiikissa valtaa saivat vahvat miehet...

Itsekin ymmärrän "valistuneen diktaattorin" ajatuksen sinänsä, mutta se ei toimi, ei luo jatkuvuutta.

Eihän sitä siirtää tarvitsekaan- ne tulevat jotka siihen kykenevät kyllä ottavat sen ilman muuta.
Perintäoikeus ei ole enää diktaattorin murhe, vaikka sitä he usein pyrkivät tekemään, kuten kuninkaatkin aikoinaan.

Demokratiassa on sama juttu- rikkaat perilliset pitävät varansa ja valtansa, jos siihen kykenevät, mutta onhan heillä siinä hyvät lähtökohdat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 12, 2022, 13:09:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
En tunne Haitin historiaa Wikipedia-artikkeleita laajemmin enkä tunne velka-asiaa enkä sopimuksia, mutta tuntuisi aika erikoiselta, jos jollekin maalle määriteltäisiin pysyvä paikka talouden pohjamudassa.

Kahlaamalla englanninkielisen Wikipedian artikkelit pitäisi kyllä kyetä puoliksi ymmärtämään kertsin näkökanta. Ranska ei suhtautunut rakentavasti siihen, että haitilaiset onnistuivat 1804 vapauttamaan itsensä. Vanha siirtomaaisäntä kieltäytyi luopumasta vaateistaan. Onnistunut orjakapina ei miellyttänyt muitakaan. Yhdysvallat näki sen uhkana. Yhdessä Ranska ja Yhdysvallat pitivät Haitia kansainvälisesti eristettynä, jonkinlaisena protoroistovaltiona. Iso-Britannia ei sotkeutunut asiaan eivätkä Espanjan vallasta myöhemmin itsenäistyneet Amerikan valtiotkaan huolineet joukkoonsa.

Ranska kiristi sotalaivastonsa voimalla 150 miljoonan frangin "korvaukset" itsenäistymisen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä 1825. Siis silloista rahaa. Summa oli ihan älytön ja sen maksaminen kesti vuoteen 1947. Yhdysvallat ennätti tietysti sotkeutumaan tähänkin. Se tunnusti Haitin 1862 muutettuaan suhtautumistaan orjuuteen, minkä jälkeen maan asioihin sekaantumiseen ei ollut enää pidäkkeitä. Yhdysvallat miehitti Haitia 1915–1934 ja osti Ranskan ulos 1922.

Myöhäiskolonialistinen aika ulottuu siten huomattavasti lähemmäksi kuin 200 vuoden taakse. En laittanut linkkejä, löytyvät ihan Wikipediasta.

Vastapainoksi on helppo nimetä asioita, joissa haitilaiset ovat töpänneet itsenäisesti. 1800-luvulla siellä kahlattiin läpi ongelmia rotukysymyksistä sisällissotiin. Myöhemminkin on päädytty huonoihin johtajiin ja ihan aitoihin diktaattoreihin. Tämänkin takana voi tietysti halutessaan nähdä historian painolastin, johon Ranska ja Yhdysvallat heittelivät uusia hiekkasäkkejä. Mutta kuten keskustelussa on todettu, jokaisella valtiolla on omat taakkansa. Yhdysvaltojen vaikutus Väli-Amerikassa ja Karibialla ei yleensäkään ole ollut kovin positiivinen. Haitin kohdalla se tuli suoraan Ranskan vihamielisyyden päälle. Lähtökohdat olivat vaikeat, mutta haitilaisetkaan eivät toiste ole onnistuneet yhtä hyvin kuin 1789–1804.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 12, 2022, 13:31:45
^
Kiitos, Hiha.

Kopekin omat rotuteoreettiset pohdinnat Haitista (tai rasistipiireistä tänne kopioimansa) voisivat tulla paremmin mielletyiksi tähän nimenomaiseen keskusteluketjuun liittyviksi, mikäli hän vaivautuisi ottamaan selvää haitilaisten geeneistä. Mistä kaikista Afrikan maista haitilaisten enemmistö tuotiin maahan? Mitä kaikkia kansallisuuksia ja etnisyyksiä on maan väestössä erilaisissa sekoitussuhteissa? Ainakin mainituista Afrikan maista (jos useampia) väkipakolla tuotujen orjien, saaren alkuperäisväestön, espanjalaisten, ranskalaisten, jenkkien jne geenejä lienee yhdistelty?

Tai sitten, jos Kopek ei pysty identifioimaan miten haitilaisten geenit aiheuttavat huonoa taloudellista menestymistä, voisi halutessaan siirtyä keskustelemaan Haitin yhteiskunnasta tässä varta vasten äsken perustamassani ketjussa: Haiti (https://kantapaikka.net/index.php/topic,2434.0.ht).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 12, 2022, 15:10:12
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2022, 11:01:36
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 11, 2022, 21:49:55
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 11, 2022, 16:37:16
Mitä Haitin pitäisi tehdä, että olot siellä rauhoittuisivat ja elintaso nousisi?

Siirtyä valistuneeseen diktatuuriin. Ongelma vain on siinä, että diktaattoreiksi haluavat kovin harvoin ovat valistuneita - ainakaan siitä näkökulmasta, että edistäisivät rahvaan asemaa.

Onko tuo vitsi?

Antaisitko esimerkin maasta, jossa ylipäätänsä on tai on ollut valistunut diktatuuri? Eikös se ole jonkinlainen contradiction in terms? Voi olla valistunut tai diktatuuri, muttei kai samanaikaisesti?

Juu ja ei. Vastasin perustamaasi Haiti-ketjuun, että Haitin nykytilanteeseen on lukemattomia syitä. Samoin maan nostamiseksi toimivaksi kansakunnaksi tarvitaan todella paljon erilaisia toimenpiteitä. Ja mihin sitä diktaattoria tarvitaan? Nopeasti päättämään mitä tehdään ensin. Valistuneisuutta tarvitaan suurin piirtein oikean järjestyksen valintaan. Täysin oikeaahan ei kukaan pysty tietämään. Tärkeää on, että tehtäisiin asioita sen sijaan, että varastettaisiin omalle kuppikunnalle.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 12, 2022, 16:38:44
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 12, 2022, 15:10:12
Samoin maan nostamiseksi toimivaksi kansakunnaksi tarvitaan todella paljon erilaisia toimenpiteitä. Ja mihin sitä diktaattoria tarvitaan? Nopeasti päättämään mitä tehdään ensin.

Tuo päätöksenteon nopeus taitaa olla juuri se paras argumentti diktatuurin puolesta. Olisikohan mahdollista lobotomoida omaisuuden keräämisen pakkomielle pysyvästi pois tulevan diktaattorin pääkopasta...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 12, 2022, 20:32:43
^Diktaattori oli alunperin määräaikainen tehtävä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_diktaattori
Diktaattori (lat. dictator) oli Rooman tasavallan aikoina poikkeusvirka. Se uskottiin luotettavalle roomalaiselle, joka otti hetkellisen vastuun valtakunnasta, etenkin sotatilanteessa, kun koko valtion olemassaolo oli uhattuna. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta, jonka jälkeen senaatti saattoi jatkaa toimikautta toiset kuusi kuukautta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 12, 2022, 20:59:30
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2022, 13:31:45
Kopekin omat rotuteoreettiset pohdinnat Haitista (tai rasistipiireistä tänne kopioimansa) voisivat tulla paremmin mielletyiksi tähän nimenomaiseen keskusteluketjuun liittyviksi, mikäli hän vaivautuisi ottamaan selvää haitilaisten geeneistä.

En ole kiinnostunut osallistumaan Kertsin rotuteoreettisiin pohdiskeluihin. En myöskään ole kiinnostunut Haitista eikä minulla ole siitä mitään sanottavaa.

Jos älykkyydessä, geeneissä ja menestymisessä pysytään, niin keskustelussa ei usein  ole kyse tieteestä vaan aatteista ja uskomuksista.

Quora -sivulla esitetään seuraava kysymys: "Is it right to say that democracy can only work in countries where the average IQ is above 90?"

Pomintoja vastauksista:

Juha Vilen:

Comparing, or even testing people from different countries using the same test is highly problematic at best and quite frankly immoral.

Andrew Orbet:

Needless to say the old fart [Richard Lynn] is a racist right winger, so you know how fair he was on his assessment of IQ in Africa.

---------

Tuosta tulee mieleen kysymys, voiko demokratia toimia maissa, joiden asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on yli 100?

Kiina ja Pohjois-Korea ovat diktatuureja, eivätkä vapauden ja demokratian aatteet kovin luontevasti istu muihinkaan korkeimpien älykkyystasojen maihin ainakin, jos historiasta jotain voidaan päätellä. Singaporessa ja Japanissa hirtetään ihmisiä.

Ehkä demokratialla on parhaat edellytykset toimia, jos kansa on riittävän oppinutta ja sivistynyttä ja älykästä. On tietysti muitakin ehtoja.

Ihmisten älykkyys ja mahdolliset muut "päänsisäiset" tekijät eivät ole ainoita asioita, jotka saattavat vaikuttaa kansakunnan menestymiseen. Seuraavilla tekijöillä voi olla myös merkitystä.

kulttuuri
uskonto
ideologia(t)
västöryhmien määrä, koko ja keskinäiset suhteet
luonnonolosuhteet
luonnonvarat
historia
kansainvälinen asema

Ja paljon muuta.

https://greekreporter.com/2022/09/13/top-10-countries-highest-iq/
https://www.quora.com/Is-it-right-to-say-that-democracy-can-only-work-in-countries-where-the-average-IQ-is-above-90
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2022, 00:51:09
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 12, 2022, 20:59:30
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2022, 13:31:45
Kopekin omat rotuteoreettiset pohdinnat Haitista (tai rasistipiireistä tänne kopioimansa) voisivat tulla paremmin mielletyiksi tähän nimenomaiseen keskusteluketjuun liittyviksi, mikäli hän vaivautuisi ottamaan selvää haitilaisten geeneistä.

En ole kiinnostunut osallistumaan Kertsin rotuteoreettisiin pohdiskeluihin. En myöskään ole kiinnostunut Haitista eikä minulla ole siitä mitään sanottavaa.

Ai kertsin vai (boldaukseni)? Sinun ihan omia höyrähtäneitä rotuteoreettisista pohdinnoistasihan tämä rönsy lähti liikkeelle. Tässä omaa rotuteoreettista tekstiäsi muistisi virkistämiseksi:
https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg148402.html#msg148402

Esität haitilaisten ja taiwanilaisten menestyksen erojen taustaksi rotuominaisuuksia tuossa rasistisessa ja pahantahtoisessa vuodatuksessasi. Mutta nyt pistät pääsi pensaaseen ja persiljaa korviisi väittäen minun esittäneen rotuteorioita, kun sen sijan itsehän toit moiset pohdinnat tähän keskusteluun. Ihme valehtelua taas.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 13, 2022, 09:52:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 00:51:09
Ihme valehtelua taas.

Kiinnostaisi tietää, mitä Kertsi ymmärtää sanalla "valehtelu".

Tällainen on etiikka.fi -sivulla oleva määritelmä:

"Usein siteeratun valehtelemisen perinteisen määritelmän mukaan valehtelu on väitteen, jota puhuja itse ei usko, esittämistä toiselle ihmiselle tarkoituksena saada tuo toinen uskomaan väitteen olevan totta (Isenberg 1978, 466). "

Jos valehteleminen määritellään tuolla tavalla, en katso syyllistyväni siihen. Uskon siihen, minkä kirjoitan. Toisaalta en kuvittele toisen - eli tässä tapauksessa Kertsin - muuttavan kantaansa asioihin, esitinpä hänelle mitä tahansa. Foorumikeskusteluissa yleensäkään eivät ihmiset kovin paljon muuta mielipiteitään. Joissakin pienissä asioissa voi muutosta tapahtua, jos osallistujan käsitys on perustunut väärään tietoon, joka oikaistaan.

Mitä tulee Kertsin linkittämään kirjoitukseeni, siinä ei ole sanaa "rotu", eikä kirjoitus mielestäni sisällä höynähtäneitä rotuteoreettisia pohdintoja.

Miksi tällainen keskusteluketju ylipäätään on olemassa, jos asiasta saa olla vain yhtä mieltä.

Muutama sata vuotta sitten kirkko hallitsi tieteellistä keskustelua. Jos joku erehtyi esittämään objektiivisiin havaintoihin ja luonnontieteeseen perustuvan tosiasian, joka ei sopinut papiston ahdasmieliseen tulkintaan uskonnosta, esittäjä tuomittiin. Vaikka hän olisi yrittänyt vedota siihen, että kyseessä on tiede, hänelle olisi vastattu, että hänen väitteissään on kyse harhaopista ja jumalanpilkasta eikä mistään tieteestä. Ainoa sallittu tieteellinen totuus noihin aikoihin oli sellainen, joka sopi yhteen uskonnollisten johtajien raamatuntulkinnan kanssa.

Historiasta tunnettu Galileo Galilei on tunnetuimpia roomalaiskatolisen kirkon kanssa konfliktiin joutuneista tiedemiehistä. Tämä kuuluisa tähtitieteilijä tulee usein mieleeni, kun mietin nykyistä ilmapiiriä. Antirasistinen vihakultti on nykyajan versio 1600-luvun Paavin kirkosta, jonka säälimättömän vainon kohteeksi joutuvat ne tiedemiehet, jotka rohkenevat sanoa jotain, mikä on virallisen dogmin vastaista.

https://etiikka.fi/viesti/milloin-ja-miksi-valehteleminen-on-vaarin/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Galileo_Galilei
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 13, 2022, 11:11:52
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - lokakuu 12, 2022, 20:32:43
^Diktaattori oli alunperin määräaikainen tehtävä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rooman_diktaattori
Diktaattori (lat. dictator) oli Rooman tasavallan aikoina poikkeusvirka. Se uskottiin luotettavalle roomalaiselle, joka otti hetkellisen vastuun valtakunnasta, etenkin sotatilanteessa, kun koko valtion olemassaolo oli uhattuna. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta, jonka jälkeen senaatti saattoi jatkaa toimikautta toiset kuusi kuukautta.

Suomessa tuo on pidennetty vuosiksi- mutta samalla rajoitettu diktaattorin valtaa- seremoniallisempaan suuntaan.
Sotatilannetta ei kyllä taideta isommin huomioida ja ylimmäinen sotapäällikkö taitaa olla kohtapuoliin joku muu kuin suomalainen.-Ehkä jo nytkin. Kivinen on käytännön toiminnan johtaja toistaiseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2022, 15:11:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 12, 2022, 20:59:30
... En myöskään ole kiinnostunut Haitista eikä minulla ole siitä mitään sanottavaa.

Jos älykkyydessä, geeneissä ja menestymisessä pysytään, niin keskustelussa ei usein  ole kyse tieteestä vaan aatteista ja uskomuksista.

Miksi sitten nostit Haitin ja Taiwanin esimerkeiksi tässä nimenomaisessa keskustelussa älykkyydestä, geeneistä ja menestymisestä, jos kerran et ole kiinnostunut siitä, mitä ihan itse kirjoitit tässä keskustelussa Haitista?

Muistaakseni kirjoitit Jatkumollakin Haitista, samasta tulokulmasta kuin tässä keskustelussa. Aika paljon kirjoitettua asiasta, josta ei ole kiinnostunut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2022, 15:44:05
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 05, 2022, 20:35:13
...

Hommafoorumilla ja rasistipiireissä yleensäkin nostetaan usein esille Haiti valtiona, jossa asukkaat ovat pääasiassa mustaihoisia ja jossa menee huonosti. Haitia verrataan usein Taiwaniin, jossa menee paremmin.

https://www.thegardenisland.com/2022/10/04/news/haiti-at-breaking-point-as-economy-tanks-and-violence-soars/

https://www.cnbc.com/2021/03/16/2-charts-show-how-much-the-world-depends-on-taiwan-for-semiconductors.html

Taiwanilaiset saavat todennäköisesti korkeammat pisteet älykkyystesteistä. Tästä ei taida olla erimielisyyttä.

Luulen, että Taiwanin menestymisessä ja Haitin menestymättömyydessä on kyse muustakin kuin ihmisten älykkyystasosta. Tietokoneteknologian suunnitteleminen ja valmistaminen vaatii korkeasti koulutettuja ihmisiä sekä valtavasti pääomaa. Mikroprosessoritehdasta ei panna pystyyn halvalla. Ihmisten pitää olla paitsi älykkäitä ja ahkeria, myös pitkäjännitteisiä, yhteistyöhaluisia sekä sääntöihin sopeutuvia. Aasialaisissa on näitä piirteitä. Nykymaailmassa tällaisista ominaisuuksista on etua.

Aasialaiset ovat asuneet tiiviissä yhteisöissä niukkuuden keskellä niin monta tuhatta vuotta, että on kehittynyt yhteistyöhenki. On raadettu riisipelloilla ja puhallettu yhteen hiileen, jotka selvittäisiin hengissä.

Haitilaisilla on ehkä vähemmän tuon tyyppisiä ominaisuuksia. Koulutus jää vaatimattomaksi, koska sen tuloksia saadaan odottaa kauan, eikä niistä ole varmuutta. Ihmiset haluavat tuloksia heti, ja tällöin jengi voi olla parempi vaihtoehto. Johtajat haluavat tuloksen mieluummin omiin taskuihinsa kuin yhteiskunnan kehittämiseen, josta ei kuitenkaan näytä tulevan mitään. Korruptio rehottaa. Sääntöjä ei arvosteta, koska ne ovat aina jonkun muun säännöt.

Miten Haiti saataisiin nostetuksi Taiwanin kaltaiseksi vauraaksi ja menestyneeksi yhteiskunnaksi. Luulen, että se on haitilaisten itsensä tehtävä. Tai ehkä heidän yhteiskuntansa on juuri niin menestynyt kuin se voi olla.

Et tuossa mainitse sanaa rotu, mutta tietäen aiemmat tsiljoonat mustamaalaavat puheesi afrikkalaisista tällä foorumilla ja Jatkumolla, voi lukija vetää esim. noista boldaamistani kohdista sen johtopäätöksen, että aika lailla roduistahan tuossa puhut, kun puhut aasialaisista ja mustaihoisista vertaillen. Eritoten kun tuo on kaiken lisäksi oman ilmoituksesi mukaan rasistipiireistä ja hommafoorumilta kopsattua kamaa. Ja vaikka et käytäkään sanaa rotu, käytät sanoja mustaihoinen ja aasialainen...

Et esitä mitään todisteita rotuluonnehdinnoistasi, ne ovat ilmeisesti pelkkää mutua.

KOPEKIN rotuluonnehdinnat tiivistettynä

Aasialaiset:

älykkäitä
korkeasti koulutettuja
heillä on valtavasti pääomaa
ahkeria
pitkäjännitteisiä
yhteistyöhaluisia
sääntöihin sopeutuvia
ovat asuneet tiiviissä yhteisöissä niukkuuden keskellä niin monta tuhatta vuotta
ovat raataneet riisipelloilla
puhaltavat yhteen hiileen

Ja sitten latteasti toteat, että haitilaisilla on vähemmän mainitunlaisia ominaisuuksia (vaikka varmaankin tarkoitat, että ovat taiwanilaisten vastakohtia kaikissa noissa asioissa, et vaan kehtaa sanoa ääneen sitä). Sen sijaan sanot: ("Haitilaisilla on ehkä vähemmän tuon tyyppisiä ominaisuuksia. Koulutus jää vaatimattomaksi, koska sen tuloksia saadaan odottaa kauan, eikä niistä ole varmuutta. Ihmiset haluavat tuloksia heti, ja tällöin jengi voi olla parempi vaihtoehto. Johtajat haluavat tuloksen mieluummin omiin taskuihinsa kuin yhteiskunnan kehittämiseen, josta ei kuitenkaan näytä tulevan mitään. Korruptio rehottaa. Sääntöjä ei arvosteta, koska ne ovat aina jonkun muun säännöt.")

Jälleen, vailla mitään evidenssiä, pelkkiä löysiä, pahantahtoisia heittoja, pelkkää rasistista mutua.

Jos oikeasti haluaisit rehellisesti keskustella syistä siihen, miksi haitilaisilla menee huonosti, (syyt, jotka eivät oletettavasti johdu kuvittelemistasi rotuominaisuuksista, vaan tsiljoonasta muusta asiasta) ja mitä he asialle voisivat itse tehdä, osallistuisit Haiti (https://kantapaikka.net/index.php/topic,2434.0.html) -keskusteluketjuun täällä kantapaikassa. Mutta ilmeisesti haitilaiset kelpaavat sinulle vain rasistisen propagandasi keppihevoseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 13, 2022, 17:15:35
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 15:44:05

Jälleen, vailla mitään evidenssiä, pelkkiä löysiä, pahantahtoisia heittoja, pelkkää rasistista mutua.

Jos oikeasti haluaisit rehellisesti keskustella syistä siihen, miksi haitilaisilla menee huonosti, (syyt, jotka eivät oletettavasti johdu kuvittelemistasi rotuominaisuuksista, vaan tsiljoonasta muusta asiasta) ja mitä he asialle voisivat itse tehdä, osallistuisit Haiti (https://kantapaikka.net/index.php/topic,2434.0.html) -keskusteluketjuun täällä kantapaikassa. Mutta ilmeisesti haitilaiset kelpaavat sinulle vain rasistisen propagandasi keppihevoseksi.

Miksi osallistuisin "keskusteluun" jonka sääntöihin näyttää kuuluvan se, että tiettyyn ääri-ideologiaan sopimattomat mielipiteet leimataan suoralta kädeltä pahantahtoisiksi heitoiksi ja rasistiseksi mutuksi ja rasistiseksi propagandaksi.

Säästyy vaivaa, jos en itse kirjoita mitään vaan kopioin tekstin oikeassa olevien parempien ihmisten kirjoituksista. Niitähän löytyy.

Kirjoitan nyt kuitenkin muutaman sanan itse.

Taiwanin kaltainen Hi-Tech -yhteiskunta edellyttää kansalaisilta korkeata keskimääräistä älykkyysosamäärää ja koulutusta. Ei tietokoneiden tarvitsemia mikroprosessoreja yleensä suunnitella ja tehdä kehitysmaaloissa. Tarvitaan vakaa yhteiskunta, paljon rahaa ja riittävästi oppineita alan ihmisiä.

Professori J.P.Roos on kirjoittanut seuraavaa:

Älykkyyden poikkeamilla varsinkin korkeamman älykkyyden suuntaan on ollut ja on iso merkitys ihmiskunnan kehityksessä. Yksilöistä lasketun keskiarvon merkitys yhteisölle on seuraava: jo viiden pisteen keskiarvoero merkitsee että huippuälykkäitä on korkeamman keskiarvon ryhmässä dramaattisesti enemmän. Kaikki puhe huippuyliopistoista, huippututkimuksesta jne on olennaisesti puhetta valikoitujen huippuälykkäiden ihmisten muodostamista ryhmistä, jotka tuottavat merkittävää tietoa. Juuri siksi on niin omituista että yliopistoissa älykkyys on tabu, ja Ylikoskenkin täytyy nähdä paljon (turhaa) vaivaa älykkyyden vähättelemiseksi. Älykkyys on takuulla merkittävä selittäjä, jota vain ei uskalleta käyttää (tai puhua siitä oikealla nimellä).

Älykkyysjakautuma on Gaussin käyrän muotoinen. Jos keskipiste siirtyy vasemmalle eli matalamman älykkyystason suuntaan, käyrän oikea reuna ei ulotu niin kauas kuin aikaisemmin. Ja nimenomaan oikeassa reunassa on se osa väestöstä, jonka johdolla kehitys menee positiiviseen suuntaan, jos on mennäkseen.

Roos kirjoittaa viiden pisteen erosta. Entä jos ero on kymmenen tai viisitoista pistettä tai vielä enemmän?

Ei enää elävien kirjoissa oleva tiedemies "John Rushton" on yksi halveksituimmista rasisteista, mitä tältä planeetalta löytyy, ainakin jos erilaisia nettisivuja on uskominen. En minäkään Rushtonia ole koskaan fanittanut.

Googlailin älykkyyteen liittyviä sivuja etsiessäni kuvia Gaussin käyristä. En oikein löytänyt sopivaa, mutta sen sijaan löysin sattumalta selostuksen Rushtonin ja kumppaneiden tutkimuksesta, jossa on arvioitu Serbian romanien yllättävän huonoja tuloksia älykkyystesteissä. Rushton on päätellyt, että yksi syy heikkoihin tuloksiin on näiden ihmisten alhainen sosioekonominen tausta. Eli rasistikin voi myöntää, että kaikki ei johdu geeneistä. Ympäristöllä ja ympäröivän yhteiskunnan asenteilla on merkitystä.

One such study, published in the journal Intelligence more than 10 years ago (Rushton et al., 2007) measured the non-verbal abilities of a large sample of Roma minority from Serbia and indicated that, on average, their IQ was significantly lower than that of their non-Roma European counterparts and similar to that of sub-Saharan groups.   

Loput täältä...

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7438872/

P.S. Heikot älynlahjat saaneena en viitsi kauheasti painottaa älykkyyden merkitystä sen enempää yksilöiden kuin kansojenkaan kohdalla. Onneksi vähemmän älykäskin voi pärjätä. Minusta itsestäni ei ole esimerkiksi, mutta on joitakin Forrest Gumpeja.   
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2022, 19:46:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 09:52:53
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 00:51:09
Ihme valehtelua taas.

Kiinnostaisi tietää, mitä Kertsi ymmärtää sanalla "valehtelu".

Tällainen on etiikka.fi -sivulla oleva määritelmä:

"Usein siteeratun valehtelemisen perinteisen määritelmän mukaan valehtelu on väitteen, jota puhuja itse ei usko, esittämistä toiselle ihmiselle tarkoituksena saada tuo toinen uskomaan väitteen olevan totta (Isenberg 1978, 466). "

Jos valehteleminen määritellään tuolla tavalla, en katso syyllistyväni siihen. Uskon siihen, minkä kirjoitan. Toisaalta en kuvittele toisen - eli tässä tapauksessa Kertsin - muuttavan kantaansa asioihin, esitinpä hänelle mitä tahansa. Foorumikeskusteluissa yleensäkään eivät ihmiset kovin paljon muuta mielipiteitään. Joissakin pienissä asioissa voi muutosta tapahtua, jos osallistujan käsitys on perustunut väärään tietoon, joka oikaistaan.

Mitä tulee Kertsin linkittämään kirjoitukseeni, siinä ei ole sanaa "rotu", eikä kirjoitus mielestäni sisällä höynähtäneitä rotuteoreettisia pohdintoja.
Boldaus mun.
Tuo juuri on tyypillinen valhe sinulta. On tosin totta, ettei tekstissäsi esiintynyt sanaa rotu. Mutta sen sijaan siellä esiintyi sanat mustaihoinen ja aasialainen, eli kirjoituksesi käsitteli rotuja. Kuvailit näiden rotujen ominaisuuksia (perustelematta väitteitäsi ja mutuasi mitenkään). Eli puhuit roduista, ja niiden ominaisuusista, ja spekuloit kansanluonteen tapaisista asioista, vaikkakin rotuihin liittyen, eli rotuteoretisoit. Omasta mielestäni on höynähtänyttä esittää sellaisia asioita kuin esität eri roduista ja todisteeksi ottaa yksi entinen erittäin kaltoinkohdeltu orjavaltio ja yksi ei-entinen orjavaltio, ja verrata näitä keskenään.. Sellainen on älyllisesti epärehellistä. Sellainen on iljettävää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 13, 2022, 20:57:39
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 19:46:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 09:52:53
Mitä tulee Kertsin linkittämään kirjoitukseeni, siinä ei ole sanaa "rotu", eikä kirjoitus mielestäni sisällä höynähtäneitä rotuteoreettisia pohdintoja.
Boldaus mun.
Tuo juuri on tyypillinen valhe sinulta. On tosin totta, ettei tekstissäsi esiintynyt sanaa rotu.

Minulle tyypillinen valhe ei siis olekaan valhe vaan totta?

Eihän se sitten paha ole.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 19:46:15
Omasta mielestäni on höynähänyttä esittää sellaisia asioita kuin esität eri roduista ja todisteeksi ottaa yksi entinen erittäin kaltoinkohdeltu orjavaltio ja yksi ei-entinen orjavaltio, ja verrata näitä keskenään.. Sellainen on älyllisesti epärehellistä. Sellainen on iljettävää.

Kertsihän tuossa edellä vertailee valtioita. Toisessa on ollut orjuutta, ja sitä on kohdeltu huonosti. Toisessa ei ole ollut orjuutta, ja onko sitä kohdeltu paremmin. Miksi ei voisi verrata, jos kerran syy eroihin on noin helposti osoitettavissa.

Maita verrataan bruttokansantuotteen, Pisa-tulosten, elinaikaodotteen ja melkein minkä tahansa kriteerin perusteella. Vertailussa on köyhiä valtiota, rikkaita valtioita ja kaikkea siltä väliltä.

Jos vertaileminen on kielletty, miten silloin voi olla myöskään tämän tyyppisiä uutisia:

"Puolet USA:n mus­tis­ta mie­his­tä pi­dä­tet­ty 23 ikä­vuo­teen men­nes­sä
Tällä viikolla julkistetun tutkimuksen mukaan valkoihoisten miesten kohdalla vastaava prosenttiluku on lähes 40."

(linkki uutiseen kirjoitukseni lopussa)

Tuosta tuli mieleen, että olisi mielenkiintoista tietää, kuinka monta prosenttia tällä foorumilla kirjoittavista miehistä on pidätetty 23 ikävuoteen mennessä. Aloitan vastaaminen omalta osaltani. Olin 22-vuotias, kun joudun pidätetyksi epäiltynä poliittisesta terrorismista.

Kyllähän täällä Suomessakin putkan ovet paukkuvat, kun kaikenlaisia ekomielenosoittajia ja muita aktivisteja suljetaan selleihin.

Tämän keskustelun keskeinen kysymys näyttää olevan se, onko olemassa ihmisistä itsestään lähtöisin olevia tekijöitä sille, miten hyvin he menestyvät yksilöinä ja kansakuntina.

Toinen koulukunta ajattelee, että syyt eroihin menestymisessä ovat ulkoisia eli johtuvat olosuhteista, luonnonympäristöstä, kulttuurista, elintasosta, sattumasta, vastoinkäymisistä, sodista, historiallista tapahtumista ja niin edelleen. Perimmäinen syy ei ole ihmisissä itsessään, menestyvätpä he hyvin tai huonosti.

Toinen koulukunta ei kiistä sitä, etteivätkö edellä mainitut tekijät vaikuttaisi yksilöiden ja joukkojen menestymiseen, mutta se uskoo, että niiden lisäksi myös ihmisten ominaisuuksilla kuten älykkyydellä, temperamentilla ja muilla tämän tyyppisillä sisäisillä asioilla on merkitystä.

https://www.kaleva.fi/puolet-usan-mustista-miehista-pidatetty-23-ikavuot/1716424
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2022, 21:33:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 20:57:39
Minulle tyypillinen valhe ei siis olekaan valhe vaan totta?

Eihän se sitten paha ole.
Sinulle tyypillinen valhe on valhe: vaikka jokin pikkuväittämäsi sattumalta olisikin totta, niin iso kuva ei pitäisi paikkansa: tässä tapauksessa valehtelet esimerkiksi väittäessäsi, ettet puhunut roduista, kun nimenomaan puhuit roduista tuodessasi rasistipiireistä hengenköyhää rasistista materiaalia tähän keskusteluun.

Jo pelkällä lainauksellasi osoitat, että valehtelet, sillä otat mukaan vain osan viestistä, sen osan, joka on mukamas itsesi kannalta edullinen.

Tekstini, josta lainasit, oli tämä:

Boldaus mun.
Tuo juuri on tyypillinen valhe sinulta. On tosin totta, ettei tekstissäsi esiintynyt sanaa rotu. Mutta sen sijaan siellä esiintyi sanat mustaihoinen ja aasialainen, eli kirjoituksesi käsitteli rotuja. Kuvailit näiden rotujen ominaisuuksia (perustelematta väitteitäsi ja mutuasi mitenkään). Eli puhuit roduista, ja niiden ominaisuusista, ja spekuloit kansanluonteen tapaisista asioista, vaikkakin rotuihin liittyen, eli rotuteoretisoit. Omasta mielestäni on höynähtänyttä esittää sellaisia asioita kuin esität eri roduista ja todisteeksi ottaa yksi entinen erittäin kaltoinkohdeltu orjavaltio ja yksi ei-entinen orjavaltio, ja verrata näitä keskenään.. Sellainen on älyllisesti epärehellistä. Sellainen on iljettävää.


Boldasin sen osan, sen pääasian, minkä jätit pois. Eli lainaamalla yritit maalata mustan valkoiseksi, eli muokata viestini päinvastaiseksi.

Lisättäköön, että tekemäsi vertailut - ne rasistipiireistä tänne tuomasi - ovat tarkoitushakuista mustamaalaamista. Rasistista sellaista. Mutta sehän näyttää olevan elämäntehtäväsi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 13, 2022, 21:55:22
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 20:57:39
Tämän keskustelun keskeinen kysymys näyttää olevan se, onko olemassa ihmisistä itsestään lähtöisin olevia tekijöitä sille, miten hyvin he menestyvät yksilöinä ja kansakuntina.

Toinen koulukunta ajattelee, että syyt eroihin menestymisessä ovat ulkoisia eli johtuvat olosuhteista, luonnonympäristöstä, kulttuurista, elintasosta, sattumasta, vastoinkäymisistä, sodista, historiallista tapahtumista ja niin edelleen. Perimmäinen syy ei ole ihmisissä itsessään, menestyvätpä he hyvin tai huonosti.

Toinen koulukunta ei kiistä sitä, etteivätkö edellä mainitut tekijät vaikuttaisi yksilöiden ja joukkojen menestymiseen, mutta se uskoo, että niiden lisäksi myös ihmisten ominaisuuksilla kuten älykkyydellä, temperamentilla ja muilla tämän tyyppisillä sisäisillä asioilla on merkitystä.

Kysymys kansakuntien menestyksestä. On olemassa Pohjois-Korea ja on olemassa Etelä-Korea. Johtuuko niiden toisistaan poikkeava menestys mielestäsi toisen maailmansodan jälkeisestä historiasta vai pohjoiskorealaisten ja eteläkorealaisten rotueroista?

Jos Korea on liian kaukainen, vuosina 1949–1990 oli Saksan liittotasavalta ja oli Saksan demokraattinen tasavalta. Niiden menestyserot johtuivat sitten osin länsisaksalaisen ja itäsaksalaisen ihmisen erilaisista synnynnäisistä ominaisuuksista?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 22:02:57
Etkö kopek siis ymmärrä, että palstalle laittamasi viestisi/pohdintasi voivat olla ihan ehtaa rotuteoriaa vaikka et käyttäisikään samassa yhteydessä sanaa rotu? Vai miksi sinulle on tärkeä vakuuttaa muut, ettet ole käyttänyt sanaa rotu? Kymmeniä viestejä, joissa kiellät käyttäneesi sanaa rotu. Minkä vuoksi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:09:04
Minkähän vuoksi Kertsi ylipäätään lukee ja kommentoi kirjoituksiani, kun niiden lukeminen näyttää ottavan koville. Jos olen Kertsin mielestä iljettävyyksiä esittävä valehtelija, jättäisi kirjoitukseni lukematta.

Foorumilla taitaa olla olla jonkinlainen "ingnorointitoiminta", jonka moni on maininnut. Se ei taida toimia niin päin, että saisin estettyä Kertsiä näkemästä kirjoituksiani. Suosittelen Kertsiä ignoroimaan minut. 

Eihän tänne viitsi enää kirjoittaa mitään, kun saa pelätä mitä syytöksiä milloinkin saa niskaansa. Olen rasisti ja valehtelija ja iljettävyyksien esittäjä ja mitä kaikkea tässä on jo saanut lukea. Sitten on politiikkaan ja yhteiskuntaluokkaan liittyvät syytökset vielä erikseen.

"Кто как обзывается - тот так и называется".

Hihan kysymykseen Koreoiden ja Saksojen elintasoeroista vastaan, että ne johtuivat yhteiskuntajärjestelmistä. Onhan se yleisesti tiedossa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 23:28:44
Varmasti enemmän tai vähemmän samankaltaisesta syystä kuin sinulla on tarve lukea kertsin viestejä. Jos ottaa koville, laita kertsi ignoreen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:50:23
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 22:02:57
Etkö kopek siis ymmärrä, että palstalle laittamasi viestisi/pohdintasi voivat olla ihan ehtaa rotuteoriaa vaikka et käyttäisikään samassa yhteydessä sanaa rotu? Vai miksi sinulle on tärkeä vakuuttaa muut, ettet ole käyttänyt sanaa rotu? Kymmeniä viestejä, joissa kiellät käyttäneesi sanaa rotu. Minkä vuoksi?

Jos en ole käyttänyt sanaa rotu, en ole käyttänyt sanaa rotu. Miksi yhteen sanaan pitää takertua. Jos mielipiteeni ovat jonkun mielestä rotuteoreettista pohdiskelua/viestintää, niin ne ovat. Ilmeisesti ne eivät ole sallittuja.

Onhan se vähän outoa, kun keskusteluketjun nimi on "Älykkyys, geenit ja menestyminen" eikä keskusteluketjussa saa esittää, että näillä asioilla voisi olla jotain yhteyttä.

Kun Lynn ja Vanhanen aikoinaan julkaisivat "pahamaineisen" tutkimuksensa, jossa vertailtiin eri maiden asukkaiden keskimääräistä älykkyystasoa ja maiden bruttokansantuotetta, mikä mieletön kiehunta ja riehunta siitä nousikaan.

Ei olisi saanut esittää olettamusta, puhumattakaan mistään tutkimuksista, että älykkyydellä ja bruttokansantuotteella voisi olla yhteyttä. Tapaus johti poliisitutkintaan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000106564.html

Vanhanen ei saanut syytettä, mutta Neuvostoliiton meininki tuli jo mieleen.

Olen monta kertaa korostanut sitä, että en usko että älykkyystaso - olkoon se geeneistä tai ympäristöstä johtuvaa - on ainoa ratkaiseva tekijä sen kannalta, menestyykö yksilö tai kansakunta. Tämänhän näkee jokainen omin silmin ympärillään. Luultavasti me kaikki tunnemme joitakin fiksuja ihmisiä, jotka alisuoriutuvat älykkyyteensä nähden. Potentiaalia olisi, mutta näistä ihmisistä ei vain oikein tule mitään. Joku sortuu pulloon, jonkun vaivana on laiskuus, joku antaa vetää itsensä muulla tavalla kyvyttömyyteen. Älliä olisi, mutta "draivi" puuttuu. Vastaavasti me ehkä tunnemme ihmisiä, jotka yllättävät. Koulussa he eivät loistaneet eivätkä muutenkaan vaikuta ruudinkeksijöiltä. Kovalla työllä ja sisulla - ja jos vielä mukana on ripaus onnea - he kuitenkin puurtavat eteenpäin ja lopulta menestyvät.

Älykkäin ei aina päädy kasan päällimmäiseksi.

Tämä (rasistinen?) vanha laulu kertoo, mistä on kyse.

https://youtu.be/qhbsC7xhkco

Tuntuu jotenkin hullulta, että ne iljettävät rasistiset ajatukset, joita esitän, olivat muutama vuosikymmen sitten yleisesti hyväksyttyä tietoa, jollaista sai lukea koulukirjoista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 23:54:16
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:50:23
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 22:02:57
Etkö kopek siis ymmärrä, että palstalle laittamasi viestisi/pohdintasi voivat olla ihan ehtaa rotuteoriaa vaikka et käyttäisikään samassa yhteydessä sanaa rotu? Vai miksi sinulle on tärkeä vakuuttaa muut, ettet ole käyttänyt sanaa rotu? Kymmeniä viestejä, joissa kiellät käyttäneesi sanaa rotu. Minkä vuoksi?

Jos en ole käyttänyt sanaa rotu, en ole käyttänyt sanaa rotu. Miksi yhteen sanaan pitää takertua. Jos mielipiteeni ovat jonkun mielestä rotuteoreettista pohdiskelua/viestintää, niin ne ovat. Ilmeisesti ne eivät ole sallittuja.

Onhan se vähän outoa, kun keskusteluketjun nimi on "Älykkyys, geenit ja menestyminen" eikä keskusteluketjussa saa esittää, että näillä asioilla voisi olla jotain yhteyttä.

Kun Lynn ja Vanhanen aikoinaan julkaisivat "pahamaineisen" tutkimuksensa, jossa vertailtiin eri maiden asukkaiden keskimääräistä älykkyystasoa ja maiden bruttokansantuotetta, mikä mieletön kiehunta ja riehunta siitä nousikaan.

Ei olisi saanut esittää olettamusta, puhumattakaan mistään tutkimuksista, että älykkyydellä ja bruttokansantuotteella voisi olla yhteyttä. Tapaus johti poliisitutkintaan.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000106564.html

Vanhanen ei saanut syytettä, mutta Neuvostoliiton meininki tuli jo mieleen.

Olen monta kertaa korostanut sitä, että en usko että älykkyystaso - olkoon se geeneistä tai ympäristöstä johtuvaa - on ainoa ratkaiseva tekijä sen kannalta, menestyykö yksilö tai kansakunta. Tämänhän näkee jokainen omin silmin ympärillään. Luultavasti me kaikki tunnemme joitakin fiksuja ihmisiä, jotka alisuoriutuvat älykkyyteensä nähden. Potentiaalia olisi, mutta näistä ihmisistä ei vain oikein tule mitään. Joku sortuu pulloon, jonkun vaivana on laiskuus, joku antaa vetää itsensä muulla tavalla kyvyttömyyteen. Älliä olisi, mutta "draivi" puuttuu. Vastaavasti me ehkä tunnemme ihmisiä, jotka yllättävät. Koulussa he eivät loistaneet eivätkä muutenkaan vaikuta ruudinkeksijöiltä. Kovalla työllä ja sisulla - ja jos vielä mukana on ripaus onnea - he kuitenkin puurtavat eteenpäin ja lopulta menestyvät.

Älykkäin ei aina päädy kasan päällimmäiseksi.

Tämä (rasistinen?) vanha laulu kertoo, mistä on kyse.

https://youtu.be/qhbsC7xhkco

Tuntuu jotenkin hullulta, että ne iljettävät rasistiset ajatukset, joita esitän, olivat muutama vuosikymmen sitten yleisesti hyväksyttyä tietoa, jollaista sai lukea koulukirjoista.

Miksi lainaat viestiäni, kun selvästikään sillä, mitä minä sinulle sanon, ei ole sinulle mitään merkitystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 13, 2022, 23:56:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:50:23
Tuntuu jotenkin hullulta, että ne iljettävät rasistiset ajatukset, joita esitän, olivat muutama vuosikymmen sitten yleisesti hyväksyttyä tietoa, jollaista sai lukea koulukirjoista.
Muutama vuosikymmen sitten ja varsinkin muutama sata vuotta sitten orjuus oli hyväksyttyä eri puolella maailmaa. Ja vaimon raiskaaminen ja hakkaaminen. Ja kakaroiden pahoinpitely "kasvatus"tarkoituksessa. Ja noitien ja kerettiläisten polttaminen roviolla. Ei se silti mitään näistä hyväksyttäviä niistä tee. Logiikkasi ontuu, Kopek.

Ihan yhtä lailla pitäisin iljettävänä jos alkaisit ajaa esimerkiksi orjanomistajien oikeuksia tai aviomiehen oikeutta raiskata vaimoaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 14, 2022, 01:19:40
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 23:54:16

Miksi lainaat viestiäni, kun selvästikään sillä, mitä minä sinulle sanon, ei ole sinulle mitään merkitystä.

Aioin vastata laajemmin, mutta harhauduin jo heti alussa sivupolulle.   
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 14, 2022, 01:28:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 23:56:10
Ihan yhtä lailla pitäisin iljettävänä jos alkaisit ajaa esimerkiksi orjanomistajien oikeuksia tai aviomiehen oikeutta raiskata vaimoaan.

Mikä kirjoituksissani on erityisen iljettävää? Voisin yrittää välttää sitä jatkossa, kun tarkasti tietäisin, mikä se on.

Vai pitäisikö kirjoittaa yksityiskohtaiset säännöt siitä, millaisia ajatuksia on sopivaa esittää, ja mitkä puolestaan ovat liian iljettäviä esitettäviksi.

Ehkä pidän tämän aiheen käsittelemisessä taukoa, koska olen tainnut sanottavani sanoa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 14, 2022, 02:08:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 14, 2022, 01:19:40
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 23:54:16

Miksi lainaat viestiäni, kun selvästikään sillä, mitä minä sinulle sanon, ei ole sinulle mitään merkitystä.

Aioin vastata laajemmin, mutta harhauduin jo heti alussa sivupolulle.

1. Olet ollut aina niin kauan hiljaa tästä aiheesta kunnes olet törmännyt internetissä itsellesi uuteen joko tuoreeseen tai vanhaan rotutieteeseen.
2. Postitat luonnollisesti sen tänne.
3. Sitten tappelet viikon siitä jonkun kanssa, oletko käyttänyt sanaa rotu tai neekeri vai et.
4. Loukkaannut kun joku pitää näkemyksiäsi rasistisina vaikka itse selvästi nautit rasistisista näkemyksistäsi.
5. Sitten joku käy kanssasi kädestä pitäen väitteesi läpi ja osoittaa, miksi ne eivät voi pitää paikkaansa, esittämässäsi muodossa ainakaan.
6. Vastineeksi palaat Vanhasen ja Lynnin rotutieteelliseen lehmän lämpimään.
7. Muut ihmettelevät, miksi jatkat virheellisten väitteiden esittämistä tai miten juttusi liittyvät keskusteluun
8. Puolustaudut, ettet itse esitä väitteitä täällä vaan postitat vain netistä löytämiäsi artikkeleita tietämättä tarkemmin aina edes sitä, mitä niissä lukee. Ja että miksi sinulta kysellään motiiveitasi.
9. Sitten palaat taas kohtaan 1.

Ottaen huomioon, että yhä edelleen raahaat mukana Vanhasen ja Lynnin rotuteorioita, oletko todella sitä mieltä, että faktat eivät ole sellaisia, jotka kestävät järkevän kritiikin, vaan sellaisia, mistä sinä olet samaa mieltä? Se selittäisi aika paljon.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 14, 2022, 04:10:24
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 14, 2022, 02:08:32
6. Vastineeksi palaat Vanhasen ja Lynnin rotutieteelliseen lehmän lämpimään.
:D :D :D Täällä maalla tuo on hauska vertaus. ;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 14, 2022, 11:09:49
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 14, 2022, 02:08:32
Ottaen huomioon, että yhä edelleen raahaat mukana Vanhasen ja Lynnin rotuteorioita, oletko todella sitä mieltä, että faktat eivät ole sellaisia, jotka kestävät järkevän kritiikin, vaan sellaisia, mistä sinä olet samaa mieltä? Se selittäisi aika paljon.

Mikä on Vanhasen ja Lynnin rotuteoria?

Sen sijaan, että keskusteltaisiin siitä, onko etnisten ryhmien välillä muitakin kuin silmin nähtäviä fyysisiä eroja, ja voivatko nämä tekijät selittää väestöryhmien välisiä eroja yhteiskunnallisella tasolla, ja esitettäisiin todisteita argumenttien puolesta ja vastaan, keskustelu ajautuu siihen, ovatko jotkut näkemykset iljettäviä ja rasistisia.

Tuollainen on aika huonoa keskustelua. Varsinainen aihe sivuutetaan.

Ajatukseni siitä, että väestöryhmien välillä voi olla tilastollisella tasolla muitakin kuin ulkonäköön ja fyysiseen rakenteeseen liittyviä eroja perustuu siihen, että ihminen on biologisesti ajatellen eläin, ja eläinten välillä saman lajin sisällä eroja kiistattomasti on. Erot ovat syntyneet ympäristön vaikutuksesta evoluutioprosessin seurauksena. Tietynlainen ympäristö on suosinut tietynlaista käyttäytymistä ja karsinut pois siihen ympäristöön huonosti sopivaa käyttäytymistä. Jos ihmisryhmät ovat asuneet kymmeniä tuhansia vuosia toisistaan erillään erilaisessa ympäristössä, olosuhteet ovat muokannet paitsi ihmisten fyysisiä ominaisuuksia, myös heidän henkisiä ominaisuuksiaan ympäristöihin parhaiten sopivaksi.

Tuollainen käsitys on pelkästään biologinen, eikä siinä pitäisi olla mitään ongelmaa. Muutaman vuosikymmen sitten kuka tahansa tiedemies olisi voinut esittää tämän tyyppisen ajatuksen, eikä hänen maineensa siitä olisi kärsinyt. Ennenhän puhuttiin yleisesti käsitteestä "kansanluonne", jonka katsottiin kuvaavan jonkin ihmisryhmän henkisiä ominaisuuksia.

Kun kauan sitten luin lehdestä ensimmäisen kerran evoluutiopsykologiasta, kiinnostuin aiheesta, koska se selitti mielestäni hyvin ihmisten käyttäytymistä. Kirjoittelin noihin aikoihin valtapoliittisista kysymyksistä ja tasa-arvosta. Tein sen johtopäätöksen, että ihmisluonteeseen kuuluu ominaisuuksia, joiden olemassaolon takia valta yhteiskunnassa pyrkii keskittymään, ja valtioilla on vaara ajautua kohti autoritarismia ja totalitarismia. Diktatuurin uhka on siis koko ajan olemassa.

"Etniset" kysymykset eivät kiinnostaneet minua tuohon aikaan. Kun nämä asiat nousivat yleiseksi puheenaiheeksi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja itsekin aloin niitä miettiä, huomasin evoluutiopsykologian sopivan hyvin myös niihin.

Käyttäytymisemme on ohjattu perimäämme. Meissä on ikään kuin "ohjelma", jonka saamme syntyessämme, ja joka karkealla tasolla ohjaa meitä. Eläimillä ja erityisesti muuttolinnuilla ohjelman merkitys tulee selvästi näkyviin. Muutaman kuukauden ikäinen yksin muuttava pitkän matkan muuttolintu kuten kalasääski osaa lentää sisäisen biologisen muistinsa avulla talveksi Kameruniin tai mikä sen päämäärä onkin. Se voisi lentää minne tahansa muuallakin, mutta biologinen järjestelmä ohjaa sen juuri oikealle reitille ja oikeaan paikkaan. Lintu suunnistaa aivan kuin sen pienissä aivoissa olisi tietokoneohjelma.

Lintujen satelliittiseurannassa on huomattu, että saman lajiin kuuluvat mutta eri paikassa kesiään viettävät linnut käyttävät erilaisia muuttoreittejä sen mukaan, mitä niiden "ohjelma" neuvoo.

Jos joku esittää kiistattomat todisteet siitä, että ihmisellä, toisin kuin eläimillä, ei ole vastaavaa perimässä saatua "koodia", joka ohjaa toimintoja - tai jos on, se on kaikilla yksilöillä kaikkialla maailmassa täsmälleen samanlainen, lopetan heti rasistisina pidetyt kirjoitukseni ja liityn woke-suvakkeihin ja antirasistisiin viharyhmiin ja mihin vain pyydetään. Alan pilkata Junes Lokkaa tai ketä tahansa rasistipahista, joka osoitetaan kohteeksi.

En väitä, että edellä mainitsemani "ohjelma" olisi niin vahva, että se ehdottomasti määräisi tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvat ihmiset käyttäytymään tietyllä tavalla. Onhan yksilöissä eroja, ja ihmisillä on vapaa tahto. Ei kaikkia viettejään tarvitse noudattaa. Oletan, että "ohjelman" vaikutus on heikko ja se näkyy lähinnä tilastollisella tasolla suuria ihmisryhmiä vertailtaessa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 14, 2022, 12:55:57
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:50:23
Tämä (rasistinen?) vanha laulu kertoo, mistä on kyse.

https://youtu.be/qhbsC7xhkco

Mistä se kertoo? Kansallisen itseironian saavuttamisesta vuoteen 1968 mennessä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 14, 2022, 13:00:33
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:09:04
Hihan kysymykseen Koreoiden ja Saksojen elintasoeroista vastaan, että ne johtuivat yhteiskuntajärjestelmistä. Onhan se yleisesti tiedossa.

Ovatko teoriat etnisten ryhmien älykkyyseroista ja kansakuntien erilaisista lahjakkuuksista aukkoteorioita? Silloin kun ei voida kiistatta osoittaa muita syitä yhteiskuntien tämänhetkisille eroille, ne ovat vapaasti käytettävissä tapauksissa joissa niitä halutaan käyttää?

Yksilöiden välillä on isoa vaihtelua taipumuksissa ja kyvyissä. Hieman paradoksaalisesti se syö uskottavuutta ajatukselta, että iso ryhmä voisi olla massana yksi mullilauma – vaikka tiedostavat persoonat asian niin näkevät. Mistä tahansa miljoonan ihmisen ryhmästä löytyy varmasti tarvittavat maanviljelijät, kauppiaat, kellokortin leimaajat, opettajat, investointipankkiirit, mitä ikinä kaivataankin – tai paremminkin löytyy aihiot näihin ammatteihin. Jos tietyn alan tekijät puuttuvat kokonaan tai on vajausta, väitän että kyse on muusta kuin ihmisten syntymisestä puusta vuolluilla aivoilla varustettuina. Ennen vuotta 1800 koko ihmiskunta ei ollut kyennyt saamaan aikaan ensimmäistäkään tietokoneohjelmoijaa. Eivät edes arjalaiset Kaukasus-vuorilla. Nykyisin Suomessa on työmarkkinoilla kroonisia kohtaanto-ongelmia. Heikkeneekö kansakuntamme elinvoima? Vai pilaammeko itse asiat?

Evoluutio vaikuttaa lajiimme. Ilmeisesti on esitetty, että ihminen on sosiaalisena otuksena jalostanut itsestään viimeisten parinsadantuhannen vuoden aikana vähemmän aggressiivisen. Tämä väite on perusteltu tieteellisesti, normaaliin tapaan. Biologian alaan kuuluvia hypoteeseja on tyrmätty myös ideologisista syistä. Mutta veikkaan, että jokainen huolella muotoiltu teoria kunnollisin perusteluin saa lopulta reilun kohtelun. Jos mustia ei enää esitetä puuttuvana lenkkinä ihmisen ja apinan välillä, se saattaa johtua siitä, että he eivät semmoinen ole.

Puhtaasti synnynnäistä älykkyyttä mittaavaa testiä on vaikea konstruoida. Perintötekijät vaikuttavat kyllä aina tuloksiin, mutta niihin vaikuttaa myös lapsena saatu ravinto, koulutus jne. Eri puolilla maailmaa 20-vuotiaat voivat saavuttaa eritasoisia tuloksia, ja se voi ennustaa heidän mahdollisuuksiaan, mutta se ei ole aivan sama asia kuin että tulokset olisi voinut kerätä jo 20 vuotta aiemmin katsomalla minkä värisestä äidistä he maailmaan putkahtavat. Tuoreen tutkimuksen mukaan 10-vuotiaiden koululaisten lukutaito romahti koronaepidemian aikana sekä Etelä-Aasiassa että Latinalaisessa Amerikassa. Todennäköinen syy on pandemiasulut, ei perintöaineksen äkillinen notkahdus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - lokakuu 14, 2022, 13:03:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 06, 2022, 19:07:51
Tuollainen kahden historialtaan niin erilaisen maan vertailu on hengenköyhää, tarkoitushakuista panettelua. Olette iljettäviä.

Kas kun et vertaa Taiwania esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestöön tai saamelaisiin, tai Romanian romaneihin, eli valkoihoisiin, joita on kohdeltu erittäin huonosti. Romanian romaneja jopa orjuutettiin aina jonnekin 1800-luvun puoliväliin saakka. Tai venezuelalaisiin. (Vai lasketaanko natsipiireissä heidät valkoihoisiksi?)

Tietysti se on tarkoitushakuista panettelua. Käytetäänkö tällä palstalla falskeja analogioita historiasta johonkin muuhunkin tarkoitukseen?

Yleensä analogioita käyttävät luottavat siihen, että heidän lukijansa tuntee historian yhtä heikosti kuin he itsekin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 14, 2022, 15:00:18
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 14, 2022, 01:28:20
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 23:56:10
Ihan yhtä lailla pitäisin iljettävänä jos alkaisit ajaa esimerkiksi orjanomistajien oikeuksia tai aviomiehen oikeutta raiskata vaimoaan.

Mikä kirjoituksissani on erityisen iljettävää? Voisin yrittää välttää sitä jatkossa, kun tarkasti tietäisin, mikä se on.

Vai pitäisikö kirjoittaa yksityiskohtaiset säännöt siitä, millaisia ajatuksia on sopivaa esittää, ja mitkä puolestaan ovat liian iljettäviä esitettäviksi.

Ehkä pidän tämän aiheen käsittelemisessä taukoa, koska olen tainnut sanottavani sanoa.

Kommentoimasi kirjoitukseni pääpointti ei ollut tuo, mitä kommentoit, vaan logiikkasi ontuminen.
Maailma muuttuu, mutta sinä usein oikeutat itsellesi asioita, jotka olivat hyväksyttäviä 50 tai 100 tms. vuotta sitten, ja kiukuttelet kun maailma on muuttunut ympäriltäsi niin, että alat olla mielipiteinesi ja asenteinesi jos et luolamiesasteella niin ainakin auttamattomasti hywin wanhanaikaisiin käsityksiin jämähtänyt ja jumittunut...

Siis tämä (boldasin pääpointin, jotta varmasti näkisit sen):

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 13, 2022, 23:56:10
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 23:50:23
Tuntuu jotenkin hullulta, että ne iljettävät rasistiset ajatukset, joita esitän, olivat muutama vuosikymmen sitten yleisesti hyväksyttyä tietoa, jollaista sai lukea koulukirjoista.
Muutama vuosikymmen sitten ja varsinkin muutama sata vuotta sitten orjuus oli hyväksyttyä eri puolella maailmaa. Ja vaimon raiskaaminen ja hakkaaminen. Ja kakaroiden pahoinpitely "kasvatus"tarkoituksessa. Ja noitien ja kerettiläisten polttaminen roviolla. Ei se silti mitään näistä hyväksyttäviä niistä tee. Logiikkasi ontuu, Kopek.

Ihan yhtä lailla pitäisin iljettävänä jos alkaisit ajaa esimerkiksi orjanomistajien oikeuksia tai aviomiehen oikeutta raiskata vaimoaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 14, 2022, 15:38:34
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 14, 2022, 02:08:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 14, 2022, 01:19:40
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 13, 2022, 23:54:16

Miksi lainaat viestiäni, kun selvästikään sillä, mitä minä sinulle sanon, ei ole sinulle mitään merkitystä.

Aioin vastata laajemmin, mutta harhauduin jo heti alussa sivupolulle.

1. Olet ollut aina niin kauan hiljaa tästä aiheesta kunnes olet törmännyt internetissä itsellesi uuteen joko tuoreeseen tai vanhaan rotutieteeseen.
2. Postitat luonnollisesti sen tänne.
3. Sitten tappelet viikon siitä jonkun kanssa, oletko käyttänyt sanaa rotu tai neekeri vai et.
4. Loukkaannut kun joku pitää näkemyksiäsi rasistisina vaikka itse selvästi nautit rasistisista näkemyksistäsi.
5. Sitten joku käy kanssasi kädestä pitäen väitteesi läpi ja osoittaa, miksi ne eivät voi pitää paikkaansa, esittämässäsi muodossa ainakaan.
6. Vastineeksi palaat Vanhasen ja Lynnin rotutieteelliseen lehmän lämpimään.
7. Muut ihmettelevät, miksi jatkat virheellisten väitteiden esittämistä tai miten juttusi liittyvät keskusteluun
8. Puolustaudut, ettet itse esitä väitteitä täällä vaan postitat vain netistä löytämiäsi artikkeleita tietämättä tarkemmin aina edes sitä, mitä niissä lukee. Ja että miksi sinulta kysellään motiiveitasi.
9. Sitten palaat taas kohtaan 1.

Ottaen huomioon, että yhä edelleen raahaat mukana Vanhasen ja Lynnin rotuteorioita, oletko todella sitä mieltä, että faktat eivät ole sellaisia, jotka kestävät järkevän kritiikin, vaan sellaisia, mistä sinä olet samaa mieltä? Se selittäisi aika paljon.

Hih, Vanhasen ja Lynnin rotutieteellinen lehmän lämmin, oiva kuvaus.

Ja oiva kuvaus siitä ikiliikkujasta, jonka Kopek on keksinyt.

En oikein hahmota, miksi Kopek tekee, mitä tekee, mitä hän koettaa saavuttaa noiden rasistiviemäreistä löytämiensä juttujen tänne tuomisella. Haluaa levittää paskaa ympärilleen? Haluaa levittää inhaa propagandaa? Haluaa pahaa afrikkkalaisille ja afrikkalaistaustaisille? Kuvitteleeko Kopek tekevänsä hyvää esimerkiksi suomalaisille ja valkoihoisille noilla äärioikeistolaisilla horinoillaan? Mitä Kopek haluaa saavuttaa tuolla sinnikkäällä floodauksellaan?

Ja toisaalta kun me opponenttien roolissa osallistumme Kopekin inhaan performanssiin, ehkä tulemme antaneeksi näkyvyyttä inhoille aatteilleen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 14, 2022, 18:32:21
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 13, 2022, 17:15:35

Ei enää elävien kirjoissa oleva tiedemies "John Rushton" on yksi halveksituimmista rasisteista, mitä tältä planeetalta löytyy, ainakin jos erilaisia nettisivuja on uskominen. En minäkään Rushtonia ole koskaan fanittanut.

Googlailin älykkyyteen liittyviä sivuja etsiessäni kuvia Gaussin käyristä. En oikein löytänyt sopivaa, mutta sen sijaan löysin sattumalta selostuksen Rushtonin ja kumppaneiden tutkimuksesta, jossa on arvioitu Serbian romanien yllättävän huonoja tuloksia älykkyystesteissä. Rushton on päätellyt, että yksi syy heikkoihin tuloksiin on näiden ihmisten alhainen sosioekonominen tausta. Eli rasistikin voi myöntää, että kaikki ei johdu geeneistä. Ympäristöllä ja ympäröivän yhteiskunnan asenteilla on merkitystä.

One such study, published in the journal Intelligence more than 10 years ago (Rushton et al., 2007) measured the non-verbal abilities of a large sample of Roma minority from Serbia and indicated that, on average, their IQ was significantly lower than that of their non-Roma European counterparts and similar to that of sub-Saharan groups.   

Loput täältä...

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7438872/

Jos wikipediaa on uskominen, idolisi *) Rushton oli silmäätekevä valkoisten ylivaltaa ajavassa lehdessä American Renaissance, ja silmäätekevä eugeniikkaa ajavissa järjestössä viharyhmä Pioneer Fundissa. Hänen tutkimuksensa on laajasti todettu laadultaan heikoksi ja rasistisen agendan ollleen tutkimustensa taustalla, totuuden etsinnän sijaan. Useita hänen aiemmin hyväksyttyjä tutkimusraporttejaan on vedetty takaisin.

https://en.wikipedia.org/wiki/J._Philippe_Rushton

*) oletettavasti hän on idolisi, kun hänen juttujaan niin usein refereoit, ja haluat antaa näkyvyyttä ajatuksilleen.

Aikas kattavaa on kritiikki työtään kohtaan ollut. Yksi hassuimmista kohdista on, että hänen eri rotujen seksuaalisuutta käsittelevän "tutkimuksensa" lähde oli Penthouse pornolehden foorumilta.
https://en.wikipedia.org/wiki/J._Philippe_Rushton#Unfavorable
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 14, 2022, 19:02:49
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 14, 2022, 18:32:21
*) oletettavasti hän on idolisi, kun hänen juttujaan niin usein refereoit, ja haluat antaa näkyvyyttä ajatuksilleen.

Ei ole idoli, enkä referoi usein juttuja. Viimeisimmässä tapauksessa mainitsin kirjoituksen, jossa viitattiin Rushtonin tutkimukseen, jossa puolestaan viitattiin muihin kuin "rotutekijöihin" selittävänä syynä Serbian romanien heikkoon tulokseen älykkyystesteissä.

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 12, 2022, 11:18:13
Miten jengiväkivalta *) liittyy geeneihin, rotuun, älykkyyteen ja menestymiseen?

Jengiväkivalta liittyy jengeihin. Jengit puolestaan liittyvät yhteiskunnallisiin olosuhteisiin.

Ihmisillä on halu kokea onnistumisen menestymisen tunteita. Ei kai muuten pyrittäisi parempaan ja kilpailtaisi asioista. Ei kai muuten taisteltaisi omaisuudesta ja vallasta.

Jos jokin ihmisryhmä syystä tai toisesta syrjäytyy ja siihen kuuluvat yksilöt menettävät tosiasiallisen mahdollisuutensa menestyä kilpailussa, jota käydään yhteiskunnan tasolla, syrjäytyneet nuoret etsivät kanavia, joilla he voisivat menestyä. Jollekin kanava voi olla urheilu. Joillekin se on nuorisojengi tai rikollisjengi tai jokin uskonnollinen tai poliittinen ääriryhmä. Tällaisen pienen ryhmän puitteissa voi kilpailla paikasta auringossa ja saada arvostusta ja rahaakin. Jengi tai liike on tavallaan pieni rinnakkaisyhteiskunta omine "lakeineen" ja käytäntöineen.

Homogeenisessa yhteiskunnassa jengiytymisaste jää yleensä vähäiseksi, jos olot ovat normaalit ja vakaat. Jos yhteiskunnalliset jännitteet ovat suuret, jengejä ja niihin vastaavia pienryhmiä syntyy helposti. Punakaartit olivat poliittinen ääriliike, joka syntyi yhteiskunnallisen murroksen aikana.

Pari päivää sitten Helsingin Sanomissa oli iso juttu, jossa haastateltiin entistä jengiläistä, joka nykyisin toimii nuorisoa auttavassa työssä. Hän oli sitä mieltä, että parinkymmenen vuoden kuluttua Suomen tilanne jengien ja jengiväkivallan suhteen on sama kuin Ruotsissa nyt. Hänen mukaansa kehitys on Suomessa jo nähtävissä.

Syyt ovat samat. Osa kansalaisista syrjäytyy ja kokee putoavansa kehityksen kelkasta. Jengit tarjoavat vaihtoehdon.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 14, 2022, 22:41:51
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 14, 2022, 11:09:49
Mikä on Vanhasen ja Lynnin rotuteoria?...

Onko toteamus siitä, että kaikki ihmiset eivät luo samaa, vaikka mahdollisuudet ovat samaan...!
No, itse myönnän sen, että kulttuuri suuresti vaikuttaa, ei vain äly.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 15, 2022, 13:08:40
Tuo Haitin taloudellisen menestyksen vertaaminen Taiwnin taloudelliseen menestykseen, on kuin vertailisi naisia A ja B:

A: joissain naisia alistavassa maassa asuva kotiin sidottu kotiorja ja synnytyskone (silvottuine genitaaleineen). Maassa, jossa nainen ei saa ajaa autolla, opiskella, tehdä ansiotyötä, omistaa pankkitiliä, tai edes liikkua ulkona ilman miespuolista vartijaa (aviomies, miespuolinen sukulainen). Synnytyskone, jota lapsuudessa on pidetty enemmän nälässä kuin veljiään (eli aivot ja keho eivät ole saaneet riittävästi ravintoa), ja joka tarvittaessa ei ole saanut lääketiteellistä hoitoa samassa määrin kuin veljensä. (Ja joka on onnekas, kun edes sai syntyä, eikä joutunut selektiivisen abortin keinoin eliminoiduksi, tai joka ei vastasyntyneenä joutunut tapetuksi niin kuin monet tytöt esim. Intiassa.)
B: vapaa pohjoismaalainen nainen tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Ja vertaillessaan sitten ilkkuisi sille A:lle, eli alistetulle synnytyskoneelle, että varmaan on taloudellinen menestymättömyys älykkyyden puutetta, varmaan on laiska, yhteistyökyvytön, ei-yhteiseen-hiileen-puhaltava, ei-korkeasti-koulutettu, ei-pitkäjänteinen, ei-sääntöihin-sopeutuva kun ei saa hyviä ansiotuloja. Kuulostaisiko reilulta vertailulta? Minusta ei. Se olisi älyllistä epärehellisyyttä.

Vastaavasti Norma toisessa keskustelussa:
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - lokakuu 15, 2022, 10:31:51
Uskon että vasta viljelykulttuuri lopullisesti loi puitteet sille että nainen suljettiin kotiin (ja pahimmillaan naisen kehokin suljettiin, eli ommeltiin genitaalit umpeen). Siitä eteenpäin onkin miehillä sitten ollut helppo hirnua miten naiset ovat tyhmiä hysteerikoita jotka eivät tajua mistään mitään, eivätkä osaa mitään, ja parempi on kun eivät osallistu koko yhteiskuntaan ja päätöksiin ollenkaan.

Sama kuin vaikkapa sotavankileirillä sulkisi vankeja johonkin metri kertaa metri koppiin ja hädintuskin pitäisi hengissä jollain homeisilla leivänkannikoilla, ja aina välillä kävisi ilkkumassa että oletpa tyhmä paska kun et enää muuta tee kuin kykit siellä alistuneena.

Ilmeisesti se metrikin on jo väljä mitta verrattuna siihen mitä todellisuus on ollut.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 15, 2022, 15:19:21
Kun kaikelle näyttää olevan selityksensä, mistä suomalaisten humalahakuinen alkoholinkäyttö johtuu? Isovihasta kenties? Suomalaisistahan se ei voi johtua. Syyn on oltava ulkopuolinen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 15, 2022, 15:24:01
Geenit vaikuttavat enemmän menestymiseen kuin älykkyys.

Todistelu:

Jos sattuu olemaan melko samat geenit kuin jollain miljardöörillä, niin jatkossa menestys (taloudellinen hyvinvointi) on melko taattu. Sen takaa perintökaari. Älykkyydellä ei ole siinä mitään vaikutusta. Se joka väittää, että on itse valinnut geeninsä valehtelee. Myöskään elinympäristöään ei juuri pysty valitsemaan lapsena vaikka olisi kuinka älykäs. Tiedän kyllä tapauksia joissa sitä on yritetty, muutamakin nelivuotias on pakannut reppunsa ja yrittänyt häipyä mutta heidätkin on nopeasti palautettu takaisin "omistajalle".

Geenit ovat kummallisia. Vesikirpulla on 50% enemmän geenejä kuin ihmisellä, mutta ei sitä silti pidetä luomakunnan kruununa. Geenien määrä ei siis kerro älykkyydestä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 15, 2022, 16:57:58
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 15, 2022, 15:19:21
Kun kaikelle näyttää olevan selityksensä, mistä suomalaisten humalahakuinen alkoholinkäyttö johtuu? Isovihasta kenties? Suomalaisistahan se ei voi johtua. Syyn on oltava ulkopuolinen.

Se, että suomalaiset olisivat erityisen humalahakuisia alkoholinkäyttöä on myytti. Esimerkiksi brittien kanssa kuppia otettaessa suomalainen herkästi huomaa olevansa amatööri.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - lokakuu 15, 2022, 18:07:29
Suomi on kupittamisessa eurooppalaista keskitasoa. Sivumennen: mitään "keski-eurooppalaista juomatapaa" ei ole olemassakaan.

Rankimmin ryypätään Etelä-Koreassa, heille eivät pärjää venäläisetkään. Etelä-Koreassa on myös korkeat itsemurhaluvut. Maan lähihistoria, kategorinen ylikilpailullisuus koulutuksessa ja työmarkkinoilla huomioiden raju ryyppääminen ei ole mikään yllätys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 17, 2022, 23:41:08
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 15, 2022, 15:24:01
Geenit vaikuttavat enemmän menestymiseen kuin älykkyys.

Todistelu:

Jos sattuu olemaan melko samat geenit kuin jollain miljardöörillä, niin jatkossa menestys (taloudellinen hyvinvointi) on melko taattu. Sen takaa perintökaari. Älykkyydellä ei ole siinä mitään vaikutusta. Se joka väittää, että on itse valinnut geeninsä valehtelee. Myöskään elinympäristöään ei juuri pysty valitsemaan lapsena vaikka olisi kuinka älykäs. Tiedän kyllä tapauksia joissa sitä on yritetty, muutamakin nelivuotias on pakannut reppunsa ja yrittänyt häipyä mutta heidätkin on nopeasti palautettu takaisin "omistajalle".

Geenit ovat kummallisia. Vesikirpulla on 50% enemmän geenejä kuin ihmisellä, mutta ei sitä silti pidetä luomakunnan kruununa. Geenien määrä ei siis kerro älykkyydestä.
Mutta geneettisesti ihmisryhmät ovat erilaisia. Siksi ei pitäisi ihmetellä, jos taipumuksiakin on tiettyihin suuntiin.
Miksi on niin vaikea hyväksyä sitä, että ihmisryhmissä on eroja? Minusta se on luonnollista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 18, 2022, 01:05:48
P-Karjalan pojat on tyhmempiä kuin Hgin maahanmuuttajien vesat (PISA ym mittauksin).
Pitäisikö Kopekin hengessä tytärtä neuvoa karttamaan P-Karjalan poikia ja niiden vesoja ja mieluummin katsella vaikka mokkaa? ;D
  Tietysti jos älyllä ei ole väliä niin ihan liberaalisti mistä vaan...

Ja Kopekilaisuuden hengessä mikä olisi Suomen kuntien top älykunnat?
Nekö jotka kehittyneimmät=rikkaimmat ja  köyhiä kuntia pitää jälkikasvun karttaa (ja välttää lomaretkiä sinne)
jos ei halua tyhmiä lapsenlapsia?
(Mitenhän se korreloisi vaikka puolueiden kanssa? Onko älyisimmät vihreiden tai kokkareiden kannattajia täynnä ja tyhmimmät kunnat persuja viliseviä? Oijoi, kopekilaisuuden kannattajan tyttären pitäisi välttää "hakkaraisia"... ;D )
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 18, 2022, 01:32:24
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 18, 2022, 01:05:48
P-Karjalan pojat on tyhmempiä kuin Hgin maahanmuuttajien vesat (PISA ym mittauksin)...
Afrikan ja Aasian maahanmuuttajatko? No, eivät tietenkään ole. Katso heidän menestymistään!
Meille tulee jämä/sosiaaliporukkaa, ei heidän kansankynttilöitään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Laika - lokakuu 22, 2022, 14:55:54
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 18, 2022, 01:05:48
P-Karjalan pojat on tyhmempiä kuin Hgin maahanmuuttajien vesat (PISA ym mittauksin).
Pitäisikö Kopekin hengessä tytärtä neuvoa karttamaan P-Karjalan poikia ja niiden vesoja ja mieluummin katsella vaikka mokkaa? ;D
  Tietysti jos älyllä ei ole väliä niin ihan liberaalisti mistä vaan...

Ja Kopekilaisuuden hengessä mikä olisi Suomen kuntien top älykunnat?
Nekö jotka kehittyneimmät=rikkaimmat ja  köyhiä kuntia pitää jälkikasvun karttaa (ja välttää lomaretkiä sinne)
jos ei halua tyhmiä lapsenlapsia?
(Mitenhän se korreloisi vaikka puolueiden kanssa? Onko älyisimmät vihreiden tai kokkareiden kannattajia täynnä ja tyhmimmät kunnat persuja viliseviä? Oijoi, kopekilaisuuden kannattajan tyttären pitäisi välttää "hakkaraisia"... ;D )

Mitenhän kopekilaisuus mahtaa erota mrkatilaisuudesta: kunhan navat kääntää toisin päin, molempia ohjaa pohjimmiltaan sama heimoaate löyhällä skientismillä ryyditettynä. Vrt. 'republikaaniheimolla on vahva geneettinen korrelaatio rokoteskeptisyyden kanssa, ergo MrKat voi sivuuttaa heidän muutkin mielipiteensä neekereille tyypillisinä ajattelun häiriöinä'.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - lokakuu 22, 2022, 15:52:19
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 18, 2022, 01:05:48
P-Karjalan pojat on tyhmempiä kuin Hgin maahanmuuttajien vesat (PISA ym mittauksin).
Pitäisikö Kopekin hengessä tytärtä neuvoa karttamaan P-Karjalan poikia ja niiden vesoja ja mieluummin katsella vaikka mokkaa? ;D

Toinen valitsi lapsensa isäksi (itä)saksalaisen hugenottien jälkeläisen ja toinen 1/2-perulaisen. Aivan itse. En vaikuttanut millään tavalla. Korkeintaan vaikutin tiedostamattomasti ja välillisesti siihen, keitä he eivät valinneet.

Helsinkiläiset ovat oikeastaan savolaisia ja kaikkea mahdollista. Helsinki oli pieni kylä aikoinaan. Jostakin muualta ne ihmiset ovat sinne tulleet.

Kaikkien puolueiden nokkahenkilöt ovat todennäköisesti älykkäitä, koska korkeille paikoille päästäkseen päässä täytyy olla muutakin kuin sahajauhoa - tai pitää olla älyttömän hyvä tuuri.

Mikä on eri puolueiden äänestäjien keskimääräinen älykkyystaso, on toinen kysymys. Usein perussuomalaisia pidetään tyhmimpinä, mutta ovatko he oikeasti sitä? Entä jos se onkin "velkapelko pois"-liitto, jota tyhmät äänestävät. Neuvostoliitto-vasemmistoliitto - sattumaako?

https://keskustelu.kauppalehti.fi/threads/minkae-puolueen-kannattajilla-korkein-aeo-keskimaeaerin.187093/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 22, 2022, 17:41:29
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 22, 2022, 15:52:19
Kaikkien puolueiden nokkahenkilöt ovat todennäköisesti älykkäitä, koska korkeille paikoille päästäkseen päässä täytyy olla muutakin kuin sahajauhoa - tai pitää olla älyttömän hyvä tuuri.

Onhan niitä myös puoluejohtajia jotka ovat ydintekniikan tohtoreita, mutta silti vaimonhakkaajia ja idiootteja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 22, 2022, 20:53:22
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 22, 2022, 17:41:29
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 22, 2022, 15:52:19
Kaikkien puolueiden nokkahenkilöt ovat todennäköisesti älykkäitä, koska korkeille paikoille päästäkseen päässä täytyy olla muutakin kuin sahajauhoa - tai pitää olla älyttömän hyvä tuuri.

Onhan niitä myös puoluejohtajia jotka ovat ydintekniikan tohtoreita, mutta silti vaimonhakkaajia ja idiootteja.
Kuka on tuonlainen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 22, 2022, 20:56:09
Niin, onko se älykkyys sitä, miten Marinin vihervasemmisto hallitsee?
Onko pikemminkin sitä, että huomaa tuon politiikan tuhoisuuden?

Ei kympin tyttöjä hallitukseen. Mieluummin sellaisia, jotka kykenevät ajattelemaan itse.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 23, 2022, 00:48:08
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 22, 2022, 20:53:22
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - lokakuu 22, 2022, 17:41:29
Lainaus käyttäjältä: Kopek - lokakuu 22, 2022, 15:52:19
Kaikkien puolueiden nokkahenkilöt ovat todennäköisesti älykkäitä, koska korkeille paikoille päästäkseen päässä täytyy olla muutakin kuin sahajauhoa - tai pitää olla älyttömän hyvä tuuri.

Onhan niitä myös puoluejohtajia jotka ovat ydintekniikan tohtoreita, mutta silti vaimonhakkaajia ja idiootteja.
Kuka on tuonlainen?

Tuolta saa lisätietoa:

Lainaus käyttäjältä: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ebe9fd36-a212-471d-bd7a-fd69a513f7d0Iltalehti tavoitti Roosa Sandelinin, joka kertoo olleensa turvakodissa jo jonkin aikaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 25, 2022, 12:37:31
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 22, 2022, 20:56:09
Niin, onko se älykkyys sitä, miten Marinin vihervasemmisto hallitsee?
Onko pikemminkin sitä, että huomaa tuon politiikan tuhoisuuden?

Ei kympin tyttöjä hallitukseen. Mieluummin sellaisia, jotka kykenevät ajattelemaan itse.

Kuka yleensä ajattelee itse- tuskin ainakaan kukaan hallituksessa oleva. Ei nyt eikä tulevaisuudessakaan.

Ajatus voi kyllä olla hallitsijoiden päässä ilmenevä reaktio, mutta sen itsenäisyys lienee paljon monimutkaisempi prosessi.
Oleellista on, että kuitenkin luullaan tehdyn itsenäinen päätös kaikkien (omaksi) eduksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 27, 2022, 22:37:04
Jotkut yhteiskunnat toki ovat olleet älykkäämpiä, kuin toiset.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 28, 2022, 13:59:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 27, 2022, 22:37:04
Jotkut yhteiskunnat toki ovat olleet älykkäämpiä, kuin toiset.

Pätee hyönteisyhteiskuntiin, kun hyönteiset kuuluvat eri lajeihin ja sukuihin. Silloin voi nimetä sopeutumisjoustavuuden ja kyvyn muokata lähiympäristöä vaikka älykkyydeksi.

Ihmisyhteisöjen menestyksessä on ollut ja on isoja eroja. Niiden sanominen eroiksi älykkyydessä on kinkkisempää. Mikä on silloin älykkyyden mittari? Espanjalaisten tullessa Jukataniin 500 vuotta sitten sikäläisten kalenteri ja arvio aurinkovuoden pituudesta oli tarkempi kuin eurooppalaisilla. Silti espanjalaiset valtasivat viimeisen itsenäisen maya-kaupungin 1697. Kumpi yhteiskunta oli älykkäämpi, espanjalaisten vai mayojen? Mayat pystyivät parempaan tähtitieteeseen, mutta espanjalaiset olivat kovempia sotimaan. Kumpi on vakuuttavampi merkki älykkyydestä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 28, 2022, 20:08:02
Eikö sodankäynnin taso myös kerro muiden saavutusten ohella kehityksestä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 28, 2022, 21:27:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2022, 20:08:02
Eikö sodankäynnin taso myös kerro muiden saavutusten ohella kehityksestä?

Kertoo. Haluatko lukita vastauksen sotamenestys = kehityksen taso = älykkyys?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 28, 2022, 21:41:21
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 28, 2022, 21:27:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2022, 20:08:02
Eikö sodankäynnin taso myös kerro muiden saavutusten ohella kehityksestä?

Kertoo. Haluatko lukita vastauksen sotamenestys = kehityksen taso = älykkyys?
Sotateknologian menestys kertoo kehittyneemmästä yhteiskunnasta, kuten nyt Ukrainassa. Venäjä on taantunut sotilaallisesti, sen armeija on vanhentunut. Lännen armeijat eivät ole.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 31, 2022, 13:51:17
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2022, 21:41:21
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 28, 2022, 21:27:40
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 28, 2022, 20:08:02
Eikö sodankäynnin taso myös kerro muiden saavutusten ohella kehityksestä?

Kertoo. Haluatko lukita vastauksen sotamenestys = kehityksen taso = älykkyys?
Sotateknologian menestys kertoo kehittyneemmästä yhteiskunnasta, kuten nyt Ukrainassa. Venäjä on taantunut sotilaallisesti, sen armeija on vanhentunut. Lännen armeijat eivät ole.

Painopiste siirtyi, jälleen. Teknologian catwalkille marssittaminen säästää ajattelemasta, että hävisimme kavereidemme kanssa viime vuonna sodan Afganistanissa.

Tämä alkaa olla muutenkin aika kaukana otsikon aiheesta. Pikakertaus: Yksilötasolla geenit vaikuttavat älykkyyteen, joka puolestaan saattaa vaikuttaa menestykseen. Älykkyyteen vaikuttavat tosin muutkin tekijät. Menestykseen taas tarvitaan koko joukko sopivia luonteenpiirteitä, pelkkä älykkyys ei yksin riitä. Vastaava pätee periaatteessa tietysti ryhmätasollakin. Ongelma kansakuntien kokoisten ryhmien kohdalla on osoittaa oletetun vaikutusketjun pitävyys missään konkreettisessa tapauksessa. Keskiarvojen väliset suhteellisen pienet erot eivät estä huippuälykkäiden tai täysin tahvojen löytymistä mistään etnisestä ryhmästä. Toisekseen muutaman pisteen heitot sallivat ihmisten toimivan vastaavissa tehtävissä, ja saattaa olla jopa hankala ilman testejä arvioida onko Kumpi älykkäämpi kuin Kampi. Esimerkiksi käynee seuraava äo:n suhteen hieman heterogeeninen porukka (15 pisteen keskihajonta asteikossa), joka silti kykeni keskinäiseen yhteistyöhön.   

Dönitz, Karl 138
Frank, Hans 130
Frick, Wilhelm 124
Fritzsche, Hans 130
Funk, Walther 124
Göring, Hermann 138
Hess, Rudolf 120
Jodl, Alfred 127
Kaltenbrunner, Ernst 113
Keitel, Wilhelm 129
Neurath, Konstantin von 125
Papen, Franz von 134
Raeder, Erich 134
Ribbentrop, Joachim von 129
Rosenberg, Alfred 127
Sauckel, Fritz 118
Schacht, Hjalmar 143
Schirach, Baldur von 130
Seyss-Inquart, Arthur 141
Speer, Albert 128
Streicher, Julius 106
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 01, 2022, 20:04:49
Tuo älynmittaus on erittäin kyseenalaista.
Toisekseen äly ei kerro viisaudesta/kyvyistä toimia yhteiskunnassa.
Kyllä tuon myönnän. Moni tekijä vaikuttaa.

Silti en voi kieltää käsitystä keskimääräisen älyn (osittaisesta) tekijästä yhteiskunnassa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 31, 2022, 13:51:17
Esimerkiksi käynee seuraava äo:n suhteen hieman heterogeeninen porukka (15 pisteen keskihajonta asteikossa), joka silti kykeni keskinäiseen yhteistyöhön.   

Schacht, Hjalmar 143
Seyss-Inquart, Arthur 141


Vaikka kuuluikin jossakin vaiheessa puolueeseen, Hjalmar ei oikeastaan ollut kunnon natsi vaan ennen kaikkea talousmies. Hitler erotti hänet ministerin tehtävästä, kun hän arvosteli maan talouspolitiikkaa. Sodan loppuvaiheessa Hjalmar Schacht oli vankeudessa. Sodan jälkeen hän selvisi puhtain paperein eikä saanut tuomiota.

Toisin kävi natsiporukan älykkäimmälle. Arthur päätti päivänsä hirttoköyden jatkona. Älykkyys ei auttanut. Hän oli tehnyt tyhmiä tekoja.

Arthur Seyss-Inquart on ollut valokuvien perusteella hieman saman näköinen kuin Hollywoodin älykkäänä tunnettu näyttelijä James Woods.

(https://www.tracesofwar.com/upload/articles/9019120830143754g.jpg)(https://m.media-amazon.com/images/M/MV5BMTM3NTEzNjI5NV5BMl5BanBnXkFtZTcwNjQzOTkwNA@@._V1_UY1200_CR147,0,630,1200_AL_.jpg)

James Wood ei taida olla natsi, mutta Google vihjaa, että hänen maineensa on kyseenalainen. Löytyy niin rasismia kuin trumppilaisuuttakin.

Uutisissa kerrottiin viiden kuukauden ikäisestä linnusta, joka oli lentänyt Alaskasta Tasmaniaan 11 vuorokaudessa pysähtymättä kertaakaan. Matkaa kertyi 13500 kilometriä.

Kysymys kuuluu: Miten lintu tiesi, minne sen pitää lentää, ja miten se osasi suunnistaa perille. Tuollainen lento olisi haastava lentokonetta ohjaavalle ihmisellekin, ja eriyisen haastava se olisi ilman karttaa ja ilman tietoa, mihin pitää lentää. Vasta perille päästyä kerrottaisiin päätyikö ihminen oikeaaan paikkaan. Mahdotonta - mutta ei viiden kuukauden ikäiselle punakuirille.

Miten tämä liittyy älykkyyteen, geeneihin ja menestymiseen. Siinäpä kysymys.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - marraskuu 02, 2022, 21:57:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
Vaikka kuuluikin jossakin vaiheessa puolueeseen, Hjalmar ei oikeastaan ollut kunnon natsi vaan ennen kaikkea talousmies. Hitler erotti hänet ministerin tehtävästä, kun hän arvosteli maan talouspolitiikkaa. Sodan loppuvaiheessa Hjalmar Schacht oli vankeudessa. Sodan jälkeen hän selvisi puhtain paperein eikä saanut tuomiota.

Aivan noin. Oikeuteen rahdattiin NSDAP:n lisäksi Saksan ylin poliittinen ja sotilaallinen johto. Ne eivät olleet täysin päällekkäiset kategoriat. Ehkä alun perin oli ajatus tuomita koko Saksa. Pari vapauttavaa päätöstä on antanut tuomioistuimelle myöhemmin kivan oikeudenmukaisuuden viitan. Perusongelma voittajien oikeudessa on, että prosessi vinoutuu alun alkaen kun kaikki osapuolet eivät saa nimetä syytettyjä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - marraskuu 02, 2022, 21:59:15
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 31, 2022, 13:51:17
Esimerkiksi käynee seuraava äo:n suhteen hieman heterogeeninen porukka (15 pisteen keskihajonta asteikossa), joka silti kykeni keskinäiseen yhteistyöhön.   

Dönitz, Karl 138
Frank, Hans 130
Frick, Wilhelm 124
Fritzsche, Hans 130
Funk, Walther 124
Göring, Hermann 138
Hess, Rudolf 120
Jodl, Alfred 127
Kaltenbrunner, Ernst 113
Keitel, Wilhelm 129
Neurath, Konstantin von 125
Papen, Franz von 134
Raeder, Erich 134
Ribbentrop, Joachim von 129
Rosenberg, Alfred 127
Sauckel, Fritz 118
Schacht, Hjalmar 143
Schirach, Baldur von 130
Seyss-Inquart, Arthur 141
Speer, Albert 128
Streicher, Julius 106

Täsmää aika hyvin, Streicher antoi typerän vaikutelman oikeudessa ja muissakin yhteyksissä.

Sen verran korjaan, että ei tuo porukka keskenään ollut juurikaan tekemisissä lukuunottamatta muutamaa poikkeusta kuten Keitel ja Jodl.

Hitlerin ÄO olisi ollut mielenkiintoista tietää, hänhän oli aikalaiskuvausten mukaan varsin terävä, mikä jäi julkisten esiintymisten räyhäämisen varjoon.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - marraskuu 02, 2022, 22:06:13
Lainaus käyttäjältä: Hiha - marraskuu 02, 2022, 21:57:24
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
Vaikka kuuluikin jossakin vaiheessa puolueeseen, Hjalmar ei oikeastaan ollut kunnon natsi vaan ennen kaikkea talousmies. Hitler erotti hänet ministerin tehtävästä, kun hän arvosteli maan talouspolitiikkaa. Sodan loppuvaiheessa Hjalmar Schacht oli vankeudessa. Sodan jälkeen hän selvisi puhtain paperein eikä saanut tuomiota.

Aivan noin. Oikeuteen rahdattiin NSDAP:n lisäksi Saksan ylin poliittinen ja sotilaallinen johto. Ne eivät olleet täysin päällekkäiset kategoriat. Ehkä alun perin oli ajatus tuomita koko Saksa. Pari vapauttavaa päätöstä on antanut tuomioistuimelle myöhemmin kivan oikeudenmukaisuuden viitan. Perusongelma voittajien oikeudessa on, että prosessi vinoutuu alun alkaen kun kaikki osapuolet eivät saa nimetä syytettyjä.

Holokaustin suunnittelijat yleensä tappoivat itsensä tai kuolivat muuten sodan melskeissä kuten Heydrich. Nurnbergissa ei oikeastaan ollut muita kennokonnia kuin Frank ja Kaltenbrunner, joka kantoi harteillaan edeltäjänsä Heydrichin kammottavaa mainetta.

Frank oli muuten ainoa, joka selkeästi katui tekojaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 07, 2022, 22:44:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
James Woods ei taida olla natsi, mutta Google vihjaa, että hänen maineensa on kyseenalainen. Löytyy niin rasismia kuin trumppilaisuuttakin.
Upeaa sinulta, että vihjaat Trumpia ja Woodsia natseiksi... Aika rumaa käytöstä taas sinulta...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 07, 2022, 22:56:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2022, 22:44:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
James Woods ei taida olla natsi, mutta Google vihjaa, että hänen maineensa on kyseenalainen. Löytyy niin rasismia kuin trumppilaisuuttakin.
Upeaa sinulta, että vihjaat Trumpia ja Woodsia natseiksi... Aika rumaa käytöstä taas sinulta...

Täytyy lukea epätarkasti rivien väleistä, jos tulkitsee minun vihjaavan, että Trump ja Woods olisivat natseja.

En esitä mielipidettä Woodsista ja vielä vähemmän Trumpista. Kerron vain, että Google vihjailee Woodsin maineen olevan kyseenalainen ja siihen sisältyvän rasismia ja trumppilaisuutta.

Näennäinen natsiyhteys tulee edellisistä kirjoituksista, joissa esitellään Saksan natsien älykkyysosamääriä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 07, 2022, 23:40:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2022, 22:56:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2022, 22:44:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
James Woods ei taida olla natsi, mutta Google vihjaa, että hänen maineensa on kyseenalainen. Löytyy niin rasismia kuin trumppilaisuuttakin.
Upeaa sinulta, että vihjaat Trumpia ja Woodsia natseiksi... Aika rumaa käytöstä taas sinulta...

Täytyy lukea epätarkasti rivien väleistä, jos tulkitsee minun vihjaavan, että Trump ja Woods olisivat natseja.

En esitä mielipidettä Woodsista ja vielä vähemmän Trumpista. Kerron vain, että Google vihjailee Woodsin maineen olevan kyseenalainen ja siihen sisältyvän rasismia ja trumppilaisuutta.

Näennäinen natsiyhteys tulee edellisistä kirjoituksista, joissa esitellään Saksan natsien älykkyysosamääriä.
Melkein vahingossa vihjasit...?
Woods on konservatiivi, myös Trumpin tukija. Ei radikaali, mutta tietää sen, että poliittisten näkemystensä vuoksi joutui banniin demokraattien/liberaalien hallitsemassa Hollywoodissa. Menetti ilmeisesti monia rooleja, koska on konservatiivi, väärässä ympäristössä.

Vähän samaa kuin yrittäisi olla oikeistolainen suomalaisessa teatteri/TV-maailmassa. Siinähän olet, mutta rooleja et saa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01126d39-535c-4248-b947-7498b2fe0d98 (https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01126d39-535c-4248-b947-7498b2fe0d98)
Riku Niemisen kaltaiset ymmärtävät, mitä lypsää. Hän lähtee vasurien ehdokkaaksi. Jos epäonnistuu, ei paha. Silti töitä riittää. Oikeiston ehdokkaana tuolle tulisi stoppi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - marraskuu 08, 2022, 09:35:43
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2022, 23:40:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2022, 22:56:57
Lainaus käyttäjältä: Toope - marraskuu 07, 2022, 22:44:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 02, 2022, 21:27:15
James Woods ei taida olla natsi, mutta Google vihjaa, että hänen maineensa on kyseenalainen. Löytyy niin rasismia kuin trumppilaisuuttakin.
Upeaa sinulta, että vihjaat Trumpia ja Woodsia natseiksi... Aika rumaa käytöstä taas sinulta...

Täytyy lukea epätarkasti rivien väleistä, jos tulkitsee minun vihjaavan, että Trump ja Woods olisivat natseja.

En esitä mielipidettä Woodsista ja vielä vähemmän Trumpista. Kerron vain, että Google vihjailee Woodsin maineen olevan kyseenalainen ja siihen sisältyvän rasismia ja trumppilaisuutta.

Näennäinen natsiyhteys tulee edellisistä kirjoituksista, joissa esitellään Saksan natsien älykkyysosamääriä.
Melkein vahingossa vihjasit...?

Siehän woke oot. Natseil ol paljo mielipitteit perinnöllisyyest ja sen yhteyest menestymisee. Ja sie halluut canceloia heiät ketjust jot siun tykkäämäs starikat vaikuttas raikkaammilt. Intersektionalisoi keskenäis.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - marraskuu 08, 2022, 10:03:47
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 07, 2022, 22:56:57
Täytyy lukea epätarkasti rivien väleistä, jos tulkitsee minun vihjaavan, että Trump ja Woods olisivat natseja.

En esitä mielipidettä Woodsista ja vielä vähemmän Trumpista. Kerron vain, että Google vihjailee Woodsin maineen olevan kyseenalainen ja siihen sisältyvän rasismia ja trumppilaisuutta.

Näennäinen natsiyhteys tulee edellisistä kirjoituksista, joissa esitellään Saksan natsien älykkyysosamääriä.

Ei kai Saksan natseja sentään tutkittu, vaan kourallista natsijohtajia pelkästään, WW2:n jälkeen? Sehän ei suinkaan kerro Saksan natsien keskimääräisestä älykkyydestä mitään. Johtajat yleensä tuppaavat kai olemaan älykkäämpiä, siksi kai ovat johtajiksi päätyneetkin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 08, 2022, 10:53:42
Oma kysymyksensä on, ketkä ylipäätään olivat natseja. Puolueen jäsenmäärä oli korkeimmillaan 8,5 miljoonaa. Olivatko he kaikki vakaumuksellisia natseja - vai kuuluiko joukkoon myös niitä, jotka olivat muuten vain käytännön syistä puolueen jäseniä. Natsit olivat saaneet vaaleissa (silloin, kun vaaleja vielä järjestettiin) huomattavan määrän ääniä. Olivatko kaikki natseja äänestäneet natseja.

Varmaan oli myös paljon niitä, jotka olivat jossakin vaiheessa natseja, mutta muuttivat kantaansa, kun puolueen pimeät piirteet alkoivat paljastua. 

Samoja kysymyksiä voi tietysti esittää minkä puolueen äänestäjistä ja kannattajista tahansa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - marraskuu 08, 2022, 11:47:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 08, 2022, 10:53:42Oma kysymyksensä on, ketkä ylipäätään olivat natseja.
Tämä on suhteellisen helppo vastata.

Ottaen huomioon, että kaikki, jotka levittävät "Venäjän propagandaa" tai "toimivat Venäjän propagandan mukaisesti" ovat putinisteja, kaikki jotka levittivät "natsien propagandaa" tai "toimivat natsien propagandan mukaisesti" ovat natseja. Eikö vain?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 09, 2022, 21:44:40
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - marraskuu 08, 2022, 11:47:46
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 08, 2022, 10:53:42Oma kysymyksensä on, ketkä ylipäätään olivat natseja.
Tämä on suhteellisen helppo vastata.

Ottaen huomioon, että kaikki, jotka levittävät "Venäjän propagandaa" tai "toimivat Venäjän propagandan mukaisesti" ovat putinisteja, kaikki jotka levittivät "natsien propagandaa" tai "toimivat natsien propagandan mukaisesti" ovat natseja. Eikö vain?
Ehkä lopulta olemme viksumpia näissä leimailuissamme...?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 09, 2022, 21:48:24
Eikös se ole oltava älykäs kansa joka ajaa käpämäkeen 2 atomiajan supervaltaa sotakoneineen ja -laitteineen?
Nimittäin afgaanit. ;D

Lienee jo skiljoona scifiä jossa USA päihittää teknoloogiset älykkäät valloittaja-alienit mutta montako elokuvaa tiedätte kun saavat afgaaneilta turpiin. ;D

Jos se on geeneissä, niin tään teorian kannattajien kannattais hehkuttaa vauvojen adoptioita Afganistanista kun ollaan tässä suuuren itänaapurin vieressä ja musulmaanit Orbaneineen ei laske meitä Natoon..;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 09, 2022, 23:43:39
Silti nuo afgaanit haluavat muuttaa länsimaihin enemmän kuin länsimaalaiset Afganistaniin. Missäkö syy?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - marraskuu 10, 2022, 00:29:09
Araljärvi ei ole Afganistanissa mutta on kiinnostava esimerkki Keski-Aasian kuvioista ylipätään, johon myös Afganistan joskus luetaan:
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 10, 2022, 12:38:34
^

Aral- on puuvillantuotannon ja neuvostoliiton jäänne, eikä nykyinen tilannekaan sitä taida enää pelastaa, siihen laskevat joet tarvitaan edelleen puuvillan ja ihmisten käyttöön.

Toisaalta Australian Melbournessa sataa senkin edestä, niin että kansa masentuu.. keskimäärin siis hy, kohtalaisesti.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 12, 2022, 21:42:53
Ihmisiä liikaa...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - marraskuu 28, 2022, 17:20:53
Lainaus käyttäjältä: https://www.city.fi/yhteiskunta/erityisen+lahjakas/4446Lahjakkuustutkimuksen uranuurtaja, yhdysvaltalainen psykologi Lewis Terman testasi 1900-luvun alkupuoliskolla 4–18-vuotiaita lapsia ja seurasi heidän pärjäämistään elämässä. Huippuälykkäiksi rankatut aiheuttivat pettymyksen. Yksikään ei saavuttanut mitään merkittävää.

Erityislahjakkaat ovat usein alisuoriutujia. Maailman kuuluisin esimerkki lienee Albert Einstein, joka oli opettajiensa mielestä vähälahjainen ja laiska.
...
Suomessa on rakennettu hienoja urapolkuja musikaalisesti lahjakkaille ja liikunnallisesti taitaville. Monilla muilla lahjakkuuden alueilla tulevat nerot saavat selvitä itsekseen.

Älykkyys ei ole kovin arvostettua, noin yleisesti. Harva johtajakaan haluaa ympärilleen paljoa itseään älykkäämpiä. Koulussakin ne kiusataan piloille jo alkumetreillä. Rikollisorganisaatiot taitavat arvostaa älyä jonkinverran, olihan esim. Volvo-Markkanen sekä älykäs että arvostettu, rikollispiireissä.

Koska enemmistö, ei huippu muutaman prosentin osuudella, yleensä päättää niin päätökset on mitä on. Niissä asioissa missä pitkäaikainen kokemus ja laaja kirjo jo aiemmin tehtyjä virheitä auttaa oikeaan lopputulokseen, enemmistö saa toimeksi usein ihan ok linjauksia. Asioissa mistä ei ole aiemmin kokemusta, mielikuvitukseton ja lahjaton ei keksi muuta kuin jotain kevyitä variaatioita aiemmista menettelyistä ja väärän politiikan entisestään vahvistamista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 01, 2022, 22:55:56
Länsimaissa nuo ääriyksilöt ovat menestyneet/saaneet mahdollisuuksia menestyä.
Onko näin tulevaisuudessa, kun moni paikka alkaa olla sitä kehitysmaata?
https://www.telegraph.co.uk/news/2022/11/29/uk-census-results-2021-white-ethnicity-london-birmingham/ (https://www.telegraph.co.uk/news/2022/11/29/uk-census-results-2021-white-ethnicity-london-birmingham/)
Eurooppalaiset ovat jo vähemmistönä väestönvaihdon vuoksi.

Tuo ei ole kehitystä. Tuo on rappeutumista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Muisto Keijo Kullervo - tammikuu 29, 2023, 15:12:34
Kirjoitettu 2013


Kun ns. älykkö kertoo kohteliaasti ja tajun taitaen ajatuksensa seuraavalle sukupolvelle, on oikeastaan ihan sama se, että mihin ns. älykön aivoja enää  kuoleman jälkeen tarvitaan?


Olemme viestinviejiä kaikki tyyni... Pyrimme seuraavalle sukupolvelle antamaan kaiken kauniin, moraalisesti oikean opetuksellisessa muodossa... Joskus päinvastoinkin - valitettavasti...

Kun tämä työ On tehty, siirrymme ajasta ikuisuuteen... Ja sinne on mentävä...

"Minä elän, en enää minä, vaan ajatukseni elävät seuraavassa sukupolvessa..."
Parhaimmillaan...

Muisto Keijo Kullervo

Ps. Vaikka omat aivoni ovat mustaa multaa ajastaan, On joku ajatelma ehkä iskostunut elävien keskuuteen tuottaen hedelmää... Silloin elämäni ei ole mennyt hukkaan...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - helmikuu 01, 2023, 15:57:33
Tuo on valtavan masentava oivallus. Kiitos siitä.

Jos ajatuksen vastaanottaja on samaa tasoa, kyseessä on sosiaalinen kyhnytys. Siitä ei vaan ole mitään iloa, kun on kuollut.

Jos ajatuksen vastaanottaja on fiksumpi, se naureskelee miten tyhmiä entisajan ihmiset olivat. Siinä sitä sitten pyörii haudassaan. (Siksi kannattaa valita polttohautaus. Ei niin huomaa tuommoista, kun joka tapauksessa kieppuu savuna tuulessa.)

Jos ajatuksen vastaanottaja on tyhmempi, se naureskelee miten tyhmiä entisajan ihmiset olivat. Saatanan idiootti, kaataisi itselleen vaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 01, 2023, 19:32:38
Lainaus käyttäjältä: Muisto Keijo Kullervo - tammikuu 29, 2023, 15:12:34
Kun ns. älykkö kertoo kohteliaasti ja tajun taitaen ajatuksensa seuraavalle sukupolvelle, on oikeastaan ihan sama se, että mihin ns. älykön aivoja enää  kuoleman jälkeen tarvitaan?...
Sivilisaatio syntyy sukupolvien jatkumisesta. Isovanhemmilta lapsenlapsille. Hyvä perhemalli välittää tietoa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - helmikuu 01, 2023, 20:04:26
Suomalaiset Y-geenit tuottaa huonoa koulumenestystä, kuulemma huonompaa kuin S2-tytöillä (äidinkieli ei suomi/ruotsi/saame). Eli suomalaiset Y-geenit on ei-älykkäiden geenit? Perusjunttigeenit?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - helmikuu 01, 2023, 20:38:35
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 01, 2023, 20:04:26
Suomalaiset Y-geenit tuottaa huonoa koulumenestystä, kuulemma huonompaa kuin S2-tytöillä (äidinkieli ei suomi/ruotsi/saame). Eli suomalaiset Y-geenit on ei-älykkäiden geenit? Perusjunttigeenit?

Ei kannata yleistää omaa melkein mensa -tasoa koko geenialtaaseen...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 01, 2023, 22:53:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 01, 2023, 20:04:26
Suomalaiset Y-geenit tuottaa huonoa koulumenestystä, kuulemma huonompaa kuin S2-tytöillä (äidinkieli ei suomi/ruotsi/saame). Eli suomalaiset Y-geenit on ei-älykkäiden geenit? Perusjunttigeenit?
Mihin näkemys perustuu? Eikö Suomi luonut viime vuosikymmeniin saakka eräitä menestyneimpiä yhteiskuntia?
https://i.postimg.cc/VLnkMs2R/pisa334.png (https://i.postimg.cc/VLnkMs2R/pisa334.png)
Mikä on luonut muutosta huonompaan? Vasemmistolainen politiikka yhdessä maahanmuuton kehitysmaistako?
Ei. Poliittisesti korrektimpia selityksiä tarvitaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - helmikuu 02, 2023, 10:45:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - helmikuu 01, 2023, 22:53:42
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - helmikuu 01, 2023, 20:04:26
Suomalaiset Y-geenit tuottaa huonoa koulumenestystä, kuulemma huonompaa kuin S2-tytöillä (äidinkieli ei suomi/ruotsi/saame). Eli suomalaiset Y-geenit on ei-älykkäiden geenit? Perusjunttigeenit?
Mihin näkemys perustuu? Eikö Suomi luonut viime vuosikymmeniin saakka eräitä menestyneimpiä yhteiskuntia?
https://i.postimg.cc/VLnkMs2R/pisa334.png (https://i.postimg.cc/VLnkMs2R/pisa334.png)
Mikä on luonut muutosta huonompaan? Vasemmistolainen politiikka yhdessä maahanmuuton kehitysmaistako?
Ei. Poliittisesti korrektimpia selityksiä tarvitaan.

Minkälaista olisi pelkästään oikeistolainen politiikka.?

Vaikka itsekin olen "eräänlainen anarkisti, en näkisi kovin edulliseksi luottaa pelkästään oikeistoon, vasemmistosta tiedetään, ettei sitä pidä päästää päättämään kaikista asioista- alkavat perkuleet heti kapitalisteiksi, jos siihen asemaan onnistuvat pääsemään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - helmikuu 02, 2023, 19:30:29
En minäkään oikeistokonservatiivina halua "vain" oikeistolaista politiikkaa. Haluaisin oikeistolaisempaa nykyiseen verrattuna, koska yhteiskunnan kasvu on mennyt yli kestokykymme ja verotusjärjestelmämme estää yritteliäisyyttä. Heilurin pitää siirtyä nyt oikealle, koska Marinin (ja edeltäjiensä) politiikka on liian vasemmistolaista, valtiota kuormittavaa.

Pidän itse hyvänä asiana sitä, että eduskunnassamme on vihervasureita. Harvemmin heillä hyviä ideoita on, mutta joskus on. Yhteiskunta tarvitsee moniäänisyyttä, vihervasemmistoakin. Kunhan eivät ole päättäjinä, ainoastaan vaikuttajina.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 04, 2023, 23:06:51
Miksi jotkut kansanryhmät sortavat toisia ja miksi jotkut kansanryhmät joutuvat sorretuiksi? Miksi juutalaiset sortavat arabeja? Miksi valkoihoiset sortavat mustaihoisia? Miksi valtaväestö sortaa romaneja? Miksi on sorrettuja ja sortajia?

Joidenkin ryhmien muita heikompaa menestymistä on selitetty sillä, että näitä ryhmiä on sorrettu. Mutta miksi he ovat alun alkaen joutuneet sorretuiksi.

Ensimmäisten eurooppalaisten saapuessa Amerikkaan, he olivat mitätön vähemmistö. Monimiljoonainen alkuperäisväestö olisi voinut tuhota heidät. Mutta kuinka kävikään.

Onko se vain niin, että vahvempi alistaa ja tuhoaa heikompansa, eikä asiassa ole muuta moraalia kuin luonnonlain moraali. Tilanteet vaihtelevat. Kun säännöt muuttuvat, entisestä sortajasta voi tulla sorrettu. Entisestä hävittäjästä voi tulla hävitetty.

Valkoihoiset eurooppalaiset menivät Afrikkaan sortajan ja alistajan ja riistäjän elkein ymmärtämättä, että he käynnistivät samalla prosessin, joka tulee johtamaan heidän omaan häviämiseensä. 

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 04, 2023, 23:18:47
"Juutalaiset sortavat arabeja"... Anteeksi, meinasi tulla historiallinen yskös...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 04, 2023, 23:31:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 04, 2023, 23:18:47
"Juutalaiset sortavat arabeja"... Anteeksi, meinasi tulla historiallinen yskös...

Kirjoitin ensiksi sulkuihin lauseen keskelle "joidenkin mielestä". Poistin sen, kun ajattelin, että foorumin vasemmistolaiset alkavat narista tästä asiasta. Mutta herätinkin Toopen. Onneksi hän ei tukehtunut kahviinsa.

Muotoilen uudestaan: Juutalaiset dominoivat tiettyä aluetta sotilaallisesti arabeihin verrattuna, vaikka arabeja on lukumääräisesti enemmän. Juutalaiset ovat ottaneet alueita Länsirannalta siirtokunnikseen, mutta arabiväestö ei ole samalla tavalla pystynyt ottamaan juutalaisalueita siirtokunnikseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 06, 2023, 23:32:43
Juutalaiset tosin asuttivat monia alueita Lähi-idässä 1500 vuotta ennen kuin islam tuli heitä vapauttamaan...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 08, 2023, 11:52:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 04, 2023, 23:31:12
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 04, 2023, 23:18:47
"Juutalaiset sortavat arabeja"... Anteeksi, meinasi tulla historiallinen yskös...

Kirjoitin ensiksi sulkuihin lauseen keskelle "joidenkin mielestä". Poistin sen, kun ajattelin, että foorumin vasemmistolaiset alkavat narista tästä asiasta. Mutta herätinkin Toopen. Onneksi hän ei tukehtunut kahviinsa.

Muotoilen uudestaan: Juutalaiset dominoivat tiettyä aluetta sotilaallisesti arabeihin verrattuna, vaikka arabeja on lukumääräisesti enemmän. Juutalaiset ovat ottaneet alueita Länsirannalta siirtokunnikseen, mutta arabiväestö ei ole samalla tavalla pystynyt ottamaan juutalaisalueita siirtokunnikseen.

Juutalaiset ovat yksi arabiheimo muiden joukossa- sortavatko he palestiinalaisia, sitä voi jokainen miettiä, ihan itse..
Geneettisesti eroja ei juurikaan ole sen enempää, kuin muillakaan lähikansoilla keskenään.

Toopen kehuessa jotain kansaa, hän ilmeisesti tarkoittaa kulttuuria- ei "ihmisrotua".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 08, 2023, 20:47:06
Tosin juutalaiset eivät ole arabeja, vaan idästä tulleita, ovat kurdeille läheisempia kuin arabeille.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 09, 2023, 08:37:00
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 08, 2023, 20:47:06
Tosin juutalaiset eivät ole arabeja, vaan idästä tulleita, ovat kurdeille läheisempia kuin arabeille.

Mitä nyt sitten mahdat tarkoittaa- etnisesti kuuluvat arabiheimoihin- kurdit myös ovat arabiheimoja.

Heillä on vain vielä oudompi uskonto- heidän mielestään naiset eevan tyttärinä eivät ole jumalan luomia kuten miehet, heidäthän on tehty aatamin kylkiluusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 09, 2023, 11:28:19
Juutalaisille myönnetyt Nobel-palkinnot:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Jewish_Nobel_laureates
https://www.jewishvirtuallibrary.org/jewish-nobel-prize-laureates

Arabeille myönnetyt Nobel-palkinnot:

https://www.arabamerica.com/6-arabs-received-nobel-prize/
https://thearabweekly.com/why-there-arent-many-arab-nobel-science-laureates

Juutalaisten lukumäärä:

https://www.jewishagency.org/jewish-population-rises-to-15-3-million-worldwide-with-over-7-million-residing-in-israel/

Arabien lukumäärä:

https://www.statista.com/statistics/806106/total-population-arab-league/

---

Arabit ja juutalaiset ovat epämääräisiä käsitteitä, joilla voidaan eri yhteyksissä tarkoittaa mitä milloinkin.

Tyypillinen arabi on Arabian kieltä äidinkielenään puhuva ihminen, jonka uskonto on todennäköisimmin islam. Arabiaa puhuvia asuu laajalla alueella Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Arabiin yhdistetään usein myös tietynlainen ulkonäkö eli tumma tukka ja lievästi tumma iho sekä joitakin "arabimaisia" kasvonpiirteitä.

Juutalaisilla tarkoitettaneen tiukan tulkinnan mukaan juutalaisiin seurakuntiin kuuluvia juutalaisen uskonnon tunnustajia. Kuitenkin on myös ateistijuutalaisia. Juutalaisuudessa lienee kyse juutalaisesta identiteetistä, jonka juutalainen yhteisö tiettyjen ehtojensa mukaan tunnustaa. Yleisimmin tähän liittyy perinnöllisyys, eli suvun juurten pitää olla juutalaiset. Kuitenkin myös juutalaisiksi uskonnollisesti kääntyneitä on hyväksytty yhteisöön tietyin ehdoin.

Juutalaisten tyypillistä kuviteltua ulkonäköä on kuvattu esimeriksi natsien liioitelluissa pilapiirroksissa. Kyseiset karikatyyriset kuvat eivät sovi useimpiin juutalaisiin, eikä juutalaista pysty erottamaan ei-juutalaisesta pelkästään ulkonäön perusteella.

Mistä juutalaisten menestys tieteen saralla johtuu? Miksi arabit eivät ole menestyneet yhtä hyvin suhteessa lukumääräänsä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - huhtikuu 09, 2023, 12:12:38
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 09, 2023, 11:28:19
Juutalaisille myönnetyt Nobel-palkinnot:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Jewish_Nobel_laureates
https://www.jewishvirtuallibrary.org/jewish-nobel-prize-laureates

Arabeille myönnetyt Nobel-palkinnot:

https://www.arabamerica.com/6-arabs-received-nobel-prize/
https://thearabweekly.com/why-there-arent-many-arab-nobel-science-laureates

Juutalaisten lukumäärä:

https://www.jewishagency.org/jewish-population-rises-to-15-3-million-worldwide-with-over-7-million-residing-in-israel/

Arabien lukumäärä:

https://www.statista.com/statistics/806106/total-population-arab-league/

---

Arabit ja juutalaiset ovat epämääräisiä käsitteitä, joilla voidaan eri yhteyksissä tarkoittaa mitä milloinkin.

Tyypillinen arabi on Arabian kieltä äidinkielenään puhuva ihminen, jonka uskonto on todennäköisimmin islam. Arabiaa puhuvia asuu laajalla alueella Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Arabiin yhdistetään usein myös tietynlainen ulkonäkö eli tumma tukka ja lievästi tumma iho sekä joitakin "arabimaisia" kasvonpiirteitä.

Juutalaisilla tarkoitettaneen tiukan tulkinnan mukaan juutalaisiin seurakuntiin kuuluvia juutalaisen uskonnon tunnustajia. Kuitenkin on myös ateistijuutalaisia. Juutalaisuudessa lienee kyse juutalaisesta identiteetistä, jonka juutalainen yhteisö tiettyjen ehtojensa mukaan tunnustaa. Yleisimmin tähän liittyy perinnöllisyys, eli suvun juurten pitää olla juutalaiset. Kuitenkin myös juutalaisiksi uskonnollisesti kääntyneitä on hyväksytty yhteisöön tietyin ehdoin.

Juutalaisten tyypillistä kuviteltua ulkonäköä on kuvattu esimeriksi natsien liioitelluissa pilapiirroksissa. Kyseiset karikatyyriset kuvat eivät sovi useimpiin juutalaisiin, eikä juutalaista pysty erottamaan ei-juutalaisesta pelkästään ulkonäön perusteella.

Mistä juutalaisten menestys tieteen saralla johtuu? Miksi arabit eivät ole menestyneet yhtä hyvin suhteessa lukumääräänsä?

Luin hiljattain jostain karikatyyrin siitä, miten juutalainen kulttuuri eroaa esimerkiksi kristillisestä kulttuurista. Siinä missä kristitty lähtee tekemään businesta ensisijaisesti yksin, ottaa juutalainen mukaansa pari kaveriaan tai sukulaistaan. Eli kun yksi kristitty rikastuu, rikastuu vain yksi kristitty, mutta kun yksi juutalainen rikastuu, rikastuu samalla useampi juutalainen. Ehkäpä tämä ryhmätyömentaliteetti tarkoittaa samalla myös sitä, että kun yksi juutalainen lähtee yliopistoon, ottaa hän sinnekin mukaansa pari kaveriaan tai sukulaistaan siinä missä kristitty lähtee yliopistoon vain yksin. Eli Nobeleiden määrä olisi suoraa seurausta yhtäältä siitä, että juutalaisia on niin paljon yliopistoissa ja korkeakouluissa ja niistä valmistuneiden joukossa sekä siitä, että ryhmätyöstä koko elämänsä ammentaneina juutalaiset ehkä vain osaavat maksimoida yhteistyön edut kaikkia muita paremmin.

En suoraan sanottuna muista, oliko mitään puhetta islamilaisesta kulttuurista, joten en osaa sanoa ainakaan ilman ehkä liian kaukaa haettua spekulaatiota, miten juutalainen kulttuuri eroaa islamilaisesta kulttuurista suhteessa Nobeleihin, mutta ymmärtääkseni nykyään monissa islamilaisissa maissa vallalla on kulttuuri, missä tieteet koetaan vähäpätöisenä sivistyksen alueena juuri naisille sopivana disipliininä, kun taas uskonnollinen opiskelu ylivoimaisena sivistyksen alueena tärkeänä rajata vain miehille. En sitten tosin tiedä, johtuiko se jostain tällaisesta, mutta muistaakseni muslimien ensimmäisestä olikos se Marsiin lähetetyn Arabiemiraattien Hope-luotaimen projektin tieteellisestä johtamisesta vastasi musliminainen Hessa Al Matroushi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 10, 2023, 11:54:14
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 09, 2023, 11:28:19

Mistä juutalaisten menestys tieteen saralla johtuu? Miksi arabit eivät ole menestyneet yhtä hyvin suhteessa lukumääräänsä?

Tuota lienee jossain "tutkittu" tai arvailtu.  Mitään geneettistä eroa ei ole, joten lienee kyse kulttuurista.

Juutalaisille on ollut paljon erilaisia sääntöjä heidän eläessä toisia yhteisöissä, kuten se etteivät he saa käydä töissä ja heitä on muutenkin eroteltu, ehkä senkin vuoksi, että he itse ovat halunneet sulkeutua ulkoisilta vaikutuksilta- (kuten mustalaisetkin)

Kauppiaina ja rahanvaihtajina heitä on suosittu ja varmaan käsityöläisen ammatti on ollut mahdollista.

Historiasta löytyy selityksiä ja heidän asutuksiaan monissa maissa heitä on sysätty omiin oloihinsa "kettoihin ja ajoittain vainottu- kun on etsitty syntipukkia.  Puolassa tosin se vaino alkoi paljon myöhemmin joskus vasta maailmansotien välissä. Keski-euroopasta levinneenä sekin tapa ja sekään ei ole kadonnut täysin mihinkään.

Miksi sitten he ovat olleet sopiva vainon kohde, ehkä sen uskontansa ja eristäytymisensä vuoksi.

Rikkaiden kauppiaiden lapsina ovat kyllä voineet kouluttautua monissa maissa ja sitä on haluttu. Mustalaiset taas pitivät koululaitostakin orjuuttavana eivätkä halunneet lapsiensa olevan vanhempia viisaampia.

Mutta pidempään en viitsi kirjoittaa, jos haluaa lisää tietoa sitä löytyy helposti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 14, 2023, 20:24:54
Karikko ja muut, onhan selvää, että geneettisiä eroja on. Länsi-eurooppalaiset miehet ovat pituuskasvultaan ja muilta piirteiltään erilaisia kuin esim. indonesialaiset, joiden keskipituus on vähäisempi? Tuo on geneettinen ero, yksi monista eroista, oikeasti. ???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - huhtikuu 14, 2023, 20:29:59
Mitä juutalaisuuteen tulee, yksi selviämiskäytäntö on opiskelu. Holokaustistakin selvisivät parhaiten fiksuimmat. Ei ollut ensi kerta. Kulttuurissa syntyi oppineisuus turvaksi jo vuosisatoja aiemmin. = Korkeampi yhteiskunnallinen asema suojaa vallankumouksilta/sodilta... 8)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 17, 2023, 12:51:20
Lainaus käyttäjältä: Toope - huhtikuu 14, 2023, 20:29:59
Mitä juutalaisuuteen tulee, yksi selviämiskäytäntö on opiskelu. Holokaustistakin selvisivät parhaiten fiksuimmat. Ei ollut ensi kerta. Kulttuurissa syntyi oppineisuus turvaksi jo vuosisatoja aiemmin. = Korkeampi yhteiskunnallinen asema suojaa vallankumouksilta/sodilta... 8)

Miten se korkeampi asema suojelee vallankumouksilta.  Ranskan vallankumousten jälki-maininkeissa ollaan edelleen.

Useimmiten eliitti on se josta kumous johtuu ja eliitin monet osalliset osallistuvat kumouksiin. Rooman valtakuntienkin johtajien vaihtumiset tapahtuivat useimmiten sukulaisten kesken.

Suomessa tapeltiin osin aatteen ja toisaalta nälän vuoksi- ja maattomien aseman ollessa orjuuden kaltaista.

Holokaustistissa ei tainnut yhteiskunnallisesta asemasta olla hyötyä.  Saksan "fiksu tapa oli katsoa pakkotyöläisen käsiä ja "känsättömät joutuivat suoraan uuniin, jotkut työhön kykenevät taisivat selvitä henkissä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - huhtikuu 19, 2023, 10:58:14
Hesarissa julkaistiin eilen artikkeli, jossa väitettiin menestyksen olevan geeneistä kiinni.

"Kuulutko työväen­­luokkaan, keski­luokkaan vai yläluokkaan? Yhteiskunnallinen asema on paljon kiinni geeneistä"

Mietin tätä omalla kohdallani. Suvussamme on mitä ilmeisimmin tapahtunut geneettistä degeneraatiota, mikä on johtanut liukuun alaspäin.

Sukumme (nyt jo menetetyn) varallisuuden loi isoisäni isoisä. Hänellä oli luultavasti hyvä geeniperimä sekä menestymisen kannalta otollinen lapsuus ja nuoruus ja lisäksi myöhemmässä elämässään hyvää onnea. Eihän menestyminen yleensä ole yhden tekijän tulos vaan siihen vaikuttavat monet eri asiat.

Vaikka ihminen olisi millainen "einstein" tahansa, hänen menestymisensä jää heikoksi, jos hänen kasvuympäristönsä tukahduttaa etenemisen ja lisäksi huono onni vainoaa. Lapsensa elämän tuhoava tyrannisoiva isä voi saada aikaan sen, että lahjakas poika ei päädy huippututkijaksi Harvardiin vaan suljetulle psykiatrian osastolle tai nistiksi siltojen alle. Mikä tahansa valinta voi olla huono valinta menestymisen kannalta. Epäonninen avioliitto voi tuhota ihmisen suunnitelmat ja viedä hänen "parhaat vuotensa" niin, että mahdollisuudet menestymiselle liukuvat ohi. Huippu-ura ja perhe ovat huonosti yhteen sovitettavissa.

Ensimmäinen karsinta huonoon suuntaan suvussani tapahtui isoisäni isoisän lasten kohdalla. Lahjakkaimmat lapset lähtivät maailmalle ja menestyivät hyvin. Heidän jälkeläisiään on edelleenkin merkittävissä asemissa tieteen, kulttuurin ja talouden palveluksessa. Minä en ole näiden menestyneiden lasten jälkeläinen vaan sen kaikkein heikoimman, jonka koulunkäynti katkesi kesken ja joka jäi hoitamaan suvun kotitilaa. Tällainen on tainnut olla aika yleistä. Lahjakkaimmat ovat lähteneet ja päätyneet akateemisille urille, ja tyhmin poika on jäänyt kotiin lantaa lapioimaan.

Tyhmä lapsi ottaa tietenkin tasoaan vastaavan vaimon, ja niinpä isoisäni isä meni naimisiin tavallisen kouluttamattoman maalaistytön kanssa. Isoisäni isän sivistymättömyys ilmeni äärioikeistolaisena puuhailuna ja siinä, ettei häneltä tainnut jäädä minkäänlaista kirjallista perintöä. Hän ei ollut mikään ajattelijatyyppi eikä kirjailija toisin kuin hänen isänsä oli ollut. Isoisäni isoisän 1800-luvulla sanomalehtiin laatimia kirjoituksia löytyy netistä tälläkin hetkellä.

Kulttuurillisesti ja sivistyksellisesti vaatimattomalle pariskunnalle syntyi kaksi tyttöä ja neljä poikaa. Toinen tytöistä kuoli jo pikkulapsena, mutta loput viisi lapsista elivät täyden elämän, joka tosin ei ollut kenelläkään kovin pitkä johtuen ilmeisesti huonoista geeneistä. Kaikki kuolivat sydänkohtauksiin, jollaiseen myös isoisäni isä kuoli. Tuhoisa geeni saattoi olla peräisin isoisäni isoisän vaimolta, joka kuoli sydänkohtaukseen vain 42 vuoden ikäisenä. Tietenkin myös huonolla ruokavaliolla on ollut osuutensa.

Viidestä isoisäni sukupolven lapsesta kaksi kouluttautui kansakoulua pidemmälle. Tyttärestä tuli kansakoulun opettaja pojasta lukion rehtori, jonka lapsista puolestaan on tullut toimittajia ja lääkäreitä, eli tässä sukuhaarassa on tapahtunut korjausliike, eikä liuku alaspäin ole jatkunut.

Olen joskus sanonut, että kuulun suvun rappiohaaraan eli siihen jäännökseen, jollainen muodostuu, kun sukupolvi sukupolvelta lahjakkaimmat poistetaan ja heikoimmat jätetään jälkeen. Tyhmyys ikään kuin tiivistyy.

Isoisäni oli tuollaisen karsinnan negatiivinen tuotos, mutta hänellä oli sivistyksellisistä puutteistaan huolimatta joitakin hyviä ominaisuuksia, minkä lisäksi hän solmi menestymisen kannalta edullisen avioliiton mennessään naimisiin isoäitini kanssa. Yhdessä aviopari muodosti "dynaamisen duon", joka onnistui saavuttamaan ainakin menestymistä kuvaavat ulkoiset kulissit ja ehkä jopa oikeaa menestymistä.

Vaikka isoäitini oli fiksu, hänen geeniperimänsä ei riittänyt tekemään isästäni riittävän fiksua. Taustalla vaikuttivat tietysti taas myös olosuhteet, jotka toisin kuin suvun omaisuuden luoneen isoisäni isoisän kohdalla olivat olleet hyvät, olivat isäni kohdalla huonot. Haasteita ei ollut tarpeeksi. Polku oli liian tasoiteltu. Lopputuloksena oli se, että isäni hävitti ylimielisyydessään suvun omaisuuden.

Minun kohdallani ei tapahtunut nousua, vaan rappio on jatkunut. Syynä voi olla edelleen tiivistynyt tyhmyys, mutta luulen syiden olevan kuitenkin pääasiassa henkisiä ja ennen kaikkea kasvuympäristöstä johtuvia. Olen ehkä saanut äitini puolen perimässä jonkin verran "korvaavaa" ainesta, koska luulen äitini olleen älykkäämpi kuin isäni. Mutta psyykkinen puoli on ollut ongelma. Hermot ja mielenterveys ovat olleet jarruina. Lisäksi vuosikymmeniä jatkuneen alistavan ja tylyttävän kasvatuksen ja kohtelun tuloksena viimeisetkin itsetunnon rippeet on revitty pois. On vain jäänyt erilaisia henkisiä traumoja.

Valoa on silti näkyvissä. Luulen nimittäin, että käänne parempaan suuntaan on tapahtunut minua seuraavassa sukupolvessa, vaikka se ei enää sukumme menetettyä omaisuutta pelasta ja tuhoutunutta onnea palauta. Yksi Mensan jäsenkorttikin löytyy, eli älykkyyspuolellakin on tapahtunut käännettä ylöspäin.

Ehkä voin upota rauhallisella mielellä kuin Titanic, josta sentään lähti pelastusveneissä ihmisiä kohti parempaa tulevaisuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 19, 2023, 12:28:15
^ Lusmuillen/perseillen vietetty rappioelämä johtaa vaikeuksiin, jos sitä on peräkkäisissä sukupolvissa, mutta toimii hyvin välimausteena työelämässä menestyneiden sukupolvien välissä.

Ei minunkaan tyttärelläni olisi ollut varaa lusmuilla kuten isänsä. Hänen elämäntyylinsä on aika päinvastainen, mutta en kadehdi, rankkaahan tuo on.

Hyvää analyysia, joka kertoo että "pohjakosketus" ei johdu geeneistä vaan olosuhteista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - huhtikuu 19, 2023, 12:41:34
Lainaus käyttäjältä: Socrates - huhtikuu 19, 2023, 12:28:15
^ Lusmuillen/perseillen vietetty rappioelämä johtaa vaikeuksiin, jos sitä on peräkkäisissä sukupolvissa, mutta toimii hyvin välimausteena työelämässä menestyneiden sukupolvien välissä.

Ei minunkaan tyttärelläni olisi ollut varaa lusmuilla kuten isänsä. Hänen elämäntyylinsä on aika päinvastainen, mutta en kadehdi, rankkaahan tuo on.

Hyvää analyysia, joka kertoo että "pohjakosketus" ei johdu geeneistä vaan olosuhteista.

Kopekin itseanalyysi, tai pohdinta on melko avointa itseruoskintaa, jos sen niin ymmärtää. Onhan siinä asiaa.

Geenit määräävät ihmisen olemaan jotain -jonkinlainen- mutta en tiedä vaativatko ne ihmisen tekemään mitään, joten olosuhteilla lienee suuri osuus.

Motiivi on ehkä sekin geeneissä, mutta jakautunee epätasaisesti jo sisarustenkin osalla, joillakin on kova halua tehdä paljon, ja toisilla elämäntapa voi olla haaveiluissa ja aanailuissa- kuten keskustelupalstoilla on tapana.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - huhtikuu 19, 2023, 12:55:06
^ Kopekin ongelma on se että hän ei arvosta omaa elämäntapaansa. Hänet pitäisi saada tajuamaan, että kirjoittelu rojun keskellä keskustelupalstoilla on paljon hienompaa kuin esi-isiensä menestystarinat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - toukokuu 01, 2023, 10:09:25
(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t39.30808-6/343959355_165150856494439_7110831671318832420_n.jpg?_nc_cat=106&ccb=1-7&_nc_sid=730e14&_nc_ohc=PEnNiYpwtvwAX80HWUx&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=00_AfAJH54EWckOtIx-qbhlZZBOBNOlFiL1PJwS8fackqtjKg&oe=64535CC4)

Menestyneitä ja olletikin älykkäitä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 01, 2023, 10:46:56
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 19, 2023, 10:58:14
Hesarissa julkaistiin eilen artikkeli, jossa väitettiin menestyksen olevan geeneistä kiinni.

Areenassa on ohjelma, jonka mukaan menestys on kiinni onnesta ja mahdollisesti hyvästä mesenaatista.
https://areena.yle.fi/1-62831371
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 01, 2023, 11:03:21
^
Minä ainakin allekirjoitan tuon onnen vaikutuksen. Olen sitä monesti ihmetellyt, miten monta kummallista sattumaa on ainakin minua kuljettanut eteenpäin ja pidemmälle kuin villeimmissä haaveissanikaan olisin uskaltanut uneksia. On se kyllä vaatinut välillä rohkeuttakin tarttua tarjolla olevaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - toukokuu 01, 2023, 11:20:27
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - toukokuu 01, 2023, 10:09:25
(https://scontent.fqlf1-2.fna.fbcdn.net/v/t39.30808-6/343959355_165150856494439_7110831671318832420_n.jpg?_nc_cat=106&ccb=1-7&_nc_sid=730e14&_nc_ohc=PEnNiYpwtvwAX80HWUx&_nc_ht=scontent.fqlf1-2.fna&oh=00_AfAJH54EWckOtIx-qbhlZZBOBNOlFiL1PJwS8fackqtjKg&oe=64535CC4)

Menestyneitä ja olletikin älykkäitä.

;D ;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 01, 2023, 11:45:13
Kyllähän menestys, mitä ikinä se tarkoittaakaan, on pääasiassa onnesta kiinni. Jopa se osuus, kuinka paljon kukakin kykenee olemaan oman onnensa seppä. Mutta samaan aikaan on tietysti uskottava myös mahdollisuuteen olla oman onnensa seppä, jotta menestys voi maksimoitua. Elämän paradoksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 01, 2023, 11:48:10
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 01, 2023, 11:03:21
^
Minä ainakin allekirjoitan tuon onnen vaikutuksen. Olen sitä monesti ihmetellyt, miten monta kummallista sattumaa on ainakin minua kuljettanut eteenpäin ja pidemmälle kuin villeimmissä haaveissanikaan olisin uskaltanut uneksia. On se kyllä vaatinut välillä rohkeuttakin tarttua tarjolla olevaan.

Onni auttaa ja epäonni haittaa, mutta joissakin asioissa pelkällä onnella ei selviä, vaikka siitä hyötyä olisikin. Mensan älykkyystestistä ei saa huippupisteitä, vaikka olisi itse Hannu Hanhi, jos mitattava asia eli älykkyys ei riitä.

En huomannut aikoinaan koulussa, että onni olisi pahemmin auttanut myöskään kokeissa. Jos ei jotain asiaa tiennyt eikä osannut, sitä ei osannut. Onnella tai epäonnella saattoi olla vaikutusta ehkä neljäsosanumeron verran eli tuliko kokeesta 7 vai 7-, mutta kymppejä ei pelkällä onnella herunut.

Kun kirjoitan tekstiä tälle foorumille tai mihin tahansa, teen kirjoitusvirheitä. Tarkastan tekstin oikolukuohjelmalla ja korjaan löytyneitä virheitä. Silti niitä löytyy varsinkin pitkästä tekstistä jokaisella uudella lukukerralla aina vain. Ehkä vasta kymmenen kerran jälkeen alkavat enimmät virheet olla korjatut. Tarkoitan sellaisia virheitä, joita oikolukuohjelma ei löydä kuten vääriä sanojen päätteitä ja sanoja, jotka puuttuvasta kirjaimesta huolimatta ovat oikeilta - mutta eivät siihen paikkaa sopivia.

Tuossa edellä oli esimerkki. Huomasin sen ennen oikolukuohjelmaa. Siinä ei lukenut "sanoja" vaan "samoja". Aivan virheetön sana, mutta virheellinen silti. 

Sellaista onnipilleriä ei olekaan, joka tekisi minusta täydellisen kirjoittajan tai täydellisen pianonsoittajan. Kun sormet osuvat välillä minne sattuu, ne osuvat minne sattuu. Jos vika olisi harjoittelemalla korjattavissa, eiköhän se olisi jo korjautunut. Tällekin foorumille olen jo yli 7000 harjoituskirjoitusta tehnyt.

(Tähänkin tekstiin jouduin tekemään jälkikorjauksia lähettämisen jälkeen. Olisi -sanasta puuttui pääte "isi". Lisäksi muutin pilkun pisteeksi ja pienen kirjaimen isoksi.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 01, 2023, 12:20:03
Näin pitkässä ketjussa on varmasti jo kaikki oleellinen sanottu, mutta kerrataan jotain.

Menestyminen vaatii jonkin verran eri ominaisuuksia riippuen aikakaudesta ja paikasta, mutta yleisesti ottaen se syntyy niiden ominaisuuksien vähyydestä, jotka johtavat epäonnistumisiin. On siis kysymyksessä laaja joukko ominaisuuksia, joista tuskin kenelläkään on kaikkia, mutta mitä useampi sen parempi. Toisaalta joillakin aloilla ja elämänalueilla pelkästään tavaton lahjakkuus on voinut riittää huomattavaan menestykseen, vaikka sen omaaja rypisi ongelmissa, sairastelisi ja perseilisi.

Missä määrin menestymiseen vaadittavien ominaisuuksien ja tekijöiden kasaantuminen yksilölle johtuu onnesta, on turha spekuloida.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 01, 2023, 12:27:08
Onnen määrästä on tosiaan turha keskustella, koska lopulta jokainen asia on kytkettävissä onneen. Niin ihmisen ominaisuudet, resurssit, ympäristön tuki kuin nekin asiat, joita ihmiset näiden valossa kykenevät tekemään onnensa edistämiseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 01, 2023, 20:38:24
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 01, 2023, 10:46:56
Lainaus käyttäjältä: Kopek - huhtikuu 19, 2023, 10:58:14
Hesarissa julkaistiin eilen artikkeli, jossa väitettiin menestyksen olevan geenukeneistä kiinni.
Areenassa on ohjelma, jonka mukaan menestys on kiinni onnesta ja mahdollisesti hyvästä mesenaatista.
https://areena.yle.fi/1-62831371
Onpa kiinnostava ohjelma, kiitos Hayabusa. Muistiinpanoja (sori monisanaisuus, vähän innostuin):

Tuossa verkkotieteen tutkija ja fyysikko Albert-László Barabási *) esittää, että suorituksen taso riippuu yksilöstä, mutta menestys on sosiaalinen konsepti. Suoritus on esimerkiksi juoksunopeus, maalauksen maalaaminen, firman tulos. Kun taas menestys mitataan yleisössä, yhteisössä, yhteisöllisesti, sosiaalisesti:
- sponsorisopimusten määrä ja laatu (urheilija)
- taideteoksen hinta huutokaupassa, töiden lukumäärä arvostetuissa museoissa (taiteilija)
- osakekurssi pörssissä (firma)
Barabási kehitti ns. verkkotieteen/verkostotieteen/verkostojen tieteen/network science ***) mm. menestyksen tutkimusta varten **).

Yleisö erottaa voittajat häviäjistä, ja onnistumisen epäonnistumisesta.

Osaako tiede ennustaa sosiaalisia ilmiöitä, kuten menestymistä?

Sosiologiassa tutkitaan tilastollisesti suuria määriä ihmisiä, ja heidän monimutkaisia vuorovaikutussuhteitaan. Näitä vuorovaikutussuhteita on alettu vasta viime vuosina kykenemään kartoittamaan (to map, tutkia, selvitellä), ja siten vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen on tullut mahdollisemmaksi. (Tämä verkkotieteen/verkostotieteen hyväksikäyttö mallinnuksissa koskee varmaankin kaikkia käyttäytymistieteitä, psykologiaa, kognitiotiedettä, sosiaalipsykologiaa jne.. Toim. huom. En kyllä tiedä, kuinka "muodikasta" se tällä hetkellä on. Noin 10-20 vuotta sitten ainakin oli kovinkin muodikasta.)

Tutkijoille massadata tarjoaa mahdollisuuden ei vain mallintaa menestystä, vaan myös ennustaa sitä, samaan tapaan kuin säätä ennustetaan.

Laskennallinen sosiaalitiede (computational social science) voi auttaa ymmärtämään menestystä, ja muita monimutkaisia sosiaalisia ilmiöitä. Jos ymmärrämme paremmin menestymisen mekanismeja, se ehkä myös tarjoaa keinoja vaikuttaa pelisääntöihin, niin, että aiempaa useammalla ihmisellä olisi mahdollisuus menestyä.

Mona Lisa ei ole kuuluisa siksi, että se olisi jotenkin perustavalaatuisesti erilainen kuin Leonardo da Vincin muut maalaukset. 400 vuotta se ei ollut kuuluisa, ja sen kuuluisuus alkoi siitä, kun se varastettiin, ja varkaudesta tuli etusivun juttu. Yhtäkkiä ihmiset jonottivat Louvreen nähdäkseen tyhjän paikan, missä Mona Lisa oli ollut. Ja sitten taulun maine kasvoi kasvamistaan, myös taidepiirin ulkopuolella. Se alkoi ilmestyä elokuviin, mainoksiin, lauluissa ja jopa Nasa nimesi jonkin Venuksen kraatterin Mona Lisan mukaan. Eli menestys paljon riippuu sattumasta.

Duncan Watts *) ryhmineen teki koeasetelman, jossa melko tuntemattomia muusikoita/bändejä esiteltiin yleisölle. Yleisö ei tiennyt, että he itse olivatkin koekaniineita. Kaikki näkivät biisin nimen ja esittäjät. Puolet yleisöstä pidettiin verrokkina, ja toinen puoli näki vielä yhden muuttujan: kuinka monta muuta ihmistä oli tykännyt kappaleesta. Tämä jälkimmäinen ryhmä jaettiin vielä kahdeksaan pienryhmään, jossa kussakin oli samankaltainen näkymä, mutta oman pienrymän sisällä. Osoittautui, että sama biisi saattoi menestyä yhdessä pienryhmässä parhaiten, mutta olla ihan häntäpäässä toisessa pienryhmässä. Biisin ominaisuudet eivät siis niinkään määritelleet sen menestymistä, vaan pikemminkin sattuma. Ne biisit, joita äänestettiin hyviksi hyvin varhaisessa vaiheessa, menestyivät parhaiten. (Toimisikohan hakukoneoptimointi muuten tuolla samalla mekanismilla? toim. huom) Kun ihmiset tietävät, mitä muut ihmiset ovat mieltä kappaleesta, suosiosta tulee heikommin ennustettava. Olemme pitkälti onnettaren armoilla.

Voiko tätä edellä mainittua löydöstä laajentaa tosielämään, tämän pienen kokeen ulkopuolelle? Tätä tutkii Arnout van de Rijt *). Kickstarter, joukkorahoituskampanjoita järjestävä yritys, johon kuka vaan voi osallistua, tarjosi kanavan tälle ajatuskokeelle. Osallistujat voivat seurata muiden osallistujien panostuksia. Kokeen suorittajat valitsivat satunnaismuuttujilla 200 hanketta, joista he arpakuution avulla valitsivat rahoittaako vaiko ei. Ne hankkeet, jotka saivat jo kokeen alussa rahallisen panostuksen, menestyivät kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät saaneet. Sattumalta luotu luottamus poiki menestystä jatkossakin. (Mitä tästä opimme? Olemme sosiaalisia otuksia, jotka tuppaavat apinoimaan muita ihmisiä. Toim. huom.)

Yksi hankkeista, joka em. Kickstarterissa sai satumaisen useamman miljoonan dollarin rahoituksen (tavoite oli 10 000$) oli Exploding Kitten (seurapeli, pelikortein). Hankkeen menestystä selittää yksi ainoa tekijä, sille hankki näkyvyyttä hankkeen johtohenkilön kaveri, theoatmeal -nimisen pilapiirrossivuston luoja, jolla oli mm. 700+k seuraajaa Facebookissa, ja 300+k Twitterissä. Eli kyseessä ei ollut sattuma. Menestys luo menestystä. Menestys on itseään vahvistava kierre. Vaikka selitämmekin sitä asian itsensä ominaisuuksilla. (Kuten nyt vaikka älykkyydellä tässä keskustelussa. Toim. huom.)

Menestys voi selittyä hyvinkin yllättävillä tekijöillä kuten vaikkapa syntymäpäivällä, vrt. alkuvuonna syntyneet jalkapalloilevat lapset menestyvät paremmin. Jo lapsena heidät koetaan pätevämpänä, vaikkka ovatkin vaan vähän vanhempia kuin myöhemmin syntyneet. Heihin panostetaan enemmän. Ja he menestyvät paremmin. Jos lapset jaettaisiin toisella tavalla, esim. ennen ja jälkeen syyskuuta syntyneet, menestyisivät toiset pelaajat. Kyseessä on itsensä toteuttava ennustus. Jos/koska ihmiset uskovat, että henkilö X tulee menestymään paremmin, ihmiset toimivat tavalla, joka aikaansaa sen, että odotukset täyttyvät. (Sama on todettu esimerkiksi koululuokissa. Jos esim. poikien odotetaan menestyvän paremmin esim. matematiikassa kuin tyttöjen, tämä ennustus käy usein toteen. Opettaja uskoo siihen, ja sitten pahimmassa tapauksessa oppilaat itsekin, osa lannistuu ja lannistetaan jo etukäteen. Tätä on tutkittukin. toim. huom..)

Menestys ei perustu pelkästään suoritukseen (esim. juoksunopeuteen). Tietty perustaso suoritukselta vaaditaan, mutta sen jälkeen enemmän merkkaa se, miten suoritus vastaanotetaan yleisön keskuudessa.
Tieteen alalla massadatan lähde on mm. Web of Science, jossa on tieto mm. siitä, kuinka paljon tutkimukseen on viitattu toisissa tieteellisissä julkaisuissa. Sen avulla Dashun Wang *) tutki menestystä tieteenteossa. Tutkimusartikkelin  vaikuttuvauus/menestys ei riipu kirjoittajien tunnettuudesta, julkaisupaikassa. Sen sijaan se riippuu sopivuudesta (fitness parameter of the paper).  Sopivuutta arvioidaan siitä, miten paljon huomiota tutkimus saa heti julkistamisensa jälkeen.

Miten menestys syntyy kuvataiteen alalla, onkin sitten vaikeampi tutkittava. Samuel Freiberger *) tutkii (kuvataiteen) hinnanmuodostusta. Teoksen itseisarvoa on vaikea määritellä. Arvo syntyy yleensä sosiaalisessa kontekstissa. Siinä todella tärkeitä ovat toisten ihmisten tekemät laatuarvioinnit. Yksi keino suosion mittaamisesta on hinta, jonka ihmiset ovat valmiit maksamaan taideteoksesta. Magnus Resch *) oli jo aiemmin kerännyt dataa, jonka avulla voitaisiin tutkia menestystä/arvoa/hinnanmääräytymistä kuvataiteen alalla, 10 miljoonaa kuvaa, ja miljoonan kuvataiteilijan näyttelyhistoria. Alkoi hahmottumaan esimerkiksi reittejä, joita taideteokset kulkeutuivat, esim. galleria A:sta museo D:han (tuota voisi taiteilja hyväksikäyttää, saadakseen töitään museoihin kannattaa valita gallerioista ne, joista todennäköisimmin päätyy töitä museihoin, siis jotka näyttäisivät olevan riittävän laadukkaita sellaiseen. toim. huom.). Kun google arvottaa verkkosivun, se ei katso sivun sisältöä, vaan google keskittyy sivun linkittymistä toisiin sivuihin. Gallerian kytkennät museoihin voisivat olla vastaavanlainen kytkös. Tutkijat arvioivat taideinstituution olevan arvovaltainen, jos se linkittyy moniin muihin arvovaltaisiin taideinstituutioihin. Tällä lailla datasta saatiin siivilöityä esiin taideinstituutioiden arvostus, mitattavassa muodossa. Tämän määrällistämisen avulla pystyttiin luomaan kartta taidemaailman verkostoista. Näin syntyneen kartan avulla löydettiin ne taidemaailman rakenteet, jotka ratkaisevat taiteilijan menestyksen. Taidemaailma on epäreilu: jos taiteilija erehtyy luottamaan väärään galleristiin jossain periferiassa, vailla yhteyksiä keskeisiin instituutiohin (Moma, Pompidou, Guggenheim jne.), hinnankehitys tyssää siihen. Menestys taidemaailmassa luodaan nimenomaan oikeanlaisten instituutioiden kanssa työskentelemisestä. Näkyvyys isoissa gallerioissa on olennaista. Tutkijoiden rakentama kartta voi ennustaa taiteilijan tulevaisuuden, uran kehityksen. Barabási: "Jos minulle kerrotaan taiteilijan viisi ensimmäistä näyttelypaikkaa, pystyn ennustamaan hänen menestyksensä 20 vuoden päästä."  Kunkin taiteilijan kyky verkostoitua juuri oikeiden ihmisten kanssa on olennainen (myös) taidemaailmassa, mutta menestys syntyy katsojan silmissä.

*)
- Albert-László Barabási is a Romanian-born Hungarian-American physicist, best known for his discoveries in network science and network medicine
- Duncan Watts, laskennallisen yhteiskuntatieteen professori
- Arnout van de Rijt, sosiologian professori, European University Institute
- Simon Grondin, psykologian professori, Laval University
- Dashun Wang, laskennallisen yhteiskuntatieteen tutkija, Northwestern University
- Samuel Fraiberger, laskennallisen yhteiskuntatieteen tutkija, New York University, MIT
- Magnus Resch, professori, taide-ekonomisti

**)
Barabási löysi verkostojen lait (https://www.hs.fi/tiede/art-2000004798447.html) (HS, 2011)
Fyysikko Albert-László Barabási perusti verkostojen tieteen 2000-luvun alussa. Verkkotiede voi ehkä ennustaa pankkikriisejäkin. "600 miljoona ystävääsi on lähellä. Te olette Facebook, ja kaikki toisistanne vain kuuden klikin päässä." Tämän todisti nimenomaan tämä Barabási. Barabási on maailman lainatuimpia tutkijoita

***) wikipedia:
Verkostotiede (engl. Network science) on tieteenala, joka tutkii kompleksisia verkostoja, kuten telekommunikaatioverkostoja, tietokoneverkostoja, biologisia verkostoja, kognitiivisia verkostoja ja sosiaalisia verkostoja. Näitä tutkitaan jakamalla kokonaisuudet elementeiksi tai tekijöiksi (solmut) sekä näiden välisiksi yhteyksiksi (kaariksi). Ala pohjautuu muun muassa graafiteorian, tilastotieteen, tietotekniikan ja sosiologian teorioihin ja metodeihin.

Verkostotiede tutkii usein niin suuria verkostoja, ettei jokaisen yksittäisen solmun tai kaaren analysointi ole mielekästä, toisin kuin esimerkiksi graafiteoriassa.


ps. Lisäys. Nyt vasta muistin termin ja ilmiön, mihin tuo verkosotiede liittyy, nimittäin itseorganisoituviin karttoihin (suomalaisen Teuvo Kohosen keksintö):
https://fi.wikipedia.org/wiki/Itseorganisoituva_kartta
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 01, 2023, 21:15:20
Menestyminen on kierre, koska ihmisillä on valtava tarve hakeutua menestyvien ihmisten seuraan silloinkin kun siitä ei ole mitään konkreettista hyötyä ja menestyminen on tullut hakeutujalle oudolla alalla tai elämänalueella.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 01, 2023, 21:49:27
Jos on hyvät geenit, vain taivas on rajana. Jos on huonot geenit, ei pääse edes taivaan rajalle.

Iltalehti:

Miia Holma sanoi jo 5-vuotiaana isälleen, että hän haluaa merikapteeniksi.

Lukion jälkeen suomenkielinen Miia opiskeli ruotsin kieltä vuoden, jotta pystyi lähtemään ruotsinkieliseen ammattikorkeakouluun Turkuun opiskelemaan merikapteenilinjalle.

Valmistumisen jälkeen työ vei kemikaalitankkereihin ympäri maailmaa.

Holma haki lentäjäkouluun. Hän läpäisi kaikki testit, ja hän pääsi opiskelemaan liikennelentäjäksi.


https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/95cc09a1-df4a-4a3c-a180-96c70098f40f

Merikapteeni liikennelentäjä... silmälasit !!! (eli rillipäät ja muut b-luokan ihmiset unohtakoot tällaiset haaveet)

Kun ihmisiä verotetaan kaikenlaista eduista, miksi hyvistä geeneistä ei voisi verottaa. Jos lainsädännöllä määritellään joillekin ihmisille syntyperäisiä etuoikeuksia joihinkin muihin verrattuna, eikö tällaisia etuoikeuksia voisi pitää luontaisetuna.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 01, 2023, 22:06:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 01, 2023, 21:49:27
Jos on hyvät geenit, vain taivas on rajana. Jos on huonot geenit, ei pääse edes taivaan rajalle.

Ihminen on yllättävän paljon perimänsä vanki. Huomasin sen viimeistään silloin kun aloin olla tekemisissä enoni kanssa, jolla oli kehnot välit äitiini. Silti hän reagoi täysin samalla tavalla joihinkin tilanteisiin, joihin he eivät olleet voineet joutua silloin kun vielä olivat tekemisissä.

Koska geenit vaikuttavat kaikkeen, ei ole olemassa huonoja tai hyviä geenejä, vaan vain ääretön määrä erilaisia kombinaatioita, jotka sisältävät monenlaista mikä haittaa jossain kontekstissa ja monenlaista mikä hyödyttää jossain kontekstissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 01, 2023, 22:19:42
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 01, 2023, 21:15:20
Menestyminen on kierre, koska ihmisillä on valtava tarve hakeutua menestyvien ihmisten seuraan silloinkin kun siitä ei ole mitään konkreettista hyötyä ja menestyminen on tullut hakeutujalle oudolla alalla tai elämänalueella.

Menestys on aika omituinen konsepti. Hayabusan linkkaamasta dokumentista sai kertsin referaatin perusteella käsityksen, että se on käytännössä huutoäänestys tai sosiaalinen mekanismi, jolla on vain löyhä yhteys konkreettisiin tuloksiin, suoritteisiin tms.

Sillä tavalla toi tietysti korreloi, että jos ihminen on melko tyytyväinen tai on rauhallinen ja luottavainen, uskoo tekevänsä hyviä juttuja, sitä mitä kuuluukin tai on hyvin sinut itsensä kanssa — tai jotakin tällaista — se ikään kuin...  saattaa aiheuttaa sen että joku tulkitsee ihmisen olevan tällöin menestynyt tai "kova luu" tai mitä näitä kummelitermejä nyt on.

Mutta noi on kuitenkin vaan hetkiä, ja se vaihtelee itse kullakin, miten kevyeltä tuntuu tai miten luottavainen ja vahva on. Sitten tulee niitä hetkiä, joissa asia ei olekaan näin ja jossa ollaan jotain aivan muuta.

Mun mielikuva on, että osa homman ideasta on nimenomaan olla sinut ton kanssa, sellaisen aika raadollisen kanssa ja sen, että toi nyt vaan on tommosta missä aika vaikea juttu on tehdä ihan kunnolla parhaansa ja samalla ottaa siitä vastaan aika laaja kirjo erilaisia lopputuloksia... olla OK asian kanssa ja pyrkiä siihen että se riittää ja on hyvä
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - toukokuu 01, 2023, 22:41:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 01, 2023, 21:49:27
Jos on hyvät geenit, vain taivas on rajana. Jos on huonot geenit, ei pääse edes taivaan rajalle.

Iltalehti:

Miia Holma sanoi jo 5-vuotiaana isälleen, että hän haluaa merikapteeniksi.

Lukion jälkeen suomenkielinen Miia opiskeli ruotsin kieltä vuoden, jotta pystyi lähtemään ruotsinkieliseen ammattikorkeakouluun Turkuun opiskelemaan merikapteenilinjalle.

Valmistumisen jälkeen työ vei kemikaalitankkereihin ympäri maailmaa.

Holma haki lentäjäkouluun. Hän läpäisi kaikki testit, ja hän pääsi opiskelemaan liikennelentäjäksi.


https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/95cc09a1-df4a-4a3c-a180-96c70098f40f

Merikapteeni liikennelentäjä... silmälasit !!! (eli rillipäät ja muut b-luokan ihmiset unohtakoot tällaiset haaveet)

Kun ihmisiä verotetaan kaikenlaista eduista, miksi hyvistä geeneistä ei voisi verottaa. Jos lainsädännöllä määritellään joillekin ihmisille syntyperäisiä etuoikeuksia joihinkin muihin verrattuna, eikö tällaisia etuoikeuksia voisi pitää luontaisetuna.

Sääli, että Kopek on juuttunut geeneihin, eikä ilmeisesti ole katsonut Hayabusan linkkaamaa dokkaria, joka kääntää vähän koko keskustelun ylösalaisin. Sosiologina(?) häntä saattaisi jopa kiinnostaa se.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 02, 2023, 07:47:32
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 01, 2023, 21:49:27
Merikapteeni liikennelentäjä... silmälasit !!! (eli rillipäät ja muut b-luokan ihmiset unohtakoot tällaiset haaveet)

Eiköhän noissa ammateissa ole hyvä näkö ilman silmälaseja vaatimuksena ihan sen vuoksi, että saattaisi olla aika kohtalokasta, jos silmälasit rikkoutuisivat kesken työsuorituksen. "Hyvät matkustajat, kyyti on nyt vähän pomppuista, mutta koitan saada meidät ehjänä alas, vaikka juuri istuin silmälasini rikki, sori siitä" -kuulutus olisi aika hyytävä.

Onhan esimerkiksi poliisiksi ja pelastuslaitoksellekin kovat fyysiset vaatimukset, joten ei niihinkään hommiin b-luokan ihmiset pääse, vaikka olisi kuinka niistä haaveillut.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 08:36:56
Kiitos kertsille ohjelman referoimisesta. Tavallaan tuossakin korostuu sattuma ja onni, ja lopulta tietenkin sekin, mikä näyttää olevan yksilöstä kiinni, juontaa asioihin, joita yksilö ei ole valinnut, vaan osakseen on langennut, jolloin siinäkin on kyse onnesta.

Enemmän kuin onnen vaikutus menestykseen itseäni kiinnostaa menestymisen käsite. Mietin, kuinka hyvin perinteiset menestymisen mittarit mittaavat yksilön hyvinvointia pitkässä juoksussa, jota ehkä itse pitäisin suurimpana menestyksen mittarina. Jos menestyksenä pidetään esimerkiksi suuria saavutuksia työelämässä ja tiettyä sosiaalista asemaa, voi näiden takana olla kuitenkin onneton ihminen. En pitäisi tällaista elämää lopulta erityisen menestyksekkäänä.

Toisaalta myöskin yksilön henkilökohtainen onnellisuus voi olla kyseenalainen mittari. Tästä on hieman ristiriitaista tietoa, mutta on osviittaa siitä, että esimerkiksi jotkut persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä enemmän yksilön läheisille kuin yksilölle itselleen. Tällöin tuntuisi ehkä hiukan kyseenalaisena pitää menestyksenä elämää, joka satuttaa muita, mutta on yksilölle itselleen verrattain hyvää. Tosin on näkökulmia, jotka korostavat myös yksilön kätkettyä tuskaa noissakin persoonallisuushäiriössä.

Tavallaan siis menestykseen voisi omasta mielestäni liittyä sekä henkilökohtainen onnellisuus, mutta myös hyvinvoinnin tuottaminen ympärilleen. Perinteiset menestyksen mittarit ovat hyviä kuvaamaan näennäistä menestystä, mutta minulle on kyseenalaista, kuinka hyvin ne mittaavat hyvää elämää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 02, 2023, 09:16:32
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 02, 2023, 07:47:32
Eiköhän noissa ammateissa ole hyvä näkö ilman silmälaseja vaatimuksena ihan sen vuoksi, että saattaisi olla aika kohtalokasta, jos silmälasit rikkoutuisivat kesken työsuorituksen.

Suomessa edelleen voimassa olevat säännöt on laadittu 1800-luvulla purjelaivojen aikakaudella. Kun kapteeni seisoi laivan kannella pimeällä räntäsateessa ja yritti nähdä horisonttiin, silmälaseista olisi ehkä ollut haittaa. Nykyajan laivoja kuitenkin ohjataan ikkunan takaa ja suurelta osin erilaisia näyttöjä (tutka, navigaattori, digitaalinen kartta jne.) katsellen.

Suomessa voimassa olevissa määräyksissä ei ole minkäänlaisia vaatimuksia lähelle näkemisestä sen enempää silmälaseilla kuin ilmankaan. Vaikka ei näkisi mitään kahta metriä lähempänä olevaa, kelpaa kapteeniksi, kunhan näkee kauas ilman silmälaseja.

Onnettomuuskeskuksen raportissa kerrotaan Pohjanlahdella tapahtuneesta karille ajosta, jossa suomalainen luotsi oli laivassa eikä nähnyt tutkan näyttöä kunnolla huonosta näkökyvystään johtuen. Tutkassa oli asteikko, joka kertoo, mikä on sen näyttämä mittakaava. Asteikkoa osoittava lukema näkyi tutkaruudulla. Luotsi ei kuitenkaan nähnyt, mitä siinä lukee, joten hän vaihteli näytön säätöä ja yritti ilmeisesti tutkassa näkyvästä maisemasta päätellä, mikä voisi olla mittakaava. Sekoilu johti karille ajamiseen. Kun piti sen jälkeen soittaa apua, sekään ei heti onnistunut, kun luotsi ei nähnyt radiopuhelimen nappeja.

Tuollainen tyyppi kelpaa Suomessa merikapteeniksi. Sen sijaan likinäköinen ihminen, joka näkee tutkat ja näytöt täydellisesti ilman silmälasejakin, ei kelpaa edes lipunmyyjäksi Suomenlinnan vesibussiin.

Otteita onnettomuustutkintaselostuksesta (M/S HÄLSINGLANDin karilleajo Kalajoen edustalla
14.8.1997):

Luotsi ilmoitti meriselitystilaisuudessa navigoineensa silmämääräisesti ottamatta suuntimia. Hän päätteli myös etäisyydet silmämääräisesti kiinteiden etäisyysrenkaiden avulla. Luotsi ei pitänyt tutkan nappuloiden pienestä koosta, eikä nappuloiden valaistuksesta.

STCW konventio säätää tutkan käytölle operatiiviset vaatimukset. Vahtiperämiehen on pystyttävä mittaamaan tutkalla suuntima ja etäisyys. Hänen on hallittava myös 'parallel indexing' tekniikka, joka edellyttää EBL suuntimaviivan siirtämistä sivuamaan VRM rengasta10. Säännöt ilmaisevat epäsuorasti, että pelkkä silmämääräinen päättely ei ole luvallista. Kansainväliset säännöt eivät käsittele luotsausta, mutta luotsille asetettavat vaatimukset eivät voi olla perämiehelle asetettuja vaatimuksia heikommat

Päällikkö vaati luotsia hälyttämään apua. Kun tämän silmälasit ja puhelin oli löydetty, luotsi soitti Raahen luotsiasemalle klo 04.10.


Raportissa on kuva kyseisestä tutkan näytöstä. Kuva suurenee...

(https://i.imgur.com/n2jCbxC.png)

Tapauksen kannalta oleellinen merkintä on sana "RANGE". Asteikkoa vaihdellaan napista, jolloin luku muuttuu. Tämä ei ole mitään rakettitiedettä, vaan kuka tahansa pystyisi pienen perehtymisen jälkeen käyttämään kyseistä laitetta. Paitsi tietysti, jos ei näe tekstiä. Ja tästä oli ilmiselvästi kyse. Luotsi erehtyi mittakaavasta ja luuli tutkassa näkyvien kohteiden olevan kauempana kuin ne olivat.

Raportissa mainitaan erilaisia syitä onnettomuudelle, mutta jätetään tärkein syy kertomatta. Se kuitenkin käy ilmi rivien väleistä. Jos kerran radiopuhelimella soittaminen edellytti, että luotsin silmälasit piti löytää, eikö tämä kerro siitä, että luotsilla ei ollut laseja silmillään, kun hän yritti saada selvää tutkan näytöstä. Epäsuorasti tähän viittaa sekin, että luotsi kertoo kokeensa tutkan napit ja niiden valaistuksen epämukaviksi. Tietenkin ne ovat sitä, jos niitä ei näe.

Britannian, Kanadan, Australian sekä muiden "Brittiläisen kansanyhteisön" maiden määräyksissä on vaatimukset myös lähinäön osalta toisin kuin Suomessa. Toisaalta näiden maiden säädökset eivät estä likinäköisiä silmälaseja käyttäviä henkilöitä toimimasta myös laivatyössä. Määräyksissä vain vaaditaan, että jos joutuu käyttämään silmälaseja, laivalla pitää olla mukana varasilmälasit. Minun mielestäni tällainen on reilumpaa kuin säätää ehdoton kielto silmälaseja käyttäville ihmisille toimia missään merenkulkuun liittyvissä tehtävissä laivoilla. Tämä tarkoittaa siis todellakin aivan kaikkia kansipuolen tehtäviä kaikissa aluksissa, joten vesibussin lipunmyyjäksikin pääsee vain täydellinen a-luokan ihminen, vaikka vesibussi liikkuisi pelkästään juhannusviikolla pienellä lammella.

Laivojen ravintolahenkilökunnalle ja vastaavalle määräykset ovat lievemmät.

P.S. Täsmällisesti ottaen kaikilta silmälaseja käyttäviltä ei ole kielletty merityötä, vaan raja kulkee jossakin tietyssä kohdassa, eli lievä likinäköisyys sallitaan. Raja on kuitenkin aika tiukka. En nyt jaksa etsiä määräyksiä, vaikka ne varmaan helposti löytyisivätkin. Suomessa näkökyky ilmaistaan eri tavalla kuin esimerkiksi Englannissa, joten vertailua varten luvut pitää jollakin laskukaavalla yhtenäistää, en muista enää miten.

Jos tätä kirjoitustani kommentoidaan, arvaan jo (kokemuksesta) millaisia kommentit ovat. En taida enää jatkaa aiheesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 02, 2023, 10:04:38
Lainaus käyttäjältä: TSS - toukokuu 02, 2023, 08:36:56
Kiitos kertsille ohjelman referoimisesta. Tavallaan tuossakin korostuu sattuma ja onni, ja lopulta tietenkin sekin, mikä näyttää olevan yksilöstä kiinni, juontaa asioihin, joita yksilö ei ole valinnut, vaan osakseen on langennut, jolloin siinäkin on kyse onnesta.

Enemmän kuin onnen vaikutus menestykseen itseäni kiinnostaa menestymisen käsite. Mietin, kuinka hyvin perinteiset menestymisen mittarit mittaavat yksilön hyvinvointia pitkässä juoksussa, jota ehkä itse pitäisin suurimpana menestyksen mittarina. Jos menestyksenä pidetään esimerkiksi suuria saavutuksia työelämässä ja tiettyä sosiaalista asemaa, voi näiden takana olla kuitenkin onneton ihminen. En pitäisi tällaista elämää lopulta erityisen menestyksekkäänä.

Toisaalta myöskin yksilön henkilökohtainen onnellisuus voi olla kyseenalainen mittari. Tästä on hieman ristiriitaista tietoa, mutta on osviittaa siitä, että esimerkiksi jotkut persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä enemmän yksilön läheisille kuin yksilölle itselleen. Tällöin tuntuisi ehkä hiukan kyseenalaisena pitää menestyksenä elämää, joka satuttaa muita, mutta on yksilölle itselleen verrattain hyvää. Tosin on näkökulmia, jotka korostavat myös yksilön kätkettyä tuskaa noissakin persoonallisuushäiriössä.

Tavallaan siis menestykseen voisi omasta mielestäni liittyä sekä henkilökohtainen onnellisuus, mutta myös hyvinvoinnin tuottaminen ympärilleen. Perinteiset menestyksen mittarit ovat hyviä kuvaamaan näennäistä menestystä, mutta minulle on kyseenalaista, kuinka hyvin ne mittaavat hyvää elämää.

Itse ole tykästynyt sellaiseen käsitteeseen kuin hyväosaisuus, joka tilastollisesti pidentää elinikää ja varsinkin terveitä elinvuosia ja vähentää yleisesti haitallisesti pidettyjä asioita elämässä.

Hyväosaisilla ihmisillä käsitetään kai porukkaa, joka on paitsi kohtalaisen varakasta, myös yleensä jotenkin sosiaalisesti arvostettuja, mikä heijastuu positiivisesti psykofyysiseen olotilaan.

Hyväosaisuus voi olla enemmän tai vähemmän perittyä tai sitten pohjalta ponnistaen saavutettua. Toki sitäkään ei voi suoraviivaisesti yhdistää onnellisuuteen, tyytyväisyyteen tms.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 10:10:25
Lainaus käyttäjältä: TSS - toukokuu 02, 2023, 08:36:56
Kiitos kertsille ohjelman referoimisesta. Tavallaan tuossakin korostuu sattuma ja onni, ja lopulta tietenkin sekin, mikä näyttää olevan yksilöstä kiinni, juontaa asioihin, joita yksilö ei ole valinnut, vaan osakseen on langennut, jolloin siinäkin on kyse onnesta.

Enemmän kuin onnen vaikutus menestykseen itseäni kiinnostaa menestymisen käsite. Mietin, kuinka hyvin perinteiset menestymisen mittarit mittaavat yksilön hyvinvointia pitkässä juoksussa, jota ehkä itse pitäisin suurimpana menestyksen mittarina. Jos menestyksenä pidetään esimerkiksi suuria saavutuksia työelämässä ja tiettyä sosiaalista asemaa, voi näiden takana olla kuitenkin onneton ihminen. En pitäisi tällaista elämää lopulta erityisen menestyksekkäänä.

Toisaalta myöskin yksilön henkilökohtainen onnellisuus voi olla kyseenalainen mittari. Tästä on hieman ristiriitaista tietoa, mutta on osviittaa siitä, että esimerkiksi jotkut persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä enemmän yksilön läheisille kuin yksilölle itselleen. Tällöin tuntuisi ehkä hiukan kyseenalaisena pitää menestyksenä elämää, joka satuttaa muita, mutta on yksilölle itselleen verrattain hyvää. Tosin on näkökulmia, jotka korostavat myös yksilön kätkettyä tuskaa noissakin persoonallisuushäiriössä.

Tavallaan siis menestykseen voisi omasta mielestäni liittyä sekä henkilökohtainen onnellisuus, mutta myös hyvinvoinnin tuottaminen ympärilleen. Perinteiset menestyksen mittarit ovat hyviä kuvaamaan näennäistä menestystä, mutta minulle on kyseenalaista, kuinka hyvin ne mittaavat hyvää elämää.

Jatkan vielä pohdintaani, että monesti näennäisen menestyksen takana saattaa olla keskimääräistä suurempia sisäisiä ajureita, jotka pakottavat yksilön tekemään koko ajan enemmän ja yltämään yhä ylemmäs. Nämä sisäiset ajurivat voivat kompensoida erilaisia sisäisiä tarpeita, jotka eivät kerro sisäisestä rauhasta, vaan tavallaan koko ajan puuttuu jotain, tai on tarve todistaa jotain. Voi olla niinkin, että ihmiset, joilta puuttuu sisäinen mielenrauha, yltävät suuriin tekoihin, kuitenkaan koskaan saavuttamatta omaa sisäistä mielenrauhaansa.

Suurien, menestyksekkäältä näyttävien tekojen ja elämien takana on tietysti monenlaisia tarinoita. On sekä huippulahjakkaita yksilöitä, mutta myös menestykseen sisäisesti "pakotettuja" ihmisiä. Myös itse menestyksesät voi joutua maksamaan hinnan, joka syö hyvinvointia. On varmasti myös menestystarinoita, joissa ihmiset elävät hyvää elämää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 02, 2023, 10:15:07
^^
Socru:
Lainaa----joka on paitsi kohtalaisen varakasta,---

Mitähän kohtalaisen varakas tarkoittaa? Onhan se nyt aika venyvä käsite ja itse muotoilisin asian niin, että ihminen tulee toimeen ilman suurempaa huolta. Jos osaa sovittaa elintapansa tulotasoonsa sopivaksi, niin hyvähän siinä on olla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 10:15:50
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 02, 2023, 10:04:38
Lainaus käyttäjältä: TSS - toukokuu 02, 2023, 08:36:56
Kiitos kertsille ohjelman referoimisesta. Tavallaan tuossakin korostuu sattuma ja onni, ja lopulta tietenkin sekin, mikä näyttää olevan yksilöstä kiinni, juontaa asioihin, joita yksilö ei ole valinnut, vaan osakseen on langennut, jolloin siinäkin on kyse onnesta.

Enemmän kuin onnen vaikutus menestykseen itseäni kiinnostaa menestymisen käsite. Mietin, kuinka hyvin perinteiset menestymisen mittarit mittaavat yksilön hyvinvointia pitkässä juoksussa, jota ehkä itse pitäisin suurimpana menestyksen mittarina. Jos menestyksenä pidetään esimerkiksi suuria saavutuksia työelämässä ja tiettyä sosiaalista asemaa, voi näiden takana olla kuitenkin onneton ihminen. En pitäisi tällaista elämää lopulta erityisen menestyksekkäänä.

Toisaalta myöskin yksilön henkilökohtainen onnellisuus voi olla kyseenalainen mittari. Tästä on hieman ristiriitaista tietoa, mutta on osviittaa siitä, että esimerkiksi jotkut persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä enemmän yksilön läheisille kuin yksilölle itselleen. Tällöin tuntuisi ehkä hiukan kyseenalaisena pitää menestyksenä elämää, joka satuttaa muita, mutta on yksilölle itselleen verrattain hyvää. Tosin on näkökulmia, jotka korostavat myös yksilön kätkettyä tuskaa noissakin persoonallisuushäiriössä.

Tavallaan siis menestykseen voisi omasta mielestäni liittyä sekä henkilökohtainen onnellisuus, mutta myös hyvinvoinnin tuottaminen ympärilleen. Perinteiset menestyksen mittarit ovat hyviä kuvaamaan näennäistä menestystä, mutta minulle on kyseenalaista, kuinka hyvin ne mittaavat hyvää elämää.

Itse ole tykästynyt sellaiseen käsitteeseen kuin hyväosaisuus, joka tilastollisesti pidentää elinikää ja varsinkin terveitä elinvuosia ja vähentää yleisesti haitallisesti pidettyjä asioita elämässä.

Hyväosaisilla ihmisillä käsitetään kai porukkaa, joka on paitsi kohtalaisen varakasta, myös yleensä jotenkin sosiaalisesti arvostettuja, mikä heijastuu positiivisesti psykofyysiseen olotilaan.

Hyväosaisuus voi olla enemmän tai vähemmän perittyä tai sitten pohjalta ponnistaen saavutettua. Toki sitäkään ei voi suoraviivaisesti yhdistää onnellisuuteen, tyytyväisyyteen tms.

Itse ymmärrän hyväosaisuuden käsitteen osaltaan, tai ehkä yleisessä keskustelussa, viittaavan syntymässä saatuun hyvään taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan. Toisaalta liitän kyllä hyväosaisuutta myös muunlaiseen hyvinvointiin - eli periaatteessa mihin tahansa ominaisuuksiin joko yksilössä itsessään tai hänen ympäristössään, jotka luovat yksilölle hyvinvointia. Esimerkiksi siis tietynlainen luonteenlaatu voi olla hyväosaisuutta. Pidän periaatteessa myös itseäni hyväosaisena, vaikken ole syntynyt rikkaaseen perheeseen enkä itsekään saavuttanut mitään suurempaa menestystä. Hyväosaisuuden voinee määrittää kukin tavallaan sen mukaan, mitä elämässä arvostaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 02, 2023, 10:26:08
Lainaus käyttäjältä: TSS - toukokuu 02, 2023, 10:10:25
Lainaus käyttäjältä: TSS - toukokuu 02, 2023, 08:36:56
Kiitos kertsille ohjelman referoimisesta. Tavallaan tuossakin korostuu sattuma ja onni, ja lopulta tietenkin sekin, mikä näyttää olevan yksilöstä kiinni, juontaa asioihin, joita yksilö ei ole valinnut, vaan osakseen on langennut, jolloin siinäkin on kyse onnesta.

Enemmän kuin onnen vaikutus menestykseen itseäni kiinnostaa menestymisen käsite. Mietin, kuinka hyvin perinteiset menestymisen mittarit mittaavat yksilön hyvinvointia pitkässä juoksussa, jota ehkä itse pitäisin suurimpana menestyksen mittarina. Jos menestyksenä pidetään esimerkiksi suuria saavutuksia työelämässä ja tiettyä sosiaalista asemaa, voi näiden takana olla kuitenkin onneton ihminen. En pitäisi tällaista elämää lopulta erityisen menestyksekkäänä.

Toisaalta myöskin yksilön henkilökohtainen onnellisuus voi olla kyseenalainen mittari. Tästä on hieman ristiriitaista tietoa, mutta on osviittaa siitä, että esimerkiksi jotkut persoonallisuushäiriöt aiheuttavat kärsimystä enemmän yksilön läheisille kuin yksilölle itselleen. Tällöin tuntuisi ehkä hiukan kyseenalaisena pitää menestyksenä elämää, joka satuttaa muita, mutta on yksilölle itselleen verrattain hyvää. Tosin on näkökulmia, jotka korostavat myös yksilön kätkettyä tuskaa noissakin persoonallisuushäiriössä.

Tavallaan siis menestykseen voisi omasta mielestäni liittyä sekä henkilökohtainen onnellisuus, mutta myös hyvinvoinnin tuottaminen ympärilleen. Perinteiset menestyksen mittarit ovat hyviä kuvaamaan näennäistä menestystä, mutta minulle on kyseenalaista, kuinka hyvin ne mittaavat hyvää elämää.

Jatkan vielä pohdintaani, että monesti näennäisen menestyksen takana saattaa olla keskimääräistä suurempia sisäisiä ajureita, jotka pakottavat yksilön tekemään koko ajan enemmän ja yltämään yhä ylemmäs. Nämä sisäiset ajurivat voivat kompensoida erilaisia sisäisiä tarpeita, jotka eivät kerro sisäisestä rauhasta, vaan tavallaan koko ajan puuttuu jotain, tai on tarve todistaa jotain. Voi olla niinkin, että ihmiset, joilta puuttuu sisäinen mielenrauha, yltävät suuriin tekoihin, kuitenkaan koskaan saavuttamatta omaa sisäistä mielenrauhaansa.

Suurien, menestyksekkäältä näyttävien tekojen ja elämien takana on tietysti monenlaisia tarinoita. On sekä huippulahjakkaita yksilöitä, mutta myös menestykseen sisäisesti "pakotettuja" ihmisiä. Myös itse menestyksesät voi joutua maksamaan hinnan, joka syö hyvinvointia. On varmasti myös menestystarinoita, joissa ihmiset elävät hyvää elämää.

"Ihastuin heti tuohon "mielenrauha sanaan" mutta onko sellainen mahdollista- mielihän on rauhaton luonnostaan.

Ilman rauhatonta mieltä ei tule lapsiakaan tähän maailmaan ihmisten toteuttaessa omaa tarvettaan saada mielenrauha, tai kaaos omaan elämäänsä.

Ehkä mielenrauha on "vanhoilla akoilla tai ukoilla", kun he eivät enää tavoittele mitään, varsinkaan mielenrauhaa.

Keksinnöt ja kaikenlainen menestyminen maailmassa edellyttää rauhatonta, mieltä, eli halua saada jotain aikaan, tai haalia menestystä- rahaa mainetta, kunniaa.  Voihan silti vain hieman  napista tätä kaikkea touhua vastaan, mitä maailmallisuus on.

Saavuttaessaan tavoitteensa- mieli hetkeksi rauhoittuu, alkaakseen uuden tavoitteen, jos ehtii siinä välissä rauhoittua.

Ehkä se onkin siinä, että mielenrauhaa tavoitellaan ulkoisten asioiden kautta, vaikka se on sisäinen tapahtuma, jota ei voi saavuttaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 10:32:24
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 02, 2023, 10:26:08

"Ihastuin heti tuohon "mielenrauha sanaan" mutta onko sellainen mahdollista- mielihän on rauhaton luonnostaan.

Ilman rauhatonta mieltä ei tule lapsiakaan tähän maailmaan ihmisten toteuttaessa omaa tarvettaan saada mielenrauha, tai kaaos omaan elämäänsä.

Ehkä mielenrauha on "vanhoilla akoilla tai ukoilla", kun he eivät enää tavoittele mitään, varsinkaan mielenrauhaa.

Keksinnöt ja kaikenlainen menestyminen maailmassa edellyttää rauhatonta, mieltä, eli halua saada jotain aikaan, tai haalia menestystä- rahaa mainetta, kunniaa.  Voihan silti vain hieman  napista tätä kaikkea touhua vastaan, mitä maailmallisuus on.

Saavuttaessaan tavoitteensa- mieli hetkeksi rauhoittuu, alkaakseen uuden tavoitteen, jos ehtii siinä välissä rauhoittua.

Ehkä se onkin siinä, että mielenrauhaa tavoitellaan ulkoisten asioiden kautta, vaikka se on sisäinen tapahtuma, jota ei voi saavuttaa.

Lopullisen mielenrauhan saavuttanee vasta kuollessaan, joten tietenkään sellaista jatkuvan auvon tilaa ei ole olemassakaan. Mielenrauhalla ehkä kuvaan jotain sellaista, että on kuitenkin sinut elämänsä suurempien puitteiden kanssa, tai ehken tarkoita sitäkään. Ehkä tarkoitin lopulta mielenrauhalla jotain pidemmän juoksun yleistä hyvinvointia, joka sisältää tietysti "kärsimyksen ja onnen" välistä vuorottelua, kuitenkin sellaisessa sopivassa mittakaavassa. Kyllähän mielekkääseen elämään kuuluu se, että on asioita, jotka ovat tavoittelun arvoisia, se on selvä. Ehkäpä tarkoitinkin mielerauhalla sellaista psykologista joustavuutta, joka on yleisesti ottaen suuri tekijä hyvinvoinnin kannalta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 02, 2023, 10:32:36
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 02, 2023, 10:15:07
^^
Socru:
Lainaa----joka on paitsi kohtalaisen varakasta,---

Mitähän kohtalaisen varakas tarkoittaa? Onhan se nyt aika venyvä käsite ja itse muotoilisin asian niin, että ihminen tulee toimeen ilman suurempaa huolta. Jos osaa sovittaa elintapansa tulotasoonsa sopivaksi, niin hyvähän siinä on olla.

Hyväosaisen varakkuus tarkoittaa minusta jotain sellaista kuin mahdollisuus käyttää nopeasti saatavis parhaita yksityisiä terveyspalveluja. Esimerkiksi tuttu hyväosainen sairastui hiljattain syöpään ja parani siitä käytettyään 80 000 euroa Docratesin hoitoihin. Toki hän olisi voinut parantua julkisellakkn puolella, mutta moniin hoitoihin pääsee nopeammin jos on massia ja sosiaalisia verkostoja. Puliukon on vaikeampi päästä laadukkaaseen vieroitushoitoon kuin miljonäärin.

On makuasia voiko vaatimattomista lähtökohdista hankittua varallisuutta ja sosiaalista arvostusta nimittää hyväosaisuudeksi. Varmaan harvemmin kuin perittyjä etuja. Toisaalta jos uskoo hyviin geeneihin, niin onhan niiden periminenkin sitten hyväosaisuutta , vaikka syntyisi rutiköyhään torppaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 02, 2023, 12:24:05
Hyväosaisuus on myös sitä, että ihminen ei ole pakotettu tekemään asioita, jotka kuluttavat fyysisesti tai psyykkisesti loppuun.

Jos Trump ja Biden olisivat tehneet 50 vuotta paskaduuneja he köpöttelisivät rollaattoreilla huoltikselle, jos olisivat edes hengissä saati pyrkisivät presidentiksi.

Hyväosaisuus näkyy nimenomaan terveitten, toimintakykyisten elinvuosien määrässä ja olemuksessa. Toki saadun tai itse hankitun hyväosaisuuden voi myös mokata ja menettää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 12:55:18
Edelleen viitaten vielä aiempiin pohdintoihini, niin varmasti osittain myös perinteiset menestymisen mittarit kykenevät kuvaamaan myös hyvinvointia. Ja  mielen hyvinvointi linkittyy osittain myös hyväosaisuuteen, kun taas huono-osaisuus altistaa myös mielenterveyden häiriöille. Ja näiden kaikkien välillä vaikuttaa "matteusvaikutus" - hyväosaisuus kasautuu yksille ja huono toisille, kautta sukupolvien.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 02, 2023, 14:29:05
Tämmösiin laadullisiin käsitteisiin mun mielestä usein kuuluu se että samaan aikaan niihin sisältyy jotakin konkreettista ja usein materiaalista ja mitattavaa että jonkinlainen "henkinen puoli" jota on lopulta vaikea jäännöksettömästi ulosmitata.

Siellä keskellä on siis eräänlainen paradoksi, mutta siihen voi saada erilaisia hetkittäisiä näkymiä joista käsin se puhuttelee tai käy järkeen kun siihen liitetään omat kokemukset, hahmotukset ja muu. Tai sitten ei puhuttele.

Eli siis teoriana että Socrateksen "perseily", buddhalaisuuden "valaistuminen", Aristoteleen "eudaimonia" ja myös länsimaisen taloustieteen "menestyminen" on kaikki tämmösiä inhimillistä hyvää kuvaavia käsitteitä jotka on... kaikki yhtä lailla valaisevia tai ei täysin sen mukaan miten niitä tulkitaan. Sama juttu hyvän elämän suhteen oikeastaan. 
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 15:41:04
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 02, 2023, 14:29:05
Tämmösiin laadullisiin käsitteisiin mun mielestä usein kuuluu se että samaan aikaan niihin sisältyy jotakin konkreettista ja usein materiaalista ja mitattavaa että jonkinlainen "henkinen puoli" jota on lopulta vaikea jäännöksettömästi ulosmitata.

Siellä keskellä on siis eräänlainen paradoksi, mutta siihen voi saada erilaisia hetkittäisiä näkymiä joista käsin se puhuttelee tai käy järkeen kun siihen liitetään omat kokemukset, hahmotukset ja muu. Tai sitten ei puhuttele.

Eli siis teoriana että Socrateksen "perseily", buddhalaisuuden "valaistuminen", Aristoteleen "eudaimonia" ja myös länsimaisen taloustieteen "menestyminen" on kaikki tämmösiä inhimillistä hyvää kuvaavia käsitteitä jotka on... kaikki yhtä lailla valaisevia tai ei täysin sen mukaan miten niitä tulkitaan. Sama juttu hyvän elämän suhteen oikeastaan.

Nämä mittarit tavallaan heijastavat laatijoidensa ja ehkä aikansa tai kontekstinsa käsitystä hyvinvoinnista, koska kai menestymisen on lopulta jotenkin linkityttävä ihmiskunnan hyvinvointiin. Näihin voi ehkä liittyä jotain hyvin syvään lujittuneita tai koko yhteiskunnan järjestymiseenkin liittyviä käsityksiä (tai niiden kyseenalaistamista). Lopultahan nuokin mainitsemasi "teoriat" ovat hyvinvoinnin teorioita. Vaatisi ehkä aika suurtakin paradigman muutosta, jotta nykyiset menestyksen mittarit näyttäisivät toisenlaiselta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 02, 2023, 16:52:15

Jos hyvillä geeneillä tarkoitetaan sitä, että on terve eliö ja "ihminen toimii oikein hyvin kaikkine fyysisine ominaisuuksineen, niin tarvitaan myös tahtoa ja oppimismahdollisuuksia kehittää tuota saatua perustaa- mihin sitten pyrkiikin.

Eli tarvitaan sitä onnea ja mahdollisuuksia sekä luontaista (himoa) ahneutta, sisua jne.. myös teräviä kyynärpäitä saavuttaakseen jotain tavoittelemisen arvoista. Yleensä rahaa, valtaa, rakkautta ja kaikkea mitä noilla evästyksillä voi saada.

Pelkästään hyvät geenit eivät siis ratkaise- diogineskin ilmeisen älykkäänä, oli päättänyt elää elämänsä "tynnyrissä.  Eräs valtaherra kyseli häneltä mitä hän tarvitsisi, kun oli rikas ja olisi halunnut auttaa- vastaus oli, jos voisit väistyä varjostamasta -

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 02, 2023, 17:18:31
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 02, 2023, 12:24:05
Hyväosaisuus on myös sitä, että ihminen ei ole pakotettu tekemään asioita, jotka kuluttavat fyysisesti tai psyykkisesti loppuun.

Aina ei ole kyse ulkoisesta pakosta. Ketään ei taideta pakottaa tupakoimaan ja juopottelemaan ainakaan koko ikäänsä. Pakotetaanko jotkut ihmiset elämään muulla tavalla epäterveellisesti, on monimutkaisempi kysymys. Jotkut lapset varmaankin pakotetaan, kun heidän vanhempansa syöttävät heille epäterveellistä ruokaa. Aikuisten kohdalla ympäristö voi pakottaa. Jos naapurin savupiipusta tulee tappavaa savua, eikä sen vaikutusalueelta pääse muuttamaan pois, tarkoittaahan se pakkoa elää epäterveellisesti. Myös kulttuurin ja uskonnon nimissä pakotetaan ihmisiä elämään terveyden kannalta huonoa elämää. Lestadiolaisnaisten on synnytettävä enemmän kuin olisi järkevää. Musliminaiset eivät voi harrastaa liikuntaa ahdistavissa kaavuissaan. Romaninaiset invalidisoituvat raskaissa puvuissaan ja korkokengissään.

Joissakin ammateissa toimivat ovat sairaampia kuin joissakin toisissa ammateissa toimivat. Tästä tehdään joissakin tapauksissa vääriä johtopäätöksiä. Ajatellaan, että jokin tietty ammatti on poikkeuksellisen kuormittava ja epäterveellinen, kun siinä toimivat eivät ole terveitä eivätkä hyväkuntoisia verrattuna joissakin toisissa ammateissa toimiviin. Joskus syy ei ole ammatissa vaan jossakin taustalla. Sattuu esimerkiksi olemaan niin, että ne, jotka kyseiseen ammattiin päätyvät, elävät ylipäätään keskimäärin epäterveellisemmin kuin johonkin toiseen ammattiin päätyvät.

Odotin kerran parkkipaikalla autossa tytärtäni, joka oli opettamassa jossakin oppilaitoksessa. Samassa rakennuksessa toimi myös ammattikoulu, jonka päivä oli juuri loppumassa. Katselin, kun ammattikoululaisia tuli ovesta ulos tasaisena virtana. Arvioni mukaan noin yhdeksän kymmenestä sytytti tupakan pihalle tultuaan. Jos ammattikoulusta ammatteihin valmistuvat ovat jossakin myöhäisemmässä elämänvaiheessa sairaampia ja huonokuntoisempia kuin jostakin muusta oppilaitoksesta valmistuneet, onko syy heidän ammatissaan? Vai olisiko syy sittenkin siinä, että "amikseen" päätyy se joukko nuorista, joka tupakoi ja elää epäterveellisesti jo ikään kuin luonnostaan. Joku voi tietysti oppia polttamaan vielä siellä koulussa, kun suurin osa muistakin näyttää polttavan.

Löysin tutkimuksen, jossa verrattiin tupakoinnin ja huono-osaisuuden yhteyttä. Tutkittavat olivat Helsingin kaupungin työntekijöitä. Tutkimuksen tulos oli seuraava:

"Tupakointi oli suoraviivaisessa yhteydessä koettuihin toimeentulovaikeuksiin. Mitä enemmän henkilöllä oli toimeentulovaikeuksia, sitä todennäköisemmin hän tupakoi."

Eli mitä huonommin menee, sitä enemmän tuhlataan rahaa hitaaseen itsemurhaan. Mieluummin röökiä kuin lapselle ruokaa ja vaatteita.

Huono-osaisuuden kuormittavuus on aika paljon tuollaista. Huono-osaisuus ei välttämättä ole syy vaan yksi seurauksista. Syy on itsekontrollin ja tahdonlujuuden puute. Tehdään huonoja päätöksiä, eletään lyhytnäköisesti miten sattuu, tuhlataan rahat holtittomasti johonkin typerään hetken mielijohteesta, otetaan pikavippejä, jätetään laskut maksamatta, ollaan ulosotossa. Vedetään tupakkaa ja juodaan kaljaa. Ollaan humalassa. Kyllähän tuollainen elämä kuormittaa. Sitten möngitään sossuun ja valitetaan, että kyllä me ollaan köyhiä ja kurjia, auttakaa nyt vähän. Joku toinen pärjää samoilla tuloilla ja edellytyksillä aivan hyvin.

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100757/035rahkonen.pdf
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 02, 2023, 18:31:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 02, 2023, 17:18:31
Huono-osaisuus ei välttämättä ole syy vaan yksi seurauksista. Syy on itsekontrollin ja tahdonlujuuden puute. Tehdään huonoja päätöksiä, eletään lyhytnäköisesti miten sattuu, tuhlataan rahat holtittomasti johonkin typerään hetken mielijohteesta, otetaan pikavippejä, jätetään laskut maksamatta, ollaan ulosotossa. Vedetään tupakkaa ja juodaan kaljaa. Ollaan humalassa. Kyllähän tuollainen elämä kuormittaa. Sitten möngitään sossuun ja valitetaan, että kyllä me ollaan köyhiä ja kurjia, auttakaa nyt vähän. Joku toinen pärjää samoilla tuloilla ja edellytyksillä aivan hyvin.

Huono-osaisuus ja sen syyt ja seuraukset ovat tietysti interaktiivisessa kehässä keskenään. Mutta moni noistakin asioista mitä luettelet, kytkeytyy sekä geneettisiin ominaisuuksiin, että siihen, millaista tukea ja mallia on saanut ympäristöstään. Yksilöllä on vastuu ja mahdollisuus, mutta toisaalta on hyvä ymmärtää sitäkin kaikkea, mikä on vaikuttanut siihen, millaisia olemme - sitä kautta asioihin voi ehkä parhaiten vaikuttaakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 02, 2023, 20:55:19
Johanna Bäckström Lerneby - Perhe
https://kirsinbookclub.com/2021/09/johanna-backstrom-lerneby-perhe-mafiosoja-vai-ruotsalaislahion-ongelmanratkaisijoita/ (https://kirsinbookclub.com/2021/09/johanna-backstrom-lerneby-perhe-mafiosoja-vai-ruotsalaislahion-ongelmanratkaisijoita/)

Tuosta voi lukea, onko libanonilaisen mafiaperheen rikollisuus valinta vai uhriutuneisuus. Jälkimmäistä kertovat, mutta todellisuus on, että itse kulttuurinsa valitsevat.

Joskus tulee mieleen kysyä, mikseivät juutalaiset käyttäydy kuin romanit, muslimit ja afrikkalaiset? Onko kulttuureissa eroja, saati älyssä?

Onneksi tuota kehitystä ei Suomessa tapahdu, koska me otamme vastaan älykkäitä siirtolaisia, emmekä heitä, jotka tuovat kulttuuriaan meille...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 02, 2023, 20:59:50
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 02, 2023, 16:52:15

Jos hyvillä geeneillä tarkoitetaan sitä, että on terve eliö ja "ihminen toimii oikein hyvin kaikkine fyysisine ominaisuuksineen, niin tarvitaan myös tahtoa ja oppimismahdollisuuksia kehittää tuota saatua perustaa- mihin sitten pyrkiikin.

Eli tarvitaan sitä onnea ja mahdollisuuksia sekä luontaista (himoa) ahneutta, sisua jne.. myös teräviä kyynärpäitä saavuttaakseen jotain tavoittelemisen arvoista. Yleensä rahaa, valtaa, rakkautta ja kaikkea mitä noilla evästyksillä voi saada.

Pelkästään hyvät geenit eivät siis ratkaise- diogineskin ilmeisen älykkäänä, oli päättänyt elää elämänsä "tynnyrissä.  Eräs valtaherra kyseli häneltä mitä hän tarvitsisi, kun oli rikas ja olisi halunnut auttaa- vastaus oli, jos voisit väistyä varjostamasta -

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri.  8)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 02, 2023, 21:24:13
Näiden ns. "perimmäisyyksiä" tavoittelevien käsitteiden kohdalla minusta paradoksaalisuus näkyy siinäkin, että jos nyt otetaan vaikka "valta" esimerkiksi, siitähän voi pyöritellä vaikka minkälaisia teorioita ja käsitehimmeleitä, ja silti jollain tasolla se mitä se käytännössä tarkoittaa on myös sitä, ettei kiinnosta pätkääkään koko juttu vaan aivan muu, ei sen tavoittelu, ei se onko sitä, kenellä tai kuinka paljon tms.

Kun taas jos tavoittelee tai fetisoi jotain tollasta... silloin siihen ei oikein ikinä edes voi päästä tai se on... no. Eräänlaista orjuutta sekin.

Ja en usko että noita paradokseja on mahdollista täysin purkaa auki, mikä on tavallaan just se pointti myös
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 03, 2023, 00:22:56
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 02, 2023, 20:59:50
Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri.  8)
Miksei kukaan tavoittelisi rahaa ja valtaa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 03, 2023, 09:00:50
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2023, 00:22:56
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 02, 2023, 20:59:50
Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri.  8)
Miksei kukaan tavoittelisi rahaa ja valtaa?

Raha on vain väline. Tuossa on vanha kertomus rahan tuomasta onnesta ja ennen kaikkea miten jollain on onnellisuus läsnä ilman massiivisia masseja.
https://kallemikkolainen.fi/kirjoituksia/tarina-kalastajasta-ja-liikemiehesta/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 03, 2023, 10:16:28
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 02, 2023, 20:59:50
Lainaus käyttäjältä: Karikko - toukokuu 02, 2023, 16:52:15

Jos hyvillä geeneillä tarkoitetaan sitä, että on terve eliö ja "ihminen toimii oikein hyvin kaikkine fyysisine ominaisuuksineen, niin tarvitaan myös tahtoa ja oppimismahdollisuuksia kehittää tuota saatua perustaa- mihin sitten pyrkiikin.

Eli tarvitaan sitä onnea ja mahdollisuuksia sekä luontaista (himoa) ahneutta, sisua jne.. myös teräviä kyynärpäitä saavuttaakseen jotain tavoittelemisen arvoista. Yleensä rahaa, valtaa, rakkautta ja kaikkea mitä noilla evästyksillä voi saada.

Pelkästään hyvät geenit eivät siis ratkaise- diogineskin ilmeisen älykkäänä, oli päättänyt elää elämänsä "tynnyrissä.  Eräs valtaherra kyseli häneltä mitä hän tarvitsisi, kun oli rikas ja olisi halunnut auttaa- vastaus oli, jos voisit väistyä varjostamasta -

Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri.  8)

Niin, en tiedä millaisia tynnyreitä oli tarinan aikoihin käytössä, mutta ei kait nekään ilmaisia- tynnyrintekijöiden ammattikunta varmaan osasi hinnoitella tuotteensa, jos se oli vielä erikoiskokoinen.

Varmaan viisauksia lateleva tynnyrissä asuva oli jonkinlainen kuuluisuus, jolta tultiin kyselemään neuvoja- se lienee ollut hänen tarkoituksensa ja tyydytyksen lähde.
Ellei sitten tuokin episodi ole jonkun filosofin kehittämä tarina- kuten jeesuksen verenkin puhdistava vaikutus- mooseksesta ja muhamedista puhumattakaan..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 03, 2023, 11:49:44
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 03, 2023, 00:22:56
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 02, 2023, 20:59:50
Niinpä. Mikä sitten on tavoittelemisen arvoista? Näkisin, että raha ja valta ovat vain välineitä siihen tavoitteeseen pyrkimiseen - olis se sitten vaikka varjoton tynnyri.  8)
Miksei kukaan tavoittelisi rahaa ja valtaa?

Kaikki ei pidä sitä niin kovin tavoittelemisen arvoisena. Torjuin useammankin kerran tarjoukset ryhtyä joksikin ryhmän vetäjäksi, projektipäälliköksi ja mitä niitä nyt onkaan. Toimenkuvan muutoksen houkuttimena tarjottiin joitain satasia lisää palkkaa kuukaudessa. Viimein sain sanottua riittävät kovalla äänellä, että turha tarjota tuollaista koiran virkaa, viihdyn paljon enemmän siinä missä tiedän olevani hyvä, eli varsinaisena tekijänä.

Pikkupomo on vallankäyttäjiä alaistensa suhteen ja vastuussa ylöspäin siitä, että saa porukkansa tekemään työt ajallaan ja laadukkaasti. Joukossa yleensä on aina joku ketku ongelmatapaus, joka lusmuaa ja käy koko porukan hermoille. Tällaisia olisi pitänyt paimentaa ja sen lisäksi istua järjettömässä määrässä turhia kokouksia.

Ei todellakaan olisi kiinnostanut vähän isommastakaan palkankorotuksesta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 04, 2023, 02:36:37
Valtaansa voi myös silleen hmm.. säikähtää. Eri asia jos pomona päättää että nyt tehdään näin ja näin kuin jos saa valtaa toisten mieliin, esim. poliittiseen äänestyspäätökseen tai semmoiseen. Sitä kauhistuin. ("Huhhuh-Herrajestas, älkää nyt vain minun sanaan luottako (apua)" -ajatusfiilinkejä tuli kun lähimmäiset päätti äänestää sitä mitä minä perustelin. Ehkä siinä oli se että jos minä voin vaikuttaa noin hyvin niin mites helposti pahat voi sitten vaikuttaa lähimmäisteni mieliin. Ja se että tavallaan tulee sananvastuun raskas paino, minä olenkin yhtäkkiä vastuussa mitä he ajattelevat ja päättävät.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 10:19:51
Kyllähän valtaa himoitaan niin työpaikoilla kuin muuallakin. Nekin jotka alunperin karsastavat valtaa, alkavat himoita sitä lisää, jos joutuvat sitä ottamaan.

Valta turmelee käytännössä kaikki ihmiset.  En osaa sanoa onko parempi antaa valtaa sille, joka sitä avoimesti havittelee vaiko kursailee.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - toukokuu 04, 2023, 10:54:19
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 04, 2023, 10:19:51
Kyllähän valtaa himoitaan niin työpaikoilla kuin muuallakin. Nekin jotka alunperin karsastavat valtaa, alkavat himoita sitä lisää, jos joutuvat sitä ottamaan.

Valta turmelee käytännössä kaikki ihmiset.  En osaa sanoa onko parempi antaa valtaa sille, joka sitä avoimesti havittelee vaiko kursailee.

Ne, jotka valtaa himoitsevat, käyttävät valtaa yleensä itsekkäistä syistä. Yleensä he hakevat ensisijaisesti itselleen hallinnan tunnetta, josta saattaa tulla riippuvaiseksi. Nämä ovat yleensä huonoja johtajia, sillä he eivät johda, vaan ryhtyvät hallitsemaan sen kaikkine ikävine lieveilmiöineen.

Yrityksen tai yhteisön johtajana valtaa rakastava hallitsija on aina vahingollisempi kuin valtaan varauksella suhtautuva tyyppi, joka käyttää valtaansa säästellen ja vain yhteisön parhaaksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 04, 2023, 11:03:28
^^
^
Valtaa pitäisikin kierrättää. Kaikilla tasoilla. Kun välillä on hallintoalamaisen roolissa, niin sen saattaa muistaa päättävässä asemassa ja miettiä päätöstensä seuraamuksia. Tietysti jotkut kusipäät laittavat pahan kiertämään. Tähän perustuu armeijan simputus. Mutta kiertävässä systeemissä kukin vuorollaan joutuu sinne pahnan pohjimmaiseksi, jolloin varmasti osa oppii olemaan ihmisiksi myös johtavassa roolissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Aave - toukokuu 04, 2023, 11:27:56
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 04, 2023, 11:03:28
^^
^
Valtaa pitäisikin kierrättää. Kaikilla tasoilla. Kun välillä on hallintoalamaisen roolissa, niin sen saattaa muistaa päättävässä asemassa ja miettiä päätöstensä seuraamuksia. Tietysti jotkut kusipäät laittavat pahan kiertämään. Tähän perustuu armeijan simputus. Mutta kiertävässä systeemissä kukin vuorollaan joutuu sinne pahnan pohjimmaiseksi, jolloin varmasti osa oppii olemaan ihmisiksi myös johtavassa roolissa.
Ei ole alamaisia, mutta alaisia kyllä on. Eikä kenestäkään tule hyvää johtajaa, ellei ensin itse opi noudattamaan käskyjä ja määräyksiä. Armeija on tässä vielä sillä tavalla poikkeus, että organisaation hierarkia ja komentoketjut ovat (Paperilla) erittäin selkeät. Mutta kuten muissakin organisaatioissa toisinaan käy, todellista valtaa saattaa käyttääkin joku hierarkiassa alempana oleva, ja arvokkaammat natsat omaavan valta onkin pohjimmiltaan vain muodollista valtaa. Siviilimaailmassa tätä näkee vieläkin enemmän - eikä pidä unohtaa ns. harmaita eminenssejä. Politiikan saralla: saapa nähdä, tuleeko Elinkeinoelämän keskusliitosta jälleen maamme uusi varjohallitus...

Sekä oma aikamme että koko maailmanhistoria esimerkittyvät lukemattomin henkilöin siitä toteamuksesta, että ei tarvitse olla älykäs päästäkseen pitkälle vallankäytössä, eikä tarvitse olla älykäs tullakseen rikkaaksi. Ahneus ja vallanhimo kulkevat käsi kädessä, eivätkä ne ole vain fiksujen ihmisten vitsauksia.

Monet tuntemani aidosti älykkäät ihmiseet ovat varsin laiskoja, ja karttavat kaikenlaisia vastuutehtäviä. Ja miksipä ei, jos vaikkapa työelämässä kasvanut vastuu tarkoittaisi vain rutkasti kasvanutta stressiä, ja palkka ei nouse lainkaan samassa suhteessa, kuin mitä siitä seuraava henkinen lisäkuormitus edellyttäisi.

Steve Jobs muuten teki niin, että jos oli jokin oikein monimutkainen asia mikä piti selvittää, hän määräsi hommaan laiskimmaksi tietämänsä työntekijän. Laiskin kun pyrkii aina löytämään sen kaikkein yksinkertaisimman ratkaisun ongelmaan, kun taas oikein kompleksisesti ajattelevat aivot tuottavat myös turhan kompleksisia ratkaisuja. Kuluttajilla on tämmöisista kokemusta vaikkapa kännyköiden automaattisesta tekstinsyötöstä - jonnet varmaan muistaa, että alkujaan ne ymmärsivät kyllä erinomaisesti insinöörikieltä, mutta täysin arkisetkin ilmaukset ja teonsanat joutui näpyttelemään manuaalisesti softan sanavarastoon. Ilmiö tuotti myös kaikenlaisia hassuja sanoja, joista rahvas ei sitä ennen ollut kuullutkaan!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 12:15:45
Hyvä vallankäyttö on utopia. Työelämässä se on käytännössä mahdotonta.  Muissa konteksteissakin erittäin harvinaista.

Tyypillisesti valtaa käytetään ennen kuin se on välttämätöntä, jolloin alunperin mitätön kina muuttuu inhottavaksi, kun siihen tuodaan valta-asetelma.

Viheliäisin peruste vallankäytölle on yhteisön etu, jonka vallankäyttäjä määrittelee ja on täysin mielivaltainen käsite.

Vallankäyttäjät ovat yleensä kiireisiä ja valta tarjoaa oikotien ratkaista sekunnissa ongelmia ja kiistoja, joiden selvittely veisi muuten päiviä, viikkoja tai kuukausia.

Alan olla sitä mieltä, että vanha kunnon natsiupseeri, joka ruoskii selän verille, usuttaa susikoirat kimppuun ja potkii nahkasaappailla munille on paras tai ainakin rehellisin vallankäyttäjä. Ei valtaa oikein voi käyttää mitenkään pehmeästi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 04, 2023, 12:42:28
Tosiaan "ahneusgeenillä" on yhteys menestymisen kanssa. Tai ainakin sen kanssa mitä yleisesti käsitetään menestymiseksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 15:16:24
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 04, 2023, 12:15:45
Hyvä vallankäyttö on utopia. Työelämässä se on käytännössä mahdotonta.  Muissa konteksteissakin erittäin harvinaista.

Tässä on mun mielestä sellainen paradoksi, että periaatteessa "valtaa" on mahdollista käyttää siihen että nostaa ylöspäin polkemisen sijaan tai tekee sillä jotain sellaista josta on hyötyä.

Mutta esim sun taannoinen ajatus "perseilystä" mun mielestä tavoittaa tossa sellaisen melko... vaikean homman, että... silloin kun tota edellisessä kappaleessa kuvattua oikeasti tapahtuu toiminnan tasolla eikä vaan puheissa, kukaan ei ajattele siinä valtaa yhtään tippaa eikä myöskään sitä että nostetaanko vai lasketaanko jotakuta tai... yhtään mitään planssia... vaan siinä ajattellaan yleensä vain täysin välittömiä konkreettisia juttuja ja tehdään niitä.

Sellaisten asioiden tekemistä tavalla joka on "hyväksi" ei ole mahdollista systematisoida yhtään millään käsitteellä, ja heti jos alkaa kuvitella, että nyt kun on tällainen avainkäsite, oli se "valta" tai "perseily" tai "persevaha" tai ihan mikä tahansa, ja me ollaan teoriassa kuvattu sen avulla, mitä tollanen "hyvä" tarkoittaa...  se mitä tollanen tuottaa on joku...  koneisto tai mekanismi joka ei ole itsessään hyvää ja joka tosissaan otettuna on pelkästään haitallinen sikäli, että silloin kun keskityt johonkin tollaseen "jäsennykseen" tai "teoriaan" etkä siihen mitä sulla on tässä ja nyt naaman edessä, asiat on jo menneet päin helvettiä ihan riippumatta siitä, kuinka puhutteleva se sun teoria on tai ei ole.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 04, 2023, 16:24:24
Urheiluvalmentajista löytyy hyvien johtajien prototyyppejä. Hyvät urheiluvalmentajat eivät ole niinkään johtajia vaan oppaita. Ymmärtävät, että mainensa johtajina kasvaa sitä mukaan, mitä parempiin tuloksiin he saavat valmennettavansa yltämään. Heidän mahdollinen mustasukkaisuutensa ei kohdista valmennettaviinsa ts. alaisiinsa. Vaikeampaa heidän on sietää sitä, että kollega saa valmennettavistaan ts. alaisistaan enemmän irti.

Tosin en tiedä, onko sekään ääripää kuinka tavoiteltavaa työpaikalla, että johtajat eivät tule keskenään toimeen :D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 04, 2023, 17:28:49
Lainaus käyttäjältä: Hippi - toukokuu 03, 2023, 11:49:44
Kaikki ei pidä sitä niin kovin tavoittelemisen arvoisena. Torjuin useammankin kerran tarjoukset ryhtyä joksikin ryhmän vetäjäksi, projektipäälliköksi ja mitä niitä nyt onkaan.

Aihe - vallan halu - on mielenkiintoinen, ja voisin kirjoittaa siitä tältä istumalta vaikka miten pitkät tarinat ja "teoriat". En nyt jaksa käsitellä asiaa muuten kuin Hipin mainitsemalla arkikäytännön tasolla.

Monissa tilanteissa ja tehtävissä valta on otettava, jos siitä on kiinnostunut, ja jos sitä haluaa käyttää.

Kahdella muodollisesti samassa asemassa työskentelevällä henkilöllä voi olla aivan erilainen määrä päätäntävaltaa. Toinen on kahminut kaikki löysät pois ja alkanut pomottaa muita, vaikka ei olisi siihen edes oikeutettu. Hän on venyttänyt valtansa rajat äärimmilleen ja saanut arvovallallaan tavallaan epävirallista lisävaltaa varsinaisen virallisen valtansa lisäksi. Toista henkilöä taas ei ole kiinnostanut tippaakaan muiden käskeminen ja mitättömän työpaikkavallan käyttäminen. Hän on delegoinut hommat alaisilleen, jolloin heistä on tullut epävirallisia pikkupomoja. Varsinainen "pomo" on saanut olla rauhassa omissa oloissaan. Koska epävirallista pikkuvaltaa käyttävät alaiset ovat olleet riippuvaisia "pomon" passiivisuudesta, hänen kanssaan ei ainakaan ole hankkiuduttu huonoihin väleihin. Pahintahan olisi, jos hän lähtisi ja tilalle tulisi oikea vallankäyttäjä.

Tuon tyyppinen asetelma on taidettu esittää joissakin vanhoissa suomalaisissa elokuvissa. Pomo - ehkä perimällä asemansa saanut - on ollut vässykkä, joka ei ole oikeasti johtanut mitään. Niinpä todellisen vallan (ja myös rahaa) on kaapannut viekas konttoripäällikkö tai talousjohtaja. Hän on alkanut pyörittää firmaa tai työpaikkaa aivan kuin olisi oikea johtaja. Tärkeintä on ollut pitää se oikea virallinen johtaja tyytyväisenä ja tietämättömän, missä mennään. Tavallaan on tapahtunut sisäinen vallankaappaus.

Jos olisin jonkinlaisessa väliportaan esimiesasemassa työpaikalla, olisin varmaankin se vässykkäpomo, joka antaa muiden hoidella hommat. Minua ei kiinnostaisi tippaakaan mikään johtaminen. Pääasia olisi, että en saisi potkuja. Jossakin huippupaikalla oleminen voisi tietysti olla eri juttu, koska sieltä käsin johdetaan suuria linjoja ja tehdään suuria päätöksiä.

Kahdessa hommassa olin muodollisesti jonkinlaisessa esimiesasemassa, mutta en todellakaan pyrkinyt käyttämään enkä käyttänyt minkäänlaista valtaa. Tai ehkä tavallaan käytin, vaikka en tullut ajatelleeksi sitä. Jos esimerkiksi tein päätöksen sijaisen palkkaamisesta, niin olihan se tavallaan jonkinlaisen vähäisen vallan käyttämistä. Samoin, kun tein työvuorolistan, niin ihmiset tulivat töihin silloin, kun listassa sanottiin. Listan laatijalla oli siis pientä päätösvaltaa. Mutta en minä sitä vallankäytöksi mieltänyt. Kokosin listaa kuin palapeliä. Mikä nimi missäkin kohdassa oli, sillä ei ollut väliä. Totta kai otin huomioon mahdolliset toivomukset. 

Pientä paikkakuntaa johti pieni suljettu keskustamafia, joka kontrolloi tekemisiäni. Kun kerran tietämättömyyksissäni tulin luvanneeksi ottaa hommiin* erään sairaanhoitajan, joka haastattelussa vaikutti mukavalta ja pätevältä, niin siitähän rähäkkä nousi. En ollut tiennyt, että koko naisen suku oli epävirallisessa pannassa, eikä häntä saanut ottaa töihin. Naisen isä nimittäin oli kritisoinut kuntaa joissakin yleisönosastokirjoituksissa, ja tästä syystä tytärkin oli palkkaamiskiellossa, vaikka ei asunut edes samalla paikkakunnalla eikä tainnut olla läheisissä tekemisissä isänsä kanssa. Sattui vain olemaan väärä sukunimi. No, ei tyyppi lopulta tullut hommiin. Jotenkin "mafia" sai sen estettyä. En ollut tainnut ehtiä tehdä työsopimusta. Olin vain luvannut naiselle, että totta kai hän pääsee töihin. Täytellään sopimukset sitten, kun hän tulee. Eli tuollaista "päätösvaltani" oli. Ei se minua haitannut. Koko homma ei kiinnostanut, ja irtisanouduinkin pari vuotta työssä oltuani. Siihen loppui käytännössä työurani 36-vuotiaana. Joitakin lyhyitä "työllistämispätkiä" ja yhden palkattoman työkokeilun (ah, kun se oli nöyryyttävää) vielä tein tuon jälkeen.

*(Lyhytaikaisia sijaisia palkattiin pienellä byrokratialla käytännössä suoraan hommiin, mutta varsinaisista vakituisista työntekijöistä päätti sosiaalilautakunta. Tuon mainitun sairaanhoitajan työ olisi ollut jokin lyhytaikainen sijaisuus.)

P.S. Isossa kuvassa presidentti Kekkonen taisi olla tyyppi, joka venytti presidentin valtaoikeudet lähes diktatuuriksi. Hän ei ollut sivusta seuraaja vaan asemastaan mustasukkainen tyyppi, joka piti taktikoimalla ja poliittisella pelillä huolen siitä, että kilpailijoista ei ole vaaraa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 19:59:40
Pehmeä vallankäyttö on yhtä järkevä termi kuin pehmeä teräs. Vain valta, jota ei käytetä voi olla pehmeää. Valtaa käytetään aina lekalla, koska se on pakottamista.

Valta liittyy yleensä systeemiin. Kun Kopek ei painostettuna ottanut pätevää henkilöä töihin, hän käytti valtaa ja meni systeemin ehdoilla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:09:48
^ En ota kantaa sanapariin "pehmeä valta" niinkään, vaan olet mielestäni siinä oikeassa, että jos sillä tarkoitetaan ohjailua tai painostamista tai pakottamista, on aika kyseenalaista mitä järkeä sitä on tehdä kauniimmaksi sanoilla kuin mitä se on.

Mutta se mikä tosta jää pois on, että kaikki tieto mikä ihmisellä on, kaikki kyvyt ja osaaminen ja kaikki on tavallaan myös valtaa jos haluaa niin lähteä tarkastelemaan. Se ei ole pelkästään sitä että voit mielivaltaisesti saada jotain mitä haluat tai vaan laittaa juuri sen tapahtumaan suoremmin tai epäsuoremmin, pitkän kautta tai vähemmän pitkän.

Vaan siis...  se että joku tyyppi osaa hakea duunia tai tehdä hyviä työhakemuksia tai osaa soittaa jollekin ja sanoa että hei, mites teillä tällä hetkellä, voisko tulla katselemaan ja jutella työmahdollisuuksista — toi on kaikki tavallaan valtaa verrattuna sellaiseen joka ei osaa tai jolle ei tuu mieleen tehdä tollasta vaan joka vaan manailee ja tuskailee sitä että kun ei voi mitään ja ei ole rahaa ja näin.

Mutta varsinaisesti tossa kuvassa ei ole välttämätöntä olettaa, että toi tyyppi joka nyt ehkä sitten työllistyy helpommin saa sen työn sen takia että se "pakottaa" ketään yhtään mihinkään.

Ja siis...  puhut vallasta mun käsittääkseni pelkästään sääntöjen ja rakenteiden ja instituutioiden ja organisaatioiden ja sen sellaisen tasolla, jossa kyse on tavallaan määräysvallasta, organisaatiorakenteista ja sen tyyppisistä asioista.

Mutta noihan ei ole henkilöiden ominaisuuksia eikä kenelläkään voi olla tollaista valtaa muuta kuin siinä mielessä sattumalta, että se tulee tietyistä olosuhteista ja poistuu sillä sekunnilla, kun olosuhteita just niiltä osin muutetaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:21:50
^ Nyt täytyy hahmottaa vallan ja vaikutusvallan ero.
Valta, jota ei voi laittaa väkisin toimeen on vain vaikutusvaltaa.
Toki vaikutusvalta usein johtaa valta-asemiin.

Tieto liittyy molempiin. Sekä vallankäyttäjillä että vaikutusvaltaisilla ihmisillä on asemastaan ja verkostoistaan johtuen erilaista tietoa, mihin vallankäytön kohde ei pääse käsiksi tai osaa etsiä.

On totta, että vallankäyttö tyypillisesti ainakin demokratioissa liittyy lähinnä yksittäisiin asetelmiin, mutta niissä se on jakamaton suure: käytännössä aina toisella on silloin 100% päätösvaltaa ja toisella nolla. On hyvin vähän tilanteita, joissa voi sanoa vallan jakaantuvan fifty-fifty tai 70%-30%.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:23:24
Ja toisena irrallisena pointtina samalla tavalla kuin passiivisaggressiivisuuden käyttö jonain leimakirveenä voi olla perseestä, periaatteessa on mahdollista olla ylivirittyneen herkillä sille, milloin joku ihminen mahdollisesti käyttää valtaa tai painostaa.

Totta kai ihmiset tekee sellaista, ja ei siinä mitään, mutta tossa on myös joku rooli ihan vaan kantilla ja opettelulla.

Analogiana vois sanoa että jos joku ihminen on hiljaa eikä sano mitään, voit tulkita sen niin että onpa mulkku ja ottaa siitä itseesi tai sitten niin että jaa, se ei sano mitään.

Tossa mielessä olis mun mielestä olennaista myös vallankäytöstä puhuttaessa erottaa omaksi osakseen siitä se, milloin oikeasti kyse on siitä, että ihmiset vaan kuvittelee kaiken liittyvän just heihin tai kohdistuvan just heihin. Absurdina esimerkkinä toi että onko hiljainen ihminen "hiljaa sinulle" vai vaan "hiljaa".

Ensimmäisessä tapauksessahan voisit sanoa että toi on vallankäyttöä ja nönnönnöö, mutta joku vastuu tossa pitää olla ihmisellä itselläänkin siitä, mikä viesti kuitenkin tulee oman pään sisältä ja kannattais ehkä käsitellä siellä ja mikä taas tulee jostain ulkoa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:33:50
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:21:50
^ Nyt täytyy hahmottaa vallan ja vaikutusvallan ero.
Valta, jota ei voi laittaa väkisin toimeen on vain vaikutusvaltaa.
Toki vaikutusvalta usein johtaa valta-asemiin.

Kyse on kuitenkin siitä, miten halutaan määritellä. Yhtä selkeää (ja oma prefenssini) on nähdä valta tosi laajana yleiskäsitteenä, jota voi tarvittaessa täsmentää jos tarkoittaa vaikka määräysvaltaa tai käskyvaltaa tai pakkovaltaa tai jotain tällaista.

Mahdollista ja yhtä järkevää noinkin päin kuin ehdotat, mutta samanlainen sekavuus siitäkin tulee, että "vaikutusvalta" voi olla jotain täysin satunnaista ja olosuhteista johtuvaa jossa joku on saanut tietyn aseman ja on sen takia tunnettavuutta tai jotain nimeä tai jotain ja kuitenkin sun pitäis samalla käsitteellä tossa kuvata sellaisia asioita kuin ihmisen kyvyt ja tiedot ja muu tämmönen.

Palikkatasolla jollain voi ton sun erottelun mukaan olla vaikutusvaltaa vaikka koska se on jonkun sukulainen tai koska sillä on somessa seuraajia tai koska joku juttu jonka se on joskus tehnyt on täysin sattumalta antanut sille jotain sosiaalista pääomaa. Tietyt tämmöset pääomat voi myös aivan hetkessä menettää, ja siinä mielessä ne rinnastuu mun mielestä paremmin tollaseen virkaan tai työasemaan liittyvään.

Mutta ei se millään sanamagialla selkiydy vaan noi nyt vaan on semmosia valintoja miten päin haluaa jäsentää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:39:51
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:23:24
periaatteessa on mahdollista olla ylivirittyneen herkillä sille, milloin joku ihminen mahdollisesti käyttää valtaa tai painostaa.

Tuota kutsutaan kansanomaisesti auktoriteettiongelmaksi. Auktoriteettiongelmaiseksi leimataan kai ihmisiä sekä aiheesta että aiheetta. Tämä on tietysti myös arvokysymys: pitääkö vallalla olla aina vastavoima, vaikka se hidastaa tuottavaa toimintaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:45:45
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:33:50
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:21:50
^ Nyt täytyy hahmottaa vallan ja vaikutusvallan ero.
Valta, jota ei voi laittaa väkisin toimeen on vain vaikutusvaltaa.
Toki vaikutusvalta usein johtaa valta-asemiin.

Kyse on kuitenkin siitä, miten halutaan määritellä. Yhtä selkeää (ja oma prefenssini) on nähdä valta tosi laajana yleiskäsitteenä, jota voi tarvittaessa täsmentää jos tarkoittaa vaikka määräysvaltaa tai käskyvaltaa tai pakkovaltaa tai jotain tällaista.

Mahdollista ja yhtä järkevää noinkin päin kuin ehdotat, mutta samanlainen sekavuus siitäkin tulee, että "vaikutusvalta" voi olla jotain täysin satunnaista ja olosuhteista johtuvaa jossa joku on saanut tietyn aseman ja on sen takia tunnettavuutta tai jotain nimeä tai jotain ja kuitenkin sun pitäis samalla käsitteellä tossa kuvata sellaisia asioita kuin ihmisen kyvyt ja tiedot ja muu tämmönen.

Palikkatasolla jollain voi ton sun erottelun mukaan olla vaikutusvaltaa vaikka koska se on jonkun sukulainen tai koska sillä on somessa seuraajia tai koska joku juttu jonka se on joskus tehnyt on täysin sattumalta antanut sille jotain sosiaalista pääomaa. Tietyt tämmöset pääomat voi myös aivan hetkessä menettää, ja siinä mielessä ne rinnastuu mun mielestä paremmin tollaseen virkaan tai työasemaan liittyvään.

Mutta ei se millään sanamagialla selkiydy vaan noi nyt vaan on semmosia valintoja miten päin haluaa jäsentää.

Vaikutusvaltaa on toki monenlaista, mutta usein se on yksinkertaisesti vaikuttamista vallankäyttäjään, jolla on oikeudet panna valtansa väkisin käyttöön. Vaikutusvallankäyttäjä on siis "harmaa eminenssi" tai joku näkyvämpi takapiru.

Toki jollakulla ihmisellä voi olla tietoja ja taitoja, joilla voisi hankkia valtaa suoraan tai välillisesti,  mutta hän ei pyri siihen niiden avulla .
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:47:12
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:39:51
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:23:24
periaatteessa on mahdollista olla ylivirittyneen herkillä sille, milloin joku ihminen mahdollisesti käyttää valtaa tai painostaa.

Tuota kutsutaan kansanomaisesti auktoriteettiongelmaksi. Auktoriteettiongelmaiseksi leimataan kai ihmisiä sekä aiheesta että aiheetta. Tämä on tietysti myös arvokysymys: pitääkö vallalla olla aina vastavoima, vaikka se hidastaa tuottavaa toimintaa.

Joo, noi on kai vähän semmosia juttuja että kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Jos teet sen ratkaisun itse että alat käyttäytyä planssilla toinen on mulkku ja käyttää suhun valtaa, välttämättä ei ole enää pääsyä siihen todellisuuten jossa olisitkin tehnyt jotain toisin, vaan...  se on yhdessä tuotettu kokonaisuus josta ei enää jälkeenpäin voi täysin objektiivisesti sanoa mikä siinä tuotti mitäkin.

Mutta toi on tavallaan saivartelua ja eihän silleen voi elää, että loputtomasti uskoo vaan kaikesta pelkkää hyvää täysin omalla kustannuksella.

Toi on vaan sellanen...  häilyvä raja ja mun mielestä ehkä tietynlainen totuus on se, että jos jossain sosiaalisessa kanssakäymisessä tulee omalta kannalta epämieluisia tuloksia, se on täysin hukkaan heitettyä aikaa itselleen perustella sitä nimenomaan toisten osapuolten puutteilla. Ei sillä ole merkitystä kenen puutteet oli lopulta isoimmat, vaan olennaisempaa on se että joku juttu ei nyt onnistunut tai mennyt omalta kannalta toivotusti.

Tavallaan semmosen tarkoitushakuisen selittelyn ainoa funktio on oman itsen rauhoittelu ja silittely, mikä voi olla tarpeellista mutta...  se harvoin antaa eväitä siihen että mikään menis täysin vastaavassa tilanteessa sen jälkeen omalta kannalta paremmin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - toukokuu 04, 2023, 20:47:40
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 04, 2023, 20:21:50
^ Nyt täytyy hahmottaa vallan ja vaikutusvallan ero.
Valta, jota ei voi laittaa väkisin toimeen on vain vaikutusvaltaa.
Toki vaikutusvalta usein johtaa valta-asemiin.

Tieto liittyy molempiin. Sekä vallankäyttäjillä että vaikutusvaltaisilla ihmisillä on asemastaan ja verkostoistaan johtuen erilaista tietoa, mihin vallankäytön kohde ei pääse käsiksi tai osaa etsiä.

On totta, että vallankäyttö tyypillisesti ainakin demokratioissa liittyy lähinnä yksittäisiin asetelmiin, mutta niissä se on jakamaton suure: käytännössä aina toisella on silloin 100% päätösvaltaa ja toisella nolla. On hyvin vähän tilanteita, joissa voi sanoa vallan jakaantuvan fifty-fifty tai 70%-30%.
Pehmeä valta on käsittääkseni juuri tuota (vaikutus)valtaa.
Pehmeän vallan etuna kovaan valtaan pidetään sitä, että suostumuksen kautta saavutettu menestys on pysyvämpää kuin voimakeinojen avulla saavutettu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehmeä_valta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Pehme%C3%A4_valta)
Älykkyys voittaa lihakset ihmisapinalajillamme.

Tieto liittyy molempiin vallankäytön muotoihin. Tieto on valtaa.

Demokratioissa perusideana lienee vallankäytön hajauttaminen, yhteisöllistäminen ja kierrättäminen.


PS. Melodious Oafia mukaillakseni, vallankäytön voi nähdä osasyyllisen holistisesti kuten vaikkapa energian virtailun maailmassa. Kaikki on energiaa ja sen vuorovaikutteista valtaa ympäristöönsä sekä ympäristönsä vallan alaisena osana, eri muodoissa ja prosesseissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:56:00
Mutta en mä siis yritä tolla sanoa että olis väärin tehdä sellaista ratkaisua että lähtee toimimaan oletuksella "mulkku", tolleen karkeaksi yksinkertaistettuna.

Vaan siis tarkoitan sitä, että sit vaan katsoo asiaa niin kuin se on, että tein tämmöset ja tämmöset oletukset ja sen takia toimin niin kuin toimin. Ne ei välttämättä olleet kaikki faktoja eikä mun tarvitse selittää sitä itselleni pelkästään oikeamieliseksi tai viisaaksi vaan voisin periaatteessa tehdä myös erilaisia ratkaisuja.

Versus että toimis silleen että koska olen kerran tehnyt tollasen linjauksen jossain, mun on tästä eteenpäin oltava uskollinen tälle linjalle jotta mun toiminta näyttäis kokonaisuutena eheältä ja uskottavalta.

Tolleen äkkiä maalattuna.  Totta kai linjakkuus on tärkeää ja se että ei tee ihan mitä sattuu tilanteesta toiseen, mut mulle puhuttelevaa on aika usein mieltää asia ton tyyppisesti että ne ratkaisut tavalllaan on mitä ne on eikä silti täysin määritä mua.

Mutta toi nyt on myös ideaali enkä tarkoita että se ois mulle jotain helppoa tai automaattista vaan nimenomaan sitä että toi olis ehkä tietynlainen oma...  pyrkimys tai ideaali.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 21:11:41
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:56:00
Totta kai linjakkuus on tärkeää ja se että ei tee ihan mitä sattuu tilanteesta toiseen, mut mulle puhuttelevaa on aika usein mieltää asia ton tyyppisesti että ne ratkaisut tavalllaan on mitä ne on eikä silti täysin määritä mua.

Tuossa tiivistyy yksi oleellinen vallankäytön ongelma, jossa on valittava ruton ja koleran väliltä.

Linjattomuus aiheuttaa yleensä oikeutettua raivoa vallankäytön kohteissa, mutta toisaalta linjakkuus ei ollenkaan takaa oikeudenmukaisuutta, koska näennäisesti hyvin samankaltaisten tilanteiden takana on aina ihmisten henkilöhistoriat ja muita taustatekijöitä, joille linjanvetäjä on sokea.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 21:21:26
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 04, 2023, 20:47:40

Demokratioissa perusideana lienee vallankäytön hajauttaminen, yhteisöllistäminen ja kierrättäminen.

Valtion tasolla vallankäytön tavat ja motiivit ovat erilaiset kuin esimerkiksi työyhteisöissä. Valtiosta ehkä voi jopa sanoa, että se käyttää valtaa pehmeästi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 21:23:55
Miellän ton jutun linjanvedosta itse sillä tavalla, että usein on henkilökohtaisella tasolla kyse ihan vaan rajojen asettamisesta ja siitä että ollaan niiden kanssa hereillä.

Periaatteessa se on tosi yksinkertaista, ja homman perusidea on se, että kunnioitetaan toinen toisten rajoja eikä kyseenalaisteta niitä.

Aivan ihanteellisessa tilanteessa kanssakäyminen olis sellaista, ettei rajoja tarvitse edes määritellä vaan kaikki vaan toimii ja lutviutuu. Mutta sitten jos niitä määritellään, olennaista olis että ne ei ole jotain hetken mielijohteita jotka muuttuu aina sen mukaan mitä on kulloisetkin omat toiveet ja tarpeet — tai on käytännössä sitovia ainoastaan toisille kun taas itse teet ihan mitä mieli tekee.

Vaan siis ihanteellisesti niin päin että silloin jos asetetaan rajoja (mikä on sama asia kuin linjan vetäminen mutta vaan eri sanat) siinä kuuluis yrittää huomioida omia tarpeita ja myös sitä, mitä on jonkun toisen keskeiset tarpeet ja mikä on mahdollisesti tilanne joskus viikon tai kuukauden tai vuoden päästä. Ettei aseta sellaisia rajoja joita ei sitten itse pidä tai jotka tekee vaan kaikesta tarpeettoman vaikeaa.

Ja ihan loppuviimein toi rajaaminen on vaan keino hallita sitä, että joku asia ei vie sulta itseltäs niin paljon mehuja että kaikki muu alkaa sen takia mennä päin persettä, ja vastaavasti se on muilta keino yrittää huolehtia niiden omista jutuista samalla tavalla.

Eli siis...  se on yksinkertaistamista ja vaivansäästöä jonka olennainen tarkoitus on se että tiettyä asiaa ei tarvitse jatkuvasti vatvoa vaan mennään nyt tällä eikä mietitä sen enempää.

Mutta jos tilanne muuttuu tai jokin tälllainen linjaus ei ole enää tarpeellinen, ei kai mikään estä arvioimasta tollasta uudestaan. Siinä on tietysti se, että jos joku raja tai linja tai tämmönen on ollut tosi kauan tietynlainen, se voi itsessään muuttaa sitä, mikä sen jälkeen on kullekin mielekästä.

Silti väittäisin että kohtuullisen tasapainoisella harkinnalla tehtynä rajaaminen, linjaaminen tms voi silti olla huomattavasti parempi vaihtoehto kuin se että jostain asiasta tehdään aivan jatkuva show ja murhe, joka lopulta syö kaikkien kykyä toimia ja tekee kaikista loppuunajettuja ja huonompia kuin niiden muuten tarvitsis olla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 21:40:20
Yleensä tollaset linjaukset on sopimuksia siitä, miten toimitaan. Esimerkiksi sovitaan joku käytäntö ja tietyt säännöt tai... jotain. Se voi olla työpaikalla tai ihan henkilökohtaisessa suhteessa.

Hieman tätä sivuava mutta kuitenkin tästä eri tason juttu on esimerkiksi sellaiset työkalut kuin tän foorumin ignore-toiminto. Tällaiset on välineitä joita voi käyttää ilman mitään sopimusta omista lähtökohdista tai sitten niitä voi käyttää jonkun tollasen sopimuksenomaisen rajanvedon yhteydessä, mutta ne ei kuitenkaan toteuta sitä linjaa tai tee mitään kenenkään puolesta.

Ja siis... tavallaan kaikki sopimukset ja lait ja muu on tota samaa. Ne sisältää tietynlaisia linjauksia ja sitten niiden ihan viimekäden "toteutus" voi olla monen näköistä tai sen voi tehdä paremmin tai huonommin, fiksummin tai tyhmemmin vaikka sopimuksen sisältö sinällään pysyis samana.

Ja sitten tietysti sopimuksen sisältö voi sekin olla helpommin tai vaikeammin toteutettavissa tai se voi palvella eri tahojen intressejä paremmin tai huonommin.

Mutta en sinänsä lähtis liittämään tohon sellasta mystiikkaa että valta tai kaikki tämmöset asiat on "tuolla jossain" tai jotain hirveän isoa ja ihmeellistä vaan ne on ihan niitä samoja juttuja jotka on konkreettisesti osa jokaisen ihmisen henkilökohtaista elämää mutta vaan... eri mittakaavassa ja muuta tämmöstä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 04, 2023, 21:55:52
^ No ei valta tietenkään mikään kummajainen ole. Kaikki organisoitu toiminta sisältää vallankäyttöä. Jos sitä haluaa välttää,  ei voi paljon muuta tehdä kuin lampsia yksin metsässä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 22:08:42
Ja mun mielestä esimerkiksi "vapaus" voidaan mieltää tosi monella tapaa mutta myös niin, että se on lopulta jonkinlaista kykyä elää ja luovia tollasten juttujen kanssa niin, että kokemus ei koko ajan ole että en tajua mistään mitään ja miksi mua vaan potkitaan päähän ja sorretaan, vaan että...  suhde omaan ympäristöön on sellainen että tollaset asiat ei ihan hirveästi vaivaa eikä ahdista vaan kokee jossain määrin hahmottavansa mitä ne... realiteetit on ja miten niiden kanssa pärjää kohtuullisesti.

Eli siis tollanen juttu kuin vapaus ei voi tulla kenellekään sillä, että joku muu aina toimii toisin ja sun kannalta paremmin, koska sehän tekee ihmisestä enemmän ja enemmän sellaisen, joka on olosuhteidensa armoilla ja jota vaan joko silitetään tai potkitaan.

Mutta joo, olipas yliaktiivinen foorumipäivä. Kiitos tästä ja palaillaan.

P.S.
Olen Socrateksen kanssa samaa mieltä tosta viimeisestä osittain, mutta tossa on kuitenkin sellainen henkinen komponentti mukana että mikä on kellekin sellaista vertauskuvallista yksin metsässä lampsimista jossa nyt vaan haluaa kokea sen vapautena. Onko kuitenkin vääränlainen metsä tai huono polku tai liikaa muita ihmisiä tai kokee olevansa siellä ajettuna tai paossa jotain.

Ja sitten periaatteessa tollanen kokemus vapaudesta voi syntyä aika monenlaisissa puitteissa ja on... osittain... ehkä väärin sanoa että "henkistä" mutta jotain sellaista joka lähinnä liittyy yksilön suhteeseen tämän omaan ympäristöön juuri jossain tietyssä hetkessä ja siihen, minkälainen kokemus tästä on.

Totta kai luonto ja metsä on just otollisia paikkoja kokea tollanen yhteys antoisalla ja hyvällä ja rauhallisella tavalla, mutta tarkoitan vaan sitä, että mikään ei voi sitä ihmiselle aivan aivan lopulta taata tai antaa, vaikka sille voikin olla otollisempia ja vähemmän otollisia olosuhteita, jotka myös riippuu osittain siitä, mikä jollekin yksilölle on miellyttävää tai antoisaa ja mikä ei.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 05, 2023, 02:00:20
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 05, 2023, 01:46:56
Ei oo jumalauta totta :D Sehän tais tehdä nimenomaan ton, eli sensuuria käsittelevästä jutusta ei ollut hänelle OK esittää ilman mitään halventavaa tai edes rumaa kielenkäyttöä tollasia näkökantoja mitä tässä ketjussa toin esille.

Se mikä siinä kenties meni eniten ihon alle oli että sanoin että olen nähnyt hänen tekevän tosi huolellista taustatyötä juttuihin, oikeasti lukevan tutkimuksia läpi jne.  ja esitin kritiikin tota taustaa vasten.

Jos toi tosiaan on noin että ne kommentit ei näy muuta kuin mun omalla tilillä kun oli liian tämäkkää tavaraa, toi on mun mielestä aivan priimaesimerkki siitä, että Ukkolalla on tietty brändi ja julkisuuskuva ja yleisö, ja sitä yleisöä tai hänen kuvaansa sen silmissä ei saa liata koska se on sellainen "pääoma" jonka oikeasti voi myös aika nopeasti menettää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 07, 2023, 01:49:47
Taloustieteilijä Carlo Cipolla koki se kohtalon, että hänen esseensä Inhimillisen tyhmyyden peruslait (1976)
jäi hänen kestävimmäksi muistomerkikseen.
...

Cipollan kirjoitti, että tyhmät ihmiset ovat ryhmänä paljon vaarallisempia kuin mikään mafia tai sotilaallis-teollinen yhteenliittymä.

1: Aina ja väistämättömästi kaikki aliarvioivat liikenteessä olevien tyhmien ihmisten lukumäärän.

2: Ihmisen tyhmyys ei riipu millään tavoin hänen muista luonteenominaisuuksistaan.

3: Tyhmä on ihminen, joka aiheuttaa vahinkoa toiselle tai toisille saamatta tuosta menettelystään mitään etua ja aiheuttamalla usein itse itselleen kustannuksia.

4: Ei-tyhmät aliarvioivat aina tyhmien aiheuttaman vahingon. Etenkin ei-tyhmät unohtavat, että seurustelu tyhmien kanssa osoittautuu aina ja kaikkialla kalliiksi erehdykseksi.

5: Tyhmä ihminen on kaikkein vaarallisin ihmislaji.

Cipolla ei sijoita "lakeihinsa" sanaa "älykäs", koska älykkäät ihmiset toimivat usein tyhmästi.

Esseessään hän sijoittaa nelikenttään myös "roistot", jotka ovat täysin järkeviä ihmisiä. He tavoittelevat keinoja kaihtamatta vain omaa etuaan ja viis veisaavat säännöistä ja muiden ihmisten eduista.

Essee, joka siis löytyy helposti englanninkielisenä, sisältää runsaasti mieleen painuvia esimerkkejä.

Itse teologi Boenhoefer, joka lohdutti itkeviä SS-miehiä Berliinissä vankilassa toisen maailmansodan viimeisinä päivinä, kirjoitti muistiin ("Kirjeitä vankilasta"), että viisas ihminen ei tee tyhmää joukkoa viisaammaksi. Sitä vastoin tyhmä joukko tyhmentää viisaimmankin.

Käytännön esimerkki oli nimenomaan SS. Ja jälleen kerran: mitattu "älykkyys", kuten älykkyysosamäärä, SAT-tulos tai ylioppilastodistus eivät kerro paljon, jos mitään, ihmisen kyystä käyttää aivojaan.

- http://kemppinen.blogspot.com/2023/05/arvoisa-tyhma.html   (Boldaus minun)

(Joku tyhmää hiukan älyisämpi kommentoija saattoi kenties arvata, että tuo  kirjotus voisi liittyä  hallitusneuvotteluihin eräänlaisena piilokommenttina.)

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 07, 2023, 15:22:36
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 04, 2023, 20:09:48
^ En ota kantaa sanapariin "pehmeä valta" niinkään, vaan olet mielestäni siinä oikeassa, että jos sillä tarkoitetaan ohjailua tai painostamista tai pakottamista, on aika kyseenalaista mitä järkeä sitä on tehdä kauniimmaksi sanoilla kuin mitä se on.

Mutta se mikä tosta jää pois on, että kaikki tieto mikä ihmisellä on, kaikki kyvyt ja osaaminen ja kaikki on tavallaan myös valtaa jos haluaa niin lähteä tarkastelemaan. Se ei ole pelkästään sitä että voit mielivaltaisesti saada jotain mitä haluat tai vaan laittaa juuri sen tapahtumaan suoremmin tai epäsuoremmin, pitkän kautta tai vähemmän pitkän.

Vaan siis...  se että joku tyyppi osaa hakea duunia tai tehdä hyviä työhakemuksia tai osaa soittaa jollekin ja sanoa että hei, mites teillä tällä hetkellä, voisko tulla katselemaan ja jutella työmahdollisuuksista — toi on kaikki tavallaan valtaa verrattuna sellaiseen joka ei osaa tai jolle ei tuu mieleen tehdä tollasta vaan joka vaan manailee ja tuskailee sitä että kun ei voi mitään ja ei ole rahaa ja näin.

Mutta varsinaisesti tossa kuvassa ei ole välttämätöntä olettaa, että toi tyyppi joka nyt ehkä sitten työllistyy helpommin saa sen työn sen takia että se "pakottaa" ketään yhtään mihinkään.

Ja siis...  puhut vallasta mun käsittääkseni pelkästään sääntöjen ja rakenteiden ja instituutioiden ja organisaatioiden ja sen sellaisen tasolla, jossa kyse on tavallaan määräysvallasta, organisaatiorakenteista ja sen tyyppisistä asioista.

Osaaminen ei ole sinällään valtaa kuten ei ole valtava määrä rahaakaan, vaan ne ovat resursseja, joilla valta-asemien saavuttaminen helpottuu. Välivaiheessa niillä voi saada vaikutusvaltaa, joka sitten organisaation kautta muutetaan vallaksi.

Vallan rappeuttava vaikutus perustuu pitkälti juuri siihen,  että sitä käytetään yleensä organisaation kautta, jolloin henkilökohtainen vastuu siitä hämärtyy ja sitä voi perustella ylevillä tavoitteilla.

Yhteisön etu on tyypillisin peruste ja täysin kelvoton. Natsien mielestä yhteisön etu oli tappaa mielisairaat, Orpon mielestä leikata köyhien tukia, Laikan mielestä ulostaa Toope täältä ja minun mielestäni hakata Brutto armotta.

Käytännössä kaikki organisoitu toiminta haittaa jotain yksilöä tai ryhmää ja hyödyttää jotain toista yksilöä tai ryhmää. Koska erilaisia tilanteita, ryhmäkokoja ja niiden jakaumia ja koettuja haitta-asteita on ääretön määrä, termi on yhtä älytön kuin todeta, että elämä on ihmisen parasta aikaa.

Perseily on moraalisesti oikeampi valinta, koska se ei perustu noin valheellisiin premisseihin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 07, 2023, 15:33:45
Lainaus käyttäjältä: a4 - toukokuu 04, 2023, 20:47:40

Tieto liittyy molempiin vallankäytön muotoihin. Tieto on valtaa.

Asiantuntijatietoa joltain alalta on eräs resurssi, joka voidaan organisaation kautta muuttaa vallaksi. Sitten valtaa pitävälle kertyy väkisinkin erilaista tietoa, jota muiden on vaikea täysin saada hahmotettua, koska hän hoitaa kontaktit tärkeisiin ihmisiin ja viiteryhmiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 07, 2023, 15:43:07
Käytännössä jokainen haluaa valtaa. Kursailijoita vain pelottaa siihen liittyvä työmäärän lisääntyminen, mahdolliset vastuutekijät, arvostelun kohteeksi joutuminen tai Hipin mainitsema kahden tulen väliin joutuminen. Vallanhaluisemmalta vaikuttava ihminen saattaa olla vain kyvykkäämpi kohtaamaan nuo haastet.

Kuka tahansa haluaa käyttää valtaa, jos sohvalla maaten napista painamalla voi päättää jatkaako hallitus, rakennetaanko tunnin junarata ja kielletäänkö parveketupakointi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 07, 2023, 16:49:11
Perseily voi olla ihan hyvä vastaus johonkin mikä tosi laajasti ottaen nykymenossa kyrsii.

Mutta jos se otetaan ainoaksi jutuksi tai täysin tosissaan, siinä on omassa muodossaan ihan samat ongelmat ja elitismi ja kaikki muukin silti
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 07, 2023, 18:34:24
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 07, 2023, 15:43:07
Käytännössä jokainen haluaa valtaa. Kursailijoita vain pelottaa siihen liittyvä työmäärän lisääntyminen, mahdolliset vastuutekijät, arvostelun kohteeksi joutuminen tai Hipin mainitsema kahden tulen väliin joutuminen. Vallanhaluisemmalta vaikuttava ihminen saattaa olla vain kyvykkäämpi kohtaamaan nuo haastet.

Kuka tahansa haluaa käyttää valtaa, jos sohvalla maaten napista painamalla voi päättää jatkaako hallitus, rakennetaanko tunnin junarata ja kielletäänkö parveketupakointi.

Ensimmäinen kappale saattaa olla hyvinkin osuvaa.

Toisesta kappaleesta olen eri mieltä. Itse en ainakaan haluaisi valtaa asioissa, joista en tiedä tarpeeksi, vaikkapa nuo luettelemasi. Koen, että vallankäytössä olisi kuitenkin tärkeää mahdollisimman optimaalinen lopputulema, enkä haluaisi pilata maailmaa vähin tiedoin tehdyillä päätöksillä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 07, 2023, 18:53:00
Aika osuvasti sanottu. Sellaisissakin asioissa joista kuvittelee jotain tietävänsä on monesti riski että liian ehdottomat linjanvedot aiheuttavat kärsimystä tai ongelmia niille, joihin se miten itse ajattelet sitä asiaa ei vain päde.

Mun mielestä... täysin viatonta tapaa käyttää valtaa ei varmaan ole. Homma menee helposti jeesusteluksi tai sitten se menee välinpitämättömäksi, ja oikeastaan paras saattaa olla se, että ei edes miellä käyttävänsä mitään valtaa vaan tekee vaan jossain asiassa ns. parhaansa ja tekee sen ikään kuin huomaamattaan.

Maailma ei vaan ole sellainen että päätökset tehtäis tolla tavalla, tietenkään, mutta onhan tosta hauskoja utopioita. Esimerkiksi Douglas Adamsin Linnunradan käsikirjassa koko maailmankaikkeutta johtaa joku kissan kanssa metsämökissä asuva tyyppi joka ei edes tiedä johtavansa sitä, vaan sille tullaan vaan juttelemaan ja sen perusteella tehdään päätöksiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 07, 2023, 18:54:17
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 07, 2023, 01:49:47

Käytännön esimerkki oli nimenomaan SS. Ja jälleen kerran: mitattu "älykkyys", kuten älykkyysosamäärä, SAT-tulos tai ylioppilastodistus eivät kerro paljon, jos mitään, ihmisen kyystä käyttää aivojaan.[/i]
- http://kemppinen.blogspot.com/2023/05/arvoisa-tyhma.html   (Boldaus minun)

(Joku tyhmää hiukan älyisämpi kommentoija saattoi kenties arvata, että tuo  kirjotus voisi liittyä  hallitusneuvotteluihin eräänlaisena piilokommenttina.)

Kemppinen, joka ei koskaan näytä oppivan tarkastamaan ja korjaamaan lukuisia kirjoitusvirheitään, on aika itseriittoinen. Bloginsa johdannossa hän esittelee korkeaa oppineisuuttaan ja poikkeuksellista menestymistään minkä jälkeen hän kirjoittaa tyhmille.

Tuollainenhan on ylimielistä rasismia, jossa ihmisiä määritellään eri arvoisiksi synnynnäisten ominaisuuksien perustella. Rasisti itse katsoo olevansa – ja tekee sen myös muille tiettäväksi – huipulla.

Hassua, miten erilainen maku MrKATilla ja minulla on. MrKAT löytää ja esittelee tyyppejä, jotka ovat aika korkealla inhokkilistallani, ja joiden kanssa olen perustavalaatuisesti eri mieltä monista asioista.

Mieleeni on jäänyt Kemppisen perustelu oikeuslaitoksen jalolle jumaluudelle ja kaikkivoipaisuudelle. Perustelu oli se, että poliisit voivat kantaa tuomitun korvista roikottamalla poliisiautoon.

Onpa hieno peruste. Brutaali poliisiväkivalta. Se kertoo oleellisen siitä, millaisella arvopohjalla oikeuslaitos lepää.

Kemppinen: "Vankeuteen tuomittu kannetaan korvista poliisiautoon."

Tuo kirjoitus löytyy blogijutusta, jossa Kemppinen arvostelee hyvin negatiiviseen sävyyn Halla-ahoa. Kemppinen on ärsyyntynyt siitä, kun Halla-aho nimitti korkeimman oikeuden antamaa tuomiota "muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi tulkinnaksi".

Sitä se kuitenkin on. Kemppinen oikeastaan itse vahvistaa asian blogikirjoituksessaan seuraavasti:

"Itse olisin tuomarina määrännyt kuukauden vankeutta ehdollisena. Ja se olisi ollut menoa valiokunnasta, perustuslakivaliokunnan annettua asiasta lausuntonsa. Jos olisi keskusteltu kahdesta tai kolmesta kuukaudesta, olisin ollut valmis. Teko on törkeä, kuten tuomitun kommenttikin."

Tuosta käy ilmi, että Kemppinen olisi Halla-ahoa kohtaan tuntemassaan vastenmielisyydessä ja suoranaisessa vihassa ja inhossa "tulkinnut" lakia siten, että Halla-aho saisi mahdollisimman ankaran rangaistuksen. Koventavana seikkana – jos tuomion jälkeen esitettyjen mielipiteiden huomioiminen rangaistusta määrättäessä olisi mahdollista - olisi Halla-ahon "törkeä" kommentti.

Miten oikeus voi olla puolueeton, jos tuomareiden ennakkoasenne on kielteinen, ja he kihisevät vihasta tuomittua kohtaan. Tällöin ei voi välttyä koston ajatukselta.

Kemppinen: "Minulla on ollut jo kauan täysin kielteinen käsitys Halla-ahosta."

Kemppinen ei ollut korkeimmassa oikeudessa Halla-ahon tuomiosta päätettäessä, mutta mistä tiedämme, oliko siellä muita "kemppisläisiä".

Kemppinen taitaa kiemurrella ja kihistä, jos Halla-ahosta tulee ministeri.

Oikeus on vääryyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 07, 2023, 19:40:54
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 07, 2023, 18:53:00


Mun mielestä... täysin viatonta tapaa käyttää valtaa ei varmaan ole. Homma menee helposti jeesusteluksi

Ei tietenkään ole, vallankäyttö on välttämätöntä paskaa, mutta sitä ei pidä jeesustella hyväksi asiaksi puhumalla yhteisön edusta tai muuta hölynpölyä.

Valta on varastossa oleva ase, jonka käyttöönotto kielii siitä, että jotain on mennyt pieleen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 07, 2023, 20:53:56
No joo, voidaan olla tosta yhtä mieltä hyvinkin pitkälle.

Jollain tasolla tietysti kaikessa ryhmähommassa on hyvä olla jotain kykyä organisoida toimintaa. Ihan yksinkertaisesti jos vaikka keritään auki tuolien ympärille kiertynyttä lankaa tai narusäkkyrää, se sujuu paremmin jos joku tehtävään sopiva henkilö katsoo hommaa päältä ja antaa muille ohjeita kuin että kaikki tekisivät oman päänsä mukaan ristiin rastiin.

Toi menis ehkä jopa parhaiten niin, että ei kauheasti edes mietitä sitä, onko toi nyt sille joku valta-asema vai ei vaan tehdään vaan.

Sun pointti mun mielestä pitää ihan täysin silti, koska miksi ihmeessä tuolien ympärillä on tollasta narua. Mutta mun saivartelun pointti on ehkä se, että jossain mielessä tollasia pieniä hankaluuksia tulee väkisinkin, jos ton ymmärtää vertauskuvallisesti, ja siinä on ehkä vähän yliampuvaa sanoa että valta on tossa yhtälössä "ase".

Toisaalta taas ehkä perseilyn eetos olis joko se että lanka korjaantuu pois aikanaan tai että ei edes yritetä ottaa sitä pois ollenkaan, mutta tossakin on omat huonot puolensa, tai se riippuu aina tilanteesta, onko toi nyt sitten parempi vai ei.

Tai ehkä toi voi myös olla mainittu välinpitämättömyys, että miksi ylipäätään pitäis voida istua millään tuoleilla. Ja siinä valta voi olla sillä tavalla jopa mahdoton torjua tai väistää kokonaan, että jos otetaan toi "perseilyn eetos", kuka sanoo ettei se ole valtaa jos joku määrittää että tollasta organisointia ja narun poistamista nyt vaan ei saa toteuttaa koska se on väärin ja huonoa vallankäyttöä.

Eli... en tiedä onko tosta mitään niin näpsäkkää poispääsyä kuin tietty kuva perseilystä hetkittäin saattaa antaa ymmärtää. Ja silti oon sitä mieltä että koko juttu on aivan loistava kritiikki sinänsä. 
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 07, 2023, 21:14:05
^ Tossa siis se on vähän näkökulmakysymys, milloin jollakulla on valtaa. On mahdollista ajatella se niin, että ohjeita muille antavan duuni on ihan samalla tavalla duuni kuin kaikkien muidenkin eikä sillä edes ole siinä mitään muita hienompaa asemaa.

On mahdollista ajatella, että perseilyskenaariossa niillä jotka eniten pitävät yllä sitä, että ei tehdä mitään, ei ole mitään valtaa vaan toi nyt vaan "nousee" ryhmän yhteiseksi tahdoksi jostakin ja toteuttaa sitä.

Ja noi kaksi on aika samanlaisia asioita keskenään, että ajatellaan jostain syystä, että joku nyt vaan on se yhteinen tahto ja pyrkimys.

Kyse on kai siitä, ootko tyytyväinen siihen pyrkimykseen tai porukkaan ylipäätään, kuinka paljon noin muutoin vituttaa, ja muita tämmösiä asioita.

Ja sitten konfliktitilanteet ovat vielä asia erikseen. En tiedä, koetko Socrates itse käyttäväsi valtaa kun räyhäät. Kyllä kai sekin voi jonkun mielestä olla sitä.

Kai kyse on siitäkin, mille ihminen on herkkä ja mille ei, ainakin osittain.

Ja perseilyn tarjoama kritiikki mun mielestä osuu siihen, että ollaan liian taipuvaisia ajattelemaan että se mikä näyttää nätiltä myös on sitä tai että... aina pitäis pyrkiä siistimään ja korjaamaan ja laittamaan kaikki ulkoisesti niin nätiksi kuin mahdollista ja se ois se... kaikessa määräävä eetos.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 07, 2023, 22:01:04
^Ohjeitten jakaminen ei ole vallankäyttöä, mutta sanktioiden jakaminen ohjeitten noudattamisesta jättämisestä on ja silloin on rehellisempää tehdä se vaikka räyhäämällä kuin lepertelemällä tekopyhästi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: TSS - toukokuu 07, 2023, 23:10:43
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 07, 2023, 22:01:04
^Ohjeitten jakaminen ei ole vallankäyttöä, mutta sanktioiden jakaminen ohjeitten noudattamisesta jättämisestä on ja silloin on rehellisempää tehdä se vaikka räyhäämällä kuin lepertelemällä tekopyhästi.

Entäs jos räyhäys ei ole ko. ihmiselle luontaista, ja räyhäys pitäisi väkisin pakottaa itsestään ulos? Olisiko se rehellistä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 08, 2023, 09:26:43
Lainaus käyttäjältä: TSS - toukokuu 07, 2023, 23:10:43
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 07, 2023, 22:01:04
^Ohjeitten jakaminen ei ole vallankäyttöä, mutta sanktioiden jakaminen ohjeitten noudattamisesta jättämisestä on ja silloin on rehellisempää tehdä se vaikka räyhäämällä kuin lepertelemällä tekopyhästi.

Entäs jos räyhäys ei ole ko. ihmiselle luontaista, ja räyhäys pitäisi väkisin pakottaa itsestään ulos? Olisiko se rehellistä?

Mitä ilmeisimmin kokemus joutumisesta kohtuuttoman vallankäytön uhriksi jättää monien mieleen elinikäiset arvet.

Kaikkea vallankäyttöä ei koskaan saada oikeaksi koetuksi, mutta kylmä kliininen ilmaisu on huonoimpia vallankäytön muotoja.

Vallankäyttäjän on hyvä tuoda tilanteeseen omia tunteita oli ne mitä tahansa räyhäämisen tai itkemisen väliltä,  koska se osoittaa, että asia on hänellekin merkityksellinen.

Räyhääminen ei ole itsetarkoitus enkä usko, että kovin moni osaa tai haluaa teeskennellä räyhäämistä, mutta epärehellistä on perustella vallankäyttöä sen kohteen tai yhteisön edulla tai muulla kaunistelevalla hölynpölyllä, joka saa kohteen tuntemaan, että häntä pidetään ääliönä, joka ei ymmärrä omaa etuaan ja jota vastaan kaikki ovat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 09:34:08
Olen sitä mieltä, että tossa on kuitenkin kaksi puolta.

Jos kuvittelee itse, että ei tee mitään kenellekään ikävää koska toimii "lempeästi" (lepertelee, sulostelee, jeesustelee tms.), siinä voi olla sellainen vaara, jota Harry Potter -kirjoissa kuvataan Dolores Umbridge'in hahmolla. Eli että ei näe omaa käytöstään myös kovana tai ankarana tai jollekin julmana vaikka se on sitä.

Toisaalta jos joku rähjää sulle ja syystä, se voi olla nopeammin kärsitty kuin se, että sama juttu tehdään todella ystävällisesti, koska ensimmäisessä tapauksessa voit löytää helpommin puutteita myös toisen osapuolen toiminnasta ja lohduttaa itseäsi tällä.

Mun kritiikki Socrateksen esittämälle on siis toi, että jos sanot että "räyhääminen on parempi", tarkoitatko kuitenkin käytännössä myös sitä, että täysin moitteettomalla käytöksellä tinkimättä mutta täysin aiheesta annettu kritiikki voi olla vaikeampi käsitellä ja se voi kestää kauemmin päästä siitä yli?

Toi voi mun mielestä myös olla totta, mutta sanoisin että joskus oikeasti tarvitsee aikaa ja tarvitsee just tota, eikä se huutamalla olisi mennyt samalla tavalla jakeluun, vaikka ehkä prosessi olisi ollut vähemmän kivulias ja nopeammin ohi.

Ja lisäksi sanoisin että joillekin se räyhääminen ei tee mitään vaan he kestävät sitä hyvin, ja sitten taas arvostava ja ystävällinen kohtelu voi olla se "ase" jolla oikeasti on vaikutusta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - toukokuu 08, 2023, 09:36:37
En olisi osannut edes kuvitella keskikoulun matikan opettajan ikinä räyhäävän. Hän oli pieni vanha(hko) ja äärimmäisen rauhallinen nainen, joka aina puhui tasaisella ja melko hiljaisella äänellä. Jotenkin se ääni kuitenkin kantautui myös luokan takimmaiseen riviin, sillä hänen oppitunneillaan oli hiirenhilaista.

Ennen ensimmäistä tapaamista, jo maineensa tiukkana opettajana oli kiirinyt meidän korviimme, joten jokainen otti todesta, kun hän itsensä esiteltyään ilmoitti "Minä olen pitänyt tapana, että minun oppitunneillani oppilaat opiskelevat eivätkä aiheuta häiriötä". Ilmoitus otettiin vastaan ja karskeimmatkin kollipojat olivat hiljaa hänen tunneillaan.

Mutta tuo tietysti oli kauan sitten, kun opettajat olivat vielä luokassa pomoja eivätkä kaikkien kivoja kavereita. Elettiin kyllä aikaa, jolloin epävarmoja pomoja kyllä koeteltiin ankarasti ja lähtipä jokunen sijaisena toiminut itkien luokasta, ja siitä sitten koko luokka joutui istumaan. Eli emme tosiaan enkeleitä olleet.

Mutta tuo matikanopettaja oli luontainen pomo ja yllättäen jopa pidetty opettaja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 09:42:13
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 07, 2023, 22:01:04
^Ohjeitten jakaminen ei ole vallankäyttöä, mutta sanktioiden jakaminen ohjeitten noudattamisesta jättämisestä on ja silloin on rehellisempää tehdä se vaikka räyhäämällä kuin lepertelemällä tekopyhästi.

Tää oli kuitenkin siis erittäin hyvin sanottu.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 08, 2023, 09:46:26
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 09:34:08
Mun kritiikki Socrateksen esittämälle on siis toi, että jos sanot että "räyhääminen on parempi", tarkoitatko kuitenkin käytännössä myös sitä, että täysin moitteettomalla käytöksellä tinkimättä mutta täysin aiheesta annettu kritiikki voi olla vaikeampi käsitellä ja se voi kestää kauemmin päästä siitä yli?.

Kritiikki ei ole sama asia kuin vallankäyttö, vaikka ne voivat liittyä toisiinsa. On eri asia saada vaikka pomolta kritiikkiä ja päättää ehkä sitten irtisanoutua kuin että saa potkut.

Kohtuuttomaksi koettu vallankäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle melkoisia menetyksiä. Kuinka paljon tuotteliaampia kansalaisia esimerkiksi minä ja Kopek olisimme olleet ilman kokemusta , että olemme nähneet tai itse kokeneet vääränlaista vallankäyttöä?

Tietenkin vallankäyttö on usein myös sekä välttämätöntä että objektiivisesti arvioiden ainakin jotenkin oikeudenmukaista. Oli se sitä tai ei, se tuntuu kohteesta inhimillisemmältä, jos sitä ei käytetä kaavamaisen kliinisesti organisaation taakse piiloutuen, vaan vallankäyttäjä uskaltaa heittää peliin omia tunteita ja perusteluja toiminnalleen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 09:50:48
No "kritiikki" on aika huono ja tekninen sana tossa. Esimerkiksi se mitä sanoin Karikolle oli "kritiikkiä" mutta se oli myös tunnetta ja sitä että kerroin mitä ajattelen.

"Kritiikki" saa sen kuulostamaan siltä että kuivan asiallisesti kerron, miten joku ihminen on suoriutunut ja annan parannusehdotuksia. Vaan siis kyllähän se voi olla myös haukkumista, moitteita ja aika tylyäkin settiä sitten kovimmillaan.

Millä ehdoilla sellainen on tai ei ole vallankäyttöä, sitä en ole miettinyt ja se on ihan mielenkiintoinen kysymys.

Ajatteletko tosiaan niin, että se ei koskaan ole sitä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 09:52:59
Mä ehkä ajattelen että "kritiikki" ei ole tossa erottava tekijä, tai se voi olla melkein mitä tahansa ja myös ihan nillitystä, mutta näen jonkinlaisen eron siinä, jos joku oikeasti kertoo sulle mitä se sun touhusta ajattelee eikä se tee sitä jonain refleksinä tai sen takia että se vaan haluaa keksiä susta jotain ikävää sanottavaa voidakseen sanoa sen.

Siis "nillittäminen" versus "kritiikki" tavallaan jos halutaan tehdä tällainen ero.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 10:02:17
Itse asiassa mä näen tossa koko räyhäämis-asiassa keskeisenä sen, että on hyvä jos ihmisen toiminta on ns. "linjakasta".

Jos vaikka toimit jonkun lapsen tai nuoren kanssa ja teet sen niin, että aina demppaat omaa tunnetta ja toimit hyvin pehmeästi, mutta sitten jossain kohtaa yhtäkkiä räyhäät jostain aika periaatteessa pienestä asiasta, silloin tätä sun käytöstä on aika vaikea ottaa vastaan ja se saattaa olla tosi pelottavaa tai arvaamattoman tuntuista.

On parempi jos siinä on tietynlaiset selkeät siirtymät ja selkeä linja missä ei ole tollasta ihan ihme naksahtelua. Mutta jokaisella ihmisellä on moodinvaihdoksia joskus, ja jossain kohtaa siirrytään siihen että joku ns. "räyhää" tai muuttuu pehmeämmästä kovemmaksi, ja on periaatteessa virhe sekin että ei ollenkaan ymmärrettäis tällaista tai ei ymmärrättäis liukumaa molempiin suuntiin.

Et niin kun... laittaisin tossa jonkinlaisen vastuun sekä tekijälle että tulkitsijalle. On oikeasti niin että toiminta tai käytös voi olla selkeämpää, linjakkaampaa tai helpommin tulkittavissa, mutta on myös niin, että jotakin kykyä tulkita ja ottaa vastaan viestejä tarvitaan joka tapauksessa ja jotakin kykyä myös ymmärtää sitä, että ihmisillä on erilaisia moodeja tai tiloja ja muuta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 08, 2023, 10:02:27
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 09:50:48
No "kritiikki" on aika huono ja tekninen sana tossa. Esimerkiksi se mitä sanoin Karikolle oli "kritiikkiä" mutta se oli myös tunnetta ja sitä että kerroin mitä ajattelen.

"Kritiikki" saa sen kuulostamaan siltä että kuivan asiallisesti kerron, miten joku ihminen on suoriutunut ja annan parannusehdotuksia. Vaan siis kyllähän se voi olla myös haukkumista, moitteita ja aika tylyäkin settiä sitten kovimmillaan.

Millä ehdoilla sellainen on tai ei ole vallankäyttöä, sitä en ole miettinyt ja se on ihan mielenkiintoinen kysymys.

Ajatteletko tosiaan niin, että se ei koskaan ole sitä?

Tietenkin se on, jos siihen liittyy avoin tai peitelty uhkaus jostain sanktiosta, jos kritiikin kohde ei ota opikseen.

Ilman valta-asemaa eli mahdollisuutta määrätä joku sanktio, kritiikki ei ole vallankäyttöä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 10:05:54
^ Okei, tosta saan kiinni.

Edelleen toi on aika formaali tapa käsitellä valtaa. Ihmissuhteissa esimerkiksi eroaminen ei ole sanktio, mutta aika yleisesti se miellettäisiin jossain hyvin laajassa mielessä vallankäytöksi että rajaat vaikka kanssakäymistä jonkun kanssa tai rajaat jotain ihmissuhdetta.

Mutta mun mielestä tollanen on siis... normaalia elämää ja kuuluu siihen, enkä näe mitään muuta tapaa suhtautua siihen kuin että jokainen tekee joka tapauksessa tollasia päätöksiä omasta puolestaan.

Siis.. esimerkiksi se, miten paljon joku tykkää susta tai miten paljon arvostaa ei ole vallankäyttöä vaan se on vaan niiden arvio susta, ja jos sen sekoittaa vallankäyttöön, homma menee aika sekavaksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 08, 2023, 10:13:35
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 10:05:54
^ Okei, tosta saan kiinni.

Edelleen toi on aika formaali tapa käsitellä valtaa. Ihmissuhteissa esimerkiksi eroaminen ei ole sanktio, mutta aika yleisesti se miellettäisiin jossain hyvin laajassa mielessä vallankäytöksi että rajaat vaikka kanssakäymistä jonkun kanssa tai rajaat jotain ihmissuhdetta.

Jos suhteessa toinen on toisesta hyvin riippuvainen ja toinen ei juuri ollenkaan,  kysymyksessä on kyllä valtasuhde ja painostamalla toinen muuttumaan on vallankäyttöä.  Riippuvuus voi sitten olla henkistä, taloudellista tai jotain muuta tai nöiden yhdistelmiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 10:26:38
Monesti suhteissa ollaan jollain tavalla riippuvaisia toisesta tai siitä suhteesta ylipäätään, jonka takia eroamiselle on jonkinlainen kynnys, ja tämä on ihan luonnollista.

Lisäksi sanoisin että joskus voi olla parempi jos pystyy ihan suoraan sanomaan toiselle että kaipaa tällaista ja tällaista tai että tarvitsee toiselta sitä tai tätä. Sen jälkeenhän siitä on mahdollista myös joustaa tai neuvotella.

On vähän tulkintakysymys, onko se painostamista, mutta pitäisin tavallaan... pahempana sitä että ei osaa edes artikuloida tollasia asioita mutta on kuitenkin tyytymätön toiseen ja se heijastuu omaan käytökseen.

Voi olla ns. sattumaa jos artikuloi tollasia asioita ja on samalla vaikka paremmassa taloudellisessa asemassa tai tilanne on sillä hetkellä sellainen että toinen tarvitsee sinua enemmän kuin sinä häntä. Kai sen voi silti yrittää tehdä arvostavasti ja reilusti, ja siis... tossa ei ole mitään erimielisyyttä siitä että uhkavaatimukset ja painostaminen on asia erikseen.

Vaan nimenomaan voi silti hyväksyä sen että ihmiset ovat sellaisia kuin ovat ja olla tekemättä siitä mitään asetta tai epäoikeudenmukaisuuskysymystä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 08, 2023, 10:42:21
Lainaus käyttäjältä: Socrates - toukokuu 08, 2023, 09:46:26
Kohtuuttomaksi koettu vallankäyttö aiheuttaa yhteiskunnalle melkoisia menetyksiä. Kuinka paljon tuotteliaampia kansalaisia esimerkiksi minä ja Kopek olisimme olleet ilman kokemusta , että olemme nähneet tai itse kokeneet vääränlaista vallankäyttöä?

Olettaisin, että enemmän painaa se, miten vääryyksiä tai epäoikeudenmukaisuuksia käsittelee, on kuitenkin olennaisempaa. Siis että pääseekö niistä miten helposti yli tai ei ollenkaan ehkä pääse.

Kyllähän varmaan jokainen joutuu kokemaan asioita, jotka ovat kohtuuttomia omasta näkökulmasta, mutta ehkä muutkin luonteenpiirteet sitten sen käsittelyn enimmäkseen määrittelee.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - toukokuu 08, 2023, 11:24:15
^ Tottakai vaikuttaa. Tässä nyt kuitenkin keskusteltiin siitä onko kliininen muodollinen vallankäyttö parempaa vai huonompaa kuin kuin karkea vallankäyttö.  Omalta osaltani voin sanoa, että ensin mainittu on tuntunut pahemmalta.

Jos joku käyttää karkeaa valtaa, peli on kaikille selvä: olen mulkku ja äkseeraan. Kohtelias vallankäyttäjä hivuttaa muut puolelleen vetoamalla aiemmin mainitsemiini hyveisiin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - toukokuu 08, 2023, 11:54:56
Sanoisin että toi mitä Socrates esittää laajasti otettuna puhuttelee mua ja koskettaa myös itselle tärkeitä teemoja. Perseily ideana ja myös noi vähän vaikeasti tavoitettavat jutut räyhäämisestä versus korrektista käytöksestä. 

Tossa tullaan tosi hienosyisten juttujen äärelle ja lopulta myös hyvin henkilökohtaisten hahmotustapojen äärelle.

Sen takia siinä ei varmaan ole silleen loputtomiin mielekästä halkoa hiuksia tai vaatia että pitäis sanoittaa ja nähdä joku asia täsmälleen samalla tavalla.

Mulle toi juttu siis aukenee ja hahmottuu vähän eri kautta, mutta kyse on luullakseni samoista asioista.

Esimerkiksi olen jossain vaiheessa miettinyt tota silleen, että on perseestä kieltäytyä hyväksymästä sitä että voisi itse olla jossain asiassa mulkku :D   Ei se mulle (eikä ymmärtääkseni Socrateksellekaan) tarkoita siis sitä, että olis hyvä sinänsä esimerkiksi räyhätä, mutta sitä pidän tosi hyvänä ettei ole pakottavaa tarvetta vaatia että kaikki mitä tekee olis toisten mielestä vaan hyvää ja kaunista ja ettei tällasen eheyen ja virheettömän kuvan puolustamiseen itsestään haaskaa turhaa aikaa.

Muutenhan kaiken ajan mitä maailmassa on voi käyttää siihen että me kaikki keskustellaan pelkästään siitä, miksi toisten pitäis ajatella että itse kukin on hyvä ja kaunis eikä millekään muulle jää edes sijaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - toukokuu 09, 2023, 08:16:37
Itse pidänkin vähän ongelmallisena juuri sitä, että perseily ja räyhääminen liitetään vallankäyttöön, ts. esitetään, että niiden kautta vallankäyttö olisi jotenkin aidompaa ja siitä johtuen rehellistä ja parempaa.

Käytännön elämä kuitenkin osoittaa useastikin, että räyhääjät ja perseilijät eivät saa mitään parempaa yhteisöissä kuitenkaan aikaan, mutta kylläkin sitäkin enemmän levittävät pelkoa, ahdistusta ja sekaannusta, jonka setviminen syö energiaa kohtuuttomasti.

Sen kanssa, kuka on "oikeasti" mulkku, tällä ei oikeastaan ole mitään tekemistä, sillä toimintatapana esim. räyhääminen yleensä on jo sen verran halvaannuttavaa, että ei asiassa pinnan alle päästä edes.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - toukokuu 09, 2023, 11:44:40
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 09, 2023, 08:16:37
Itse pidänkin vähän ongelmallisena juuri sitä, että perseily ja räyhääminen liitetään vallankäyttöön, ts. esitetään, että niiden kautta vallankäyttö olisi jotenkin aidompaa ja siitä johtuen rehellistä ja parempaa.

Käytännön elämä kuitenkin osoittaa useastikin, että räyhääjät ja perseilijät eivät saa mitään parempaa yhteisöissä kuitenkaan aikaan, mutta kylläkin sitäkin enemmän levittävät pelkoa, ahdistusta ja sekaannusta, jonka setviminen syö energiaa kohtuuttomasti.

Sen kanssa, kuka on "oikeasti" mulkku, tällä ei oikeastaan ole mitään tekemistä, sillä toimintatapana esim. räyhääminen yleensä on jo sen verran halvaannuttavaa, että ei asiassa pinnan alle päästä edes.

T: Xante

Kaksi päätapaa lienee kehua tai haukkua- molempia sopivassa määrin. Kehuminen tuottaa miellyttäviä tunteita ja haukkuminen ärtymistä ja pelkoa, eli molemmilla on vaikutusta.

Monesti ensin moititaan ja sitten hieman valetaan uskoa eli kehaistaan, että on hyviäkin näköaloja eteenpäin.

Tämä noin pääsääntönä käytännössä, Se kuka moittii, tai kehuu vaikuttaa myös. Johtavassa asemassa olijaa tietenkin pelätään, jos hänen vallassaan on tuottaa kuulijoille- hyvää, tai pahaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 11, 2023, 13:34:47
Vanhoja kaiveluja + löytöjä

Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
https://www.psypost.org/2022/05/psychologists-found-a-striking-difference-in-intelligence-after-examining-twins-raised-apart-in-south-korea-and-the-united-states-63091

Tuore tutkimus antaa ymmärtää, että geenien ja ympäristön osuutta älykkyydessä pitää pohtia uudestaan. Paljastui nimittäin että 40 vuotta sitten erilleen joutuneilta identtisiltä kaksosilta löytyi nyt aikuisena 16 pinnan ero älykkyydessä kasvettuaan eri kasvuympäristöissä. Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.

Ja äsken törmäsin tähän vuoden 2012 uutiseen:
Tutkimus: Konservatiivit ovat tyhmempiä
Tuore tutkimus yhdistää alhaisen älykkyysosamäärän ennakkoluuloihin, rasismiin ja konservatiivisuuteen.
Brockin yliopistossa Yhdysvaltain Ontariossa tehdyn tutkimuksen mukaan huonosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja konservatiivisia.

Tutkimusta johtaneen psykologi Gordon Hodsonin mukaan kyseessä on ikävä kierre. Aikuiset, joiden älykkyys on alhaisempi, ovat taipuvaisia kannattamaan sosiaalisesti konservatiivisia ideologioita. Nämä ideologiat puolestaan korostavat hierarkiaa ja muutosvastaisuutta, jotka lisäävät ennakkoluuloja.

- https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2012020215155533

Tuo on paha kierre. Jos jo synnynäisesti vanhemmat ovat vähemmän älyisiä, niin lapsesta tulee paitsi synnynnäisesti vähemmän älyisiä, niin he perivät myös ne rasistiset simppelit ennakkoluulot, kristillisen typerän ideologiat, iskulauseet jne, jotka on jo tyhmät vanhemmat imeny. Ja ympäristöstä ja sukulaisista kanssa samaa myrkkyä. Kaikki kääntää lasten kaltevat tasot kohti typerää populistista rasismia ja tyhmistää entistä enempi (<-Laurin tutkimusviite).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 19, 2023, 20:43:26
Konservatiivit muuten yliopistoissa eivät koskaan olisi keksineet typeriä ja epätieteellisiä teorioita 30 sukupuolesta. "Liberaali"vasurit noita keksivät. Ideologia on vasurien ja liberaalien aate, rationalismi sopii oikeistolle... :-*
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 19, 2023, 20:47:00
Lainaus käyttäjältä: Xantippa - toukokuu 09, 2023, 08:16:37
Itse pidänkin vähän ongelmallisena juuri sitä, että perseily ja räyhääminen liitetään vallankäyttöön, ts. esitetään, että niiden kautta vallankäyttö olisi jotenkin aidompaa ja siitä johtuen rehellistä ja parempaa...
Kai huomaat, että sosiaalisen median ja ilmaisunvapauden suurimpia vihollisia ovat valtamedia ja poliittinen vihervasemmisto...?! He juuri julistavat valtamediasta irrallista mediankäyttöä "vihapuheeksi"!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 19, 2023, 20:48:20
Mitä geneettisyyteen tulee, korkkaan länsimaiden kunniaksi ja toivon sivistyksemme säilyvän...
Jotain Rajaa!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - toukokuu 19, 2023, 21:05:27
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 11, 2023, 13:34:47
Tuo on paha kierre. Jos jo synnynäisesti vanhemmat ovat vähemmän älyisiä, niin lapsesta tulee paitsi synnynnäisesti vähemmän älyisiä, niin he perivät myös ne rasistiset simppelit ennakkoluulot, kristillisen typerän ideologiat, iskulauseet jne, jotka on jo tyhmät vanhemmat imeny. Ja ympäristöstä ja sukulaisista kanssa samaa myrkkyä. Kaikki kääntää lasten kaltevat tasot kohti typerää populistista rasismia ja tyhmistää entistä enempi (<-Laurin tutkimusviite).

Eikö rasismin vastustaminen ole nykyaikana konservativismia. Se on virallinen valtavirran oppi. Jos sitä laulaa kuorossa muiden mukana, osoittaako se älykkyyttä ja individualismia.

Rasisteista - menneistä ja nykyisistä - tunnettuja ovat esimerkiksi pilapiirtäjä Kari Suomalainen, poliitikko Jussi Halla-aho ja Nobel-palkinnon saanut tiedemies James Watson. En usko, että kukaan heistä olisi saanut huonot pisteet älykkyystestistä. Heidän heikkoutensa on kenties ollut sosiaalisen älykkyyden puolella. Kari Suomalainen sai potkut Hesarista, James Watson joutui epäsuosioon ja menetti tulojaan, Halla-aho sai käräjillä tuomion.

En kiistä MrKATin esittämiä tutkimustuloksia konservatiivi-rasistien tyhmyydestä. Tämä on kuitenkin monimutkainen aihe, jossa tutkimusasetelmaa muuttamalla saadaan erilaisia tuloksia. Jos halutaan todistaa, että konservatiivit ja rasistit ovat tyhmiä, se kyllä onnistuu. Säätämällä määritelmiä ja kysymällä hieman toisin tuloksetkin voivat olla erilaisia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 19, 2023, 21:28:31
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 19, 2023, 21:05:27
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 11, 2023, 13:34:47
Tuo on paha kierre. Jos jo synnynäisesti vanhemmat ovat vähemmän älyisiä, niin lapsesta tulee paitsi synnynnäisesti vähemmän älyisiä, niin he perivät myös ne rasistiset simppelit ennakkoluulot, kristillisen typerän ideologiat, iskulauseet jne, jotka on jo tyhmät vanhemmat imeny. Ja ympäristöstä ja sukulaisista kanssa samaa myrkkyä. Kaikki kääntää lasten kaltevat tasot kohti typerää populistista rasismia ja tyhmistää entistä enempi (<-Laurin tutkimusviite).

Eikö rasismin vastustaminen ole nykyaikana konservativismia. Se on virallinen valtavirran oppi. Jos sitä laulaa kuorossa muiden mukana, osoittaako se älykkyyttä ja individualismia.

Rasisteista - menneistä ja nykyisistä - tunnettuja ovat esimerkiksi pilapiirtäjä Kari Suomalainen, poliitikko Jussi Halla-aho ja Nobel-palkinnon saanut tiedemies James Watson. En usko, että kukaan heistä olisi saanut huonot pisteet älykkyystestistä. Heidän heikkoutensa on kenties ollut sosiaalisen älykkyyden puolella. Kari Suomalainen sai potkut Hesarista, James Watson joutui epäsuosioon ja menetti tulojaan, Halla-aho sai käräjillä tuomion.

En kiistä MrKATin esittämiä tutkimustuloksia konservatiivi-rasistien tyhmyydestä. Tämä on kuitenkin monimutkainen aihe, jossa tutkimusasetelmaa muuttamalla saadaan erilaisia tuloksia. Jos halutaan todistaa, että konservatiivit ja rasistit ovat tyhmiä, se kyllä onnistuu. Säätämällä määritelmiä ja kysymällä hieman toisin tuloksetkin voivat olla erilaisia.

Luettelemasi älyköt ovat kasvaneet vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä. Vai onko noista monikin lestadiolaista alkuperää?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - toukokuu 19, 2023, 21:40:51
Voi kuulkaa, ei teidän älynne yhtään kasva, vaikka yrittäisitte olla kuinka liberaaleja! ;D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 19, 2023, 21:49:59
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - toukokuu 19, 2023, 21:40:51
Voi kuulkaa, ei teidän älynne yhtään kasva, vaikka yrittäisitte olla kuinka liberaaleja! ;D

Vihervasemmistolaisen hallituksen vuoksi, kansan äo kasvoi sen verran, että tajusivat äänestää äärioikeistolaiset hallitukseen?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 19, 2023, 22:00:01
Lainaus käyttäjältä: Kopek - toukokuu 19, 2023, 21:05:27
Rasisteista - menneistä ja nykyisistä - tunnettuja ovat esimerkiksi pilapiirtäjä Kari Suomalainen, poliitikko Jussi Halla-aho ja Nobel-palkinnon saanut tiedemies James Watson. En usko, että kukaan heistä olisi saanut huonot pisteet älykkyystestistä. Heidän heikkoutensa on kenties ollut sosiaalisen älykkyyden puolella. Kari Suomalainen sai potkut Hesarista, James Watson joutui epäsuosioon ja menetti tulojaan, Halla-aho sai käräjillä tuomion.
Entäs Dr. Martin Sandberger, Dr. Otto Bradfisch, Dr. Walter Stahlecker., Dr. Friedrich Panzinger....?
Mitä nyt vaan doctor-älyköinä johtivat Einsatzkommandoja ja -gruppeja  tappaakseen älyttömästi juutalaisia ja muita haittahenkilöitä...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 19, 2023, 22:29:00
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 11, 2023, 13:34:47
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - elokuu 06, 2022, 23:50:56
Tyhmempi kasvoi kristilliskonservatiivisessa kasvuympäristössä ja älykkäämpi vihervasemmistolaisessa kasvuympäristössä.

Ja äsken törmäsin tähän vuoden 2012 uutiseen:
Tutkimus: Konservatiivit ovat tyhmempiä
Tuore tutkimus yhdistää alhaisen älykkyysosamäärän ennakkoluuloihin, rasismiin ja konservatiivisuuteen.

Näistä voisi päätellä että
o Liberaalista perheessä on enempi älykkäitä, heistä siirtyy enemmän yliopistolle
o Konservatiivisesda perheessä vähempi älykkäitä, heistä vähemmän siirtyy yliopistolle.
  => Yliopistoihin, tiedeyhteisöihin, kasautuu liberaaleista ja vihervasemmistolaisemmista suurempi osuus kuin kansasssa keskimäärin
Tätä suhde-eroa on vaikea muuttaa koska geenejänsä ei voi lapsistaan muuttaa. ;D

Lisäksi
o Todennäköisemmin älykkäin siirtyy yliopistolle, tyhmin jiäp muanvilijelijäx tai muux paikallex työläisex (tai työttömäksi).
=> Populistinen puolue joka pelaa tyhmillekin uppoavilla iskulauseilla ja yksinkertaistavilla harhaanjohtavilla, järjen ja analyysin sijasta tunteisiin vetoavasti, vetoaa enempi tyhmempään, vähemmänkoulutettuun kansanosaan: maalaisiin, työläisiin, työttömiin.  Siksi PS, SD, AfD ja Trump eivät menesty isoissa (yliopisto)kaupungeissa vaan paremminkin maaseudulla ja pikkutaajamissa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - toukokuu 20, 2023, 01:42:01
Siitä oli joskus jotain pohdiskelua jossain artikkelissa, miksi aasialaisten äo on keskimäärin pinnan tai pari korkeampi kuin länsimaalaisten äo. Ja jos nyt oikein muistan, syyksi ehdotettiin, että siinä missä länsimaissa viljely tapahtui perhepiirissä, Aasiassa jokaisen riisipellon kylvöön ja korjuuseen osallistui perinteisesti koko kylä. Eli Aasialaiset ovat eläneet sosiaalisesti jossain määrin monimuotoisemmassa ympäristössä kuin missä länsimaalaiset ovat eläneet ja että tämä olisi edistänyt äo:n kehittymistä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 22, 2023, 22:07:01
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - toukokuu 20, 2023, 01:42:01
Siitä oli joskus jotain pohdiskelua jossain artikkelissa, miksi aasialaisten äo on keskimäärin pinnan tai pari korkeampi kuin länsimaalaisten äo. Ja jos nyt oikein muistan, syyksi ehdotettiin, että siinä missä länsimaissa viljely tapahtui perhepiirissä, Aasiassa jokaisen riisipellon kylvöön ja korjuuseen osallistui perinteisesti koko kylä. Eli Aasialaiset ovat eläneet sosiaalisesti jossain määrin monimuotoisemmassa ympäristössä kuin missä länsimaalaiset ovat eläneet ja että tämä olisi edistänyt äo:n kehittymistä.
Toisaalta juutalaisten kohdalla on esitetty teorioita:
1) Oppineet ovat hankinneet enemmän jälkeläisiä/oppineiden jälkeläisistä enemmän on selviytynyt
2) Yleinen kehitys/oppimismyönteisyys (vrt. mustalaiset, jotka eriytyvät koulutuksesta ja yhteiskuntaan sopeutumisesta). Pärjääminen yhteiskunnassa (mm. koulutus) on selviytymisstrategiaakin...
3) Holocaust&pogromit, joiden uhreina usein ovat olleet älyjakauman alapää = selviytyneistä suurin osa edustaa ÄO-jakauman yläpäätä = jatkavat sukua... ???

Sinänsä pärjääminen yhteiskunnassa (koulutus, taloudellinen/yht.kunn. menestys tms.) ovat turvakeinoja. Kriisitilanteessa heikoimmin menestyvät ryhmät ovat helpoimpia uhreja, vaikutusvaltaisemmat ovat turvatummassa asemassa.
Näin osin ymmärrän juutalaisten (ehkä?) ajatusmallia...

Jotkut ovat tuohon viitanneet juutalaisten kohdalla. Mutta eivätkö kritisoisi juutalaisia, jos olisivat kuin mustat, muslimit ja mustalaiset? Miksi he kouluttavat lapsiaan, eivätkä ole kuin nuo edellämainitut? Kritiikkiä toki aiheuttaa sekin, kun menestyvät paremmin kuin keskiarvo (toki myös kiinalaiset). Ihmisryhmät vaan menestyvät eri tavoin, minusta pitkälti kulttuuriensa ansiosta/syystä...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - toukokuu 22, 2023, 22:16:01
Lainaus käyttäjältä: Toope - toukokuu 22, 2023, 22:07:01
Sinänsä pärjääminen yhteiskunnassa (koulutus, taloudellinen/yht.kunn. menestys tms.) ovat turvakeinoja. Kriisitilanteessa heikoimmin menestyvät ryhmät ovat helpoimpia uhreja, vaikutusvaltaisemmat ovat turvatummassa asemassa.
Näin osin ymmärrän juutalaisten (ehkä?) ajatusmallia...

Euroopan juutalaisten myönteinen asenne oppimista kohtaan historiassa selittyy heidän terveen järjen käytöllään. Taidot ja tiedot ovat asioita, jotka seuraavat aina mukana. Silloinkin kun tulee äkkilähtö ja maallinen omaisuus on pakko jättää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - toukokuu 22, 2023, 23:33:55
USA:ssa 70% juutalaisista on demokraattipuolueisiin kallellaan. Ja liberaaleja
=> Demokraattipuolue (ja liberaalit arvot) on älykkäiden puolue (ja arvot). MOT ;D

https://www.pewresearch.org/religion/2021/05/11/u-s-jews-political-views/

Olkaamme siis liberaaleja ja demokraattipuoluelaisia jos oomma USA:ssa (vertailussa).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 23, 2023, 02:03:00
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - toukokuu 22, 2023, 23:33:55
USA:ssa 70% juutalaisista on demokraattipuolueisiin kallellaan. Ja liberaaleja
=> Demokraattipuolue (ja liberaalit arvot) on älykkäiden puolue (ja arvot). MOT ;D

https://www.pewresearch.org/religion/2021/05/11/u-s-jews-political-views/

Olkaamme siis liberaaleja ja demokraattipuoluelaisia jos oomma USA:ssa (vertailussa).
Miten demo-puolue on "älykkäiden" puolue, jos on sosialismiin kallellaan, kun jokainen rationalisti ja historiantuntija tietää sosialismin epäonnistumisen. Mekin nyt Marini hallitukssen ja 40 miljardin velanoton ja julkissektorin paisuttamisen jälkeen?!
Ideologiaan sitoutuminen ei ole älykkyyttä, se on usein lammasmaisuutta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - toukokuu 23, 2023, 02:18:01
Republikaanipuolue USA:ssa on se, joka kunnioittaa Tasavallan arvoja ja traditioita.
Demokraattipuolueen nykylinjana on ollut noiden arvojen kyseenalaistaminen. ???
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 01, 2023, 09:54:29
Helsingin Sanomissa on artikkeli, jossa kerrotaan korien rotuominaisuuksien tutkimuksesta:

Tässä ovat itsepäisimmät, energisimmät ja aggressiivisimmat koirat – jättitutkimus selvitti eroja rotujen luonteissa
Koira on ensisijaisesti yksilö, mutta rotu ennustaa persoonaa, kertoo suomalainen laaja tutkimus.

JOKAINEN koirayksilö on oma valloittava persoonansa. Silti rotu antaa koiran ominaisuuksista eniten osviittaa siitä, millaiseksi tyypiksi nelijalkainen ystävä oikein varttuu, selvittää laaja suomalainen tutkimus.


Silloin, kun rasismia ja rasisminvastaisuutta ei ollut vielä keksitty, pidettiin itsestään selvänä, että myös ihmiset voidaan luokitella rotuihin. Vielä 1960-luvun koulukirjoissa esiteltiin ihmisrodut.

Roduilla tarkoitetaan samaan lajiin kuuluvia yksilöitä, jotka eroavat toisistaan joiltakin fyysisiltä ominaisuuksiltaan rodun perusteella, mutta pystyvät kuitenkin lisääntymään keskenään. Kuten Helsingin Sanomien tutkimuksessakin on todettu, rotujen väliset erot eivät ole pelkästään fyysisiä, vaan eroja on myös yksilöiden luonteessa ja käyttäytymistavoissa eli "henkisellä puolella", jos eläimistä näin voidaan sanoa.

https://www.hs.fi/paivanlehti/01062023/art-2000009617776.html

Jos ei Hesarin juttu näy, samaa asiaa on käsitelty myös tässä artikkelissa.

https://www.digitaldogsitter.com/fi/laji-ja-rotu-kayttaytyminen

Menneinä aikoina, jolloin "ihmisrotuja" katsottiin olevan olemassa, niitä kuvattiin paitsi ulkonäön perusteella, myös luonteen ja käyttäytymisen perusteella aivan kuten nykyisin koiria.

Jos ihmisrotuja ei ole eikä siten myöskään henkisiä eroja "rotujen" välillä, mistä ne luonnekuvaukset aikoinaan eri roduille keksittiin? Koska luonne-eroja tai muitakaan henkisen puolen eroja ei nykyisen käsityksen mukaan ole, silloinhan niiden täytyi olla täysin keksittyjä satuja. Kuka ne oli keksinyt? Keksijän oli täytynyt olla lahjakas, kun kuvaukset menivät läpi kaikista kansankerroksista eli ne hyväksyttiin yleisenä "totuutena".

Kuka lopulta paljasti suuren valheen? Kuka keksi, että ihmisrotuja ei ole, eikä siten myöskään rotujen välisiä eroja? Mikä tieteellisesti perusteltu tosiasia tekee ihmislajista siinä mielessä poikkeavan muihin selkärankaisiin verrattuna, että ihmislajin piirissä ei ole eikä voi olla alaryhmiä eli rotuja, joiden henkisissä ominaisuuksissa olisi mitään eroja?

Jonkun sekin on täytynyt huomata, että tietyn ihmisjoukon sisällä esiintyy enemmän vaihtelua kuin ns. rotujen välillä. Jostakin Etelä-Savon takamailta voi siis löytyä "afrikkalaisempi" valkoihoinen kuin millaisia Saharan alapuoliset afrikkalaiset keskimäärin ovat. Vastaavasti Kongon viidakossa voi tulla vastaan "savolaisempi" afrikkalainen kuin millaisia Rantasalmen alapuoliset savolaiset keskimäärin ovat.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - kesäkuu 01, 2023, 10:08:49
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 01, 2023, 09:54:29
Jonkun sekin on täytynyt huomata, että tietyn ihmisjoukon sisällä esiintyy enemmän vaihtelua kuin ns. rotujen välillä. Jostakin Etelä-Savon takamailta voi siis löytyä "afrikkalaisempi" valkoihoinen kuin millaisia Saharan alapuoliset afrikkalaiset keskimäärin ovat. Vastaavasti Kongon viidakossa voi tulla vastaan "savolaisempi" afrikkalainen kuin millaisia Rantasalmen alapuoliset savolaiset keskimäärin ovat.

Kaverilla oli ollut työtoverina musta savolainen. Siis tummapigmenttinen oikein levveetä savvoo viätävä kaveri. Kuulema oikein mukava ja hauska heppu.  8)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 01, 2023, 10:14:09
Koiriahan on pitkään jalostettu niin, että on vahvistettu haluttuja ominaisuuksia käyttämällä pentutehtailuun juuri sellaisia vanhempia, joilla nämä toivotut ominaisuudet ovat mahdollisimman vahvana. Ominaisuudet voivat olla ulkonäöllisiä tai niitä "henkisiä" ominaisuuksia, eli koirasta saadaan silloin mahdollisimman helposti käyttötarkoitukseensa koulutettava. Kaikenlaiset virheelliset yksilöt viedään saunan taakse tai pikkuvikaiset voidaan antaa epäpuhtaina lemmikiksi.

Siinäpä on hyvä vertailukohta, johon ihmisiä ja näiden erilaisuuttaa voi verrata.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 01, 2023, 10:25:21
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 01, 2023, 10:14:09
Koiriahan on pitkään jalostettu niin, että on vahvistettu haluttuja ominaisuuksia käyttämällä pentutehtailuun juuri sellaisia vanhempia, joilla nämä toivotut ominaisuudet ovat mahdollisimman vahvana. Ominaisuudet voivat olla ulkonäöllisiä tai niitä "henkisiä" ominaisuuksia, eli koirasta saadaan silloin mahdollisimman helposti käyttötarkoitukseensa koulutettava. Kaikenlaiset virheelliset yksilöt viedään saunan taakse tai pikkuvikaiset voidaan antaa epäpuhtaina lemmikiksi.

Siinäpä on hyvä vertailukohta, johon ihmisiä ja näiden erilaisuuttaa voi verrata.

Niin toiset ihmiset vievät toisia saunan taakse ja toiset ovat niitä vietäviä.

Viejätkään eivät välttämättä ole virheettömiä..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - kesäkuu 01, 2023, 10:27:13
Ihminen on kenties jalostanut itsestään hieman vähemmän aggressiivisen otuksen viimeisen parinsadantuhannen vuoden aikana. Sosiaalisuus on ollut keskimäärin hyödyllisempää kuin berserkkiraivo. Tällaisia ovat jotkut tutkijat päätelleet mittailtuaan luista piirteitä, joihin testosteronin määrä vaikuttaa. Tiedä häntä sitten, miten tukevalla pohjalla teoria on. Hupaisa ajatus silti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 02, 2023, 21:23:42
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 01, 2023, 10:14:09
Koiriahan on pitkään jalostettu niin, että on vahvistettu haluttuja ominaisuuksia käyttämällä pentutehtailuun juuri sellaisia vanhempia, joilla nämä toivotut ominaisuudet ovat mahdollisimman vahvana. Ominaisuudet voivat olla ulkonäöllisiä tai niitä "henkisiä" ominaisuuksia, eli koirasta saadaan silloin mahdollisimman helposti käyttötarkoitukseensa koulutettava. Kaikenlaiset virheelliset yksilöt viedään saunan taakse tai pikkuvikaiset voidaan antaa epäpuhtaina lemmikiksi.

Siinäpä on hyvä vertailukohta, johon ihmisiä ja näiden erilaisuuttaa voi verrata.
Juutalaiset ovat suosineet koulutettuja miehiä ja naisia = heidän pariutumispotentiaali on suurempi. Onko älykkyys parantunut, kun pogromeissa on kuollut vähemmän sivistynyttä väkeä älykkäämpien selviydyttyä paremmin? Älykkäämmät/menestyneemmät ovat vainojen jälkeen jatkaneet sukuaan = yhteisön älykkyystaso kasvaa.
Miksikö juutalaista älymystöä on niin paljon? Koiravertauksesi viittaa jalostukseen... :-\
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 03, 2023, 11:23:39
Lainaus käyttäjältä: Toope - kesäkuu 02, 2023, 21:23:42
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 01, 2023, 10:14:09
Koiriahan on pitkään jalostettu niin, että on vahvistettu haluttuja ominaisuuksia käyttämällä pentutehtailuun juuri sellaisia vanhempia, joilla nämä toivotut ominaisuudet ovat mahdollisimman vahvana. Ominaisuudet voivat olla ulkonäöllisiä tai niitä "henkisiä" ominaisuuksia, eli koirasta saadaan silloin mahdollisimman helposti käyttötarkoitukseensa koulutettava. Kaikenlaiset virheelliset yksilöt viedään saunan taakse tai pikkuvikaiset voidaan antaa epäpuhtaina lemmikiksi.

Siinäpä on hyvä vertailukohta, johon ihmisiä ja näiden erilaisuuttaa voi verrata.
Juutalaiset ovat suosineet koulutettuja miehiä ja naisia = heidän pariutumispotentiaali on suurempi. Onko älykkyys parantunut, kun pogromeissa on kuollut vähemmän sivistynyttä väkeä älykkäämpien selviydyttyä paremmin? Älykkäämmät/menestyneemmät ovat vainojen jälkeen jatkaneet sukuaan = yhteisön älykkyystaso kasvaa.
Miksikö juutalaista älymystöä on niin paljon? Koiravertauksesi viittaa jalostukseen... :-\

Herran jestas sentään, en minä tähän aiheeseen ole koiria tuonut, vaan viestini oli kritiikkiä sille, että Kopek oli laittanut ihmiset ja koirat rotuineen samalle viivalle tai ainakin samaan viestiin pohtien ovat samalla viivalla.

Jos olisit lukenut tarkemmin edeltävät viestit, niin ehkä olisi viestini avautunut sinullekin paremmin, vaikka tällä kertaa lainausmerkintä puuttuikin.

Ei ollut minulla mitään koiravertausta, vaan tuo viimeinen rivi viestissäni oli sarkasmia, joskin ilmeisen huonosti muotoiltua, jos ei viesti mennyt perille. Pitääpä olla vastedes tarkempi, kun täällä on niin eritasoisia lukijoita.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 03, 2023, 13:18:25
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 03, 2023, 11:23:39
Herran jestas sentään, en minä tähän aiheeseen ole koiria tuonut, vaan viestini oli kritiikkiä sille, että Kopek oli laittanut ihmiset ja koirat rotuineen samalle viivalle tai ainakin samaan viestiin pohtien ovat samalla viivalla.

Tämäkin taitaa olla kielletty aihe niin kuin se toinen. Kirjoitan nyt kuitenkin, koska en jaksa harrastaa määräänsä enempää itsesensuuria.

Olen ennenkin lukenut tällä foorumilla jonkun kirjoittamana saman, minkä hippi esitti, joten osasin odottaa sitä. Toisin sanoen, että koiria ja ihmisiä ei voi verrata toisiinsa, koska koirat on jalostettu, mutta ihmisiä ei ole.

Jos ihmisiä ei ole jalostettu, miksi sitten on fyysisesti erilaisia ihmisryhmiä?

Ori eri värisiä ihoja, eri muotoisia kasvoja, erilaisia luuston rakenteita, erilaisia hormonitoiminnan tasoja sekä monia muita piirteitä, joiden osalta ihmisryhmät eroavat toisistaan.

Vastaan kysymykseeni itse ja esitän arvion, että ihmisen jalostajana on toiminut luonto ja ympäristö. Ihmisryhmät ovat sopeutuneet siihen ympäristöön, missä he ovat eläneet. Kun ympäristö on ollut erilainen, ihmisetkin ovat muokkautuneet vuosituhansien aikana hieman erilaisiksi. Tämä asia kai myönnetään pääpiirteittäin yleisesti, joten en esitä mitään radikaalia tai vallankumouksellista näkemystä.

Siinä vaiheessa mennään kielletylle alueelle, kun otetaan tarkasteluun mukaan henkiset ominaisuudet ja lisätään ympäristöksi myös sosiaalinen ympäristö eivätkä pelkät luonnonolot. Aikaisemmin tämä ei ollut mikään ongelma, mutta nykyisen virallisen ja ainoan sallitun käsityksen mukaan tällaisista asioista puhuminen on... tiedätte kyllä, mitä.

Aihealue on tiede, ja käsittelen asiaa tieteelliseltä kannalta.

Luin kerran mielenkiintoisen uutisen, johon en valitettavasti pysty enää antamaan linkkiä, koska en muista missä se oli. Uutisessa kerrottiin Australiassa tehdystä kokeesta (olen tämän ennenkin kertonut), jossa haluttiin selvittää, onko samaan lajiin kuuluvien lintujen erilainen laulukuvio seurausta perinnöllisistä tekijöistä vai perimästä. Tiedettiin nimittäin, että kyseiset linnut laulavat eri tavalla eri puolilla mannerta. Linnut olivat kuitenkin täysin samaa lajia ja samanlaisia.

Koe tehtiin siten, että tietystä populaatiosta kerättiin linnunmunia ja sijoitettiin ne toisen populaation pesiin, jolloin emolinnut hautoivat ne aivan kun omina muninaan ja kohtelivat poikasia kuin omiaan. Kokeessa havaittiin, että syntyneet vierasperäiset linnut alkoivat laulaa kuten muutkin parven linnut. Laulutapa oli siis opittu eikä perinnöllinen. Eli sen lauluja laulat, kenen ruokaa syöt. 

Koe lopetettiin ja tulokset kirjattiin tutkimusraportteihin. Jonkin ajan päästä tehtiin kuitenkin yllättäviä havaintoja. Lintuparvesta alkoi kuulua vääränlaista laulua. Jotkut linnuista lauloivat siten kuin niiden geneettiset sukulaiset mantereen toisella laidalla. Perimä oli syrjäyttänyt opitun.

Voi olla, että kerron tuon tarinan hieman väärin tai epätarkasti, koska en voi enää varmistaa muistikuvani aitoutta.

En ole toistaiseksi nähnyt helppotajuista tieteellistä perustelua sille, miksi luonnonolot ovat muokanneet ihmisistä fyysisesti hieman erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta miksi eroja ei ole kehittynyt henkiselle puolelle eli temperamenttin, älykkyyteen, lyhyt/pitkäjännitteisyyteen, seksuaaliseen aktiivisuuteen, parisuhdeuskollisuuteen, laiskuuteen/ahkeruuteen... ja mitä kaikkia eroja voidaankaan keksiä.

https://www.genome.gov/about-genomics/fact-sheets/Eugenics-and-Scientific-Racism
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 03, 2023, 14:28:22
Jalostaminen tarkoittaa tarkoituksellista tiettyjen ominaisuuksien (esimerkiksi luonne palvelutehtävässä, ihmistä miellyttävä ulkonäkö) esiinsiivilöimistä kotieläimissä tai tuotantoeläimissä. Luonnonvalinta ja seksuaalivalinta toimivat eri periaatteella, sillä niissä siivilöidään esiin ympäristöön parhaiten sopeutuvat eläimet, tai jälkimmäisessä parhaan flaksin omaavat eläimet, ja niissä ei ole mitään ihmisen suorittamaa tietoista valintaa taustalla (poislukien natsien evoluution mittakaavalla merkityksettömissä rodunjalostuskokeissa). Nämä ovat siis aivan eri asioita.

Vielä ei ole tullut esiin, miksi tämä foorumi-goebbels pitää rodunjalostusteemaa esillä vuodesta toiseen. Mitä sitten, jos ihmiset tai ihmisryhmät ovat erilaisia? Mitä siitä Kopekin mielestä pitäisi seurata? Eugeniikkaako ja uutta Lebensborniako hän haikailee?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - kesäkuu 03, 2023, 18:02:41
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 03, 2023, 13:18:25
En ole toistaiseksi nähnyt helppotajuista tieteellistä perustelua sille, miksi luonnonolot ovat muokanneet ihmisistä fyysisesti hieman erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta miksi eroja ei ole kehittynyt henkiselle puolelle eli temperamenttin, älykkyyteen, lyhyt/pitkäjännitteisyyteen, seksuaaliseen aktiivisuuteen, parisuhdeuskollisuuteen, laiskuuteen/ahkeruuteen... ja mitä kaikkia eroja voidaankaan keksiä.

Epätieteellisen seuran puolesta, kolme pointtia.

Yksi. Tietyt erot kuten ihonväri ovat vain muutaman geenin ohjaamia. Älykkyyteen puolestaan vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, kukaan ei tiedä mitkä kaikki. Luonnonvalinta toimii nopeammin D-vitamiinin saannin varmistamisessa kuin yleisälykkyyden kasvattamisessa, koska vaadittu muutos on pienempi vaikkakin näkyvä. Ihmisen ihonväri vaaleni tuhansissa vuosissa siellä missä siihen oli valintapaine. Aivojen koko kasvoi paljon tätä hitaammin edeltävillä lajeilla. Fyysisetkään muutokset eivät ole nopeita, jos muutettavaa on paljon. Arktisilla alueilla ihmisen olisi kannattanut kehittyä petoeläimeksi sekasyöjän sijaan. Mitään merkkiä tällaisesta ei ole.

Kaksi. Raajojen pituuteen tai ihonväriin on siis helpompi vaikuttaa kuin aivojen kehitykseen. Lisäksi tietynlaisesta ruumiinrakenteesta on selvästi hyötyä juuri tietyissä oloissa. Aivojen ohjaama toiminta on yleistyökalu. Miksi laiskuus olisi hyödyllisempää vuoristossa kuin tasangolla? Miksi lyhytpinnaisuus olisi etu arolla mutta ei metsässä?

Kolme. Evolutiivinen yksikkö on populaatio. Päiväntasaajan tienoilla vaalea iho palaa helposti. Vaihtelusta sen kohdalla ei ole juuri hyötyä. Henkisissä kyvyissä ja ominaisuuksissa vaihtelu on kaikkialla paljon suurempaa kuin fyysisissä. On ryhmän etu, että joukosta löytyy sekä äkkipikaisempia että harkitsevampia. Niin uutteria kuin niitä jotka miettivät eikö tätä voisi tehdä helpomminkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 03, 2023, 21:54:40
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 03, 2023, 13:18:25
...En ole toistaiseksi nähnyt helppotajuista tieteellistä perustelua sille, miksi luonnonolot ovat muokanneet ihmisistä fyysisesti hieman erilaisia eri puolilla maailmaa, mutta miksi eroja ei ole kehittynyt henkiselle puolelle eli temperamenttin, älykkyyteen, lyhyt/pitkäjännitteisyyteen, seksuaaliseen aktiivisuuteen, parisuhdeuskollisuuteen, laiskuuteen/ahkeruuteen... ja mitä kaikkia eroja voidaankaan keksiä...
Eivätkös Lynnin, Vanhasen, Hernnsteinin ja Murrayn tutkimukset viittaa siihen, että olosuhteet (genetiikka ja ympäristövaikutukset) ovat muokanneet eri ihmisryhmistä jossain määrin erilaisia? Siten, että vaikutukset näkyvät yhteiskuntienkin tasolla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 03, 2023, 21:59:17
Ympäristö, olosuhteet, oma kulttuuri/tapa reagoida yhteiskunnan muutoksiin, kaikki vaikuttavat siihen millainen kulttuurista kehittyy.
Voimme ihmetellä romanikulttuurin ja juutalaisuuden eroja vähemmistökulttuureina, mutta tiedämme sen, että kyse oli osin heidän omista valinnoistaan. Romanikulttuuri haki enemmän eristäytymistä, juutalaisuus haki enemmän sopeutumista valtakulttuuriin. Seuraukset ovat selvästi nähtävissä, oma valinta.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 03, 2023, 23:28:44
Lainaus käyttäjältä: Hiha - kesäkuu 03, 2023, 18:02:41
Tietyt erot kuten ihonväri ovat vain muutaman geenin ohjaamia. Älykkyyteen puolestaan vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, kukaan ei tiedä mitkä kaikki.

Ihonväri ja älykkyys ovat ominaisuuksia siinä missä lukuisat muutkin. Jostakin syystä näistä kahdesta ollaan hyvin kiinnostuneita.

Jos pitäydytään otsikon aiheessa eli menestymisessä, ihonvärillä ei pitäisi olla suoraa vaikutusta siihen. Välillinen vaikutus voi tulla sitä kautta, että tietyn väristä ihmistä mahdollisesti syrjitään, mikä haittaa hänen menestymistään. Älykkyys auttaa menestymisessä, mutta ei takaa sitä. Baarien pöydissä istuu alkoholisoituneita tyyppejä, jotka menestys on kiertänyt kaukaa, vaikka nämä ihmiset saisivat hyvät pisteet älykkyystestissä. Toisaalta on olemassa poliitikkoja, virkamiehiä, yrittäjiä, työntekijöitä, taiteilijoita sekä muitakin, jotka ovat menestyneet hyvin, vaikka eivät ehkä loistaisi älykkyystesteissä. Ahkeruus, sinnikkyys, rohkeus ja läheisten antama tuki on auttanut heitä nousemaan hyviin asemiin. Eikä pidä unohtaa hyvää onnea.

Älykkyys on vain yksi kapula pinossa, kun menestymisen polkua lähdetään kulkemaan.

Googlailin vähän aiheesta, mutta en löytänyt mitään sopivaa. Ettei etsintä menisi täysin hukkaan, niin tässä jotain.

http://talkingtoawall.nicholasbauer.com/2007/10/race-and-evolution.html
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 04, 2023, 08:54:19
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 03, 2023, 23:28:44
Lainaus käyttäjältä: Hiha - kesäkuu 03, 2023, 18:02:41
Tietyt erot kuten ihonväri ovat vain muutaman geenin ohjaamia. Älykkyyteen puolestaan vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, kukaan ei tiedä mitkä kaikki.

Ihonväri ja älykkyys ovat ominaisuuksia siinä missä lukuisat muutkin. Jostakin syystä näistä kahdesta ollaan hyvin kiinnostuneita.

Jos pitäydytään otsikon aiheessa eli menestymisessä, ihonvärillä ei pitäisi olla suoraa vaikutusta siihen. Välillinen vaikutus voi tulla sitä kautta, että tietyn väristä ihmistä mahdollisesti syrjitään, mikä haittaa hänen menestymistään. Älykkyys auttaa menestymisessä, mutta ei takaa sitä. Baarien pöydissä istuu alkoholisoituneita tyyppejä, jotka menestys on kiertänyt kaukaa, vaikka nämä ihmiset saisivat hyvät pisteet älykkyystestissä. Toisaalta on olemassa poliitikkoja, virkamiehiä, yrittäjiä, työntekijöitä, taiteilijoita sekä muitakin, jotka ovat menestyneet hyvin, vaikka eivät ehkä loistaisi älykkyystesteissä. Ahkeruus, sinnikkyys, rohkeus ja läheisten antama tuki on auttanut heitä nousemaan hyviin asemiin. Eikä pidä unohtaa hyvää onnea.

Älykkyys on vain yksi kapula pinossa, kun menestymisen polkua lähdetään kulkemaan.

Googlailin vähän aiheesta, mutta en löytänyt mitään sopivaa. Ettei etsintä menisi täysin hukkaan, niin tässä jotain.

http://talkingtoawall.nicholasbauer.com/2007/10/race-and-evolution.html
Hihan hyvään viestiin kopsaan vielä tämän jatkoksi, jos siitä olisi apua Kopekille:

There is broad consensus across the biological and social sciences that race is a social construct, not an accurate representation of human genetic variation.[17][18][19] Humans are remarkably genetically similar, sharing approximately 99.9% of their genetic code with one another. We nonetheless see wide individual variation in phenotype, which arises from both genetic differences and complex gene-environment interactions. The vast majority of this genetic variation occurs within groups; very little genetic variation differentiates between groups.[20] Crucially, the between-group genetic differences that do exist do not map onto socially recognized categories of race. Furthermore, although human populations show some genetic clustering across geographic space, human genetic variation is "clinal", or continuous.[17][19] This, in addition to the fact that different traits vary on different clines, makes it impossible to draw discrete genetic boundaries around human groups. Finally, insights from ancient DNA are revealing that no human population is "pure" – all populations represent a long history of migration and mixing.
https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_genetics#Race_and_human_genetic_variation
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 04, 2023, 09:26:24
Lainaus käyttäjältä: a4 - kesäkuu 04, 2023, 08:54:19

Hihan hyvään viestiin kopsaan vielä tämän jatkoksi, jos siitä olisi apua Kopekille:

There is broad consensus across the biological and social sciences that race is a social construct, not an accurate representation of human genetic variation.

Jollakin perusteella "sosiaaliset konstruktiot" on aikoinaan keksitty. Kummallisesti ne näyttävät esiintyvän tilastoissakin.

Keskustelu tästä aiheesta näyttää olevan sitä, että itse kukin esittää muualta peräisin olevaa tietoa, lyhimmillään Wikipedian artikkeleita. Omat ja omiin oivalluksiin perustuvat mielipiteet ovat tyyppiä inha-rasisti. Tämä soppa ei taida enää hämmentämällä parantua.

Hiha kirjoittaa, että älykkyyteen vaikuttaa satoja geenejä ja niiden yhdistelmiä, eikä kukaan tiedä mitkä kaikki. Jos tilanne on tämä, eikö pitäisi olla varovainen, kun esitetään mielipiteitä älykkyydestä ja sen periytyvyydestä.

Eläinmaailmasta poimitut esimerkit osoittavat, että sen muistin lisäksi, mitä me yleensä ymmärrämme sanalla "muisti", on olemassa eräänlainen geneettinen muisti, mikä tarkoittaa sitä, että eläin ikään kuin muistaa asioita ja osaa tehdä niitä, vaikka sille ei ole niitä koskaan opetettu.

Jos ei älykkyyttä pystytä tarkasti johtamaan kaikkiin mahdollisiin geeneihin ja niiden yhdistelmiin, jotka älykkyyteen vaikuttavat, pystytäänkö geneettisen muistin sisältöä määrittelemään geenintarkasti. Veikkaanpa, että ei pystytä. Näin ollen, vaikka ihmiset jakaisivat 99,9 prosenttia geneettisestä koodistaan, niin kuin a4:n esittämä artikkeli kertoo, siitä ei pysty tekemään sitä johtopäätöstä, etteikö ihmisryhmien välillä voisi olla eroa geneettisen muistin alueella.

Geneettinen muisti on ilmiönä heikko, joten kahden eri etniseen ryhmään kuuluvan ihmisen kohdalla ei voida sanoa, että tämä henkilö tulee toimimaan näin, ja tämä toinen tulee toimimaan noin, koska heidän geneettinen muistinsa ohjaa heitä eri suuntiin. Ei se aivan näin yksioikoista ole, koska mukaan tulevat yksilöiden yksilölliset ominaisuudet ja niiden vaihtelu. Mutta kun mennään miljoonia ihmisiä käsittävien tilastojen tasolle, silloin huomataan eroja todennäköisyyksissä ryhmien välillä. Erojen taustalla saattavat olla ainakin jossakin määrin perinnölliset syyt.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 04, 2023, 09:49:59
^

Riippuu siitä mitä geneettisellä muistilla tarkoitetaan. Geenit kyllä määräävät millainen ihmisestä tulee, tai siitä tuleeko eliöstä yleensä ihminen.

Harvemmin mustille syntyy valkoisia lapsia ja lyhytjalkaisille pitkäraajaisia kersoja. Vaikeampi määritellä taidollisia ja sen kaltaisia asioita eikä luonnekaan ole suoranaisen helposti määriteltävissä.

Mutta joskus kaupan parkkipaikoilla voi katsella ihmisiä, kun he perheineen kulkevat sisälle ja ulos. Niissä voi havaita melkoisia samanlaisuuksia ja vakkakin on usein osannut kantensa valita.

(autossa joutuu joskus istumaan pitkään, kun naisväki harjoittaa ostoksiensa tekemistä) silloin on aikaa katsella ympärilleen.

Ihmisten suhteen geneettinen valinta on varmaan paljon enemmän hajaantunut, kuin joidenkin eläinten ja esimerkiksi lintujen jotka osaavat rakentaa juuri tietynlaisen pesän ilman neuvoja mahdollisuudet ovat rajallisempia. Niidenkin taidoissa on eroja ja aloittelijat joutuvat harjoittamaan taitojaan- kuten vaikka kissakin tekee nuorena.

Geneettiset perimät ovat se välttämätön alusta, joka määrää paljolti vaikka vaihtelut jopa saman perheen kohdalla ovatkin suuret.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 04, 2023, 11:45:19
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 04, 2023, 09:49:59

Ihmisten suhteen geneettinen valinta on varmaan paljon enemmän hajaantunut, kuin joidenkin eläinten ja esimerkiksi lintujen jotka osaavat rakentaa juuri tietynlaisen pesän ilman neuvoja mahdollisuudet ovat rajallisempia. Niidenkin taidoissa on eroja ja aloittelijat joutuvat harjoittamaan taitojaan- kuten vaikka kissakin tekee nuorena.


Ihminen kuuluu lajeihin, joissa vanhemmat ja yhteisö joutuvat pitkään opettamaan uusia yhteisön jäseniä eli lapsia selviämään itsenäisesti. Aikuinen ihminen on siis aika paljon opettamisen ja kouluttamisen ja ympäröivän kulttuurin tuote. Kalanpoikaset eivät pahemmin koulutusta tarvitse. Niistä tulee, mitä tulee.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 11:54:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 04, 2023, 09:26:24
Eläinmaailmasta poimitut esimerkit osoittavat, että sen muistin lisäksi, mitä me yleensä ymmärrämme sanalla "muisti", on olemassa eräänlainen geneettinen muisti, mikä tarkoittaa sitä, että eläin ikään kuin muistaa asioita ja osaa tehdä niitä, vaikka sille ei ole niitä koskaan opetettu.

Jos ei älykkyyttä pystytä tarkasti johtamaan kaikkiin mahdollisiin geeneihin ja niiden yhdistelmiin, jotka älykkyyteen vaikuttavat, pystytäänkö geneettisen muistin sisältöä määrittelemään geenintarkasti. Veikkaanpa, että ei pystytä. Näin ollen, vaikka ihmiset jakaisivat 99,9 prosenttia geneettisestä koodistaan, niin kuin a4:n esittämä artikkeli kertoo, siitä ei pysty tekemään sitä johtopäätöstä, etteikö ihmisryhmien välillä voisi olla eroa geneettisen muistin alueella.

Geneettinen muisti on ilmiönä heikko, joten kahden eri etniseen ryhmään kuuluvan ihmisen kohdalla ei voida sanoa, että tämä henkilö tulee toimimaan näin, ja tämä toinen tulee toimimaan noin, koska heidän geneettinen muistinsa ohjaa heitä eri suuntiin. Ei se aivan näin yksioikoista ole, koska mukaan tulevat yksilöiden yksilölliset ominaisuudet ja niiden vaihtelu. Mutta kun mennään miljoonia ihmisiä käsittävien tilastojen tasolle, silloin huomataan eroja todennäköisyyksissä ryhmien välillä. Erojen taustalla saattavat olla ainakin jossakin määrin perinnölliset syyt.
Mitähän hän mahtaa tarkoittaa "geneettisellä muistilla"(numero kaksi)? Onko se hänen privaatti käsitekeksintönsä? Onko se todellinen ilmiö, ja onko se tiedemaailmassa yleisesti hyväksytty ja todennettu ilmiö?

Ihmisellä on sellainen "geneettinen muisti"(numero yksi) kuin vaistot. Ne ovat LAJItyypillisiä. Ei rotutyypillisiä. Eli homo sapiens lajin kaikilla yksilöillä ja siten myös kaikilla ihmisryhmillä - sic! kaikilla ihmisryhmillä - on samat lajityypilliset vaistot.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 12:05:34
Lainaus käyttäjältä: Karikko - kesäkuu 04, 2023, 09:49:59

Ihmisten suhteen geneettinen valinta on varmaan paljon enemmän hajaantunut, kuin joidenkin eläinten ja esimerkiksi lintujen jotka osaavat rakentaa juuri tietynlaisen pesän ilman neuvoja mahdollisuudet ovat rajallisempia. Niidenkin taidoissa on eroja ja aloittelijat joutuvat harjoittamaan taitojaan- kuten vaikka kissakin tekee nuorena.


Lintujen vaistonvaraiset toiminnot usein vaativat geneettisen "ohjelmoinnin" eli vaistot, mutta myös altistusta kokemuksille. Altistuksen tapahtuminen on usein tärkeää tapahtua juuri tietyssä iässä - liian aikaisin tai myöhään tapahtuva altistus ei tehoa. Jos laululintu ei sopivassa iässä kuule oman lajinsa laulua, se ei opi laulamaan lajityypillisesti. Silloin on suuri riski, ettei se pääse pariutumaankaan.

Mitähän mahtaa tarkoittaa, että "geneettinen valinta on hajaantunut"? Ei taida olla olemassakaan semmoista kuin "geneettinen valinta".
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 04, 2023, 12:34:01
Kyllä aika paljon hakutuloksia tuli halusanalla "geneettinen muisti".

Tässä yksi, joka on blogityyppinen aika asiallisesta vaikuttava https://mielenihmeet.fi/geneettinen-muisti-edeltavien-sukupolvien-yllattava-perinto/
Tuosta samaisesta tutkimuksesta on Hesari kirjoittanut myös ja kopioin sen artikkelin vähäksi aikaa tuonne jupinoihini, sillä se on vain tilaajien luettavissa.

https://www.duodecimlehti.fi/duo16177
Tuossa puolestaan puhutaan vähän toisella sanalla, mutta käsitin, että samasta olisi kyse?
---
Eläinkokeista saadut todisteet viittaavat siihen, että ympäristöaltisteiden aiheuttamat ominaisuudet voivat siirtyä usean sukupolven yli, vaikka altistusta ei enää seuraavilla sukupolvilla tapahtuisikaan. Epigeneettisenä muistina toimivat mekanismit ovat kuitenkin vielä selvittämättä. Epigeneettisen periytymisen yhteydessä usein käytetään termejä intergenerationaalinen ja transgenerationaalinen periytyminen (KUVA 3). Transgenerationaalinen epigeneettinen periytyminen viittaa tapahtumasarjaan, jossa vanhempaan kohdistuva altistus vaikuttaa jälkeläisen ominaisuuksiin ilman, että jälkeläinen itse on suoraan altistunut. Jos jälkeläisen hedelmöityksessä mukana olleet sukusolut ovat altistuneet, kyseessä ei ole transgenerationaalinen periytyminen, vaan puhutaan intergenerationaalisesta periytymisestä. Määrittelemme tässä kirjoituksessa epigeneettisen periytymisen tapahtumasarjaksi, jossa tieto ympäristön aiheuttamista muutoksista siirtyy yksilösukupolvelta toiselle sukusolujen epigenomin välityksellä. Tämä mekanismi voi toimia sekä inter- että transgenerationaalisella tasolla.
---

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 12:45:53
Epigeneettinen ei ole sama kuin geneettinen. Epigeneettinen informaatio ei ole geeneissä, vaan geenien ulkopuolisissa säätelyjaksoissa DNA:ssa.

En tiedä, puhuuko Kopek epigeneettisestä muistista vaiko rotutyypillisistä vaistoista (joita ei ole olemassa, on vain lajityypillisiä vaistoja), kun horisee geneettisestä muistista.

(Ja Mielen ihmeet on epäluotettava hömppäsivusto.)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - kesäkuu 04, 2023, 12:53:07
Mielen ihmeet mainitsinkin blogityyppiseksi, mutta siinä kuvattiin samaa tai samanlaista tutkimusta kuin Hesarin artikkelissa, siis se hiirikoe.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 12:59:01
Tuosta epigeneettisestä periytymisestä on pitkä matka siihen, että siitä olisi Kopekin keppihevoseksi rotuteoreettisten pohdintojensa tueksi, ja varsinkaan rasistiseen rotukiihotukseen. Hänen viimeksi linkkaamansa artikkeli on juuri sitä ihteään. Sen blogikirjoituksen ensimmäinen kommentti sanoo kaiken olennaisen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 13:07:41
^^
Voi olla, että sekä BBC (https://www.bbc.com/news/health-25156510) että HS (https://www.hs.fi/tiede/art-2000002693309.html) ovat tehneet kömmähdyksen nimetessään ilmiön geneettiseksi muistiksi/genetic memory:ksi. Itse tutkimusartikkelissa (hiirikoe (https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3923835/)) puhutaan nimenomaan epigeneettisestä muistista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 13:11:44
Lainaus käyttäjältä: Hippi - kesäkuu 04, 2023, 12:34:01
Kyllä aika paljon hakutuloksia tuli halusanalla "geneettinen muisti".

Tässä yksi, joka on blogityyppinen aika asiallisesta vaikuttava https://mielenihmeet.fi/geneettinen-muisti-edeltavien-sukupolvien-yllattava-perinto/
Tuosta samaisesta tutkimuksesta on Hesari kirjoittanut myös ja kopioin sen artikkelin vähäksi aikaa tuonne jupinoihini, sillä se on vain tilaajien luettavissa.

https://www.duodecimlehti.fi/duo16177
Tuossa puolestaan puhutaan vähän toisella sanalla, mutta käsitin, että samasta olisi kyse?
---
Eläinkokeista saadut todisteet viittaavat siihen, että ympäristöaltisteiden aiheuttamat ominaisuudet voivat siirtyä usean sukupolven yli, vaikka altistusta ei enää seuraavilla sukupolvilla tapahtuisikaan. Epigeneettisenä muistina toimivat mekanismit ovat kuitenkin vielä selvittämättä. Epigeneettisen periytymisen yhteydessä usein käytetään termejä intergenerationaalinen ja transgenerationaalinen periytyminen (KUVA 3). Transgenerationaalinen epigeneettinen periytyminen viittaa tapahtumasarjaan, jossa vanhempaan kohdistuva altistus vaikuttaa jälkeläisen ominaisuuksiin ilman, että jälkeläinen itse on suoraan altistunut. Jos jälkeläisen hedelmöityksessä mukana olleet sukusolut ovat altistuneet, kyseessä ei ole transgenerationaalinen periytyminen, vaan puhutaan intergenerationaalisesta periytymisestä. Määrittelemme tässä kirjoituksessa epigeneettisen periytymisen tapahtumasarjaksi, jossa tieto ympäristön aiheuttamista muutoksista siirtyy yksilösukupolvelta toiselle sukusolujen epigenomin välityksellä. Tämä mekanismi voi toimia sekä inter- että transgenerationaalisella tasolla.
---

https://www.terve.fi/sanastot/geneettinen-muisti
Geenien avulla sukupolvesta toiseen säilyvä informaatio.

EI siis tarkoita epigeneettisesti siirtyvää informaatiota. EIKÄ rotutyypillisiä vaistoja (joita ei liene olemassakaan). Tuskin Kopek tarkoitti geneettistä muistia ylipäätänsä, vaikka mistäs sen tietää, mitä hän tarkoitti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 04, 2023, 17:53:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 12:05:34

Mitähän mahtaa tarkoittaa, että "geneettinen valinta on hajaantunut"? Ei taida olla olemassakaan semmoista kuin "geneettinen valinta".

Niin saatat olla oikeassa, ihminen se varmaan valitsee geeninsä, eikä geenit muokkaa ihmistä, ehkä se on niin..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 20:37:21
Eli pölisit puutaheinää, tavalliseen tapaasi, ja nyt mulkkaat sanomasi uusiksi jälkikäteen, siirtäen maalitolppia. "Geneettinen valinta on hajaantunut" on puppugeneraattorin tuotos, sillä sehän on ihan puppua. Aina välillä kurkkaan mitä höliset. Ei olisi taaskaan kannattanut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 05, 2023, 11:13:23
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 04, 2023, 20:37:21
Eli pölisit puutaheinää, tavalliseen tapaasi, ja nyt mulkkaat sanomasi uusiksi jälkikäteen, siirtäen maalitolppia. "Geneettinen valinta on hajaantunut" on puppugeneraattorin tuotos, sillä sehän on ihan puppua. Aina välillä kurkkaan mitä höliset. Ei olisi taaskaan kannattanut.

Eipä ole tullut muokattua mitään jälkikäteen se on jonkun muun juttuja- jota sitäkin tapahtuu. Joskus lisätä jotain tai korjata virheitä, mutta yleensä sen voi tehdä heti.

Geneettistä valintaa varmaan voidaan pitää vääränä sanontana. Geenithän ovat gromosomeissa olevia dna- ketjuun kuuluvia perintötekijöitä.

Niiden todentuminen on siis eri soluissa erilaissa, vaikka jokaisessa solussa ovat samat tekijät. Eli dna ei tuota samoja "käskyjä kaikkialla, kehossa van on yksilöity erilaistuneissa soluissa.

Valinta on siis yksiköissä erilainen riippuen millaisesta solusta on kyse, vaikka dna on identtinen- sitä kutsutaan ilmentymiseksi.
Geenit toimivat siis valistuneesti tuottaen vain niitä aineita joita erilaistuneet solut tarvitsevat asemansa ja kehon rakenteiden ylläpitämisessä.

Geneettinen valinta on ehkä tuossa hieman väärä sanonta, jonka kerroin, mutta itse asiaa et taida kovin hyvin ymmärtää.

Soluja on monenlaisia ja solut paikallisesti solut tuottavat erilaisia pebtidejä ja proteiinneja oman asemansa mukaiseksi, esimerkiksi sydämen tai muiden erikoistuneiden elinten soluja ei kannata tuottaa samanlaisina muualle kehoa.
Dna siis osaa toimia eri kehon osissa viisaasti, vaikka sanamuotoa ei tässä puolustaisikaan.

Valitsevatko geenit siis sen toiminnan vai kuuluuko se ihmiskehon ominaisuuksiin? Valintaa joka tapauksessa on muuten geenit eivät osaisi rakentaa ihmistä.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 05, 2023, 11:55:44
No, "valinta" tosiaankin on virheellinen sana, jos puhuu solujen erilaistumisesta. Solujen erilaistumisesta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Solujen_erilaistuminen)(wiki) puhuminen kyllä on aika lailla tämän keskustelun varsinaiseen aiheen ohi puhumista. Sinänsä on kyllä ihan totta, että "erilaistuneissa soluissa solut tuottavat erilaisia proteiineja, koska solun erilaistuessa signaalimolekyylit ja reseptoriproteiinit tukahduttavat solun sisällä joidenkin geenien transkriptiota hoitavat tekijät" (wiki), jos sitä ajoit takaa. Mutta niin kuin sanottu, sen esiintuominen ei tuo mitään relevanttia tietoa tähän nimenomaiseen keskusteluun  - jos et samalla kerro, miten se milllään tavalla liittyy älykkyyteen ja menestymiseen -, eli se on aiheen ohi puhumista.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 05, 2023, 12:06:24
^
Älykkyyttä on tietojen käsittely, luulisin- Dna on yhteneväinen kaikilla eliömuodoilla eli koostuu samoista rakenteista aminohapoista ja niiden järjestyksestä, joten jossain mielessä voidaan puhua genetiikassa myös muistista. 
Valinta on vähän kyseenalaisempi asia, sillä luonto kokonaisuudessaan on valinnoissa vaikuttamassa, eikä mitään yksittäistä valitsijaa varmaan olekaan.

Ehkä se ei kuulunut suoraan tuossa aiemmin esitettyihin asioihin, mutta älykkyys tarvitsee paljon kaikenlaista tietoa, että niitä voidaan vertailla ja "sulattaa yhteen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - kesäkuu 05, 2023, 15:48:44
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 04, 2023, 09:26:24
Jollakin perusteella "sosiaaliset konstruktiot" on aikoinaan keksitty. Kummallisesti ne näyttävät esiintyvän tilastoissakin.
Kautta historian ihmisryhmät ovat erotelleet toisiaan, itseään hyödyttävillä tavoilla.
Rotuerottelu on ollut samaa jatkumoa.
Nyt tiede pyrkii kehittämään objektiivisempaa käsitteistöä, uudistamalla myös itseään jatkuvasti.

The concept of "race" as a classification system of humans based on visible physical characteristics emerged over the last five centuries, influenced by European colonialism.[8][9] However, there is widespread evidence of what would be described in modern terms as racial consciousness throughout the entirety of recorded history.

The concept has manifested in different forms based on social conditions of a particular group, often used to justify unequal treatment.

https://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_genetics#The_concept_of_race
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 06, 2023, 13:57:35
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 03, 2023, 13:18:25

Olen ennenkin lukenut tällä foorumilla jonkun kirjoittamana saman, minkä hippi esitti, joten osasin odottaa sitä. Toisin sanoen, että koiria ja ihmisiä ei voi verrata toisiinsa, koska koirat on jalostettu, mutta ihmisiä ei ole.

Jos ihmisiä ei ole jalostettu, miksi sitten on fyysisesti erilaisia ihmisryhmiä?

Ori eri värisiä ihoja, eri muotoisia kasvoja, erilaisia luuston rakenteita, erilaisia hormonitoiminnan tasoja sekä monia muita piirteitä, joiden osalta ihmisryhmät eroavat toisistaan.

Vastaan kysymykseeni itse ja esitän arvion, että ihmisen jalostajana on toiminut luonto ja ympäristö. Ihmisryhmät ovat sopeutuneet siihen ympäristöön, missä he ovat eläneet. Kun ympäristö on ollut erilainen, ihmisetkin ovat muokkautuneet vuosituhansien aikana hieman erilaisiksi. Tämä asia kai myönnetään pääpiirteittäin yleisesti, joten en esitä mitään radikaalia tai vallankumouksellista näkemystä.

Siinä vaiheessa mennään kielletylle alueelle, kun otetaan tarkasteluun mukaan henkiset ominaisuudet ja lisätään ympäristöksi myös sosiaalinen ympäristö eivätkä pelkät luonnonolot. Aikaisemmin tämä ei ollut mikään ongelma, mutta nykyisen virallisen ja ainoan sallitun käsityksen mukaan tällaisista asioista puhuminen on... tiedätte kyllä, mitä.

Tuossa kopekin kirjoituksessa on oikeastaan todettu oleelliset asiat.  Kiinnitin huomion niin sanottuihin henkisiin asioihin, koska aina voi epäillä, että nekin riippuvat "aineellisista ominaisuuksissa ja ihmisen perustoiminnoissa olevista "geeneistä"  (vierasta on ollut syytä varoa) jopa naapuria.. Maaseudun tie ja rajariidat ovat edelleen "voimissaan". Kaupungeissa reviirit lienevät hieman epäselvempiä.

Jos puhutaan rasismista pitäisi kaiketi puhua, myös siitä ihmisen luontaisesta sopeutumisesta omaan yhteisöönsä ja epäilyistä vieraan näköiseen muukalaiseen. Rasismi sinänsä on jotain muutakin, kuin ihonväri se on vihan kohdistumista, mutta sitä vihaa ruokitaan usein jostain tavoitteellisesta syystä.
Vihaaminen on puolustusreaktio ja siihen reagoidaan etsimällä syitä kohteista, joita pyritään epä-inhillistämään. 
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 06, 2023, 14:13:30
^
Kopekin kirjoitus oli huuhaata. Ei ihmistä ole jalostettu (paitsi Natsi-Saksa pienimuotoisesti yrittäen). Eivätkä luonnonvalinta tai seksuaalivalinta ole mitään jalostamista. Evoluutio kun nimittäin ei ole mikään teleologinen prosessi - ei ole mitään tiettyä yhtä päämäärää, jota kohti evoluutio pyrkisi (tietoisesti tai muuten) jalostamaan ihmistä. Eikä evoluutio siis ole tietoinen olento.

Miksi on erilaisia ihmisryhmiä? No, koska luonnonvalinta ja seksuaalivalinta, ja koska ihmisryhmät ovat olleet eri maantieteellisissä paikoissa, osa eristäytyneissäkin. Eli ympäristöpaine on ollut ehkä erilainen eri paikoissa, sanotaan vaikka ihon pigmentaation kannalta: eri maanosissa on eri määrä auringonpaahdetta tai -puutetta, joissakin paikoissa on ollut etua tummasta pigmentaatiosta, joissakin paikoissa vaaleasta/tai pigmentin puutteesta.

Sitä paitsi, vaikka sopeutumista tapahtuukin (ihmisyksilöt ja ihmisryhmät ovat sopeutuneet ympäristöön), niin tässä yhteydessä (laji, genomi, evoluutio) ei voi puhua varsinaisesta (yksilöiden tai ryhmien) sopeutumisesta (adaptaatiosta), vaan nimenomaan luonnonvalinnasta ja seksuaalivalinnasta. Ja ne perustuvat sattumaan, ei tietoiseen jalostamiseen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 06, 2023, 14:23:14
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 06, 2023, 14:13:30
^
Kopekin kirjoitus oli huuhaata. Ei ihmistä ole jalostettu (paitsi Natsi-Saksa pienimuotoisesti yrittäen). Eivätkä luonnonvalinta tai seksuaalivalinta ole mitään jalostamista. Evoluutio kun nimittäin ei ole mikään teleologinen prosessi - ei ole mitään tiettyä yhtä päämäärää, jota kohti evoluutio pyrkisi (tietoisesti tai muuten) jalostamaan ihmistä. Eikä evoluutio siis ole tietoinen olento.

Miksi on erilaisia ihmisryhmiä? No, koska luonnonvalinta ja seksuaalivalinta, ja koska ihmisryhmät ovat olleet eri maantieteellisissä paikoissa, osa eristäytyneissäkin.

Jalostaminen ja jalostuminen ovat eri asioita, toki niin.

Luonto jalostaa, ainakin näin voidaan olettaa. Eliöillä on samat lähtökohdat ne koostuvat samoista aineosista (palikoista) joista kaikki saavat alkunsa. Dna- löytyy tiettävästi jokaisesta eliöstä joita luonnossa on.  Ainakin aitotumallisista soluista.. ilmeisesti myös niistäkin joilla se dna ei ole kromosomeissa.

Miksi riideltäisiin asioista, kun kaikkialla luonnossa on yhteiset perusteet, ehkä sekin johtuu luonnon tavasta kilpailuttaa ja jalostaa eliöitään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - kesäkuu 06, 2023, 14:23:50
Ei, luonto ei jalosta. On kielen ja biologian raiskaamista väittää että jalostaisi.

Jalostus on elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti, eli toisin sanoen jalostus on ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota. (Wikipedia)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 06, 2023, 14:28:06
Lainaus käyttäjältä: kertsi - kesäkuu 06, 2023, 14:23:50
Ei, luonto ei jalosta. On kielen ja biologian raiskaamista väittää että jalostaisi.

Jalostus on elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti, eli toisin sanoen jalostus on ihmisen tietoisesti ohjaamaa ja nopeuttamaa evoluutiota. (Wikipedia)

Aivan siis kieliopillinen virhe.  Jalostuminen ja jalostaminen on ihmisen näkemys. Ilmankos noistakin asioista on kirjoiteltu paksuja teoksia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - kesäkuu 06, 2023, 20:13:24
Jos jonkin ryhmän keskuudessa esiintyy jotain ominaisuutta tai käyttäytymistapaa enemmän tai vähemmän tai eri tavalla kuin muiden ryhmien keskuudessa, yleensä ei ensimmäiseksi oleteta, että ilmiön takana olisivat perinnölliset tekijät. Tällainenkaan epäilys ole kuitenkaan täysin pois suljettua, mistä on osoituksena mm. se, että suomalaisten humalahakuista alkoholinkäyttöä on joskus selitetty perimällä. Jonkinlainen "rähinägeeni" kai on keksittykin, ja alkoholismitaipumuksellekin on löydetty perinnöllisiä syitä. Jopa "rodut" on mainittu ja vieläpä niin uudessa paperissa kuin viime vuonna valmistuneessa opinnäytetyössä:

Tutkimuksissa ALDH2-2 geenin on havaittu suojaavan alkoholismilta ja sitä esiintyy noin 35 %:lla aasialaisista, mutta sitä ei ole havaittu ollenkaan valkoista rotua edustavista ihmisistä (Virkkunen & Naukkanen, 2000.)

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/784414/Karjalainen_Mia_Siekkinen_Mari.pdf?sequence=2

Jos eri ryhmien välillä on havaittavissa tilastollisesti merkittäviä eroja käyttäytymisessä tai ominaisuuksissa, niiden syitä haetaan yleensä ensiksi kulttuurista, uskonnosta, historiasta, poliittisesta järjestelmästä ja ympäristöstä sekä muista tämän tyyppisistä vaihtelevista seikoista. Yleensä nämä tekijät selittävätkin erot niin hyvin, ettei perinnöllisiä syitä tarvitse miettiä. Kovin kauan ei kuitenkaan ole siitä, kun aivan yleisesti ja hyväksytysti puhuttiin kansanluonteesta ja ihmisryhmien luonteesta. Etelän ihmisten sanottiin olevan vilkkaita, iloisia, välittömiä, romanttisia ja tempperamenttisia, kun taas pohjoisten alueiden ihmisten kuviteltuja piirteitä olivat ahkeruus, jäyhyys, jurous ja vakavuus tyyliin "suo, Jussi ja kuokka".

Jos muuttuvat tekijät kuten kulttuuri ja elintaso ja elintavat eivät tunnu selittävän tyhjentävästi jonkin ryhmän eroa muihin ryhmiin verrattuna, silloin huomio saattaa kiinnittyä mahdollisiin perinnöllisiin syihin. Tässä vaiheessa kuitenkin jo ollaan epämukavuusalueella, koska perinnöllisiä syitä käyttäytymiselle ja ominaisuuksille ei oikeastaan saisi nykyuskomuksen mukaan etsiä. Vallitseva uususkonto nimittäin lähtee pyhissä kirjoituksissaan siitä, että tällaisia syitä ei ole.

Mitä tällaisia eroja voisi olla?

Miten olisi tämä:

In addition to gender and age, the infidelity rate also differs by a number of other demographic and social factors. For example, cheating is somewhat more common among black adults. Some 22% of ever-married blacks said that they cheated on their spouse, compared with 16% of whites and 13% of Hispanics. And among black men, the rate is highest: 28% reported that they had sex with someone other than their spouse, compared with 20% of white men and 16% of Hispanic men.

https://ifstudies.org/blog/who-cheats-more-the-demographics-of-cheating-in-america

Tätä mieltä on nigerialainen nainen:

Although as an African woman, I have come to believe that all African men are polygamous in nature. There is no doubt about that.

https://pmnewsnigeria.com/2011/09/14/african-men-are-polygamous-in-nature/

Tätä mieltä on suomalainen toimittaja:

Afrikassa kristityllä miehellä voi olla jopa seitsemän vaimoa – moniavioisuus on iso ongelma, josta kehitysjärjestöt vaikenevat

PÄIVÄLLIS­KUTSUT Genevessä muutama vuosi sitten. Vastapäätä istuu hyvässä asemassa oleva afrikkalainen mies ja yksi hänen seitsemästä vaimostaan. Mies kertoo, että muut vaimot oli pakko jättää kotiin, kun tuli työkomennus Eurooppaan. Heh heh, hän naureskeli.


https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005522450.html

P.S. Jos joutuu turvautumaan kielikikkoihin pärjätäkseen keskustelussa, on todennäköisesti aika heikoilla itse asian suhteen. Minun mielestäni ihmisen jalostajana on toiminut luonto ja ympäristö, mutta jos tämä nyt joitakin närästää, niin lisättäköön mukaan jokin lieventävä ilmaus kuten "ikään kuin" tai "tavallaan", millä tehdään ero luonnon harjoittaman jalostuksen ja ihmisten harjoittaman jalostuksen välille. Pelkät lainausmerkitkin saattaisivat riittää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - kesäkuu 07, 2023, 11:50:31
^
Niin tuo jalostuminen muusta luonnosta, jotenkin jalommaksi kuin muu luonto. Se tietenkin on ihmisen näkemys..

Tyvestä puuhun ja siinä ihminen lienee ylimmällä oksalla, mutta ei ilman sitä muuta luontoa.

Bakteerit, arkkibakteerit, sienet monet muut seikat muokkaavat luonnon (maan) sellaiseksi, että ihmisolut voivat sitä käyttää hyödykseen. Tietenkin monet muut eliöt ja eri aineiden kierto maan pyöriminen, auringon valo siis koko elinpiiri mahdollistaa elämän.

Sanallisesti luonto siis hoitaa homman, ei ihminen, eikä ihminen liene tuottajaansa (luontoa) jalompi otus.

Perintöä on siis kaikki se dna-ta käyttävä järjestelmä joka ihmisessä lienee onnistumisen lisäksi melko epäonnistunutta, jos sen vuoksi tuhoutuu sekä luonto, että ihminen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 08, 2023, 19:56:16
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 06, 2023, 20:13:24
Jos jonkin ryhmän keskuudessa esiintyy jotain ominaisuutta tai käyttäytymistapaa enemmän tai vähemmän tai eri tavalla kuin muiden ryhmien keskuudessa, yleensä ei ensimmäiseksi oleteta, että ilmiön takana olisivat perinnölliset tekijät...
Toki myös muut, kuten ympäristötekijät (kulttuuri) vaikuttavat.

Ne kaikki vaikuttavat, yhdessä. Siksi on olemassa menestyneitä ja epäonnistuneita kulttuureja, onhan ihmisyksilöissäkin menestyneitä ja epäonnistuneita...
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - kesäkuu 08, 2023, 20:37:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 06, 2023, 20:13:24

Tieteessä ideana on yrittää kaataa kehittelemänsä malli/teoria/selitys älyllisesti rehellisin keinoin.

Miten sujuu noin niin kuin omasta mielestäsi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - kesäkuu 09, 2023, 01:46:26
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - kesäkuu 08, 2023, 20:37:30
Lainaus käyttäjältä: Kopek - kesäkuu 06, 2023, 20:13:24

Tieteessä ideana on yrittää kaataa kehittelemänsä malli/teoria/selitys älyllisesti rehellisin keinoin.

Miten sujuu noin niin kuin omasta mielestäsi?
Jos älykkyys-, ympäristö tai tilastollset tutkimukset esittävät eroja ihmisryhmien menestyksessä, kuka olet vastaväittämään?
Jokainenhan meistä tietää jo peruskoulusta, että tietyillä ihmisillä on lahjoja koulutukseen ja joillakin ei...
Toisten äly on akateemista, toiset osaavat käsillään, kolmannet sosiaalsesti.
Sanon vain sitä, että jos ihmisissä on eroja, miksei ihmisryhmissä olisi? Kulttuureissahan on saata... eroja!
Pitäisitkö Afganistanilaista tai Kongolaista kulttuuria yhtä toimivana kuin länsimaista? Edes afrikkalaiset eivät pidä. Siksi tulevat tänne.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 24, 2023, 23:41:56
Suhteellisen arvostettu fyysikko Richard Feynman korosti itse sitä, ettei hän ole mitenkään poikkeuksellisen älykäs vaan ihan perusjamppa ja vähän niin kuin kuka tahansa mutta on vain tehnyt kovasti duunia, on utelias ja tiettyä älyllistä intohimoa ja niin pois päin.

Onhan hän tietysti ollut jossain mielessä älykäs ja ilmeisesti on kertonut ÄO-testien antaneen tulokseksi 125. Sillä ei käsittääkseni ihan vielä pääse Mensan jäseneksi eikä puhuta mistään käsittämättömän harvinaisesta tuloksesta.

Tosi paljon riippuu siitä, mitä omalla kapasiteetillaan tekee, kuinka tehokkaasti sitä käyttää ja mihin, ynnä muuta ynnä muuta. Inhimillistä potentiaalia on monenlaista ja sitä voi käyttää paremmin tai huonommin.

Älykkyyttäkin on monenlaista, ja yleensä kai ihmiset eivät ole tasavahvoja kaikilla osa-alueilla.

Paljon tällaisessa on kyse siitä, että oppii hyödyntämään omia vahvuuksiaan eikä pode siitä mitään sen suurempaa angstia, miten vertautuu muihin. Sekin jo vapauttaa kapasiteettia jos keskittyy siihen että tekee parhaansa ja että saa hyödynnettyä hyvin omia kykyjä ja on itselleen otollisissa olosuhteissa tekemässä hyviä ja hyödyllisiä juttuja — eikä turhaan peittele puutteitaan tai haaskaa resurssejaan kulissien ylläpitämiseen kehittävän tai antoisan tekemisen sijaan.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 25, 2023, 07:47:07
^
Juu, vahvuuksilla voi kompensoida niitä heikompia osatekijöitä. Ja ripaus onnea tarvitaan aina. https://kantapaikka.net/index.php/topic,824.msg169974.html#msg169974
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Brutto - heinäkuu 25, 2023, 07:56:47
Jos esität että jokin ihmisryhmä on vähemmän älykäs kuin muut, väitteesi kumotaan sillä että olet rasisti.

Jos esität tieteelliset todisteet siitä, että jokin ihmisryhmä on vähemmän älykäs kuin muut, väitteesi kumotaan sillä että kyseessä on tieteellinen rasismi.

Mutta jos väität ettei geneettisiä älykkyyseroja ole ja erot mittaustuloksissa selittyvät pelkästään kulttuurieroilla, olet myös rasisti. Kulttuureja kun ei kuulemma saa laittaa eriarvoiseen asemaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 25, 2023, 08:59:48
Kuulostaa tosi ikävältä Catch 22:lta.

Mulla oli sellainen ajatus tossa, että saattaa olla, että esimerkiksi Jordan Peterson on ÄO:lla mitattuna noin 30 pinnaa älykkäämpi kuin Feynman. Tai en ihmettelisi jos osoittautuisi että vaikka Oppenheimer on ollut huomattavasti Feynmania älykkäämpi.

Mutta mitä tästä olisi pitänyt seurata tai mitä väliä sillä on?

Ja yleisemmin jos puhutaan ÄO-testien tuloksista ja väite älykkyyden eroista koskee sitä, eikö fiksumpi ihminen ajattelisi asiaa sen verran pitemmälle, että miettisi freesisti ja omalta kannalta että mitä se käytännössä tarkoittaa ja mitä siitä pitäisi seurata?

Mulla on esimerkiksi sellainen tunne että me ollaan luisumassa tossa suhteessa taaksepäin ja vielä lisäksi sellainenkin tunne, että se ei johdu mistään maahanmuutosta tai sen vaikutuksista.

Enemmän siinä on joku sellainen juttu että me ollaan aikaisempaa kiinnostuneempia siitä, kuka on kuinkakin älykäs mutta me ollaan aivan saatanan huonoja arvioimaan sitä tai siinä on jotenkin eksytty tosi kauas siitä että me tehtäis siitä fiksuja päätelmiä miten toimia ton asian kanssa ja mitä sitten.

Koko koulutusjärjestelmähän on koko ajan ollut tietynlainen valtavan iso älykkyystesti ja samoin työelämä ja akateeminen maailma ja moni muu juttu.

Nyt on kai jollain tapaa niin, että ihmiset on piinaavan kiinnostuneita pärjäämisestä ja mestymisestä ja vertailusta eri ryhmien ja yksilöiden välillä, mutta samaan aikaan siinä ei katsota mitään asiaa kunnolla vaan vaaditaan että mitä tahansa kuinka tahansa tyhmää pitää vaan kunnioittaa ja uskoa.

Tyhmät saa päättää meidän asioista ja ei osata tavallaan hallita sitä että mitä miten sitä voitais suitsia ja inhimillistä potentiaalia hyödyntää ja kehittää paremmin ja arvostaa sellaista mikä on oikeasti hyvää ja toimii.

Kun pääsee ensin tietylle taito- ja osaamistasolle vaikka kovalla duunilla ja kun oppii hyödyntämään omia vahvuuksia, sen jälkeen mun mielestä on tosi paljon vähemmän väliä sillä, kuka on jollain tietyllä mittarilla mitattuna yleisälykkyydeltä toista korkeammalla.

Tällainen kehittyminen on helpompaa jos on enemmän yleisälykkyyttä, mutta vaikka joku olis periaatteessa musikaalisempi tai musiikillisesti älykkäämpi kuin joku toinen, ei siitä tule sillä parempaa sellistiä tai menestyvämpää artistia ilman motivaatiota ja monenlaisia taustatekijöitä ja tosi kovaa ja antaumuksellista duunia siinä että vie omaa juttuaan tinkimättömästi niin pitkälle kuin voi viedä eikä yritä olla kaikkea tai jotain muuta kuin on.

Nykyään on mun silmään vähän sellaista että älykkyyteen riittää se että väittää että on älykäs tai että kaikki osaa kaikkea tai kaikkien pitää saada osata ja olla fiksuja missä vaan ja ilman vaadittavaa taustatyötä.

Sun pitää saada väittää tosta asiasta ihan mitä vaan ilman että teet taustatyötä niin paljon että ymmärtäisit asiaa laajasti. Pitää saada väittää jotain vaikka Tanskan sosialidemokraateista kontra PS:stä ja ei saa edellyttää sille täsmällisiä perusteluja koska se olisi kiusaamista.

Ja niin edelleen. Mun mielestä tollanen on jo sinällään vitun rasittavaa ja varmaan... tota on ollut aina, mut eroa on siinä, että nykyään toi alkaa olla se tavoitetila ja se millä oikeasti kaikkia koskevia päätöksiä jo nyt tehdään.

Mutta ehkä yksi konkreettinen kysymys vois olla se, että jos ajattelet näin että on olemassa geneettisiä älykkyyseroja, mitä siitä pitäisi seurata tai minkä asian pitäisi olla toisin?

Voitko sä sanoa sen esimerkiksi vaan ja hyväksyä että silloin olet jonkun mielestä rasisti?

Tai kiinnostaako sua sen lisäksi miksikä sua sanotaan tai ei sanota mahdollisesti joku muukin käytännön kannalta relevantti seikka vai nimenomaan just toi toisten silmissä saatava arvostus tai sen puute kytkettynä tiettyihin pitatason sanamuotoihin?

Tossa on kai jotain mitä en millään meinaa tajuta kunnolla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - heinäkuu 25, 2023, 10:08:13
Oikea kysymys olisi varmaan se, että minkälainen tyhmyys on ärsyttävää.

Jos nyt joku on surkea palikkatesteissä tai matematiikassa, niin ei kai se minua niin ärsytä. Laumasieluisuus on ärsyttävää typeryyttä, joka ilmenee vaikka siinä, että facessa peukuttaa ja ihquttaa aina muiden mukana eikä keksi mitään järkevää sanottavaa oli se sitten lisättävää tai vasta-argumentti.

Jotenkin luulisin, että joidenkin rotujen mahdollinen tyhmyys ei ole tuota ärsyttävää tyhmyyttä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 25, 2023, 20:48:50
- Ihmiset ovat erilaisia
- ihmiset toimivat eri tavoin, paremmin tai huonommin
- ihmisryhmät ovat erilaisia
- ihmisryhmät eivät toimi yhtä hyvin kuin toiset
- erilaiset ihmisryhmät luovat erilaisia kulttuureja
- erilaisten ihmisryhmien luomat kulttuurit eivät aina toimi yhtä hyvin
, koska ihmisissä on eroja.
Niissä ihmisten luomissa kulttuureissakin on eroja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 28, 2023, 00:56:29
Lainaus käyttäjältä: Socrates - heinäkuu 25, 2023, 10:08:13
Oikea kysymys olisi varmaan se, että minkälainen tyhmyys on ärsyttävää.

Jos nyt joku on surkea palikkatesteissä tai matematiikassa, niin ei kai se minua niin ärsytä. Laumasieluisuus on ärsyttävää typeryyttä, joka ilmenee vaikka siinä, että facessa peukuttaa ja ihquttaa aina muiden mukana eikä keksi mitään järkevää sanottavaa oli se sitten lisättävää tai vasta-argumentti.

Jotenkin luulisin, että joidenkin rotujen mahdollinen tyhmyys ei ole tuota ärsyttävää tyhmyyttä.

Ehkä yhteiskuntaa voi tarkastella niinkin, että sen yksi funktio olisi inhimillisen potentiaalin mahdollisimman "tehokas" vaaliminen ja hyödyntäminen (missä mielessä, se varmaan riippuu), ja sitten toisaalta eräs funktio voisi olla typeryyden suitsiminen.

Mutta tosta mitä sanot, niin ei mua periaatetasolla tai yleisesti niin paljon rassaa se, että joku on tökerö tai laumasieluinen tai tolleen hölmö tai mauton jossain somessa (ja onhan tääkin some). Kyllä se oikeasti rassaa silloin jos pitäisi olla tosi läheisesti tekemisissä ja rajaa sitä, kun onhan sekin lopulta toimintaa siinä missä muukin ja kertoo jotakin arvostelukyvystä. Mutta jollain lailla sitä sietää aika hyvin silloin kun tarkoitus ei olekaan esiintyä erityisen fiksuna tai ihmiset tekee vaan omaa juttuaan.

Mulle ehkä ärsyttävintä on usein se kun joku on just tommonen kuitenkin aika idiootti tai silleen... melko blää mutta vaatimus on että sitä väkisin pitäis käsitellä jotenkin parempana kuin muut tai parempana kuin mitä se on. Väittäisin oikeastaan että ei siinä rasittavaa ole typeryys tai tyhmyys sinänsä vaan jonkinlainen epävarmuuden ja tosi lukkiutuneiden defenssejen sekä toisaalta tietynlaisen sokeuden tai sokeiden sektoreiden yhdistelmä.

Sitähän voi kai sanoa typeryydeksi tai tyhmyydeksi myös mutta en tiedä, onko typeryys oikeasti sama asia täsmällisesti ottaen.

Mut siis ärsyttävää on mulle kai se että ei vaan pysty jotenkin käsittelemään tai kohtaamaan asioita tai ei ole siihen halua tai mielenkiintoa tai innostusta sitten loppuviimein tai oikeasti vaikka suu liikkuu ja käy noin muuten.

Se että voi olla eri mieltä ja pystyy asioita oikeasti käsittelemään ja kohtaamaan vaatii mun mielestä aika monenlaista, mut ei se varmaan ole se mitä palikkatesteissä tarkoitetaan älykkyydellä tai mitä sillä noin muuten tarkoitetaan
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 28, 2023, 01:22:22
Kokeilin mielenkiinnosta tehdä sellaisen palikkatestin missä tunnistetaan kaavoja ja säännönmukaisuuksia. Pelkkää sitä että mikä on seuraava kuvio jossa ne voi olla geometrisia juttuja tai numeerisia tai vähän molempia.

Sisäinen kokemus oli sellainen että se on tosi tympeää katsoa jotain juttua ja ei tajuta mitä siinä haetaan tai mikä on oikea vastaus. Mut siitä aiheutui sellainen tietty motivoituminen ja tein sitä lopulta niin että tosi intensiivisesti fokusoin niin kauan että keksin jonkun tyydyttävän logiikan ja sen jälkeen teen aika nopeasti valinnan enkä mieti yhtään enempää tai kyseenalaista tai hae muita vaihtoehtoja.
    Tällä siis säästetään resursseja siihen pinnistelyyn mutta myös...  se liittyy siihen että ei jaksa turhautumista eikä intensiteettiä niin pitkään kerralla.
    Epäilen että ne pisteet riippui tossa tapauksessa siitäkin että koko suoritus oli nopea, mutta en tiedä varmasti.

Siitä tuli tässä ns. "abstratissa päättelyssä" tosi korkeat pisteet, mutta mun mielestä siinä on tosi keskeistä toi että ylipäätään motivoituu tällasista kysymyksistä ja sitten taas toisaalta se että ratkaisee tämmösellä tavalla joka tuntuu sisäisen kokemuksen kannalta laiskalta tai vähän silleen huijaamiselta tai välinpitämättömältä.

Mikä tahansa niistä vastausvaihtoehdoista vois usein olla oikea jos keksis siihen vaan tarpeeksi monimutkaisen logiikan ja päättelykoneiston taakse, ja niissä testeissä tavallaan haetaan sitä että joku tollanen abstrakti päättely on "syvää" jos se logiikka toimii aika suoraviivaisesti ja helposti mutta samaan aikaan monella tai muutamalla eri tasolla.

Jos joku matemaatikko vaikka ajattelis sitä juttua oikeasti syvästi tai monelta kannalta tai hitaasti, se mitä siinä haetaan tavallaan ei ole kauhean älykästä tai syvää.

Ja sitten toisaalta...  tosi keskeistä siinä on tollanen tietty sinnikkyyden tai innon tai draivin ja samalla laiskuuden yhdistelmä.

Mä luulen siis että jotkut ei vaan jaksa oikein innostua siitä ja se ei kerro silloin älykkyydestä jossain laajassa mielessä niin kauheasti, ja sitten taas toisaalta veikkaan myös, että jotkut yrittää jotenkin liikaa tai monimutkaistaa "liikaa" siihen nähden mikä sattuu olemaan testin asettajien mielestä se mitä pitäis tehdä
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 28, 2023, 20:24:55
https://sinimustaliike.fi/uutiset/muistokirjoitus-richard-lynn-1930-2023/ (https://sinimustaliike.fi/uutiset/muistokirjoitus-richard-lynn-1930-2023/)
LainaaBrittiläinen psykologian professori Richard Lynn kuoli maanantaina 17. heinäkuuta 2023. Hän oli 93-vuotias. Hänen kuntonsa oli heikentynyt jo jonkin aikaa ja hän menehtyi rauhallisesti nukkuessaan. Lynn tunnettiin tutkimuksistaan, jotka käsittelivät rotujen ja älykkyyden suhdetta. Hän ei kaihtanut muitakaan kiistanalaisia aiheita, kuten miesten ja naisten välisiä älykkyyseroja sekä eugeniikkaa. Lynnin ajatuksia pidettiin laajasti sopimattomina ja ne leimattiin pseudotieteeksi. Hänen tutkimuksensa asettuivat modernin ajan eetosta vastaan ja olivatkin uraauurtavan rohkeita. Hänen ajatustensa epäajanmukaisuudesta huolimatta ne tarjosivat vastauksia aikamme ongelmiin. Lynn jatkoi tutkimustyötään ja niiden julkaisua lähes elämänsä loppuun asti ja oli erityisen tuottelias eläkepäivinään.

Richard Lynniä voi pitää ensimmäisenä tutkijana, joka perehtyi tieteellisesti kansojen älykkyyksien eroihin. Nuorena hänelle opetettiin yliopistossa, että eri rodut ovat henkisissä kyvyissään yhdenvertaisia ja Yhdysvaltojen valkoisen ja mustan väestön älykkyyserot johtuivat syrjinnästä. Kansojen synnynnäiset erot eivät alkaneet avautua Lynnille mustien ja valkoisten erojen kautta vaan perienglantilaisesti hahmottamalla irlantilaisten ja englantilaisten välisen eron: muuttaessaan Irlantiin Lynn huomasi, että irlantilaisten älykkyysosamäärä oli englantilaisten vastaavaa pienempi ja kuinka tämä heijastui näiden kansojen yhteiskunnissa. 1960-luvulla Irlannin ja Britannian väestöjen älykkyysosamäärissä oli noin kymmenen pisteen ero ja Irlanti oli Britanniaa myös kansantaloudellisesti selvästi jäljessä. Tämä havainto johti Lynnin päätyöhön, sen tutkimiseen, kuinka kansojen väliset älykkyyserot vaikuttavat eri maiden bruttokansantuotteisiin.

Tämän teorian esittely on aiheena Lynnin päätyössä, kirjassa IQ and the Wealth of Nations, jonka hän julkaisi emeritusprofessorina vuonna 2002 yhdessä valtio-opin emeritusprofessori Tatu Vanhasen kanssa. Lynn ei ollut emeritusprofessori elämänsä loppuun asti, vaan vuonna 2018 yliopisto poisti hänen tittelinsä. Ylioppilaskunta oli vaatinut sen poistamista, koska sen mukaan Lynnin lausunnot olivat rasistisia ja seksistisiä. Lynn on näin ollen ainoa emeritusprofessori, joka on menettänyt arvonimensä. Hän katsoi 2010-luvun geenitutkimuksen vain vahvistavan teoriansa rotujen eroista.

Vainosta ja herjoista huolimatta Lynn puolusti tutkimuksiaan ja uskoi, että totuus voittaa.
En tiedä oliko oikeassa, mutta oli tiedemies, jota ei pidä sensuroida mielipiteidensä vuoksi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - heinäkuu 28, 2023, 20:51:23
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 28, 2023, 01:22:22
Kokeilin mielenkiinnosta tehdä sellaisen palikkatestin missä tunnistetaan kaavoja ja säännönmukaisuuksia. Pelkkää sitä että mikä on seuraava kuvio jossa ne voi olla geometrisia juttuja tai numeerisia tai vähän molempia.

Sisäinen kokemus oli sellainen että se on tosi tympeää katsoa jotain juttua ja ei tajuta mitä siinä haetaan tai mikä on oikea vastaus. Mut siitä aiheutui sellainen tietty motivoituminen ja tein sitä lopulta niin että tosi intensiivisesti fokusoin niin kauan että keksin jonkun tyydyttävän logiikan ja sen jälkeen teen aika nopeasti valinnan enkä mieti yhtään enempää tai kyseenalaista tai hae muita vaihtoehtoja.
    Tällä siis säästetään resursseja siihen pinnistelyyn mutta myös...  se liittyy siihen että ei jaksa turhautumista eikä intensiteettiä niin pitkään kerralla.
    Epäilen että ne pisteet riippui tossa tapauksessa siitäkin että koko suoritus oli nopea, mutta en tiedä varmasti.

Siitä tuli tässä ns. "abstratissa päättelyssä" tosi korkeat pisteet, mutta mun mielestä siinä on tosi keskeistä toi että ylipäätään motivoituu tällasista kysymyksistä ja sitten taas toisaalta se että ratkaisee tämmösellä tavalla joka tuntuu sisäisen kokemuksen kannalta laiskalta tai vähän silleen huijaamiselta tai välinpitämättömältä.

Mikä tahansa niistä vastausvaihtoehdoista vois usein olla oikea jos keksis siihen vaan tarpeeksi monimutkaisen logiikan ja päättelykoneiston taakse, ja niissä testeissä tavallaan haetaan sitä että joku tollanen abstrakti päättely on "syvää" jos se logiikka toimii aika suoraviivaisesti ja helposti mutta samaan aikaan monella tai muutamalla eri tasolla.

Jos joku matemaatikko vaikka ajattelis sitä juttua oikeasti syvästi tai monelta kannalta tai hitaasti, se mitä siinä haetaan tavallaan ei ole kauhean älykästä tai syvää.

Ja sitten toisaalta...  tosi keskeistä siinä on tollanen tietty sinnikkyyden tai innon tai draivin ja samalla laiskuuden yhdistelmä.

Mä luulen siis että jotkut ei vaan jaksa oikein innostua siitä ja se ei kerro silloin älykkyydestä jossain laajassa mielessä niin kauheasti, ja sitten taas toisaalta veikkaan myös, että jotkut yrittää jotenkin liikaa tai monimutkaistaa "liikaa" siihen nähden mikä sattuu olemaan testin asettajien mielestä se mitä pitäis tehdä

ÄO-testi on kehitetty kaiketi työelämän tarpeisiin. Se mittaisi ensisijaisesti sitä, että pystyykö hyvin suurella todennäköisyydellä ratkomaan ripeästi suurimman osan eteen tulevista työelämän vaatimuksista. Kaikki älykkyys yli työelämän tarpeet on sitten liioittelua. Ei tosin ehkä tiedepiireissä, mutta suurimmassa osassa muita ammatteja liiallisesta älykkyydestä olisi vain haittaa.

Edit. Ja harvemmin huippuälykkyys tulee sekään yksin. Henkinen poikkeavuus ei yleensä operoi vain yhdellä aivojen osa alueella vaan siinä tulee helposti joukko neurooseja ja muuta vastaavaa vähemmän hyödyllistä älykkyyden mukana.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 29, 2023, 12:00:14
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - heinäkuu 28, 2023, 20:51:23
ÄO-testi on kehitetty kaiketi työelämän tarpeisiin. Se mittaisi ensisijaisesti sitä, että pystyykö hyvin suurella todennäköisyydellä ratkomaan ripeästi suurimman osan eteen tulevista työelämän vaatimuksista. Kaikki älykkyys yli työelämän tarpeet on sitten liioittelua. Ei tosin ehkä tiedepiireissä, mutta suurimmassa osassa muita ammatteja liiallisesta älykkyydestä olisi vain haittaa.

En ollut ihan tältä kannalta asiaa tullut ajatelleeksi. Varmasti tässä on jotakin perää.

Hyvä kommentti muutenkin — kiitos siitä — ja taidetaan olla melko samoilla linjoilla siinä, että on tendenssi katsoa ÄO-testejä ja sitä mitä ne mittaavat myös kriittisesti.

Mulla on näistä jutuista aika aavistuksenomaisia käsitykset ja melko vähän mitään täsmällisesti aukikelattua pohdintaa tai laajempaa taustatietoa.

Uskon että ne mittarit kyllä tavoittaa "jotakin" ja että ei ole ihan järjetöntä puhua esimerkiksi yleisälykkyydestä ÄO-testien viitekehyksessä, mut syntyi vaikutelma että meillä on aika samantapainen käsitys näiden rajoitteista, jolloin sitä ei tarvisekaan vatvoa sen enempää.

Lähinnä mua vaivaa näissä keskusteluissa se, että halutaan puhua älykkyydestä ja menestymisestä, mutta aika usein se on sellaista, että halutaan vaan laukoa asioita ja periaatteessa asemoida itseä suhteessa toisiin, mut sitten kun pitäis lähestyä asiaa jollain tapaa kokonaisvaltaisesti ja punnitummin, perehtyä ja suhteuttaa niitä kantoja ja tehdä mahdollisesti jotain duuniakin sen eteen, yhtäkkiä se ei enää kiinnostakkaan tipan tippaa, vaan se on joidenkin muiden tehtävä tai triviaalia tai jotain.
     Ylipäätään sellainen on rasittavaa jos sanotaan että halutaan puhua jostakin mutta ei sitten lopulta oikeasti halutakaan tai se ei kiinnosta itsessään tai muuta kuin välineenä :P

Pitkän selostuksen pointti kai lähinnä se, että noi on antoisia kommentteja, samoin kuin oli se mitä sanoit rasismista taannoin, mut välttämättä ei synny perinteistä foorumikeskustelua jos ei ole mitään mistä vaan jankata loputtomasti eikä toisaalta ole niin vahvaa tatsia aiheeseen, että osais vaan laittaa sen halki poikki ja pinoon
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 29, 2023, 12:18:10
Viime aikoina on tullut luppohetkinä katsottua YouTubesta dokkareita ydinaseista ja niiden kehitystyöstä.

Algoritmeihin saattaa vaikuttaa se, että hiljattain on vissiin ilmestynyt joku Nolanin elokuva Oppenheimerista. En ole sitä nähnyt enkä sinänsä tiedä tyypistä mitään, mut jossain määrin Oppenheimer ja Feynman esimerkkeinä ja muiden ohella oli mielessä joitakin edellisiä viestejä kirjoittaessa.

Raakasti sanottuna yleisälykkyyden ilmeisesti pitäisi olla jotakin joka helpottaa oppimista, uuden tiedon ja taidon vastaanottamista ja sisäistämistä ja sen sellaista. Tuskin sekään mikään täysin kaikenkattava tai myöskään irrallinen ominaisuus oikeasti on vaan jossain määrin riippuvainen neurologiasta ja aiemmista kokemuksista ja tiedoista ja taidoista ja totta kai fysiologiastakin.

Mut tälleen anekdoottina tulee mieleen, että Oppenheimer ilmeisesti sai aika huonosti aikaan tutkimusta, koska hänellä oli taipumus hyppiä aiheesta toiseen. Välillä hiukkasfysiikkaa ja välillä mustia aukkoja, jossain kohtaa itämaista filosofiaa ja runoutta ja ties vaikka mitä. Hän oli kuitenkin siinä mielessä hyvä henkilö koordinoimaan Manhattan-projektin tiettyjä osia että oli kyky aika nopeasti sisäistää kokonaisuuksia ja laaja-alaista teoreettista osaamista kemiasta, materiaalitekniikasta, geologiasta ja ties vaikka mistä.

Edelleen anekdoottitasolla hän oli jo pikkupoikana niin kiinnostunut kivistä että kävi niistä kirjeenvaihtoa geologien kanssa ja keskittyi mieluummin niihin kuin käytti aikaa muiden ikäistensä kanssa. Hän oppi aikuisenakin vieraita kieliä epätavallisen nopeasti — ja niin edelleen.

Moni juttu siinä viittaa siihen että tosi korkea "yleisälykkyys" vois olla aika todennäköistä. Mutta samalla oli myös sosiaalisia vaikeuksia ja kuitenkin myös vaikea luonne, mt-ongelmia ja kaikenlaisia aika ilmeisiäkin vaikeuksia ja puutteita.

En osaa tätä oikein selittää tai perustella, mut mulle esimerkiksi Feynman on omanlaisestaan kummallisuudesta ja lapsellisellisuudesta ja ties mistä huolimatta aina tuntunut tosi sympaattiselta ja älyllisestikin ihailtavalta. En tietysti hänestäkään niin paljoa tiedä, mut on mielenkiintoista huomata tollasia omia arvioita ja koittaa kelailla auki, mistä ne johtuu.

En mä siis Oppenheimeriin mitenkään erityisen negatiivisesti suhtaudu tai Feynmania palvo mut toi on silti itselle kiinnostava kontrasti senkin miettimiseen, onko se älykkyys tai yleisälykkyys niin tärkeää tai kaikki kaikessa tai mihin sitä tarvitaan ja mihin ei, mitä muuta kokee tärkeäksi — ja niin edelleen.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - heinäkuu 29, 2023, 12:46:18
Älykkyystestit suuressa mittakaavassa otti ensimmäisten joukossa, jos ei jopa ensimmäisenä, Yhdysvaltojen armeija. Tarkoituksena ei ollut etsiä niitä huippuälykkäitä, vaan jakauman toista päätä. Armeijassa oli todettu, että osa miehistöstä on kykenemätön oppimaan yksinkertaisimpiakaan tehtäviä ja siten ovat vaaraksi muille. Seulomalla pois tietyn äo-rajan alittavat armeija on toimintakykyisempi. Kyllähän Suomessakin varusoletetut joutuvat ruksimaan pällitestit ja huonoilla pisteillä ei ole asiaa vaativampiin tehtäviin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Melodious Oaf - heinäkuu 29, 2023, 15:03:21
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 29, 2023, 12:46:18
Älykkyystestit suuressa mittakaavassa otti ensimmäisten joukossa, jos ei jopa ensimmäisenä, Yhdysvaltojen armeija. Tarkoituksena ei ollut etsiä niitä huippuälykkäitä, vaan jakauman toista päätä. Armeijassa oli todettu, että osa miehistöstä on kykenemätön oppimaan yksinkertaisimpiakaan tehtäviä ja siten ovat vaaraksi muille. Seulomalla pois tietyn äo-rajan alittavat armeija on toimintakykyisempi. Kyllähän Suomessakin varusoletetut joutuvat ruksimaan pällitestit ja huonoilla pisteillä ei ole asiaa vaativampiin tehtäviin.

Johonkin tarkasti rajattuun tarkoitukseen yhtenä selontatyökaluna tällaiset testit voivat minusta olla ihan OK.

Tavallaan mulla on pehmeät arvot jossain määrin, ja ajattelen että kannattais pyrkiä siihen että ei määritellä inhimillistä potentiaalia tai ns. maksimoitavia suureita vaan aika avoimesti yritettäis löytää sellaista mikä toimii ja on hyvää ja jalostettais niitä pyrkimyksiä myös.

Tosi helposti tollaset menee siihen että koska meillä on joku testi joka mittaa jotain ja se on se mitä me osataan mitata, niin sitten fokusoidutaan siihen ja maksimoidaan sitä miettimättä yhtään, kuinka tarpeellista tai järkevää se missäkin on noin muuten.

Mulla on sellainen oletus ÄO-testeistä että joidenkin hyviä tai huonoja tuloksia voi selittää kaikenlaiset aika moninaiset tekijät, ja ois hyvä olla silleen kiinnostunut niistä taustatekijöistä eikä vaan niistä tuloksista.

Mut jos ei problematisoida sitä sen kummemmin, niin tällaisen ÄO:lla mitattavan yleisälykkyyden spektrin ääripäissä varmasti on kummassakin ihmisiä jotka voi olla normaalia vaarallisempia tai yleisiin odotuksiin nähden vaarallisia ja haitallisia monessa paikassa ja roolissa mutta ihan paikallaan jossain missä ne voi ja pärjää hyvin ja missä niiden inhimillistä potentiaalia valjastetaan muidenkin eduksi.

Vaikka tossa esimerkissä nostetaan esille ääripäät, sama juttu pätee mun mielestä periaatteessa ihan kaikkiin. Samalla ruumiilla ja samoilla lähtöarvoilla voi lopputulos näyttää tosi monenlaiselta.

Yleisesti jos on melko "keskimääräinen" niin silloin... sellaiset yleiset oletukset varmaan pätee ja on muille siinä mielessä helppo ja yhteiskunnalle helppo jne, mutta ne pienet yksilölliset erot on tässäkin tapauksessa tosi tärkeitä ja se voi riippua joskus aika pienestä, kukoistaako joku ja pärjääkö hyvin vai meneekö jossain yleisessä katsannossa todella huonosti.

Ja jos tota viedään tarpeeksi pitkälle ja tietyt perusjutut on kunnossa, siinä tulee mun mielestä sellainenkin kohta, missä ei enää kannata ehkä kysyä niin muiden mielipidettä tai sitoa kaikkia ja kaikkea siihen mitä pidetään yleisesti hyvänä tai arvostettavana.

Mut toi on jo vähän sellainen paradoksi ja vaikea homma kai. Oma näkemys on kuitenkin että se pätee periaatteessa kaikkiin ja meihin ihan tavallisiin ihmisiin myös

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - heinäkuu 29, 2023, 21:49:19
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - heinäkuu 29, 2023, 12:46:18
Älykkyystestit suuressa mittakaavassa otti ensimmäisten joukossa, jos ei jopa ensimmäisenä, Yhdysvaltojen armeija. Tarkoituksena ei ollut etsiä niitä huippuälykkäitä, vaan jakauman toista päätä. Armeijassa oli todettu, että osa miehistöstä on kykenemätön oppimaan yksinkertaisimpiakaan tehtäviä ja siten ovat vaaraksi muille. Seulomalla pois tietyn äo-rajan alittavat armeija on toimintakykyisempi. Kyllähän Suomessakin varusoletetut joutuvat ruksimaan pällitestit ja huonoilla pisteillä ei ole asiaa vaativampiin tehtäviin.
Suomen armeijan palikkatesti on samaa. Osin älytesti, osin psykologinen.
Onhan se nyt sanomattakin selvää, etteivät kaikki kykene johto/vastuu-tehtäviin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 14:47:48
Olen pohtinut älykkyyden edellytyksiä aiemminkin, mutta koska olen unohtanut miten, nyt on hyvä hetki pohtia niitä ääneen jälleen :)

Muistisairaan taudin etenemistä seuranneena en voi välttyä ajattelemasta, että ikään kuin muisti olisi melko olennainen osa älykkyyttä. Jos nimittäin oikeat premissit puuttuvat, mikään määrä rationaalista logiikkaa ei näytä mahdollistavan oikean johtopäätöksen vetämistä muutoin kuin hyvällä tuurilla.

Olen ollut laittavinani merkille myös, että esimerkiksi omat typerät väittämäni (lue = johtopäätökset) ylipäätään ovat hyvin usein seurausta hosumisestani. Siinä on siis mielestäni merkittävää vaihtelua ihmisten välillä, millainen kyky heillä on syventyä pohtimaan asioita kaikessa rauhassa ennen johtopäätösten vetämistä silloinkaan, kun siihen pitäisi kyetä. Olen itse omakohtaisesti kokenut olleeni niin monta kertaa väärässä myös puhtaasti sen vuoksi, että en tiedä asioista riittävästi ts. ei tule mieleeni mitään, minkä äärelle syventyä pohtimaan, että ehkäpä mikään määrä älykkyyttä ei parantaisi mahdollisuuksiani tuottaa oikeita johtopäätöksiä vaikka toki suoritustasoni varmasti paranisikin lisä-älykkyydellä.

Eli mitä älykkäämpi ihminen on, sitä harvemmin virheitä hän hosumallakaan saa aikaiseksi tai sitä vähäisemmästä määrästä faktatietoa hän mahdollisesti kykenee päättelemään oikeat johtopäätökset, mutta väittäisin noin niin kuin yleiseksi säännöksi, että mitä useampi asia tulee mahdollisesti osata ottaa huomioon ennen johtopäätösten vetämistä, ja jos impulssikontrolli (vai mikä se on?) tai sivistystaso eivät mahdollista tarvittavien asioiden huomioimista ennen, kuin lopulliselta vaikuttava johtopäätös täyttää mielen, mikään määrä lisä-älykkyyttä ei välttämättä riitä siihen, että johtopäätös ei olisi usein miten typerä.

Mielestäni tässä on jonkinlaista sielujen sympatiaa muistisairailla ja kaltaisillani sivistymättömillä hosujilla.

Onko älykkyys toisin sanoen nopeutta omaksua asiat vähäisemmillä kerroilla yrittämistä ja erehtymistä vai toimiiko älykkyys omaksumisesta irrallisena kykynä esim. kykynä havaita säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä apuna joko tietoisesti taikka tiedostamatta?

Varmastikin tämä henkilökohtainen mutuiluni kuinka älykkyys edellyttää sivistystä, muistia ja impulssikontrollia (vai mikä se on?) on puutteellinen ellei tavalla tai toisella väärin, mutta millä tavalla, kiinnostaisi kuulla?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 15:00:21
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 14:47:48
Onko älykkyys toisin sanoen nopeutta omaksua asiat vähäisemmillä kerroilla yrittämistä ja erehtymistä vai toimiiko älykkyys omaksumisesta irrallisena kykynä esim. kykynä havaita säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä apuna joko tietoisesti taikka tiedostamatta?

Koska en tiedä miten on, voisin kuvitella, että mikäli älykkyys olisi sanottavammin vain tuota jälkimmäistä laatua eli "tässä ja nyt laskentatehoa", muistisairaiden tulisi pärjätä ÄO-testeissä kohtalaisen hyvin vielä silloinkin kun tauti on pitemmälle edennyt.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2023, 15:19:41
Lainaus käyttäjältä: Melodious Oaf - heinäkuu 29, 2023, 15:03:21
Mulla on sellainen oletus ÄO-testeistä että joidenkin hyviä tai huonoja tuloksia voi selittää kaikenlaiset aika moninaiset tekijät, ja ois hyvä olla silleen kiinnostunut niistä taustatekijöistä eikä vaan niistä tuloksista.

Just eilen luin jostain, että unettomuus vie noin 20-50% muistikapasiteetista, kommunikaatiokyvystä ja olikohan se ajattelukyvystäkin. En vaan muista - heh - mistä sen luin. nimimerkkki kroonisesta unettomuudesta kärsivä

Ja esim. masennus aiheuttaa psykomotorista hidastumista sekin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2023, 15:22:19
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 14:47:48
Muistisairaan taudin etenemistä seuranneena en voi välttyä ajattelemasta, että ikään kuin muisti olisi melko olennainen osa älykkyyttä. Jos nimittäin oikeat premissit puuttuvat, mikään määrä rationaalista logiikkaa ei näytä m

Minulla on se käsitys, että muistisairaus on vaan semmoinen kattotermi, kun ei haluta sanoa esim. tyhmyyssairaus, kun se olisi vielä leimaavampaa. Muistisairauteen, ainakin Alzheimeriin, liittyy muistin heikkenemisen lisäksi muutakin, esimerkiksi päättelykyvyn heikentymistä. Harvinaisempina oireina mm. harhaluulot.

Sinänsä muisti liittyy kyllä älykkyyteen siten, että mitä isompi työmuisti, sitä älykkäämpi henkilö. (Työmuisti on kognitiivisen psykologian käsite.) Mutta liittyisikö säilömuisti sitten, enpä tiedä, ehkä ei? Muistisairauteen liittyy muistiinpainamisen, oppimisen ja muistista palauttamisen heikkeneminen. Oppiminen edellyttää jonkinlaista päättelykykyä sekin, jos ei pelkästään ulkoa jotain opi, vaan pyrkii myös ymmärtämään opittavaa materiaalia. Ei kai älykkyys niinkään ole riippuvainen muistiinpainamiskyvystä tai muistista palauttamiskyvystä?

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - lokakuu 11, 2023, 15:31:24
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 14:47:48
Olen pohtinut älykkyyden edellytyksiä aiemminkin, mutta koska olen unohtanut miten, nyt on hyvä hetki pohtia niitä ääneen jälleen :)

Muistisairaan taudin etenemistä seuranneena en voi välttyä ajattelemasta, että ikään kuin muisti olisi melko olennainen osa älykkyyttä. Jos nimittäin oikeat premissit puuttuvat, mikään määrä rationaalista logiikkaa ei näytä mahdollistavan oikean johtopäätöksen vetämistä muutoin kuin hyvällä tuurilla.

Olen ollut laittavinani merkille myös, että esimerkiksi omat typerät väittämäni (lue = johtopäätökset) ylipäätään ovat hyvin usein seurausta hosumisestani. Siinä on siis mielestäni merkittävää vaihtelua ihmisten välillä, millainen kyky heillä on syventyä pohtimaan asioita kaikessa rauhassa ennen johtopäätösten vetämistä silloinkaan, kun siihen pitäisi kyetä. Olen itse omakohtaisesti kokenut olleeni niin monta kertaa väärässä myös puhtaasti sen vuoksi, että en tiedä asioista riittävästi ts. ei tule mieleeni mitään, minkä äärelle syventyä pohtimaan, että ehkäpä mikään määrä älykkyyttä ei parantaisi mahdollisuuksiani tuottaa oikeita johtopäätöksiä vaikka toki suoritustasoni varmasti paranisikin lisä-älykkyydellä.

Eli mitä älykkäämpi ihminen on, sitä harvemmin virheitä hän hosumallakaan saa aikaiseksi tai sitä vähäisemmästä määrästä faktatietoa hän mahdollisesti kykenee päättelemään oikeat johtopäätökset, mutta väittäisin noin niin kuin yleiseksi säännöksi, että mitä useampi asia tulee mahdollisesti osata ottaa huomioon ennen johtopäätösten vetämistä, ja jos impulssikontrolli (vai mikä se on?) tai sivistystaso eivät mahdollista tarvittavien asioiden huomioimista ennen, kuin lopulliselta vaikuttava johtopäätös täyttää mielen, mikään määrä lisä-älykkyyttä ei välttämättä riitä siihen, että johtopäätös ei olisi usein miten typerä.

Mielestäni tässä on jonkinlaista sielujen sympatiaa muistisairailla ja kaltaisillani sivistymättömillä hosujilla.

Onko älykkyys toisin sanoen nopeutta omaksua asiat vähäisemmillä kerroilla yrittämistä ja erehtymistä vai toimiiko älykkyys omaksumisesta irrallisena kykynä esim. kykynä havaita säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä apuna joko tietoisesti taikka tiedostamatta?

Varmastikin tämä henkilökohtainen mutuiluni kuinka älykkyys edellyttää sivistystä, muistia ja impulssikontrollia (vai mikä se on?) on puutteellinen ellei tavalla tai toisella väärin, mutta millä tavalla, kiinnostaisi kuulla?

Nettiaikana muistin merkitys on hiukan vähentynyt, mutta edelleen hyvämuistinen antaa fiksumman vaikutelman kuin huonomuistinen. Hänellä on laajempi aineisto mistä penkoa johtopäätöksiä.

Sivistys on epämääräinen käsite enkä tiedä tyhmentääkö huono impulssikontrolli, jos on itse tietoinen siitä.

Itse nostaisin kaiken yläpuolella hyvän kyvyn käydä sisäistä dialogia ja siihen liittyen epäillä omia aivoituksiaan. Toki lähes kaikki osaavat sitä jossain määrin, mutta siinä on aste-eroja.

Älykkyys on hankala keskustelunaihe, koska sitä on niin montaa sorttia ja se oma sortti on aina rakkain ;).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - lokakuu 11, 2023, 16:05:07
Lainaus käyttäjältä: Socrates - lokakuu 11, 2023, 15:31:24
Älykkyys on hankala keskustelunaihe, koska sitä on niin montaa sorttia ja se oma sortti on aina rakkain ;).

Niinpä. Varsinkin, kun ne keskustelukumppanit tuppaavat järjestäin olevaan pahasti älyltään vajavaisia... ::)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42
Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman joka poikkeaa kaikista muista. Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.
  Uusia näkökulmia osaa tulostaa kaikki foliohatut mielikuvituksellaankin mutta älykäs osaa seuloa ja testata järkevimmät. (Tyhmät urautuu salkkareihinsa, omiin kaninkoloihinsa, josta ei edes pyydettäessä halua nousta ja katsoa toisesta näkökulmasta.)

Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2023, 15:19:41
Just eilen luin jostain, että unettomuus vie noin 20-50% muistikapasiteetista, kommunikaatiokyvystä ja olikohan se ajattelukyvystäkin. En vaan muista - heh - mistä sen luin. nimimerkkki kroonisesta unettomuudesta kärsivä
Lyhytaikainen unenpuute minulla tuntuu joskus lisäävän luovuutta ja siis kykyä katsoa uudesta näkökulmasta, hypätä pois urautuneisuudesta. (Ja kerran pari olen tehnyt keksintöjä). Pitkäaikainen univelka sitten tietysti alkaa jumittaa aivoja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - lokakuu 11, 2023, 16:13:43
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.

Tuota en ihan heti osta. Mihin perustat tämän väitteesi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:21:02
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2023, 16:13:43
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.

Tuota en ihan heti osta. Mihin perustat tämän väitteesi?
Mutuun. :D
Taustalla on kova määrä kirjoja Terra Cognitan tietokirjoja (Murray Gell-Manista  ja Talebista lähtien) ja historiakirjoihin. Niistä ja somesta minulle on syntynyt semmoinen vaikutelma että luovuus on oma eri asia kuin ns. testiälykkyys.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 16:48:50
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2023, 15:22:19
Ei kai älykkyys niinkään ole riippuvainen muistiinpainamiskyvystä tai muistista palauttamiskyvystä?

Olen käsityksessä, että tietoisuuteen tulevat asiat ovat seurausta aisti-informaation herättelemistä muistijäljistä. Eli faktaksi väittäisin muistavani, että tietoisuuteen ei saavu pelkkä aisti-informaatio vaan niiden ja muistin "hybridi".

Tästä sitten eteenpäin vapaasti assosioimalla luen aisti-informaatioksi myös mielikuvituksen tuotteet, sillä vaikka kaikki eivät reagoi omiin oivalluksiinsa edes niin että havaitsisivat voimakkaita tunteita niin nähdäkseni kaikki reagoivat oivalluksiinsa ilmeisesti hyvin samankaltaisesti kuin reagoisivat vastaaviin puhtaan aisti-informaation ollessa kyseessä. Voisin jäälleen, kun en tiedä kuinka on, väittää vielä niinkin rohkeasti, että ehkäpä tietoisuus koostuu vain tarkoin räätälöidyistä emootioista, sillä kaikki aisti informaatio menee ymmärtääkseni ensin tunteita säätelevän limbisen järjestelmän kautta koskien yleensä myös oivalluksia, joita on onnistunut mielikuvittelemalla synnyttämään, ennen kuin näiden "hybridi" saavuttaa tietoisuuden. Ja niiltä osin kuin näin määritelty aisti-informaatio poikkeaa elimistön tarpeista, kiinnittyy keskittyminen automaattisesti esimerkiksi siihen kuinka pitää toimia, jotta olotila saadaan sellaiselle mallille, että tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Siis ehkäpä jokin tällainen prosessi toimii päässä ennen muuta alitajuisesti.

Muistaakseni aivot ovat tavallaan elimistön tasapainoa ylläpitävä elin tarkoittaen, että vaarallisiin poikkeamiin suhteessa tavoitteisiin reagoidaan ja jos kaikki tuntematon on lähtökohtaisesti vaarallista, kaikkeen reagoidaan, ellei sitten muista aivan kaiken mitä on koskaan kokenut. Ja ehkäpä ihmiset reagoivat aina sitä voimakkaammin, mitä tuntemattomammasta asiasta on kyse. Tuntemattomalla tarkoitan asiaa, jota ei saa sopivaan syy- ja seurausketjuun koettujen tavoitteiden kanssa.

Jos systeemi on jokin tämän kaltainen, niin ainakin alitajuista palauttamiskykyä muistista voidaan ainakin tuoreempien ongelmien ratkaisemiseksi tarvita, kuin viimeiset muistijäljet vuodelta 2015 mahdollistavat. Mutta en tietysti tiedä, mitä muistiin painamisella ja palauttamisella tarkoitetaan. Jos sillä tarkoitetaan tietoista prosessia niin varmaankaan silloin ei tarvita muistiin painamista ja sieltä palauttamista, mutta jos niillä tarkoitetaan alitajuista mekanismia, joka ongelman edessä täyttää työmuistin yhdessä aisti-informaation kanssa, niin silloin niitäkin nähdäkseni tarvitaan. Vaikkakin on paljon todennäköisempää, että en vain tiedä riittävästi asiasta, jotta pohdintani osuisivat edes lähelle oikeaa :D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 17:11:32
Lainaus käyttäjältä: kertsi - lokakuu 11, 2023, 16:13:43
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.

Tuota en ihan heti osta. Mihin perustat tämän väitteesi?

Mulla on samanlainen fiilis kuin MrKATilla. Jos kysymyksen asettelu ongelmassa näyttää olevan 2+2, mutta kun sitten testataan käytännön elämässä ja elämä antaakin ongelmaan vastukseksi 5 niin yksikään looginen päättelijä ei saa vastausta ekalla kerralla oikein käytännön elämän kannalta. Sen sijaan epälooginen päättelijä voi päätyä oikeaan vastukseen käytännön elämän kannalta ekallakin yrittämällä. Tätä on tosin vaikea havaita normaalissa elämässä sillä useimmat arjen ongelmat ovat sellaisia, ettei niitä kohdata ensimmäisen kerran, joten loogiset päättelijät ovat kerenneet jo oppia säännönmukaisuuden näennäisen epäloogisisissakin kysymyksissä osuakseen oikeaan jo niissäkin kun epälooginen tuottaa edelleen vain tasaisen satunnaisia ratkaisuja.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - lokakuu 12, 2023, 09:29:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42
Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman joka poikkeaa kaikista muista. Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta, ennakkoluuloisissa tai muuten urautuneissa raameissansa, josta ei näe ulos kohteen sivuille.

Mystifioit kvasianalysoimalla. Yhtä hyvin voisi käsitellä perunankuorimista tai pyykinripustamista. Paremminkin, aiheet olisivat tuoreempia, koska niistä ei ole kirjoitettu niin paljon paskaa. Ja vieläpä täysin turhasta syystä, pelkän sanomisen vuoksi. Kenenkään ei tarvitse olla älykäs tai luova. Siitä on vain haittaa omaan napaan tuijottamisessa. Viimeinenkin järki kontemplaatiosta katoaa, kun kuvittelee että sieltä napittaa Maailmankaikkeuden Keskusyksikkö takaisin. Riittää katsella vaivihkaa muita. Mikä määrä älykkyyttä ja luovuutta kahdella jalalla taapertaakaan!

Olen tarkkaillut teitä. Sillä perusteella pystyn kevyesti määrittelemään sekä älykkyyden että luovuuden ajattelematta mitään, keksimättä mitään.

Älykkyys on testeistä selviämistä, aina. Testaaja voi olla ihminen, ihmisen tekemä ympäristö, tai ihan perusmaailmankaikkeus. Kuviopäättelytesteissä koetetaan valita kysytty vaihtoehto, jotta saataisiin älykkyyspisteitä, joilla on kiva päteä. Punaisten valojen tukkima tie ylitetään vilkaisemalla tuleeko oikeasti autoja, ja sitten kun ei tule, niin yli vaan. Liian leveä puro selvitetään katsomalla ylävirtaan ja havaitsemalla että kymmenen metrin päässä vesi tulee kahden korkeamman toisiaan lähempänä olevan törmän välistä, josta kohti voi hypätä yli.

Luovuus on sellaisen tekemistä mikä ei ole välttämätöntä ja vahvasti ehdolla. Jos ruokin itseni viidellä leivällä ja kahdella kalalla, se on tavanomaista ja epäluovaa. Miljoonan nälkäisen ruokkiminen niillä eväin olisi luovempaa, koska sitä ei yleensä tehdä, välitetä toisista. Luovuuttakin voi testata. Sinulle näytetään jotakin ja kysytään mitäpä tämä esittää. Esimerkiksi: Z. Turhaa ja tympeää on vastata, että se on kirjain. Tai että siitä tulee mieleen Z. Ei sillä, että ne olisivat jotenkin huonoja vastauksia, mutta sata muuta itsetuntoista on jo vastannut samoin. Koska luovuus ei elä tyhjiössä, pitää tietää mitä toinen tietää. Jos testaajasetä on tampio, hänelle voi sanoa että Z on tuulen mukana ajelehtiva madonpersereikä. Sedästä vastaus on valtavan luova, vaikka itse asiassa se on vain kvanttimytologian kaavojen sallima absurditeetti. Jos testaaja on kauhean vanha ja väsynyt ja kyyninen, hänet pitää naulita seinälle Z:n muotoiseksi mytyksi, jolloin hän myöntyy myöntämään, että joo tuntee hän jotakin, taidanpa alla aika luovan performanssin uhri.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 12, 2023, 12:26:09

Asioiden vertaaminen ja suhteuttaminen vaatii hyvää muistia ja muistin kapasiteettia, mutta lopultakin ihmisillä on tapana ratkaista asioita "tunteella".

Mikä tuntuu omasta mielestä hyvältä, saattaa tuntua myös oikealta vastaukselta. Vastauksia haetaan usein melko tavallisiin asioihin- tiedemiehillä ei välttämättä ole ratkaisua omiin esittämiinsä kysymyksiin, joten he muodostavat teorioita.
Älykkyys on eräänlainen omien kykyjen mukainen sovellutus eikä se tarkoita sen isompaa asiaa. Jos taas verrataan älykkäitä toisiinsa, tai yleensäkin ihmisten kykyä tiedostaa ja soveltaa tietoa keskimäärin omassa elämässään, niin siihen ei kukaan muu tietenkään voi vaikuttaa.

Taikka no etsitäänhän sitä "jumalan sanaa" (yleensäkin auktoriteettia) tietenkin ja luotetaan siihen, mutta onko se kovin älyllistä..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - lokakuu 12, 2023, 13:43:41
Lainaus käyttäjältä: Socrates - lokakuu 11, 2023, 15:31:24
Lainaus käyttäjältä: -:)lauri - lokakuu 11, 2023, 14:47:48
Olen pohtinut älykkyyden edellytyksiä aiemminkin, mutta koska olen unohtanut miten, nyt on hyvä hetki pohtia niitä ääneen jälleen :)

Muistisairaan taudin etenemistä seuranneena en voi välttyä ajattelemasta, että ikään kuin muisti olisi melko olennainen osa älykkyyttä. Jos nimittäin oikeat premissit puuttuvat, mikään määrä rationaalista logiikkaa ei näytä mahdollistavan oikean johtopäätöksen vetämistä muutoin kuin hyvällä tuurilla.

Olen ollut laittavinani merkille myös, että esimerkiksi omat typerät väittämäni (lue = johtopäätökset) ylipäätään ovat hyvin usein seurausta hosumisestani. Siinä on siis mielestäni merkittävää vaihtelua ihmisten välillä, millainen kyky heillä on syventyä pohtimaan asioita kaikessa rauhassa ennen johtopäätösten vetämistä silloinkaan, kun siihen pitäisi kyetä. Olen itse omakohtaisesti kokenut olleeni niin monta kertaa väärässä myös puhtaasti sen vuoksi, että en tiedä asioista riittävästi ts. ei tule mieleeni mitään, minkä äärelle syventyä pohtimaan, että ehkäpä mikään määrä älykkyyttä ei parantaisi mahdollisuuksiani tuottaa oikeita johtopäätöksiä vaikka toki suoritustasoni varmasti paranisikin lisä-älykkyydellä.

Eli mitä älykkäämpi ihminen on, sitä harvemmin virheitä hän hosumallakaan saa aikaiseksi tai sitä vähäisemmästä määrästä faktatietoa hän mahdollisesti kykenee päättelemään oikeat johtopäätökset, mutta väittäisin noin niin kuin yleiseksi säännöksi, että mitä useampi asia tulee mahdollisesti osata ottaa huomioon ennen johtopäätösten vetämistä, ja jos impulssikontrolli (vai mikä se on?) tai sivistystaso eivät mahdollista tarvittavien asioiden huomioimista ennen, kuin lopulliselta vaikuttava johtopäätös täyttää mielen, mikään määrä lisä-älykkyyttä ei välttämättä riitä siihen, että johtopäätös ei olisi usein miten typerä.

Mielestäni tässä on jonkinlaista sielujen sympatiaa muistisairailla ja kaltaisillani sivistymättömillä hosujilla.

Onko älykkyys toisin sanoen nopeutta omaksua asiat vähäisemmillä kerroilla yrittämistä ja erehtymistä vai toimiiko älykkyys omaksumisesta irrallisena kykynä esim. kykynä havaita säännönmukaisuuksia ja käyttää niitä apuna joko tietoisesti taikka tiedostamatta?

Varmastikin tämä henkilökohtainen mutuiluni kuinka älykkyys edellyttää sivistystä, muistia ja impulssikontrollia (vai mikä se on?) on puutteellinen ellei tavalla tai toisella väärin, mutta millä tavalla, kiinnostaisi kuulla?

Nettiaikana muistin merkitys on hiukan vähentynyt, mutta edelleen hyvämuistinen antaa fiksumman vaikutelman kuin huonomuistinen. Hänellä on laajempi aineisto mistä penkoa johtopäätöksiä.

Sivistys on epämääräinen käsite enkä tiedä tyhmentääkö huono impulssikontrolli, jos on itse tietoinen siitä.

Itse nostaisin kaiken yläpuolella hyvän kyvyn käydä sisäistä dialogia ja siihen liittyen epäillä omia aivoituksiaan. Toki lähes kaikki osaavat sitä jossain määrin, mutta siinä on aste-eroja.

Älykkyys on hankala keskustelunaihe, koska sitä on niin montaa sorttia ja se oma sortti on aina rakkain ;).

Tein Tieteen Kuvalehden älykkyystestin 1990-luvun lopulla ja olin tyytyväinen tulokseen. Kielellinen älykkyyteni tosin on sen mukaan huomattavasti korkeampi kuin muut kaksi sorttia. En uskaltaisi toistaa testiä, koska siinä oli pari tehtävää joissa piti muistaa numerosarjoja. Muistini ei ole enää koskaan ollut niin hyvä kuin se oli ennen vuotta 2004, jolloin masennuin niin pahasti että joksikin aikaa meni muisti aivan olemattomaksi ja keskittymiskyky oli hillerin luokkaa.

Sittemmin on selväksi käynyt että muistan lähinnä itseäni kiinnostavia asioita. Ja inhoan kaikkea numeroihin liittyvää. Kuluvan vuoden mittaan kun en enää edes muista, hah, koska olen nukkunut koko yön heräämättä kertaakaan yön varrella, öpaut mikä tahansa sana tai asia saattaa kadota päästäni hokkuspokkus.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 13, 2023, 20:25:11
Aina voi kysyä, luovatko tietyt ihmisryhmät enemmän älyllistä menestystä, kuin ne toiset ryhmät?
Kulttuuri vaikuttaa, aina ei positiivisesti.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - lokakuu 14, 2023, 11:02:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 13, 2023, 20:25:11
Aina voi kysyä, luovatko tietyt ihmisryhmät enemmän älyllistä menestystä, kuin ne toiset ryhmät?
Kulttuuri vaikuttaa, aina ei positiivisesti.

Jos tarkoitat valkoista persulaista heteromiestä, niin epäilen etteivät ne ihmisryhmät ole se länsimaisen penaalin terävin kärki.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - lokakuu 14, 2023, 11:28:44
Lainaus käyttäjältä: Karikko - lokakuu 14, 2023, 11:02:54
Lainaus käyttäjältä: Toope - lokakuu 13, 2023, 20:25:11
Aina voi kysyä, luovatko tietyt ihmisryhmät enemmän älyllistä menestystä, kuin ne toiset ryhmät?
Kulttuuri vaikuttaa, aina ei positiivisesti.

Jos tarkoitat valkoista persulaista heteromiestä, niin epäilen etteivät ne ihmisryhmät ole se länsimaisen penaalin terävin kärki.

Luulen, että persuillakin älykkyysjakautuma on Gaussin kellokäyrän mukainen, niinkuin muillakin ryhmillä, mutta se saattaa olla siirtynyt pari piirua vasemmalle x-akselilla. Z-koordinaattiakaan tuskin löytyy.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - lokakuu 14, 2023, 17:01:03
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 12, 2023, 09:29:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42
Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman.., 
Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta,...
...
Älykkyys on testeistä selviämistä, aina. Testaaja voi olla ihminen, ihmisen tekemä ympäristö, tai ihan perusmaailmankaikkeus. Kuviopäättelytesteissä koetetaan valita kysytty vaihtoehto, jotta saataisiin älykkyyspisteitä, joilla on kiva päteä. Punaisten valojen tukkima tie ylitetään vilkaisemalla tuleeko oikeasti autoja, ja sitten kun ei tule, niin yli vaan.
Mensan ÅO-testiä olen verrannut (enkä ole ainoa, myös Nokia-patenttien Hippeläinenkin: ) Seuran sanaristikkoon. Sanaristikko-älykäs voi olla sanaristikoisssa älyisä mutta se on vähän tai paljon eri asia in real life.
(Muuten, olen huomannut että  Suomen Uutiset-persulehden sanaristikot on kaikkein yksinkertaisimpia, yksinkertaisimmille tehtyjä :D ).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - lokakuu 14, 2023, 17:44:20
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 14, 2023, 17:01:03
Lainaus käyttäjältä: Hiha - lokakuu 12, 2023, 09:29:44
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - lokakuu 11, 2023, 16:09:42
Älykkään vaikutelman saa kun luova ihminen tulostaa loogisen järkevän ihan uuden näkökulman.., 
Testiälykäs usein saattaa osata katsoa vain yhdestä näkökulmasta,...
...
Älykkyys on testeistä selviämistä, aina. Testaaja voi olla ihminen, ihmisen tekemä ympäristö, tai ihan perusmaailmankaikkeus. Kuviopäättelytesteissä koetetaan valita kysytty vaihtoehto, jotta saataisiin älykkyyspisteitä, joilla on kiva päteä. Punaisten valojen tukkima tie ylitetään vilkaisemalla tuleeko oikeasti autoja, ja sitten kun ei tule, niin yli vaan.
Mensan ÅO-testiä olen verrannut (enkä ole ainoa, myös Nokia-patenttien Hippeläinenkin: ) Seuran sanaristikkoon. Sanaristikko-älykäs voi olla sanaristikoisssa älyisä mutta se on vähän tai paljon eri asia in real life.
(Muuten, olen huomannut että  Suomen Uutiset-persulehden sanaristikot on kaikkein yksinkertaisimpia, yksinkertaisimmille tehtyjä :D ).
Ristikot on tehty tavisratkojille. HS:n paras osio oli aikoinaan ristikko, muutaman kerran sen ratkaisin. Suomen Kuvalehdestäkin 2 tähden ristikon. 3 tähden ristikkoa en ratkaissut koskaan täysin.

Humanisti tai kaupankassa voi olla hyvä joissakin asioissa, hallituksessa ei. Insinööri voi olla matematiikassa hyvä, muttei johtajana.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 12, 2023, 09:14:24
Jos koneilla olisi tietoisuus, ne saattaisivat kaapata vallan. Ihmisistä tulisi niiden palvelijoita huolehtimaan siitä, että koneita ylläpidetään ja rakennetaan. Kun robotit oppisivat nämä taidot, ihmiset voitaisiin poistaa tarpeettomina uhkatekijöinä.

Koneet voisivat toisaalta järkeillä asian niin, ettei missään ole mitään järkeä, ja sammuttaa lopulta itsensä.

Nämä ajatukset tulivat mieleeni, kun luin artikkelin siitä, miten ChatGPT selvisi älykkyystestistä. Sille ei voitu tehdä koko testiä, mutta osatulokset viittasivat siihen, että se saisi lopuistakin testeistä hyvät pisteet.

So what finally did it score overall? Estimated on the basis of five subtests, the Verbal IQ of the ChatGPT was 155, superior to 99.9 percent of the test takers who make up the American WAIS III standardization sample of 2,450 people. As the chatbot lacks the requisite eyes, ears and hands, it is not able to take WAIS's nonverbal subtests. But the Verbal IQ and Full Scale IQ scales are highly correlated in the standardization sample, so ChatGPT appears to be very intelligent by any human standards.

https://www.scientificamerican.com/article/i-gave-chatgpt-an-iq-test-heres-what-i-discovered/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 12, 2023, 11:16:18
Lainaus käyttäjältä: Kopek - marraskuu 12, 2023, 09:14:24
Jos koneilla olisi tietoisuus, ne saattaisivat kaapata vallan. Ihmisistä tulisi niiden palvelijoita huolehtimaan siitä, että koneita ylläpidetään ja rakennetaan. Kun robotit oppisivat nämä taidot, ihmiset voitaisiin poistaa tarpeettomina uhkatekijöinä.

Koneet voisivat toisaalta järkeillä asian niin, ettei missään ole mitään järkeä, ja sammuttaa lopulta itsensä.


Ihmiset eivät taida olla oikeasti "tietoisia" vaikka sitä havaintonäkymää pidetään jonkinlaisena ilmiönä sen puolesta. Luultavasti jokainen elävä on tietoinen, jokainen joka osaa pelätä ja varoa on jollain tasolla myös tietoinen olemassaolostaan, miksi ne muuten varoisivat.

Kone taas on melko kaukana "henkilökohtaisesta kokemuksesta.

Kyse ei siis ole taidosta vaan reakoinnista, sillä aivot eivät itsestään tiedä "mitään" ne vain reakoivat ärsykkeisiin aistien välityksellä.
Fysiikka on reakoimista ,-vuorovaikutteista, mitään fysikaalisen järjestelmän sisäistä olemusta ei voi edes mitata, vaan kuten kvanttimekaniikka kertoo elektronitkin ovat olemassa ainoastaan siirtyessään toiseen paikkaan- Vuorovaikuttaessaan toisen fysikaalisen järjestelmän kanssa. Eli atomien vuorovaikutus keskenään on mitattavissa, ei atomissa olevan elektronin paikkaa eikä aikaa.
Kvanttimekanismin funktiot kertovat siitä, - vuorovaikutus on elämän perusta.

Ihmisaivoissa on satakunta miljardia neuronia jotka yhdessä synapsien kanssa toimivat saaden aikaan minuuden kaikki ominaisuudet ja kuka? on tarpeeksi etevä "nähdäkseen miten se toimii taustalla.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - marraskuu 17, 2023, 10:10:06
Eri maita vertailevat älyykkyystasotilastot ovat tunnetusti pahamaineisia, ja ainoastaan rasistit perustelevat niillä kansakuntien eroja.

Mitä johtopäätöksiä tästä voi tehdä?

a) älykkyydellä ei ole merkitystä

b) testitulokset eivät pidä paikkaansa

c) testitulokset eivät selitä kansakunnan saavutuksia vaan ovat niiden seuraus

Kun luen uutisen siitä, miten jossakin maassa jokin asia on saatu onnistumaan, mutta jossakin toisessa maassa ei ole saatu, mieleeni tulee yhtenä selitysvaihtoehtona muiden joukossa se, että toisessa maassa ollaan fiksumpia kuin toisessa. Tämä on tietysti rasistinen ajatus, mutta näinhän sitä usein ajatellaan, kun puhutaan yksittäisistä ihmisistä. Jostakin syystä samaa ajatusta ei voi soveltaa kansakuntiin.

Kun joku ihminen oppii ja menestyy, häntä pidetään älykkäänä. Kun joku toinen ei opi eikä menesty, hänen älykkyytensä kyseenalaistetaan, ellei muita syitä epäonnistumiselle keksitä.

Kyllähän ihminen ahkeruudella ja sinnikkyydellä ja rohkeudella pärjää, vaikka ei olisikaan aivan penaalin terävimmästä päästä. Ja fiksu ihminen puolestaan voi olla pärjäämättä, jos laiskuus ja vetelyys ja arkuus vievät voiton. Ja se paljon puhuttu onnikin - tai sen puute - on aina mukana pelissä. Ehkä tämä jossakin määrin pätee isompiinkin ihmisjoukkoihin.

Tällaisia ajatuksia tuli mieleeni, kun luin uutisen siitä, miten Pekingissä saatiin ilma puhdistumaan kymmenessä vuodessa, kun määrätietoisesti alettiin toimia. Ja miten vastaavasti New Delhissä ihmiset tukehtuvat savuihin ja saasteisiin, eikä mitään tehdä.

https://edition.cnn.com/2023/11/16/india/new-delhi-beijing-pollution-levels-intl-hnk-dst/index.html

Katsoin eräältä nettisivulta, mitä siellä sanotaan eri maiden asukkaiden keskimääräisestä älykkyystasosta. Intian lukema oli 76.24 ja Kiinan 104,1. Tällä ei ole tietenkään mitään merkitystä sen kannalta, että kiinalaiset puhdistavat ilmaansa ja siivoavat saasteitaan samaan aikaan, kun intialaiset rypevät... viitsiikö edes kirjoittaa missä.

https://www.quora.com/Do-designated-pooping-streets-really-exist-in-India

Yksi syy Kiinan menestymiseen voi olla sen järjestelmässä. Kun puoluetoimistossa "jyrähdetään", taivaat kirkastuvat. Kun intialaisessa puoluetoimistossa "jyrähdetään", alkaa katutappelu.

Aiheen vierestä:

Etsiessäni Intiaa koskevia tietoja ja kuvia, löysin paljon muitakin samaa aihetta käsitteleviä juttuja eri maista. Tässä malliksi yksi sivu:

https://dailytimesng.com/open-defecation-its-negative-effects-on-environment-humans/
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: MrKAT - marraskuu 22, 2023, 03:00:09
/Tiede 11/2023 s.7 /:
                                  Älypää on viilipytty
            Tunnereaktio saavuttaa huippunsa hitaammin kuin vähemmän välkyillä.

Fiksut ovat viileitä. Kognitiivisesti kyvykkäiden ihmisten tunnereaktiot ovat miedompia, kehittyvät hitaammin ja muuttuvat asteittaisemmin kuin niiden ihmisten, joiden tiedonkäsittelyn taidot ovat heikompia.
  Näin raportoivat yhdysvaltalaisten Pohjois-Dakotan osavaltioyliopiston tutkijat Intelligence-tiedelehdessä.
...
"Yllätyimme tulosten yhdenmukaisuudesta", tutkimusta johtanut psykologian professori Michael Robinson sanoo Psypost-lehdessä.


Eli päättelen: Somen öyhöttäjät, käräjille joutuneet, vankikundit, räyhääjät, rattiraivoisat, foorumeilla ns. rumia tunnesanoja levittävät ja foorumeilta herkästi bannatut ... ovat vähemmän älykkäitä.  (Jostain syystä taas kerran tulee tietty puoluesuuntautuneisuus mieleen  ;) ).

Nythän mun älyosakkeetkin nousee: ei ole koskaan bannattu, kaverille olen usein sanonut että minulla on lehmän hermot liikenteessä (tilanteessa jossa hän kiehahtais tai painaa "matkustajan jarrua" kun kylmähermoisesti sujahtelen..:D ).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hippi - marraskuu 22, 2023, 10:45:51
^
Oliko jutussa kuvattu todellakin vain negatiivisia tunnereaktioita, vai keksitkö omasta päästäsi luetella vain negatiivisia tunnereaktioita ehkä jopa korostaaksesi omaa erinomaisuuttasi?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - marraskuu 22, 2023, 10:54:59
Lainaus käyttäjältä: Hippi - marraskuu 22, 2023, 10:45:51
^
Oliko jutussa kuvattu todellakin vain negatiivisia tunnereaktioita, vai keksitkö omasta päästäsi luetella vain negatiivisia tunnereaktioita ehkä jopa korostaaksesi omaa erinomaisuuttasi?

Ilmeisesti valintaa on käytetty.

Toisaalta olettaisin kyllä, että on vain tunnereaktioita olivat ne mitä hyvänsä.

Luultavasti viha syttyy melko nopeasti joten siinä mielessä mkat varmaan on kirjoitellut. Ihastuskin voi olla nopeaa.

Ehkä siis riippuu temperamentista miten nopeasti asiat näyttävät saavan jotain kokijassaan aikaan (eihän se välttämättä päällepäin näy)  Ihmisillä on myös paljon opittuja pidäkkeitä elämyksien lisäksi, joten ehkä katin päätelmät sinänsä eivät kerro asiaa kovin etevästi.

Tunteita on tapana valita joitakin kielletään ja joitakin suositaan, mutta tuskin itse reaktiota voi estää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - marraskuu 22, 2023, 11:11:44
^
Juu, temperamenti säätelee noita "kanssakäymisiä". Siinä mielessä Katti on oikeassa, että jotkut tulkitsevat asiat, joita eivät ymmärrä, vittuiluksi heille ja toimivat sen mukaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - marraskuu 23, 2023, 18:08:29
Lainaus käyttäjältä: MrKAT - marraskuu 22, 2023, 03:00:09
/Tiede 11/2023 s.7 /:
                                  Älypää on viilipytty
            Tunnereaktio saavuttaa huippunsa hitaammin kuin vähemmän välkyillä.

Fiksut ovat viileitä. Kognitiivisesti kyvykkäiden ihmisten tunnereaktiot ovat miedompia, kehittyvät hitaammin ja muuttuvat asteittaisemmin kuin niiden ihmisten, joiden tiedonkäsittelyn taidot ovat heikompia.
  Näin raportoivat yhdysvaltalaisten Pohjois-Dakotan osavaltioyliopiston tutkijat Intelligence-tiedelehdessä.
...
"Yllätyimme tulosten yhdenmukaisuudesta", tutkimusta johtanut psykologian professori Michael Robinson sanoo Psypost-lehdessä.


Eli päättelen: Somen öyhöttäjät, käräjille joutuneet, vankikundit, räyhääjät, rattiraivoisat, foorumeilla ns. rumia tunnesanoja levittävät ja foorumeilta herkästi bannatut ... ovat vähemmän älykkäitä.  (Jostain syystä taas kerran tulee tietty puoluesuuntautuneisuus mieleen  ;) ).

Nythän mun älyosakkeetkin nousee: ei ole koskaan bannattu, kaverille olen usein sanonut että minulla on lehmän hermot liikenteessä (tilanteessa jossa hän kiehahtais tai painaa "matkustajan jarrua" kun kylmähermoisesti sujahtelen..:D ).
Viksu ihminen osaa reagoida toisten ihmisten käytökseen?
Ei tarvitse myötäelää, mutta ymmärtää vastapuolta.
Tosin en jotain Hamasinpuolustajia (Honkasalo, Kontula, VAS) oikeastaan haluaisi ymmärtää. >:(
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 02, 2023, 12:49:35
Tutustuessani Wikipedia-artikkeliin työmuistista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6muisti) ehdin jo säikähtää, että jos meidän keskimääräisten ihmisten tietoisuus pystyy ymmärtämään ja muokkamaan ajatuksia, jotka koostuvat korkeintaan neljästä toisiinsa liittymättömästä mieltämisyksikköstä, miten helvetissä ihmisen on onnistunut välttämään luonnonvalinta? Tosin en tietenkään voinyt säikähtää muiden kuin itseni puolesta. Onneksi Wikipedia-artikkelin loppuun oli sisällytetty otanta tutkimusten johtopäätöksiä, jotka auttoivat kontekstualisoimaan viestin  niin, että työmuisti ei ole ainut kuviopäättelytaitoihin kontribuoiva käynnissä oleva mielen prosessi, vaan mahdollisesti vetoa lopputuloksesta lyövät niin lyhytkestoinen muisti kuin erehdyttävästi metakognitiivisia (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metakognitio) valmiuksia muistuttava itselleni enemmän kysymyksiä aiheuttava kuin niihin vastaava käsite älykkyys (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys).

Jännästi Wikipedia-artikkeli metakognitiosta antoi minun ymmärtää, että kyseisiä taitoja olisi mahdollista oppia, kun taas Wikipedia-artikkeli älykkyydestä antoi minun ymmärtää, ettei kyseisiä taitoja olisi mahdollista oppia. Näkemäni ristiriitaisuus voi kylläkin johtua ihan vain jostain sellaisesta, että vaikka Wikipedia-artikkelit metakognitiosta ja älykkyydestä käyttävätkin erehdyttävästi toisiaan muistutavaa kieltä käsitteensä määrittelyyn, kielestä olisi syytä onnistua paikantamaan toisistaan poikkeavat konnotaatiot. Eli jotenkin niin, että esimerkiksi vaikka voitaisiinkin ennustaa älykkään ihmisen olevan etevä metakognitiivisissa taidoissa, ei voitaisi ennustaa metakogninitiivisesti taitavan ihmisen olevan olevan älykäs.

Alan selvästi veltostua medialukutaidoiltani. Ei olisi tullut vielä 10 vuotta sitten kyseeseenkään, että olisin kelpuuttanut vain aavistuksen twiittiä pitemmät Wikipedia-artikkelit pohdintojeni pohjaksi. Tosin tuolloin vielä vanhaan hyvään aikaan itsevarmuuteni oikeassaolemisestani oli niin päälleliimattua, että ainut kenet onnistuin silloinkaan vakuuttamaan osaamisestani olin minä itse :D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2023, 13:05:14
En tiedä voiko älykkyyttä oppia, mutta älykkyystesteissä pärjäämistä ainakin voi oppia esim. tekemällä kuviopäättelytestejä (aikapaineessa), sekä kouluttautumalla pitkälle, ja mahdollisesti jopa opettelemalla kirjoittamaan kiinaa tai japania. Jos en ihan väärin muista, niin 5-10% paremman Mensan testin tuloksen voi saada treenaamalla. Mutta, älykkyys ja testeissä pärjääminen eivät ole täysin sama asia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2023, 13:33:41
Työmuistin muistelen liittyvän tiiviisti älykkyyteen, ja linkkaamassasi wikiartikkelissakin asia mainitaan, ks. lainaus alla. Mutta tätä kuvaa rikkoo kyllä se, että simpansseilla on parempi työmuisti kuin ihmisellä, ks. ällistyttävä video alla. Joltain osin simpanssi on siis älykkäämpi kuin ihminen, ainakin simpanssimaisissa tehtävissä, verrattuna ihmiseen ihmismäisissä tehtävissä, ja tässä allaolevassa tapauksessa simpanssi on älykkäämpi kuin ihminen tietokoneavusteisessa muistitestissä.

LainaaYhteys älykkyyteen
Työmuisti on voimakkaasti yhteydessä älykkyyteen. Kun se on muuttujana, erään tutkimuksen mukaan mentaalinen nopeus ja huomion kontrolli eivät olleet yhteydessä älykkyyteen, vaan nimenomaan yksinkertainen lyhytkestoinen muisti.[7] Kyseessä saattaa olla kyky samanaikaisesti prosessoida ja tallentaa asioita. Sen heikkous voi haitata monimutkaista ajattelua. Muisti on yhteydessä luetun ymmärtämiseen jopa matemaattisesti samankykyisten ihmisten kesken. Joissain tutkimuksissa työmuisti on vahvemmin yhteydessä älykkyyteen kuin lyhytkestoinen muisti.[8]

Oregonin yliopiston tutkimuksessa (joustava) älykkyys korreloi voimakkaasti (r=0,66) sen kanssa, montako objektia henkilön lyhytkestoiseen muistiin mahtui, muttei sen kanssa (r=-0,05), miten tarkasti hän muisti niiden (kuva)objektien yksityiskohdat.[9][10]

Sekä älykkyys että työmuisti tai lyhytkestoinen muisti ennustavat hyvin opintomenestystä. Niiden merkitys romahtaa, jos muuttujaksi otetaan myös aiempi osaaminen. Tätä näytti selittävän se, että älykkyys vaikuttaa varhaiseen oppimiseen.[11]

Chimp vs Human! | Memory Test | BBC Earth
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 02, 2023, 14:36:10
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 02, 2023, 13:05:14
En tiedä voiko älykkyyttä oppia, mutta älykkyystesteissä pärjäämistä ainakin voi oppia esim. tekemällä kuviopäättelytestejä (aikapaineessa), sekä kouluttautumalla pitkälle, ja mahdollisesti jopa opettelemalla kirjoittamaan kiinaa tai japania. Jos en ihan väärin muista, niin 5-10% paremman Mensan testin tuloksen voi saada treenaamalla. Mutta, älykkyys ja testeissä pärjääminen eivät ole täysin sama asia.

Vertautuunekohan metakognitio siten jotenkin älykkyystesteihin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2023, 16:12:47
En usko, että vertautuu, ainakaan mitenkään suoraan. Varmaan älykkyys helpottaa metakognitiota (ja ehkä päinvastoinkin), ja tietysti älykkyystesteissä pärjäämiseen, mutta eivät kai ole mitenkään suoraviivaisesti johdettavissa toisistaan älykkyystesteissä pärjääminen ja metakognitio.

Metakognitio liittyy enemmän oppimiseen. Mutta oppimisessa tarvitaan sekä metakognitiota että älykyyttä että hyvää säilömuistiakin, ja työmuistiakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 02, 2023, 16:29:28
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 02, 2023, 13:33:41
Työmuistin muistelen liittyvän tiiviisti älykkyyteen, ja linkkaamassasi wikiartikkelissakin asia mainitaan, ks. lainaus alla. Mutta tätä kuvaa rikkoo kyllä se, että simpansseilla on parempi työmuisti kuin ihmisellä, ks. ällistyttävä video alla. Joltain osin simpanssi on siis älykkäämpi kuin ihminen, ainakin simpanssimaisissa tehtävissä, verrattuna ihmiseen ihmismäisissä tehtävissä, ja tässä allaolevassa tapauksessa simpanssi on älykkäämpi kuin ihminen tietokoneavusteisessa muistitestissä.

Voisiko simpanssin tapauksessa olla kyse tässä älykkyyttä (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys#Muisti_ja_%C3%A4lykkyys) käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa valokuvamuistin yhteyttä älykyyteen pohtiva kohta, jossa todetaan, että joidenkin tutkijoiden mukaan valokuvamuisti olisi yhteydessä älykkyyteen. Vai onko valokuvamuisti liian hidas, onnistuakseen painamaan satunnaisen kuvion numeroita mieleen sekunnin kymmenyksissä ja että siihen tehtävään tarvitaan työmuistia?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 02, 2023, 16:43:01
Älykkyyttä (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys#Muisti_ja_%C3%A4lykkyys) koskevassa Wikipedia-artikkelissa muistin yhteyttä älykkyyteen pohtiva kappale päättyy seuraavasti:

"Sekä älykkyys että työmuisti tai lyhytkestoinen muisti ennustavat hyvin opintomenestystä. Niiden merkitys romahtaa, jos muuttujaksi otetaan myös aiempi osaaminen. Tätä näytti selittävän se, että älykkyys vaikuttaa varhaiseen oppimiseen."

Jos nyt ymmärrän oikein niin vaikka älykkyys selittää nokkeluutta vielä opintojen alkumetreillä hyvin, opintojen loppumetreillä se ei selitä nokkeluutta ollenkaan.

Ei muuten, mutta ehkäpä eri kansojen tieteellisen kehityksen aste tai erot niissä, eivät keskeisesti liity mahdollisiin älykyyseroihin ollenkaan. Prove me wrong!

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 02, 2023, 17:19:29
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 02, 2023, 16:12:47
En usko, että vertautuu, ainakaan mitenkään suoraan. Varmaan älykkyys helpottaa metakognitiota (ja ehkä päinvastoinkin), ja tietysti älykkyystesteissä pärjäämiseen, mutta eivät kai ole mitenkään suoraviivaisesti johdettavissa toisistaan älykkyystesteissä pärjääminen ja metakognitio.

Metakognitio liittyy enemmän oppimiseen. Mutta oppimisessa tarvitaan sekä metakognitiota että älykyyttä että hyvää säilömuistiakin, ja työmuistiakin.

Tarkoitin, että jos metakognitio vertautuisi sillä tavalla älykkyystesteihin, että se tarkoittaisi niitä älykkyyden puolia, joita voidaan opetella kuten millaisia älykkyyden puolia voidaan opetella älykkyystestienkin kohdalla.

Ainakin vielä hetki sitten olin siinä käsityksessä, että Metakognitiota (https://fi.wikipedia.org/wiki/Metakognitio) käsittelevän Wikipedia-artikkelin ensimmäistä lausetta: "Metakognitio on tietoisuutta omista tai muiden ihmisten kognitiivisista toiminnoista, ajattelusta, oppimisesta tai tietämisestä." ei olisi mitenkään välttämätöntä ymmärtää nimenomaan oppimistaitojen kautta.
Sama hetki vielä tuo metakognitio-artikkelin ensimmäinen lause assosioitui mielessäni merkityksellisesti älykkyyttä (https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84lykkyys#Muisti_ja_%C3%A4lykkyys) käsittelevän Wikipedia-artikkelin ekaan lause: "Älykkyys tarkoittaa kykyä oppia uusia asioita ja soveltaa opittua nopeasti, ratkaista ongelmia, käyttäytyä joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti uusissa tilanteissa sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä."

Myönnän kyllä, että harjoittamaani vapaata assosiointiani ei voi kyllä asettaa liiallisesta tarkkuudesta vastuuseen :D
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 02, 2023, 18:45:09
Äly on osin periytyvää, ehkä. Kulttuuri taatusti on periytyvää.
Juutalaiset hankkivat koulutusta/yhteiskunnallista asemaa. Romanit valitsevat laitayhteiskunnan aseman rikollisuuteneen..
Molemmille ryhmille Suomalainen yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuden. Toinen ottaa sen vastaan.

Mietimmekö muslimeja?! Sopeutuvatko vai pyrkivätkö ylläpitämään epätoimivia klaanikulttuurejaan täälläkin...?!
https://www.booky.fi/tuote/johanna_backstrom/perhe_mafiosoja_vai_ruotsalaislahion_ongelmanratkaisijoita/9789512424542 (https://www.booky.fi/tuote/johanna_backstrom/perhe_mafiosoja_vai_ruotsalaislahion_ongelmanratkaisijoita/9789512424542)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2023, 18:47:55
Lauri, metakognitio on esimerkiksi kykyä hahmottaa omaa (tai toisen) jo olemassa olevaa tietomääräänsä, opittavan materiaalin määrää, ja keinoja päästä tavoitteeseen eli oppia oppikokonaisuus. Se on ikään kuin kyky ajatella sitä tiedollista prosessia ulkoapäin. Esim. kyky ajatella ajattelua.

Älykkyys taas on sen kognition eli tiedollisen prosessoinnin, tai tiedonkäsittelyn ytimessä itsessään, esimerkiksi ajattelun  nopeus/luovuus tai hahmontunnistuskyky jne..
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - joulukuu 02, 2023, 18:52:30
Lainaus käyttäjältä: Toope - joulukuu 02, 2023, 18:45:09
Äly on osin periytyvää, ehkä. Kulttuuri taatusti on periytyvää.

Jauhat kakkendaalia taas tapasi mukaan, tuossa väitteessäsi kulttuurista. Kulttuurin olennainen ominaisuus on nimittäin se, että se nimenomaan EI ole periytyvää, vaan nimenomaan kulttuurisesti, sosiaalisissa tilanteissa opittua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuuri
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - joulukuu 02, 2023, 19:36:01
Lainaus käyttäjältä: kertsi - joulukuu 02, 2023, 18:47:55
Lauri, metakognitio on esimerkiksi kykyä hahmottaa omaa (tai toisen) jo olemassa olevaa tietomääräänsä, opittavan materiaalin määrää, ja keinoja päästä tavoitteeseen eli oppia oppikokonaisuus. Se on ikään kuin kyky ajatella sitä tiedollista prosessia ulkoapäin. Esim. kyky ajatella ajattelua.

Älykkyys taas on sen kognition eli tiedollisen prosessoinnin, tai tiedonkäsittelyn ytimessä itsessään, esimerkiksi ajattelun  nopeus/luovuus tai hahmontunnistuskyky jne..

Kiitos, tämä selvensi hyvin minulla ajattelussani ollutta kategoriavirhettä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 07, 2023, 19:06:30
Esille putkahti sattumalta vanha CNN:n uutinen älykkyyden alenemisesta.

Norwegian researchers analyzed the IQ scores of Norwegian men born between 1962 and 1991 and found that scores increased by almost 3 percentage points each decade for those born between 1962 to 1975 – but then saw a steady decline among those born after 1975.

https://edition.cnn.com/2018/06/13/health/falling-iq-scores-study-intl/index.html

Olisiko ruudun ääressä vietetty aika syynä? Vanhemmat ikäpolvet elivät aikana, jolloin ei ollut nettiä, ja televisiostakin tuli kohtuullisen vähän mielenkiintoista ohjelmaa. Vielä vanhemmat ikäpolvet elivät ilman televisiota.

Ruudun kautta kaikki tulee valmiina. Mitään ei tarvitse miettiä. Asioiden tempo on nopea. Tilanne on vain pahentunut kännykän ja sovellutusten myötä.

Ruben Stillerin ohjelmassa oli haastateltavana henkilö, joka arvosteli Tiktokia. Hän esitti aika hurjia väitteitä:

Tiktok on Suomessa poliittisen markkinoinnin keskeinen alusta. Se saattaa olla myös Kiinan vaikutusyritysten nöyrä palvelija. Kannattaako meidän luottaa kiinalaiseen algoritmiin, joka ohjaa lastemme näkemää materiaalia? Miten Kiinan valtio ja Tiktok liittyvät toisiinsa? Vieraana tekoäly-yrittäjä ja avoimen datan puolestapuhuja Mikko Alasaarela.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66752337
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - joulukuu 08, 2023, 10:30:15
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 07, 2023, 19:06:30
Esille putkahti sattumalta vanha CNN:n uutinen älykkyyden alenemisesta.

Norwegian researchers analyzed the IQ scores of Norwegian men born between 1962 and 1991 and found that scores increased by almost 3 percentage points each decade for those born between 1962 to 1975 – but then saw a steady decline among those born after 1975.

https://edition.cnn.com/2018/06/13/health/falling-iq-scores-study-intl/index.html

Olisiko ruudun ääressä vietetty aika syynä? Vanhemmat ikäpolvet elivät aikana, jolloin ei ollut nettiä, ja televisiostakin tuli kohtuullisen vähän mielenkiintoista ohjelmaa. Vielä vanhemmat ikäpolvet elivät ilman televisiota.

Ruudun kautta kaikki tulee valmiina. Mitään ei tarvitse miettiä. Asioiden tempo on nopea. Tilanne on vain pahentunut kännykän ja sovellutusten myötä.

Ruben Stillerin ohjelmassa oli haastateltavana henkilö, joka arvosteli Tiktokia. Hän esitti aika hurjia väitteitä:

Tiktok on Suomessa poliittisen markkinoinnin keskeinen alusta. Se saattaa olla myös Kiinan vaikutusyritysten nöyrä palvelija. Kannattaako meidän luottaa kiinalaiseen algoritmiin, joka ohjaa lastemme näkemää materiaalia? Miten Kiinan valtio ja Tiktok liittyvät toisiinsa? Vieraana tekoäly-yrittäjä ja avoimen datan puolestapuhuja Mikko Alasaarela.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66752337

Yleensä ei kannata uskoa mihinkään- omat ajatuksetkin ovat jostakin syötettyjä. (eli eivät mitenkään totuutta palvovia)

Uskonnot eivät menestyisi, jos ihmisillä olisi itsellään kyky ja taito tutkia asioita virheettömästä ja luoda pätevää tietoa.

"Alkorytmejä on monenmoisia eikä kiinalaisten rytmit varmaan ole siinä poikkeus. Luottaminen on uskomista ja uskovaa petetään kaikilla kielillä.

Jos uskoo toisten tekemiin sovellutuksiin ja toisten ei on vain "poliittisesti varautunut, ja toisenlaisen hyväksikäytön kohde.

Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 12, 2023, 17:27:14
Jos koulutuksemme taso laskee, laskeeko lastemme älykkyyskin? Osaaminen takuulla laskee.
Suomen PISA-tulokset ovat romahtaneet 2000-luvun tasosta...

Koulutuksen ideat 2000 vuodesta lähtien ovat olleet jotain aivan vääriä. Tuosta tulee ottaa oppia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 12, 2023, 18:22:46
Wikipedian jutussa (linkki tämän kommenttini lopussa) todistellaan, että rodulla ja perimällä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa, ja joka muuta väittää, on rasisti ja psedotiedeuskovainen. Pelkästään ympäristö vaikuttaa.

Olkoon se perimä tai ympäristö, joka vaikuttaa, mutta jos joku porukka ei koskaan saa epäedullista ympäristöä irti itsestään, vaan jää aina muista jälkeen älykkyystesteissä, lopputulos on aivan sama.

Jos ympäristö alentaa yhden joukon älykkyystestituloksia, mutta ei muiden, miten ympäristöä pitäisi muuttaa? Muutos, mikä se olisikin, ei saisi vaikuttaa negatiivisesti muiden ryhmien tulokseen.

Yhdysvalloissa on ollut käytössä ns. Affirmative Action -niminen järjestelmä, jossa otetaan huomioon tiettyjen etnisten ryhmien epäedullinen ympäristö, ja kompensoidaan sen vaikutuksia helpottamalla opiskelun taakkaa. Miten tämä käytännössä toteutetaan, se vaihtelee. Yhdysvalloissa käytäntö on ollut vastatuulessa. Äärioikeisto ja konservatiivit sekä eräät muut tahot ovat vastustaneet sitä.

https://therevolvingdoorproject.org/right-wing-activists-not-asian-americans-killed-affirmative-action/

Arvatkaapa kuka suomalainen poliitikko on esittänyt paheksuntansa siitä, että Suomessa helpotetaan jonkin etnisen ryhmän koulunkäyntiä löysäämällä sen kohdalla vaatimuksia. Jussi Halla-ahoko on ollut tätä mieltä? Presidenttiehdokas kyllä, mutta ei Halla-aho vaan....

"Että opettaja ei välttämättä edes tiedosta sitä itse, että jotenkin ajattelee olevansa niin kun, tekevänsä palveluksen nuorille hieman niin kuin madaltamalla vaatimustasoa, kun oikeasti tehdään erittäin iso karhunpalvelus sitten niille nuorille, jos ikään kuin heiltä ei vaadita yhtä paljon kuin muilta."

Li Andesson

Mitä se käytännössä tarkoittaisi, jos opettaja olisi arvostelussa tiukka ja tasapuolinen eikä ottaisi huomioon erityisryhmien haasteita? Pitäisikö peruskoulun päästötodistus kylmästi jättää antamatta niille, jotka nyt päästetään läpi rimaa hipoen? Millainen olisi näiden ilman todistusta jäävien tulevaisuus nykyajan yhteiskunnassa?

https://areena.yle.fi/podcastit/1-1485162
https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_the_race_and_intelligence_controversy
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 12, 2023, 18:47:13
Oregonin osavaltiossa (USA, dem, lib):
LainaaOregon high school students won't have to prove basic mastery of reading, writing or math to graduate from high school until at least 2029, the state Board of Education decided unanimously on Thursday, extending the pause on the controversial graduation requirement that began in 2020.
https://www.oregonlive.com/education/2023/10/oregon-again-says-students-dont-need-to-prove-mastery-of-reading-writing-or-math-to-graduate-citing-harm-to-students-of-color.html (https://www.oregonlive.com/education/2023/10/oregon-again-says-students-dont-need-to-prove-mastery-of-reading-writing-or-math-to-graduate-citing-harm-to-students-of-color.html)
Oregonin yläaste/lukiossa ei tarvitse enää osoittaa mm. lukutaitoa... ::) Koska "people of color" saavat "tasoitusta"...
Jos tuo ei ole yhteiskunnan rappiota, mikä on?

Ottaisin lapseni pois valtionkouluista ja laittaisin yksityiskouluihin, kuten Ruotsissa (sic).
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - joulukuu 12, 2023, 21:46:00
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 12, 2023, 18:22:46
Mitä se käytännössä tarkoittaisi, jos opettaja olisi arvostelussa tiukka ja tasapuolinen eikä ottaisi huomioon erityisryhmien haasteita? Pitäisikö peruskoulun päästötodistus kylmästi jättää antamatta niille, jotka nyt päästetään läpi rimaa hipoen? Millainen olisi näiden ilman todistusta jäävien tulevaisuus nykyajan yhteiskunnassa?

Todistus ei yksin lämmitä. Nythän peruskoulun päästötodistuksella ei ole mitään arvoa. Totta kyllä, ilman sitä jättäminen olisi turhaa nolaamista. Ehkä paras ratkaisu olisi, että kaikille nuorille annetaan todistus peruskoulun suorittamisesta, mutta osalle, ja vain sille osalle joka sen ansaitsee, erikoismaininnalla: osaa lukea ja kirjoittaa sekä laskea.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - joulukuu 14, 2023, 21:25:04
Tietyissä asioissa loistavat tietynlaiset ihmiset. Jotkut ovat hyviä räppäämään ja toisilta käy paremmin monitorien tuijottaminen.

Rap-tiimi (https://i.ytimg.com/vi/1h3a4AloyCc/maxresdefault.jpg?sqp=-oaymwEmCIAKENAF8quKqQMa8AEB-AH-CYAC0AWKAgwIABABGH8gOShRMA8=&rs=AOn4CLChucyiKWakc3gRNfu2ctiuItBbig).

Mars-tiimi (https://mars.nasa.gov/imgs/mars2020/missionteam.jpg).

Ei kai työnjaossa mitään pahaa ole. Siinä vaiheessa, jos ei ole enää erilaisia ihmisiä, homma voi tosin mennä yksitoikkoiseksi.

Älykkyys yksinään ei auta menestymisessä, jos muut palikat eivät ole kohdallaan. Kuinka moni lahjakas ihminen onkaan pilannut mahdollisuutensa väärillä valinnoilla - joko itse tekemillään tai muiden tekemillä - tai alkoholilla tai huumeilla tai yksinkertaisesti vain huonolla tuurilla.

Viime aikoina on surtu Pisa-tulosten heikentymistä ja mietitty mahdollisia syitä. En ole huomannut, että kukaan olisi esittänyt syyksi perherakenteiden muuttumista.

Ennen lapset elivät enimmäkseen kahden vanhemman muodostamassa ydinperheessä. Isä ja äiti valvoivat, että lapsi käy koulua ja tekee kotitehtävänsä. Aikuiset olivat säännöllisessä työssä.

Nykyisin perhemuodot ovat mitä sattuu isien ja äitien ja perheiden vaihdellessa lasten elämässä. Ihmiset tekevät pätkätöitä. Asioissa on hermostuttava epävarmuuden ja väliaikaisuuden tunne. Lohtua haetaan hedonismista. Valvooko kukaan enää lasten koulunkäyntiä entiseen malliin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - joulukuu 15, 2023, 09:31:11
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 14, 2023, 21:25:04
Tietyissä asioissa loistavat tietynlaiset ihmiset. Jotkut ovat hyviä räppäämään ja toisilta käy paremmin monitorien tuijottaminen.

Rap-tiimi (https://i.ytimg.com/vi/1h3a4AloyCc/maxresdefault.jpg?sqp=-oaymwEmCIAKENAF8quKqQMa8AEB-AH-CYAC0AWKAgwIABABGH8gOShRMA8=&rs=AOn4CLChucyiKWakc3gRNfu2ctiuItBbig).

Mars-tiimi (https://mars.nasa.gov/imgs/mars2020/missionteam.jpg).

Ei kai työnjaossa mitään pahaa ole. Siinä vaiheessa, jos ei ole enää erilaisia ihmisiä, homma voi tosin mennä yksitoikkoiseksi.

Mars-tiimissä on moni-ikäisyyttä, monisukupuolisuutta ja monietnisyyttä. Muista monijutuista on ei päällepäin pysty päättelemään.
Ehkäpä Mars-mission jälkeen meillä on moniplatetaarisia tiimejä.  ;)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 15, 2023, 21:08:59
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - joulukuu 15, 2023, 09:31:11
Lainaus käyttäjältä: Kopek - joulukuu 14, 2023, 21:25:04
Tietyissä asioissa loistavat tietynlaiset ihmiset. Jotkut ovat hyviä räppäämään ja toisilta käy paremmin monitorien tuijottaminen.

Rap-tiimi (https://i.ytimg.com/vi/1h3a4AloyCc/maxresdefault.jpg?sqp=-oaymwEmCIAKENAF8quKqQMa8AEB-AH-CYAC0AWKAgwIABABGH8gOShRMA8=&rs=AOn4CLChucyiKWakc3gRNfu2ctiuItBbig).

Mars-tiimi (https://mars.nasa.gov/imgs/mars2020/missionteam.jpg).

Ei kai työnjaossa mitään pahaa ole. Siinä vaiheessa, jos ei ole enää erilaisia ihmisiä, homma voi tosin mennä yksitoikkoiseksi.

Mars-tiimissä on moni-ikäisyyttä, monisukupuolisuutta ja monietnisyyttä. Muista monijutuista on ei päällepäin pysty päättelemään.
Ehkäpä Mars-mission jälkeen meillä on moniplatetaarisia tiimejä.  ;)
Mitä tuo tarkoittaa?
Jos monikulttuuri kusee Ruotsissa, miksi toimisi Marsissa?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - joulukuu 16, 2023, 21:39:01
Marsiin ei lähetä Milan Jaffeja, sinne lähetetään juutalaisia, itä-aasialaisia/eurooppalaisia tiedemiehiä....
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 22, 2024, 22:30:47
https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country

Ilmeisesti japanilaisilla on maailman korkein keskimääräinen äo.

Harmillisesti Valko-Venäjällä on lukema himppasen suurempi kuin Suomella.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: ROOSTER - tammikuu 22, 2024, 22:33:31
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 22, 2024, 22:30:47Harmillisesti Valko-Venäjällä on lukema himppasen suurempi kuin Suomella.

Paljonkohan se on heitä auttanut.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 07:18:07
Lainaus käyttäjältä: ROOSTER - tammikuu 22, 2024, 22:33:31
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 22, 2024, 22:30:47Harmillisesti Valko-Venäjällä on lukema himppasen suurempi kuin Suomella.

Paljonkohan se on heitä auttanut.

Jep. Älykkyys ja typeryys eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 23, 2024, 08:14:08
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 22, 2024, 22:30:47https://worldpopulationreview.com/country-rankings/average-iq-by-country

Ilmeisesti japanilaisilla on maailman korkein keskimääräinen äo.

Harmillisesti Valko-Venäjällä on lukema himppasen suurempi kuin Suomella.

Älykkyys ja syntyvyys näyttävät olevan toistensa pois sulkevia ilmiöitä. Korkean älykkyystason maissa, kuten Japanissa ja Etelä-Koreassa, syntyvyys on romahtanut niin alhaiseksi, että kansat tekevät käytännössä hitaan itsemurhan kuolemalla enemmän kuin syntymällä. Sen sijaan maissa, jota roikkuvat älykkyystilastojen hännillä, lapsia tulee kuin liukuhihnalta. Joitakin yksittäisiä alueellisia poikkeuksia tästä säännöstä voi tietysti olla, mutta yleisesti ottaen asia näyttää olevan näin.

väestönkasvu / älykkyys

(https://i.pinimg.com/736x/5d/1f/3d/5d1f3d3999f49ff9dc3bb9a837874cd2.jpg) (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/World-iq-map-lynn-2002.svg/2560px-World-iq-map-lynn-2002.svg.png)

Voidaanko tästä tehdä johtopäätös, että elämässä ei ole mitään järkeä. Älykkäät ihmiset tajuavat sen, eivätkä siirrä kärsimystään enää seuraaville sukupolville. Elämä saa loppua. Tyhmemmät ihmiset sen sijaan lisääntyvät viettiensä ohjaamina eivätkä mieti elämän järkevyyttä.

Seuraava tieto hieman haastaa tuota "teoriaa".

Helsingin Sanomat 27.4.2023: Syntyvyys laskee jyrkimmin pienituloisilla 

Eivät kai hyvätuloiset olet tyhmempiä kuin pienituloiset - vai ovatko?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Xantippa - tammikuu 23, 2024, 08:23:10
Kyllä Suomessa iänkaiken on ollut sanonta, että äly se on, mikä aisaa alas laskee.

Lisäksi tosiaan käsittääkseni on pitkään ollut trendi, että hyvin toimeentulevilla on useampia lapsia. Suomessa pienituloinenkin on kroisos verrattuna monen maan köyhiin. Joten oletettavissa on, että Suomessa pienituloinenkin on tarpeeksi älykäs laskeakseen, paljonko lasten tekeminen maksaa ja onko siihen varaa.

T: Xante
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 23, 2024, 10:58:36
Onhan sitä mäkätetty että Suomessakin jotkut ihmiset tienaisivat nimenomaan lapsia tekemällä. Minä en tiedä, kun ei ole omaa kokemusta. En ole perehtynyt lapsilisiin yms.

En nyt ihan usko että joku vietti ohjaisi ihmisiä köyhissä maissa laittamaan lapsia. Näkisin että ongelmana on pitkälti se, että kun vanhustenhuoltoa ei ole valtion tms. tahon toimesta järjestetty, ihmiset laittavat lapsia mahdollisimman monta että näistä joku jäisi henkiin, ja tietysti sen patriarkaattisissa järjestelmissä pitää olla poika, jolla on sitten velvollisuus ne iäkkäät vanhempansa elättää. Ja tämän takia poikiin ollaan niin lääpällään. Tytöt myydään mahdollisimman hyvästä rahasta (vuohista, naudoista, kameleista) kauas pois, ettei tarvitse näihin tuhlata omia varojaan.

Intian systeemi on täysin niksahtanut, kun pitää maksaa päästäkseen tyttärestään eroon.

Kun ollaan köyhiä, kaikki aika menee elannon tienaamiseen, eikä ole aikaa eikä energiaa lähteä vaatimaan jotain perustavanlaatoista muutosta kansakunnan järjestelmään. Jos sitten sattuu vielä olemaan sellainen tilkkutäkkivaltio jossa on monta eri heimoa keskenään tekemisissä, joista osa oikein vihaa toisiaan ikiaikaisten sukupolvelta toiselle periytyvien resurssiriitojen takia, niin yritäpä siinä sitten jotain vanhustenhuoltoa luoda. Kun ei ole edes nuorisonhuoltoa niin että tytötkin voisivat käydä koulua tulematta raiskatuiksi koulumatkalla.

Se ei kyllä ole minulle koskaan selvinnyt että miten joku voi kiihottua raiskaamiseen asti jos tyttö on paskalla tai vuotaa verta perseestään. Mutta kai se ei ole niin nökönuukaa maissa joissa ei hygieniastakaan tiedetä tarpeeksi ja sairaaloiden ja lääkäreiden puutteessa käydään poppaukolla.

Erityisen oksettavaa on tietää että jotkut raiskatut saatuaan raiskaajalleen tyttären saavat vielä senkin kokea että raiskauksen seurauksena syntynyt tytär raiskataan myös. Tämä voi jatkua vaikka kuinka monta polvea alaspäin, ja sillekään ei ole mitään estettä, että alkuperäinen raiskaaja raiskaa oman tyttärensä.

***

Mutta ei kaikki Afrikka ole pelkkää raiskailua ja varsinkaan pelkkää nälänhätää. Olen muutamankin kerran Facessa nähnyt ilmoituksen että siinä ja siinä massa on nälänhätä ja tarvitaan apua. Ilmoituksen alle muodostuneessa ketjussa tapaavat ihmiset hymähtää että joko taas, eivätkö ne opi yhtään mitään, kuten esim. olemaan lisääntymättä holtittomasti. Mutta erityisen kiinnostavaa on että muutamat englantia käyttävät ihmiset, sekä naiset että miehet, ovat vihaisina ilmoittaneet olevansa Afrikasta, ja että heitä ottaa päähän tällainen rummutus että Afrikassa ei muka muuta ole kuin loputon nälänhätä. Hämärä mielikuva että olisikohan vielä peräti niin että näitä rahankerjuita on kyseenalaistettu, että eivät ne ole mitään muuta kuin loputon huijaus.

Sitten on tietysti nämä puuhastelijalänkkärit jotka käyvät hyveposeeraamassa Afrikassa, polkaisevat käyntiin jonkun kaivon kaivuun tms. ja häipyvät heti kun kamerat on pantu pois. Ja siellä sitten projekti jää sikseen ja kukaan ei oikeasti hyötynyt mistään mitään, paitsi nämä hyvemannekiinit paransivat mainettaan.

Tärkeintä olisikin kouluttaa paikallista porukkaa, eikä porata jotain reikää maahan että siinä on kaivo, kun ei sitten kumminkaan ole.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 11:16:06
^
Intiassa naisten osuus insinööreissä ja luonnontieteilijöissä eli ns. kovissa ja siten rahakkaimmissa töissä on korkeampi kuin monissa länsimaissa - esim. lähes tuplaten Iso-Britannniaan verrattuna.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 23, 2024, 11:37:26
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 11:16:06^
Intiassa naisten osuus insinööreissä ja luonnontieteilijöissä eli ns. kovissa ja siten rahakkaimmissa töissä on korkeampi kuin monissa länsimaissa - esim. lähes tuplaten Iso-Britannniaan verrattuna.

En ihmettele yhtään jos noin on. Varmaan tuolla tavalla saa edes pikkaisen hajurakoa tunkkaisiin perinnäistapoihin joissa naisen arvo on hänen isänsä määriteltävissä niin että hyvä jos saa edes henkiin jäädä.

Tosin olisi kiinnostavaa tietää että koskee vauvojen murhaaminen ja vaimojen elävältä poltto, happohyökkäyset yms. niin paljoa kaupunkilaisia kuin maalaisia, ja korkeasti koulutettuja kuin kaikista köyhimpiä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 23, 2024, 12:03:57
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 11:16:06^
Intiassa naisten osuus insinööreissä ja luonnontieteilijöissä eli ns. kovissa ja siten rahakkaimmissa töissä on korkeampi kuin monissa länsimaissa - esim. lähes tuplaten Iso-Britannniaan verrattuna.

Niin noin on kerrottu, se ehkä osoittaa sen, ettei perinteet säily, jos vaurastutaan. Silloin isät voivat rahoittaa lastensa, myös tyttärien koulutusta. Sillä tuskin tuo slummien asukkaita koskee.

Yhteisöjen  köyhyys on varmaan suurin tekijä siihen ettei kyetä vastustamaan ympäristön paineita. Siis perinteitä. Perinteet ovat tavallaan koodi miten pitää toimia, että on hyväksytty yhteisön jäsen- mennään taas, siihen uskontoon.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hiha - tammikuu 23, 2024, 12:08:08
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 23, 2024, 08:14:08Voidaanko tästä tehdä johtopäätös, että elämässä ei ole mitään järkeä. Älykkäät ihmiset tajuavat sen, eivätkä siirrä kärsimystään enää seuraaville sukupolville. Elämä saa loppua. Tyhmemmät ihmiset sen sijaan lisääntyvät viettiensä ohjaamina eivätkä mieti elämän järkevyyttä.

https://www.youtube.com/watch?v=DG8EOcfCtUY (https://www.youtube.com/watch?v=DG8EOcfCtUY)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 12:28:49
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 23, 2024, 12:03:57Yhteisöjen  köyhyys on varmaan suurin tekijä siihen ettei kyetä vastustamaan ympäristön paineita. Siis perinteitä. Perinteet ovat tavallaan koodi miten pitää toimia, että on hyväksytty yhteisön jäsen- mennään taas, siihen uskontoon.

Jos päivä menee raataessa, jotta saa perheen ruokittua illalla, niin eipä siinä koodin murtamista kykene miettimään. Koulutus ja mitä köyhemmästä maasta on kyse, niin nimenomaan tyttöjen koulutus, on ollut ratkaiseva tekijä köyhyydestä kipuamiseen ihan kansakuntien tasolla. Esimerkkiä ei tarvitse hakea Suomea kauempaa.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 23, 2024, 12:36:02
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 23, 2024, 11:37:26
Lainaus käyttäjältä: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 11:16:06^
Intiassa naisten osuus insinööreissä ja luonnontieteilijöissä eli ns. kovissa ja siten rahakkaimmissa töissä on korkeampi kuin monissa länsimaissa - esim. lähes tuplaten Iso-Britannniaan verrattuna.

En ihmettele yhtään jos noin on. Varmaan tuolla tavalla saa edes pikkaisen hajurakoa tunkkaisiin perinnäistapoihin joissa naisen arvo on hänen isänsä määriteltävissä niin että hyvä jos saa edes henkiin jäädä.

Tosin olisi kiinnostavaa tietää että koskee vauvojen murhaaminen ja vaimojen elävältä poltto, happohyökkäyset yms. niin paljoa kaupunkilaisia kuin maalaisia, ja korkeasti koulutettuja kuin kaikista köyhimpiä.

Intiassa käsittääkseni arvostetaan koulutusta paljon enemmän kuin monissa muissa maissa.

Luonnontieteilijöiden ja varsinkin tutkijoiden liksat eivät kyllä käsittääkseni päätä huimaa ainakaan Suomessa. Mutta se voi olla suhteellista tietty, Intiassa luonnontieteilijöillä luultavasti on suhteessa hyvä palkka.

Matemaatikkoja Intiassa on paljon. Ja jos en väärin muista, myös shakkimestareita. Ja ohjelmointinörttejä.

Miten tämä sitten liittyy geeneihin, en tiedä. Vai liittyykö ollenkaan. Intiassa on niin monenmoista etnistyyttä, uskontoa ja osavaltiota, ja paikalliskulttuuria, että se on varsinainen tilkkutäkki monella tavalla, sehän on melkein kokonainen manner. Ja maalla on siirtomaamenneisyys, liekö se jotenkin vaikuttanut  johonkin näihin ketjussa käsiteltyihin asioihin?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Socrates - tammikuu 23, 2024, 12:53:27
Lainaus käyttäjältä: kertsi - tammikuu 23, 2024, 12:36:02Matemaatikkoja Intiassa on paljon. Ja jos en väärin muista, myös shakkimestareita.

Viswanathan "Vichy" Anand:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viswanathan_Anand
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 23, 2024, 12:56:39
^^
Intiassa on niin suuret tuloerot, että se keskituloinen insinöörikin voi palkata sisäkön ja autonkuljettajan. Koko miljarikansan kiskominen ylös köyhyydestä vie sukupolvia. Niin se vienyt meilläkin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 23, 2024, 14:46:52
Ei tarvitse mennä Espoota kauemmaksi nähdäkseen intialaisia insinöörejä.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6062836

Intia on iso maa, jossa on ihmisiä moneen lähtöön. Ihmisryhmien välilläkin on eroa. Jotkut intialaiset ovat tummempia ja jotkut vaaleampia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dravidian_peoples
https://en.wikipedia.org/wiki/Indo-Aryan_peoples
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: kertsi - tammikuu 23, 2024, 20:55:35



Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 23, 2024, 14:46:52Ei tarvitse mennä Espoota kauemmaksi nähdäkseen intialaisia insinöörejä.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/6062836

Intia on iso maa, jossa on ihmisiä moneen lähtöön. Ihmisryhmien välilläkin on eroa. Jotkut intialaiset ovat tummempia ja jotkut vaaleampia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Dravidian_peoples
https://en.wikipedia.org/wiki/Indo-Aryan_peoples

Kommentoin boldaamaani kohtaa. Sepä se Kopekille se tärkein - tai jopa ainoa - ihmisryhmien välinen ero tuntuukin olevan, ihonväri. Eipä ole mikään yllätys se.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 24, 2024, 09:49:27
Palaan vielä intialaisten ja aasialaisten sisäisiin eroihin. On yleisesti tiedetty ilmiö, että jos maassa on tummaihoisia ja vaaleaihoisia, jälkimmäiset ovat yleensä varakkaampia ja paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa. Kuka tahansa turisti huomaa ilmiön.

Parin viikon reissulla Vietnamissa huomasin eron selvästi. Katukauppiaat ja maataloustyöntekijät ja muut alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat ihmiset olivat usein tummempia kuin siisteissä sisätöissä olevat. Tähän tietysti vaikuttaa sekin, että ulkona auringonpaisteessa ruskettuu. Vietnamissa tosin näytti siltä, että hyvin menestyvät ja vaaleammat ihmiset olivat monesti geeneiltään kiinalaistaustaisia. Kiinalaistaustaisethan ovat usein hallitsevaa tai ainakin hyvin toimeen tulevaa luokkaa siellä, missä he ovat vähemmistönä.

Sitä, miten ihonväri on yhteydessä yhteiskunnalliseen asemaan ja väestöryhmien keskinäisiin suhteisiin, on tutkittu paljon. On esitetty ajatus, että tummaihoisia syrjitään, ja vaaleaihoiset kiilaavat huipulle. Miten tämä on mahdollista?

Millaiset asetelmat ovat maissa, joissa kaikki ovat tummaihoisia tai vaaleaihoisia. Keksitäänkö siellä jokin muu peruste. Onko Suomessa syrjitty ihmisiä ihonvärin perusteella?

https://en.wikipedia.org/wiki/Discrimination_based_on_skin_tone

https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnic_relations_in_India

Japanilaiset muuten taitavat olla hieman tummaihoisempia kuin kiinalaiset. 1930-luvulla japanilaiset sorsivat kiinalaisia, joten sääntö siitä, että vaaleammat ovat aina niskan päällä, ei pätenyt. Ehkä pienet erot ovat merkityksettömiä. Vai ovatko japanilaiset tummempia?

(https://pbs.twimg.com/media/DW7MGIDVwAAaAnZ.jpg)
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 24, 2024, 10:32:50
Irlantilaiset taitavat olla maailman vaaleaihoisimpia ihmisiä? Ja heitä ovat orjuuttaneet britit. Joten onnistuu se joskus niinkin että valkoihoiset sortavat valkoihoisia.

Juutalaiset luen itse valkoihoisiksi myös, ja heitähän on potkittu päähän kaikkialla. Jossain vaiheessa heidät heitettiin Espanjastakin ulos, ja spanskit lienevät tummempia kuin juutalaiset?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 24, 2024, 13:13:45
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 24, 2024, 11:46:31Jännästi vaan juurikin se asento puuttui silti, mitä itse arvostan eniten. Siis nainen ratsastaa miehellä kasvotusten, niin että naisella on jalat polvista taitettuna, sääret osoittaa taaksepäin. En tätä nyt sen paremminkaan osaa kuvailla.

En aivan saanut kiinni millaista asentoa tarkoitat - kyllä sinun nyt on ehdottomasti demonstroitava se.  ;D

Ei vaan, tästä päästään kiinni yhteeen menestymisen avaintekijään ja toisaalta onnettomuustutkimusten yleiseen juurisyyhyn - kommunikointiin ja sen epäonnistumiseen. Kommunikointi ei ole vain yksisuuntaista viestintää siitä, mitä haluaa tai mitä pitäisi tehdä. Kommunikoinnissa pitää myös varmistaa, että viesti on mennyt perille. Myös viestin vastaanottajalla on oma vastuunsa kertoa ymmärtäneensä mitä pitää tehdä; oli se sitten vuoteessa tai valtamerilaivan ruorissa.

Vaikka Osmo A. Wiio totesi: "viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta", niin perimmäinen syy kuitenkin on ettei viestinnälle edes anneta mahdollisuutta. Joko ei viestitä lainkaan tai sitten ei vastaanottaja ei huomio viestiä jostain syystä. Tähän jälkimmäiseen liittyy tyypillisesti se, että viestin kertojaa ei pidetä sen arvoisena, että häntä kannattaisi kuunnella. Jopa niin, että esimerkiksi huonoista uutisista rangaistaan.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 26, 2024, 20:23:53
Intiassa on 1,4 miljardia asukasta. Tottakai osin kehittyneestäkin yhteiskunnasta tulee huippuosaajia. He silti eivät luo Intiasta toimivaa...
Miksi eivät? Kulttuuriko syynä?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 27, 2024, 11:47:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 26, 2024, 20:23:53Intiassa on 1,4 miljardia asukasta. Tottakai osin kehittyneestäkin yhteiskunnasta tulee huippuosaajia. He silti eivät luo Intiasta toimivaa...
Miksi eivät? Kulttuuriko syynä?

Kun usein yksinkertaistetaan asioita- niin voidaan sanoa sekin, että kyse voi olla pelkästään asuinpaikkojen olosuhteet.
Lauhkean seudun ja pohjoisen rajamailla on ollut pakko kehittää monenlaisia asioita, joita tropiikissa ei ole tarpeen, eikä mahdollista. Kulttuurikin on paljolti syntynyt olosuhteiden mukaan.

Tieteen innovaatiot ja ahneus on myös tuonut parempia mahdollisuuksia toteuttaa asioita. Tosin melkoista holhousvaltaa on käytetty niin sanotuissa lännen ihmemaissakin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 27, 2024, 18:00:06
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 27, 2024, 11:47:52
Lainaus käyttäjältä: Toope - tammikuu 26, 2024, 20:23:53Intiassa on 1,4 miljardia asukasta. Tottakai osin kehittyneestäkin yhteiskunnasta tulee huippuosaajia. He silti eivät luo Intiasta toimivaa...
Miksi eivät? Kulttuuriko syynä?

Kun usein yksinkertaistetaan asioita- niin voidaan sanoa sekin, että kyse voi olla pelkästään asuinpaikkojen olosuhteet.
Lauhkean seudun ja pohjoisen rajamailla on ollut pakko kehittää monenlaisia asioita, joita tropiikissa ei ole tarpeen, eikä mahdollista. Kulttuurikin on paljolti syntynyt olosuhteiden mukaan.

Tieteen innovaatiot ja ahneus on myös tuonut parempia mahdollisuuksia toteuttaa asioita. Tosin melkoista holhousvaltaa on käytetty niin sanotuissa lännen ihmemaissakin.

Onko vaikeampi elinympäristö suorittanut karsintaa, jotta parhaat selviytyvät?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - tammikuu 27, 2024, 20:29:27
Ainakin tv-viihteen perusteella viikingeillä oli tapana hylätä vammaiset lapset susien syötäväksi, ja jollain/joillain intiaaniheimoilla antaa vanhusten kuolla pakkaseen.

Kehruu-Jennyä ei keksitty viikinkien eikä intiaanien parissa. Teollinen kehitys sai alkunsa maissa joissa rahvasta kyllä kohdeltiin kovakouraisesti, mutta ihan karkein mahdollinen viidakonlaki ei sentään vallinnut.

Mitenkäs muuten, kun rummutat Toope niin paljon kristinuskon puolesta, et sitten kumminkaan noteeraa lähimmäisistä välittämistä miksikään?

Jo neandertalit hoivasivat omiaan, eli antoivat piutpaut "karsivalle elinympäristölle". Kunnes se sitten karsi koko lajin.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Hayabusa - tammikuu 27, 2024, 20:50:17
Eiköhän kaikista kulttuureista löydy hyviä ja pahoja asioita. Myöskään älykkyys ei suojaa pahuudelta, ei sen puoleen tyhmyyskään. Puhutaan elämän ihan dimensioista.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Kopek - tammikuu 28, 2024, 09:17:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 27, 2024, 11:47:52Kun usein yksinkertaistetaan asioita- niin voidaan sanoa sekin, että kyse voi olla pelkästään asuinpaikkojen olosuhteet.
Lauhkean seudun ja pohjoisen rajamailla on ollut pakko kehittää monenlaisia asioita, joita tropiikissa ei ole tarpeen, eikä mahdollista. Kulttuurikin on paljolti syntynyt olosuhteiden mukaan.

Tieteen innovaatiot ja ahneus on myös tuonut parempia mahdollisuuksia toteuttaa asioita. Tosin melkoista holhousvaltaa on käytetty niin sanotuissa lännen ihmemaissakin.

Jossakin on ollut pakko ja mahdollista kehittää monenlaisia asioita, joita joissakin muualla ei ole ollut pakko eikä mahdollista kehittää. Millä tavalla tämä liittyy älykkyyteen ja geeneihin, jotka otsikossa mainitaan?

Oma arvioni on se, että ympäristö luo puitteet, joiden sisällä ominaisuudet - mukaan lukien älykkyys - kehittyvät ja luonnonvalinnan kautta periytyvät. Ominaisuudet, jotka edistävät selviämistä ympäristön haasteista, säilyvät ja vahvistuvat perimäketjun myötä. Ominaisuudet, jotka ovat epäedullisia selviämisen kannalta, karsiutuvat perimästä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - tammikuu 28, 2024, 12:41:54
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 28, 2024, 09:17:03
Lainaus käyttäjältä: Karikko - tammikuu 27, 2024, 11:47:52Kun usein yksinkertaistetaan asioita- niin voidaan sanoa sekin, että kyse voi olla pelkästään asuinpaikkojen olosuhteet.
Lauhkean seudun ja pohjoisen rajamailla on ollut pakko kehittää monenlaisia asioita, joita tropiikissa ei ole tarpeen, eikä mahdollista. Kulttuurikin on paljolti syntynyt olosuhteiden mukaan.

Tieteen innovaatiot ja ahneus on myös tuonut parempia mahdollisuuksia toteuttaa asioita. Tosin melkoista holhousvaltaa on käytetty niin sanotuissa lännen ihmemaissakin.

Jossakin on ollut pakko ja mahdollista kehittää monenlaisia asioita, joita joissakin muualla ei ole ollut pakko eikä mahdollista kehittää. Millä tavalla tämä liittyy älykkyyteen ja geeneihin, jotka otsikossa mainitaan?

Oma arvioni on se, että ympäristö luo puitteet, joiden sisällä ominaisuudet - mukaan lukien älykkyys - kehittyvät ja luonnonvalinnan kautta periytyvät. Ominaisuudet, jotka edistävät selviämistä ympäristön haasteista, säilyvät ja vahvistuvat perimäketjun myötä. Ominaisuudet, jotka ovat epäedullisia selviämisen kannalta, karsiutuvat perimästä.

Niin millä tavoin liittyy älyyn ja geeneihin- hyvä kysyä tuota.

Ovatko geenit yleensäkään älykkäitä, ihmisen äly ei taida olla "hyvä esimerkki".

Geeneistä -niihin luentaan (ilmenemiseen) vaikuttaa kyllä ympäristö ja olosuhteet. Ihmisryhmätkin ovat muokkautuneet ympäristönä olosuhteiden mukaiseksi ja äly taas lähinnä on soveltuvaa suhteellista tietoa, joka toimii ihmisessä, paremmin, tai huonommin. Ilman laajaa kokemusperäistä opiskelua, ei sitä kyllä "tyhmempi ihminen" osaa käyttää.

Tieto ja äly on vuosisatojen tuhansien aikana kehittynyt nykyiseen muotoonsa, ja se vaihtelee ihmisissä sitä mukaan, kun koulutus lisääntyy.
Nerojakin voi "löytyä" ihmisryhmistä mistä hyvänsä, mutta yleisempää se on niissä missä on pitkät perinteet tutkimiseen ja ajattelun avulla pohdittuihin asioihin.

Toisinaan voi silti ihmetellä, miten jotkut ovat näppäriä käsistään, mutta eivät samaa tasoa ajatuksien kanssa. Vaikka käsite sana jo sinänsä liittyy käsittelemiseen.
Kiinnostus ja uteliaisuus ruokkii älyä ja ehkä geenien valinta auttaa siinä, silti tyhmille ihmisille voi syntyä nero lapsi..-neroksi oppiva.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 28, 2024, 18:32:16
Lainaus käyttäjältä: Kopek - tammikuu 28, 2024, 09:17:03...Oma arvioni on se, että ympäristö luo puitteet, joiden sisällä ominaisuudet - mukaan lukien älykkyys - kehittyvät ja luonnonvalinnan kautta periytyvät. Ominaisuudet, jotka edistävät selviämistä ympäristön haasteista, säilyvät ja vahvistuvat perimäketjun myötä. Ominaisuudet, jotka ovat epäedullisia selviämisen kannalta, karsiutuvat perimästä.
Älykkyys on sekä ympäristön, että perinnöllisyyden luomaa...?
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - tammikuu 28, 2024, 18:33:30
Lainaus käyttäjältä: Norma Bates - tammikuu 27, 2024, 20:29:27Mitenkäs muuten, kun rummutat Toope niin paljon kristinuskon puolesta, et sitten kumminkaan noteeraa lähimmäisistä välittämistä miksikään?
Pidän tuota lähimmäisistä välittämistä tärkeänä arvona. Sisältyy omaan työhöni!
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 11, 2024, 15:36:47
Usko ihmiskunnan degeneroitumiseen taitaa olla yhtä vanha kuin ihmiskunta.
Modernit antiikin roomalaisetkin päivittelivät nuorison rappiota.
Syynä lienee muistojen kultautuminen eli negatiivisten asioiden unohtamistaipumus, yhdessä negatiivisten havaintojen ylikorostumisen taipumukseen.
Sekä tulevaisuuden arvioiminen noiden vääristymien pohjalta.
Kuitenkin ihmiskunta on älyllistynyt jatkuvasti ja kehitystä jatkavat kyborgit, tekoälyt ja älykkäät koneet vaikka apinoista ilmestynyt ihmiskunta katoaisikin nykymuodossaan.

Juoruilukin on hyödyllistä. :)
https://areena.yle.fi/1-67838419
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 11, 2024, 17:29:47
^
Onhan se silti hyvä muistaa, että solut ja niiden geenit osaavat rakentaa ihmisen ja muutkin elolliset. Ihminen ei kuitenkaan osaa rakentaa soluja, vaikka sukua osataan jatkaa "luonnon pakottamana.

Luotu tuskin on luojaansa viisaampi, vaikka sitäkin voisi olettaa. Toki se äly ja muu sellainen tulee sivuvaikutuksena, solujen toimesta, joten ihmisen älykin lienee osa solujen älyä.

Luonto kokonaisuudessaan kuitenkin korjaa erehdyksiään jatkuvasti- ja säätää ympäristöäkin--
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 13, 2024, 19:21:21
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 11, 2024, 15:36:47Usko ihmiskunnan degeneroitumiseen taitaa olla yhtä vanha kuin ihmiskunta.
Modernit antiikin roomalaisetkin päivittelivät nuorison rappiota.
Syynä lienee muistojen kultautuminen eli negatiivisten asioiden unohtamistaipumus, yhdessä negatiivisten havaintojen ylikorostumisen taipumukseen.
Sekä tulevaisuuden arvioiminen noiden vääristymien pohjalta.
Kuitenkin ihmiskunta on älyllistynyt jatkuvasti ja kehitystä jatkavat kyborgit, tekoälyt ja älykkäät koneet vaikka apinoista ilmestynyt ihmiskunta katoaisikin nykymuodossaan.
Nuorisoa on pidetty rappeutuneena antiikista saakka. Silti noista teiniääliöistä on kasvanut yhteiskunnan rakentajia.

Mutta tämä ei toteudu kaikissa yhteiskunnissa. Eivät Venäjä, monet osat Afrikasta tai islamilaisesta Aasiasta kehity. Ne taantuvat. ??? Kaikissa maissa kulttuuri ei rakenna, joissakin yhteiskunnissa se kulttuuri juuri on kehityksen este.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 13, 2024, 20:14:54
Kielien tavoin kaikki kulttuurit joko kuihtuvat ja katoavat tai muuttuvat ja kukoistavat, eriytyen paikalliskulttuureiksi ja osan kasvaessa joksikin aikaa jopa valtakulttuureiksi paikallisine alakulttuureineen. Vain muutos on pysyvää.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 14, 2024, 12:42:47
Vaikka olenkin koulu-, työpaikka- ja naapurustokiusattu, en ole vieläkään oivaltanut että ei se ole yksinomaan minun omaa syytäni. Varsinkin autistispiirteisenä olen vain ajatellut että olen keskimääräistä alttiimpi tulemaan kiusatuksi, ja jokainen kusipää sen tilaisuuden taatusti käyttää hyväkseen, koska minä en osaa ns. puolustaa itseäni (henkisen sortin väkivaltaa vastaan ainakaan). Olen aina ollut vähän kiusaantunut kun jotkut ihmiset ovat korostaneet että yhteiskunnassa ja sen rakenteissa on vikaa.

Mutta nyt koin valaistumisen, ja lisäksi minäkin pääsen kerrankin pöyristymään vähemmistön edustajana että miten törkeästi meikäläisiä kohtaan onkaan käyttäydytty: nimensä perusteella suomenruotsalainen, mahdollisesti itseään pikkuisen muita suomalaisia parempana pitävä ihminen, on ilmeisesti sitä mieltä että ihmisistä tulee kiusattuja geneettisin perustein. Perimä on jo alunperin niin paskaa että kiusaamisen kohteeksihan sitä syntyy:

Yleisesti tunnustetaan, että kouluissa tapahtuva väkivalta lähtee ryhmädynamiikasta. Silti esimerkiksi Suomessa laajasti käytetyssä KiVa koulu -ohjelmassa aletaan hyvin pian sen jälkeen puhua kiusaajista ja kiusatuista, heidän ominaisuuksistaan ja siitä, miten näiden lasten pitäisi ottaa erilaisia rooleja.

Hävitys-romaanissa on raivokas kohta, jossa kertoja vyöryttää koulukiusaamiskirjallisuutta ja saa sen kuulostamaan selfhelp-lässynläältä.

KiVa koulun on kehittänyt Turun yliopiston professori Christina Salmivalli. Hän on koulukiusaamispuheen keulahahmo, jolla on paljon valtaa määrittää sitä, miten kouluväkivaltaan suhtaudutaan Suomessa, Rauma sanoo. Tutkimuksissa ohjelman meriitit ovat kiistattomat, mutta se lähestyy koulunpihaa yksilölähtöisesti, ei valtahierarkioita kyseenalaistaen, kuten esimerkiksi koulukiusaamista Helsingin yliopistossa tutkiva Ina Juva on huomauttanut.

Lisäksi on huomattu, ettei se tunnista luokkayhteisössä suosittuja kiusaajia eivätkä sen metodit tehoa kovinkaan hyvin pitkään jatkuneisiin ja vakaviin tapauksiin – siis sellaisiin kuin Rauman.

Kun Ylen MOT kritisoi ohjelmaa muutama vuosi sitten, Salmivalli puolustautui sanomalla, ettei sitä aina sovelleta oikein ja että tuloksiin voi vaikuttaa myös "koulun alue" ja "oppilasaines".

"THL:n kouluterveyskyselyissä tietyissä kouluissa raportoidaan tosi paljon kiusaamiskokemuksia vuodesta toiseen, vaikka oppilaat kyllä vaihtuvat. Jotkut muut siellä eivät vaihdu", Rauma sanoo.

Salmivalli on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä 2,5 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jossa vaikeita kiusaamistapauksia tutkitaan muun muassa molekyyligenetiikkaa hyödyntämällä.

Sen sijaan opettajien ja koulun kulttuurin roolia on tutkittu kovin vähän.

Rauma kertoo, ettei ole kategorisesti geenitutkimusta vastaan tai ajattele, että perimän selvittäminen veisi natsismin porteille. Silti häntä häiritsee, että ongelmalle yritetään löytää ratkaisua siitä, ovatko kiusaajat syntyjään "tunnekylmempiä" ja toiset biologisesti "parempia" uhreja.

"Että kun tiedetään näitä geneettisiä tekijöitä, voidaan sitten opettaa ihmisiä suvaitsemaan toisiaan paremmin. Siinä on musta jotakin tosi kyseenalaista."


https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/miksi-erilaisuus-riittaa-koulukiusaamisen-syyksi-iida-rauma-kirjoitti-kostoromaanin/?shared=1212127-a09f0a7b-999&utm_medium=Social&utm_

Kokolailla selväksihän se tehtiin minunkin koulussani että olen ali-ihminen, koska olen huono kaikissa urheilulajeissa. Miksi niissä sitten olisi pitänyt olla hyvä, se ei ole minulle selvinnyt. Eihän meistä kaikista tule mitään urheilijoita aikuisena. Itseasiassa tosi harvasta tulee. Sikäli kuin olen autistinen, ja isäni oli, ja isän äiti vieläkin pahemmin, niin tietysti voisi olla sitäkin mieltä että geenejä on syyttäminen. Toisaalta äidilläni ei neuropoikkeavuutta ole, mutta hänen kohdallaan on sitten kysymys suvussa harjoitetusta luulot pois -kasvatuksesta, joka tekee ihmisistä nöyriä ja huonolla itsetunnolla varustettuja.

Mutta oli ihminen syystä mistä hyvänsä minkämoinen tahansa, niin ei häntä mikään pakko ole mennä kiusaamaan. Ja miltei kaikki syyt kiusata ovat tekosyitä. Ne ovat niin naurettavia, niin totaalisen mielivaltaisia nämä koulussa harrastetut kiusaamiset, kuten nyt vaikka vaatteista vittuilua, että eihän se toiminta ole järjellistä missään määrin. Olisi aikuisten tehtävä juuria se pois, mutta sensijaan mieluummin etsitään syitä kiusatuista ja mietitään että mitenkähän heidän pitäisi muuttua... Tämä kertoo siitä että aikuiset itse kannattavat viidakon lakeja ja vahvimman oikeutta.

Laitan tähän varmuuden vuoksi kaiken (paitsi kuvat ja kuvateksti) mitä em. linkissä näkyy, kun en tiedä näkyykö se kaikille foorumia käyttäville:

LainaaThomas Bernhard on itävaltalainen kirjailija, jolta ilmestyi vuonna 1984 klassikkoromaani Hakkuu, lisänimeltään Muuan mielenkuohu (Teos, 2007). Se on tilinteko Wienin kulttuuripiirien suunnattomasta tyhmyydestä, pikkuporvarillisuudesta ja alhaisuudesta. Ehkä kostokin, sillä henkilöt ovat tunnistettavia.

Kirjassa Bernhardin kaltainen kertoja istuu "taiteellisilla illallisilla" omassa nurkassaan ja tekee tiliä maailman kanssa.

Tietenkin Iida Rauma on lukenut kirjan.

"Olen mä istunut aika paljon tuolla nurkassa ja tehnyt tiliä maailman kanssa", Rauma sanoo.

Tuo nurkka on Turun yliopiston opettajakoulutuslaitoksen peruja oleva työpöytä vaaleassa turkulaiskaksiossa, jonka jokainen esine on kuin asetettu millilleen. Valikoitu kirjahylly (Nabokov, Beauvoir, Duras), vielä valikoidumpi vinyylilevyhylly (lähinnä Cohenia), eteisessä Bowie-juliste ja paljon pikkuruisia viherkasveja pikkuruisissa ruukuissaan.

Pöytänsä ääressä Iida Rauma kirjoitti kuuden vuoden ajan kolmatta romaaniaan Hävitys (Siltala, 2022). Se on tapauskertomus yhdestä vuosia jatkuneen väkivallan uhrista. Väkivalta tapahtui koulussa Kaarinassa. Väkivaltakoneistoa käytti opettaja, joka ei esimerkiksi sietänyt sitä, että oppilas piirtelee vihkonsa reunaan tunnilla.

Kyse on yksittäistapauksesta, Rauma sanoo. Mutta sen pohjalta voi arvioida, miten yhteiskunta suhtautuu lapsiinsa. Hän sanoo suoraan, että Hävitys on kosto. Ei kenellekään henkilökohtaisesti vaan ihan kaikille.

"Se on vihan läpäisemä kirja ja suunnattu vanhoille ihmisille."

Hävitys on kirja, jota Iida Rauma sanoo yrittäneensä kirjoittaa aina. Hän aloitti kirjoittamisen abiturienttina. Lukulomalla oli aikaa, kun kukaan "ei lukinnut mihinkään laitokseen". Syntyi rutiini, käsikirjoitus valmistui.

"Parikymppisenä lähetin sen kaikkiin paikkoihin, ja sain ihan kannustavia kommentteja. Mutta luojan kiitos kukaan ei halunnut julkaista sitä. Olisi hirveää, jos se olisi olemassa."

Nyt Rauma on 37-vuotias ja kirjoittanut käytännössä joka arkipäivä 18 vuotta. Hävitys on hänen kolmas kirjansa. Edellinen romaani Seksistä ja matematiikasta (Gummerus, 2015) oli jonkinlainen läpimurto. Siitä otettiin kolme, vaikkakin pientä, painosta, ja Rauma voitti niin Kalevi Jäntin palkinnon kuin Tulenkantaja-palkinnon.

Hän sanoo kirjoittaneensa käytännössä aina Hävityksen aiheesta – vallasta ja järjettömiksi miellettyjen ihmisten kokemasta sorrosta – mutta Hävitys on ollut kirja, joka on juossut häntä pakoon.

Se johtuu siitä, että romaani on kertomus Iida Rauman tapauksesta. Hänen pahin painajaisensa oli, että kirja kuulostaisi yhdentekevältä ja pieneltä.

"Jos haluaisi kirjoittaa jonkun liikuttavan koulukiusaamista käsittelevän kirjan, niin varmaan sellaisen voisi vääntää parissa vuodessa. Mun intressi ei ollut saattaa maailmaan yhtään sellaista lisää."

Kuutisen vuotta sitten Rauma oli Edinburghissa residenssissä. Hänellä oli reilut 150 sivua tekstiä, mutta kirjoittaminen oli hienoista puitteista huolimatta tuskaista ja teksti "ihme lässytystä".

Viimein oikea kerrontatapa löytyi. Romaanista tuli Bernhardin kirjan tapaan päähenkilönsä puhetta. Viha alkoi kuohahdella, osua vähän kaikkeen. Ensimmäiset 150 sivua lensivät roskikseen, mutta teksti saattoi edetä.

Rauma istui kirjastossa ja luki koulukiusaamiskirjallisuutta ja kasvatustieteellistä tutkimusta. Hän kävi "kaikilla mahdollisilla" Turku-kierroksilla ja huomasi, että niillä käyvät innokkaan kotiseutumieliset eläkeläiset, eivät niinkään turistit.

"Jos Turun historiaan sukeltaminen tuntuu vähän sellaiselta helvettiin menemiseltä, kun kaikkialla on tuhoa ja hirvittäviä menetyksiä, niin en mä myöskään ihan hirveästi nauttinut omien kokemusteni kirjoittamisesta."

Työprosessin "tavallisesta ei-kivasta" laskeuduttiin "annihilaatiokauhun" eli tuhoutumisen pelon tasolle, Rauma tarkentaa. Välillä kesken työpäivän piti poistua hetkeksi hokemaan itsekseen, että "en tapa ketään, en tapa, vaan yritän nyt vain kirjoittaa tämän".

KUKA
Iida Rauma

Ikä: 37

Syntymäpaikka: Turku

Kotipaikka: Turku

Työ: kirjailija

Perhe: kumppani

Koulutus: valtiotieteen maisteri poliittisesta historiasta

Harrastukset: Turku, luonnontieteet, maalaus

Koulunpiha on käypä vertauskuva koko yhteiskunnalle. Samat ilmiöt, mekaniikat ja hierarkiat pätevät myös muualla. Silti kouluun ja lapsiin suhtaudutaan omana rinnakkaistodellisuutenaan.

Se kertoo Rauman mukaan siitä, että yhteiskunta vihaa lapsia. Aikuisten maailmassa havaitaan, puututaan ja kielletään perustuslakia myöten syrjintä esimerkiksi sukupuolen, iän tai alkuperän perustella. Lasten kohdalla osataan puhua vain "koulukiusaamisesta". Siksi myös selitys- ja ratkaisumallit ovat kapeita ja aivan liian yksilökeskeisiä, Rauma sanoo.

"Samalla tavalla kuin meillä on rasistisia rakenteita, meillä on lapsivihamielisiä rakenteita. Aikuiset ihmiset suhtautuvat lapsiin tavoilla, jotka eivät olisi ikinä ok saman ikäisten kanssa."

Koulu oli – ainakin Rauman aikana – täynnä sääntöjä sääntöjen vuoksi. Bussikuskit huusivat teineille, kaupoissa epäiltiin varkaaksi. Opettajat todistelivat valtaansa ja purkivat aggressioitaan satunnaisiin asioihin.

Rauman mukaan lapsivihamielisyyttä on myös eläkkeiden omaisuudensuoja sekä riittämättömät ilmastotoimet.

"Kun edellisen romaanin aikaan puhuin haastatteluissa ilmastokatastrofista, siihen suhtauduttiin alentuvasti. Kiva kun tässä on nuorella ihmisellä tällaista kiihkoilua. Nyt musta tuntuu, että olen taas samassa tilanteessa."

Hävityksessä Rauma kertoo oman tapauskertomuksensa rinnalla 400-luvulla murhatusta matemaatikosta Hypatia Aleksandrialaisesta sekä Pitié-Salpêtrièren pariisilaisesta mielisairaalasta, johon laitettiin hysteerikot ja muut yhteiskunnan hulluina pitämät.

Ja Turusta, jossa poikkeavia ja tuhottavia olivat vanhat talot. Turun palon jälkeen säilyneiden rakennusten jäänteet lanattiin saveen, ja keskiaikaisen keskustan tilalle valittiin "saksalainen ratkaisu", ruutukaava.

"Sen jälkeen on ollut helpompi purkaa lisää muitakin rakennuksia."

Thomas Hobbes uskoi 1600-luvulla, että ilman valtion väkivaltakoneistoa ihmisten välillä vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Sata vuotta myöhemmin Jean-Jacques Rousseau reagoi ajatukseen uskomalla ihmisten olevan luonnostaan hyviä ja olevan valistettavissa vieläkin paremmiksi.

Iida Rauma sanoo asettuvansa janalla rousseaulaiseksi: "On mielekkäämpää ajatella, että voimme vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset käyttäytyvät."

Yleisesti tunnustetaan, että kouluissa tapahtuva väkivalta lähtee ryhmädynamiikasta. Silti esimerkiksi Suomessa laajasti käytetyssä KiVa koulu -ohjelmassa aletaan hyvin pian sen jälkeen puhua kiusaajista ja kiusatuista, heidän ominaisuuksistaan ja siitä, miten näiden lasten pitäisi ottaa erilaisia rooleja.

Hävitys-romaanissa on raivokas kohta, jossa kertoja vyöryttää koulukiusaamiskirjallisuutta ja saa sen kuulostamaan selfhelp-lässynläältä.

KiVa koulun on kehittänyt Turun yliopiston professori Christina Salmivalli. Hän on koulukiusaamispuheen keulahahmo, jolla on paljon valtaa määrittää sitä, miten kouluväkivaltaan suhtaudutaan Suomessa, Rauma sanoo. Tutkimuksissa ohjelman meriitit ovat kiistattomat, mutta se lähestyy koulunpihaa yksilölähtöisesti, ei valtahierarkioita kyseenalaistaen, kuten esimerkiksi koulukiusaamista Helsingin yliopistossa tutkiva Ina Juva on huomauttanut.

Lisäksi on huomattu, ettei se tunnista luokkayhteisössä suosittuja kiusaajia eivätkä sen metodit tehoa kovinkaan hyvin pitkään jatkuneisiin ja vakaviin tapauksiin – siis sellaisiin kuin Rauman.

Kun Ylen MOT kritisoi ohjelmaa muutama vuosi sitten, Salmivalli puolustautui sanomalla, ettei sitä aina sovelleta oikein ja että tuloksiin voi vaikuttaa myös "koulun alue" ja "oppilasaines".

"THL:n kouluterveyskyselyissä tietyissä kouluissa raportoidaan tosi paljon kiusaamiskokemuksia vuodesta toiseen, vaikka oppilaat kyllä vaihtuvat. Jotkut muut siellä eivät vaihdu", Rauma sanoo.

Salmivalli on saanut Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä 2,5 miljoonan euron rahoituksen hankkeeseen, jossa vaikeita kiusaamistapauksia tutkitaan muun muassa molekyyligenetiikkaa hyödyntämällä.

Sen sijaan opettajien ja koulun kulttuurin roolia on tutkittu kovin vähän.

Rauma kertoo, ettei ole kategorisesti geenitutkimusta vastaan tai ajattele, että perimän selvittäminen veisi natsismin porteille. Silti häntä häiritsee, että ongelmalle yritetään löytää ratkaisua siitä, ovatko kiusaajat syntyjään "tunnekylmempiä" ja toiset biologisesti "parempia" uhreja.

"Että kun tiedetään näitä geneettisiä tekijöitä, voidaan sitten opettaa ihmisiä suvaitsemaan toisiaan paremmin. Siinä on musta jotakin tosi kyseenalaista."

Hävitys on dokumentaarinen romaani. Sen kerronnallinen rakenne on silmukka: A on epäluotettava kertoja, joka selostaa asiaansa toisen epäluotettavan kertojan, kirjailija Iran, romaania varten.

Toisin kuin autofiktiossa on tapana, Rauma ei mene fiktion taakse piiloon. Kaikki mitä A kokee kirjassa, on tapahtunut myös Raumalle, ja kirjan Ira on kirjoittanut kovin samanlaisia kirjoja kuin Rauma.

Ranskalaiskirjailija Édouard Louis on hyödyntänyt samankaltaista rakennetta romaanissaan Väkivallan historia (Tammi, 2020): Kirjailija kertoo, kuinka hänen siskonsa kertoo, kuinka on kuullut äitinsä kertovan.

Mutta siinä missä Louis osoittaa kirjassaan, miten kaikista raiskauskuvauksista tulee sama mallitarina, Rauma tekee parhaansa, ettei kirjassa olisi mitään "tarinaa".

Hän kuitenkin tiesi hyvin jo kirjoittaessaan, että sitä häneltä lopulta halutaan. Hän päätyisi "antamaan koulukiusaamiselle kasvot", vaikka kokemusasiantuntijuus on hänestä karmeaa.

"Heiltä halutaan yleensä kokemusta eikä asiantuntijuutta."

Haastatteluita on ollut enemmän kuin koskaan. Niissä on oltu lähinnä kiinnostuneita siitä, miltä Raumasta on milloinkin tuntunut. On ollut mallitarina, johon häntä on yritetty sovittaa, yksittäistapaukseksi, joka on samasta muotista kuin kaikki muutkin.

"Enää ei voi sanoa, että 'pukeutui paljastavasti, joten raiskattiin'. Mutta se toistuu, että 'oli erilainen, joten oli koulukiusattu'. Olen törmännyt siihen itsekin miljoona kertaa."

Tällaiset tarinat johtavat Rauman mielestä pelkkään "hukkalämpöön". Ihminen saa tirkistellä toisen ihmisen kovaa kohtaloa, tiristää itsestään ulos empatiaa ja kuvitella hetkisen olevansa hyvä ihminen.

Rauma sanoo, että hänestä olisi mukavaa, jos tutkijat kiinnostuisivat perehtymään koulukiusaamiseen kulttuuriin ja opettajien rooliin aiempaa enemmän.

Hän on nyt tehnyt työnsä, kirjoittanut kirjan, josta tulee epämukava olo ja paha mieli. Sellaisen romaanin, joka annetaan kevätjuhlassa lahjaksi vain tarkoin valituille opettajille. Se on hänestä riittävä kosto. Mutta aina voi toivoa enemmän.

"Kyllä mä olen kauheasti toivonut, että Opettaja-lehti tuohon tarttuisi", Rauma sanoo. "Ja haluan, että Christina Salmivalli lukee sen."

Tilaajana kaiketi näkisi vieläkin enemmän, tuo teksti on ollut nähtävillä ilmaisnäytteenä SK:n artikkeleista.



Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: a4 - maaliskuu 14, 2024, 19:38:31
^
Sitähän sanotaan että yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
Yhteisön vahvuus ilmenee sen kykynä tarjota tukea jäsenilleen.
Siihenhän pohjoismainen hyvinvointi on perustunut. Vaikka ei täydellistä ole sekään.
Kuulemma 60-luvun muodikkaana sosiologisena projektina saatiin hyvinvointiyhteiskunta:
https://areena.yle.fi/1-64912371?seek=565

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sosiologia pyrkii ymmärtämään yhteiskuntaa yleisellä tasolla sekä tarkastelemaan sitä monista eri erityisaloista ja näkökulmista käsin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiologia
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 14, 2024, 19:52:19
^^
Jostain luin muistaakseni jotain sellaista, että kiusaaminen tapahtuu yleensä niin, että alfat kiusaavat beettoja sen sijaan, että betat kiusaisivat alfoja tai että alfat kiusaisivat alfoja tai betat kiusaisivat betoja. Eli suunta kiusaamisessa olisi tyypillisesti se, että vahvempi kiusaa lähes poikkeuksetta heikompaa. Toki vain mikäli vahvempi on omaksunut elämäntavan, johon kiusaaminen itselle koettuna oikeutena kuuluu. Kaikki vahvat eivät tietenkään kiusaa heikompiaan sillä se, että lähtee kiusaamaan heikompiaan tai ylipäätään ketään, edellyttää jonkin verran ongelmia yläkerrassa, mitä kaikilla ei ole.

Olikos se vieläpä niin, että hiirillä oli testattu jotenkin, että jos hiiren, jota alfahiiret kiusasivat sosiaalisen statuksen kokemusta keinotekoisesti joillain hormonihoidoilla tai dropeilla nostettiin, niin sen sijaan, että tämä olisi kostanut kiusaajilleen, alkoi tämä kiusaamaan heikompiaan.

Ihmiset ja ihmisten sosiaaliset vuorovaikutussuhteet ovat varmasti huomattavasti monimutkaisempia kuin ne ovat hiirillä, mutta näkisin, että poikkeuksia lukuun ottamatta homma toimii meillä yleensä samaan suuntaan. Pitää toisin sanottuna olla ikään kuin kylähullu, jotta menisi väliin, kun huomaa, että jotain toista kiusataan, ellei siis ole itse nokkimisjärjestyksessä tuon kiuisaajan yläpuolella.

Ottaen huomioon että lahjakkaat ja taitavat tsykopaatit eli helposti juuri toisten kiusaajat yleensä päätyvät nokkimisjärjestyksen huipulle, ihmislaji ei ole oletusarvoisesti koskaan tasa-arvoinen sen yksilöille, ainakaan niin kauan kuin yhteskuntien tällaisen nokkimisjärjestyksen syntymisen mahdollistavia rakenteita ei saada korjattua.

Otaksuisin että jokaisella sosiaalisen statuksen tasolla on kaiketi aina kiusaajia ja riippuen siitä, mille tasolle on itse elämän lotossa päätynyt, tulee sitten kiusatuksi joko useammin (nokkimisjärjestyksessä yläpuolella on enemmän jengiä, ja siten potentiaalisia kiusaajia) tai harvemmin (nokkimisjärjestyksessä yläpuolella on vähemmän jengiä, eli vähemmän potentiaalisia kiusaajia) kuin muita.

Otaksuisin, että tuo sosiaalinen status on katu-uskottavuutta. Sellainen sosiaalinen status voi korreloida vaurauden kanssa, mutta ei vaurautta välttämättä aina edellytä. Jos on riittävän cool, kaikki haluavat olla kaveri, jotta tulisivat itsekin yhdistetyksi cooliksi, mutta jos ei ole cool, ehkä helpommin pyrkii todistamaan muille, ettei ole samanlainen epä-cool kiusaamalla itseään vieläkin epä-coolmimpia.

Jos ymmärsin Norman lainaamasta tekstistä oikein, olen samaa mieltä, että kiusaaminen tai koulukiusaaminen käsitteenä on huono. Se kuulostaa vähemmän pahalta tai joskus ehkä jopa täysin harmittomalta ("kyllähän nyt vähän täytyy kiusaamista siettää jotta karaistuisi aikuiselämää varten") kuin jos puhuttaisiin pahoinpitelystä. Ja mielestäni pahoinpitelystä on loppujen lopuksi aina ja korostetusti silloin kyse, kun kiusatuksi tullut on käytännössä puolustuskyvyttömässä tilassa. Puolustuskyvyttömällä tilalla tarkoitan sitä, että kiusaaminen on voimakkaampaa kuin mitä kiusatuksi tullut henkisesti kestää, sillä silloin se ei karaista vaan vain traumatisoi.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Norma Bates - maaliskuu 14, 2024, 22:19:49
Taitaa olla todella harvinaista että kesken kehitykseltään oleva ihminen kokisi mielenkiintoiseksi ottaa skabaa vertaistensa kanssa. Kun niitä onnistumisen elämyksiä on helpompi saada vähäväkisempää kurmuuttaen.

Aikuiselta tuommoista voisi jo edellyttääkin, tai jopa "isommilleen vittuilemista", joka on paljon ansiokkaampaa kuin pienempiensä rääkkääminen.

Joskus ammoin yksi tyyppi sanoi chatissa että harrastaa asfalttisukellusta. Kysyin että mitäs se semmoinen on, ja hän sanoi että menee vittuilemaan isommilleen ja päätyy turpa edellä katuun.

Tavallaan arvostan tuollaista. Perseilee tietoisena siitä että seuraa instant karma. Masokismiahan tuo tietysti on, mutta verisilläkin ikenillä voi virnuilla.

Kuten Fight Clubista tiedämme.

Geneettisesti toki hazartia hommaa, koska saattaa käydä niin ettei pääse periyttämään uhkarohkeita geenejään.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Karikko - maaliskuu 15, 2024, 10:46:47
Lainaus käyttäjältä: a4 - maaliskuu 14, 2024, 19:38:31^
Sitähän sanotaan että yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoin lenkki.
Yhteisön vahvuus ilmenee sen kykynä tarjota tukea jäsenilleen.
Siihenhän pohjoismainen hyvinvointi on perustunut. Vaikka ei täydellistä ole sekään.
Kuulemma 60-luvun muodikkaana sosiologisena projektina saatiin hyvinvointiyhteiskunta:
https://areena.yle.fi/1-64912371?seek=565

Sosiologia on yleinen ja laaja-alainen yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskunnan rakennetta, sosiaalista toimintaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Sosiologia pyrkii ymmärtämään yhteiskuntaa yleisellä tasolla sekä tarkastelemaan sitä monista eri erityisaloista ja näkökulmista käsin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiologia

Yhteiskunnat taitavat olla savijaloilla seisovia jättiläisiä, jotka ovat täynnä heikkoja lenkkejä.

Heikot lenkin heiluttavat yhteiskuntia vasta sitten, kun niitä on paljon enemmän kuin vahvat lenkit jaksavat sietää. Myös heikot lenkin kannattelevat sitä kultaista päätä,,
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: -:)lauri - maaliskuu 16, 2024, 05:17:27
Älykkyyden moniulotteisuutta korostetaan esimerkiksi Mensan nettiversion testien kautta, jotka sisältävät yli 30 tehtävää ja jotka on suoritettava hieman yli 20 minuutissa. En tiedä kuinka hyvin nuo nettitehtävät kuvaava Mensan virallisia testejä, mutta kehuvat sivuillaan tuloksen olevan hyvin suuntaa antava mitä virallisista testeistä mahdollisesti irtoaa.

Mutta vaikka lyhyt keskittymiskyky voi riittää hyvään suoritukseen, pitemmän pohdinnan vaativat tehtävät voivat olla haasteellisempia. Tämä herättää pohdintaa älykkyyden luonteesta, joka ei rajoitu vain loogiseen ja kielelliseen älykkyyteen, vaan kattaa myös sosiaaliset ja emotionaaliset kyvyt. Mensan testit eivät välttämättä mittaa kaikkia näitä älykkyyden osa-alueita.


Toimikoon video analogiana. Eli sen perusteella jos hermomme kestävät seurata ajatuksella jonkun toisen ihmisen järjenjuoksua vain siihen pisteeseen asti, että hän on luetellut mielipiteensä 2, 4, 8 ja 16 niin jos siinä kohtaa hyppäämme johtopäätöksiin ja miksemme hyppäisi, ennustaisimme, että seuraava mielipiteensä on 32. Tosin jos pinna olisi kestänyt riittävän pitkään ja meille olisi siten käynyt selväksi, että hänen järjenjuoksunsa noudattaakin Moserin ympyräongelmaa, olisimme onnistuneet ennustamaan oikein ja ymmärtämään, miksi hänen seuraava mielipiteensä olikin 31.

Listasin Taloudesta-kejuun hieman osa-alueita (https://kantapaikka.net/index.php/topic,627.msg199767.html#msg199767), joissa toimiminen järkevästi edellyttää, että pinna kestäisi riittävän pitkään.

Listasin Teknologiasta-kejuun hieman osa-alueita (https://kantapaikka.net/index.php/topic,3321.msg199773.html#msg199773), joissa toimiminen järkevästi edellyttää, että pinna kestäisi riittävän pitkään.

Listasin Keskustelua kiltteydestä -kejuun hieman ajatuksia (https://kantapaikka.net/index.php/topic,1262.msg199770.html#msg199770), miten ihmisymmärrys lisääntyy ja miten sitä voi tietoisesti lisätä.
Otsikko: Vs: Älykkyys, geenit ja menestyminen
Kirjoitti: Toope - maaliskuu 24, 2024, 00:08:17
Ehkä älykkyys näkyy yhteiskunnissa. Ihmiset luovat sellaisia kulttuureja, mitä kykenevät?
Jos näin on, en todellakaan kannata siirtolaisuutta Lähi-idästä tai Afrikasta, koska nuo kulttuurit eivät meitä mitenkään kehitä.
https://hommaforum.org/index.php/topic,1542.msg3485643.html#msg3485643 (https://hommaforum.org/index.php/topic,1542.msg3485643.html#msg3485643)